Ahtelan työryhmä ja hoitotakuu

Ahte­lan työryh­mä esit­tää työhyv­in­voin­nin lisäämistä muun muas­sa lyhen­tämäl­lä hoito­taku­un puolen vuo­den aikara­jaa kolmeen kuukau­teen. Jos tähän löy­tyy rahat – joi­ta tarvi­taan paljon – niin ter­veyssek­tori kiit­tää, mut­ta en ymmär­rä mitä tämä asia mitenkään kuu­luu Ahte­lan työryh­mälle tai ylipään­sä työ­markki­na­jär­jestöille. Jos sil­lä on jokin vaiku­tus työssäoloon, vaiku­tus on toden­näköis­es­ti päinvastainen.

Tyyp­illi­nen hoito­taku­un kiristämis­es­tä hyö­tyvät olisi kai­hileikkaus­ta odot­ta­va 70-vuo­tias eläkeläi­nen. Elek­ti­ivi­sis­sä jonois­sa ole­vat ovat pääosin työelämän ulkop­uolel­la.  Työssäo­lo on tähän asti ollut kiire­htimis­pe­ruste, kos­ka halu­taan saa­da poti­las pian hyvään veron­mak­sukun­toon. Miten paran­taa työssä pysymistä, että Ahte­lan työryh­mä aset­tuu kai­hileikkaus­ta odot­ta­van eläkeläisen puolelle jonos­sa nyt ohit­tavaa työikäistä vastaan?

54 vastausta artikkeliin “Ahtelan työryhmä ja hoitotakuu”

  1. Koko hoito­taku­u­jär­jestelmä on kuolleena syn­tynyt idea. 🙁 Sil­lä siir­retään resursse­ja sel­l­aisin toimen­piteisi­in, joi­ta voidaan mita­ta kap­palemääris­sä tai min­u­uteis­sa. Tästä kär­sivät mm. mielenterveyspalvelut.

    Ain­oi­ta voit­ta­jia ovat olleet yksi­tyis­sairaalat ja niiden ulko­maiset osak­keen­o­mis­ta­jat. Aikaisem­min raha meni sen­tään eri­ty­is­mak­su­lu­okan kaut­ta paikallisille lääkäreille.

    Selkeä paran­nus on hoito­taku­un romut­ta­mi­nen ja mm. ilmaisen ham­mashoidon palaut­tami­enn vain eri­ty­is­ryh­mien eduk­si. Eihän kukaan ole vielä ehdot­tanut ilmaisia silmälase­jakaan 😀 😀 😀 , vaik­ka reikäiset ham­paat ovat läh­es aina elin­ta­pakysymys, kun lik­inäkö taas ei ole kiin­ni elintavoista.

  2. Jos leikkaus­tahti on 100 henkilöä/kk ja leikkausjonoon tulee 100 henkilöä/kk, niin kuu­den kuukau­den jonos­sa on 600 henkilöä.

    Jos Tallinnas­ta oste­taan jonon­purkua 300 leikkaus­ta, niin sit­ten jono­tu­sai­ka on kolme kuukaut­ta ja jonos­sa on 300 henkilöä. Jos leikkaus­tahti ja jonoon tule­vien määrä pysyvät muut­tumat­tomana, niin jono pysyy ikuis­es­ti kolmes­sa kuukaudessa.

    Jonon­purku on siis pitkäaikainen investoin­ti aivan kuten kir­jas­to­talon rak­en­t­a­mi­nen. Jos jonon­pu­run kus­tan­nuk­set jae­taan vaik­ka kolmellekymmenelle vuodelle, niin ei siitä kovin paljon tule vuot­ta kohti. 

    Sik­si en ollenkaan ymmär­rä, mik­si niitä jono­ja oikein ylläpidetään?

    Teol­lisu­udessa jono­jen purkamisen kan­nat­tavu­us ymmär­ret­ti­in jo aiko­ja sit­ten. Aiem­min teol­lisu­ushalleis­sa oli val­tavia väli­varas­to­ja siel­lä tääl­lä odot­ta­mas­sa kokoon­panoa, kunnes japani­laiset kek­sivät pois­taa kaik­ki väli­varas­tot ja Toy­otan autot ryhtyivät val­loit­ta­maan maailmaa.

    Ain­oa hyö­ty pitkien hoito­jono­jen ylläpitämis­es­tä on se, että jono­tu­saikana kuolee 70-vuo­ti­ai­ta kai­hileikkaus­poti­lai­ta jonos­ta pois ennen kuin ehtivät leikkaukseen.

    Mut­ta eikös säädök­set voitaisi tehdä sel­l­aisik­si, että kol­men kuukau­den hoito­takuu ei koskisi kai­hileikkauk­sia? Mik­si aina täy­tyy olla niin tas­a­puo­li­nen, eikös järkeäkin voitaisi joskus käyt­tää? Onhan meil­lä jo nytkin kah­den ker­roksen väkeä, työter­vey­den­huol­lon piiris­sä ole­vat ja ter­veyskeskuk­sis­sa käyvät eläkeläiset.

    Mielestäni Ahte­lan työryh­mä on kiin­nit­tänyt oikeaan asi­aan huomio­ta. Investoimal­la järkevästi jono­jen purkamiseen voidaan työuria piden­tää, ja jonon­purkuin­vestoin­nit saadaan takaisin muu­ta­mas­sa vuodessa.

  3. Hei

    “Työssäo­lo on tähän asti ollut kiirehtimisperuste”

    Mulle on vähän tun­tem­aton alue tämä hoidon val­in­ta ja ketä hoide­taan. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että nytkin hoitopäätök­set tehdään vain sil­lä perus­teel­la, onko hoito toimi­va vai ei.

    Ihmisen työl­lä ei käsit­tääk­seni ole siinä mitään tekemistä. Joten mihin viit­taa tuol­la nykyisel­lä valintaviittauksellasi?

    Ainakin ratios­sa lääkärit väit­tävät tekevän­sä hoitoono­h­jaus­ta ihan eri perustein kuin työperustein:)

  4. Isäni, Talvi- ja Jatkoso­dan vet­er­aani ja äiti­ni omaishoita­ja odot­ti kai­hileikkaus­ta pitkään, läh­es sokeu­tu­miseen saak­ka. Hän oli valmis jo men­emään yksi­ty­is­poti­laana leikkauk­seen, mut­ta vet­er­aanien hoito­laitok­sen lääkäri pystyi jotenkin nopeut­ta­maan leikkaus­ta. Leikkaus ei todel­lakaan piden­tänyt työu­raa, mut­ta omaishoita­jana toim­imi­nen lie­nee kuitenkin tuonut run­saasti säästöjä yhteiskunnalle.

    Soin­in­vaaran kir­joituk­set sisältävät mielestäni joskus aivan hyviä oival­luk­sia, mut­ta täl­lä ker­taa taisi tul­la rimanalitus.

  5. Jos leikkaus­tahti on 100 henkilöä/kk ja leikkausjonoon tulee 100 henkilöä/kk, niin kuu­den kuukau­den jonos­sa on 600 henkilöä.

    Jos Tallinnas­ta oste­taan jonon­purkua 300 leikkaus­ta, niin sit­ten jono­tu­sai­ka on kolme kuukaut­ta ja jonos­sa on 300 henkilöä. Jos leikkaus­tahti ja jonoon tule­vien määrä pysyvät muut­tumat­tomana, niin jono pysyy ikuis­es­ti kolmes­sa kuukaudessa.

    Jos asia olisi näin, kaik­ki jonot oli­si­vat syn­tyneet sat­tumal­ta. Tämä väite on empi­iris­es­ti kumot­tu mon­een ker­taan. Kun jonot lyhe­hen­vät, lääkärit alen­ta­vat hoitoindikaa­tioi­ta kunnes jonot ovat taas yhtä pitkiä.

  6. Mikko ymmär­si kir­joituk­seni idean väärin. Olen mielestäni itse ratkaisvasti myötä­vaikut­tanut siihen, että Suomeen tuli hoito­takuu. Asia ei ole aivan ongel­ma­ton, joten olin itsekin asi­as­ta epä­var­ma. Paa­vo Lip­po­nen aikanaan vas­tusti aja­tus­ta voimakkaasti, mut­ta pidin pääni, vaik­ka oli pakko myön­tää, että Lip­posen perus­teet oli­vat painavia. 

    Kir­joituk­seni oli tarkoitett­tu ihmettelemään, mitä eläkeläis­ten hoitoa­jat työ­markki­na­jär­jestöille kuu­lu­vat. Ne näyt­tävät ajat­tel­e­van, että val­tio­val­ta Suomes­sa kuu­luu työ­markki­na­jär­jestöille,. joi­ta edus­ta­vat Eteläran­nan saunakabi­net­ti­in kokoon­tuneet pikkurosvot.
    Voi olla, etrtä ne eivät tien­neet, että hoito­takuu aut­taa lähin­nä työelämän ulkop­uolisia saa­maan hoitoon eikä sitäkään, että on kiire­htemis­pe­ruste, jos poti­laan paran­net­tavis­sa ole­va sairaus estää työn­teon, jol­loin hei­dän ehdo­tuk­sen­sa hidas­taisi työelämässä mukana ole­vien hoitoon pääsyä. Tämä juuri on tässä kak­sikan­taises­sa lain­säädän­tö­val­las­sa ongel­mana, aamuyön neu­vot­teluis­sa huitas­taan mitä sat­tuu ilman, että alan asiantun­ti­jat oli­si­vat ker­tomas­sa faktoja.

  7. On aika monia sel­l­aisia sairauk­sia, jot­ka pitkit­tyessään mutk­istu­vat. Nykyisel­lä työn kuor­mit­tavu­udel­la ihmisen pitää olla huip­pukun­nos­sa, tai muuten löytää itsen­sä joko työt­tömyyskas­salta tai eläkeputkesta. Joku voisi laskea, onko kansan­taloudel­lis­es­ti edullista esim. lait­taa ilmeinen uniap­nea-tapaus odot­ta­maan käytän­nössä hoitoa yli vuodek­si (lähettestä hoitoon, joka palaut­taa työkyvyn työssä nuokku­mis­es­ta täy­teen keskit­tymiseen viikos­sa). Mon­es­sa muus­sakin tapauk­ses­sa pitkälli­nen särkylääkkei­den syön­ti tai puo­likun­toise­na min­imisuorituk­se­na tehty työ vahvis­taa kyl­lä nopeasti intoa hakeu­tua eläk­keelle heti kun mah­dol­lista. Rahan lisäk­si hoito­taku­us­sa on usein kyse organisoinnista.

    Ja mitä tulee eläkeläis­ten hoito­taku­useen, niin joku voisi myös laskea, kuin­ka paljon edel­lisem­mak­si tulee hoitaa hei­dänkin sairaut­en­sa ajois­sa niin ettei pitkäaikaisem­paa ja kalli­im­paa hoitoa kai­va­ta niin pian.

  8. Eli Osmon mukaan ihmisiä pide­tään jonois­sa tahal­laan sik­si, että jonot hillit­sevät lääkäre­itä lähet­tämästä ihmisiä toimenpiteisiin.

    Eikö lekure­i­ta sit­ten saa­da mil­lään muul­la taval­la kuriin? 

    Luulisi, että mod­erneil­la seu­ran­ta- ja johtamisjär­jestelmil­lä sekä tiukalla pri­or­isoin­nil­la voitaisi­in jotain saa­da aikaisek­si. Vähän tun­tuu siltä, että lääkärei­den annetaan nyt elää liian paljon pellossa.

    Vai onko niin, että syy on sit­tenkin poli­tikois­sa, jot­ka eivät halua/uskalla tehdä mitään rajauk­sia ja pri­or­isoin­te­ja, jot­ka aset­taisi­vat lääkäreille rajoja.

    1. Niukku­ut­ta säädel­lään aika jol­lakin tavoin, jonoil­la tai jonoil­la. Kun sairaan­hoito on käytän­nössä ilmaista, syn­tyy aina jono­ja. On syn­tynyt kaikissa maissa.

  9. Hoito­takuu on itsessään pri­or­isoin­tio­hjel­ma. Hoito­takuu käytän­nössä toimii vain oper­ati­ivisil­la aloil­la eli se kos­kee elek­ti­ivisiä leikkauk­sia. Psyki­a­tri­al­la hoito­takuu tarkoit­taa sitä, että ei laite­ta edes jonoon. 

    Enem­mistö erikois­sairaan­hoi­dos­ta koos­t­uu kiireel­lis­es­tä toimin­nas­ta. Ihmette­len hiukan mik­si julk­isu­udessa puhutaan aina vain näistä leikkausjonoista ikään kuin näil­lä aloil­la olisi pulaa resurs­seista, vaik­ka ne ovat nimeno­maan parhait­en resurssoidut, johtuen juuri niiden suosimis­es­ta tuon hoito­taku­un avul­la. Jono­ja on siel­lä, kos­ka siel­lä niihin jonoi­hin lain mukaan pääsee. Sairaiden hoit­a­mi­nen on muu­takin kuin orto­pe­di­aa ja silmäkirurgiaa.

  10. Min­ulle töis­sä ole­vien etuoikeus hoitoon eläkeläisi­in ver­rat­tuna on uut­ta totu­ut­ta. Käsi­tyk­seni mukaan asi­as­ta on useinkin keskustel­tu ja yleen­sä on päädyt­ty siihen, ettei työssä olo tai työt­tömyys tai eläkeläisyys vaiku­ta asi­aan mitenkää. Onko täl­läi­nen “tasa-arvo” siis vain puhetta? 

    Mis­sä ja kuka on määrän­nyt töis­sä ole­vat etuoiketet­tuun ase­maan lääkärin palveluis­sa? Mah­dol­lisim­man tark­ka vas­taus huomioiden 15 kuukau­den kulut­tua tule­vat vaalit, please.

  11. Ehkä tuo työryh­mä on ajatel­lut, että nois­sa jonois­sa on työtäteke­viä ihmisiä, jot­ka saataisi­in ehkä aikasem­min töi­hin tai täys­te­hokkaisi­in töi­hin. Mik­si joka paikas­sa muuten valite­taan pääjut­tu­jen hoidon tehot­to­muud­es­ta? Mikä ihme tätä kansaa vaivaa, kun pääon­gel­maisia tun­tuu ole­van enem­män ja enem­män? Sotien läpikäyneitä alkaa olla aika vähän enään. Tun­tuu, että pienikin vas­toinkäymi­nen nykyään elämässä (työ/sairaus) vaatii heti päälääk­i­tys­tä tahi ainakin pitkä-aikaista ter­api­aa. Tulee ihan USA:n jutut mieleen. Onko kansa muut­tunut rau­das­ta puuk­si, vai mis­tä on kysymys???

  12. Tiedän kun­nan mis­sä kun­tali­itok­sen jäl­keen ter­veyskeskuk­set jumi­u­tu­i­v­at. Seudun työ­nan­ta­jat päät­tivät ostaa työter­veyshuol­lon yksi­tyiseltä. KELA osal­lis­tuu täl­laisen toimin­na korvauksiin.

    Tak­si­au­toil­i­jan tak­si jos hajoaa, se pitää saa­da heti huoltoon. Samoin on työn­tek­i­jöi­den kanssa.

    Opiske­li­jat, työt­tömät, eläkeläiset ym. kuh­nar­it, he taita­vat olla niitä hoito­jonois­sa roikku­via, jois­sa heitä etu­il­e­vat muu­toin työter­veyshuol­lon piiris­sä ole­vat työläiset tai kuten nykyään san­o­taan, akti­iviväestö sil­loin kun heil­lä on vai­va, joka vaivaa, mut­ta ei estä työn tekoa.

    Minä näen tässäkin asi­as­sa Suomen luokkay­hteiskun­tana. Sosi­aalipoli­ti­ikan alun­pitäi­nen tehtävä oli pois­taa eri­ar­voisu­us — eri­ar­voisu­us on tul­lut takaisin.

  13. Aja­tus elek­ti­ivis­ten hoito­jen ostamis­es­ta halvem­mista maista on kiehto­va, mut­ta lääkärit kyl­lä pystyvät kiristämään kiireel­lisim­mil­lä palveluil­la — mut­ta voisi­han sitä yrittää.

  14. Tuo Sep­po S:n jonologi­ik­ka pätisi, jos kaik­ki hoitoa halu­a­vat oli­si­vat jo jonos­sa. Mut­ta todel­lisu­udessa jono­jen ulkop­uolel­la on ihmisiä, jot­ka eivät tarvitse niin kipeästi hoitoa että viit­si­sivät roikkua jonos­sa puoltakaan vuot­ta, mut­ta jos jono lyhe­nee, saat­ta­vat hakeu­tua siihen. Sik­si asia ei ole ihan noin yksinkertainen.

    Tuli mieleen, että jos jonot ovat ongel­ma työkyvyn kannal­ta, niin olisiko järkevää tar­jo­ta vaik­ka sel­l­aista optio­ta, että ihmiset joil­la on työkykyä alen­ta­va vai­va voisi­vat halutes­saan hoi­dat­taa vaivansa yksi­tyisel­lä puolel­la ja saa­da hoidon kuluista vaik­ka 80 % takaisin kuit­te­ja vas­taan? Täl­löin saataisi­in sys­teemi­in vähän jous­tavu­ut­ta ja toivon mukaan kus­tan­nus tien­at­taisi­in takaisin työl­lisyysas­teen nousuna.

  15. Mikä ihme tätä kansaa vaivaa, kun pääon­gel­maisia tun­tuu ole­van enem­män ja enem­män? Sotien läpikäyneitä alkaa olla aika vähän enään. Tun­tuu, että pienikin vas­toinkäymi­nen nykyään elämässä (työ/sairaus) vaatii heti päälääk­i­tys­tä tahi ainakin pitkä-aikaista terapiaa.

    Var­maan tuo­hon on mon­ta syytä, ihan var­masti osit­tain kyse on hoitokyn­nyk­sen laskemis­es­takin, mut­ta myös diag­nos­ti­ikan paran­tu­mis­es­ta ja myös siitä että nykyään elämä on monille stres­saavam­paa kuin ennen. Asi­as­sa on puolen­sa ja puolen­sa, mut­ta kiihtynyt tekemisen ja tapah­tu­misen tahti kulut­taa ja jotkut se saa oireile­maan vakavam­minkin. Ainakin itse­murhakuolleisu­us on vähen­tynyt kol­man­nek­sen 1990-luvun alus­ta, mis­tä voisi päätel­lä että lisään­tynyt masen­nuk­sen ja muiden itse­murhariskiä kas­vat­tavien sairauk­sien hoito on vaikut­tanut posi­ti­ivis­es­ti. Ja toki asi­aan vaikut­ta­vat edullisem­mat hoitokeinot, esimerkik­si mielialalääk­keet. Joskus muinoin kun ain­oana hoitokeinona oli kallis ter­apia johon ei mitenkään voitu lähet­tää niin monia ihmisiä kuin nyt saa lääk­i­tys­tä, lääkäreil­lä oli var­masti korkeampi kyn­nys diag­nosoin­nis­sa, kun hoitoa ei ollut saatavil­la. Nyky­isin moni lievästi masen­tunut saa lääkkeil­lä oireet kuri­in ja elämän­laat­ua paran­net­tua, vakavam­mat tapauk­set ovat sit­ten asia erikseen.

  16. Hoidon pri­or­isoin­ti työikäisi­in on mon­imutkainen moraa­li­nen kysymys. Toisaal­ta pääsään­nön pitää tietysti olla, että kun kukaan tuskin ehdoin tah­doin han­kki­u­tuu sairaak­si vain sik­si että hoitoa on saatavil­la ilmaisek­si eli ns. per­verse incen­tive puut­tuu, kaik­ki ovat lähtöko­htais­es­ti samas­sa ase­mas­sa hoitoa saa­maan. Mut­ta kos­ka hoidon resurssit eivät ole rajat­tomat, nousee esi­in kysymys, saataisi­inko parem­pi kokon­ais­tu­los aikaisek­si niin että pri­or­isoidaan hie­man työkykyä paran­tavia hoito­ja. Tarkoi­tan siis, että jos vero­tu­lot nou­se­vat sen ansios­ta että työssä käyviä pri­or­isoidaan ja nousseet tulot käytetään ter­vey­den­huol­lon paran­tamiseen, lop­putu­los voi olla kaikkien, myös pri­or­isoin­nis­sa kärsinei­den, kannal­ta parem­pi. Täysin hypo­teet­ti­nen esimerk­ki: Leikkausjono hoitoon X on 3 kk. Pri­or­isoidaan niitä poti­lai­ta, joille X palaut­taa työkyvyn siten, että heille jono­tusa­jak­si muo­dos­tuu ceteris paribus 1 kk ja muille 4 kk. Tästä ker­tyneet lisään­tyneet vero­tu­lot laite­taan kaik­ki leikkausjono­jen lyhen­tämiseen ja lop­putu­lok­se­na työkyvyn paraut­tavaan hoitoon jonon pitu­udek­si muo­dos­tuu 1 kk, muille 2,5 kk. Vaik­ka eri­ar­voisu­us lisään­tyy, lop­putu­los on siis kaikkien kannal­ta parem­pi kuin lähtötilanne.

    En siis sano, että on mitenkään selviö, että noin käy. Esimerkik­si tyyp­il­listä on, että ker­tyneet säästöt tai lisä­tu­lot käytetäänkin ihan muiden meno­jen tilk­it­semiseen (tai veronalen­nuk­si­in) eikä ter­vey­den­huol­lon paran­tamiseen. Tai sit­ten lisään­tyneet tulot eivät ole niin iso­ja että niil­lä voitaisi­in tilan­net­ta kovin paljoa paran­taa. Jne. Mut­ta asi­aa kan­nat­taisi mielestäni tutkia.

    Opiske­li­jat eivät muuten ole tässä tarkastelus­sa mitään kuhnare­i­ta, kos­ka he toivon mukaan valmis­tu­vat joskus työ­markki­noille. Sekä myöhempää työkykyä alen­ta­vat että opiskelu­ja hidas­ta­vat vai­vat on siis taloudel­lis­es­ti järkevää hoitaa. Sama pätee työt­tömi­in, jos vai­va vaikut­taa hei­dän työt­tömyy­teen­sä ainakin jos­sain määrin. En tek­isi jakoa ensisi­jais­es­ti niinkään henkilön vaan vaivan mukaan. Työssäkäyvä jon­ka vai­va ei hait­taa hänen työn­tekoaan olisi siis samas­sa ase­mas­sa kuin van­hu­useläk­keel­lä ole­va ja luon­nol­lis­es­ti työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­va olisi etusi­jal­la jos hoidol­la voitaisi­in palaut­taa työkyky.

  17. Perus­tus­lain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyt­tävää perustet­ta aset­taa iän tai

  18. Osmo: “Kir­joituk­seni oli tarkoitett­tu ihmettelemään, mitä eläkeläis­ten hoitoa­jat työ­markki­na­jär­jestöille kuu­lu­vat. Ne näyt­tävät ajat­tel­e­van, että val­tio­val­ta Suomes­sa kuu­luu työ­markki­na­jär­jestöille,. joi­ta edus­ta­vat Eteläran­nan saunakabi­net­ti­in kokoon­tuneet pikkurosvot.”

    Jyr­ki Katainen tote­si hil­jat­tain tv:ssä (Ranta­lan ja Ahte­lan työryh­mien työtä kom­men­toidessaan), että “demokra­tia on Suomes­sa ulkois­tet­tu työ­markki­na­jär­jestöille”. Kai se sit­ten niin on, kun ker­ran her­ra min­is­terikin on tätä mieltä.

    Syn­tyy vain erikoisia tilantei­ta. Esimerkik­si heti sosi­aal­i­tupo-sopimuk­sen jäl­keen hal­li­tus kiire­hti siu­naa­maan ko. sopimuk­sen, vaik­ka se käytän­nössä vetikin maton alta samaisen hal­li­tuk­sen käyn­nistämältä SATA-komitean työltä.

    Jos työ­markki­na­jär­jestöt ovat Suomes­sa todel­la niin vahvo­ja, että hal­li­tuskin on tiu­ka paikan tullen pelkkä jär­jestö­jen olk­inukke, eikö kansan kan­nat­taisi ryhtyä äänestämään puoluei­den sijas­ta suo­raan työ­markki­na­jär­jestöjä? Nyt välilli­nen demokra­tia tun­tuu kansalais­näkökul­mas­ta kat­sot­tuna vähän liiankin välilliseltä.

  19. Ei mitään työssäkäyvien pri­or­isoin­tia ainakaan viral­lis­es­ti ole ole­mas­sa. Toimen­piteen kiireel­lisyys on ain­oa kri­teeri jonos­sa etu­ilulle oli kyseessä sit­ten työtön, opiske­li­ja, eläkeläi­nen tai työssä käyvä. Kiireel­lisyy­den arvioin­ti on tietysti sit­ten arvottamiskysymys. 

    Ehkäpä eläkeläi­nen voi odotel­la polvileikkaus­taan pidem­pään kuin kah­den pikku­lapsen työssäkäyvä äiti tai työtönkin äiti? Ehkä?

    Miten sit­ten yksit­täiset lääkärit toimi­vat tietois­es­ti tai ali­ta­juis­es­ti on toinen jut­tu. Mut­ta Osmon aloituk­ses­ta saa sen kuvan, että täl­lainen ansio­työssä käymisen peruste olisi ihan julki­nen ja kir­jat­tu. Se ei pidä paikkaansa. 

    Jos joku vas­taan väit­tää, niin halu­an kyl­lä siitä jonkin vaikut­ta­van linkin tänne.

  20. “Niukku­ut­ta säädel­lään aika jol­lakin tavoin, jonoil­la tai jonoil­la. Kun sairaan­hoito on käytän­nössä ilmaista, syn­tyy aina jono­ja. On syn­tynyt kaikissa maissa.”

    Tuo jonoti­lanne kyl­lä vai­htelee mait­tain ja riip­puu myös sat­sauk­sista terveydenhoitoon.
    Suo­mi on siel­lä säästöliekkipäässä OECD maid­en joukos­sa, joten jonotkin ovat pitk­iä ja palve­lu­ta­so huono.

    Jonoi­hin ei varsi­nais­es­ti ole mitään tuotan­to teknistä syytä . Jos olisi pula resurs­seista niin jono kas­vaisi koko ajan ja jos taas jono pysy­isi samana niin sil­loin pitäisi paran­taa logis­ti­ikkaa läpi­menoa­jan lyhentämiseksi.

    Julkisel­la sek­to­ril­la on yleinen ilmiö ns lumi­au­ra ilmiö eli sil­lä myöhen­netään toimen­piteitä säästö­jen saamisek­si. Bud­jet­tikaudel­la siirtyy/siirretään toimen­piteitä seu­raavalle kaudelle.
    Pitkän ajan kulu­ja tämä ei vähen­nä kuin siten, että joku kyl­lästyy jonoon ja menee yksi­tyiselle hoidet­tavak­si. Kyseessä on yksinker­tainen väsytystaktiikka.

    Mitä tulee työurien piden­tämiseen niin se lisää työvoiman tar­jon­taa ja pitäisi löytää seu­raa­van 15 vuo­den aikana n 500000 uut­ta työpaikkaa.
    Mut­ta kun ennustet­tu kasvu on n 2–3 % luokkaa ja sil­lä ei edes kyetä säi­lyt­tämään nyky­istä työ­paik­ka määrää niin pitää ihme­tel­lä miten kortis­tossa ole­vat 500000–600000 ihmistä paran­ta­vat val­tion taloutta ?? 

    Mitä tulee Ahte­lan työryh­mään niin var­maan oli tarkoi­tus sanoa, että työssäol­e­vat pitää pri­or­isoi­da hoidois­sa kär­keen, mut­ta ei uskaltanut/muistanut maini­ta sitä.

    J atun­tuu aika udol­ta, että joku Osmo tun­tisi työelämän parem­min kuin siel­lä päivit­täin työskentelevät ??

  21. “Jyr­ki Katainen tote­si hil­jat­tain tv:ssä (Ranta­lan ja Ahte­lan työryh­mien työtä kom­men­toidessaan), että “demokra­tia on Suomes­sa ulkois­tet­tu työ­markki­na­jär­jestöille”. Kai se sit­ten niin on, kun ker­ran her­ra min­is­terikin on tätä mieltä.”

    Tan­skan mallis­sa tämä on vielä enem­män ulkois­tet­tu eli kokon­aan työ­markki­na­jär­jestöille ja anglosak­sis­sa malleis­sa taas kokon­aan työnantajille

  22. Jonoista ei hyödy yksikään potilas.

    Leikkuk­sen tai muun hoidon kus­tan­nuk­set eivät jonot­ta­mal­la muu­tu. Suurin osa jonoista on epäin­himil­lisiä ja turhia. Hoito­taku­un kiristämi­nen 3kk:een on inhimilli­nen tavoite jota kohti mei­dän tulee kulkea vaik­ka esit­tävä taho on väärä.

    Eli­nan tavoin en ole mis­sään tör­män­nyt työssäkäyn­tiä minkään­laise­na perus­teena pri­or­isoin­nille. Ehkä ex-min­is­teri voisi val­ot­taa tarkem­min mitä STMn ohjet­ta hän tarkoittaa.

  23. “Jos työ­markki­na­jär­jestöt ovat Suomes­sa todel­la niin vahvo­ja, että hal­li­tus on tiuk­ka paikan tullen pelkkä jär­jestö­jen olk­inukke, eikö kansan kan­nat­taisi ryhtyä äänestämään puoluei­den sijas­ta suo­raan työmarkkinajärjestöjä?”

    Pitää muis­taa, että ei Eduskun­ta eikä hal­li­tus ole kansan poikkileikkaus.
    Suuri osa kansane­dus­ta­jista on taustal­taan poli­itikko tai virkamies. Hal­li­tuk­ses­sa tämä kär­jistyy, vain Holm­lund tun­nus­taa henkilötiedois­saan olleen­sa yksi­tyisel­lä töis­sä duu­nari asemassa.
    Muil­la taus­ta on kokopäiväi­nen poli­itikko tai virkamies.
    Ja kun päät­täjien tulota­son on moninker­tainen kansalaisi­in näh­den niin ei tavalli­nen päät­täjä tiedä työelämästä eikä pien­i­t­u­loisen todel­lis­es­ta ase­mas­ta mitään.

    Ja poli­ti­ik­ka tulee yhä virkamiesve­toisem­mak­si kun yksi­tyisel­lä työa­jan tarkkailu ja työt lisään­tyvät ja vapaa-aikaa on vähemmän.

    Virkamiehel­lä sen sijaan on paljon vapaa-aikaa vaal­i­työhön ja työaikaakin voi käyt­tää esteit­tä omaan vaaliprobangandaan.
    Tuskin­pa esim Helsin­gin kaupunkikaan puut­tuu omien virkami­esten työa­jal­la tapah­tu­vaan vaalityöhön . 

    Vihreätkin ovat oikeas­t­aan tässä asi­as­sa kaksi­naa­maisia: Lun­non­suo­jelus­sa he hyväksyivät ulkopar­la­men­taarisen toimin­nan ja ovat valmi­ita viemään esim Lapin met­surien elinkeinon.
    Mut­ta val­taan päästyään he nyt halu­a­vatkin mak­si­moi­da omien poli­itikko­jen ja virkami­esten vallan

  24. Perus­tus­lain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyt­tävää perustet­ta aset­taa iän tai

    Tämä taisi katke­ta kesken, mut­ta jos oikein hah­motan mitä on yritet­ty sanoa, niin tuos­sa avainkäsite lie­nee tuo hyväksyt­tävä peruste. On luke­mat­to­mia esimerkke­jä siitä miten ihmiset ovat eri ase­mas­sa, mm. juuri iän vuok­si. On ole­mas­sa ikära­jat äänestämiseen, alko­holin ostamiseen ja ster­il­isaa­tioon, ajoko­rtin saamiseen jne., asevelvol­lisu­us ja oppivelvol­lisu­us lop­pu­vat tietyssä iässä, eläk­keelle pääsee tietyssä iässä, ham­mashoitoon pääsyyn ja sikain­flu­enssarokot­teen saan­ti­in vaikut­taa ikä jne. Itse en ole tässä ehdot­ta­mas­sa ikää sinän­sä mik­sikään kri­teerik­si hoidolle vaan tosi­aan työkykyä. Jos 70-vuo­tias on yksit­täistä vaivaa luku­unot­ta­mat­ta työkykyi­nen ja ‑haluinen niin toki hänen vaivansa tulee hoitaa samal­la rivakku­udel­la kuin 20-vuo­ti­aankin. Mut­ta jos hän viet­tää täy­isn ansait­tu­ja eläkepäiviään niin minus­ta ei ole kohtu­u­ton vääryys jos hän joutuu odot­ta­maan jotain ei-kiireel­listä hoitoa hie­man pitem­pään kuin sel­l­ainen poti­las jolle hoito palaut­taa työkyvyn — mikäli siis voidaan osoit­taa että täl­laisel­la pri­or­isoin­nil­la saavute­taan niitä hyö­tyjä joi­ta sil­lä tavoitel­laan. Asi­aa pitää toki tutkia ja jos työkyky­is­ten pri­or­isoin­ti ei tuo­ta merkit­täviä hyö­tyjä niin se pitää hylätä. Ja olen­nainen point­ti on myös se, etteivät erot paisu kohtu­ut­tomik­si. Jos jotkut pää­sevät samoil­la indikaa­tioil­la hoitoon heti kun tois­t­en pitää jonot­taa vuosia, ero tuskin on kohtu­ulli­nen, mut­ta jos ero on muu­ta­man kuukau­den suu­ru­us­lu­okkaa, en vielä näk­isi että se romut­taa yhden­ver­taisu­u­den peri­aatet­ta vielä lopullisesti.

    Eli­nan tavoin en ole mis­sään tör­män­nyt työssäkäyn­tiä minkään­laise­na perus­teena pri­or­isoin­nille. Ehkä ex-min­is­teri voisi val­ot­taa tarkem­min mitä STMn ohjet­ta hän tarkoittaa.

    Työssäo­lo ei itsessään tai­da olla mikään hoitokri­teeri, eikä sen pitäisikään olla (mm. kos­ka juuri hoidet­ta­va vai­va voi olla työn­teon esteenä), mut­ta työkyky kyl­lä on. STM on vuon­na 2005 julka­isu­ut Yht­enäisen kiireet­tömän hoidon perus­teet ‑nimisen oppaan, jos­sa eritel­lään eri hoito­jen kri­teer­it ja useimpi­en vaivo­jen kohdal­la työkyky on mainit­tu. Esimerkik­si nois­sa pistey­tyk­sis­sä joi­ta joidenkin vaivo­jen osalta hoitoon pääsys­tä käytetään, vaivan aiheut­ta­mas­ta työkyvyt­tömyy­destä saa yleen­sä 40–50 pis­tet­tä kun 50 pis­tet­tä on hoitoon pääsyn raja.

  25. Jos työ­markki­na­jär­jestöt ovat Suomes­sa todel­la niin vahvo­ja, että hal­li­tus on tiuk­ka paikan tullen pelkkä jär­jestö­jen olk­inukke, eikö kansan kan­nat­taisi ryhtyä äänestämään puoluei­den sijas­ta suo­raan työmarkkinajärjestöjä? 

    Jos lain­säädän­tö­val­ta on tosi­asial­lis­es­ti työ­markki­na­jär­jestöil­lä, Suomen eduskun­ta ei ole laillinen. 

    Perus­tus­la­ki, 2 §:

    Kansan­val­taisu­us ja oikeusvaltioperiaate

    Val­tio­val­ta Suomes­sa kuu­luu kansalle, jota edus­taa val­tiopäiville kokoon­tunut eduskunta.

    Kansan­val­taan sisäl­tyy yksilön oikeus osal­lis­tua ja vaikut­taa yhteiskun­nan ja elinympäristön­sä kehittämiseen.

    Julkisen val­lan käytön tulee perus­tua laki­in. Kaikessa julkises­sa toimin­nas­sa on nou­datet­ta­va tarkoin lakia. 

    Voisiko­han asi­as­ta kan­nel­la esimerkik­si EIT:hen? Toinen vai­h­toe­hto olisi tode­ta, ettei moi­sen mafi­a­porukan lain­säädän­nöl­lä ole mitään merk­i­tys­tä, kos­ka niitä ei olla lail­lis­es­ti säädetty 🙂

    Minä tosin olen valin­nut maltil­lisem­man tien ja dis­sailen tiet­tyjä puoluei­ta jär­jestelmäl­lis­es­ti sekä keskustel­lessani asioista että äänestäessäni.

    Kari

  26. “Val­tio­val­ta Suomes­sa kuu­luu kansalle, jota edus­taa val­tiopäiville kokoon­tunut eduskunta”

    Suomes­sa val­ta kuu­luu virkamiehille, sen ver­ran yliedustet­tuina virkamiehet ovat kaikissa val­tion ja kun­nan luottamuselimissä.

  27. käyt­tääkö joku STMn pisteytyksiä?

    Siitä min­ul­la ei ole tietoa, en ole aiheen asiantun­ti­ja. Mut­ta kun kai­vat­ti­in viitet­tä siihen, mis­tä STM:n ohjeesta puhutaan, niin uskoisin että tämä ohje oli kyseessä. Voin olla väärässäkin.

  28. Sep­po S: “Jos leikkaus­tahti on 100 henkilöä/kk ja leikkausjonoon tulee 100 henkilöä/kk, niin kuu­den kuukau­den jonos­sa on 600 henkilöä.”

    Jos 100 henkilöä/kk leikataan ja jonoon tulee 100 henkilöä/kk ne voidaan leika­ta sen kuukau­den aikana eikä jono kasva.

    Tämä on kum­malli­nen ajat­te­lu­ta­pa — että on jotenkin vält­tämätön­tä pistää ihmisiä jonot­ta­maan, ikäänkuin tarvit­ta­va työmäärä jotenkin siitä vähenisi. Kun edel­lä mainit­tu kahileikkaus kestää 2–3 tun­tia, se kestää saman heti tehtynä tai kuukausien päästä — no jaa, itse leikkaus kestää 20 min­u­ut­tia, mut­ta valmis­telu­un ja kon­trol­li­in menee aikaa.

  29. Osmo: “Kun jonot lyhe­hen­vät, lääkärit alen­ta­vat hoitoindikaa­tioi­ta kunnes jonot ovat taas yhtä pitkiä.”

    Miten tämä tapah­tuu? Tekevätkö lääkärit lisää kaihia?

    Kai­hileikkauk­seen jonot­ta­vat eivät muuten ole kaik­ki eläkeläisiä, kai­hia esi­in­tyy ilmeis­es­ti jo 40 vuodes­ta alkaen.

  30. Perus­tus­la­ki: “Kansan­val­taan sisäl­tyy yksilön oikeus osal­lis­tua ja vaikut­taa yhteiskun­nan ja elinympäristön­sä kehittämiseen.”

    Tämä osal­lis­tu­mi­nen tarkoit­taa mm. kuu­lu­mista puolueisi­in ja eri­laisi­in jär­jestöhin, esim. ammattijärjestöihin.
    Siitä vaan valit­ta­maan EIThen jne.
    Ja eduskun­ta­han meil­lä lait oikeasti säätää, jär­jestöt vain osallistuvat.

  31. STM:n julka­is­us­sa “Yht­enäiset kiireet­tömän hoidon perus­teet” maini­taan työkyky­isyys joidenkin, mut­ta melko har­vo­jen vaivo­jen tai sairauk­sien kohdal­la. Mut­ta tämä ei mielestäni tarkoi­ta sitä, että työssä oli­jalle tai eläkeläiselle pitäisi antaa eri­laiset pis­teet. Mielestäni hei­dän työkyky­isyyt­tään pitää tarkastel­la samal­la tavalla.

    Ohes­sa ote päätök­ses­tä KHO:2002:43.

    “HM 5 §:n ja PL 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhden­ver­taisia lain edessä. Muun muas­sa ter­veyspalvelu­ja on annet­ta­va siten, ettei ketään ilman hyväksyt­tävää perustet­ta asete­ta mui­hin näh­den eri ase­maan muun muas­sa iän tai ter­vey­den­ti­lan perus­teel­la. Myös poti­laan ase­mas­ta ja oikeuk­sista annetun lain (poti­laslain) 3 §:n mukaan poti­laal­la on oikeus ter­vey­den­ti­lansa edel­lyt­tämään lais­sa tarkoitet­tuun hyvään hoitoon ilman syr­jin­tää. Poti­laan ter­vey­den­ti­lan edel­lyt­tämän hoidon tarpeen arvioin­nin on perus­tut­ta­va lääketi­eteel­lis­es­ti hyväksyt­tävi­in kriteereihin.”

    Se, onko töis­sä vai eläk­keel­lä ei ole mikään lääketi­eteel­lis­es­ti hyväksyt­tävä kriteeri. 

    Ja kas­vavas­sa määrin­hän eläkeläiset tekevät myös Suomes­sa töitä eli nos­ta­vat eläket­tä ja palkkaa samaan aikaan. Siinä menet­tää superkart­tumat, mut­ta silti monille se on paljon kan­nat­tavam­paa kuin pelkästään nos­taa palkkaa.

  32. Edel­lä ole­vien hyvien kom­ment­tien jäl­keen olen entistä vaku­ut­tuneem­pi siitä, että jono­jen ylläpitämi­nen tahal­lis­es­ti sen takia, että jonoil­la hillitään toimen­pidemäärien kasvua ja sitä kaut­ta kus­tan­nuk­sia, on silkkaa tyhmyyttä.

    Edel­lä maini­tus­sa STM:n julka­is­us­sa annetaan ymmärtääk­seni hoitoon pää­sylle kri­teer­it pistey­tyk­sen kaut­ta. Jos näitä kri­teere­itä nou­date­taan, niin jono­jen lyhen­tämi­nen ei pitäisi juurikaan lisätä hoito­toimen­pitei­den määrää.

    Ongel­ma taitaakin olla kri­teerei­den käytön valvon­nan lev­äperäisyy­dessä ja sen takia sit­ten joudu­taan ylläpitämään jonoja.

    Jono­jen lyhen­tyessä yksi­tyiseltä puolelta tosin jonkun ver­ran väkeä tulisi julkisen puolen jonoi­hin. Mut­ta eikös se kela tue yksi­tyisel­lä puolel­la tehtäviä toimen­piteitä, joten kelan säästöt ainakin osit­tain kom­pen­soisi­vat kus­tan­nusten kasvua.

  33. Hoito- ja tutkimusindikaa­tiot ja myös nuo kiireet­tömän hoidon ja tutkimuk­sen jonoon aset­tamisen kri­teer­it ovat läh­es aina suh­teel­lisia. Yleen­sä puhutaan laadullisil­la ja sub­jek­ti­ivisil­la määreil­lä, kuten kohon­nut, vaikea, poikkea­va, voimakas, merkit­tävä tai rajoit­ta­va, ja vaik­ka olisi tarkko­ja numeroar­vo­jakin mukana niin aina pitää huomioi­da kokon­ais­ti­lanne aina poti­laan asum­isjär­jeste­ly­istä yleis­ti­laan ja hoit­o­mo­ti­vaa­tioon. Poti­laan parhaan pun­nit­sem­i­nen on vaikeaa, kos­ka ihmiset ovat niin kovin eri­lai­sis­sa tilanteis­sa. Varsinkin van­huk­selle jostain hoi­dos­ta tai tutkimuk­ses­ta voidaan ajatel­la ole­van enem­män hyö­tyä kuin hait­taa sil­loin kun hoitoon ei ole jonoa. Tässä mielessä on ymmär­ret­tävää, että hoito tai tutkimus tun­tuu järkeväm­mältä sil­loin kun siihen ei ole jonoa. Lääketiede ei ole luonnontiedettä.

  34. Juuri tuol­lainen ajat­te­lu­ta­pa, että hoito tun­tuu järkeväm­mältä, jos ei ole jono­ja, olisi tiukil­la määräyk­sil­lä kitket­tävä pois lääkäreiltä.

  35. Hoidon tai tutkimuk­sen hyödyt ja hai­tat on pun­nit­ta­va yksilöko­htais­es­ti. Jono on yleen­sä hait­ta. Tämä on fak­ta eikä sitä voi “kitkeä”.

    Vai miten ajat­telit kitkeä?

  36. “Juuri tuol­lainen ajat­te­lu­ta­pa, että hoito tun­tuu järkeväm­mältä, jos ei ole jono­ja, olisi tiukil­la määräyk­sil­lä kitket­tävä pois lääkäreiltä.”

    Jonos­sa ei mikään vai­va parane vaan yleen­sä se pahe­nee. Lop­ul­ta joudu­taan pahen­tunut­ta sia­raut­ta hoita­maan päivysty­ta­puk­se­na eli kaikkein kalleim­mal­la . Tai voihan poti­las kuol­la, sil­loin säästyy rahaa.

    Ter­veyskeskus­palvelus­sa on myös kor­rup­tio lisään­tynyt. Yhä use­ampi ter­veyskeskuk­sen lääkäri on osapäiväi­nen ja käy aamul­la pistämässä poti­laista jonoon ja iltapäiväl­lä hoitaa sit­ten omaa vastaanottoaan .
    Ei tarvitse suur­ta mieliku­vi­tus­ta, mis­tä nuo yksi­tyiset poti­laat tulevat

  37. liian van­ha viit­taa kor­rup­tioon. En ymmär­rä, miten esimerk­ki kuvaisi korruptiota.

    Meil­lä on pulaa tk-päivys­täjistä. Sitä ei kukaan koh­ta tee edes isol­la rahal­la, jos vain on mui­ta, läh­es mitä hyvän­sä mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Nykyi­nen tk-päivystys on tien­sä päässä.

    Valit­takaa kaikille asi­amiehille ja kaikkien oikeuk­sienkanslereille päät punaisi­na. Kirkukaa lisää koulu­tu­s­paikko­ja, mut­ta tk-päivys­täjiä ette saa.

  38. “Juuri tuol­lainen ajat­te­lu­ta­pa, että hoito tun­tuu järkeväm­mältä, jos ei ole jono­ja, olisi tiukil­la määräyk­sil­lä kitket­tävä pois lääkäreiltä.”

    Virka­palkat voisi pistää jous­ta­maan vero­tu­lo­jen mukaan. Sil­loin ei tarvit­sisi pitää jono­ja ja pelve­lu­ta­so olisi riip­puma­ton suhdanteista

  39. Viit­taan tähän Lääkärili­iton artikkeliin

    “Viimeisen 10 vuo­den aikana
    lääkärien tekemä osa-aikatyö on yleistynyt
    voimakkaasti. Vuon­na 1997 terveyskeskusten
    lääkäreistä noin 5 %
    työsken­teli osa-aikaises­ti, kun vuonna
    2006 osa-aikaisten osu­us oli kivunnut
    jo noin 14 %:iin.”

    Ja kun lääkäre­itä on enem­män kuin koskaan ja terkkarikäyn­te­jä, siis lääkäril­lä käyn­te­jä , n 20 % vähem­män kuin vuon­na 1997 niin miten lääkäre­itä on liian vähän ?
    Istu­mas­sa ja odot­ta­mas­sa ehkä ?

    “Kokoaikaisek­si muun­net­tuna terveyskeskusten
    lääkärimäärä maaliskuussa
    2006 oli 3 437 lääkäriä. Vuonna
    1997 lääkäre­itä oli 3 281.”

  40. Lääkäre­itä pus­kee ulos yliopis­toista sitä tah­tia, että koh­ta heitä riit­tää vaik­ka van­hainkodin demen­tiaosas­tolle ulospääsyteitä vah­ti­maan, puhu­mat­takaan tk-päivystyk­ses­tä lääkärives:lla.

    Min­ul­la on säästöe­hdo­tus: sääde­tään laki, että julki­nen ter­vey­den­huolto saa työl­listää vain korkein­taan kak­si mais­te­ria per sairaanhoitopiiri.

  41. Yleisin osa-aikaisu­us on 30t/vko.
    Siis _miten_ tätä työtä pitäisi sit­ten tehdä?
    Mitä te ole­tat­te ja odotat­te, vaa­ditte, tämän olevan?

    Jos “lääkäri kat­soo” 16 nup­pia päivässä, niin paljonko tähän _pitäisi_ käyt­tää aikaa?

    _Miksi_ tk-lääkärit eivät viihdy työssään?

    Älkää nipot­tako niistä kai­hileikkauk­sis­tanne ja mar­gin­aalis­es­ti kohol­la ole­vista MBO:ta kuvaav­ista lab­o­ra­to­rioar­vois­tanne, jot­ka muka hoita­mat­tom­i­na vaaran­ta­vat työkykynne. Sairaan­hoidon bulk­ki on jotain aivan muu­ta. Ylivoimais­es­ti kallein poti­las­ryh­mä on ambu­lanssi­mum­mot. Elämän viimeiset metrit ovat todel­la kalli­it, eikä niiden siirtämi­nen tai lykkäämi­nen muu­ta niiden hin­taa yhtään. Jos ambu­lanssi­mum­mon lonk­ka onkin leikat­tu jonot­ta­mat­ta Eestis­sä ja hal­val­la ja hyvin, silti taas koh­ta piipaa-auto tuo, mon­ta ker­taa, uud­estaan ja uud­estaan, ehkä vuosia, ja vuosia, ja vuosia.

  42. Ajat­telin men­nä kyse­lemään toril­la notkuvil­ta jouti­lail­ta miehiltä, josko olisi lisensiaatteja.

  43. Ei ne naiset torille mene, niil­lä on se diplo­mi-insinöörim­ies kotona. 

    Tot­ta puhuen kon­sul­toin kol­le­gaa jos enem­män mietityttää.

    Säälit­tää vaan nuoret lääkärit ja opiske­li­jat, kun nuo koulu­tus­määrät on niin mas­si­iviset. Lääkärik­oulu­un kuitenkin hakeu­tuu aika lah­jakas­ta ja ahk­er­aa väkeä. Jos joka per­heessä on lääkäri niin ei kaik­ki voi siitä palkkaa saada.

  44. “Säälit­tää vaan nuoret lääkärit ja opiske­li­jat, kun nuo koulu­tus­määrät on niin massiiviset.”

    Aloi­tu­s­paikko­ja on 600, joten tuskin­pa heitä juurikaan enem­pää valmis­tuu .Eikä tuo­ta määrää voi mitenkään mas­si­ivisek­si kut­sua, taideaineis­takin tulee mais­tere­i­ta enemmän

  45. Itse asi­as­sa Ahte­lan ja Ranta­lan työryh­mien suurin puu­ta oli se, ettei niil­lä ollut toimek­siantona myös miten lisätään työpaikkoja.
    Työurien piden­tämi­nen kun lisää työvoiman tar­jon­taa, työvoima vähe­neekin yllät­tävän vähän 2030 men­nessä ja julkisen sek­torin tehostamis­tarve täyt­tää jo tuon aukon. ??

    Tai onhan sitäkin jo ratkot­tu, Osmo on pan­tu laske­maan miten lisään­tynyt työt­tömien joukko elätetään halvimmalla .

  46. Aloi­tu­s­paikko­ja on 600, joten tuskin­pa heitä juurikaan enem­pää valmis­tuu .Eikä tuo­ta määrää voi mitenkään mas­si­ivisek­si kut­sua, taideaineis­takin tulee mais­tere­i­ta enemmän.

    Tar­tu­taan nyt tähän detalji­in, mut­ta ei pidä paikkaansa. Taik­ista valmis­tuu vuosit­tain 150 mais­te­ria, Lapin YO:n taitei­den tiedekun­nas­ta 75, Sibas­ta 150, Kuvataideakatemi­as­ta 30, Teak­ista 50 ja Tam­pereen YO:n näyt­telijän­työn laitok­selta kym­menkun­ta, yhteen­sä siis taideainei­den mais­tere­i­ta valmis­tuu vuosit­tain vajaa 500. Epäilemät­tä tässä olisi jonkin ver­ran kar­simisen varaa, mut­ta kyl­lä tois­taisek­si lääkäre­itä valmis­tuu enemmän.

  47. Vai läh­es 500 taide­mais­te­ria vuodessa. Toiv­ot­tavasti on luo­vaa työl­listymistä. Ottaen huomioon, että olen myös kuul­lut taiteil­i­joista, jot­ka eivät ole maistereita.

  48. No, varsi­naisia “taiteil­i­joi­ta” valmis­tuu aika vähän. Sibas­ta valmis­tuu pääasi­as­sa klas­sisen puolen muusikoi­ta ja Taik­ista ja Lapin YO:sta enem­män soveltavaa porukkaa (graafisia suun­nit­telijoi­ta, muo­toil­i­joi­ta, taidekas­vat­ta­jia eli kuviksenopet­ta­jia jne.). Muut koulut ovat selvästi pienem­piä. Ainakin Taikin käynei­den työl­listymi­nen alan töi­hin on käsi­tyk­seni mukaan kohtu­ullisen hyvä, ainakin omas­sa koulu­tu­so­hjel­mas­sani (graafinen suun­nit­telu) suo­ras­taan erinomainen.

    Nopeal­la vilka­isul­la Tilas­tokeskuk­sen tietokan­nas­ta kult­tuuri­alan ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non vuon­na 2006 suorit­taneista työt­tömänä oli 2007 lopus­sa 7,5 %, tosin tuo ei ole ihan sama asia kuin nämä taide­alat ja tuos­ta ei tietysti ilmene onko työ koulu­tus­ta vastaavaa.

  49. Mut­ta lisätään vielä että olisi minus­takin taidepuolen koulu­tus­ta varaa vähen­tää. Etenkin amk-puolel­la on aivan pos­ke­ton yli­tar­jon­ta suh­teessa valmis­tunei­den kysyn­tään. Mut­ta tietenkään alue­poli­it­ti­sista syistä ei sovi järkeistää koulutustarjontaa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.