Osa somaleista menestynyt varsin hyvin

31.3.2010 · Aihe _ · 166 Kommenttia 

Viimeaikaisessa keskustelussa pakolaiset ja heistä erityisesti somalit on leimattu pelkiksi sosiaaliturvalla loisiviksi kaupungin vuokra-asunnoissa eläviksi yhteiskunnan eläteiksi. Mielikuva on kovin vääristynyt. Suvi Linnanmäki-Koskela Helsingin kaupungin tietokeskuksesta on tutkinut vuosina 1989-93 maahan tulleiden maahanmuuttajien asumisuraa. Varsin moni on vaurastunut mikä näkyy myös asumisoloissa. Noina vuosina Suomeen tulleista somaleista nyt esimerkiksi 36 prosenttia asui vuonna 2007 omistusasunnossa. Iranista ja Afganista tulleista omistusasunnoissa asui peräti 48 prosenttia. Aika hyvin ”lukutaidottamilta kamelinajajilta”, sillä pakolaisilla on harvoin mukanaan pääomaa heidän tullessaan maahan.

Katso kalvot tästä.

Nuorten syrjäytyminen Oulussa (3) keppiä vai porkkanaa?

30.3.2010 · Aihe _ · 28 Kommenttia 

Syrjäytymiseen on ymmärrettäviä syitä, mutta syrjään vetäytyvät liika ymmärtäminen ei ole tälle itselleen hyväksi, yleensä. Pitäisikö takaisin kelkkaan patistaa kepillä vai porkkanalla? Ymmärtääkseni tarpeeksi mehukasta porkkanaa ei ole vaan keppiäkin tarvitaan, muta keppi on tehoton, ellei nuori koe hyötyvänsä opiskelusta tai töihin menosta

Velvollisuus hakeutua koulutukseen

Nuori menettää työmarkkinatuen, ellei hän joko ole suorittanut toisen asteen opintoja tai ole hakenut vähintään kolmeen oppilaitokseen. Tämä tehoa vie huomattavasti, ettei säädös koske myös toimeentulotukea. Fatta maksaa saman kuin Kela, joten sanktio kohdistuu kuntaan, ei nuoreen itseensä. Täysin tehoton se ei ole, sillä jotkut varman alat ovat hakijoiden suosiossa. Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalle otetaan noin kaksi oppilasta vuodessa, mutta hakijoita on yli tuhat. Moni toki ihan oikeasti haaveilee elokuvaohjaajan koulutuksesta. Lue lisää

Sain postia Jutta Urpilaiselta

29.3.2010 · Aihe _ · 38 Kommenttia 

Jutta Urpilainen lähetti minulle viestin, jossa hän kertoi tulleensa täysin väärin ymmärretyksi. Puheen tarkoituksena oli hänen mukaansa päinvastoin tukea Astrid Thorsia. Demarit eivät ole tiukentamassa maahanmuuttolinjaansa siten kuin tuota maan tavalla slogania on tulkittu. Tätähän ehdin vähän arvellakin joiltakin demareilta tulleen palautteen perusteella.  Olen pahoillani, että olen reagoinut väärin ehkä vähän turhan raflaavaan lehtiuutiseen.

Nuorten syrjäytyminen Oulussa (2): arvostammeko liikaa koulutusta

28.3.2010 · Aihe _ · 133 Kommenttia 

Syrjäytyvät nuoret ovat kovin heterogeeninen joukko, eikä ongelmaan voida osoittaa yhtä syytä. Jätän syrjään ”vaikeat luonteet”, päihdeongelmaiset ja mielenterveyden häiriöistä kärsivät. Keskityn niihin, joiden ongelmien pääsyy on huonossa koulumenestyksessä; päihdeongelma tosin voi olla seurausta kouluvaikeuksista.

Huono koulumenestys – silloin kun se ei johdu vaikeasta luonteesta tai aivan mahdottomista kotioloista – johtuu yleensä heikkolahjaisuudesta. Ilkka Taipaleella on Suomessa harvinainen oikeus sanoa juoppoa juopoksi ja tyhmää tyhmäksi, ilman että joutuu syytetyksi leimaavasta kielenkäytöstä. Hän sanoi joskus Helsingin kaupunginvaltuustossa, että nuoret pitkäaikaistyöttömät ovat usein niin heikkolahjaisia, että jos älykkyysosamääräraja olisi asetettu toisin, heitä voisi pitää kehitysvammaisina. Tämä on hyvä selitys sille, etteivät he menesty opinnoissa, mutta se ei selitä sitä, miksi he eivät menesty työssä. On nimittäin paljon töitä, joissa ei juuri älliä tarvita. Eikä muodollista koulutusta. Näitä samoja perusduuneja lukutaidottomat tekevät Intiassa ja hyvin menee. Lue lisää

Maan tapa, Urpilainen ja demarien dilemma

27.3.2010 · Aihe _ · 152 Kommenttia 

Jutta Urpilainen linjasi demarien ulkomaalaispolitiikkaa sanonnalla ”Maassa maan tavalla”. Kun joku tivasi, mitähän tämä nyt oikein tarkoittaa, hän vetosi ympärileikkauskieltoon ja kunniamurhiin. Ihan kuin olisin kuullut tämän ennenkin:

http://www.soininvaara.fi/2007/09/08/maassa-maan-tavalla/

Sen verran narsisti olen, että en osaa uskoa yhdennäköisyyden olevan sattumaa. Lue lisää

Nuorten syrjäytyminen Oulussa (1): rakennemuutos

27.3.2010 · Aihe _ · 16 Kommenttia 

Kun nyt Ouluun asti keskiviikkona raahauduin, kävin puhumassa myös hyvinvointifoorumissa nuorten poikien syrjäytymisestä.Laitan lyhennelmän puheestani pariin osaan pätkittynä tänne blogille.

Se, että osalla nuorista – yleisen käsityksen mukaan korostetusti pojilla – on vaikeuksia kiinnittyä yhteiskuntaan, on huolestuttanut maanlaajuisesti. Järjestäjien mukaan ongelma on lapsirikkaalla Pohjoispohjanmaalla erityisen hankala.

Käytössäni on tilastoja vain koko maasta ja ilman jakoa tyttöihin ja poikiin, vaikka juuri tässä asiassa jaottelu saattaisi olla paikallaan. Mutta uskotaan järjestäjiä.

Koko maassa niistä 20-24 –vuotiaista, jotka ovat suorittaneet pelkän peruskoulun ja jotka eivät opiskele eivät suorita asevelvollisuuttaan, töissä oli hieman yli 60 prosenttia ja työttöminä noin 15 prosenttia. Noita työttömiäkin ongelmallisempi oli se runsas viidennes, joka ei ollut edes työttöminä, vaan teki jotain muuta. Lue lisää

HS-raati: Onko kehitysapu tehokas tapa auttaa kohdemaita?

26.3.2010 · Aihe _ · 93 Kommenttia 

1)      Kyllä

Moyon kritiikki on totta, mutta se ei ole koko totuus. Hän on analysoinut kehitysapua yleensä, eikä esimerkiksi Suomen antamaa kehitysapua. Suurvaltojen, erityisesti entisten siirtomaavaltojen, antamalla kehitysavulla on usein poliittisia päämääriä ja siksi niillä pyritään miellyttämään korruptoitunutta hallitusta. Tällainen kehitysapu voi olla jopa haitallista. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.3.2010

25.3.2010 · Aihe _ · 27 Kommenttia 

Kaikki hyväksyttiin esityksen mukaan Ainoa vähän isompi keskustelu syntyi SYVARI-liikennevalojen ohjausjärjestelmästä, jonka tarkoitus on antaa valoissa etuoikeus julkiselle liikenteelle. (SYVARI=Synkronoitu vaiherinki). Kauhistuneille autoilijoille lohdutukseksi sanottakoon, että tämä järjestelmä parantaa nykyiseen verrattuna autoilijoiden asemaa. Helsingissä on jo nyt 80 prosentissa valo-ohjatuista risteyksistä bussi- ja/tai ratikkatunnistimet. Niitä tulee tuskin olennaisesti enempää. Koska järjestelmä on nykyistä älykkäämpi, julkiselle liikenteelle annetusta vihreästä koituu muulle liikenteelle vähemmän haittaa kuin nyt. Jos ihmiswiä, sekä bussin matkustajia että autoilijoita, pidetään yhtä arvokkaina, järjestelmä säästää aikaa huomattavasti.

Esittelijän mukaan polttoaineen kulutusta tämä järjestelmä lisää 0,5 – 1,5 prosentilla, ellei käyttäytyminen muutu, koska henkilöautot joutuvat joskus pysähtymään ylimääräisesti. Vaikutus eliminoituu jo vastaavan suuruisella siirtymällä pois henkilöauton käytöstä. Julkisen liikenteen suosion nopeusjousto on huomattavan suuri, joten todennäköisesti järjestelmä käyttäytymismuutosten ansiosta vähenee eikä lisäänny.

Keski-Pasilan kaavoitus ja 400 miljoonaa euroa

25.3.2010 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 20 Kommenttia 

Nimimerkki Mikko kirjoitti Ketjussa ”Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus”, että Helsinki menettää 400 miljoonaa euroa´, kun ei kaavoita aluetta kunnolla ylöspäin. En ota kantaa laskelmaan; kaavataloudellisesti alue ei ole ihan helppo, joten laskelma voi olla ylimitoitettu. Väitteen pahin virhe on nimittäin muualla.

Kaupunki ei nimittäin omista maata, vaan sen omistaa valtio. Helsinki ei siis menetä mitään, vaan valtio menettää. Jos Helsinki kaavoittaisi enemmän, valtio saisi kaavoitushyödyn ja Helsinki kohonneen laskun hankalasti järjestettävästä liikenteestä. Lue lisää

Miksi teemme toisin: pysäköinti

25.3.2010 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 18 Kommenttia 

Kerroin Oulussa esitykseni lopuksi, mitä ongelmia kaupunkisuunnittelulle koituu siitä, että kaavamaisesti noudatetaan samaa pysäköintinormia paikasta riippumatta. En rasita lukijoita saman toistamisella, koska sikakalliista pysäköinnistä tiiviin kaupunkirakenteen alueilla on tällä blogilla kirjoitettu yllin kyllin. Sen haluan kuitenkin kertoa, että oivalsin yhtäkkiä, miten erimielisyys asiasta voidaan kiteyttää.

Pysäköintinormihan ei ole sama kaikkialla kaupungissa. Paikkoja tarvitaan jonkin verran vähemmän siellä, missä julkisen liikenteen yhteydet ovat erityisen hyvät. Tämä on suunnittelijan logiikkaa, josta puuttuu ekonomistin logiikka. Ekonomisti panisi normin joustamaan myös hinnan mukaan. Missä pysäköinnin järjestäminen on erityisen kallista, siellä pysäköintipaikkoja tulisi olla vähemmän. Hintajousto ei kuitenkaan mahdu suunnittelijan ajattelutapaan. Virheen hinta hyvinvointitappiona on valtaisa. Hinta pitäisi saada mukaan parametriksi normia määriteltäessä; siis jos mitään normia ylipäänsä tarvitaan eikä luoteta siihen, että asunnon ostajat saavat määrätä kuinka monesta autopaikasta he haluavat maksaa.

Seuraava sivu »