Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.2.2010

24.2.2010 · Aihe: _ 

Esikaupunkien renessanssi

Esikaupunkia pannaan kuntoon. Eräänlainen modernisoiva peruskorjaus. Oikein hyviä kohtia, mutta mikä tässä on konkreettista. Tästä tulee vielä puhetta:

7.1 Tutkitaan moottoritiealueiden kehittämistä katutilaksi, yhtenä tavoitteena ajonopeuksien alentaminen.

Kun kuulemme esittelyn, tiedän enemmän, mitä oikeasti aiotaan tehdä.

Esikaupunkialueiden renessanssi, Mellunkylä ja Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga

Yllä olevia kehittämisperiaatteita aletaan heti soveltaa kahdella alueella. Minulla ei ole junassa mukana liitteitä, joten ei voi kommentoida suunnitelmia enempää, mutta kuulostaa hyvältä.

Tulvastrategia

Kaupunki varautuu toistaiseksi 2,3 metrin tulvahuippuun. Strategia viedään valtuuston siunattavaksi, jotta rakennuslupaa ruinaavat uskoisivat.

Tammitien alueen asemakaava Munkkiniemessä

Lautakunta päätti suojeluhenkisestä kaavasta 9.5.2009. Nyt siihen on tehty lausuntojen ja valitusten vuoksi vähäisiä tarkistuksia.

Torikortteleiden liikennesuunnitelma

Torikortteleita yritetään muuttaa turistiansoiksi. Siksi ratikka poistetaan Katarinankadulta (kolmonen ja ykkönen) ja pannaan kulkemaan kaksisuuntaisesti Kauppatorilta Unioninkatua Aleksille. Lautakunnan aiemman suunnitelman mukaan pieni pätkä Unioninkadulla olisi toteutettu niin, että raiteet menevät lomittain ja vastakkaisiin suuntiin kulkevat ratikat joutuvat väistämän toisiaan, kuten Mikonkadulla. Kaupunginhallitus ei pitänyt tätä hyvänä ja palautti asian. Nyt on sitten suunniteltu toisin. Vähän se tekee rumaa jälkeä Aleksilla, koska ratikka ei taivu kuinka jyrkkiin mutkiin hyvänsä.

Samalla tehdään varakiskot, joilla ratikka voi kääntyä Havis Amandan patsaalla takaisin, jos liikenteessä on ongelmia.

Maksaa aika paljon, noin 15 miljoonaa.

Manskulle pyörätie

Arkajalkojen pyöräyhteydet paranevat huomattavasti, kun Erottajalta Postitalolle vedetään pyörätie. Sen kadunpuoleiseen reunaan pitäisi laittaa piikit puhkomaan autojen renkaita, ettei kukaan erehtyisi käyttämään pyörätietä pysäköintipaikkana.

Hakamäentien lähiverkon kehittäminen

Hakamäentien sujuvoittaminen aiheutti yllättäen ruuhkaa sen päihin. Nyt tilaa runnotaan suojateitä poistamalla ja kaistoja lisäämällä. Yksi puuttuu: kääntymiskielto Vihdintietä Lapinmäentielle

Huopalahdentien kaistajärjestelyt Munkkivuoren ostarin kohdalla

Kaista lisää ja suojatie pois. Odottakaapa, kun Histan 10 000 autoilijaa tunkevat Turunväylää Huopalahdentielle!

Kehä I 3+3 –kaistaiseksi Vihdintien länsipuolella

Tämä ei kaistoja rakentamalla lopu. Nyt solahtaa veronmaksajien rahoja 15 miljoonaa. Ruuhkamaksu ja Jokeri kiskoille!

 

Kommentit

55 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.2.2010”

  1. antti kirjoitti 24.2.2010 kello 15:35

    “Kun kuulemme esittelyn, tiedän enemmän, mitä oikeasti aiotaan tehdä”

    Mielenkiinnosta; sisältävätkö nuo esitykset muutakin kuin materiaalin mikä löytyy ksv:n sivuilta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Elmo Allén kirjoitti 24.2.2010 kello 15:53

    KSV:llä on asiasta oikein uutinenkin.

    Liitteet:
    Havainnekuvat
    Raportti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Elmo Allén kirjoitti 24.2.2010 kello 15:54

    Laitoin äsken linkit KSV:n uutiseen ja esityslistalle. Toivottavasti ei jää roskapostisuodatukseen. Siltä varalta tämä toinen kommentti perään ilman linkkejä. Saa poistaa, jos edellinen kommenttini tulee perille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Elmo Allén kirjoitti 24.2.2010 kello 15:57

    Öh, nämä unohtuivat siitä esikaupunkien renessanssista:

    Yleissuunnitelma

    Mellunkylä:
    Tavoitteet havainnekuvineen
    Raportti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kalle kirjoitti 24.2.2010 kello 16:10

    “7.1 Tutkitaan moottoritiealueiden kehittämistä katutilaksi, yhtenä tavoitteena ajonopeuksien alentaminen.”

    Hulluja ehdotuksia on ollut aikaisemminkin, mutta toivottavasti tämä tyrmätään.

    “Arkajalkojen pyöräyhteydet paranevat huomattavasti, kun Erottajalta Postitalolle vedetään pyörätie…”

    Tämä on hyvä idea. Piikkien sijasta siihen kannattaa vaatia kompastusesteet, niin että jalankulkijat eivät toikkaroi ainakaan pystyssä pyörätien puolella. Todennäköisesti olisi ollut halvempaa erottaa pyörätie ajoradasta?

    “Munkkivuoren ostarin kohdalla: Kaista lisää ja suojatie pois…”

    Kai tarkoitus sentään on poistaa kaikki tarpeettomat suojatiet (5kpl?) saman tien? Ajan tuota kautta joskus tullessani fillarilla töihin, enkä ole koskaan ymmärtänyt järjestelyjä. Enkä myöskään rahan käyttöä ko kohteessa. Halvemmalla tekniikalla oltaisiin saatu kaikki alitukset samalla hinnalla.

    “…Hakamäentien sujuvoittaminen aiheutti yllttäen ruuhkaa sen päihin…”

    Kokonaisvaltaisuus puuttuu niin pyörätieprojekteista kuin muustakin kumipyöräliikenteestä. 😀 Se Manskun pää on ainakin “mielenkiintoisesti suunniteltu. Jotenkin tuntuu, että tehtiin tahallaan kallis risteys, joka ei toimi. Malli esimerkki, miten yritys tyritään jättämällä pari ramppia rakentamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. LRa kirjoitti 24.2.2010 kello 16:35

    Oletko aivan varma, että jos Hista rakennetaan, niin sieltä tulisi 10.000 uutta autoa keskustaan? Missähän ne autot olisivat päivähoidossa?

    Jotenkin minua rassaa tämä “kaikki tulevat keskustaan töihin”-ajattelu, kun sekä oman perheen että useiden ystävien työpaikat ovat jo siirtyneet sieltä pois.

    Ja muistetaan myös, että vaikka väki on kovasti lisääntynyt naapurikunnissa, niin Helsinginniemen rajan ylittävien autojen määrä on samalla tasolla kuin 1980-luvun puolivälissä. Työpaikat ovat siis sijoittuneet muualle ja toisaalta ilmaisten parkkipaikkojen puuttuessa keskustaan töihin tulevat käyttävät julkista liikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 24.2.2010 kello 17:07

    Kalle hei, se koko “Esikaupunkien renessanssi” pruju on käytännössä sitä miten lähiöistä tehtäisiin ihan oikeaa kaupunkia, etkö sinä ole nimenomaan tästä marmattanut?

    7.1 Tutkitaan moottoritiealueiden kehittämistä katutilaksi, yhtenä tavoitteena ajonopeuksien alentaminen.
    Tämä avaisi kantakaupungin laajenemisen, että ei nyt sen olennaisempi asia :-). Esimerkiksi Mäkelänkatu Kehä I saakka Tuusulanväylän tilalle, tai Länsiväylä katuna Larun läpi. Murole tainnut joskus tätä visioida, mutta ei tätä kukaan ole uskaltanut edes ehdottaa.

    Yllä olevia kehittämisperiaatteita aletaan heti soveltaa kahdella alueella. Minulla ei ole junassa mukana liitteitä, joten ei voi kommentoida suunnitelmia enempää, mutta kuulostaa hyvältä.
    Espoon puolella katetaan Kehä I, miksei Haagan kohdalla missä se vielä kulkee osittain kallioleikkauksessa?

    Torikortteleita yritetään muuttaa turistiansoiksi. Siksi ratikka poistetaan Katarinankadulta (kolmonen ja ykkönen) ja pannaa kulkemaan kaksisuuntaisesti Kauppatorilta Unioninkatua Aleksille.
    Ja autot ei tietenkään voi ajaa leveää, yksisuuntaista ja kaksikaistaista Fabianinkatua pohjoiseen (50 metriä Unioninkadusta), vaan ne on ihan pakko tunkea kiskojen päälle. Ajan kysymys kun joku ryhmittyy väärin ja Aleksilta kääntyvä ratikka jyrää keulan mennessään.

    Maksaa aika paljon, noin 15 miljoonaa.
    Laskun on sitten parempi mennä jollekin Pajusen putiikeista, tuo ei ole HKL:n menoerä. Veronmaksajana tosin se ja sama.

    Voisi tämän hoitaa, ja luultavasti paremmin ja halvemmalle, ehkä niinkin että Mikonkadun kiskot jatkettaisiin Espalle saakka ja sieltä kauppatorille, 3T ajaisi tuota kautta. Ykkönen pitäisi linjata uudelleen, mutta se tehtäneen joka tapauksessa. Tai jotenkin.

    Vertailuluvuksi tuolle 15 miljoonalle, olisi kiva kuulla mitä maksaisi autotunneli Kauppatorin ali Pohjois-Espan tialle. Saisi sen terassialueen etelään päin minne ainakin toistaiseksi paistaa aurinko.

    Manskulle pyörätie
    Ahtaaksi menee. Todettakoon, vaikkei siitä mitään hyötyä olekaan, että pyörätiet, kunnon levyinen kaista, parkkipaikat, neljäs ratikkakisko tai ehkä pysäkkki, jne. mahtuisivat vallan mainiosti kun Manskusta tekisi yksikaistaisen suuntaansa.

    Yksi puuttuu: kääntymiskieltä Vihdintietä Lapinmäentielle

    Huopalahdentien kaistajärjestelyt Munkkivuoren ostarin kohdalla
    Liittyy toisiinsa, surkuhupaisaa puuhaa: Tiehallinto sinänsä järkevästi muutti valo-ohjauksen niin että se suosii ajamista Pitäjänmäen liikenneympyrän kautta, ja se on vielä nopeampi reitti. Viitoitus muutettiin vastaavasti, mutta autoilijat puskee edelleen Lapinmäentien läpi kun ei sitä ole erikseen kielletty tai estetty. Seurauksena koko risteys tukossa. Lähde: Tiehallinon edustajan haastattelu, http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ruuhkautumisen+riski+vaanii+Hakam%C3%A4entien+tunnelinsuulla/HS20090716SI2KA01onf

    Kehä I 3+3 –kaistaiseksi Vihdintien länsipuolella

    Tämä ei kaistoja rakentamalla lopu. Nyt solahtaa veronmaksajien rahoja 15 miljoonaa. Ruuhkamaksu ja Jokeri kiskoille!
    Asiaan voi suhtautua positiivisesti: Sitten kun sitä seuraavaksi pitää leventää sitä Vallikallion tunnelia vastaavasti, niin tuohon 15 miljoonaan voi laittaa nollan perään, ja se on espoolaisten rahaa.

    Että tämmöinen liikennepläjäys tällä kertaa. Suunnitellaanko siellä talojakin? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 24.2.2010 kello 17:21

    Ja ihan Karin iloksi: “Hämeenlinnanväylälle ehdotetaan lisäkaistaa busseille välillä
    Metsäläntie ja ratasilta.” Eikö tästä ollut jo aiemmin puhetta että niitä busseja ei sinne Kehäradan jälkeen juuri jää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kimmo kirjoitti 24.2.2010 kello 18:16

    Maksaa aika paljon, noin 15 miljoonaa.

    Tämä Aleksin “elävöittäminen” on aivan käsittämätön hankekokonaisuus. Mukavia keskieurooppalaisia torikahviloita talojen varjoisalla puolella…eikä tosiaan maksa kuin 15 miljoona, plus kahden vuoden kaivannot.

    Toivoisin muuten, että Helsingin hankesuunnitelmissa otettaisiin huomioon myös rakentamisvaihe ja aiheuttama haitta ihan hintoineen. Olisi merkittävän…suorastaan käsittämättömän ihanaa, kun Helsingissä voisi nauttia edes pienen hetken kesästä, ilman sotkuisia ja koko liikenteen sekoittavia rakennustyömaista. Näille haitoille ei Helsingissä näemmä lasketa yhtään mitään hintaa!?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kimmo kirjoitti 24.2.2010 kello 18:20

    Kehä I 3+3 –kaistaiseksi Vihdintien länsipuolella

    Tämä ei kaistoja rakentamalla lopu. Nyt solahtaa veronmaksajien rahoja 15 miljoonaa. Ruuhkamaksu ja Jokeri kiskoille!

    Niin, onko tosiaan PK-seudun pääväylien kehittäminen yhtä kallista kuin ratikkakiskojen myllertäminen yhden korttelin matkalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Neljäs Linja kirjoitti 24.2.2010 kello 21:05

    Esitystekstissä todetaan, että Manskulle ei valittu pyöräkaistaa “kaupunkikuvallisista ja toiminnallisista syistä”, vaan päädyttiin perinteiseen pyörätiehen jalkakäytävän tasossa. Syitä olisi voinut esittelijä avata tekstissä. Pyöräkaista toimisi minusta paremmin, koska tuolla alueella jalankulkijoita on paljon, ja jalankulkijat ja pyöräilijät pitäisi erottaa paremmin toisistaan. Mieluiten tasoerolla, vähintään suojateiden kohdalla.

    Lisäksi pieni korjaus olisi paikallaan Erottajan kohdalla. Eteläesplanadin ja Mannerheimintien kulmassa on Bulevardin suunnasta tulijoilla vastassa hankala kiemura, vaikka tilaa olisi tehdä hyvä suora ratkaisu.

    Muilta osin tuo suunnitelma vaikuttaa ihan hyvältä. Rohkeasti ollaan poistamassa 13 pyhää pysäköintipaikkaa, mutta meneekö läpi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Markku af Heurlin kirjoitti 24.2.2010 kello 23:22

    “Kaista lisää ja suojatie pois. odottakaapa, kun Histan 10 000 autoilijaa tunkevat Turunväylää Huopalahdentielle!”

    a) Histasta ei vältämättä tule 10.000 autoilijaa ja b) He eivät välttämättä läheskään kaikki tule Huopalahdentielle vaan kehä I.lle (Nokia mm ), Kehä II:lle (Kera, Olari) tai kehä III:lle (leegioittain firmoja).

    Jos kaista lisää, eikä seíitä tulisi tehdä joukkoliikennekaista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. MIVa kirjoitti 25.2.2010 kello 0:53

    Joskus vanhaa jaksaa ihmetyttää OS:n totaalinen yksityisautovihamielisyys. Kun noin sata vuotta se on ollut likimain hyväksyttyä, niin nyt pitää äkkiä hävittää koko juttu. Mielestäni näin selkeä suorastaan käsittämätön vihamielisyys on ainakin outoa. Toki ymmärrän, että jalankulkija ei halua kaduille autoja yms , mutta kaiketi tota hommaa voisi hoitaa rauhallisesti ja edes jotenkin käsitettävästi. Minusta tuntuu, että Hesa on pikku hiljaa koko ajan onnistunut vaikeuttamaan autoilijiden elämää jo nyt. Kohta kai alkaa olla kysymys, kuinka paljon on autoilijoita ja kuinka paljon OS:n kaltaisia? Ehkä autoilijoiden vastaisku on joskus tulossa? Eikö tässä maassa (kaupungissa) ole mitään pahempaa kuin yksityisautoilijat? Lihan syönti, alkoholi, eriarvoisuus syntymässä, tupakointi tietysti, kansanedustajien lyhyt työaika/vuosi ja heidän poskettomat etuutensa muutenkin, älytön määrä yliopistoja/korkeakouluja tähän maahan, mieletön määrä julkissektorin työntekijöitä kaikkiaan näin pieneen (asukasluvultaan) maahan ja kuitenkin pula niistä, jotka tosiaan hoitavat ihmisiä/tahi ihmisille tärkeitä asioita jne jne. On tietysti oikein hyvä, että Helsingin vihreät ovat löytäneet pääongelmaksi yksityisautoilun. Kuinkahan kauan se toimii? Olen tässä vuosien varrella nähnyt, miten usealle “vihreälle” on ajan mittaan se auto ilmestynyt. No, kaupungille vaan lisää puhtia vaikeuttaa yksityisautoilua yhä lisää. Toisaalta öljyn kallistuminen tulee auttamaan asiaa paljon, ellei joku Arto Paasilinnan hahmo vihdoinkin todella keksi/löydä hyvää akkuratkaisua. Sitten on tietysti se tila! Voi voi. Hommat ei lopu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Marko Hamilo kirjoitti 25.2.2010 kello 2:57

    Moottoriteiden muuttaminen kaduiksi 80kmh -> 50kmh vaikuttaa muuten todella paljon meluun. Vastaava melun vaimennus liikennettä vähentämällä vaatisi yli 70 prosenttia autoista pois.

    Sähköautovallankumous, jos se nyt on tulossa, ei vaikuta rengasmeluun lainkaan ja renkaista se melu lähinnä tulee.

    Sisääntuloväylillä asutusta on vain muutama kilometri moottoriteiden ympärillä. Nopeuksien alentaminen pidentäisi matka-aikoja melko vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Elina kirjoitti 25.2.2010 kello 8:25

    7.1 Tutkitaan moottoritiealueiden kehittämistä katutilaksi, yhtenä tavoitteena ajonopeuksien alentaminen.

    Kerro tosiaan sitten kun tiedät, mitä ihmettä tämä konkreettisesti tarkoittaa. En kyllä keksi mitään järkevää äkkipäätä. Mikä on ensinnäkin “moottoritiealue”, ne liepeetkö meluvalleineen vai suunnitellaanko katukahviloita keskikaistalle.

    Kuka haluaisi oleskella millään tavoin moottoritien kupeessa ylipäänsä.

    Kaupunki varautuu toistaiseksi 2,3:n tulvahuippuun.

    Mitä tämä 2,3 tässä tarkoittaa?

    Arkajalka-heittohan oli selvästi minulle 😉 Korostan, että minä ajan kyllä ihan missä vain ja vieläpä ilman kypärää. Mutta minusta on MIELLYTTÄVÄMPI ajaa pyörätiellä.

    Eikä minusta nyt tarvitse olla erityinen arkajalka, jos ei halua ajaa Mannerheimintiellä polkupyörällä. Eivät kaikki ole kaltaisiasi raavaita ja rohkeita uroksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 25.2.2010 kello 9:53

    Niin, onko tosiaan PK-seudun pääväylien kehittäminen yhtä kallista kuin ratikkakiskojen myllertäminen yhden korttelin matkalta?
    Ei ole, mutta se että puolisen kilometriä Aleksia ja korttelin verran Unionkatua mukulakivineen kaikkineen rakennetaan uusiksi katulämmityksineen ja niin edelleen on. HKL rutisee ihan aiheesta että tämä ei ole heidän investoinneistaan pois, ratikkaliikenteelle tuosta 15 miljoona investoinnista ei ole muuta kuin haittaa. Sinänsä hyvä että Kaupunginhallitus sai sen kiskolimityksen pois, nyt kun saisi vielä ne autot pois kiskoilta niin tuo jotenkin toimisi.

    Se torikortteli on muuten hyvä suunnitelma, mutta liikennejärjestelyiden kannalta tarkasteltava alue on aivan liian suppea ja järjestelyt siten torsoja. Kun budjetissa aletaan puhua kymmenistä miljoonista joka tapauksessa, niin mitä jos tämä suosiolla laajennetaisiin isommaksi hankkeeksi. Eli Pohjois-Espan liikenne maan alle tai jotenkin muuten muualle, saataisiin yhtenäinen torialue Kauppahallita Aleksille. Tuosta voisi jo maksaakin, ja muutenkin tuollainen myllerrys kannattaisi tehdä kerralla kunnolla. Rakennusajan haitat eivät ole triviliaaleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pyöräilijä kirjoitti 25.2.2010 kello 10:11

    “Kuka haluaisi oleskella millään tavoin moottoritien kupeessa ylipäänsä.”

    Vastaus: “Tutkitaan moottoritiealueiden kehittämistä katutilaksi, yhtenä tavoitteena ajonopeuksien alentaminen.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle kirjoitti 25.2.2010 kello 10:27

    LRa: “…Jotenkin minua rassaa tämä “kaikki tulevat keskustaan töihin”-ajattelu…”

    Jos halutaan ihmisten käyttävän julkista liikennettä, on työpaikkojen oltava keskustassa; Helsingin, Tampereen tai Turun keskustassa. Itse en pidä julkista liikennettä niin välttämättömänä, mutta hyvin toteutettu yhdyskuntarakenne luo mahdollisuuden kannattavalle julkiselle liikenteelle. Helsinki ei kestä enempää työpaikkakatoa keskustasta, eikä yhtään Aabianrannan tapaista lähiöfiaskoa. Rakennettaessa kaupunki tulee perusasiat saada kuntoon: paikoitus, palvelut ja turvallisuus.

    Työpaikkojen kannalta riittävä paikoitustila on yksi keskeisiä tekijöitä. Paikoitusta haittaamalla välillisesti vähennetään julkisen liikenteen käyttöä, koska ihmiset siirtyvät töihin kaupungin ulkopuolella ja kulkevat työmatkansa poikittain omalla autolla.

    Tuo esikaupunkien renesanssi oli kovin säilyttävää. 😀 Helsingillä ei ole halua katsoa eteenpäin ja tehdä vaadittavia päätöksiä lisärakennusoikeudesta lähiöissä. Haaste on se, että koko kaava tulee repiä auki, jos jostain Mellunmäestä aiotaan tehdä asuttava.

    Palaan vielä bulevardeihin ja muna/kana ilmiöön.

    “Kalle: “7.1 Tutkitaan moottoritiealueiden kehittämistä katutilaksi, yhtenä tavoitteena ajonopeuksien alentaminen.”
    Hulluja ehdotuksia on ollut aikaisemminkin, mutta toivottavasti tämä tyrmätään.”

    Ei ole järkevää alentaa moottoriteiden nopeuksia. Itse asiassa telematiikka mahdollistaa jo nyt nopeuksien nostamisen ja siten välityskyvyn parantamisen. Tiedän, että kohta on aika tulla järkiinsä ja nostaa nopeudet sisääntuloteillä sekä kehillä vastaamaan tarvetta.

    Rakentamalla kunnolliset, nopeat väylät sisään ja moottoritietasoinen Kehä 0, voidaan luoda edellytykset rakentaa osa nykyisistä sisäänmenoteistä bulevardeiksi. Eli tämä professori Vartiaisen malli, jossa ei lätkitä yksittäisiä kerrostaloja Sipoolta varastettuun korpeen, vaan rakennetaan kaupunkia Kehä I:n sisälle. Bulevardit eivät synny vaihtamalla nopeusrajoituskylttejä, vaan vaihtamalla ympäröivä rakennuskanta. Uusi rakennuskanta mahdollistaa uusia toimintoja, jonka jälkeen on edellytykset muuttaa liikennejärjestelyjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Mikko kirjoitti 25.2.2010 kello 10:48

    “Manskulle pyörätie

    Sen kadunpuoleiseen reunaan pitäisi laittaa piikit puhkomaan autojen renkaita, ettei kukaan erehtyisi käyttämään pyörätietä pysäköintipaikkana.”

    No jos ei ihan piikkejä, niin miten olisi tolppia malliin Amsterdam?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Teemu Kemppainen kirjoitti 25.2.2010 kello 10:54

    Marko Hamilo:

    Moottoriteiden muuttaminen kaduiksi 80kmh -> 50kmh vaikuttaa muuten todella paljon meluun. Vastaava melun vaimennus liikennettä vähentämällä vaatisi yli 70 prosenttia autoista pois.

    Autokouluissa – ainakin silloin kun minä autokoulun kävin – toitotettiin vain nopeuden ja turvallisuuden korrelaatiota. Ei nopeuden ja melun yhteyttä. Autoilijoita ei yleensäkään kiinnosta, että ajaessaan lievääkin ylinopeutta he aiheuttavat merkittävää haittaa asukkaille ja kevyelle liikenteelle lisääntyneen melun muodossa. Pitäisi selvittää 40 km/h kattonopeuden tuomista kaikille taajama-alueille. Valvonnan voisi hoitaa automatiikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Mikko kirjoitti 25.2.2010 kello 11:22

    Autoilun vaikeuttaminen ei ole ongelma, mikäli nuo radanvarren lähiöt oikeasti tiivistetään sellaiseen asumistiiviyteen, että niistä saa järkevät lähipalvelut ja riittävän suuri osa ihmisistä pääsee helposti hoitamaan asiansa julkisilla.

    Esimerkiksi esille nostetussa renesanssi Haagassa, toivottavasti alueen tiivistys tarkoittaa vähintään 10-20 tuhatta lisäasukasta eikä muutama sata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Mikko Lahti kirjoitti 25.2.2010 kello 13:58

    tpyyluoma:

    Se torikortteli on muuten hyvä suunnitelma, mutta liikennejärjestelyiden kannalta tarkasteltava alue on aivan liian suppea ja järjestelyt siten torsoja. Kun budjetissa aletaan puhua kymmenistä miljoonista joka tapauksessa, niin mitä jos tämä suosiolla laajennetaisiin isommaksi hankkeeksi.

    Nimenomaan! Kirjava Satama -ideakilpailu, joka kattaa koko Eteläsataman seudun, on valmisteilla, ja toteutuu käsittääkseni tämän vuoden aikana. Samaan aikaan tehtaillaan Katajanokan hotellia erillishankkeena, ja nyt tätä purkkaviritystä – miksi? Missä koordinaatio?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Mikko kirjoitti 25.2.2010 kello 14:23

    Nopea ote Renesanssi-dokumentista: “Liikenteestä aiheutuvien päästöjen on tutkittu kasvavan siten, että yhdyskunta- rakenteen pinta-alan kaksinkertaistuessa asukasta kohti, kasvaa kulutettu energia- määrä asukasta kohti 50 %. (sivu 31)”

    Helsingin seudun asukastiheys on n. 441 as/km2. Päällimmäisenä ongelmana kasvihuoneilmiöstä kiinnostuneille onkin siis yhdyskuntarakenteen tiivistäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Elina kirjoitti 25.2.2010 kello 16:43

    Tpyyluoma,

    Se on Haagan liikenneympyrä, ei Pitäjänmäen.

    Tämä ei ole tarkoitettu näsäviisasteluksi, vaan jos joku nyt kiinnostuu asiasta ja vaikka katsoo kartalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kari kirjoitti 25.2.2010 kello 18:01

    Tpyyluoma:

    Ja ihan Karin iloksi: “Hämeenlinnanväylälle ehdotetaan lisäkaistaa busseille välillä
    Metsäläntie ja ratasilta.” Eikö tästä ollut jo aiemmin puhetta että niitä busseja ei sinne Kehäradan jälkeen juuri jää?

    Jep, jep. Jos olisi salaliittoteorioiden kannattaja, niin tästähän voisi päätellä tuon olevan autopuolueen salajuoni saada joukkoliikenneihmiset, vihreät ja muut hörhöt kannattamaan autoteiden leventämistä. Ensin rakennetaan bussikaistat, sitten siirretään joukkoliikennematkustajat juniin ja todetaan, ettei niiden bussikaistojen pitämisessä ole järkeä, vaan voitaisiin siirtää ne autoliikenteen käyttöön.

    Ainakin linja tuntuisi johdonmukaiselta: Vihdintie, Länsiväylä, Hämeenlinnanväylä…

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kari kirjoitti 25.2.2010 kello 18:36

    Taitaa olla melko turhaa Kimmon kanssa kinastelu, koska meillä on varsin ilmeisesti hyvin erilaiset näkemykset, mutta menköön nyt, vaikka jankkauksen uhallakin 🙂

    Kimmo:

    Jos halutaan ihmisten käyttävän julkista liikennettä, on työpaikkojen oltava keskustassa; Helsingin, Tampereen tai Turun keskustassa.

    Mihin tämä perustuu? Esimerkiksi Leppävaarassa olevat työpaikat ovat erittäin hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä, vaika se ei olekaan keskustassa.

    Itse en pidä julkista liikennettä niin välttämättömänä, mutta hyvin toteutettu yhdyskuntarakenne luo mahdollisuuden kannattavalle julkiselle liikenteelle.

    Etkö ole koskaan tullut ajatelleeksi, että kaupungin koolla, yhteiskuntarakenteella ja toteutetuilla liikennejärjestelmällä on yhteys?

    Kävelyyn perustuvalla kaupunkirakenteella on toiminnallinen yläraja. Sanotaan nyt karkeasti sen olevan matka, jonka voi kävellä noin 30 minuutissa. Käytännössä puhutaan siis joistakin kymmenistä tuhansista asukkaista. Tätä korkeammat asukasmäärät vaativat jonkinlaisia kuljetusvälineitä.

    Jos rakennetaan pelkkään henkilöautoon perustuvaa kaupunkirakennetta, raja tulee vastaan jossakin vaiheessa, koska autot alkavat yksinkertaisesti viedä liikaa tilaa. Käytännössä autojen vaatima pysäköintitila ja teiden viemä pinta-ala on poissa rakentamisesta, mikä johtaa asumistiheyden laskuun. Kun tähän yhdistetään kasvava ihmismäärä (ja vastaavasti lisääntynyt autoliikenne), törmätään fysiikan lakeihin. Sanotaan, että tässä raja tulee ehkä parissa sadassa tuhannessa (kaupunkimainen rakenne) tai viimeistään miljoonassa (moottoritieverkolla yhdistetyt lähiöt – on kyseenalasta, onko tämä enää “kaupunki”)

    Julkinen liikenne Helsingin kokoisessa (ja edelleen kasvavassa) kaupungissa on käytännössä välttämätöntä.

    Paikoitusta haittaamalla välillisesti vähennetään julkisen liikenteen käyttöä, koska ihmiset siirtyvät töihin kaupungin ulkopuolella ja kulkevat työmatkansa poikittain omalla autolla.

    Olet ymmärtänyt mekanismin väärin:
    autoilun toimintaedellytyksiä (paikoitus yms.) parannetaan -> autoilu lisääntyy -> keskustasta tulee epämiellyttävämpi ja autoilun mahdollistava vapaus liikkua tekee reuna-alueista yhä houkuttelevampia -> rakentaminen ja työpaikat keskittyvät halvemmille ja miellyttävimmille reuna-alueille -> autoilu lisääntyy.

    Itse asiassa telematiikka mahdollistaa jo nyt nopeuksien nostamisen ja siten välityskyvyn parantamisen.

    Tuplasti väärin: 1) telematiikka ei mahdollista nopeuksien nostamista niin kauan kuin ihmiset ajavat niitä autoja ja 2) moottoriteiden nopeuksien laskeminen _lisää_ välityskykyä (pienemmät turvavälit, pienempi häiriöalttius).

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kari kirjoitti 25.2.2010 kello 19:01

    Korjaus: Puhuinkin Kallelle enkä Kimmolle. Mielikuvituksen puutetta, että kaikkien nimimerkit alkavat K:lla 🙂

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tpyyluoma kirjoitti 25.2.2010 kello 22:25

    Kari on vähemmän diplomaattinen kuin minä, mutta kieltämättä käynyt sama mielessä. Toisaalta, kyllä sinne Hämeenlinnanväylälle kai kuitenkin jokunen bussi jää. Uusi Kuninkaantammen asuinaluekin on motarin itäpuolella, eli tuskin voi perustetua pelkkään liityntäliikenteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.2.2010 kello 23:31

    Kysyin tätä viime keväänä, kun nuo kaistat olivat esillä. Silloin vastattiin, että busseja jää melko paljon, esimerkiksi Helsingin sisäisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kalle kirjoitti 26.2.2010 kello 11:44

    Tpyyluoma: “…Jep, jep. Jos olisi salaliittoteorioiden kannattaja, niin tästähän voisi päätellä tuon olevan autopuolueen salajuoni saada joukkoliikenneihmiset, vihreät ja muut hörhöt kannattamaan autoteiden leventämistä…”

    Tuo näyttää aika selvältä tapaukselta. Sama ilmiö tulee tapahtumaan kohta Länsiväylällä, kun metron valmistutua bussikaistat saadaan ihmisten käyttöön. 😉

    Kari: “…Esimerkiksi Leppävaarassa olevat työpaikat ovat erittäin hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä, vaika se ei olekaan keskustassa.”

    Ehkä hiukan oikaisin 🙂 mutta olen joskus tehnyt analyysia yhden yksikön sijoittumisen pohjaksi. Pitäjänmäki, Leppävaara ja Kera olivat periaatteessa hyvin saavutettavia alueita, mutta jos rekrytointipohjan oletetaan olevan pääradan varsi, niin niitä voi pitää korkeintaan tyydyttävinä.

    Jos taas rekrytointipohjan oletetaan olevan rantaradan varressa, ei pääradan varsi Pasilasta pohjoiseen (Metsälä, Pukinmäki) ole houkuttelevaa. Sen takia Keski-Pasilan rakentaminen kaupunkimaisesti ilman mitään taiteellisia ambitioita on suotavaa. Tiivistä ruutua tiukasti kahdeksaan kerrokseen ilman mitään hienoja monumentaalipuistoja. Keski-Pasilan iso kysymysmerkki on, miten sinne saadaan riittävästi halpaa paikoitustilaa, niin että se on kiinostavaa yritysten kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kari kirjoitti 26.2.2010 kello 14:50

    Osmo Soininvaara:

    Kysyin tätä viime keväänä, kun nuo kaistat olivat esillä. Silloin vastattiin, että busseja jää melko paljon, esimerkiksi Helsingin sisäisiä.

    Tämähän jää nähtäväksi, eihän Länsiväylän bussikaistojen muuttamisesta autoliikenteellekään ole vielä päätöksiä olemassa (vaikka pitäisinkin melko todennäköiusenä, että näin tapahtuu).

    Omalta kannaltani tietenkin kannattaisin noita bussikaistoja, koska se lisää todennäköisyyttä, että niitä suoria bussiyhteyksiä ei poisteta. Minä nimittäin käytän niitä ko. busseja!

    Kuitenkin on jäänyt vähän sellainen tunne, etteivät nuo ole kovinkaan hyviä investointeja, jos puhutaan joukkoliikenteen (tai koko liikennejärjestelmän) kehittämisestä. Laskelmia en tosin ole nähnyt. Mutta toisaalta, minä en tuossa liityntäliikenteessäkään näe niin kummoista järkeä, ainakaan niin kauan kuin busseilla liikennöinti on HSL:lle halvempaa kuin VR:n junilla.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Mikko kirjoitti 26.2.2010 kello 19:18

    Kari, hitusen tarkkuutta: kaupunki, joka pohjautuu kävelylle (mutta jossa tavarat tuodaan kauppoihin muin keinoin) voisi olla ympyrä, jonka halkaisijan kulkee tuossa mainitsemassasi 30 minuutissa, eli n. 3km.

    Tuon ympyrän pinta-ala on n. 7km2. Manhattanin rakennustiheydellä (n. 30000 as/km) alueelle mahtuu n. 200 000 asukasta. Vertailun vuoksi: jätkäsaaren rakennustiheydellä alueelle mahtuu n. 100 000 asukasta.

    Pääkaupunkiseudun asumisongelmat ratkeaisivat, mikäli Kehä I:n sisällä tai Kehä III:n sisällä radan varressa olisi 3-5 tuollaista keskusta (tai 1-2 halkaisijaltaan tuplasti isompaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Mikko kirjoitti 26.2.2010 kello 19:20

    Kari, muuten olin toki monessa asiassa samaa mieltä kanssasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kalle kirjoitti 26.2.2010 kello 23:02

    Ok, yritän ottaa positiivisemman asenteen. 😀

    tpyyluoma: “Kalle hei, se koko “Esikaupunkien renessanssi” pruju on käytännössä sitä miten lähiöistä tehtäisiin ihan oikeaa kaupunkia…”

    Siis renesanssipruju on oikean suuntainen, mutta riittämätön. Ei se oikeasti ole kaupunkisuunnittelua, vaan nykyisten virheiden säilyttämistä.

    Sinänsä täältä sivusta on helppo huudella, koska tehtyjen virheiden korjaaminen ei ole kovin helppoa. Jokaisen pitää kuitenkin keskittyä omaan osaamiseensa ja Helsingin pitää tehdä tässä työnjaossa tiukkaa ruutukaavaa kuuteen kerrokseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kari kirjoitti 27.2.2010 kello 4:51

    Mikko:
    Arvioni asukasmääristä oli stetsonista heitetty monestakin syystä, mutta…

    Sinun laskelmasi siitä, että _teoriassa_ Manhattanin väestöluvulla voitaisiin saavuttaa X määrä väestötiheyttä, on ilmeisen väärä.

    Noin tiuha rakentaminen vaatii helvetin kalliin arvon maalle, eikä se synny ilman saavutettavuutta miljoonille ihmisille.

    Manhattanin saavutettavuus-alueella on karkeasti noin 100 kertaa enemmän ihmisiä kuin tämän meidän hypoteettisen kävelyyn perustuvan kaupungin alueella. Se on “vähän” eri asia.

    Väitän, että arvioni oli lähempänä totuutta kuin sinun!

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tpyyluoma kirjoitti 27.2.2010 kello 11:54

    Alppiharjussa on 30 000 as./km2. Isomilla asuinnollakaan tuo nyt ole vielä kuin vähän yli ykkösen aluetehokkuus, eli ei se mitään Manhattania vaadi. Saarisen kaava kelpaa, mistä aasinsiltana…

    Kalle, olen tuosta ruutukaavasta ja kerrosmäärästä täsmälleen samaa mieltä. Esimerkiksi Huopalahdentielle on hyvä Saarisen piirtämä kaava ollut valmiina jo kohta sata vuotta. Mutta jos vaatimukset on että (a) pitää olla yksi pysäköintipaikka per asunto, (b) pysäköinti ei saa käytännössä maksaa mitään eli niitä paikkoja ei voi kaivaa maan alle, ja (c) katuverkon pitää vetää nuo kaikki autot ruuhkauttamatta, niin tuollaista ruutukaavaa ei voi tehdä koska ei yksinkertaisesti mahdu. Minusta vika on noissa vaatimuksissa, ei perinteisessä kaupunkirakenteessa, ja siksi niistä autoista urputetaan. Nuo ehdot täyttävä kerrostalue on mallia Jakomäki, valtavat parkkipaikat ja leveät kadut, mutta kuka siellä haluaa asua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Otso Kivekäs kirjoitti 27.2.2010 kello 16:56

    Pyyluoma: Alppiharjun asukastiheys koko peruspiirille on kyllä 13 200 ja aluetehokkuus 0,8. Alppiharjuun kun kuuluu Alppipuisto ja Linnanmäen ympäristö, jotka vievät alasta yli kolmanneksen.

    Harjun puolella, jossa rakentamatta on vain Brahen kenttä, asukastiheys on 26 700 ja aluetehokkuuskin lienee reippaasti yli yhden (en tiedä kuinka paljon).

    Lähde: Helsinki alueittain -tilasto

    Pointistasi olen aivan samaa mieltä, kunhan vaan nipotan yksityiskohdista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Kalle kirjoitti 27.2.2010 kello 20:03

    tpyyluoma: “…Esimerkiksi Huopalahdentielle on hyvä Saarisen piirtämä kaava ollut valmiina jo kohta sata vuotta. Mutta jos vaatimukset on että (a) pitää olla yksi pysäköintipaikka per asunto…”

    Ajoin autolla tuosta juuri viikolla ja kadun itäpuoli on kadunvierusriviä lukuunottamatta pistetaloja. Ei kovin järkevää tehokkuuden kannalta. Voi olla aika tiukka päätös, jos ilmoitetaan, että Saarisen kaava on taas voimassa. 🙂 Muutos parempaan kestää vuosikymmeniä, mutta nyt halutaan heti ja välittömästi näkyvää parannusta. Se maksaa maltaita.

    En pidä paikoitusta noin ongelmallisena. Olen nähnyt kerrostalokortteleita, jossa on hieno asukasystävällinen piha. Pihakannen alla on yhdessä tai kahdessa kerroksessa paikoitustilaa. Kyse on enemmän asenteesta kuin hinnasta. Nyt, kun hyväksytään liian vähän paikoituspaikkoja, voivat grynderit rahastaa niistä ihan mitä vain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Otso Kivekäs kirjoitti 28.2.2010 kello 1:13

    Kalle: antaisitko pari esimerkkiä siitä, milä tasolla se grynderien rahastama “ihan mitä tahansa” on? Kiinnostaisi kuulla.

    Kun siis maan alle tai rakennuksen sisään paikat tosiaan maksavat nykyään sen 30 000 – 50 000 kappaleelta, niin millä hinnalla niitä sitten myydään?

    Jos autopaikan saa esimerkiksi kymppitonnilla, tai alle satasen kuukausivuokralla, niin se ei vielä ole rahastusta, vaan itse asiassa melko varmasti alihinta, eli joku muu maksaa sitten sen kustannukset.

    Mutta toki jos sinulle myydään autohallipaikkaa 300e kuussa, niin joku luultavasti vetää välistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Mikko kirjoitti 28.2.2010 kello 10:06

    Kari, kai se kysymys lienee se, mistä näkökulmasta asiaa katsoo. Itseäni kiinnostaa enemmän se, minkälaisia alueita pääkaupunkiseudulla voisi rakentaa.

    Ja pk-seudulla maan hinta on riittävän korkeaa, että tänne voisi rakentaa rauhassa sen 10km2 -alueen, jossa asukastiheys olisi 15000-30000 as/km2 ja vähintään vastaava määrä työpaikkoja (eli n. 150 000 – 300 000 asukkaan keskus).

    Optimaalisesti tehtynä keskus rakennettaisiin kapeiden katujen, kivijalkaliikkeiden ja muun vastaavan tiiviin rakennustekniikan varaan – ja yhteydet muualle pääkaupunkiseudulla hoidettaisiin ensisijaisesti raitein.

    Olisiko paikkaehdotuksia moiselle?

    Kysymys onkin lähinnä: löytyykö yhdestäkään Helsingin seudun kaupungeista rohkeutta moiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Mikko kirjoitti 28.2.2010 kello 10:10

    Huomaan muuten, että Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunnalla on vieläkin käsitys, että muuttoliike kohdistuu kehyskuntiin asumisväljyyden toivossa. Eli kuvitelma, ettei asialle voida tehdä mitään.

    Todellisuudessa kohtuullinen osa Helsingin ulkopuolelle muutosta on muuttoa pakon edessä. Tämä johtuu puhtaasti siitä ettei asuntoja ole Helsingissä (erityisesti kantakaupungissa) riittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.2.2010 kello 10:19

    Minä en tiedä, mikä on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsitys kokonaisuudessaan, mutta minusta on selvää, että muutto muualle on yhteenlaskettuna vastentahtoista, koska Helsinkiin ei jää asuntoja tyhjilleen. Jos Virtanen ei muuta, Lahtisen on muutettava.
    Isompia asuntoja Helsinkiin halutaan, jotta kaupungissa säilyisi väestön tasapaino, ettei siitä tulisi pelkkää opiskelijoiden ja sinkkujen hotellia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kalle kirjoitti 28.2.2010 kello 10:48

    Mikko: “…Olisiko paikkaehdotuksia moiselle? …”

    Miten olisi: Jätkäsaari, Hernesaari, Kalasatama, Haaga, Herttoniemen vahat alueet tai Munkkivuori? Käpylästä etelään on suuria rakentamattomia alueita ja itse Käpylänkin kaavan voi tehostaa ja katsoa mitä se vuosien saatossa tuo. Kehä I:tä kauemmaksi ei kannata mennä. Kantakaupungin on oltava yhtenäinen.

    Eniron uusi karttamateriaali on hyvä. Siihen on merkitty yksittäiset rakennukset, joten sitä vilkaisemalla näkee hyvin, kuinka harvaan Helsinki on todellisuudessa rakennettu niemen kärkeä lukuunottamatta.

    Mikko: “…Todellisuudessa kohtuullinen osa Helsingin ulkopuolelle muutosta on muuttoa pakon edessä. Tämä johtuu puhtaasti siitä ettei asuntoja ole Helsingissä (erityisesti kantakaupungissa) riittävästi…”

    Tästä olen täysin samaa mieltä. 🙂 Tosin sen verran liudentaen, että moni haluaa kasvattaa lapsensa muualla kuin keskustassa. Se heille suotakoon. Kyse on joka tapauksessa kantakaupungin laajentamisesta.

    Osmo: “…Isompia asuntoja Helsinkiin halutaan, jotta kaupungissa säilyisi väestön tasapaino, ettei siitä tulisi pelkkää opiskelijoiden ja sinkkujen hotellia.”

    Tarvitaan, tarvitaan, mutta tarvitaan myös noita sinkkuhotelleja. Kallio on loistava esimerkki toimivasta kaupunginosasta. Se on käytännössä sinkkuhotelli, joka riittävän suurena tarjoaa sinkulle kaikki mahdolliset palvelut.

    Opiskelija-asuminen on oma lukunsa. Nyt opiskelija-asuntoja ripotellaan pitkin ja poikin kaupunkia vastoin campusajattelua. Aaltoyliopisto saadaan toivottavasti muutamassa vuodessa koottua Otaniemeen, jolloin opetus, asuminen ja sosiaalinen elämä voidaan toteuttaa huippuyksikön vaatimalla tavalla. Tärkeimpien opettajien asumisen keskittäminen yliopistolle voi olla haaste nykyisellä virka-asuntojen verotuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. tpyyluoma kirjoitti 28.2.2010 kello 13:12

    Kalle, Huopalahdentien varteen mahtuu välille Turunväylä Haagan liikenneympyrä korttelirivi jos katua vastaavasti kavennetaan. Ne paikat pihakannen alle on ihan hyvä vaihtoehto, jonkun pitäisi vaan maksaa ne.

    Mikko, yhtenäistä rakennuskelpoista 10km2 aluetta saa hakea lähempää Porvoota. Sen sijaan Greater Helsinki Vision -kilpailun voittaneessa työssä ehdotettiin asuinalueita nykyisen meren päälle. Mikä on itseasiassa se tapa jolla Helsingin kantakaupunki aikoinaan kasvoi, esimerkiksi Hakaniemi on pitkälti täyttömaata. Emerald suunnitelma osoitteessa http://www.greaterhelsinkivision.fi/files/GHV_1p_Emerald_7_boards.pdf

    Havainnekuvien rakennusarkkitehtuuri ei ole mieleeni, mutta ne nyt on vaan kuvitusta maankäyttösuunnitelmaan. Esimerkiksi tuo Katajanokan jatko, Jätkäsaaren jatko tai tekosaari Pihlajasaaren ja Hernesaaren väliin on oikein mielenkiintoisia. Liikenteellisesti erittäin toimivia, pikaratikka kulkee tunnelissa alla ja samoin autoliikenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kalle kirjoitti 28.2.2010 kello 17:27

    tpyyluoma: “…Huopalahdentien varteen mahtuu välille Turunväylä Haagan liikenneympyrä korttelirivi jos katua vastaavasti kavennetaan…”

    Nyt menee jotain ohi minulta? Tuohon mahtuu kartan mukaan reippaasti lisärakentamista ilman mitään katujen kaventamista koko välille Paciuksenkatu – Haagan liikenneympyrä. Vilkaise sellaista paikkatietoa, joka sisältää myös yksittäiset rakennukset eikä vain rakennettuja kortteleita.

    Kun kaavoihin merkitään liian vähän paikoitustilaa, kuten Helsingissä on tapana, pääsevät grynderit rahastamaan helpolla. Paljon tuottavampaa on myydä yksi 10 000€:n autopaikka 40 000€:lla, kuin myydä neljä paikkaa oikeaan hintaan. Jos en tietäisi, ettei Suomessa ole korruptiota, niin epäilisin väärinkaavoitusta tahalliseksi. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. spottu kirjoitti 28.2.2010 kello 19:37

    Kalle: “Helsinki ei kestä enempää työpaikkakatoa keskustasta..”

    Kyllä kestää. Riippuu tietysti vähän mitä keskustalla tarkoitetaan, mutta länsimetro laajentaa keskustaa työpaikkamielessä länteen, ja toivottavasti Pisara aikanaan Pasilaan. Kantakaupungista katsoen Espoo on huomattavasti luontevampaa työssäkäyntialuetta kuin vaikkapa Itä- tai Pohjois-Helsinki.

    Keskusta on luonteva paikka perinteisille kuluttajapalveluille ja hotellimajoitukselle, eivätkä ne ole lähdössä yhtään mihinkään. Toimistot lähtevät yksi kerrallaan, yleensä jonnekin Länsiväylän vaikutuspiiriin.

    Työpaikkojen sijoittumisessa ei oikeastaan ole ongelmaa, toimistoalueet keskittyvät markkinoiden ohjaamana, mutta asuntojen keskittymisessä kaavoittaja potkii tutkainta vastaan niin Arabianrannassa, Jätkäsaaressa kuin Hernesaaressakin. Tpyyluoman mainitsemat vaatimukset pysäköintipaikoista ja sujuvasta liikenteestä ovat relevantteja niin pitkään kun mukavaa vaihtoehtoa omalle autolle ei ole eli kun käytännössä julkinen liikenne tarkoittaa integroimatonta pintaliikennettä. Tämä johtaa ikävään pattitilanteeseen kun kunnollista julkista liikennettä ei saada, kun ei voida rakentaa riittävän tiiviisti, koska ei-houkutteleva julkinen liikenne edellyttää riittävää tilankäyttöä yksityisautoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Mikko kirjoitti 28.2.2010 kello 20:15

    Kari, erittäin samaa mieltä. Totta kai ihmisille tulee suoda mahdollisuus muuttaa väljemmille vesille lapsien kanssa. Mutta kantakaupunkia tulisi laajentaa siinä määrin, että mahdollisimman moni kaupunkiin haluava sinne mahtuisi.

    Noista ehdotuksista samaa mieltä: Konkreettisina esimerkkeinä (huom. Osmo, saa ryöstää ja ehdottaa) vaikkapa Koskelantien molemmin puolin (Intiankadun ja Valimontien välissä) pistetalojen ja tien väliin voisi rakentaa Koskelantien suuntaista ‘muuria’ siten, että nämä tekisivät pihoista puolisuljettuja. Nykyiset asukkaatkin olisivat luultavasti iloisia, kun uudet rakennukset peittäisivät vilkkaasti liikennöidyn kadun metelin ja pihoille olisi helppoa päästää lapset nykyistä vapaammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Mikko kirjoitti 28.2.2010 kello 20:17

    Osmo, pahoitteluni; minun virhe. Tarkoitus oli sanoa kaupunginsuunnitteluvirasto eikä lautakunta. Viraston virallinen tuotanto (esim. Otson linkkaamat) vieläkin sanovat syyksi sen, että ihmiset “haluavat” muuttaa kauemmaksi. Voisi pistää noottia virastolle, että muuttavat selitykset vastaamaan todellisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. tpyyluoma kirjoitti 28.2.2010 kello 20:30

    Kalle, yleensä se on niin päin että grynderi valittaa että miksi hänen pitää rakentaa niin paljon parkkipaikkoja, esimerkiksi silloin kun toimistotaloja yritetään muuttaa asunnoiksi niin kompastuskivi on usein se että kaupunki vaatii rakennuttajaa tekemään lisää kalliita autopaikkoja. Kun ei niitä saa myytyä edes omakustannehintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Otso Kivekäs kirjoitti 1.3.2010 kello 9:11

    Kalle: oikotieltä katsoen kalleimmat paikat Leppäsuonkadulla tosiaankin olivat 40ke, mutta keskihinta on paljon vähemmän, ehkä 20ke.

    Pari Hintaesimerkki:

    Lauttasaari: 9 200€ http://www2.oikotie.fi/tontit+maatilat+autopaikat/autopaikka/lauttasaari/helsinki/1956687
    Pasila: 15 000€ http://www2.oikotie.fi/tontit+maatilat+autopaikat/autotalli/pasila/helsinki/1537874
    Vallila: 22 000€ http://www2.oikotie.fi/tontit+maatilat+autopaikat/autotalli/vallila/helsinki/1909266
    Leppäsuonkatu, 40 000e http://www2.oikotie.fi/tontit+maatilat+autopaikat/autotalli/etu-t%F6%F6l%F6/helsinki/1605100

    Jokainen noista paikoista kuitenkin maksaa sen 30 000-50 000€ rakentaa, eikä siinä edes ole vielä mukana vaihtoehtoiskustannusta, että mitä mitä muuta samaan tilaan voisi rakentaa. Leppäsuonkadulla kellaritilakin on arvokasta, sinne saisi vaikka opiskelijakirjastoa tms, jota naapurin kellareissa on.

    Minusta vaikuttaa siis kovasti, että parkkipaikkoja pakkorakennutetaan liikaa suurimpaan osaan kaupunkia, kun ne eivät mene kustannuksia vastaavaan hintaan kaupaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. turkkalo kirjoitti 1.3.2010 kello 10:03

    “Isompia asuntoja Helsinkiin halutaan, jotta kaupungissa säilyisi väestön tasapaino, ettei siitä tulisi pelkkää opiskelijoiden ja sinkkujen hotellia.”

    Helsinkiin ei haluta yksiöitä, koska yksiöasukkaat ovat köyhiä. Isossa kaksiossa asuva sinkkuinsinööri ei olisi ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Kalle kirjoitti 1.3.2010 kello 10:34

    Otso: “…Jokainen noista paikoista kuitenkin maksaa sen 30 000-50 000€ rakentaa…”

    En vieläkään tarvitse marmorista lattiaa, aitoa kristallikruunua ja kullattuja heloja autotalliini. Myöskään silkkiverhoilu ei ole mielestäni tarpeellinen autotallissa. 😀 😀 😀 Muuten et saa hintaa noin korkealle, tuskin noillakaan varusteilla. Autotallipaikka on synnyttävä alle 10 000€:lla tai vaihdetaan grynderiä – tai mielummin kaavoittajaa. 😉

    Mutta kuten tiedämme, rakentamalla liian vähän paikkoja, pääsee grynderi rahastamaan ihmisiä. Kun kysyy grynderiltä hintaa, niin aivan varmasti saa vastauksen: ei ole kannattavaa, maksaa hirveästi ja tarvitaan kunnan tukea. En minäkään kertoisi todellista hintaa tuossa tapauksessa. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.3.2010 kello 14:09

    kalle voi ihan rauhassa tehdä tarjouksen 10 000 euron autolaikkojen rakentamisesta. jos tuolla hinnalla onnistuu, kysyjiä tulee paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Mikko kirjoitti 1.3.2010 kello 11:20

    Otso, tärkein vaihtoehtoiskustannus muuten kellaripaikoilla on katuvarsien liiketilat. Yksi tuttu arkkitehti kertoi, että yksi tärkeä syy siihen, ettei näitä nykyään valmisteta, on se, että autopaikat ja kellarikomerot ja muu kaupungin säädöksien vaatima vie aika tarkkaan kaksi kerrosta tilaa. Näin autot vievät kellarin ja komerot pohjakerroksen, eikä tilaa jää enää liikehuoneistoille.

    Ylimääräisen kellarikerroksen rakentaminen a) maksaa lisää rahaa ja b) ei välttämättä ole mahdollista kaupungin maanalaisen reikäjuuston takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Toni kirjoitti 30.5.2011 kello 18:22

    Niin siitä huopalahdentien levennyksestä munkkivuoren kohdalla, kyseessä oli turhan kavennuksen poistaminen , nyt pääsevät autot paremmin ryhmittymään Turun väylälle. Pullonkaulahan oli vain 10 metriä pitkä. On se kumma että ihmisisen pitää liiotella kaikkea ja loppupelissä sujuvammasta liikenteestä hyötyy eniten sillä kohta bussiliikenne. Vihdin tien kohdan levennys pituus n. 1km , turha siihen jättää pullonkaulaa. Samahan se koskee myös koko kehää kohdissa missä on valoristeykset, missään muualla länsiEuroopassa pääkaupungin kehätiellä ei ole tasoristeyksiä, ne pitäisi kieltää jo ympäristösyistä. Eikö vihreillä hälytä se että mikä lisäpäästö “turhista” pysäyksistä tulee liikennemäärän ollessa 50000 autoa/day

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus