Saahan näiden kanssa tietysti saivarrella. Uskotaan sitten: Helsingissä on paras joukkoliikenne ja se on jopa niin hyvää, että se ratikoiden yöliikenteen alasajo 1.2 astikin oli ihan liian pieni pienennys, olisi pitänyt tehdä 40min vuorovälit!

Kun keskeinen poikittainen, kaksisuuntainen väylä pannaan keskeltä eri vastakkaisin suuntiin yksisuuntaiseksi, niin eipä tässä ainakaan haluta nopeuttaa henkilöauto- ja hyötyliikennettä. Kun nelikaistainen tie supistuu 1+1 kaistaiseksi (ratikka+autoliikenne, pysäkit molemmille keskellä ajorataa) ja yksisuuntaiseksi, niin tuskin tässäkään kumarreta samalla pyllistämättä.

Kuten aiemmin totesin, liikenteen välityskyvyn ongelmat eivät ole kadut, vaan risteykset. Tällöin on täysin mahdollista, että välityskyky paranee, vaikka yksittäisiä katuosuuksia katkotaankin. Läpiajoliikennettä myös pyritään tietoisesti siirtämään keskustasta pohjoisemmille reiteille, jota itse pidän hyvänä asiana.

pitääkö joka kaduilta ensin viedä 60% leveydestä, että saadaan vietyä pysäköintipaikat?

Katuja yleensä kavennetaan liikenneturvallisuuden vuoksi. Lähtökohtaisesti katujen tulisi profiililtaan vastata niille soveltuvia nopeusrajoituksia, jotka ovat (ja joiden tuleekin olla) alhaisia, koska keskustassa on paljon jalankulkijoita.

Nopeuksien alentaminen tietenkin lisää autojen matka-aikoja jonkin verran, mutta vaikutus on marginaalinen. Tämä johtuu siitä, että todellisuudessa muu liikenne on se rajoittava tekijä.

On myös aika luovaa kinastella, että onko parkkipaikkoja vai ei, kun kokonaiset kaupunginosat ovat muuttuneet pienkauppoja vilisevistä kaupunki-idylleistä “autovapaiksi” keskioluthelveteiksi.

Yksi syy lienee se, että ihmiset eivät halua shoppailla ja viettää aikaansa puikkelehtimalla pysäköityjen autojen väleistä, ylittää lapsikatraan kanssa autoteitä tai viettää aikaansa autoliikenteen melussa ja pakokaasupäästöjen keskellä. Koska on olemassa vaihtoehtoja, he hakeutuvat autottomille alueille. Keskikaupungissa tällaisia alueita on hyvin vähän (lähinnä Aleksi), joten käytännön vaihtoehdon tarjoavat ostoskeskukset.

Autoistumisen ihanuutta.

Tervetuloa katsomaan vaikkapa idyllistä Iso-Robaa – siellä taitaa olla alemman tason ravintoloita 10:1 suhteessa muihin liiketiloihin. Tätä halutaan ja tätä saadaan.

Niin, siellä on nähdäkseni pari olutravintolaa, trendikuppilaa, kahvilaa ja yökerhoa sekä niihin liittyvää yömakkaran myyntikojua. Sitä ainakin osa väestöstä tuntuu haluavan, koska asiakkaita näköjään riittää

Minusta tuollaiset(kin) alueet kuuluvat kaupunkiin siinä kuin trendivaateputiikitkin.

Kari

Fillari vie yllättävän paljion tilaa (2 seisomapaikkaa) ja se on turvallisuuden kannalta vähän hankala. Olisi hyvä, jos rautaieasemalla olisi edullisia säiltyspaikkoja omille keskustfillareille. Minulla muuten oli lina-autoasemalla aikoinaan jopo, jolla kuljin linja.autoaseman ja yliopiston väliä. Siis v 74.

Kävelin tässä päivänä muutamana pitkin Bulevardia jakatselin kadun varrelle pysäköityjä autoja. kaikissa oli asukaspysäköintitunnus – ja kaikki olivat uusia tai lähes uusia audi-mersu-volvo-luokan automobiileja. – kallioss asia on hieman toisin.

Kadunvarsipysäköinti on Helsingissä kielletty hyvin harvoilla kaduilla, lähinnä joissain paikoin isoille pääväylillä, ja nimenomaan sen takia että autoilla olisi leveämmät tiet.

Mahtuuko Unionkadulla varmasti kulkemaan? Entä Arkadiankatu – pitääkö joka kaduilta ensin viedä 60% leveydestä, että saadaan vietyä pysäköintipaikat?

Voitaisiinko edes tehdyt ratkaisut ja linjaukset tunnustaa ja kertoa avoimesti, niin päästäisiin asiassa eteenpäin? On myös aika luovaa kinastella, että onko parkkipaikkoja vai ei, kun kokonaiset kaupunginosat ovat muuttuneet pienkauppoja vilisevistä kaupunki-idylleistä “autovapaiksi” keskioluthelveteiksi.

Tervetuloa katsomaan vaikkapa idyllistä Iso-Robaa – siellä taitaa olla alemman tason ravintoloita 10:1 suhteessa muihin liiketiloihin. Tätä halutaan ja tätä saadaan.

Katujen yksisuuntaistemisella pyritään lisäämään kapasiteettia ja nopeuttamaan liikennettä. Kun jossakin halutaan liikenteen määrää rajoittaa ja/tai alentaa nopeuksia, muutetaan yksisuuntaiset kadut kaksisuuntaisiksi.

Teorian tasolla kyllä, monet Helsingin niemen ratkaisut eivät kuitenkaan noudata tätä oppia.

Kun keskeinen poikittainen, kaksisuuntainen väylä pannaan keskeltä eri vastakkaisin suuntiin yksisuuntaiseksi, niin eipä tässä ainakaan haluta nopeuttaa henkilöauto- ja hyötyliikennettä. Kun nelikaistainen tie supistuu 1+1 kaistaiseksi (ratikka+autoliikenne, pysäkit molemmille keskellä ajorataa) ja yksisuuntaiseksi, niin tuskin tässäkään kumarreta samalla pyllistämättä.

Linkissäsi lukee: “Polkupyörän kuljettaminen lähijunassa (HSL-alueella) on maksutonta 1.1.2010 alkaen, kun matkustetaan HSL:n kerta- tai arvolipulla.” HSL:n mukaan se on kuitenkin maksutonta, eikä eri lipuista ole mainittu mitään. VR:n tekstihän ei sisällä vielä kausilippua. Ilmeisesti VR:n hinnastossa on siis virhe tuolta osin? Mutta miksi tuo 4 euron hinta pitää sitten ylipäätään mainita? Veloitetaanko se silloin, jos vaihtaa kaukojunasta lähijunaan VR:n lipulla?

Katuja kaventamalla, teitä yksisuuntaistammalla ja yhteyksiä sulkemalla saadaan aikaan pidentyneitä matka-aikoja, eli jonoja, saasteita ja melua.

Höpö, höpö. Mainituilla toimenpiteillä voidaan joko vähentää kuvaamiasia ilmiöitä tai sitten lisätä. Kyse on tilanteesta.

Pysäköintipaikkojen siirtyminen liiketilojen ja virastojen edustoilta maanalaisiin yksityisiin pysäköintilaitoksiin tuskin edistää kaupungin taloutta

Jos nyt sitten osoittaisit, että:
a) moinen ilmiö on todellinen, ja
b) että se todellakin on heikentänyt kaupungin taloutta.

Minua ainakin helsinkiläisenä veronmaksajana ottaa päähän se, että pysäköintipaikkoja tarjotaan minun verorahoillani puoli-ilmaiseksi kadulla.

Vielä enemmän ottaa päähän, että kun haluan oman autoni jonnekin parkkeerata, niin kaikki köyhät ovat täyttäneet paikat joillain kesäautoillaan, joita ei ilmiselvästi olla käytetty koko talveen. On se kumma, että 30 000 euron paikkaa on varaa pitää 2 000 euron auton loppusijoituspaikkana.

Helsingin niemen pysäköintipaikkojen määrä puolittuisi lähes automaattisesti, jos paikoista maksettaisiin markkinahinta.

Kari