Helsingin keskushallinto toimii huonosti

18.2.2010 · Aihe: _ 

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi Helsingin energian suunnitelmista varsin tiukkasanaisen lausunnon. Nokittelun keskiössä on Hanasaaren alue. Yleiskaavan mukaan Energialaitos vetäytyy alueelta osittain niin, että vanhan ja jo puretun Hansasaari A-voimalan ja hiilikasojen alueelle on määrä tulla asuntoja. Hiilikasa siirretään voimalaitoksen ja Kulosaaren sillan välillä maan alle kuten tehtiin myös Salmisaaressa.

Helsingin energialaitoksen suunnitelmissa on kuitenkin jäädä alueella ja laittaa biomassan kaasutuslaitoksen alueelle, jolle piti tehdä niitä huikeita monikerroksissia ja aika erikoisen näköisiä asuintaloja. Lisäksi savukaasujen tiukentunut puhdistaminen toisi alueelle merkittävää ammoniakkiin perustuvaa toimintaa, jonka takia ihan viereen ei voisi asuntoja tullakaan.

En tiedä, kumpi on oikeassa, mutta on ennen kuulumatonta, että kaksi kaupungin hallintokuntaa tekee ristiriitaisia suunnitelmia samasta alueesta.  Tutustuttuani työn puolesta monen muun kunnan hallintoon, olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että Helsingin hallintomalli on vanhanaikainen ja toimii perin huonosti. Siksi tällaista pääsee tapahtumaan.

Helsinki poikkeaa useimmista muista kaupungeista siinä, että meillä on kaupunginjohtaja ja joukko apulaiskaupunginjohtajia. Apulaiskaupunginjohtajat eivät toimi kaupunginjohtajan alaisina vaan ovat itsenäisiä esittelijöitä omilla hallinnonaloillaan. Siksi nämä hallinnonalat elävät omaa elämäänsä. Kaupunginsuunnittelu kuuluu Hannu Penttilälle (sdp) ja energialaitos Jussi Pajuselle (kok). Ei ole paljon koordinoitu.

Muissa kaupungeissa on yksi kaupunginjohtaja ja hänen alaisenaan monta toimialajohtajaa. Kaupunginjohtaja esittelee asiat kaupunginhallitukselle.

Toinen ero on se, että kun muualla kaupungin johtajat ja toimialajohtajat valitaan enemmän tai vähemmän ammattilaisten keskuudesta. On kunnanjohtajien ammattikunta, joka siirtyy kunnasta toiseen. Sama koskee toimialajohtajia. Kunnan johtamiseen voi saada ihan erityistä koulutusta.

Helsingissä kaupunginjohtajat ja apulaiskaupunginjohtajat valitaan valtuutettujen tai helsinkiläisten kansanedustajien keskuudesta.  Poikkeuksen tästä ovat muodostaneet vain demarien kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajat Pekka Korpinen ja Hannu Penttilä. Valtuusto on rekrytointipohjana perin kapea eikä aina kovin ammattitaitoinen.

Tavallaan Helsinki on soveltanut pormestarimallia kauan ennen kuin se keksittiin. Oikeassa pormestarimallissa valtuuston keskuudestaan valitsema pormestari johtaa poliittista puolta ja tilaajaorganisaatiota, mutta heidän rinnallaan toimii ammattijohtajia johtamassa tuottajapuolta. Tämä ammattijohtajien puoli meiltä puuttuu.

Kun virastopäälliköiden yläpuolella ei ole ammattimaista toimialajohtajaa, virastot ovat aivan liian itsenäisiä. Siksi kiinteistö- ja kaupunkisuunnittelu toimii kovin toisistaan erillään eikä terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa onnistuttu yhdistämään saati edes saatu toimimaan hedelmällisessä yhteistyössä keskenään.

Kommentit

11 Vastausta artikkeliin “Helsingin keskushallinto toimii huonosti”

  1. Kalle kirjoitti 18.2.2010 kello 22:36

    Helsinki on liian iso yksikkö hallitavaksi järkevästi. Lontookin oli samanlainen mammutti, mutta britit ymmärsivät tehostaa toimintoja ja nyt se on rypäs itsenäisiä kuntia. 😉

    Koska me opimme tämän? 🙂 Ei tarvitse mennä kuin Tukholmaan, niin hallintomalli on fiksumpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Otso Kivekäs kirjoitti 19.2.2010 kello 9:30

    Nyt täytyy olla Pyöräniemen kanssa samaa mieltä: Tukholman malli toimii paremmin. Ei niinkään siksi, että kuntia on enemmän, vaan koska ne eivät ole meikäläisittäin katsottuna itsenäisiä: esimerkiksi terveydenhuolto ja julkinen liikenne ovat demokraattisesti valitun lääninhallinnon vastuulla, eivät kuntayhtymillä niin kuin Suomessa.

    Tämä tarkoittaa, että poliitikot lääninvaltuustossa (landsting) ovat suoraan vastuussa äänestäjille, eivätkä kotikunnalleen. Tämä tekee kokonaisuuden ajattelun edes jotenkin mahdolliseksi; suomalaisessa systeemissä poliitikolla kuntayhtymän hallinnossa on insentiivit vain ajatella omaa kuntaansa, vähät kokonaisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. viherminttu kirjoitti 19.2.2010 kello 12:05

    Eikö olekin hassua kun meidän ainoassa, jopa 0,5 miljoonan asukkaan metrobolissa on johdossa älykkäiden, ahkerien ja taitavien ihmisten kokoomus ja vieläkin lahjakkaampien ihmisten vihreät de grööna niin siitäkin huolimatta suurin piirtein kaikki asiat menevät koko ajan käteen.

    Ei toimi terveydenhoito mittavista resursseista huolimatta, jätteitä ei saada hävitettyä, ei edes katuja aurattua vaikkei nykyisten lumettomien ja pakkasettomien talvien Suomessa sitä juuri edes tarvitsi tehdä.

    Jospa annettaisiin kenkää niille kaikille tuhansille yli- ja alijohtajille joita sillä hesassa pyörii veroelätteinä ja palkattaisiin tilalle niitä uussuomalaisia. Päärynälihavat taikinanaamat ulos ja värikkäät moniosaajat tilalle! Jokainen varmaan myöntää ettei asiat siellä ainakaan huonommin tulisi hoidettua, se rasismikin varmasti vähenisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jorma Nordlin kirjoitti 19.2.2010 kello 12:24

    “En tiedä, kumpi on oikeassa, mutta on ennen kuulumatonta, että kaksi kaupungin hallintokuntaa tekee ristiriitaisia suunnitelmia samasta alueesta. Tutustuttuani työn puolesta monen muun kunnan hallintoon, olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että Helsingin hallintomalli on vanhanaikainen ja toimii perin huonosti. Siksi tällaista pääsee tapahtumaan.”

    Tämmönen toiminta olisi yrityksissä normaalisti vain organisaation rukkaamisen paikka. Organisaatiorakenteita säädellään yrityksissä säännöllisesti. Jotenkin nää tehdään niin vaikeesti julkishallinnossa ja poltetaan turhaan ylimääräistä rahaa. Yrityksissä kun ei ole saatavissa mitään rahaa automaattisesti (vrt. veronmaksajat), niin toiminta on siltä osin toisenlaista. Homman täytyy toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Michael Perukangas kirjoitti 19.2.2010 kello 13:06

    Oslossa, jonka tunnen, kaupunki jakautuu 27 semi-itsenäiseen kaupunginosaan. Siellä kaupunginosavaltuustot valitaan erikseen mutta samoissa vaaleissa kuin kaupunginvaltuusto, ja niillä on itsenäistä päätösvaltaa, tosin kaupungin antamissa puitteissa. Esimerkiksi kaupunginosa ei voi suunnitella alueelleen ratikkalinjaa, jos kaupunki ei myönnä tähän rahaa tai jos kaupunginosaan ei kulje ratikkakiskoja. Kaupunginosan päätökset eivät myöskään saa olla ristiriidassa kaupungin “kokonaisedun” kanssa; jos esimerkiksi kaupungissa päätetään rakentaa jalkapallostadion, joka sijoitetaan kaupunginosaan A, kyseinen kaupunginosa voi toki vastustaa sitä, mutta siinä vaiheessa kun päätös on tehty, ja päätös stadionin liikenneyhteyksistä, kaupunginosa ei voi esimerkiksi itsenäisesti päättää kaavoittaa stadionin parkkipaikaksi suunniteltua aluetta puistoksi.

    Kaupunginosat vastaavat asukkaidensa julkisesta palvelutuotannosta, mutta tämä ei tarkoita, että palvelut sijaitsisivat kaupunginosan alueella. Lapsi voidaan sijoittaa naapurikaupunginosaan, jos siellä on tilaa (jos omassa kaupunginosassa ei ole), ja kun jokainen kaupunginosan lapsi on sijoitettu jonnekin, kaupunginosa voi merkitä rastin ruutuun kohtaan “järjestetty”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 19.2.2010 kello 17:08

    Ei toimi terveydenhoito mittavista resursseista huolimatta, jätteitä ei saada hävitettyä, ei edes katuja aurattua vaikkei nykyisten lumettomien ja pakkasettomien talvien Suomessa sitä juuri edes tarvitsi tehdä.

    Noista “mittavista resursseista” tulee mieleen Helsingin silloisen ylipormestarin Eeva-Riitta Siitosen vanha mielipidekirjoits:

    HS – Mielipide – 3.10.2002 – 1946 merkkiä – 1. painos

    Helsingin tilannetta ei kannata kadehtia

    Arvostamani kollega, Juuan kunnanjohtaja Ahti Puumalainen kiinnitti kirjoituksessaan (HS 1. 10.) huomiota maan tasapainoiseen kehittämiseen. Hänen kirjoituksensa antoi kuitenkin valitettavasti virheellisen kuvan Helsingin tulopohjasta vuonna

    Puumalainen kirjoitti, että “jos esimerkiksi Juuka saisi asukasta kohti verotulojen ja valtionosuuksien yhteissummana sen, minkä Helsinki saa edelleen tuloinaan tasauksesta huolimatta, me kylpisimme rahassa”. Vuoden 2002 talousarvion verotulojen ja valtionosuuksien summa on Juuassa 3559 euroa asukasta kohti. Helsingissä vastaava luku on 3316 euroa.

    Helsingin talouden ymmärtämistä vaikeuttaa yleinen mielikuva rikkaasta Helsingistä. Suuret luvut saattavat sokaista, mittasuhteet vääristyä ja viime vuosien suuret muutokset jäädä huomioimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kalle kirjoitti 20.2.2010 kello 11:11

    Otso: “…vaan koska ne eivät ole meikäläisittäin katsottuna itsenäisiä…”

    Itsenäinen rahoitus mahdollistaa terveen kilpailun kuntien välillä. Pääkaupunkiseutu on hyvä esimerkki tästä. Eihän kukaan järkevä mene asumaan Vantaalle. Kunta on tahallaan ajettu konkurssin partaalle.

    Kyse on kuitenkin aluehallinnon ja kunnallishalinnon työnjaosta. Aluehallinnon tehtävä on kaavoituksella ohjata suurissa kysymyksissä. Kuntien tehtävä on olla jarruina ja estää lennokkaimmat ideat, kuten Länsimetro, joka ei koskaan tule olemaan kannattava hanke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. jouni lundqvist kirjoitti 20.2.2010 kello 16:48

    Olen läheltä katsonut erään kuntaliitoskunnan mammuttihallinnon ensi askelia ja toivon, että sellainen dinosaurus ei synny ainakaan Päijäthämeeseen.

    Meidän kuntaa kutsutaan yleisesti kouvostoliitoksi ja taitaa sillä olla uusi moskova niminen keskustakin. Kun kuuden kunnan byrokratia yritetään liimata viideksi vuodeksi yhteen, niin eihän siitä mitään tule. Hallinnon nimi on tilaajatuottajamalli. Sen isät ja äidit ovat jo nyt alkaneet epäillä sen järkevyyttä.

    Sellainen normaali kuntarakenne on hyvä, jossa on valtuusto, hallitus, puolitusinaa lautakuntia, muutama johtokunta jne. Bisnespuolelle jonkinlainen oma systeemi.

    Kunnan hallinnon on oltava kevyt, pääpaino on palveluissa. Jollakin tilastkaavalla voisi luoda kertoimen, jolla tietyn asukasluvun ja palvelurakenteen avulla nähdään sopiva byrokratian koko. Kun säästöjä tehdään, ensin isketään palveluihin ja byrokratia saa olla rauhassa. Homman pitäisi olla juuri päin vastoin tai yhtä aikaa.

    Kuntaliitoksista on nähtävissä se, että mitä isompi kunta, sitä suurempi valta virkamiehillä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Paavo Häikiö kirjoitti 20.2.2010 kello 19:22

    Kuntien toimintakenttä on se ongelma, ei kuntien maantieteellinen laajuus. Kunta pitäisi määritellä aivan uusiksi. Helsinki ei enää ole se kunta jota perustuslaissa tarkoitetaan, eikä myöskään muut kuntaliitoksilla synnytetyt jättikunnat. Niissä asiat menevät liian kauaksi ihmisestä.

    Ongelma syntyi kai alun perin siitä, kun valtio on työntänyt kunnille velvoitteita, joiden hoitaminen alun perinkään ei olisi ollut järkevää hoitaa kuntayksikön tai -yksiköiden toimesta.

    Nyt ollaan sitten tilanteessa, jossa ihmetellään näiden palveluiden rikkonaisuutta ja palvelutasojen hajaannusta.

    Kuntataso ei ole kuntalääkäritasosta eteenpäin ollut koskaan järkevää järjestää kuntakohtaisesti. Ei edes niin, että se olisi kuntien yhteenliittymän vastuulla.

    Kaikki tuollaiset toiminnot pitäisi olla joko yksityisiä tai sitten järjestetty jonkin valtakunnallisen toimijan puolesta samalla tasolla kaikille kansalaisille.

    Kuntien rooli pitäisi selvittää ja jättää kuntien tehtäväksi ne asiat, jotka oikeasti ovat arvovalintoja ko alueella.

    Tällaisia asioita ovat esim. Koulut, maapolitiikka, kaavoitus, sivistyspuoli, likunta ym.

    Nyt kunnat käyttävät kaikki varansa ja ylikin väärin alun rakennettuun sairaanhoitoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Otso Kivekäs kirjoitti 21.2.2010 kello 10:23

    Kalle: toki pienkunnat ovat tuossa Tukholman (ym) mallissa itsenäisiä niissä asioissa, joissa niillä on päätösvalta. Mutta se ala on selvästi suomalaista kuntamallia pienempi, kuten itsekin totesit.

    Länsimetron osalta väitän, että jos Helsingin seudulla olisi ollut Tukholman kuntamalli vaikkapa 60-luvulta eteenpäin, se metro olisi rakennettu jo vuoskymmeniä sitten, ja kaupunkirakenne sen ympärillä olisi tehty sen mukaiseksi. Se ei välttämättä olisi ollut paras mahdollinen liikennepoliittinen ratkaisu, mutta metro oli silloin “state of the art” liikennesuunnittelussa, ja sille oli Helsingissä vahva tuki. Jos kaavoitus ja joukkoliikenne olisi ollut seutuhallinnon käsissä, kyllä se metro olisi rakennettu. Seutuhallinnossakin olisi ollut sille vahva tuki.

    Nythän sitä pitkään viivästyttivät ne samat kaupungistumista vastustavat voimat Espoossa, jotka myös vastustivat aikoinaan Länsiväylää. Keksustelu ratikoiden ja metron soveltuvuudesta on uudempaa perua, metro olisi rakennettu jo ennen sen käynnistymistä. Korostan, että puhun tässä nyt kunnallisen päätöksenteon historiasta, en siitä miten liikennesuunnittelua pitäisi tehdä.

    On Tukholmassakin saatu useampia metroja rakennettua (yli kuntarajojen) kuntamallista huolimatta, tai luultavasti juuri sen takia. Nyttemmin toki uudet linjat ovat ratikoita.

    Palaten Osmon alkuperäiseen aiheeseen: Ajatus on epäilemättä hyvä, mutta se taitaa olla poliittisesti vähän vaikea toteuttaa? Ei ole minkään puolueen etujen mukaista luopua läänityksistään. Vihreiden ehkä, kun noita apulaiskaupunginjohtajan paikkoja ei ole montaa siunaantunut, mutta tuon taakse pitäisi saada myös kokkarit tai demarit. Mielummin molemmat, kun isoja päätöksiä on kunnissa tapana yrittää tehdä konsensuksella. Se ei liene helppo tehtävä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. A.Siakas kirjoitti 21.2.2010 kello 13:06

    Vuoden 2002 talousarvion verotulojen ja valtionosuuksien summa on Juuassa 3559 euroa asukasta kohti. Helsingissä vastaava luku on 3316 euroa.

    Huomautettakoon että vaikka tämä noin kirjaimellisesti oli oikein, niin Siitonen on jättänyt laskelmasta ilmeisen tarkoituksella pois yhteisöverotuotot, jotka tuolloin edellisenä vuonna olivat helsingissä 672 miljoona; noin 1200 euroa/asukas, ja Juuan osalta noin 200 / asukas.

    Jos sen olisi laskenut mukaan lukuihin, helsinkiläistä kohti olisi rahaa ollut käytettävissä noin 4500 euroa ja juukalaista 3800 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus