Ilmastonmuutos peruutettu?
Moni on irvaillut kuluvasta talvesta kysyen, mitä ilmastonmuutokselle nyt kuuluu? Eikö talvista pitänyt tulla leutoja ja vähälumisia?
Sillä aikaa kun valtuutetut viime kaupunginvaltuuston kokouksesta innovoivat tuntikausia, mihin kaikkeen kaupunki voisi ylimääräisiä rahojaan kuluttaa, minulla oli hyvää aikaa kysyä tästä talvesta meteorologi Lea Saukkoselta, joka istuu kokoomuksen ryhmässä. Hän vahvisti sen, mitä minäkin olen asiasta ajatellut. Kylmä ja luminen talvi Euroopassa todistaa pikemminkin ilmastonmuutoksen puolesta kuin sitä vastaan. Kysyin häneltä, missä on poikkeuksellisen lämmintä, kun Euroopassa on poikkeuksellisen kylmää. Vastaus tuli heti: esimerkiksi Vancouverissa. Hän ennusti jo silloin, siis kymmenen päivää sitten, että voi olla vaikeata järjestää lumikourukilpailuja ja muuta alhaalla laaksossa järjestettävää toimintaa. Ylhäällä vuorilla on tietysti kylmempää. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.2.2010
Pyörätiejärjestelyt Arkadiankadulla
Hyväksyttiin raikuvin suosionosoituksin. Tämä merkitsee selvää käännettä Helsingin pyöräilypolitiikassa. Valmistelija osoitti tehokkaasti kuvin, miten vanhanaikainen pyöräilijät jalkakäytäville – konsepti on risteyksissä vaarallinen. Lue lisää
Pelastaako Kreikka euromaat?
Euroopan talouskehitystä ajatellen Euro olisi pitänyt ajat sitten devalvoida. Euron arvo on aivan liian korkea, mikä on viemässä esimerkiksi konepajateollisuutta Suomesta. Kelluvaa valuuttaa vain on vähän vaikea devalvoida.
Euroopan keskuspankki on pitänyt liian tarkkaa huolta inflaatiosta. Se että euromaiden inflaatio-odotukset ovat pienemmät kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen, kapitalisoituu euron arvoon ennenaikaisesti. Nykyinen kurssi vastaa oikeata kurssia joskus tulevaisuudessa. Se on Euromaille pahaksi. Lue lisää
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.2.2010
Arkadiankadun pyörätiejärjestelyt
Uuden pyöräilypäällikkö Salermo Marekin kädenjälki alkaa näkyä. Nyt muutetaan puolitoista vuotta vanhaa pyörätiesuunnitelmaa Arkadiankadulla. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli tavanomaiset pyörätiet Runeberginkadulta krematoriolle, eli pyöräilijät olisi pakotettu hitaille jalkakäytävfän laitaan tehdyille pyöräteille. Nyt Mechelininkadun länsipuolelta pyörätie jätetään kokonaan pois turhana. Runeberginkadun ja Mechelininkadun välille tehdään keskelle katua (kaistojen väliin!) pyöräkaista länteen päin. Itään päin (kiellettyyn ajosuuntaan siis) tehdään yksisuuntainen pyörätie kadun vierelle.
Tämä nopeuttaa pyöräilyä huomattavasti ja tulee paljon halvemmaksi, mutta arimmat pyöräilijät varmaan arastelevat. Ei toimi lumisina talvina, mutta ei niin väliksi. Lue lisää
Yksityiset päiväkodit
Helsingissä on syntynyt murhetta siitä, että kaupunki on lopettanut ostopalvelusopimuksia yksityisten päiväkotien kanssa. Lasten tulee siirtyä joko kaupungin omiin päiväkoteihin tai jatkaa samassa päiväkodissa yksityisen hoidon tuen turvin. Tämä tulee perheille jonkin verran kunnalle maksettavaa päivähoitomaksua kalliimmaksi. Keskustelussa on vähän vihjaistu siihen suuntaan, että näin ”paremmat” yksityiset päiväkodit jäävät vain hyvätuloisten herkuksi. Lue lisää
Ahtelan työryhmä ja hoitotakuu
Ahtelan työryhmä esittää työhyvinvoinnin lisäämistä muun muassa lyhentämällä hoitotakuun puolen vuoden aikarajaa kolmeen kuukauteen. Jos tähän löytyy rahat – joita tarvitaan paljon – niin terveyssektori kiittää, mutta en ymmärrä mitä tämä asia mitenkään kuuluu Ahtelan työryhmälle tai ylipäänsä työmarkkinajärjestöille. Jos sillä on jokin vaikutus työssäoloon, vaikutus on todennäköisesti päinvastainen.
Tyypillinen hoitotakuun kiristämisestä hyötyvät olisi kaihileikkausta odottava 70-vuotias eläkeläinen. Elektiivisissä jonoissa olevat ovat pääosin työelämän ulkopuolella. Työssäolo on tähän asti ollut kiirehtimisperuste, koska halutaan saada potilas pian hyvään veronmaksukuntoon. Miten parantaa työssä pysymistä, että Ahtelan työryhmä asettuu kaihileikkausta odottavan eläkeläisen puolelle jonossa nyt ohittavaa työikäistä vastaan?
Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010
Oulunkylän kaava hyväksyttiin yksimielisesti
Lausunto Östersundomin luonnonsuojelualueesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yksimielisesti lausunnon, jonka ydinajatus oli, että ennen kuin päätetään luonnonsuojelualueen rajauksesta ja säännöistä, tulisi maankäytön suunnittelussa olla vähän pidemmällä. Tässä ei ole mitään tekemistä Natura-alueen kanssa. Sitä ei Helsingin päätöksin voi kumota, vaikka jossain sellaisia haluja olisikin. Luonnonsuojelualue asettaa alueelle suurempia käyttörajoituksia kuin pelkkä Natura.
Niistä Natura-alueista minua entisenä Koijärvi-liikkeen aktivistina kiinnostaisi tietää, miten on ajateltu estää alueiden kasvaminen umpeen, joka tarkoittaisi niiden kuolemista lintulahtina. Tuossa muodossaan ne eivät elä kymmentä vuotta pidempään.
Erityiskorvattavat lääkkeet ja maksukatto
(Kirjoitus on julkaistu kolumnina lääkärilehdessä)
‘Terveydenhuollon maksuja yritetään pitää kohtuullisina maksukatoilla. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen katto on 633 euroa ja lääkekulujen 672, 70 euroa vuodessa. Huonolla onnella voi siis joutua maksamaan terveydenhuoltomenoina yli 1300 euroa vuodessa. Yksi SATA-komitean tehtävistä oli laatia ehdotus näiden maksukattojen yhdistämisestä. On itse asiassa kolmaskin katto matkakuluille, mutta tämä jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.
Jos mistään ei löydy lisää rahaa, yhdistetty maksukatto tulisi olemaan tasollaan korkeampi kuin kumpikaan erillisistä katoista eli noin 860 euroa. Ne häviäisivät, joilla on paljon lääkekuluja mutta ei sanottavasti hoitokuluja tai päinvastoin. Häviäjiä olisi paljon ja voittajia vähän. Lue lisää
Kannattaako näytellä tyhmää?
Jotenkin hiihtoliiton toimet synnyttävät lähinnä myötähäpeää. En häpeä sitä, että suomalaiset hiihtäjät jäivät joukolla kiinni vuonna 2001. Aika vähälle julkisuudelle jäi aikoinaan tilastollinen tutkimus Lahden kisoihin osallistuneiden veriarvoista. Tuollainen tutkimus ei pysty osoittamaan, kuka on käyttänyt kiellettyjä keinoja, kuten ei voida osoittaa, kenen keuhkosyöpä johtui tupakasta. Sen sijaan se osoittaa, kuinka suuri osa on käyttänyt vääriä keinoja. Tuon tutkimuksen mukaan yli puolet, ellen nyt aivan väärin muista. Lue lisää
Mikä on muuttunut (2)
Palveluyhteiskunta ei kestä verotusta
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu korkeaan verotukseen. Vuosisadan alun talousasiantuntijoiden ennustuksista huolimatta tämä ei ole lamauttanut taloutta. Korkean verotuksen maat ovat menestyneet taloudellisesti jopa paremmin kuin matalan verotuksen maat, mutta tämän osalta on parempi olla väittämättä mitään kausaliteetista. Lue lisää
