“Kommentoidaan hyvinkin kärkkäästi vääriin tietoihin ja mutuun perustuen. Sitten kun otetaan avuksi tilastot, niin niistä haetaan tarkoituksenmukaisesti negatiiviset luvut . Ei esitetä kokonaisuutta , vain musta-valkoinen ns. totuus.”

“Laajasti talouselämää ymmärtävät ovat sisäistäneet oman tuotannon suuremmat kerrannaisvaikutukset tuonnin sijasta. He ovat myös nähneet kaupunkien ahtautumisen haitat ja maahanmuuttajien tuoman lisän.”

Mites kun noita kirjoituksiasi peilaat tuossa
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
esitettyihin tietoihin ja tilastoihin niin onko mielestäsi harjoitettu polititiikka oikean suuntaista ja järkevää?

Ja mitäpä olet mieltä tästä kirjoituksesta:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/lisarahalla_hyvinvointia_etelan_maitotiloille/

Minun mielestäni voidaan hyvällä syyllä kysyä harjoitetun politiikan järkevyyden perään? Vielä kun laitetaan kartalle tukialueraja ja vaikkapa eduskuntavaalien ja kunnalisvaalien kannatusprosenttikartta niin miltä tilanne sinun mielestäsi näyttää?

Suosittele: 0

Kommentoidaan hyvinkin kärkkäästi vääriin tietoihin ja mutuun perustuen. Sitten kun otetaan avuksi tilastot, niin niistä haetaan tarkoituksenmukaisesti negatiiviset luvut . Ei esitetä kokonaisuutta , vain musta-valkoinen ns. totuus.

Kaikki maalaisuus mielletään taantumukseksi ja kaupunkilaisuuden ilmiöt edistykseksi. Keskustalaisuus on vanhoillista ja demarius, kokkarius , vihreys ja vasemmistous on edistyksellisyyttä. Näiden puoluesuuntien sisällä, varsinkaan Keskustassa, ei ole erilaisia painotuksia. Tai jos on, ne kuvataan puolueen hajaannukseksi, muissa virkistäväksi keskusteluksi ja vapaudeksi esittää erilaisia kantoja.

Maanviljely koetaan luonnon riistoksi, mutta silti ruoka ei saisi maksaa juuri mitään. Se on aina muualla halvempaa ja tuetonta.

Olisitteko te kovin otettuja , jos me maalaiset alkaisimme arvostella teidän työntekoanne. Emme pitäisi sitä minkään arvoisena ja pelkkänä tuhlauksena. Miksi tehottomasta paperien siirtelystä pinkasta toiseen pitää maksaa palkkaa ? Voisimme arvottaa rehelliseksi työksi vain ruumiillisen työn , ja alkaa ajaa sen laatuista propagandaa lapsillemme joka tuutista.

Tiedän eräässä koulutuspalaverissa ryhmämietityn mitä termi VOIMAANTUMINEN voisi merkitä työyhteisössä. Sitä mietittiin neljä tuntia, ja arvattavasti konsultti laskutti siitä mukavan tienestin. Vastaavia esimerkkejä on pilvin pimein.

Joku esitti täällä, että Suomen kaupungistuminen on vielä alkutekijöissään. Pitäisi päästä samalle tasolle kuin Euroopassa. Hän kyllä tarkoitti sitä, että olisi hyvä, että ei olisi lainkaan maalaisia kaupunkilaisten elätettävänä.

Itse näen asian samoin, mutta sillä erotuksella, että kaupungistuminen lisää ihmisen suvaitsevaitsevaisuutta ja sivistystä. Etelä- ja Keski-Euroopassa koko kansa on oman maatalouden puolesta puhuja. Maaseutu nähdään rikkautena ja oma tuotanto on ylpeyden kohde , jota suositaan ulkomaisen sijasta. Maataloutta tuetaan yhtä runsaasti kuin Suomessakin, mutta se koetaan oikeutena eikä rasitteena.

Laajasti talouselämää ymmärtävät ovat sisäistäneet oman tuotannon suuremmat kerrannaisvaikutukset tuonnin sijasta. He ovat myös nähneet kaupunkien ahtautumisen haitat ja maahanmuuttajien tuoman lisän.

Me emme ole vielä oppineet suvaitsemaan toisiamme. Elämme henkisesti vieläkin Volgan mutkilla.

Suosittele: 0

Maitotilan 5-tuntiset työpäivät, menepä sanomaan tuo jollekin karjatilan pitäjälle face to face. Ja kerro minulle kommentit sen jälkeen, no pilliruokinnan päätyttyä.

eli myös maitotilalliset tekevät pitkää päivää?

Nämä ja muut lomakustannukset voidaan muissa virmoissa lisätä myytävän tuotteen hintaan, se ei käy maataloudessa. Miksi ? Älä tarjoa tähän vapaan markkinatalouden kilpailua.

Tulisiko tuotteen hinnasta niin korkea, että se ei enää menisi kaupaksi?

Jos korkealla hinnalla ei saada edes maanviljelijöille hyvää elin tasoa, niin mitä järkeä on koko hommaa on tehdä suomessa?

Suosittele: 0

Maitotilan 5-tuntiset työpäivät, menepä sanomaan tuo jollekin karjatilan pitäjälle face to face. Ja kerro minulle kommentit sen jälkeen, no pilliruokinnan päätyttyä.

Tilastossa on maatalousyrittäjien tulot , missä menot ?

Luottamustoimen kokouksiin saa valtion sijaisapua. Menevätkö firmasi luottamusmiehet omilla kustannuksillaan SAK:n valtuustojen kokouksiin ja luottamusmieskoulutuksiin Kiljavalle ?

Nämä ja muut lomakustannukset voidaan muissa virmoissa lisätä myytävän tuotteen hintaan, se ei käy maataloudessa. Miksi ? Älä tarjoa tähän vapaan markkinatalouden kilpailua.

Moitit maatalouden olevan heikkotuottoista. Olisitko tyytyväinen maatalouden pörssiyhtiöistä, jotka jakaisivat johtajilleen muhkeita bonuksia ?

Mitä sanot kuvaamastani uudesta innovaatiosta, joka on vasta kehitteillä, mutta tulee aikanaan jossakin muodossa ? Nostaako se ruuan hintaa hyväksyttävällä tavalla,ja lisääkö bruttokansantuotetta, jolla me suomalaiset rikastumme?

Onhan sinunkin ruuan hinnassa jo ylikansallinen hinnanlisä. Olemme EU:n nettomaksaja ja sinun , tärinää äänessä, VEROEUROILLASI suojellaan englantilaisia kuovinpesiä, lohkojen reunoilla olevia piikkipensaita ja kiviaitoja kuningasperheen tuhansilla hehtaareilla. Ja vielä suuremmalla hehtaarituella kuin suomalaisia peltoja.

Suomalaisen perheen kulutusmenoista 12 prosenttia menee ruokaan. Jos rahasi ovat tiukalla, niin säästämisen kohteita löytyy muista kohteista helpommin. Vaihtaisiko purjeveneen vain kymmenmetriseen, kävisikö Thaimaassa vain kerran vuodessa ja möisikö sieltä sen osakkeen poies ? Jos viikonloppuna shoppailisi vain perjantaina ja lauantaina, kuluttaisiko viinaa vai 7 litraa (abs. alkoholia) vuodessa, nykyisen yli 10 litraa? Sekin muuten mukana tuosssa 12 prosentissa.

Lapissa virman kelomökillä käyntejä ei tarvitse vähentää, koska siellä pidettävä viikkopalaveri kertoo verottajalle , että kyseessä on raskas työmatka. Ainakin reissun jälkeinen väsymys on niin syvä, että se muistuttaa erehdyttävästi kanuunaa.

Kuvailin tuossa pintaraaapaisulla palkannauttijan raskasta , kieltäytymisten ryydittämää raadantaa maajussien hyväksi.

Suosittele: 0

Tarkennan vielä: tilastossa on siis maatalousyrittäjien tulot. Ei kuten annat ymmärtää, yhteenlaskettuna tai muuten koplattuna – keskustalaisena ymmärrät termin – yrittäjien ja maatalousyrittäjien tulot.

Suosittele: 0

En minä “pidä” mitään vaan Tilastokeskus toteaa asian. Ks. linkki edellä.

“Makera- , Sitra- ja Finnverakytkyt pelkästään maatalouteen ovat salaliittoteoriaa ja holokaustia parhaimmillaan.”

Mistäs löysit salaliittoteoriaa? Vertailin vain eri tukimuotoja ja toin esille, että 0,5 % bkt:sta tuottavaa maataloutta tuetaan suurin piirtein saman verran kuin sen lopun 99,5 % tuottavia elinkeinonaloja. Etkö näe asiassa mitään epäsuhtaa. Muistamme vielä kolmen miljardin maataloustuet siihen päälle, vai mitä?

“Kepukaunaatikon perusvirhe on siinä, että hän luulee ruuan tuotannon olevan voittoja maksimoimaan pyrkivä bisnes. ”

Olen huomannut, että sen ohella myös vapaa-aika kiinnostaa viljelijöitä: maitotiloilla, jotka ovat työläimpiä, työpäivät ovat yleisesti noin viisituntisia. Siihen valtion kustantamat lomat päälle. Hintaa veronmaksajalle 200 miljoonaa per vuosi. 6000 lomittajaa kun palkataan valtion pussista tekemään tilojen töitä. 6000 lomittajaa ehtii aika useana päivänä järjestämään loman niille yhteensä noin 30000 isännälle ja emännälle.

Heetkinen, taskulaskin näyttäisi, että noin päivä viikosta on vapaata valtion pussista. Mites se on oikeilla yrittäjillä, kerrotko Pernaa, kuka maksaa heidän sijaisensa, valtioko?

Viljelijä saa lomaa myös tällaiseen:

“Tuottajajärjestön (MTK/SLC) maakunnalliseen, valtakunnalliseen tai kansainväliseen luottamuselinten kokoukseen tai Maitovaltuuskunnan kokoukseen osallistumiseen voi saada sijaisapua enintään kokouksen ja siihen liittyvien matkojen ajaksi.”

http://www.mela.fi/Lomitus/Kenelle/Sijaisapuperusteet

Suosittele: 0

Puun hinta määräytyy vallan muualla, ja on Suomessa alhaisempi kuin Virossa ja Venäjällä. Ruotsin myrskytuhojen vaikutus näkyy vieläkin Ruotsin hinnoissa.

http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_228_2008_p.shtml

Suomalaisen puun hintaa nostaa moninkertainen verotus. Sosiaalidemokraatit himoitsevat metsille vielä kiinteistöveroa, mikä pitää kaikkien kaupunkilaismetsänomistajien muistaa seuraavissa vaaleissa. Asiantuntijat eivät puolla metsien kiinteistöveroa:

http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/012_veroryhma/06_esitysaineisto/metsaverotus_Ollikainen_26112009_muistio.pdf

Antti Kepulainen:”Vrt. Makeran 172 miljoonaa sille bkt-osuudeltaan 0,5 %:n alalle, joka ei koskaan kasva ja kykene innovoimaan mitään uutta.2

Innovaatioista; EU- sälyttää Suomelle tietyn hiilidioksiditaseeseen perustuvan velvoitteen maksaa hiiliveroa. Maan ja metsän viljely on julkishyödyllistä palvelutoimintaa, johon sisältyy hiilidioksidin sidontaa. Suomalaiset kuluttajat saavat maksettavakseen maajussukoille hiilen sidonnasta . Ts. ruuan hintaan sisällytetään hiilivero, vesiensuojelumaksu ja metsien kasvuun perustuva hiilitasemaksu. Ja tämä koko raha ohjataan suoraan tuottajalle ilman kaupan ja teollisuuden välikäsiä. Ruuan hiilimaksu voisi olla hinnassa , vesien suojelumaksu korotetussa jätevesimaksussa ja metsien hiilivero sopisi parhaiten kiinteistöverojen ja hoitovastikkeiden yhteyteen.

Jopas nousisi alan tuottavuus tällä innostuttavalla innovoinnilla.

Suosittele: 0

Kepukaunaatikon perusvirhe on siinä, että hän luulee ruuan tuotannon olevan voittoja maksimoimaan pyrkivä bisnes. Hän vertaa elollisen luonnon viljelyä mekaanisten koneiden valmistamiseen. Jos kaikki viljely tehtäisiin voitot maksimoiden , niin jälki olisi hirmuinen.

Maanviljelijöiden tulotasoa hän pitää Suomen korkeimpana ja liittää todennukseksi tilaston : yrittäjien ja maatalousyrittäjien tulot.

Mukana ovat siis pk-yrityksien tulot yrittäjälleen. Onkohan siellä Björn Wahlroosin tulot. Hän joutui lähtemään Halikon kartanon heikon tuloskunnon vuoksi Sampo- konsernin johtajaksi. Tai Herlin, jonka karja on niin vähätuottoinen, että pitää omistaa hissiyhtiö henkensä pitimiksi. Ja monia muita vastaavia.

Makera- , Sitra- ja Finnverakytkyt pelkästään maatalouteen ovat salaliittoteoriaa ja holokaustia parhaimmillaan.

Suosittele: 0

??? Mitä ihmettä? En kai minä sanonut mitään siitä mistä ne rahat olisivat tulleet tai mihin menneet.

Suosittelen nyt ihan kaikille että lukekaa tekstit mitä lainaatte, ymmärtäkää ne, ja juokaa vaikka kuppi kahvia ennenkuin postaatte. Ihan jokainen. Nettikeskustelu vaipuu helposti mielenkiinnottomaksi taustakohinaksi jos tavoitteena on vain olla muita enemmän oikeassa.

Suosittele: 0

“Metsäteollisuden Suomesta lienee hävittänyt valtion ja metsäfirmojen vahva yhteiselo,”

Jahas. Vai haluat nyt puhua tuotekehittelystä, johon tarvittavat rahat olisivat jääneet saamatta paperimiehen vuoksi?

Puhutaanpa sitten sitten siitä T&K-investointeihin annetusta rahasta ja vertaillaan maajussien saamiin avustuksiin:

- Sitran tase 687 miljoonaa euroa.

- Maajussien investointirahaston Makeran tase 756 miljoonaa euroa ja likvidit varat 331 miljoonaa. Makeran varallisuus on peräisin veronmaksajan pussista, 15-115 mijoonaa joka vuosi.

- Sitran sijoitukset yrityksiin (kumulatiiviset) vain 94 miljoonaa

- Makeran avustukset – ilmainen raha – maajusseille YHDELTÄ vuodelta 172 miljoonaa

- Makeran valtionlainakanta maajusseille 403 miljoonaa

- Finveran lainakanta oikeille yrityksille 1382 miljoonaa

- Teollisuussijoituksen rahastosijoitukset oikeille yrityksille 15 vuodelta 545,2 miljoonaa (vrt. Makeran 403 miljoonaa muka-yrittäjille eli maajusseille)

- Tekesin lainat oikeille yrityksille vuonna 2008 yhteensä 85 miljoonaa. Avustukset 208 miljoonaa.

- Vrt. Makeran 172 miljoonaa sille bkt-osuudeltaan 0,5 %:n alalle, joka ei koskaan kasva ja kykene innovoimaan mitään uutta.

Huomaatko: maamies saa lättien rakenteluun varsin saman verran avustuksia kuin loput 99,5% muista firmoista Nokia ja paperiteollisuus ym. ym. mukaan luettuina.

Sinua lainaten: Metsäteollisuden Suomesta lienee hävittänyt valtion ja maajussien vahva yhteiselo. Ja tietenkin maailman kärkiluokka oleva kantohinta enimmäkseen maatalouspiirien omistuksessa olevista metsistä.

Lisään vielä sen, että vaikka osa metsistä on muiden kuin maajussien käsissä, (yli)hinnoittelu pysyi kepu-MTK:n hanskassa.

Kas kun kaupunkiserkku halusi myydä metsäänsä, se tapahtui usein Metsänhoitoyhdistysten avulla. Ja kas:

“Kilpailuviraston tutkijat ovat tehneet ratsioita metsänhoitoyhdistyksiin ja metsänomistajien liittojen osakkuusyrityksiin. Viranomainen etsii todisteita, joiden mukaan järjestöt olisivat vääristäneet raakapuun markkinoita.”

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kilpailuvirasto+hy%C3%B6kk%C3%A4si+mets%C3%A4nhoitoyhdistyksiin/1135249768309

Mielelläni myös selvittäisin millaista hintapolitiikkaa Metsähallitus on nyt pitänyt metsistään. Valtiolla on niistä 35 %. Epäilen, että MH ei ole saanut kepuhallituksen aikana hinnoitella puutaan sillä tavalla, että se haittaisi sen keskimääräisen yli 50 ha metsää omistavan maajussin tulonmuodostusta.

Suosittele: 0