Ilmastonmuutos peruutettu?

Moni on irvail­lut kulu­vas­ta talves­ta kysyen, mitä ilmas­ton­muu­tok­selle nyt kuu­luu? Eikö talvista pitänyt tul­la leu­to­ja ja vähälumisia?

Sil­lä aikaa kun val­tu­ute­tut viime kaupung­in­val­tu­us­ton kok­ouk­ses­ta innovoivat tun­tikau­sia, mihin kaik­keen kaupun­ki voisi ylimääräisiä raho­jaan kulut­taa, min­ul­la oli hyvää aikaa kysyä tästä talves­ta mete­o­rolo­gi Lea Saukkoselta, joka istuu kokoomuk­sen ryh­mässä. Hän vahvisti sen, mitä minäkin olen asi­as­ta ajatel­lut. Kylmä ja lumi­nen talvi Euroopas­sa todis­taa pikem­minkin ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta kuin sitä vas­taan. Kysyin häneltä, mis­sä on poikkeuk­sel­lisen läm­mintä, kun Euroopas­sa on poikkeuk­sel­lisen kylmää.  Vas­taus tuli heti: esimerkik­si Van­cou­veris­sa. Hän ennusti jo sil­loin, siis kymme­nen päivää sit­ten, että voi olla vaikea­ta jär­jestää lumik­ou­ruk­il­pailu­ja ja muu­ta alhaal­la laak­sos­sa jär­jestet­tävää toim­intaa. Ylhääl­lä vuo­ril­la on tietysti kylmempää.

Tämä talvi ei koko maa­pal­loa ajatellen ole nor­maalia kylmem­pi, mut­ta epänor­maali tämä on. Mata­la­paineet kulke­vat ”väärää” reit­tiä ja Suomes­sa tuulee kovin usein kylmästä idästä tai pohjois­es­ta, vaik­ka val­lit­se­vien tuulien pitäisi tul­la lämpimästä lounaas­ta. Kun tuulet tuo­vat tänne kylmää, ne tuo­vat muualle lämmintä.

Lea Saukko­nen ennusti, että jos tämä man­ner­il­mas­to itä­tu­u­li­neen jatkuu kesään, kesästä tulee vas­taavasti hyvin kuuma.

Ilmas­ton muuttues­sa epä­to­den­näköis­ten säätilo­jen toden­näköisyys kas­vaa. Tämä näkyy siinä, että säähän liit­tyvät ääri-ilmiöt yleistyvät.  En ole ilmati­eteil­i­jä, mut­ta syn­tymäuteliaana olen kysel­lyt tun­temil­tani ilmati­eteil­i­jöiltä, voisi­vatko tal­vet noin yleen­säkin muut­tua täl­laisik­si; siis että maa­pal­lon kylmyys keskit­tyy Euroop­paan. Yksikään ei ole sanonut pitävän­sä sitä toden­näköisenä.  Siihen kyl­lä moni uskoo, että talvi tulee myöhään ja maaliskuu on kylmä ja kevätkin tulee myöhään.  Näin on käynyt aika mon­ta ker­taa peräkkäin.

Talvimyrsky­jen moni ennus­taa yleistyvän ja voimis­tu­van. Sil­loin lumisateet voivat ulot­tua hyvinkin etelään. Talvista on myös tulos­sa sateisem­pia eli pakkassään osues­sa paikalle lumisempia.

116 vastausta artikkeliin “Ilmastonmuutos peruutettu?”

  1. Hit­si. Osmon sivus­to käy yhä milenki­in­toisem­mak­si. Nyt jo kuul­ti­in seu­raa­van kesän sää, josko Lean epävi­ralli­nen ennus­tus toteu­tuu. Ja vieläpä niin, että ennus­tus oli ilmainen.

    Mut­ta mitkä oli­vat lakimies Al Goren luen­topalkkiot kun vuon­na 2006 kävi luen­noimas­sa ilmas­ton lämpenemisestä.

    Vastaa

  2. “Kylmä ja lumi­nen talvi Euroopas­sa todis­taa pikem­minkin ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta kuin sitä vastaan.” 

    Voi hyvä jumala sen­tään. Olisi sanonut ennen talvea tuonkin. Aikaisem­min sanoneet että lämpimät ja lauhat tal­vet todis­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja nyt sanovat sit­ten että kylmät ja lumiset todis­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Minus­ta todis­ta­vat lähin­nä että ilmas­toti­eteil­i­jät sor­tu­vat ter­meil­lä kikkailu­un ja uhkaku­vien maalailu­un. Ja toisek­seen, Ilmati­eteen­laitos on lait­tanut kovasti effort­tia senkin todis­tamiseen ettei tämän tal­ven säät mitään ääri-ilmiöitä ole, ja nyt ne Osmon mukaan sit­ten ovatkin.

    Vastaa

    1. Jos kylmää olisi kaikkial­la, se tietenkin todis­taisi ilmas­ton läm­pen­e­mistä vas­taan, mut­ta maa­pal­lo ei ole kyl­men­tynyt, ei edes pohjoinen pal­lonipuolisko. Ei kai voi niinkään ajatel­la, että >Kanadan län­siosien lämpimyys todis­taa ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta samanaikaises­ti kun Euroopan kylmyys sitä vastaan.

      Vastaa

  3. Joo. Muis­tan myös luke­neeni ihan mie­lenki­in­tois­es­ta teo­ri­as­ta liit­tyen tuuli­in. Euroopan ja Pohjois-Amerikan väli­nen läm­pöti­laero on fak­ta, New York esimerkik­si on suurin piirtein Liss­abonin korkeudel­la mut­ta ilmas­to on paljon kylmem­pi. Koulukir­jois­sa tämä on tapana selit­tää merivir­roil­la, mut­ta kysymys on teo­ri­an mukaan pikem­minkin siitä että pohjoisel­la pal­lon­puoliskoil­la tuulee yleen­sä lännestä, eli läm­min meri-ilma tulee Euroopas­sa man­tereelle ja Pohjois-Amerikas­sa toisin päin. Sit­ten kun tuulee idästä, niin Euroopas­sa on kylmä. Eli golf-vir­ras­ta ei tarvitse olla huolis­saan, tuulisu­u­den muu­tok­sista kyllä.

    Vastaa

  4. Avain tämän tal­ven kylmyy­teen Euroopas­sa ja Yhdys­val­tain itäran­nikol­la on ns. ark­ti­nen oskil­laa­tio (AO):
    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao.shtml

    Ei voi sanoa että AO olisi kylmyy­den syy, mut­ta se kuvaa hyvin tilan­net­ta, ihan kir­jaimel­lis­es­ti, kos­ka se on ilmake­hän ark­tisen vari­aa­tion ensim­mäi­nen pääkom­po­nent­ti (siis PCA-mielessä, kovar­i­anssi­ma­tri­isin omi­nais­ar­vo­ha­jotel­ma jne.)

    El Nino taas kor­reloi ainakin Yhdys­val­to­jen sademääriin. 

    Kun AO on negati­ivi­nen kuten nyt, kylmä ilma­mas­sa ei ole selkeästi rajau­tunut korkeim­mille lev­eysasteille eli napa-alueille. AO liit­tyy jotenkin ns. polaaripyör­teeseen ja ark­tisi­in suihku­vir­tauk­si­in, mut­ta pidän näistä suu­ni kiin­ni kun en ole meteorologi. 

    Niin­pä mie­lenki­in­tois­es­ti pohjoisen napa­jään kat­ta­ma alue on tänä vuon­na ennä­tyspi­eni, samaa tasoa vuo­den 2007 kanssa:
    http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_stddev_timeseries.png
    http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/current.365.jpg
    Pohjoisel­la jäämerel­lä ei siis ole ollut kylmää.

    Vaik­ka AO-indek­si on ollut tänä tal­ve­na negati­ivi­nen, muu­ta­man vuosikymme­nen talvien tren­di on kuitenkin positiivinen:
    http://ilmasto.vuodatus.net/blog/2326886/ilmamassan-lampotilan-ja-saaindeksien-muutoksista/

    Mut­ta AO:lla on vah­va autoko­r­re­laa­tio viikko­ta­sol­la, kuten ikku­nas­ta näkyy, ja ehkä pieni kor­re­laa­tio myös peräkkäis­ten talvien välillä:
    http://ilmasto.vuodatus.net/blog/2326886/ilmamassan-lampotilan-ja-saaindeksien-muutoksista/www.phys.ocean.dal.ca/people/po/Whistler/stephenson.pdf
    http://www.arctic.noaa.gov/detect/climate-ao.shtml

    Eli AO hel­posti jämähtää johonkin asen­toon. Mie­lenki­in­toista nähdä mil­lainen keväästä ja kesästä tulee, jo ihan lumen määrän takia. Vaikea muis­taa mil­laista kevääl­lä on kun näin iso lumimäärä sulaa!

    Vastaa

  5. Ilmas­ton­muu­tos on tosi­a­sia. Se, kumpaan suun­taan ilmas­to muut­tuu, kuin­ka nopeasti se muut­tuu ja mitkä tek­i­jät siihen vaikut­ta­vat, on vielä epä­selvää. Asi­as­ta on kiinos­tut­tu, joten eiköhän nuo selvitetä seu­raa­van sadan vuo­den aikana. 😉

    Vastaa

  6. Liekö irvailua tode­ta, että lumen tuloon saak­ka jouluku­us­sa, mikä tahansa sääilmiö tai uuti­nen selostet­ti­in tv-uuti­sis­sa ilmas­ton­muu­tok­sel­la. Ei edes tarvin­nut olla kyseessä edes kovin merk­it­sevä uuti­nen, kun toimit­ta­ja lopet­ti sanoil­la: ilmas­ton­muu­tok­sen mukana tämäkin tulee lisään­tymään tjsp. Jopa kanien vil­li­in­tymi­nen ja lisään­tymi­nen selostet­ti­in ilmastonmuutoksella.

    Kun sit­ten tuli lun­ta ja per­in­teinen talvisää, niin se onkin poikkeuksellista.

    Vastaa

  7. Tämähän oli odotet­tu mikäli on uskomista vuoriv­il­lan ja lasivil­lan valmis­ta­ji­in. Tämän
    het­ken nor­mit raken­nuk­sien eris­te­vahvuuk­si­in tuplaan­tu­i­v­at ja sai­vat “lain voimat” viime syksynä.

    Vastaa

  8. Soininvaara:“Ilmaston muuttues­sa epä­to­den­näköis­ten säätilo­jen toden­näköisyys kas­vaa. Tämä näkyy siinä, että säähän liit­tyvät ääri-ilmiöt yleistyvät. ”

    Onkos tämä väite muuten huuhaa­ta vai onko sille jotain todisteita?

    Vastaa

    1. Onkos tämä väite muuten huuhaa­ta vai onko sille jotain todisteita?

      Kyse on läh­es tau­tolo­gias­ta. Jos ilmas­to muut­tuu, siitä tulee eri­lainen. Kun siitä tulee eri­lainen, esi­in­tyy säätilo­ja, joi­ta ennen pidet­ti­in poikkeuksellisena.

      Vastaa

  9. Län­si-Kanadan tämän tal­ven läm­pö kyl­lä johtuu hyvin toden­näköis­es­ti El Ninos­ta. Että se siitä sitten.
    Link­ki

    Vastaa

  10. Antti, en tiedä mitä medi­aa sinä seu­raat, mut­ta min­un mieliku­vieni mukaan Ilmati­eteen laitos on lähin­nä keskit­tynyt hoke­maan että sää on eri asia kuin ilmas­to. Yleen­sä niin päin ettei poikkeuk­sel­lisen läm­min sää jon­ain tal­ve­na sinän­sä vielä yksinään todista mis­tään trendistä.

    Vastaa

  11. Kyl­lä minäkin kallis­tun sille kan­nalle, että täl­lainen poikkeuk­selli­nen talvi vain alle­vi­ivaa että ilmas­ton­muu­tos ääri­ilmíöi­neen on realiteetti.

    Se taasen, mikä sen aiheut­taa, ei ole mielestäni niin selvää.

    Oli ilmas­ton­muu­tos ihmisen aiheut­ta­maa tai ei, siihen täy­tyy vain sopeu­tua. Ilmas­ton­muu­tok­sia on tapah­tunut maa­pal­lol­la syys­tä tai tois­es­ta aika taa­jaan, laidas­ta laitaan hyvin lyhyessä aika­janas­sa; viimeistä jääkaud­estakaan ei ole kovin kauaa, ja seu­raavaa var­maan odotellaan. 

    Niihin vain täy­tyy kul­loinkin elosa ole­van lajis­ton sopeu­tua. Ihmisenkin. Maa­pal­lomme ei ole ihmisen säädeltävis­sä ole­va tila, vaik­ka niin joskus halu­amme kuvitellakin.

    Vastaa

  12. “Kylmä ja lumi­nen talvi Euroopas­sa todis­taa pikem­minkin ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta kuin sitä vastaan.” 

    Eli läm­min talvi tarkoit­taa ilmas­ton läm­pen­e­mista ja myös kylmä talvi tarkoit­taa ilmas­ton lämpenemistä. 

    Elä hyvä mies luovu älyl­lis­es­tä rehellisyy­destä! Voihan tei­dän teo­ri­at olla pohjim­mil­taan oikei­ta. Ne tule­vat kuitenkin häviämään his­to­ri­an hämäri­in, jos niitä ruve­taan vial­lisi­na uskon­non lail­la ajamaan. 

    Parem­pi olisi tun­nus­taa tosi­asi­at. Tur­paan tuli. Todel­lisu­us ei vas­taa nyky­isiä teo­ri­oi­ta, joten teo­ri­at ovat väärässä. Siltä poh­jal­ta olisi parem­pi lähteä rak­en­ta­maan tulevaisuutta.

    Vastaa

  13. OS:n päätelmä yhdis­tet­tynä siihen, että koko ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen perus­tuu “tutk­i­joiden” yhdessä kyhäämään ja sopi­maan tiedon muun­telu­un ja salauk­seen on kyl­lä “paras­ta”, mitä täl­lä pal­stal­la on esiintynyt.

    Vastaa

    1. Mites tämä sys­tee­mi sanoo että kom­ment­ti­ni on jo ole­mas­sa, mut­ta kuitenkaan en näe sitä?

      Kir­joituk­sesi oli tulkit­tu roska­pos­tik­si. Se joh­tui suures­ta määrästä linkkejä.

      Vastaa

  15. Uusi yri­tys tälle kom­men­tille, jotain teknistä häikkää lie­nee kun sitä ei näy mut­ta kuitenkin sys­teemin mielestä se on olemassa:

    Avain tämän tal­ven kylmyy­teen Euroopas­sa ja Yhdys­val­tain itäran­nikol­la on ns. ark­ti­nen oskil­laa­tio (AO):
    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao.shtml

    Ei voi sanoa että AO olisi kylmyy­den syy, mut­ta se kuvaa hyvin tilan­net­ta, ihan kir­jaimel­lis­es­ti, kos­ka se on ilmake­hän ark­tisen vari­aa­tion ensim­mäi­nen pääkom­po­nent­ti (siis PCA-mielessä, kovar­i­anssi­ma­tri­isin omi­nais­ar­vo­ha­jotel­ma jne.)

    El Nino taas kor­reloi ainakin Yhdys­val­to­jen sademääriin. 

    Kun AO on negati­ivi­nen kuten nyt, kylmä ilma­mas­sa ei ole selkeästi rajau­tunut korkeim­mille lev­eysasteille eli napa-alueille. AO liit­tyy jotenkin ns. polaaripyör­teeseen ja ark­tisi­in suihku­vir­tauk­si­in, mut­ta pidän näistä suu­ni kiin­ni kun en ole meteorologi. 

    Niin­pä mie­lenki­in­tois­es­ti pohjoisen napa­jään kat­ta­ma alue on tänä vuon­na ennä­tyspi­eni, samaa tasoa vuo­den 2007 kanssa:
    http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_stddev_timeseries.png
    http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/current.365.jpg
    Pohjoisel­la jäämerel­lä ei siis ole ollut kylmää.

    Vaik­ka AO-indek­si on ollut tänä tal­ve­na negati­ivi­nen, muu­ta­man vuosikymme­nen talvien tren­di on kuitenkin positiivinen:
    http://ilmasto.vuodatus.net/blog/2326886/ilmamassan-lampotilan-ja-saaindeksien-muutoksista/

    Mut­ta AO:lla on vah­va autoko­r­re­laa­tio viikko­ta­sol­la, kuten ikku­nas­ta näkyy, ja ehkä pieni kor­re­laa­tio myös peräkkäis­ten talvien välillä:
    http://ilmasto.vuodatus.net/blog/2326886/ilmamassan-lampotilan-ja-saaindeksien-muutoksista/www.phys.ocean.dal.ca/people/po/Whistler/stephenson.pdf
    http://www.arctic.noaa.gov/detect/climate-ao.shtml

    Eli AO hel­posti jämähtää johonkin asen­toon. Mie­lenki­in­toista nähdä mil­lainen keväästä ja kesästä tulee, jo ihan lumen määrän takia. Vaikea muis­taa mil­laista kevääl­lä on kun näin iso lumimäärä sulaa!

    Vastaa

  16. Van­cou­veris­sa ei yleen­säkään ole lun­ta. Paikallisil­mas­to on pysynyt samana ja lähialueil­la on aina lun­ta. Nyt on lun­ta satanut Van­cou­veri­in. Asia on ollut pelkkää mediajännitystä.

    Vastaa

  17. Niin, näitä epä­taval­lisen lämpim­iä tai epä­taval­lisen kylmiä talvi­a­han his­to­ria ei tunne ajal­ta ennen ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen kek­simistä? Ilmas­ton­muu­tos itsessään on tosi­a­sia, on ollut kaut­ta his­to­ri­an. Vai miten meil­lä jääkausikin on jo historiaa?

    Vastaa

  18. Yksi talvi ei tietysti sinän­sä todista pitkän ajan tren­deistä sitä eikä tätä, mut­ta etäis­es­ti koomista on tuo, että kaiken­laiset tal­vet todis­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta. Jos mikä tahansa kuviteltavis­sa ole­va havain­to sopii teo­ri­aan, sen pitäisi ker­toa jotain teoriasta.

    Amerikan Yhdys­val­lois­sa asi­as­ta on saatu lehti­pal­sto­jen ja ns. uuti­so­hjelmien täytet­tä oikein kun­nol­la, kun tea par­ty ‑porukat ovat julis­ta­neet ilmas­ton­muu­tok­sen perutuk­si lumimyrskyn joh­dos­ta ja vastapuoli todis­te­tuk­si saman lumimyrskyn joh­dos­ta. Se niistä pitkän ajan keskiar­voista. Eipähän ainakaan tarvitse puhua tähdel­lisem­mistä asioista.

    Vastaa

  19. On aika surullista huo­ma­ta, että jopa Osmo Soin­in­vaaran kaltainen keskiver­topoli­itikkoa huo­mat­tavasti fik­sumpi ja vas­tu­un­tun­toisem­pi henkilö on lan­gen­nut tähän ilmas­to­hömp­pään ja alis­tunut rahanah­nei­den markki­navoimien vietäväksi.

    Näin siitäkin huoli­mat­ta, että kukaan ei ole tähän men­nessä pystynyt esit­tämään minkään­laisia tieteel­lis­es­ti päte­viä todis­tei­ta väit­teille “ihmisen aiheut­ta­mas­ta” ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Koko oppi­raken­nel­ma nojaa pelkki­in arvailui­hin ja hypo­tee­sei­hin, fak­tat lois­ta­vat poissaolollaan.

    Mod­ernin pro­pa­gan­dan keskeisimpi­in oppi-isi­in lukeu­tu­va Joseph Goebbels (1897–1945) aikoinaan oival­si, että pro­pa­gan­dan per­ille­menos­sa kaikkein olen­naisin asia on tois­to. Jos samaa väitet­tä tois­te­taan ker­ta toisen­sa jäl­keen, yhä uud­estaan ja uud­estaan, niin val­taosa ihmi­sistä alkaa vähitellen pitää kyseistä väitet­tä tote­na, vaik­ka se oikeasti olisikin aivan tuules­ta tem­mat­tu. Juuri täl­lä tavoin ovat ovat ilmas­tolob­bar­it menetelleet.

    Vastaa

  20. Sit­ten kun vaku­u­tusala alkaa vähätel­lä ilmas­ton­muu­tos­ta, ren­toudun minäkin.

    Vastaa

  21. Näin siitäkin huoli­mat­ta, että kukaan ei ole tähän men­nessä pystynyt esit­tämään minkään­laisia tieteel­lis­es­ti päte­viä todis­tei­ta väit­teille “ihmisen aiheut­ta­mas­ta” ilmastonmuutoksesta. 

    Ei var­maan myöskään syövän ja tupakan yhtey­destä. On täysin mah­do­ton aja­tus, ettei ihmisen aiheut­ta­mal­la hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den muu­tok­sel­la olisi ilmas­toon mitään vaiku­tus­ta. Tämä ilmas­to­de­nial­istien joukko, joka kieltäy­tyy näkemästä havain­to­ja, on luon­teeltaan uskon­nolli­nen. Jotenkin mah­dol­liselta ajatuk­selta vielä tun­tu­isi, ettemme pysty tarkkaan ennus­ta­maan, miten ilmake­hän kaa­sukoos­t­u­muk­sen sormeilu vaikut­taa ilmas­toon, mut­ta aja­tus, ettei se vaiku­ta mitenkään, on uskon­non puolelle kuuluvaa. 

    Alku­peräistä kir­joi­tus­tani ei pidä lukea niin, että tämä talvi todis­taisi ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta vaan niin, ettei se, että Etelä-Suomesxsa on enem­män lun­ta kuin taval­lis­es­ti ker­ro koko maail­maa koskev­as­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta mitään. Eri­ty­iszesti kuin Grön­lan­nis­sa ja Län­si-Kanadas­sa taas on nor­maalia lämpimämpää.

    Vastaa

  22. Tämä onkin muuten mie­lenki­in­toista: voiko ilmas­ton­muu­tos­ta havai­ta yksilö mitenkään? Siis vain omaa eliym­päristöään havainnoimalla.

    Viime vuo­sisadal­la mit­tausten mukaan ilmas­to läm­peni n. 0.7 astet­ta sadas­sa vuodessa. Tästä saadaan siis 0,007 astet­ta vuodessa. Tähän vielä sääti­lan vai­hte­lut päälle sekoittamaan. 

    Voiko ilmas­ton­muu­tos­ta siis yksilö havai­ta mitenkään vai onko se mahdotonta?

    Vastaa

    1. Voiko ilmas­ton­muu­tos­ta siis yksilö havai­ta mitenkään vai onko se mahdotonta?

      Ilmas­ton­m­nu­u­tos­ta yksilö voi havan­noi­da seu­raa­mal­la lajien levit­täy­tymisaluei­ta ja sitä, miten met­sä val­taa tun­turei­den hui­ip­pu­ja. Siel­lä, mis­sä on jäätiköitä, voi havai­ta jäätiköi­den sulamista. Sade­vyöhykkei­den siir­tymisen havait­see tra­maat­tis­es­ti, mut­ta niiden osalta sat­un­nais­vai­htelun ja trendin erot­ta­mi­nen toi­sis­taan voi olla vaikeata.

      Vastaa

  23. IPCC:n tulisi ilmoit­taa ennal­ta, mitkä tapah­tu­mat lisäi­sivät ja mitkä vähen­täi­sivät kasvi­huoneilmiön toden­näköisyyt­tä. Sen tulisi esit­tään näi­den toden­näköisyy­det tapauk­ses­sa A, jos­sa teo­ria pätee, ja tapauk­ses­sa B, jos­sa teo­ria ei päde.

    Ulkop­uoliset sit­ten arvioisi­vat näi­den toden­näköisyyk­sien oikeel­lisu­ut­ta. Tule­vien tapah­tu­mien perus­teel­la voitaisi­in sit­ten laskea, kuin­ka paljon ne paran­ta­vat tai huonon­ta­vat kasvi­huone­teo­ri­an uskottavuutta.

    Tässä on ongelmia, voidaan­han tehdä uusi­in havain­toi­hin sovitet­tu kor­jat­tu teo­ria ja sit­ten alkaa fal­si­fioi­da sitä, mut­ta näitä sovitet­tu­ja teo­ri­oi­ta ei pidä uskoa liikaa ennen pos­te­ri­ori todis­tei­ta. Lukekaa Pop­pe­ria, jos tässä oli jotain uutta.

    Vastaa

  24. Yhteen­ve­t­ona: On sää mikä tahansa mis­sä tahansa,niin se todis­taa ilmastonmuutoksesta. 

    Lap­su­ud­es­ta muis­tan huono­ja lumi­talvia 70-luvul­ta. 1980-luvun puo­livälis­sä oli kylmiä talvia. Välil­lä on ollut kylmiä ja sateisia kesiä, välil­lä lämpim­iä. 1600-luvul­la oli pikku­jääkausi ja 10000 vuot­ta sit­ten suurem­pi. Säät vai­htel­e­vat vuosit­tain, ja ilmas­tossa on tapah­tanut muu­tok­sia sil­loinkin, kun mam­mut­tia yritet­ti­in met­sästää kei­hääl­lä tai ihmistä ei vielä edes ollut maapallolla.

    Mikä sit­ten on ihmisen aiheut­ta­maa muu­tos­ta ja mikä ilmas­ton nor­maalia vai­htelua. Siinähän se onkin vaikea peruskysymys.

    Nyt on ainakin ollut muka­vat säät ja hyvät hiih­toke­lit. Jos pääsiäisenä on lun­ta katol­la, niin sitä on maassakin.

    Vastaa

  25. “YK:n kan­sain­vä­li­nen ilmastopa­neeli IPCC on liioitel­lut rapor­tis­saan meren­pin­nan kohoamista Hol­lan­nis­sa.” (HS 14.2.2010)

    Tämä ei tietysti ainakaan lisää luot­ta­mus­ta IPCC:n toim­intaan, kun tam­miku­us­sa se myön­si liitoitelleen­sa Himala­jan jäätiköi­den sulamista.

    http://bit.ly/hollanti

    Vastaa

  26. Meil­lä on paljon nimet­tömiä net­tikir­joit­ta­jia sekä human­is­ti­toimit­ta­jia, jot­ka tulk­it­se­vat het­kel­liset paikalliset sääti­lat todis­teik­si ilmas­ton muu­tok­ses­ta tai muut­tumat­to­muud­es­ta. Mak­saako näi­den kanssa keskustelu edes vaivaa?

    Vastaa

  27. Tämä ei tietysti ainakaan lisää luot­ta­mus­ta IPCC:n toim­intaan, kun tam­miku­us­sa se myön­si liitoitelleen­sa Himala­jan jäätiköi­den sulamista.

    San­o­taan nyt vaik­ka niin että jos ei tuhat­sivuis­sa rapor­tis­sa joka sisältää tuhan­sia lähde­vi­it­teiä olisi yhtään virhet­tä niin pitäisin sitä jotenkin epäi­lyt­tävänä. Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta IPCC rap­paria työstää kolme ryhmää.

    Ensim­mäi­nen WGI työstää yhteenve­don ilmas­toti­eteestä, ja se on ihan kovaa tiedettä.

    Toinen WGII taas arvioi sitä mitä muu­tok­sista sit­ten seu­raa ihan käytän­nössä, tyyli­in kuiv­u­us, tul­vat ja muu ilmestyskir­ja. Min­un käsi­tyk­seni on että tämä on luon­teeltaan ja selkeästi speku­lati­ivisem­pi, ihan vaan sik­si vaiku­tuk­set on aidosti epä­var­mo­ja. Ja ne kak­si virhet­tä liit­tyen Himala­jan jäätiköi­hin sekä sekaan­nuk­seen Alanko­maid­en pin­ta-alan joka on veden­pin­nan ala­puolel­la (ml. joet) ja meren­pin­nan ala­puolel­la oli­vat nimeno­maan tässä.

    Toises­sa tapauk­ses­sa lähde oli WWF, toises­sa Hol­lan­ti­lainen vira­nomainen. Lähteitä olisi minus­ta pitänyt per­a­ta parem­m­min, mut­ta nuo on kuitenkin pieniä asioi­ta ver­rat­tuna mui­hin epä­var­muustek­i­jöi­hin. Rap­pari on täyn­nä kri­it­tisen tärkeitä asioi­ta joista var­muus on vain “medi­um con­fi­dence” eli 5/10, esimerkik­si se että pitääkö paikkansa että lievän läm­pen­e­misen myötä ruoan tuotan­to kas­vaa lauhkeil­la vyöhykkeil­lä mut­ta piene­nee lämpimil­lä ja poten­ti­aalis­es­ti kuiv­il­la alueil­la. Samoin hiilid­iok­sidin kasvua lisäävä vaiku­tus on epä­selvä, empi­iriset kokeet anta­vat arvioitua pienem­piä vaiku­tuk­sia. Tuol­laisi­in epä­var­muustek­i­jöi­hin ver­rat­tuna joku meren­pin­nan alaisen Hol­lan­nin pin­ta-ala on pilkun viilausta.

    Vastaa

  28. YK:n kan­sain­vä­li­nen ilmastopa­neeli IPCC on liioitel­lut rapor­tis­saan meren­pin­nan kohoamista Hollannissa.

    Tämä on taas näitä väit­teitä. Miten joku voi ylipään­sä kuvitel­la, että meren­pin­ta nousisi Hol­lan­nis­sa enem­män tai vähem­män kuin vaikka­pa Bri­tan­ni­as­sa? Heil­lä oli väärä tieto Hol­lan­nin pin­nan­muo­dos­ta, siitä kuin­ka suuri osa Hol­lan­nista on meren pin­nan ala­puolel­la. Ilmas­toa koske­vien ennustei­den kanal­ta täl­lä virheel­lä ei ole mitään tekemistä.

    Vastaa

  30. Niin, IPCC:n rapor­tis­sa HS:n itsen­sä mukaan san­o­taan että Hol­lan­nista on puo­let meren­pin­nan ala­puolel­la, kun oikeasti ala­puolel­la on neljä­sosa ja toinen neljä­sosa tul­va-aluet­ta. En ymmär­rä miten tästä on johdet­tu IPCC:n liioitelleen meren­pin­nan kohoamista. IPCC:n raporteis­sa­han meren­pin­nan suh­teen on oltu eri­tyisen kon­ser­vati­ivisia, ja nykyiset ennus­teet ovat reilusti yli edel­lisen IPCC:n raportin. 

    Tässä tari­na Himala­jan jäätiköitä koske­neesta virheestä: http://www.yaleclimatemediaforum.org/2010/02/anatomy-of-ipccs-himalayan-glacier-year-2035-mess/

    IPCC:n raport­ti koos­t­uu kolmes­ta osas­ta, joista yksi on fysikaa­li­nen, siis varsi­naista ilmas­totiedet­tä kuvaa­va osa. Muut ovat “Impacts, adap­ta­tion and vul­ner­a­bil­i­ty”, ja “Mit­i­ga­tion of cli­mate sci­ence”. Lisäk­si on monien mielestä jok­seenkin turha “Synthesis”-osio. Nämä virheet joi­ta nyt on löy­tynyt, ovat ei-fysikaal­i­sis­sa osis­sa jot­ka ovat luon­teeltaan vähem­män ver­tais­arvioitu­un tieteeseen perustuvia. 

    Järkevää olisi julka­ista ei-fysikaaliset osat eri tahti­in kuin fysikaaliset, jot­ta ne ehdit­täisi­in tehdä kun­nol­la. Fysikaa­li­nen osa­han on niiden perus­teena. Lisäk­si kir­joit­ta­jat voisi­vat olla vähän huolel­lisem­pia. Tavalli­nen oppikir­jatarkku­us ei riitä, kun rapor­tit ovat nousseet poli­it­tisen toimin­nan keskiöön. 

    Medi­as­sa on nyt muo­tia lyödä IPCC:tä ja ilmas­to­tutk­i­joi­ta. Vaik­ka tiedepuolel­la ei ole tapah­tunut mitään, esim. Hesarin uutisia luke­mal­la syn­tyy kuva rom­ah­ta­neesta kort­ti­talosta. Tämä vaikut­taa helpoim­min joh­dateltavis­sa ole­vien mielip­i­teeseen, kuten lumi­nen ja kylmä talvikin. 

    Vielä Van­cou­ver — ei siel­lä ihan nor­maali talvi ole:
    http://simondonner.blogspot.com/2010/02/spring-olympics-vancouver-is-not-always.html

    Ja tam­mikuukin taisi globaal­isti olla satel­li­iteil­la mita­tu­ista lämpimin:
    http://www.bbc.co.uk/blogs/paulhudson/2010/02/january-2010-warmest-on-record.shtml

    Vastaa

  31. Jotkut viime vuosien ilmas­ton­muu­tostulkin­nat män­tymet­sien ja koivikko­jen kor­vau­tu­mis­es­ta pal­muil­la ja Suomen­lah­den muut­tumis­es­ta Pina Cola­da ‑aurinko­ran­nikok­si on sitä ilmas­ton­muu­toshöpöä joka on syytäkin unohtaa.

    Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen muut­taa ilma- ja merivir­tauk­sia (mm. Golf-vir­ta heiken­tyy) minkä seu­rauk­se­na voi ollakin tääl­lä peräpo­hjo­las­sa sään kylmen­e­m­i­nen. Aika dai­ju pitää olla argu­men­toidak­seen että tuo kylmen­e­m­i­nen kumoaisi teo­ri­an sen taustal­la olev­as­ta ilmas­ton lämpenemisestä

    Vastaa

  32. Juha kysyi 13.2.2010 kel­lo 20:31: “Soininvaara:‘Ilmaston muuttues­sa epä­to­den­näköis­ten säätilo­jen toden­näköisyys kas­vaa. Tämä näkyy siinä, että säähän liit­tyvät ääri-ilmiöt yleistyvät.’

    Onkos tämä väite muuten huuhaa­ta vai onko sille jotain todis­tei­ta?”

    Osmo vas­tasi 13.2.2010 kel­lo 20:43: “Kyse on läh­es tau­tolo­gias­ta. Jos ilmas­to muut­tuu, siitä tulee eri­lainen. Kun siitä tulee eri­lainen, esi­in­tyy säätilo­ja, joi­ta ennen pidet­ti­in poikkeuk­sel­lise­na.”

    Ei ihan noinkaan. Jos 15–20 pakkasas­teen talvi muut­tuu nol­lake­lik­si tai pikku­pakkasik­si, sää on eri­lainen mut­ta ei mitenkään voi puhua ääri-ilmiöstä. Jos viileähkö 15–20 C‑asteen kesäsää muut­tuu meikäläisit­täin hel­teisek­si 25 C‑asteen kesäk­si, ei sekään ole ääri-ilmiö edes meistä.

    Ääri-ilmiöitä ovat hir­mumyrskyt, tul­vasateet, tap­pa­vat hel­teet ja nään­nyt­tävät kuiv­u­udet. Ovatko ne oikeasti lisään­tyneet? Ainakin niistä ker­to­vat lehti­ju­tut ovat.

    Vastaa

    1. Jos viimeiset sadat vuodewt alueel­la A on satanut vuodessa 100 mm ja alueel­la B 2000 mm vuodessa. Sen jäl­keen osat vai­h­tu­vat. Joku voi sanoa, ettei mitään ääri-ilmiötä ole, kun sademäärien jakau­ma on saman­lainen, mut­ta kyl­lä alueel­la A tilanne koetaan val­tavina tul­v­ina ja alueel­la B val­ta­vana kuivuutena.
      Yleinen käsi­tys on, että ääri-ilmiöt lisään­tyvät, vaku­u­tusy­htiöt ovat eri­tyisen huolestunei­ta myrsky­jen lisääntymisestä.

      Vastaa

  33. Jos koko maa­pal­lo ote­taan tarkastelu­un, niin eikö Aus­tralias­sa ollut hil­jat­tain + 40 astet­ta Cel­sius­ta use­an päivän ajan. Mene tiedä vaik­ka olisi vieläkin, en ole ehtinyt seurata.

    Tietysti eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la on kesä, mut­ta kai + 40 siel­läkin on yläkant­ti­in, kesäl­läkin. Toisin sanoen ei maa­pal­lo keskimäärin ole nyt sen kylmem­pi kuin viime vuonnakaan.

    Vastaa

  34. Kiitos Osmo Soin­in­vaar­alle vas­tauk­ses­ta aiem­paan kom­ment­ti­i­ni. Hyvin valitet­tavaa tosin on, että uusikin kom­ment­tisi oli kovin heikko­ta­soinen. Men­nään­pä koh­ta kohdalta:

    Yri­tit kui­tata huo­mau­tuk­seni siitä, että väitet­tä “ihmisen aiheut­ta­mas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta” ei ole mis­sään pystyt­ty tieteel­lis­es­ti todis­ta­maan oikeak­si vetoa­mal­la siihen, että syövän ja tupakan yhteyt­täkään ei ole pystyt­ty todis­ta­maan. Moinen väite on suo­ras­taan pöyristyt­tävä! Kyse­hän on yhdestä eniten tutk­i­tus­ta asi­as­ta koko lääketi­eteen his­to­ri­as­sa. Lääketi­eteestä löy­tyy vain har­vo­ja asioi­ta, joiden tuek­si on ole­mas­sa yhtä laa­ja ja veden­pitävä tieteelli­nen näyt­tö kuin tupakan terveyshaitoista.

    Jatkos­sa tote­sit, että “On täysin mah­do­ton aja­tus, ettei ihmisen aiheut­ta­mal­la hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den muu­tok­sel­la olisi ilmas­toon mitään vaiku­tus­ta.” Täl­lainen huo­mau­tus edus­taa pelkkää mutua, sil­lä ei ole mitään tieteel­listä todistusvoimaa.

    Seu­raavak­si kir­joitit, että “Tämä ilmas­to­de­nial­istien joukko, joka kieltäy­tyy näkemästä havain­to­ja, on luon­teeltaan uskon­nolli­nen.” Tässäkin on nyt kään­net­ty todis­tus­taak­ka ylösalaisin. Tieteessä yleisenä peri­aat­teena on, että väit­teet pitää pystyä todis­ta­maan. Ilmas­ton­muu­tos­ta saar­naa­vat tahot eivät kuitenkaan ole näin menetelleet, vaan hei­dän sanomansa nojaa pelkkään mutu-tietoon ja uskoon. On lievästi san­ot­tuna omi­tu­ista, että he tästä ongel­mas­taan huoli­mat­ta rupea­vat syyt­tämään vastapuol­ta pelkän uskon varas­sa oper­oimis­es­ta — vaik­ka nimeno­maan se vastapuoli on koko ajan yrit­tänyt nos­taa keskustelua tieteel­lisem­mälle tasolle pelkki­in usko­muk­si­in nojau­tu­misen sijasta.

    Ja mitä siihen “havain­to­jen näkemiseen” tulee, niin juuri nämä nk. skep­tikothan perus­ta­vat väit­teen­sä todel­lisi­in havain­toi­hin. Siitähän koko kiis­tas­sa juuri onkin kyse, että “viral­liset” ilmas­toti­eteil­i­jät nojaa­vat keinotekoisi­in ilmas­tom­a­llei­hin­sa, jot­ka on laa­dit­tu puut­teel­lisin tiedoin — ja skep­tikot sit­ten huo­maut­ta­vat, että todel­liset havain­not ker­to­vat kyl­läkin ihan muu­ta kuin mitä nuo tietokone­mallit väittävät.

    Hyviä esimerkke­jä ovat esimerkik­si keski­a­jan läm­min ajan­jak­so ja 1930-luvun läm­min kausi: ilmas­toti­eteil­i­jöi­den tietokone­mallit eivät ole pystyneet hah­mot­ta­maan näistä kumpaakaan! Jo tämän pitäisi ker­toa jokaiselle itsenäiseen ajat­telu­un kykenevälle ihmiselle, että nois­sa ilmas­tom­a­lleis­sa on vakavia puut­tei­ta. “Viral­liset” ilmas­toti­eteil­i­jät eivät kuitenkaan suos­tu myön­tämään asi­aa, vaan he lähtevät itsepin­tais­es­ti ajatuk­ses­ta, jon­ka mukaan tietokone­mallit ovat oike­as­sa ja ympäröivä luon­to väärässä. Innokkaim­mat ovat läht­e­neet jopa peukaloimaan läm­pötil­amit­tausten tulok­sia saadak­seen ne vas­taa­maan parem­min tietokone­mallien antamia luku­ja. (Muun muas­sa täl­lainen tieteelli­nen vilp­pi pal­jas­tui viime syksyn kuu­luisas­sa Climategate-skandaalissa.)

    Vastaa

    1. Se, että hiilid­iok­si­di on eriste on osoitet­tu lab­o­ra­to­rios­sa. Sil­loin kyl­lä nol­lahy­po­teesi on, että se on eriste myös läab­o­ra­to­ri­on ulkop­uolel­la. Otin keuhkosyövän ja tupakan yhtey­den juuri sik­si, että se osoitet­ti­in jo 1970-luvul­la ellei jopa ennen, mut­ta viral­lis­es­ti mitään yhteyt­tä ei ollut ennen 1990-lukua, kos­ka aina löy­tyi niitä skep­tikko­ja, jot­ka julik­sti­vat, ettei näyt­tö riitä; taitaa olla vieläkin.
      Kun aivan ylivoimainen enem­mistö alan tiedemiehistä pitää yhteyt­tä osoitet­tuna, voidaan pitää varsin toden­näköisenä, että yhteys on olemassa.

      Vastaa

  35. Vieläkään Osmon vas­tauk­set eivät tyy­dytä. Men­nään taas koh­ta kohdalta:

    Se, että hiilid­iok­si­di käyt­täy­tyy lab­o­ra­to­riokokeis­sa jol­lain tietyl­lä taval­la, ei mitenkään todista sitä että se oike­as­sa luon­nos­sa vaikut­taisi täs­mälleen samal­la tavoin — siis ettei luon­nos­sa samanaikaises­ti ole mitään mui­ta mekanis­me­ja, jot­ka kumoa­vat tämän hiilid­iok­sidin aiheut­ta­man reak­tion tai jol­lain muul­la tavoin vetävät lop­putu­losta ihan eri suuntaan. 

    Ongel­man ydin on siinä, että maa­pal­lon ilmas­to on niin laa­ja ja mon­imutkainen mekanis­mi, ettei sen tarkkaa toim­intaa ja mekanis­me­ja vielä tun­neta läh­eskään kokon­aan. Niin­pä ilmas­tom­a­lle­ja laa­dit­taes­sa joudu­taan tur­vau­tu­maan rajui­hin yleistyk­si­in ja yksinker­tais­tuk­si­in, joista mon­et para­metrit on joudut­tu jät­tämään kokon­aan pois ja use­at muut syöt­tämään vain karkeina likiar­voina. Kun tilanne on tämä, ei olekaan mikään ihme, että koneen laske­mat mallit sopi­vat melko huonos­ti yhteen luon­nos­ta tehty­jen todel­lis­ten havain­to­jen kanssa.

    Tupakas­ta ja syövästä sen ver­ran, että niiden väli­nen yhteys oli jo viimeistään 1960-luvul­la kyet­ty osoit­ta­maan täysin veden­pitävästi. Joitakin soraääniä toki oli, mut­ta olen­naista on huo­ma­ta että nämä eivät kyen­neet esit­tämään mitään tieteel­lis­es­ti kestäviä todis­tei­ta väitteilleen. 

    Kir­joituk­sen­sa lopus­sa Osmo toteaa, että “Kun aivan ylivoimainen enem­mistö alan tiedemiehistä pitää yhteyt­tä osoitet­tuna, voidaan pitää varsin toden­näköisenä, että yhteys on ole­mas­sa.” Tähänkin on taas huo­mautet­ta­va, että kyseinen näke­mys on aivan epätieteellinen.

    Tiede ei nimit­täin ole demokraat­tista. Tieteessä ratkaisee ain­oas­taan tutkimusten ja väit­tei­den tieteelli­nen taso, ei suinkaan se, miten mon­een ker­taan joku väite on esitet­ty. Jos 9 tiedemiestä väit­tää että A+B=X, mut­ta kukaan heistä ei pysty sito­vasti todis­ta­maan väitet­tä oikeak­si, ja 1 tiedemies puolestaan väit­tää että A+B=Y, ja hän myös pystyy tieteel­lis­es­ti päteväl­lä taval­la osoit­ta­maan väit­teen­sä paikkansapitävyy­den täysin aukot­tomasti, on tieteelli­nen lop­putu­los se että A+B=Y. Eli yksi tiedemies (selvä vähem­mistö) on jyrän­nyt nämä yhdek­sän kol­le­gaansa (selvän enem­mistön) kumoon.

    Maal­likko toki ajat­telee hel­posti tois­in­päin, eli hänet on help­po saa­da vaku­ut­tuneek­si vetoa­mal­la jonkin asian puolestapuhu­jien suureen lukumäärään. (Siis sama tak­ti­ik­ka jota kau­pal­li­sis­sa main­ok­sis­sakin hyö­dyn­netään: “89 % nai­sista on sitä mieltä että Revlon vähen­tää selvästi ryp­pyjä…”) Mut­ta tässähän ei nyt olekaan puhe mis­tään mallikko­jen mutu-tun­te­muk­sista vaan tieteel­lis­es­tä argumentoinnista.

    Vastaa

    1. Kun pohtii näytön vahvu­ut­ta suh­teessa päätlk­sen­tekoon, kan­nat­taa ajatel­la asi­aa bayesi­laisit­tain. Tehdään yksinker­tainen asetel­ma, halkuamme selvit­tää, onko raha harha­ton, kun sil­lä heit­etään kru­u­naa ja klaavaa. Tiedämme, että sadan rahan joukos­sa on yksi, joka tuot­ta aaina tulok­sek­si klaa­van. Rahaa heit­tämäl­lä yritämme selvit­tää, onko rahamme tuo väärennetty.
      Yksi klaa­va ei todista mitään. Viisi peräkkäistä klaavaa ei todista mitään, mut­ta kas­vat­taa toden­näköisyys sille, että on väären­net­ty. Aluneprin toden­näköisyys oli 1/100, nyt se on jo paljon enemmän.

      Jos klaavo­ja tulee kymme­nen peräkkäin, alkaa olla jo selvä, että kyseessä on väären­net­ty raha, mut­ta ei se tietenkään todis­tet­tu ole. Jos sin­un pitäisi arva­ta, kum­mas­ta on kyse, ja henke­si riip­puisi arvauk­sen oikeel­lisu­ud­es­ta, vain type­r­ys ja ilmas­to­de­nial­isti päät­telisi, että kos­ka mitään ei ole todis­tet­tu, lähtöko­htana on, että raha on harhaton. 

      Meil­lä on niin paljon havain­to­ja, jot­ka tuke­vat ilmas­ton muut­tumista, että alkaa olla tur­val­lisem­paa arva­ta, että ilmas­ton suh­teen kan­nat­taa olla varovainen. 

      Eri­tyisen outo on loogis­es­ti ilmas­to­de­nial­istien käsi­tys, että kun keski­a­jal­la ilmas­tossa (ehkä) oli jokin häir­iö, jon­ka syytä ei tiede­tä, tämä tietämät­tömyys kumoaa kaik­ki muut ilmas­ton muut­tumista tuke­vat havain­not ja teo­reet­tiset laskel­mat. Auringon lsiään­tynyt akti­ivi­su­us, jokin suuri metaa­nipäästö ilmake­hään tai mitä tahansa. Miten se, ettemme tiedä, mikä muut­ti läm­pöti­laa vähäk­si aikaa, vaikut­taa asi­aan mitenkään?

      Vastaa

  36. Ilmas­ton­muu­tos on min­ulle UFO, jol­la ener­gialam­pun aivot. 

    Ensim­mäisen kos­ke­tusksen asi­aan sain 1990-luvuil­la. Amerikkalaiset tutk­i­ja kohaut­ti­vat maail­maa väit­tämäl­lä, että jäävuoret sulavat ja meren ppin­ta nousee. No se meni ehkä vielä lap­suk­sen piikki­in ja oli help­po gro­ki-lasil­la falsifoida. 

    Ufok­si asia menee kun nyt aivan tosis­saan väitetään että man­ner­jään sulami­nen nos­taa merive­den pin­taa niin että Maldi­iv­it, Hol­lan­ti, Venezuela ym. hukkuvat. 

    Tätä en käsitä, kun merivesien mas­san lisää­tymi­nen voi yhtä hyvin nos­taa man­ner­laat­to­ja, jot­ka nekin kel­lu­vat kuten kel­lu­vat jäävuoret.

    Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen yhtääl­lä ja jäähtymi­nen toisaal­la on var­masti tot­ta, mut­ta esite­tyt seu­rauk­set ovat sci­ence fictionia.

    Turun lin­na raken­net­ti­in saa­reen. Val­li­hau­dat ovat aiko­ja sit­ten kuiv­uneet ja yli 700-vuo­tias lin­na seisoo tukev­asti kuiv­al­la maal­la maan nousun takia.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen pilaa­ja #1 on jär­jet­tömän kallis ja vaar­alli­nen ener­gian­säästölamp­pu. Osramien ja Airamien lisäk­si koko hom­mas­ta on tul­lut help­po­heikkien tem­mellysken­tä. Vil­ja viedään lau­taselta tis­lat­tavak­si ja hevosen paskan polt­tamis­es­ta mak­se­taan pian ympäristötukia.

    Vastaa

  37. Jätän tuon kolikon­heit­toes­imerkin sivu­un, kos­ka se ei mil­lään tavoin liity aiheeseen. Tieteel­lis­ten argu­ment­tien pitävyyt­tä kun ei määritel­lä kru­u­naa ja klaavaa heittämällä.

    Kom­ment­tisi puo­livälin jäl­keen pääsem­mekin mie­lenki­in­toiseen asi­aan — ja ehkä tulee samal­la eräs väärinkäsi­tyskin oikaistua. Ei kukaan ole nimit­täin sel­l­aista väit­tänytkään, etteikö ilmas­to olisi muut­tumas­sa. Päin­vas­toin, se nimeno­maan on muut­tumas­sa. Tämä on aivan luon­nolli­nen asia, sil­lä ilmas­tolle tyyp­il­listä on juuri se, että siinä ilme­nee jatku­vasti eri­laisia muu­tok­sia. Yleen­sä nämä muu­tok­set ovat san­gen pieniä, mut­ta joskus vähän suurempiakin.

    Kos­ka tilanne on tämä ja muu­tosten esi­in­tymi­nen siis aivan nor­maalia, ei ole mitään syytä nos­taa eri­ty­istä haloo­ta tästä nyt tapah­tu­vas­ta pien­estä muu­tok­ses­ta. Ei edes sit­tenkään, vaik­ka ahneet markki­navoimat ovat keksi­neet ruve­ta rahas­ta­maan täl­lä asial­la ja käyt­tävät apunaan ihmis­ten tietämättömyyttä. 

    Juuri tietämät­tömiä ihmisiä on help­po höynäyt­tää selit­tämäl­lä ilmas­ton­muu­tok­sen kaltainen nor­maali luon­non­ilmiö jok­sikin tavat­toman kamalak­si asi­ak­si, jon­ka tor­ju­misek­si jokaisen kansalaisen on tehtävä kaik­ki voita­vansa — ja ennen kaikkea mak­set­ta­va suuret sum­mat rahaa! 

    Jo nyt olemme huo­man­neet, kuin­ka lukuisia eri tuot­tei­ta ja palvelui­ta on alet­tu main­os­taa vetoa­mal­la niiden “ilmas­toys­täväl­lisyy­teen”. Räikeim­mis­sä tapauk­sis­sa asioi­ta on määrät­ty jopa lak­isääteis­es­ti. Surkuhu­paisin ja samal­la luon­non kannal­ta edesvas­tu­ut­tomin esimerk­ki lie­nee edullis­ten ja luon­toys­täväl­lis­ten hehku­lamp­pu­jen pakolli­nen vai­h­t­a­mi­nen kalli­isi­in ja ongel­ma­jätet­tä sisältävi­in “ener­gian­säästölamp­pui­hin”. Lob­bar­it ovat osan­neet asiansa!

    Vastaa

  38. Miten se, ettemme tiedä, mikä muut­ti läm­pöti­laa vähäk­si aikaa, vaikut­taa asi­aan mitenkään? 

    No siten, että sama ilmiö saat­taa olla meneil­lään paras­ta aikaa, emmekä edelleenkään tiedä, mikä se on. Tämä on mallien rak­en­telun kannal­ta merkittävää.

    Vastaa

  39. OS: “Eri­ty­iszesti kuin Grön­lan­nis­sa ja Län­si-Kanadas­sa taas on nor­maalia lämpimämpää.”

    Mis­tä me muuten tiedämme, että Grön­lan­nis­sa on todel­lakin nor­maalia lämpimämpää?

    Voi tietysti kuu­lostaa hölmöltä kysymyk­seltä — onhan meil­lä useitakin pin­taläm­pöti­lati­las­to­ja, joista asia voi halutes­saan tark­istaa. Tarkem­min tarkastel­lessa asia ei ehkä olekaan niin selvä — kyseiset tilas­tot käyt­tävät nykyään ain­oas­taan kol­men ran­nikol­la sijait­se­van sääase­man tieto­ja, joista Grön­lan­nin keskiosien läm­pöti­lat las­ke­taan esim. NASAn GISSn surullisen kuu­luisal­la homogenisointimenetelmällä.

    Vastaa

  40. Hiilid­iok­si­di muuten käyt­täy­tyy luon­nos­sa aivan samal­la taval­la kuin lab­o­ra­to­rios­sakin, se absorboi säteilyä infra­puna-alueel­la. Absorp­tiospek­tri on hiilid­iok­sidille (niin kuin aineille yleen­säkin) ominainen.

    Toinen fak­ta on, että ihmisen toim­inta tuot­taa run­saasti hiilid­iok­sidia, esimerkik­si autol­la ajami­nen “vihreim­mil­läkin” autoil­la toista sataa gram­maa kilometrillä.

    Kun ker­ran ilmas­ton on havait­tu läm­men­neen ja edelleen lämpiävän, ihan ter­vet­tä vetää jonkin­laisia hypo­teese­ja ja mah­dol­lisia syy- seu­raus­suhtei­ta, vaik­ka mitään ei lukkoon lyötäisikään. Ilmas­ton­muu­tos on fak­ta. Ihmis­ten tuot­ta­ma hiilid­iok­si­di ilmas­ton läm­mit­täjänä on vain malli, joka uskot­tavasti selit­tää läm­pöti­lan nousua aikana jol­loin ihmi­nen on tuot­tanut paljon hiilid­iok­sidia. Malli hylätään tai sitä kor­jataan, jos se ei enää vas­taa havaintoja.

    Vastaa

  41. Kuulem­ma mukaan Inde­pen­dent-lehdessä on ollut tätä talvea “mini-ice age”-nimellä kut­su­va artikkeli…

    N.s. Ark­ti­nen oskil­laa­tio (läheistä sukua ellei sama kuin Pohjois-Atlantin heilah­dus NAO) on ollut poikkeuk­sel­lisen äärevästi negati­ivises­sa asen­nos­sa. Tässä vir­tausken­tän asen­nos­sa napa-aluei­den/Siper­ian kylmä purkau­tuu rajusti Euroop­paan ja USA:an tiety­ille alueille. Vas­taavasti läm­min nousee pohjoiseen. 

    Niin tai näin. Kuten on jo use­asti todet­tu, ilmas­to­de­nial­is­teil­ta puut­tuu kaik­ki muut näke­myk­set pait­si halu olla eri mieltä. Toisaal­ta siinä että kaik­ki kek­sivät oman todel­lisu­uskäsi­tyk­sen­sä, on kyl­lä oma viehä­tyk­sen­sä. Älykäs suun­nit­telu, ilmas­ton­muu­tok­sen peru­u­tus, yms. yms. Ain­oa mikä min­ua oikeasti ihme­tyt­tää on se, että yleinen äänioikeus on kehdat­tu ottaa käyttöön.

    Vastaa

  42. Ottaisitko Osmo Soin­in­vaara kan­taa tuo­hon Dr. Phil Jonesin eilen englan­ti­laisle­hdis­tössä julka­istu­un kom­ment­ti­in, jon­ka mukaan 15 vuo­teen ei ole tapah­tunut tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävää läm­pen­e­mistä? Kyseessä on kuitenkin yhden alan johta­van tiedemiehen melkoinen takinkääntö.

    Ilmake­hän CO2-pitoisu­ushan on kas­vanut tässä välis­sä sen ver­ran, että IPCC:n mallien mukaan olisi pitänyt tul­la +0.3C lisää. Sehän olisi ollut, näin Van­cou­verin tun­nelmis­sa jääkiekkoter­mein, 15 vuodessa noin 30% lisää aiem­man sadan vuo­den aikana arvioitu­un läm­pen­e­miseen (+0.8C). Jälkim­mäisen arvon tarkku­ud­es­ta liikkuu myös kri­it­tisiä arvioita.

    Sinän­sä erikoista, ettei tätä kaikkein keskeis­in­tä tun­nus­tus­ta tässä BBC:n toimit­ta­jan tekemässä haas­tat­telus­ta mainit­tu HS:n asi­as­ta ker­to­vas­sa jutus­sa. Eipä tain­nut uutispääl­likkö uskaltaa tuo­ta ensim­mäisenä painaa, taitaa tämän uutisvoiton viedä Suomes­sakin keltaiset. Mitenkähän lie­nee vihrei­den piiris­sä, kuka puhal­taa pil­li­in ensim­mäisenä, olisiko se järkimiehenä tun­net­tu O. Soininvaara?

    Vastaa

  43. Nim­imerk­ki ATM mis­sasi kaikkein olen­naisim­man pointin. Eihän kyse suinkaan ole pelkästä hiilid­iok­sidista vaan paljon laa­jem­mas­ta asi­as­ta: koko maa­pal­lon ilmas­tos­ta ja kaik­ista siihen vaikut­tavista tun­ne­tu­ista ja tun­tem­at­tomista tekijöistä.

    Vaik­ka hiilid­iok­si­di käyt­täy­ty­isi lab­o­ra­to­rios­sa tietyl­lä taval­la ja vielä luon­nos­sakin samal­la taval­la, se sit­tenkin muo­dostaa vain yhden pienen osan laa­jem­paa kokon­aisu­ut­ta. Tähän kokon­aisu­u­teen vaikut­ta­vat lukuisat eri asi­at, ja tätä kokon­aisu­ut­ta eivät edes alan tutk­i­jatkaan pysty täy­del­lis­es­ti selit­tämään. Parhais­sakin ilmas­tom­a­lleis­sa on lukuisia aukkopaikkoja.

    Siinä ATM on aivan oike­as­sa, että “ihmis­ten tuot­ta­ma hiilid­iok­si­di ilmas­ton läm­mit­täjänä” on vain malli, ei mikään fak­ta. Kaiken lisäk­si tämä malli on käytän­nössä huonok­si havait­tu: kun piir­retään ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta ja ilmas­ton läm­pöti­laa kuvaa­vat käyrät, voidaan tode­ta että nämä kor­reloi­vat varsin huonos­ti keskenään.

    Esimerkik­si 1930-luvun läm­min jak­so sopii kovin huonos­ti tuo­hon hiilid­iok­sidi­teo­ri­aan, samoin se tosi­a­sia että ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on viimeis­ten kymme­nen vuo­den ajan ollut hyvin vähäistä — ilmas­tom­a­llien mukaan kun läm­pen­e­misen olisi pitänyt jatkua alati kiihtyväl­lä vauhdilla!

    Vastaa

  44. Osmo, jos nyt ihan tarkko­ja ollaan niin val­tame­rien pin­nan tasos­sa on ero­ja, esimerk­si län­ti­nen Välimeri on noin 20cm mata­lam­mal­la kuin Atlantti.

    Sinko­nen, muuten hyvä, mut­ta IPCC ei minus­ta ole vähätel­lyt meren­pinan­nan nousua. Kyse on maal­likkover­siona (eli sen vähän perus­teel­la mitä minä ymmär­rän) siitä että viimeisim­mässä (2007) rapor­tis­sa oli jätet­ty epä­varmem­mak­si muut­tunut jäätiköi­den liik­keen kiihtymisen vaiku­tus sulamiseen pois, tosin sen arvel­laan ole­van 10–20cm, ehkä enem­mänkin. Eli luku oli tietenkin tuon ver­ran pienem­pi aiem­pi­in ver­rat­tuna. Tämä sit­ten vään­tyi lehdis­tössä jotenkin niin että IPCC ennus­taa aikaisem­paa pienem­pää meren­pin­nan nousua, kun tarkem­pu uuti­nen olisi ollut että siitä että epä­var­muus meren­pin­nan nousun määrästä on lisääntynyt.

    Mutkat suo­rak­si uuti­soin­nista: Turms, mik­si ohja­ta ketään täysjärk­istä luke­maan Dai­ly Mail­ia kun BBC:n ver­sio on tar­jol­la, sem­minkin kun se on se Jonesin alku­peräi­nen haas­tat­telu? http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8511670.stm

    Vastaa

  45. Pohdin kom­men­toi­jan “Teemu Kemp­painen kir­joit­ti 14.2.2010 kel­lo 14:38” kanssa samaa asi­aa, että kan­nat­taako kum­mankaan osa­puolen kanssa edes keskustel­la. Sanon, jaa‑a siinä ja siinä. Molem­mat kun pitävät kädet korvil­laan ja ovat ere­htymät­tömästi oike­as­sa — tapah­tui ilmas­tolle mitä vaan. Kom­men­toin silti vähän:

    Väärässä olette molem­mat. Näin voi kyl­lä sanoa. Ensin san­ot­takoon kun Osmon blo­gis­sakin ollaan, että ei se tiet­ty pahaa tee jos hiilid­iok­sidia päästetään vähem­män ilmaan, siis sen päästöjä pienen­netään. Eri asia on, kuka sen mak­saa ja mil­lä syyl­lä, ja sik­si tästä tiet­ty pitää keskustel­la, kri­it­tis­es­tikin. Ja sit­ten asiaan:

    -tupak­ka-syöpä on huono perus­teek­si, sil­lä tutkimusko­hde siinä on help­po eli pieni ihmisenkokoinen tilavu­us, ja silti kaik­ki todis­t­a­mi­nen on vaikeaa kuten sanoit. Isom­mas­sa mit­takaavas­sa se on siis mah­do­ton­ta eli perustelet täl­lä nyt, että ilmas­ton­tutkimi­nen olisi mah­do­ton­ta siten, että saataisi­in mitään todel­lista tietoa mihinkään suun­taan. Keskustelemme mielestäsi siis täysin arvaa­mal­la eli ennakkoasen­tei­demme mukaan?

    -Rahan heit­to on yhtä huono peruste. Tilas­to­tutkimus voi ehkä vedo­ta toden­näköisyyk­si­in ja olla joskus ihan “pihal­la” totu­ud­es­ta, mut­ta luon­non­tiede etsii vas­tauk­set eikä ole väärässä. Joko kat­soo rahan molem­mat puo­let tai etsii jotain mis­tä löy­tyy jotain konkreet­tista, eli vaik­ka kat­soo peilil­lä lasipöy­dän alta mitä rahas­sa lukee alapuolellakin.
    Muu­toin luon­non­ti­eteessä san­o­taan: “toinen puoli on var­masti klaa­va, mut­ta rahan tois­es­ta puoles­ta ei voi­da sanoa mitään, sil­lä siitä ei ole tutkit­tua tietoa”.

    Emme voi tietenkään nyt sanoa, etteikö ihmi­nen vaiku­ta ilmas­toon, mut­ta voisi sanoa hie­man suurem­man taakan todis­tamiseen ole­van muu­tos­ta halu­avil­la (vai voiko?).
    Ihmisel­lä tah­too olla his­to­ri­an val­os­sa aina liian suuret luu­lot kyvy­istään (omista ja yhtei­sistä), ja esimerkkinä olkoon vaik­ka inti­aanien sade­tanssi, jos­sa uskot­ti­in ihan rehellis­es­ti tanssin muut­ta­van sääti­laa ja tuo­van sateen (tosin tämän­tyyp­pis­es­tä kan­so­jen­his­to­ri­oista pitävänä en ole ihan var­ma, vaikkei se olisikin mah­dol­lista? Osoit­takaa­pa epäil­i­jät vaan ettei se toi­mi, minus­ta niis­sä voi oikeasti olla jotain toimivaakin…)

    Muu luon­to sit­ten. Vaikein­ta on ehkä sanoa että aurinko var­masti toimii 100% tasais­es­ti, ja siten osoit­taa ettei “uunil­la” ole suur­in­ta vaiku­tus­ta “talon” läm­pötiloi­hin. Puoleen tai toiseen, miten mil­loinkin, pitkin historiaa.

    On toki ole­mas­sa tapo­ja tutkia hiilid­iok­sidin vaiku­tus­ta, ilmas­ton muut­tumisia ja syitä, auringon vaiku­tus­ta ja muu­tok­sia ymsyms. Ja niitä tutk­i­taan ja hyvä niin, rehellistä ja luotet­tavaa tietoa tarvi­taan lisää. Tutkimuk­set vaan kestävät ja “ala” on kovin nuori, joudu­taan siis tovi odot­ta­maan ennenkuin oikein mitään var­maa voidaan sanoa.

    Silti muis­tu­tan uudelleen, että päästöjä toki voidaan silti hetikin vähen­tää ja se on var­maan kaikille ihan ok. Kun­han perustel­laan tosi­a­sioil­la, sovi­taan tas­a­puolis­es­ti keinoista, mak­sajista, aikatauluista jne. Vielä yhteen­ve­t­ona: osa yleen­sä yli­hys­ter­isoi kaiken ja osa vähät­telee liikaa — totu­us tapaa olla sit­ten jos­sain siel­lä välis­sä, haetaan se sieltä esiin.

    Vastaa

  46. Osmo kir­joit­ti 14.2.2010 kel­lo 18:26: “os viimeiset sadat vuodewt alueel­la A on satanut vuodessa 100 mm ja alueel­la B 2000 mm vuodessa. Sen jäl­keen osat vai­h­tu­vat. Joku voi sanoa, ettei mitään ääri-ilmiötä ole, kun sademäärien jakau­ma on saman­lainen, mut­ta kyl­lä alueel­la A tilanne koetaan val­tavina tul­v­ina ja alueel­la B val­ta­vana kuiv­uute­na.”

    No mut­ta tuos­sa­han on kyse ääri-ilmiöistä! Ei kait nyt hir­mumyrsky yhtääl­lä ja värähtämät­tömän tyven päivä toisaal­la tarkoi­ta että olisi sopi­van tuu­li­nen sää lei­jan lennätykseen? 😮

    Mut­ta niin ei voi sanoa kuin Osmo sanoi, että ylipäätään säi­den muut­tumi­nen eri­laisek­si olisi jo sinän­sä ääri-ilmiö, kos­ka eri­lainen sää poikkeaa siitä mihin on totut­tu. Jos kohtuukylmä talvi vai­h­tuu lauhak­si tai viileähkö kesä miel­lyt­tävän lämpimäk­si, ei mitenkään voi puhua ääri-ilmiöistä, vaik­ka sää muuttuu.

    Täy­tyy­hän löy­tyä tietoa siitä, ovatko hir­mumyrskyt, tap­pa­vat kuumuudet, tul­vasateet ja nään­nyt­tävät kuiv­u­udet todel­la lisään­tyneet. Ainakin niistä kir­joite­taan ikään kuin näin olisi. Täy­tynee ryhtyä kuukkeloimaan — vaik­ka onhan tästäkin var­masti jo Osmon aiem­pi­en ilmas­toai­heis­ten blogimerk­in­tö­jen yhtey­dessä puhut­tukin. Haku­toim­into ei etsi kommenteista.

    Vastaa

  47. Anna-Liisa
    “Jos 15–20 pakkasas­teen talvi muut­tuu nol­lake­lik­si tai pikku­pakkasik­si, sää on eri­lainen mut­ta ei mitenkään voi puhua ääri-ilmiöstä. ”

    Talvi läh­es pelkkiä nol­lakele­jä on kyl­lä minus­ta ääri-ilmiö vaik­ka astei­ta tui­jot­ta­mal­la ei oltaisikaan Siper­ian talvipakka­sis­sa tai Saha­ran lämpötiloissa.

    Vastaa

  48. @Syltty: Määrit­telemme näköjään ääri-ilmiön eri taval­la. Minä ymmär­rän sil­lä sitä mitä Wikipedi­an artikke­li heList of severe weath­er phe­nom­e­na listaa.

    En lähtisi muut­ta­maan ter­min sisältöä ihan niin kepeästi kuin tässä on tehty. Ääri-ilmiö ei voi tarkoit­taa elol­liselle luon­nolle suo­tu­isaa olotilaa.

    Vastaa

  49. Lisään vielä: voi olla, että suo­tu­isak­si miel­let­ty oloti­la ei olekaan suo­tu­isa sel­l­aiselle luon­nolle, joka on sopeu­tunut äärevään kylmyy­teen, kuumuu­teen, kuiv­u­u­teen tai märkyy­teen. Jos täl­löin halu­taan käyt­tää tästä yleis­es­ti ottaen suo­tu­isas­ta säästä ter­miä ääri-ilmiö, pitää siihen liit­tää tarkenteita.

    Vastaa

  51. Osmo, tämän­tyyp­pisiä lasku­toim­i­tuk­sia har­ras­ta­vana voisit hie­man pohtia myös sitä, mitä seu­raa, jos EU toimil­laan yksipuolis­es­ti heiken­tää omaa kil­pailukykyään globaaleil­la markki­noil­la? Kiit­tääkö ilmas­to vai kiinalaiset ja intialaiset sekä siinä sivus­sa päästökau­pal­la tien­aa­vat rikol­liset ja speku­lan­tit? Mielestäni tässä asi­as­sa E‑R Korho­la on selkeästi ratio­naal­isim­min ajat­tel­e­va suomalaispoliitikko. 

    Varsinkin viher­vasem­mis­ton suunnal­ta tun­nu­taan hel­livän aja­tus­ta Euroopas­ta, joka voi ottaa minkälaisia taakko­ja tahansa harteil­len­sa ja selvitä niistä ilman merkit­täviä negati­ivisia vaiku­tuk­sia yhteiskun­nalle. Tätä asen­net­ta voinee ver­ra­ta väite­tysti nuo­rille omi­naiseen kuolemat­to­muu­den tunteeseen.

    Vastaa

  52. Timo Rau­nio:
    Tiede ei nimit­täin ole demokraat­tista. Tieteessä ratkaisee ain­oas­taan tutkimusten ja väit­tei­den tieteelli­nen taso, ei suinkaan se, miten mon­een ker­taan joku väite on esitet­ty. Jos 9 tiedemiestä väit­tää että A+B=X, mut­ta kukaan heistä ei pysty sito­vasti todis­ta­maan väitet­tä oikeak­si, ja 1 tiedemies puolestaan väit­tää että A+B=Y, ja hän myös pystyy tieteel­lis­es­ti päteväl­lä taval­la osoit­ta­maan väit­teen­sä paikkansapitävyy­den täysin aukot­tomasti, on tieteelli­nen lop­putu­los se että A+B=Y. Eli yksi tiedemies (selvä vähem­mistö) on jyrän­nyt nämä yhdek­sän kol­le­gaansa (selvän enem­mistön) kumoon.

    Tieteessä ei ole mah­dol­lista todis­taa mitään aukot­tomasti. Ylipäätään tieteel­lisiä hypo­teese­ja ei edes voi todis­taa oikeik­si, ne voi vain fal­si­fioi­da. On kohtu­u­ton vaa­timus, että tutk­i­joiden pitäisi todis­taa hiilid­iok­sidipäästö­jen ja ilmas­ton­muu­tok­sen yhteys aukot­tomasti, kos­ka se on jo määritelmäl­lis­es­ti mahdotonta. 

    Tiede ei ole demokraat­tista, hypo­teesin fal­si­fioin­ti­in riit­tää yksikin tiedemies. Jos evi­denssi on riit­tävän vaku­ut­tavaa, muut joutu­vat taipumaan ja hyväksymään, että oli­vat väärässä. Näin ei kuitenkaan ole ilmas­ton­muu­tosasi­as­sa käynyt.

    Vaik­ka hiilid­iok­si­di käyt­täy­ty­isi lab­o­ra­to­rios­sa tietyl­lä taval­la ja vielä luon­nos­sakin samal­la taval­la, se sit­tenkin muo­dostaa vain yhden pienen osan laa­jem­paa kokon­aisu­ut­ta. Tähän kokon­aisu­u­teen vaikut­ta­vat lukuisat eri asi­at, ja tätä kokon­aisu­ut­ta eivät edes alan tutk­i­jatkaan pysty täy­del­lis­es­ti selit­tämään. Parhais­sakin ilmas­tom­a­lleis­sa on lukuisia aukkopaikkoja.

    Samaa sumu­ver­hoa voi vetää ihan minkä tahansa tieteel­lisen teo­ri­an kyseenalais­tamisek­si, esim. evoluu­tio­teo­ri­an tai tupakan ja syövän välisen yhtey­den. Solutkin ovat mon­imutkaisia ja niiden toimin­nas­ta ei kaikkea ymmär­retä. Syövän syn­tyyn vaikut­taa myös mon­et tek­i­jät, joten syövän syn­tyä selit­tävis­sä malleis­sa on paljon kysymys­merkke­jä ja aukkopaikkoja.

    Vastaa

  53. Lopet­takaa nyt ainakin se ener­gian­säästölamp­pu­jen elo­ho­pea-kep­pi­hevosen piiskaami­nen, koni on jo kuol­lut. Lam­put säästävät niin paljon ener­giaa — jon­ka tuot­tamises­sa vapau­tuu elo­ho­peaa — että tase on itse asi­as­sa posi­ti­ivi­nen, vaikkei lamp­pu­ja edes kierrätettäisi.

    Pari lähdet­tä:

    http://www.energystar.gov/ia/partners/promotions/change_light/downloads/Fact_Sheet_Mercury.pdf

    http://www.popularmechanics.com/blogs/home_journal_news/4217864.html

    Lisäk­si EU ei määrän­nyt ener­gian­säästölamp­pu­ja pakol­lisik­si, vaan kieltää asteit­tain tehot­tomam­mat hehku­lam­put. Lois­teputkitekni­ik­ka tulee ole­maan vain lyhyt väli­vai­he ennen LEDe­jä; nyt jo on demon­stroitu 100-wat­tisia hehku­lamp­pu­ja vas­taavia pas­si­ivisel­la kier­rol­la jäähdytet­tyjä LED-lamp­pu­ja, nor­maali­in E27-kantaan.

    Vastaa

  54. Ottaisitko Osmo Soin­in­vaara kan­taa tuo­hon Dr. Phil Jonesin eilen englan­ti­laisle­hdis­tössä julka­istu­un kom­ment­ti­in, jon­ka mukaan 15 vuo­teen ei ole tapah­tunut tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävää läm­pen­e­mistä? Kyseessä on kuitenkin yhden alan johta­van tiedemiehen melkoinen takinkääntö.

    Osmo ottaa kan­taa tai, sama­pa tuo min­ulle, mut­ta mikä tuos­sa haas­tat­telus­sa on niin uuti­s­ar­voista? Pahoit­te­len pitkää lainausta:

    A — Do you agree that accord­ing to the glob­al tem­per­a­ture record used by the IPCC, the rates of glob­al warm­ing from 1860–1880, 1910–1940 and 1975–1998 were identical?

    An ini­tial point to make is that in the respons­es to these ques­tions I’ve assumed that when you talk about the glob­al tem­per­a­ture record, you mean the record that com­bines the esti­mates from land regions with those from the marine regions of the world. CRU pro­duces the land com­po­nent, with the Met Office Hadley Cen­tre pro­duc­ing the marine component.

    Tem­per­a­ture data for the peri­od 1860–1880 are more uncer­tain, because of spars­er cov­er­age, than for lat­er peri­ods in the 20th Cen­tu­ry. The 1860–1880 peri­od is also only 21 years in length. As for the two peri­ods 1910–40 and 1975–1998 the warm­ing rates are not sta­tis­ti­cal­ly sig­nif­i­cant­ly dif­fer­ent (see num­bers below).

    I have also includ­ed the trend over the peri­od 1975 to 2009, which has a very sim­i­lar trend to the peri­od 1975–1998.

    So, in answer to the ques­tion, the warm­ing rates for all 4 peri­ods are sim­i­lar and not sta­tis­ti­cal­ly sig­nif­i­cant­ly dif­fer­ent from each other.

    Here are the trends and sig­nif­i­cances for each period:
    Peri­od Length Trend
    (Degrees C per decade) Significance
    1860–1880 21 0.163 Yes
    1910–1940 31 0.15 Yes
    1975–1998 24 0.166 Yes
    1975–2009 35 0.161 Yes

    B — Do you agree that from 1995 to the present there has been no sta­tis­ti­cal­ly-sig­nif­i­cant glob­al warming

    Yes, but only just. I also cal­cu­lat­ed the trend for the peri­od 1995 to 2009. This trend (0.12C per decade) is pos­i­tive, but not sig­nif­i­cant at the 95% sig­nif­i­cance lev­el. The pos­i­tive trend is quite close to the sig­nif­i­cance lev­el. Achiev­ing sta­tis­ti­cal sig­nif­i­cance in sci­en­tif­ic terms is much more like­ly for longer peri­ods, and much less like­ly for short­er periods.

    C — Do you agree that from Jan­u­ary 2002 to the present there has been sta­tis­ti­cal­ly sig­nif­i­cant glob­al cooling?

    No. This peri­od is even short­er than 1995–2009. The trend this time is neg­a­tive (-0.12C per decade), but this trend is not sta­tis­ti­cal­ly significant.

    D — Do you agree that nat­ur­al influ­ences could have con­tributed sig­nif­i­cant­ly to the glob­al warm­ing observed from 1975–1998, and, if so, please could you spec­i­fy each nat­ur­al influ­ence and express its radia­tive forc­ing over the peri­od in Watts per square metre.

    This area is slight­ly out­side my area of exper­tise. When con­sid­er­ing changes over this peri­od we need to con­sid­er all pos­si­ble fac­tors (so human and nat­ur­al influ­ences as well as nat­ur­al inter­nal vari­abil­i­ty of the cli­mate sys­tem). Nat­ur­al influ­ences (from vol­ca­noes and the Sun) over this peri­od could have con­tributed to the change over this peri­od. Vol­canic influ­ences from the two large erup­tions (El Chi­chon in 1982 and Pinatubo in 1991) would exert a neg­a­tive influ­ence. Solar influ­ence was about flat over this peri­od. Com­bin­ing only these two nat­ur­al influ­ences, there­fore, we might have expect­ed some cool­ing over this period.

    E — How con­fi­dent are you that warm­ing has tak­en place and that humans are main­ly responsible?

    I’m 100% con­fi­dent that the cli­mate has warmed. As to the sec­ond ques­tion, I would go along with IPCC Chap­ter 9 — there’s evi­dence that most of the warm­ing since the 1950s is due to human activity. 

    http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8511670.stm

    Vastaa

  55. Kylmä ja lumi­nen talvi tuo uusia ulot­tuvuuk­sia ilmas­tokeskustelu­un, vaik­ka denial­istien janku­tuk­set unohdettaisiinkin.

    Ensin­näkin sub­jek­ti­ivis­es­ti koe­tul­la sääti­lal­la ja ihmis­ten huolestuneisu­udel­la ilmas­tos­ta on yllät­tävän suuri yhteys. Uskon tämän jos­sain määrin pätevän myös päätök­sen­tek­i­jöi­hin vaik­ka parem­min infor­moitu­ja ovatkin.

    Toisek­si ilmas­tos­ta ja säästä tiede­tään edelleen pelot­ta­van vähän. Denial­istin mielestä tämä on hyvä syy sytyt­tää hiili­pan­nut, vaik­ka asia on juuri päinvastoin.

    Miten läm­penevä ja sula­va ark­tis vaikut­taa mei­dän ilmas­toomme ja säähämme? Entä jos ilmas­ton­muu­tos ei tuokaan meille pohjois-sak­salaista ilmas­toa vaan pohjois-kanadalaisen? Entä jos jok­seenkin tas­apain­ois­es­ta ja ennustet­tavas­ta oloti­las­taan suis­tunut ilmas­to­jär­jestelmä kas­vat­taa vuo­si­vai­hte­lut ennennäkemättömiksi?

    Vastaa

  56. “Väite, että ilmake­hään päästet­ty hiilid­iok­si­di ei aiheut­taisi ilmas­ton­muu­tos­ta, on aivan täyt­tä huuhaata.”

    Voisi­vatko alarmistit edes yrit­tää ymmärtää, mis­tä debat­tia käy­dään tässä ilmas­tokysymyk­sessä? Kyse ei ole kyllä/ei, vaan pakot­teen voimakku­ud­es­ta palautekytken­töi­neen. Kun alarmistit väit­tävät voimakku­u­den ilmas­tosen­si­ti­ivisyy­delle ole­van usei­ta astei­ta, skep­tikot pitävät tätä erit­täin epä­to­den­näköisenä, ja katso­vat tieteel­lisen näytön viit­taa­van pikem­minkin asteenkym­menyk­sis­sä mitat­tavaan voimakkuuteen.

    Alhaisem­pi voimakku­us häviää luon­nol­lis­ten vai­htelu­iden taus­tako­hi­naan — mitä juuri todis­tamme — ei muo­dos­ta sen enem­pää ihmiskun­nalle kuin ympäristöllekään uhkaku­vaa, eikä edel­lytä mit­tavia vastatoimia.

    Vastaa

  57. “Jos klaavo­ja tulee kymme­nen peräkkäin, alkaa olla jo selvä, että kyseessä on väären­net­ty raha, mut­ta ei se tietenkään todis­tet­tu ole. Jos sin­un pitäisi arva­ta, kum­mas­ta on kyse, ja henke­si riip­puisi arvauk­sen oikeel­lisu­ud­es­ta, vain type­r­ys ja ilmas­to­de­nial­isti päät­telisi, että kos­ka mitään ei ole todis­tet­tu, lähtöko­htana on, että raha on harhaton.”

    “Meil­lä on niin paljon havain­to­ja, jot­ka tuke­vat ilmas­ton muut­tumista, että alkaa olla tur­val­lisem­paa arva­ta, että ilmas­ton suh­teen kan­nat­taa olla varovainen.”

    Jotenkin tämä ilmas­to­touhu vaikut­taa uskon­nol­ta. Jos esit­tää kri­it­tisiä näke­myk­siä uskon­nos­ta tai ilmas­tos­ta saa osak­seen pahek­sun­taa, siltä osin nämä ovat samankaltaisia asioita.

    Soin­in­vaara arvosteli, kun esitin aikaisem­mas­sa kir­joituk­ses­sa, että pitäisi uud­estaan arvioi­da ja selvit­tää, kun on tuo­tu esi­in epä­selvyyk­siä ja virheel­lisyyk­siä. Ilmas­tokeskustelu on men­nyt ääri­laitoi­hin ja vaa­di­taan ehdo­ton­ta kuu­li­aisu­ut­ta. Minus­ta olisi aiheel­lista asial­lis­es­ti selvitel­lä miten tehty­i­hin johtopäätök­si­in vaikut­ta­vat ne ongel­mako­h­dat mitä on julk­isu­udessa nos­tet­tu esiin.

    Ter­veel­lä poh­jal­la ole­va epäilyskin saa osak­seen ryöpy­tyk­sen ja arvostelun. Varovaisu­us­pe­ri­aate voisi olla kan­natet­ta­va vai­h­toe­hto, mikäli sen perus­teet oli­si­vat pitäväl­lä poh­jal­la. Kun niistä perusteis­takin kiis­tel­lään, niin uskomi­nen tiedemiesten näke­myk­si­in herät­tää var­masti mon­es­sa hämmennystä. 

    Tätä asi­aa ei yhtään helpota se, että joudumme tin­kimään elin­ta­sostamme ja sit­ten globaaleil­la markki­noil­la on toim­i­joi­ta, jot­ka eivät toi­mi avoimen kil­pailun peri­aat­teel­la, vaan kor­jaa­vat hyödyt markki­noil­ta ja samal­la eivät sitoudu ilmastotalkoisiin.

    Vastaa

  58. Väitet­tyjä havain­to­ja poikkeuk­sel­lis­es­ta läm­pen­e­mis­es­tä toki on — mut­ta kuin­ka luotet­tavia ne ovat, onkin toinen kysymys.

    http://www.timesonline.co.uk/tol/news/environment/article7026317.ece

    “The tem­per­a­ture records can­not be relied on as indi­ca­tors of glob­al change,” said John Christy, pro­fes­sor of atmos­pher­ic sci­ence at the Uni­ver­si­ty of Alaba­ma in Huntsville, a for­mer lead author on the IPCC.

    …

    Christy has pub­lished research papers look­ing at these effects in three dif­fer­ent regions: east Africa, and the Amer­i­can states of Cal­i­for­nia and Alabama.

    “The sto­ry is the same for each one,” he said. “The pop­u­lar data sets show a lot of warm­ing but the appar­ent tem­per­a­ture rise was actu­al­ly caused by local fac­tors affect­ing the weath­er sta­tions, such as land development.”

    Osmo ja muut tilas­totiedet­tä tun­te­vat var­maankin ymmärtävät miten luotet­tavia mallien anta­mat tulok­set ovat, jos niihin syötetään roskaa sisään.

    Mitä tulee CO2n rooli­in kasvi­huonekaa­suna ja lab­o­ra­to­ri­omit­tausten rel­e­vanssi­in sen todis­tamises­sa, niin jos asia on sel­l­ainen tieteelli­nen fak­ta, kuin alarmistit anta­vat ymmärtää, niin a) mik­si mis­tään ei löy­dy perus(kvantti)fysiikasta johdet­tua mallia CO2n vaiku­tuk­sille ja b) mik­si IPC­Ckin käyt­tää CO2n vaiku­tuk­selle likimääräistä havain­noista ja arvauk­sista johdet­tua kaavaa?

    Vai olisiko niin, että alarmistit tahal­laan tai tahat­tomasti koit­ta­vat vaku­ut­taa asian ole­van ker­ras­saan yksinker­tainen vaik­ka näin ei ole?

    Vastaa

  59. Jos on kymme­nen lai­haa vuot­ta ja yksi liha­va, niin toki eletään lihavia aiko­ja. Ne kymme­nen lai­ha vain ovat sään­töä vahvis­tavia poikkeuksia.

    Eikö sademäärien tulisi muuten olla juurikin kasvus­sa kiitos läm­pen­e­misen — läm­min hai­h­dut­taa vet­tä aavikoituvil­ta alueil­ta ja vesi sataa alas saa­pues­saan kylmem­mille alueille. Tässä mielessä olen hyvinkin pes­simisti­nen “mielyt­tävän” ilmas­tovyöhyk­keen saa­pumis­es­ta näille lakeuksille.

    On se3 silti kiva, että on vai­h­teek­si talvi, vaik­ka junat kul­keekin miten sat­tuu ja muutenkin on niin han­kalaa, kun aivan kaikkea ei pysty ennus­ta­maan ja kontrolloimaan.

    Vastaa

  60. “Miten joku voi ylipään­sä kuvitel­la, että meren­pin­ta nousisi Hol­lan­nis­sa enem­män tai vähem­män kuin vaikka­pa Britanniassa?”

    Helsin­gin tul­vatur­vas­ta päät­tävän kan­nat­taa ymmärtää, että meri nousee/laskee eri tavoin eri osis­sa mer­ta ei vuo­de­naikoina. Sik­si tietyt samal­la korkeuskäyräl­lä sijait­se­vat osat Itämeren ran­nikkoa ovat parem­min tur­vas­sa tul­vil­ta kuin toiset. Tästä on tai oli joku tutkimus­pro­jek­ti käyn­nis­sä. Muis­taak­seni Hol­lan­nis­sa meri tup­paa ole­maan korkeam­mal­la kuin Englan­nis­sa johtuen ilman­paineesta ja tuulista.

    Vastaa

  61. az:
    “…Alhaisem­pi voimakku­us häviää luon­nol­lis­ten vai­htelu­iden taus­tako­hi­naan – mitä juuri todis­tamme – ei muo­dos­ta sen enem­pää ihmiskun­nalle kuin ympäristöllekään uhkaku­vaa, eikä edel­lytä mit­tavia vastatoimia.”

    Jos lisään­tyvän hiilid­iok­sidin vaiku­tus ilmas­toon olisikin vähäi­nen, ovat mon­et muut vaiku­tuk­set kyl­lä uhka niin luon­nolle kuin ihmisellekin. Merten hap­pamoi­tu­mi­nen esimerkik­si tuhoaa monia ekosys­teeme­jä ja joidenkin rav­in­tokasvien rav­in­toar­vo heikke­nee tai niistä tulee peräti myrkyl­lisiä jne.

    Vastaa

  62. Eikö muka kan­nat­taisi aina näi­hin keskustelui­hin ottaa mukaan “katas­tro­fi­talous­näkökul­ma”. Tarkoi­tan siis sitä hyvin tun­net­tua tosi­asi­aa, että ihmiset ovat valmi­ita luop­umaan hedo­nis­mis­taan katas­trofin uhates­sa. Sodis­sa, tun­netun esimerkin maini­tak­seni, ihmiset tekevät pul­lamössönäkökul­mas­ta usko­mat­to­mia uhrauk­sia tais­tel­lak­seen pahaa vastaan. 

    Ilmas­to­muu­tos on poten­ti­aalis­es­ti katas­trofi, joten sitä vas­taan tais­tel­lak­seen ihmiset ovat valmi­ita tekemään suuria uhrauk­sia. Täl­lä ker­taa vieläpä koko ihmiskun­nan hyväksi. 

    Tais­telu muut­tuu kulu­tuskäyt­täy­tymisen muu­tok­sik­si, siten investoin­neik­si ensin tuoteke­hi­tyk­seen ja sit­ten tehtaisi­in, jot­ka tuot­ta­vat voiton vihollisesta. 

    Onko viholli­nen sit­ten jap­sit vai nap­sit, fos­si­ilis­ten polt­toainei­den lop­pumi­nen yhdis­tet­tynä yhdek­sän­mil­jardis­een ihmiskun­taan vai ilmas­ton­muu­tos? Onko sil­lä väliä?

    Ihmiskun­ta voi sit­ten voiton­juh­lien jäl­keen pohtia pohtia, mitä kaikkea pro­pa­gan­daa kukin tuli suoltaneeksi.

    Vastaa

  64. Timo Rau­nio: “On aika surullista huo­ma­ta, että jopa Osmo Soin­in­vaaran kaltainen keskiver­topoli­itikkoa huo­mat­tavasti fik­sumpi ja vas­tu­un­tun­toisem­pi henkilö on lan­gen­nut tähän ilmas­to­hömp­pään ja alis­tunut rahanah­nei­den markki­navoimien vietäväksi.”

    Jos markki­navoimat saisi­vat päät­tää, ilmas­tokeskustelu olisi lop­punut ajat sit­ten. Mon­et fir­mat ovat sat­san­neet suuria sum­mia saadak­seen sen lopetet­tua. Rahanah­neushan ei tykkää rajoituksista.

    Vastaa

  65. Evert The NeveR­est: “Tätä en käsitä, kun merivesien mas­san lisää­tymi­nen voi yhtä hyvin nos­taa man­ner­laat­to­ja, jot­ka nekin kel­lu­vat kuten kel­lu­vat jäävuoret.”

    Tämä on hieno osoi­tus keskustelun tasos­ta! Eikö maa­pal­lo olekaan ontto?

    Vastaa

  66. Phil Jonesin erään­lainen takinkään­tö on siinä mielessä merkit­tävä, että eräs IPCC:n avain­tutk­i­joista myön­tää, että

    1) Vuodes­ta 1970 asti arvioitu läm­pen­e­m­i­nen EI ole his­to­ri­al­lises­sa mit­takaavas­sa mitenkään poikkeuksellista

    2) Vuodes­ta 1995 ei ole läm­men­nyt tilas­tol­lis­es­ti merkittävästi

    3) Vuodes­ta 2002, tosin varauksin, on käytän­nössä kylmentynyt. 

    Jos uuti­soidaan, ettei 15 vuo­teen olekaan tapah­tunut mitään, tulee aika mon­elle var­maan hie­man häm­men­tynyt olo.

    Tämä denialisti/warmisti leimakirves on kyl­lä aika type­rä. Pitää olla joko puoles­ta tai vastaan.

    Vastaa

  67. Timo Rau­nio: “Jätän tuon kolikon­heit­toes­imerkin sivu­un, kos­ka se ei mil­lään tavoin liity aiheeseen. Tieteel­lis­ten argu­ment­tien pitävyyt­tä kun ei määritel­lä kru­u­naa ja klaavaa heittämällä.”

    Kun ei mene per­ille, niin ei mene per­ille, ei millään.
    Tieteelli­nen menetelmä perus­tuu kokeisi­in — jotain voidaan kokeil­la lab­o­ra­to­rios­sa, jotain ei.
    Luon­nos­sakin voidaan kokeil­la ja ilmas­ton suh­teen on menos­sa erit­täin suuri kokeilu, jon­ka tulok­sista voidaan esit­tää vain arvailu­ja. Pidän parem­pana, että ilmas­ton suh­teen (val­is­tunei­ta) arvailu­ja (joi­ta tietokone­mallitkin ovat) tekevät asi­aan pere­htyneet tutk­i­jat, kuin sel­l­aiset jot­ka eivät tiedä mis­tään mitään.

    Vastaa

  68. Yhteen­ve­to keskustelusta

    Ilmas­ton­muu­tos ei siis ole tot­ta koska:
    — Itä-Anglian yliopis­toon tehty sähkö­pos­timur­to osoit­ti, että tiedemiehet vit­saili­vat asiasta
    — IPCC on kir­joit­tanut Himala­jan sulamis­es­ta käyt­täen läh­teenä matkaopasta
    — IPCC tun­nusti, että ennus­teet Hol­lan­nin peit­tymis­es­tä vedel­lä ovat olleet raflaavia, mut­ta veden­pin­nan ennuste­taan nousevan
    — Kööpen­ham­i­na epäonnistui
    — Yhden tutk­i­jan, Phil Jonesin mukaan hänen tutkimuk­sen­sa ei näytkään peräti 95 % var­muudel­la ilmas­ton läm­men­neen (ain­oas­taan pienemmällä)
    — Ener­gian­säästölam­put eivät pelas­ta maa­pal­loa vaan ain­oas­taan säästävät vähän sähköä ja niis­sä on elohopeaa
    — On paljon lun­ta ulkona
    — Denial­is­tit ovat organ­isoituneet ja oma­l­la keskustelu­pal­stal­laan ovat tätä mieltä
    — Eija-Riit­ta ja Atte ovat sitä mieltä, että moni äänestää heitä jos he sanovat että ilmas­ton­muu­tos­ta on liioiteltu

    Todis­teet ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan ovat siis läh­es aukot­tomat! Itse tuskin elän niin kauan, että näk­isin ilmas­ton­muu­tok­sen dra­maat­tisim­mat seu­rauk­set. Mut­ta toiv­ot­tavasti teil­lä on lap­sia, jot­ka saa­vat nähdä mihin isin ja äitin jääräpäisyys.

    Juhani Rin­teen “Kuin­ka te saa­toitte” on hyvää luettavaa:
    http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/208/183

    Vastaa

  69. Eikö muka kan­nat­taisi aina näi­hin keskustelui­hin ottaa mukaan “katas­tro­fi­talous­näkökul­ma”. Tarkoi­tan siis sitä hyvin tun­net­tua tosi­asi­aa, että ihmiset ovat valmi­ita luop­umaan hedo­nis­mis­taan katas­trofin uhates­sa. Sodis­sa, tun­netun esimerkin maini­tak­seni, ihmiset tekevät pul­lamössönäkökul­mas­ta usko­mat­to­mia uhrauk­sia tais­tel­lak­seen pahaa vastaan.

    Ilmas­to­muu­tos on poten­ti­aalis­es­ti katas­trofi, joten sitä vas­taan tais­tel­lak­seen ihmiset ovat valmi­ita tekemään suuria uhrauk­sia. Täl­lä ker­taa vieläpä koko ihmiskun­nan hyväksi.

    Tais­telu muut­tuu kulu­tuskäyt­täy­tymisen muu­tok­sik­si, siten investoin­neik­si ensin tuoteke­hi­tyk­seen ja sit­ten tehtaisi­in, jot­ka tuot­ta­vat voiton vihollisesta.

    Onko viholli­nen sit­ten jap­sit vai nap­sit, fos­si­ilis­ten polt­toainei­den lop­pumi­nen yhdis­tet­tynä yhdek­sän­mil­jardis­een ihmiskun­taan vai ilmas­ton­muu­tos? Onko sil­lä väliä?

    Ihmiskun­ta voi sit­ten voiton­juh­lien jäl­keen pohtia pohtia, mitä kaikkea pro­pa­gan­daa kukin tuli suoltaneeksi.

    Vastaa

  70. Teme, olisin toki noista huolis­sani, jos ne pitäi­sivät paikkansa.

    En kiistä, että jotkut halu­a­vat väit­tää, että koral­lir­i­u­tat oli­si­vat kuole­mas­sa 20 vuo­den sisäl­lä, siinä kuin himala­jan jäätiköt sula­mas­sa, mut­ta ne koral­lit ovat olleet siel­lä mer­essä elämän alus­ta alka­en likip­itäen 500 miljoon­aa vuot­ta. Ne ovat selvin­neet hyvin rajuista vai­hteluista merive­den ph:ssa, 10 astet­ta nyky­istä lämpimäm­mästä ja 10 astet­ta nyky­istä kylmem­mästä, jät­tiläis­tulivuorten purkauk­sista, aster­oi­di­en iskey­tymis­es­tä maa­han, mitä mon­i­naisim­mista loi­sista ja taudeista. Jos meren hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den hienoinen nousu tai muu­ta­man asteen muu­tos meren läm­pöti­las­sa voisi tap­paa “ekosys­teeme­jä”, nämä ekosys­teemit eivät koskaan olisi selviy­tyneet miljoon­ista vuo­sista luonnonvalintaa.

    Mer­iä uhkaa­vat todel­lisetkin ongel­mat, saas­teet ja liikakalastus.

    Vastaa

  71. Minä taas sanois­in yhteen­ve­t­ona että toimit­ta­jat on aika taval­lisia ihmisiä jot­ka kir­joit­ta­vat jut­tu­ja joiden­ka pitäisi kiin­nos­taa taval­lisia ihmisiä ja olla sisäis­tet­tävis­sä muu­ta­mas­sa min­uutis­sa. Tuo on sel­l­ainen yhdis­telmä joka tuot­taa mon­imutkai­sista aiheista jut­tu­ja jot­ka on usein tahat­toman harhaan­jo­htavia, ja kun tähän vielä lisätään kiasaus tehdä joka ikises­tä asi­as­ta hal­paa draa­maa, niin ei tarvitse ihme­tel­lä mik­si ihmisil­lä on kum­mallisia käsi­tyk­siä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Tai sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmästä. Tai tieto­tur­vas­ta. Tai ylipään­sä mis­tä tahansa aiheesta jon­ka itse tun­tee keskiver­toa paremmin.

    Hyvä nyrkkisään­tö on että jos lukee lehdestä jotain uud­es­ta tutkimuk­ses­ta niin siihen kan­nat­taa suh­tau­tua uutise­na siitä että moinen tutkimus on tehty, ei paikkaansapitävänä kuvauk­se­na sen sisäl­löstä. En tiedä mitä asial­la voi tehdä, mut­ta se että New York Times palkkasi ihan oikean lääkärin kir­joit­ta­maan ter­vey­suutisia on mie­lenki­in­toinen idea.

    Vastaa

  72. Yöli­iken­teestä olen sinän­sä Ahtolan kanssa samaa mieltä, sitä on liian vähän. Matkus­ta­jamäärät on vaan sen ver­ran pieniä ettei niitä oikein ole edes ratikallista, met­ros­ta puhu­mat­takaan. Matkus­ta­jamäärän pienu­us voi kyl­lä johtua tar­jon­nan puut­teestakin. Olisi ihan mie­lenki­in­toinen kokeilu liiken­nöidä raideli­iken­net­tä pikku­tun­neille, kyl­lä niille aamuyön junillekin tun­tuu matkus­ta­jia riittävän.

    Vastaa

  73. skep­tikot pitävät tätä erit­täin epätodennäköisenä

    Kuin­ka epä­to­den­näköisenä? Alle promille? Alle 0,01 promil­lea? (Älä huoli. Min­ul­la ei ole hätää, en pidät­tele henkeäni vas­taus­ta odotellessani.)

    Vastaa

  74. “Raimo K kir­joit­ti 15.2.2010 kel­lo 21:08 Evert The NeveR­est: “Tätä en käsitä, kun merivesien mas­san lisää­tymi­nen voi yhtä hyvin nos­taa man­ner­laat­to­ja, jot­ka nekin kel­lu­vat kuten kel­lu­vat jäävuoret.”

    Tämä on hieno osoi­tus keskustelun tasos­ta! Eikö maa­pal­lo olekaan ontto?”

    Tapani kir­joit­taa voipi olla joillekin vaikea, mut­ta pin­nalli­nen en mis­sään nimessä ole. 

    Raimo K. ei ymmärtänyt mitä sanoin. Kat­sopa seu­raa­va video ja lue sit­ten uudelleen kir­joituk­seni. Eli mitä tapah­tuu kahvikupille vaivaisen 2300 metrin syvyydessä:
    http://www.climateshifts.org/?p=4441

    Vastaa

  75. Phil Jonesin erään­lainen takinkään­tö on siinä mielessä merkit­tävä, että eräs IPCC:n avain­tutk­i­joista myön­tää, että

    1) Vuodes­ta 1970 asti arvioitu läm­pen­e­m­i­nen EI ole his­to­ri­al­lises­sa mit­takaavas­sa mitenkään poikkeuksellista

    2) Vuodes­ta 1995 ei ole läm­men­nyt tilas­tol­lis­es­ti merkittävästi

    3) Vuodes­ta 2002, tosin varauksin, on käytän­nössä kylmentynyt.

    Jos uuti­soidaan, ettei 15 vuo­teen olekaan tapah­tunut mitään, tulee aika mon­elle var­maan hie­man häm­men­tynyt olo.

    Anteek­si nyt, mut­ta jos ei ymmär­rä tilas­tol­lisen päät­te­lyn ter­mi­nolo­giaa, ei ymmär­rä sitä. Sitä voi opiskella.
    Se, että oto­skoko on liian pieni osoit­ta­maan tilas­tol­lista merk­it­sevyyt­tä ei tarkoi­ta, ettei ilmiöt­tä olisi ole­mas­sa. Jos tarkastelu­väli lyhen­netään tarpeek­si lyhyek­si, tilas­tolli­nen merk­it­sevyys katoaa varmasti. 

    Kukaan ei ole väit­tänyt, että kasvi­huonekaa­su­jen pitoisu­us olisi ain­oa ilmas­toon vaikut­ta­va tek­i­jä. Sen takia läm­pöti­lan ei edes pitäisi nous­ta joka vuosi vaan trendi­in voi tul­la notkah­duk­sia. Kan­nat­taa ver­ra­ta eri vuosikym­menten keskiläm­pötilo­ja vaikka­pa viisikym­men­tä vuot­ta aiem­min vallinneeseen läm­pöti­laan, jos halu­aa tes­ta­ta tilas­tol­lis­es­ti, onko läm­pen­e­mistä tapah­tunut. Sil­loin pieni sat­un­nais­vai­htelu ei pääse hämäämään päättelyä. 

    Vastaa

  76. Sekin kan­nat­taisi tiedostaa, että suuri raha, todel­la suuri raha, halu­aisi, että ihmis­ten aiheut­ta­ma ilmaos­ton muu­tos olisi val­he tai väärinkäsitys. 

    Itses­tään selvä mekanis­mi menee niin, että ympäristöin­vestoin­nit vähen­tävät tuot­toa tiety­il­lä aloil­la merkit­tävästi. Sik­si kan­nat­taa rahoit­taa ilmas­ton­muu­tos­ta väheksyviä kam­pan­joi­ta yms. 

    Taloudel­lis­es­ta kan­nus­timista osit­tain erilli­nen mekanis­mi liit­tää ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­tamisen sosial­is­mi­in, val­tion val­lan kas­vat­tamiseen. Eri­tyis­es­ti USA:ssa tämä lie­nee vas­tus­tamisen näkyvin moti­ivi. Mielestäni sil­lä lähin­nä pake­toidaan raakaa oman edun tavoit­telua miel­lyt­täväm­pään pakkaukseen.

    Denial­is­tit väit­tävät, että suuri raha muka tuk­isi alarmis­mia. Väite on niin älytön, että se ei ansaitse kumoamista.

    Vastaa

  78. az: en usko että kukaan jär­jel­lä ajat­tel­e­va pelkää, että pystymme “tap­pa­maan” ekosys­teeme­jä. Itseäni vain vähän hirvit­tää, että mitä tapah­tuu ihmis­ten sivil­isaa­ti­olle jos esim. myrkytämme meret, sekä liikakalas­tuk­sel­la, myrky­il­lä että hap­pa­muut­ta lisääväl­lä hiilid­iok­sidil­la, sel­l­aisik­si että vaikka­pa plank­tonkier­to häiri­in­tyy ja tapah­tuu ns. “troph­ic col­lapse.” Nyky­menol­la se ei vält­tämät­tä ole kovin kaukana, ja vaik­ka ekosys­tee­mi kor­jaakin itsen­sä geol­o­gises­sa aikaskaalas­sa hyvin nopeasti (viimeistään 10 miljoonas­sa vuodessa) meille se on vähän pitkä aika odottaa.

    Mui­ta kir­joituk­si­asi luke­neena ehdot­taisin myös, että ilmas­ton­muu­tok­seen varautu­mista tulisi “kan­nat­taa” ihan täysin nation­al­is­tis-prag­maat­ti­sista syistä: mielestäni täl­läiseen suureen uhkaan vas­taami­nen, oli uhka todel­li­nen tai ei, on pitkään aikaan paras mahdollisuutemme. 

    Se on mah­dol­lisu­utemme mur­taa addik­tiomme fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in ja niitä tuot­tavi­in val­tioi­hin. Kyl­lä, uusi­u­tu­vi­in (ja atom­ivoimaan) siir­tymi­nen nos­taisi ener­gian hin­taa; kyl­lä, se heiken­täisi talouskasvua — mut­ta onko oikeasti väliä, olem­meko kak­si ker­taa nyky­istä rikkaampia 2050 vai vas­ta 2060? 

    Varsinkin, kun ei ole mitenkään yksiselit­teistä, että talouskasvu tekee ihmi­sistä onnel­lisem­pia, ja varsin paljon viit­teitä siitä, että talouskasvu ja epä­ta­sainen tulon­jako aiheut­ta­vat pitkäl­lä tähtäimel­lä yhteiskun­nal­lista levottomuutta?

    Varsinkin, kun se öljy­huip­pu tulee kuitenkin jos­sain vai­heessa, luul­tavasti viimeistään 2030-luvulla?

    Tai uno­hde­taan öljy­huip­pukin ja olete­taan, että tätä diskreet­tiä resurssia löy­tyy lop­pumat­tomasti ja sitä voidaan hyö­dyn­tää hyväl­lä EROEIl­la kun vain vähän maa­ta kuopais­taan. Vähem­män globaali, enem­män redun­dant­ti talous ja ener­giantuotan­to oli­si­vat joka tapauk­ses­sa sitkeämpiä eri­lais­ten odotet­tu­jen ja odot­ta­mat­tomien kri­isien suh­teen. (Voisin jatkaa kom­plek­sien, yhteenkytket­ty­jen jär­jestelmien kri­isialt­tiud­es­ta, haavoit­tuvu­ud­es­ta ja herkkyy­destä sopi­vaan kohtaan sat­tuneille pie­nille häir­iöille vaik­ka kuin­ka pitkään, mut­ta jääköön se toiseen kertaan.)

    Evert the NeverRest: 

    Raimo K. ei ymmärtänyt mitä sanoin. Kat­sopa seu­raa­va video ja lue sit­ten uudelleen kir­joituk­seni. Eli mitä tapah­tuu kahvikupille vaivaisen 2300 metrin syvyydessä:
    http://www.climateshifts.org/?p=4441

    Siis mitä? Kat­soin videon, jos­sa näytet­ti­in, että vaah­to­muo­vista tehty kahvikup­pi todel­lakin rutis­tuu suures­sa paineessa, kun sen kaa­sua täyn­nä ole­vat kuplat rutis­tu­vat kasaan. 

    Mitä ihmeen tekemistä täl­lä on ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa? Miten ihmeessä täl­lä on mitään yhteyt­tä vaik­ka jääkau­den jälkeiseen maan kohoamiseen?

    Par­o­dia- ja absur­dia­ho­rison­tit ylit­tyvät niin että ryske käy. Voinko ryhtyä täst­edes argu­men­toimaan, että ilmas­ton­muu­tos, kos­ka matkako­rt­tien väri vai­hdet­ti­in vihreäksi?

    Vastaa

  79. Tilas­toti­eteen pro­fes­sori Sep­po Laak­so­nen kir­joit­teli HS:n mielipi­deosas­tolle jo vuon­na 2008 kir­joituk­sen, jos­sa hän kiin­nit­ti huomio­ta huo­mat­tavaan epä­var­muu­teen läm­pötil­amit­tauk­sis­sa tode­ten lopuksi:
    “Vas­tuu läm­pötil­a­muu­tosmit­tauk­sista jääkin tulk­it­si­jalle. Pidä jäitä hatus­sasi yli­t­ulk­in­to­ja vält­tääk­sesi. Ymmär­rän kuitenkin Val­stan näkökul­maa siitä, että päätök­sen­tek­i­jän tulee varautua myös epä­var­man vai­h­toe­hdon toteu­tu­miseen. Ole­tan, että hänel­lä on mielessään monien epä­var­mo­jen vai­h­toe­hto­jen mah­dol­lisu­us, ei vain se, että ilmas­to läm­pe­nee kiihtyvästi.”
    Tilas­toti­eteil­i­jänä Osmo var­mas­tikin arvo­stat kylmän­vi­ileää suh­tau­tu­mista epä­var­man aineis­ton tulkintaan.

    Vastaa

  80. Raimo K.

    Tieteelli­nen menetelmä perus­tuu kokeisi­in – jotain voidaan kokeil­la lab­o­ra­to­rios­sa, jotain ei.

    Sivuhuo­matuk­se­na tähän, että tieteel­liset menetelmät ovat paljon muu­takin kuin empiri­isiä tes­tauk­sia. Eikö esim. teo­reet­ti­nen fysi­ik­ka ole tiedet­tä tai vaikka­pa lingvis­ti­ik­ka, monista yhteiskun­tati­eteistä puhu­mat­takaan. Tietysti niinkin kai voi ajatel­la — tiedet­tä tekee vain koeputken kanssa häärivä har­maa­hapsi­nen pro­fes­sori Hajamieli jenkkileffassa. 

    Ei kai kenel­läkään voi nykyään olla noin sup­pea käsi­tys tieteestä? Ilmeis­es­ti irrotin nyt lauseen väki­val­tais­es­ti keskusteluyhteydestään. 

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tutkimus ja vaikka­pa astrono­mia ei juurikaan perus­tu kokeel­lisi­in menetelmi­in, vaan mm. matemaat­tiseen mallintamiseen.

    Vastaa

  81. Janne korho­nen: “kyl­lä, se heiken­täisi talouskasvua – mut­ta onko oikeasti väliä, olem­meko kak­si ker­taa nyky­istä rikkaampia 2050 vai vas­ta 2060?”

    No nyt pää­sivät pop­pamiehet kristal­li­pal­loi­neen vauhtiin.….

    Jos ilmas­ton­muu­tok­sen perus­teet vielä aiheut­ta­vat väit­te­lyä, niin tässä talouden ennus­tamises­sa ollaan tosi tukev­asti jalat ilmassa.

    Vastaa

  82. Vas­taus Janne Korhoselle.

    Min­ul­la ei ole nation­al­is­tisia syitä vas­tus­taa sen enem­pää ilmas­ton­muu­tok­seen varautu­mista kuin mitään muu­takaan. Rel­a­tivis­min kri­ti­ik­ki on ilmeis­es­ti tul­lut väärin ymmär­ret­tyä nation­al­is­mik­si. Enkä vas­tus­ta ilmas­ton­muu­tok­seen varautu­mista, sil­lä varautu­mi­nen voidaan tehdä järkeväl­läkin taval­la. Varautu­mi­nen ei tarkoi­ta samaa kuin mit­ta­vat, kalli­it ja vaikeasti peru­utet­tavis­sa ole­vat toimet vuo­teen 2020 mennessä. 

    Vas­tus­tan ilmas­ton­muu­tos­alarmis­mia, kos­ka kat­son, että se on peit­tämässä ja jo peit­tänyt alleen niin näkyvyy­dessä kuin määrära­hois­sa paljon akuutimpia ja vakavampia yhteiskun­nal­lisia ongelmia kuten mil­le­ni­um-tavoit­teet (tätä voisi pitää human­i­taarise­na perus­teena vas­tus­taa alarmis­mia), ja kos­ka alarmis­mi tulee kat­teet­tomak­si osoit­tautues­saan vahin­goit­ta­maan ympäristöli­iket­tä ja mui­ta sosi­aal­isia liikkeitä hyvin tun­tu­vasti. Ns. “maail­man­paran­nuk­sen” kurssi tulee ole­maan aika ala­mais­sa ja mah­dol­lis­es­ti hyvin pitkäänkin, jos tämä suuren osan ihmi­sistä nyt omak­seen otta­ma, kouluis­sa opetet­tu, var­mak­si väitet­ty ongel­ma osoit­tau­tuu peruteettomaksi.

    Jo nyt voi kan­sain­välisiä keskustelui­ta seu­raa­mal­la lukea niistä kas­vavaa poh­javiret­tä, jos­sa alarmis­min ja ympäristöli­ik­keen välille vede­tään yhtäläisyys­merk­ki, ja ilmas­to­huolen mah­dolli­nen osoit­tau­tu­mi­nen perus­teet­tomak­si yhdis­tetään mui­hin ympäristöhuoli­in, joista suurin osa päin­vas­toin ovat hyvin aiheel­lisia. Täten kat­tee­ton alarmis­mi voi muo­dos­tua kovak­si iskuk­si ympäristön­suo­jelulle ylipään­sä. Se olisi hyvin valitettavaa.

    Lisäk­si olen huolis­sani siitä, kuin­ka uhan kat­teet­to­muus tulisi vaikut­ta­maan kansalais­ten ja päät­täjien luot­ta­muk­seen tiedet­tä kohtaan. Se luot­ta­mus on keskeisen tärkeää, sil­lä 21. vuo­sisadan suurim­mat kysymyk­set tule­vat kos­ket­ta­maan tieteel­lisiä kysymyk­siä mm. bio- ja geen­i­ti­etei­den, nan­ote­knolo­gian ja tekoä­ly­tutkimuk­sen edis­tyessä ja muut­taes­sa yhteiskun­ti­amme, niiden mah­dol­lisuuk­sia ja uhkaku­via ja myös ihmiskäsitystämme.

    Vastaa

  83. Juha: Jos ilmas­ton­muu­tok­sen perus­teet vielä aiheut­ta­vat väit­te­lyä, niin tässä talouden ennus­tamises­sa ollaan tosi tukev­asti jalat ilmassa.

    Olen aivan samaa mieltä. En pidä uskot­ta­vana, että talout­ta voidaan ennus­taa mil­lään pitkäl­lä aikavälil­lä — talouden kom­plek­si, osin kaoot­ti­nen luonne ja ns. alkuar­vo­herkkyys estävät sen hyvin tehokkaasti.

    Olet kuitenkin ehkä itsekin huo­man­nut, että ilmas­ton­muu­tok­seen varautu­mista vas­tuste­taan pitkälti sik­si, että se mak­saa rahaa ja leikkaa talouskasvua. 

    Kri­ti­ikki­ni kär­ki kohdis­tuu tähän ajatuk­seen. Vaik­ka talouskasvu hidas­tu­isikin, olisiko sil­lä ihmis­ten elämän­laadun kannal­ta suur­ta merkitystä? 

    San­ot­takoon, että on hyviä syitä mik­si nol­lakasvu ja sen tuo­ma nol­la­summapeli ovat pitkäl­lä tähtäimel­lä huono hom­ma yhteiskun­ta­rauhan kannal­ta. Se ei kuitenkaan tarkoi­ta, että nykyi­nen jatku­vasti kiihtymään pyrkivä kasvu olisi parem­pi ratkaisu.

    En itse asi­as­sa väl­itä ilmas­ton­muu­tok­sen totu­usar­vos­ta vähääkään. Fos­si­il­i­sista polt­toaineista on päästävä joka tapauk­ses­sa eroon, ja tässä olisi etevä tapa saa­da ihmiset siihen sitoutumaan. 

    En tosin myöskään suuresti epäile ilmas­ton­muu­tok­sen todellisuutta.

    Vastaa

  84. az: Tuo on mielestäni erit­täin hyvä ja vali­di perustelu kan­nalle­si. Olen paljos­sa samaa mieltä, eri­toten mitä tulee noi­hin mui­hin ympäristöon­gelmi­in. Ehkä kuitenkin pain­o­tan fos­si­il­i­sista luop­umisen tärkeyt­tä sin­ua enem­män, ja ainakin tois­taisek­si luotan tutkijayhteisöön. 

    Nation­al­is­tisil­la syil­lä viit­taan lähin­nä siihen, että mielestäni olisi ihan Suomen ja suo­ma­lais­ten pitkän tähtäi­men etu­jen mukaista vähen­tää huo­mat­tavasti riip­pu­vu­ut­ta fos­si­il­i­sista polt­toaineista, mah­dol­lis­es­ti myös globaal­ista taloudesta.

    En itsekään pidä pelot­telua hyvänä asiana — mut­ta luulen, että sil­läkin on paikkansa, jot­ta ihmisiä saataisi­in mobil­isoitua asian taakse. Vrt. toista maail­man­so­taa edeltäneet vuodet, etenkin Yhdysvalloissa.

    Vastaa

  85. Alus­sa ole­va kir­joituk­seni, jota eräät eivät ole näköjään käsit­täneet, ei koske ilmas­to­muu­tos­ta an sich, vaan ilmas­to­muu­tok­sen seu­raus­ta, jon­ka mukaan meren pin­nant nou­se­vat jopa yhdek­sän metriä. Tähän laskel­maan on pelk­iste­ty­im­mil­lään päädyt­ty, muut­ta­mal­la sulanut man­ner­jää vedek­si, laske­mal­la mukaan veden läm­pölaa­jen­e­menista ja sit­ten levit­tämäl­lä tämä vesi­pat­ja kar­talle, jos­sa väreil­lä osoite­taan veden alle jäävät alueet.

    Se ei todel­lakaan ole tiedet­tä, vaan pin­nal­lista sci­ence fic­tio­nia ja pelk­istämistä. Se ei ota huomioon esim. maankuoren tek­toni­ikkaa, kevei­den man­tereis­ten ja painavien merel­lis­ten laat­to­jen ero­ja yms. 

    Mikähän on voin­ut laukaista viime vuosi­na esi­in­tyneet poikkeuk­sel­lisen rajut maanjäristykset?

    Vastaa

  86. Tääl­lä on kyl­lä havait­tavis­sa ihan oman­lais­tansa logiikkaa.
    Toki on ole­mas­sa muu­takin kuin kokeel­lista tiedet­tä (itse olen sosi­olo­gi) mut­ta kokeel­lisu­u­teen se (luonnon)tieteellinen menetelmä perus­tuu. Ja kaikkea ei voi kokeilla.
    Haus­ka on tämä jut­tu siitä, että eihän ilmas­ton­muu­tos­ta ole, kun sitä ei näy. No, jos maa­pal­lon läm­pöti­la nousee 2 astet­ta 10 vuodessa, se on 0,2 astet­ta vuodessa — havaitse nyt sitä vaikka­pa Helsin­gin horison­tis­sa. Mer­essä kel­lu­van man­ner­laatan päältä se voisi näkyä…

    Vastaa

  87. Raimo K:

    1900-luvul­la maa­pal­lon läm­pöti­la wikin mukaan nousi 0,7 astet­ta. Tämä tekee 0,007 astet­ta vuodessa. Havaitse nyt sitä sit­ten vielä sääti­lan vai­htelu­jen takaa.

    Eli ei sitä muu­tos­ta voi mitenkään ihmi­nen havaita.

    Vastaa

  88. Maail­mal­la kuitenkin ilmas­to­muu­tos ote­taan vakavasti. Microsoft­in Bill Gates on palkan­nut tutk­i­joi­ta tuot­ta­maan kaikille julk­ista ja läpinäkyvää ilmasto-dataa. 

    Barack Oba­ma on päät­tänyt, että ilmas­to­muu­tok­sen takia Yhdys­val­toi­hin raken­netaan uut­taa ydin­voimaa ensi ker­taa 30-vuo­teen. Tämä luo pont­ta ydin­voimalle ja sen kehittämiselle.

    Oma unel­mani on, että Koi­jär­ven hen­gen mukaises­ti Suomen val­jaste­tut joet voitaisi­in vielä joskus palaut­taa luonnontilaisiksi.

    Vastaa

  89. Tähän ei auta yhtään sel­l­ainen, että paukutel­laan tyyli­in, te ette tästä mitään ymmär­rä joten luot­takaa tutk­i­joi­hin. Sel­l­ainen asenne on ylimielisyyttä.

    No jos julki­nen mielipi­de kään­tyy siihen suun­taan että ilmas­ton­muu­tos ei ole ihmisen aiheut­ta­maa kos­ka koost­er­a­por­tis­sa, ei siis edes mis­sään alku­peräisessä tutkimuk­ses­sa, joka kos­kee sen muu­tok­sen seu­rauk­sia on pari pikku­virhet­tä, niin mitä siihen pitäisi sanoa?

    Vastaa

  90. Juha: “Eli ei sitä muu­tos­ta voi mitenkään ihmi­nen havaita.”

    Sitäpä juuri yritin sanoa — mut­ta tääl­läkin tätä ihme­tel­lään, että kun ei mitään näy.

    Vastaa

  91. “Kan­nat­taa ver­ra­ta eri vuosikym­menten keskiläm­pötilo­ja vaikka­pa viisikym­men­tä vuot­ta aiem­min vallinneeseen läm­pöti­laan, jos halu­aa tes­ta­ta tilas­tol­lis­es­ti, onko läm­pen­e­mistä tapah­tunut. Sil­loin pieni sat­un­nais­vai­htelu ei pääse hämäämään päättelyä.”

    Noin var­maan tulisi tieteessä olla mut­ta en ihmettele yhtään jos on syn­tynyt toisen­lainen mieliku­va. Suurelle yleisölle tämä tuli tietoisu­u­teen Al Goren myötä jon­ka lef­fa­trai­leris­sa “10 kuuminta vuot­ta ikinä on olleet viimeis­ten 14 sisäl­lä” ja lätkä­maila on niin jyrkkä että sitä pitää nous­ta kat­so­maan saksi­nos­turil­la, ei ollut sil­loin näitä “trendi­in voi tul­la notkah­duk­sia” puheita.

    On varsin ymmär­ret­tävää että ihmiset muis­ta­vat ne main­oslauseet joil­la tämä on heille myyty.

    Vastaa

  92. Janne Korho­nen:

    Varsinkin, kun se öljy­huip­pu tulee kuitenkin jos­sain vai­heessa, luul­tavasti viimeistään 2030-luvulla? 

    Eri­lais­ten mallien kon­sen­suk­sen mukaan (näin kon­sen­susti­eteessä pysyäk­seni) öljy­huip­pu on tässä ja nyt:

    http://www.theoildrum.com/tag/update

    Huip­pu on siis nykytiedon val­os­sa suurel­la toden­näköisyy­del­lä 2008–2010. Öljyn tuotan­to ei ole pari­in vuo­teen nous­sut kuin het­kit­täin hie­man yli vuo­den 2005 tason.

    Jos van­hat merk­it paikkansa pitävät, niin tuotan­tokäyrän laskev­as­ta hän­nästä tulee loivem­pi kuin nyt osa­taan ennus­taa. Näin­hän kävi esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa, jos­sa koti­maisen tuotan­non ennustet­tu huip­pu piti suht hyvin paikkansa, mut­ta tuotan­to hiipui ennustet­tua hitaam­min, kun esimerkik­si Alaskan öljyä alet­ti­in tuot­taa. Kil­pa­juok­su han­kalis­sa paikois­sa oleville öljyken­tille on nyt menos­sa koko maail­mas­sa, ja se tuot­ta­nee jotain tulosta. Kanadalaisen öljy­hiekan jalost­a­mi­nen saat­taa tehdä käyrään suurenkin loiven­nuk­sen, paikallis­es­ti (ja mah­dol­lis­es­ti laa­jem­minkin) katas­tro­faal­isin ympäristöseurauksin.

    Jos siis maail­ma näyt­tää täl­lä het­kel­lä siltä, että ihmiset käyt­tävät öljyä kuin päät­tömät kanat, niin ehkä asi­at ovat sitä miltä ne näyt­tävät. Elelemme hal­van öljyn huuman kli­imak­sia etäi­nen pani­ik­ki takaraivos­sa. Tässä olisi hyvä syy vai­h­toe­hto­jen kehit­telemiseen, oli ilmas­ton­muu­tos perut­tu tai ei.

    Vastaa

  93. “No jos julki­nen mielipi­de kään­tyy siihen suun­taan että ilmas­ton­muu­tos ei ole ihmisen aiheut­ta­maa kos­ka koost­er­a­por­tis­sa, ei siis edes mis­sään alku­peräisessä tutkimuk­ses­sa, joka kos­kee sen muu­tok­sen seu­rauk­sia on pari pikku­virhet­tä, niin mitä siihen pitäisi sanoa?”

    Mikäköhän on se mysti­nen julki­nen mielipi­de, kansalais­ten enem­mistön näkemyskö?

    Monipuo­li­nen keskustelu ja eri­lais­ten johtopäätösten pun­nit­sem­i­nen, siitä pitäisi lähteä, en oikein usko siihen, että ihmiset meni­sivät siihen parin pikku­virheen vipu­un, ellei nyt ihan tahal­lis­es­ti tieto­ja pimitel­lä ja vääristellä.

    Sel­l­ainen ylhäältä ohjat­tu mielipi­de ja keskustelu kuu­luu total­itäris­tisi­in valtioihin.

    Vastaa

  94. “Monipuo­li­nen keskustelu ja eri­lais­ten johtopäätösten pun­nit­sem­i­nen, siitä pitäisi lähteä, en oikein usko siihen, että ihmiset meni­sivät siihen parin pikku­virheen vipu­un, ellei nyt ihan tahal­lis­es­ti tieto­ja pimitel­lä ja vääristellä.”

    Luulen, että menevät siihen vipu­un, kos­ka halu­a­vat niin kovasti että ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole tapah­tu­mas­sa. Esimerkik­si siihen vipu­un, että ilmas­to ei läm­pene kos­ka “viimek­shän ne ennusti jääkaut­ta”, tör­mää jatku­vasti kun ihmis­ten kanssa jut­telee. Ja se vipu riit­tää val­lan main­iosti syyk­si olla muut­ta­mat­ta mitään.

    Vastaa

  95. Raimo K “Sitäpä juuri yritin sanoa – mut­ta tääl­läkin tätä ihme­tel­lään, että kun ei mitään näy.”

    FMIn main­ioiden tiedot­tei­den mukaan ilmas­ton­muu­tos näkyy jo Suomen talvisäässä. Ja nimeno­maan tal­vet tule­vat ole­maan lauho­ja ja sateisia. Nämä tiedot­teet annet­ti­in jul­ki talvel­la 2008. Että ei muu­ta kuin jään­mur­ta­jat naulate­htaalle ja kaukoläm­pölaitok­set purku­un kun tal­vet vaan lämpiävät ja lämpiävät.

    Vastaa

  96. Ilmas­ton­muu­tok­sen ympäril­lä pyörivä uuti­soin­ti on todel­la kako­fon­ista. On sääli, jos sen seu­rauk­se­na val­taväestö ei näe met­sää puil­ta. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa pop­ulis­tipoli­itikot, Soinit Ukko­lat ja muut, pää­sevät hyö­tymään tilanteesta. Ja se vas­ta kauhuske­naario onkin.

    Vastaa

  97. Hiukan jos sal­li­taan tähän ihmettely.

    YLE:n kyse­lyyn osal­lis­tuneet kaik­ki Vihrei­den ja Vasem­mis­toli­iton kansane­dus­ta­jat vas­tus­ta­vat lisäy­d­in­voiman rak­en­tamista. Kokoomuk­ses­sa, Keskus­tas­sa ja SDP:ssä enem­mistö kan­nat­taa lisäydinvoimaa.

    Vaik­ka kan­natan Vihre­itä en voi käsit­tää noin jyrkkää, suo­ras­taan prim­i­ti­ivistä kan­taa. Suo­ma­lai­sista noin puo­let on ydin­voimaa vas­taan ja puo­let kan­nat­taa. Noin ehdo­ton ydin­voimavas­tainen kan­ta tarkoit­taa, että Vasem­mis­toli­it­to ja Vihreät sulke­vat pois puo­let äänistä.

    Vereni kiehahti, kun ral­lim­i­jönääri J.K.:lle annet­ti­in lupa tuot­taa “vihreää” ja “uusi­u­tu­vaa” ener­giaa, rak­en­ta­mal­la pato ja minivoimala. Uhanalaisen järvi­taimen kutu­alue tuhot­ti­in ja kan­ta kuoli sukupu­ut­toon. Kesäku­umal­la kuiv­an kelin aikaan puro ei edes tuo­ta talon ilmas­toin­ti­lait­tei­den vaa­ti­maa sähköä. 

    Niin ja se puut­tu­va ral­likuskin sähköä oste­taan Venäjältä ja se tuote­taan siel­lä ydin­voimal­la. Suo­ma­laiset per­hokalas­ta­ja käyvät kalas­sa Varz­i­nas­sa ja muis­sa Kuolan niemi­maan Jäämereen laske­vis­sa jois­sa. Siel­lä har­raste­taan lohen catch and release kalas­tus­ta. Venäläiset voisi­vat tehdä doku­mentin Suomen lohi­joista — se ehkä herät­täisi eduskuntaa.

    Vastaa

  99. Aiheelli­nen huomio, Evert the Neverest

    Neljän­nen sukupol­ven ydin­voimaloiden arvioidaan kykenevän täyt­tämään maail­man ener­giantarpeen seu­raaviksi 10,000 vuodek­si nykykäytöl­lä, ks. http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article374003.ece?s=r&wtm=-17022010

    Näis­sä voimalois­sa kyetään kier­rät­tämään ydin­jät­teet polt­toaineek­si, eikä niitä tarvitse lop­pusi­joit­taa. Uraanista saadaan täten usei­ta kym­meniä ker­to­ja enem­män ener­giaa kuin nyky­i­sis­sä voimalois­sa. Lisäk­si voidaan hyö­dyn­tää tho­ri­u­mia uraanin ohel­la. Voimaloista luvataan yhtä tur­val­lisia kuin nykyisistäkin.

    Voimaloiden koekäytön usko­taan alka­van vuosi­na 2020–2030 ja markki­noille voimaloiden pitäisi olla tulos­sa 2030–2040.

    Vihreät tule­vat kuitenkin aivan var­masti näitäkin voimaloi­ta vas­tus­ta­maan hen­keen ja vereen. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la mik­si. Jär­jel­liset perus­teet. Taloudel­liset, ana­lyyt­tiset, tieteelliset.

    Esimerkik­si täl­laisen ydin­voiman tutkimushankkei­den rahoi­tus olisi ohes­sa sitä taloudel­lis­es­ti ja ener­giapoli­it­tis­es­ti järkevää, ylipään­säkin real­is­tista varautu­mista oletet­tuun co2-uhkakuvaan.

    Nämä oli­si­vat niitä han­kkei­ta, joil­la todel­lisu­udessa eikä vain vihrei­den julk­i­lausumis­sa, voitaisi­in tavoitel­la niitä 80–90% leikkauk­sia tämän vuo­sisadan kulues­sa, mikäli ne oikeasti oli­si­vat tarpeen.

    Ilmas­toalarmis­mi ei olisi lähellekään nykyisen mit­talu­okan poli­it­ti­nen, taloudelli­nen ja sosi­aa­li­nen ongel­ma, jos sen var­jol­la ei ajet­taisi niin jär­jet­tömiä han­kkei­ta kuten ruokakri­ise­jä syn­nyt­tävää pel­toen­er­giaa tai vaikka­pa Bri­tann­ian kuvankau­ni­in maaseudun täyt­tämistä tuhan­sil­la tuulimyllyillä.

    Vastaa

  100. Vereni kiehahti, kun ral­lim­i­jönääri J.K.:lle annet­ti­in lupa tuot­taa “vihreää” ja “uusi­u­tu­vaa” ener­giaa, rak­en­ta­mal­la pato ja minivoimala. Uhanalaisen järvi­taimen kutu­alue tuhot­ti­in ja kan­ta kuoli sukupu­ut­toon. Kesäku­umal­la kuiv­an kelin aikaan puro ei edes tuo­ta talon ilmas­toin­ti­lait­tei­den vaa­ti­maa sähköä. 

    Itse en myös sekä vihre­itä äänestävänä että kalas­tuk­sen ystävänä voi ymmärtää monien vihrei­den vähin­täänkin sin­isilmäisen posi­ti­ivista suh­tau­tu­mista vesivoimaan. Suomes­sa on jotakuinkin jokainen van­ha lohi­jo­ki jo pilat­tu vesivoimal­la ja lohien kutuolo­suh­teet uno­hdet­tu. Aina jos vesivoimaa rak­en­taa lisää niin kalakan­ta kär­sii, mut­ta silti vesivoimaa pide­tään erit­täin vihreänä ener­giana jota pitäisi saa­da lisää. Poikkeuk­se­na tiet­ty Vuo­tos, mut­ta siinä kär­si­jäk­si onkin todet­tu lin­nut, mikä on kai jotenkin niin paljon konkreet­tisem­pi ympäristökysymys.

    Toki vesivoiman voisi jär­jestää myös edes jotenkin oikein, esimerkik­si kala­por­tail­la ja lisäis­tu­tuk­sil­la, mut­ta enpä ole vähään aikaan kuul­lut esimerkik­si hirveästi kan­nan­ot­to­ja juuri kum­mankaan puolesta.

    Uskon, että suo­ra­sukaisen posi­ti­ivi­nen suh­tau­tu­mi­nen vesivoimaan on osit­tain tietämät­tömyyskysymys, mut­ta uskon myös että mon­elta osin lohi­talous on liian “junt­ti” asia että se nousisi vihrei­den agendalle.

    Vastaa

  101. az: “Neljän­nen sukupol­ven ydin­voimaloiden arvioidaan kykenevän täyt­tämään maail­man ener­giantarpeen seu­raaviksi 10,000 vuodek­si nykykäytöl­lä, ks. http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article374003.ece?s=r&wtm=-17022010

    Näis­sä voimalois­sa kyetään kier­rät­tämään ydin­jät­teet polt­toaineek­si, eikä niitä tarvitse lop­pusi­joit­taa. Uraanista saadaan täten usei­ta kym­meniä ker­to­ja enem­män ener­giaa kuin nyky­i­sis­sä voimalois­sa. Lisäk­si voidaan hyö­dyn­tää tho­ri­u­mia uraanin ohel­la. Voimaloista luvataan yhtä tur­val­lisia kuin nykyisistäkin.”

    Toiv­otaan että neljän­nen pol­ven voimalat eroa­vat kol­man­nen sukupol­ven voimaloista ainakin niin että ne: a) toimi­vat b) valmis­tu­vat ajal­laan c) eivät tuplaa rakennusbudjettiaan

    Vastaa

  102. “Toiv­otaan että neljän­nen pol­ven voimalat eroa­vat kol­man­nen sukupol­ven voimaloista ainakin niin että ne: a) toimi­vat b) valmis­tu­vat ajal­laan c) eivät tuplaa rakennusbudjettiaan”

    Huvit­tavaa, kuin­ka vihreät yrit­tävät rat­sas­taa täl­lä ran­skalais­ten (niiltähän ei kan­na­ta ostaa edes auto­ja) sös­simäl­lä ydin­voimala­hankkeel­la. Siel­lähän ei pala veron­mak­sajien raha toisin kuin vihrei­den ener­giakaavailuis­sa, jot­ka voidaan pelk­istää sanaan “sub­ven­tio”. Itse käyt­täisin nekin rahat (vuosi­ta­sol­la puhutaan vähin­tään sadoista miljoon­ista euroista) mielu­um­min esimerkik­si perus­palvelu­iden tuot­tamiseen ja val­tion­ve­lan tilk­it­semiseen. Hatun­nos­to kuitenkin Osmolle, joka osaa suh­tau­tua ratio­naalis­es­ti Helsin­gin edustalle kaavail­tu­un tuulivoimapuistoon.

    Vastaa

  103. a_I:“Toivotaan että neljän­nen pol­ven voimalat eroa­vat kol­man­nen sukupol­ven voimaloista ainakin niin että ne: a) toimi­vat b) valmis­tu­vat ajal­laan c) eivät tuplaa rakennusbudjettiaan”

    Onko jokin syy olet­taa, että kol­man­nen sukupol­ven voimalat eivät toimi? 

    Mitä bud­jet­tei­hin ja raken­nu­saikaan tulee, niin voimalat mak­sakoon, mitä mak­sa­vat ja kestäköön rak­en­taa, mitä kestävät. On sit­ten ener­giay­htiöi­den asia päät­tää, mil­laisi­in voimaloi­hin rahansa lyövät kiin­ni. Oleel­lista on vain se, että veron­mak­sa­jat eivät joudu mak­sajik­si (kuten kaikissa sub­ven­toiduis­sa energiamuodoissa).

    Vastaa

  104. Re: Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 18.2.2010 kel­lo 18:10
    “b) valmis­tu­vat ajallaan”

    Mitä hait­taa siitä on että Ran­skan val­tion omis­ta­ma yhtiö törsää mil­jardi­tolkul­la rahaa Suomes­sa ole­vaan raken­nusko­hteeseen? — Val­tion saa­ma tulo viivästyneestä raken­nus­pro­jek­tista saat­taa olla suurem­pi kuin toimi­vas­ta ydin­voimalas­ta samal­ta ajalta.

    Vastaa

  105. On OL3 yksit­täistapaus tai ei, niin merkit­tävä syy siihen mik­si ydin­voimaloi­ta ei ole viime vuosi­na raken­net­tu kovinkaan paljon on se että ne ovat ei ole olleet mitenkään kovin houkut­tele­via investoin­te­ja. Rahaa palaa mil­jardi­tolkul­la ennen kuin voimala tuot­taa wat­ti­akaan sähköä. Takaisin­mak­su taas perus­tuu siihen että voimalan raken­nuskus­tan­nuk­set pysyy jotenkin bud­jetis­saan ja aikataulusssa, sähkön­hin­ta pysyy ennust­tet­tuna vuosikymmenet eli kil­pail­e­vat tuotan­to­ta­vat, tuotan­torak­en­teen muu­tos, kulu­tuk­sen muu­tok­set, jne. eivät laske sitä, kas­va­va ydin­voimao­su­us muuten las­kee jo itsessään. Lisäk­si ollak­seen kan­nat­ta­va voimalan käyt­töas­teen täy­tyy olla korkea vuosikym­meniä, polt­toaineen hin­nan olla tolkulli­nen. Ja sit­ten on vielä tietenkin ris­ki onnet­to­muu­den kor­vauk­sista. Vas­taa­vat riskit esimerkik­si maakaa­su­voimalal­la on paljon pienem­mät, joten sille riit­tää pienem­pikin kannattavuus.

    Hiilid­iok­sidin hin­noit­telu on muut­tanut asetel­maa ydin­voiman kannal­ta edullisem­mak­si, mut­ta ei senkään hin­nas­ta ole var­muut­ta. Ydin­voimaloi­ta rak­en­taakin tyyp­il­lis­es­ti joko val­tiomo­nop­o­lit (EDF) tai asi­akasy­htymät (TVO), jot­ka voivat ulos­mi­ta­ta hyö­dyn joko halvem­pana sähkönä tai voittona.

    Neljän­nen sukupol­ven ydin­voimalan ei siis tule ain­oas­taan toimia, sen pitää myös olla raken­nuskus­tan­nuk­sil­taan ennustet­ta­va, toim­intavar­ma, jne. Ongel­ma ei ylipään­sä ole se että tapo­ja tuot­taa ener­gia päästöit­tää ei ole, vaan niiden kustannukset.

    Vastaa

  106. Leu­to­ja ja taas välil­lä kovia lumi­tavia on aina ollut ja tulee jatkos­sakin ole­maan. Kevääl­lä on kum­minkin taas kovia tul­via joka puolel­la ja se laite­taan ilmas­ton­muu­tok­sen syyk­si, vaik­ka todel­li­nen syy on met­sien ja pel­to­jen tehokas ojit­ta­mi­nen, eikä sulamisvesi enää imey­dy siel­lä maaperään vaan ajau­tuu joki­in. Samoin kaupunkien asfal­toin­tien takia kym­me­nien neliök­ilo­me­trien säteeltä sade ja sulamisvedet eivät enää imey­dy maaperään vaan ne ohjataan pieni­in joki­in jot­ka luon­nol­lis­es­ti tul­vi­vat suuren ylikuor­mi­tuk­sen takia. Tähän päälle vielä se että ihmiset ovat rak­en­ta­neet talon­sa van­hoille tul­vatasan­goille joiden sed­i­menteis­sä on havait­tavis­sa vuosi­tuhan­sien ajal­ta sään­nöl­lis­es­ti tois­tu­vat tul­vat, mut­ta siitä huoli­mat­ta ne on myy­ty ihmisille asuon­ton­teik­si. Järkeäkin saa rak­en­tamises­sa käyttää.

    Eikös mon­et IPCC:n tutk­i­joista ole pikkuhil­jaa luop­umas­sa tuos­ta ”sään ääri-ilmiöt lisään­tyvät” mantrasta, kun niitä todis­tavia tutkimuk­sia ei ole ole­mas­sa? IPCC:stähän erosi pari vuot­ta sit­ten yksi johta­va merisään tutk­i­ja kun hän ei voin­ut hyväksyä IPCC:n julkaise­maa väitet­tä että sadan vuo­den aikana Pohjois-atlannin myrsky­jen määrä olisi kaksinker­tais­tunut, vaik­ka tätä tuke­via tutkimus­tu­lok­sia ei ollut olemassa.

    Ennen tiedonkulku oli hidas­ta, eikä toisel­la puolen maa­pal­loa olleista myrsky­istä pahem­min kuul­lut. Nykyään tieto lev­iää heti ja myrsky­istä kuulee joka päivä, mut­ta ei se todista myrsky­istä mitään vaan tiedonku­lun tehokku­ud­es­ta. Toinen vas­taa­va tilanne on se että use­assa uutishaas­tat­telus­sa poli­isit ovat sanoneet väki­val­tarikosten vähen­tyneen vuosi vuodelta, mut­ta kos­ka lehdet uuti­soi­vat rikok­sista usein näyt­tävän sen­saa­tion­hakuis­es­ti niin poli­itikot ovat huolestunei­ta väki­val­tarikosten lisään­tymis­es­tä. Uuti­soin­nin tapa muokkaa liian tehokkaasti ihmis­ten ajatusmaailmaa.

    Tule­vaisu­u­den säätä on hyvä ennus­taa Nos­tradamuk­sen tapaan men­neisyy­del­lä. Jos lähtöko­htana on jääkau­den jäl­keen kylmim­män ajan­jak­son, eli Pienen jääkau­den ajan lop­un läm­pöti­la 1800-luvul­la, niin jos läm­pöti­la muut­tuu johonkin suun­taan niin toden­näköis­es­ti poikkeuk­sel­lisen kylmä läm­pöti­la muut­tuu takaisin lämpimäk­si. Ehkä se voi muut­tua takaisin keski­a­jan lämpimään ilmas­toon, jol­loin etelä­suomen järvised­i­menteis­sä ei ole merkke­jä keväi­sistä lumien sulamisvesistä, eli etelä­suomes­sa ei ollut talvisin pysyvää lumipeit­et­tä ollenkaan. Ehkä se voi muut­tua takaisin 5000–10.000 vuot­ta sit­ten tuhan­sia vuosia kestäneeseen todel­la lämpimään ajan­jak­soon jol­loin puu­ra­ja oli Jäämerel­lä, tam­mimet­sää kasvoi Lapis­sa ja nyt kylmän ilmas­ton takia etelälatvi­as­sa kas­va­va, ennen etelä­suomes­sa kivikaudel­la tärkeä rav­in­tokasvi, vesipähk­inä palaisi takaisin 800km pohjoisem­mille van­hoille kasvualueilleen Lap­pa­jär­ven pohjois­puolelle asti. Lämpimän ja kostean ilmas­ton takia sädemäärätkin oli­vat suurem­pia Saha­ras­sa jos­sa oli savan­nia ja järviä siel­lä tääl­lä. Nykyisen kylmän ja kuiv­an ilmas­ton takia sateet eivät enää saavu Saharaan ja Kiinan aavikoituneille sisämaille.

    Tässä yksi mie­lenki­in­toinen uuti­nen joka tuli vastaan.
    Beringin salmen kaut­ta Tyyneltä val­tamereltä vir­ran­nut läm­min vesi selit­tää vuo­den 2007 ennä­tyk­sel­lisen pien­tä kesäjään alaa
    http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/beringin-salmen-kautta-tyynelta-valtamerelta-virrannut-lammin-vesi-sel

    Vastaa

  107. Ilmas­ton­muu­tos­ta huo­mat­tavasti suurem­pi katas­trofi on väestöräjähdys. Seu­raa­van 50 vuo­den aika maa­pal­lon väestömäärä lisään­tyy kahdel­la mil­jardil­la ihmisel­lä. Paljonko sademet­siä pitää haka­ta heille pel­loik­si? Nyky­tahdil­lakin tutk­i­jat arvioi­vat merien ole­van liikakalas­tuk­sen vuok­si kaloista tyhjiä 50 vuodessa. Entäs sit­ten kun ihmisiä kak­si mil­jar­dia enem­män, mis­tä heille rav­in­toa? Poli­itikot saar­naa­vat että köy­hyys pitää pois­taa, mut­ta eivät tee mitään sen suurelle syylle, eli väetön liikakasvulle. Köy­hän Afrikan väestömäärä kaksinker­tais­tui 25 vuodessa ja jos maanosan vau­raus pysyy ennal­laan niin ”sama vau­raus kaksinker­taiselle ihmis­määrälle ihmisiä” heistä tulee puo­let köy­hempiä. Ja jos halu­taan köy­hien maid­en elin­ta­so län­si­maid­en tasolle niin maa­pal­lon teol­lisu­u­den määrä tule mininker­tais­tu­maan vuosi vuodelta väestöräjähdyk­sen kasvun myötä. Eikö poli­itikko­jen kan­nat­taisi tart­tua pahim­paan ongel­maan ensimmäisenä?

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.