Ydinkaukolämpöä Loviisasta Helsinkiin?

24.1.2010 · Aihe _ · 53 Kommenttia 

Fortum on tarjonnut ratkaisuksi Helsingin lämmittämiseen massiivista putkea Loviisan kolmannesta ydinvoimalasta Helsinkiin. Miten tähän pitäisi suhtautua, riippuu siitä, miten suhtautuu ydinvoimaan.

a)      fundamentalistisen kielteisesti: ydinenergia on Suuri Saatana, jonka kanssa ei pidä olla missään tekemissä. Vastaus oli tässä.

b)      kielteisen pragmaattisesti: ei pidä ydinvoimasta, mutta ymmärtää, etteivät omat muskelit riitä ydinvoiman estämiseen.  Jos sellainen Loviisaan rakennetaan, on järkevää ottaa edes lämpö talteen. Vähän näin päätti vihreiden puoluevaltuuskunta aikanaan 1990-luvulla, kun Pekka Haavisto toi päätettäväksi kysymyksen ydinvoimalaitosten tehon korottamisesta: jos ensin aiheutetaan turvallisuusongelma, jäteongelma ja vaikka mitä, on hyvä että voimalat tuottavat edes sähköä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.1.2010

22.1.2010 · Aihe _ · 21 Kommenttia 

Kallahdenniemen kaava

Asia palautettiin valmisteltavaksi niin kuin se oli esitelty vuonna 2002. Alue on yleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi jossa pitäisi suojella kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita. Koska kaupunki ei halua huviloita vastuulleen, näille huviloille rajattiin virkistysalueelta omat tontit. Kiistanalaisessa kohdassa tilasta, johon suojeltava huvila kuului, oli esitetty s1,3 hehtaaria metsää oli esitetty siirrettäväksi virkistysalueeksi, mutta lautakunta muutti kaavaa äänin 5-4 siten, että tuo 1,3 hehtaarin alue jää yksityiskäyttöön. Nyt Mari Holopaisen (vihr) ehdotuksesta päätettiin palata alkuperäiseen ehdotukseen eli alue otetaan virkistyskäyttöön, taas äänin 5-4. (Vihr+sdp+vas/kok+rkp). Oikealla tätä pidettiin omistusoikeuteen kajoamisena ja valitettiin, että alueen lunastaminen kaupungille tulee perin kalliiksi. Käytiin varsin mielenkiintoinen keskustelu kaavojen taloudellisista vaikutuksista. Koska Vuosaaressa on 30 000 asukasta, pidin perusteena siirtää tuo alue virkistyskäyttöön. Onhan siellä tulossa toisaalta virkistysalueita nakertavia kaavaratkaisuja. Lue lisää

Osatyökykyisten tukeminen(2)

22.1.2010 · Aihe SATA-komitea · 38 Kommenttia 

Työllistämistuki eli palkkatuki

Työllistämistukea maksetaan työnantajalle, joka työllistää vaikeasti työllistyvän henkilön. Tuki on varsin runsaskätinen. Perustuki on työmarkkinatuen suuruinen, eli ansiotuloja ja työmarkkinatukea saa tavallaan samanaikaisesti, mutta työmarkkinatuki kierrätetään työnantajan kautta[1]. Yleensä tuki kuitenkin maksetaan vielä 60 prosentilla korotettuna, eli työmarkkinatuke ei vain jatku vaan peräti jän viikontyömarkkinatuella olevan työllistyessä tukityöhön. Palkkatuki on tehokas keino työllistää vaikeasti työllistyviä. Tarkoituksena tietysti on, että kymmenen kuukauden työllistymisjakson jälkeen tukityöllistetty pystyy jatkamaan avoimilla työmarkkinoilla. Työllistämistuki noudattaa vähän ylimitoitetustikin periaatetta, että tuottavuusvajauksesta kärsivät on voitava kombinoida tulonsiirtoja ja ansiotuloja. Koska tuki maksetaan työnantajalle eikä työntekijälle, järjestely ei käytännössä toimi silpputyömarkkinoilla, jotka kuitenkin voisivat olla monelle ensimmäinen askel työmarkkinoille. Lue lisää

Mitä tehdä romaneille?

20.1.2010 · Aihe _ · 136 Kommenttia 

En tunne romanikulttuuria riittävästi ymmärtääkseni, miksi romanien on niin vaikea sopeutua nykyaikaiseen yhteiskuntaan; ennen kaikkea sitä, miksi he ovat niin koulutusvastaisia, että jopa lukutaidottomuus on heimon keskuudessa yleistä monissa maissa.

Heimo on ollut aina syrjitty vähän kaikkialla. Vuosisatoja sitten heistä maksettiin Ruotsi-Suomessa jopa tapporahaa. Vasta vuonna 1748 kumottiin laki, joka salli kiinni saadun romanin hirttämisen ilman oikeudenkäyntiä. Natsi-Saksa oli tässäkin tehokkaampi ja tuhosi satoja tuhansia romaneja keskitysleirien kaasu-uuneissa. Tästä ei ole tehty muistomerkkejä, eivätkä Euroopan maat lahjoittaneet syrjitylle romaniheimolle hyvitykseksi jonkin muun kansan asuttamaa maata romanivaltion perustamista varten. Lue lisää

Yhteisöllinen vuokratalo

19.1.2010 · Aihe _ · 36 Kommenttia 

Tiedän parikin hanketta, joissa toisensa tunteva kaveripiiri on perustamassa asunto-osakeyhtiötä rakentaakseen yhteisöllisen kerrostalon. Kyse on jokseenkin tavallisesta kerrostalosta, jossa vain asukkaat tuntevat toisensa entuudestaan. Yhteistiloja on ehkä vähän enemmän, koska niille voi odottaa käyttöä. Helsinki on määrännyt HITAS-taloihin yhteistiloja, mutta ne ovat huonossa käytössä, kun asukkailla ei ole halua tehdä mitään naapureidensa kanssa. Lue lisää

Hävitään suosiolla Ruotsille

17.1.2010 · Aihe _ · 56 Kommenttia 

En tiennytkään ennen, mutta nyt tiedän, että Suomen valtio maksaa eläkemaksut merimieseläkkeistä. Tyypillinen merimies ei ole rahtilaivalla työssä oleva konemies, vaan Ruotsinlaivan baaritiskin tarjoilija. Erilainen välillinen ja suora subventio autolautoille on tolkutonta. Se on aivan väärin maissa olevia kongressihotelleja kohtaan.

Suomen valtio tukee ruotsinlauttoja avokätisesti, jotta nämä eivät siirtyisi Ruotsin lipun alle. Jos kerran ruotsalaisilla on niin vastustamaton halu syytää valtion rahoja autolauttoihin, emmekö voisi antaa Itämeren lauttaliikenteen tukemista kokonaan heidän tehtäväkseen?  Autolautat vastatkoon itse eläketurvastaan.

Googlen sodanjulistus Kiinalle

16.1.2010 · Aihe _ · 75 Kommenttia 

Viikon toiseksi tärkein uutinen oli Googlen ilmoitus kieltäytyä sensuroimasta hakukonettaan Kiinassa. Se pakottaa Kiinan viranomaiset hankalan valinnan eteen. Yksinkertaisinta on sulkea Googlen palvelut Kiinassa, mutta myös se olisi nöyryytys Kiinan hallinnolle. Google toimi viranomaisia nopeammin. Sensuroimaton hakukone toimii jo Kiinassa, kun viranomaiset vasta pähkäilevät, mitä tehdä. Tämän jälkeen Googlen sulkeminen on entistä hankalampaa, koska kaikki tietävät, miksi Google suljettiin. Ne kielletyt sivut on sitä paitsi jo ladattu. Lue lisää

Työttömän verokortti

15.1.2010 · Aihe SATA-komitea · 52 Kommenttia 

Eräs syy työttömien haluttomuuteen tehdä keikkatöitä opiskelijoiden tapaan on pelko siitä, että pieni työkeikka ei ainoastaan leikkaa työttömyyskorvausta, vaan saa sen viivästymään, koska kaikki mahdollisia tietoja työsuhteesta ja varmuutta sen päättymisestä ei ole toimitettu työttömyyskassalle tai Kelaan asianmukaisesti. Viivästysten määrää pyritään vähentämään tiedonkulkua parantamalla. Minä haluaisin tehdä sen toisin. Lue lisää

Riittääkö perusturva?

12.1.2010 · Aihe SATA-komitea · 113 Kommenttia 

Laskelmani ruokakorin hinnasta ei ollut tarkoitettu osoittamaan, että perusturvalla elää mukavasti, koska  toki ihminen tarvitsee muutakin kuin ruokaa. Mutta jatketaan laskelmaa. Lähdetään siitä, että ruoka ja juomat maksavat 140 euroa kuussa; syödään vähän säästeliäämmin mutta ei käytetä alkoholia juuri lainkaan. Lisätään vähän muita menoja.

Kuukausikortti                               40 €
Puhelin                                           20 €
Vaatteet                                        40 €
Televisiolupa                                10 €
Hygienia, lääkkeet                     30 €
Pientä satunnaista                     30 €
Yhteensä                           170 €

Tästä tulee yhteensä 310 €. Perusturva on yksinäiseltä aikuiselta 417 euroa/kk, joten muihin menoihin jää 100 euroa kuussa. Koko budjetti on tässä, jos polttaa askin tupakkaa päivässä. Lue lisää

Osatyökykyisten tukeminen

11.1.2010 · Aihe SATA-komitea · 18 Kommenttia 

(Tästä luvusta on tulossa niin pitkä, että panen sen tänne puolikkaana)

Jaoimme SATA-komiteassa työttömät kolmeen ryhmään:

1)      Henkilöt, joilla ei ole työkykyä jäljellä lainkaan.

2)      Henkilöt, joiden työkyky on alentunut, mutta sitä on kuitenkin jäljellä.

3)      Täysin työkykyiset työttömät.

Näistä kategorioista ensimmäinen ja kolmas olivat periaatteessa yksinkertainen asia, mutta tuo keskimmäinen tuotti paljon päänvaivaa.

Työkyvyttömille takuueläke

Kokonaan työkyvyttömien sosiaaliturva ei muodosta mitään kannustinongelmaa, koska ei tarvitse kannustaa enää mihinkään. He kuuluvat eläkkeelle. Ansioeläkkeet ovat yleensä työkyvyttömyyseläkkeinäkin kunnollisia, sillä vaikka eläkettä on ehtinyt ansaita vain vähän aikaa, eläke lasketaan ikään kuin olisi jatkanut työelämässä 63-vuotiaaksi.[1] Tätä kutsutaan tulevan ajan karttumaksi. Jos sen sijaan on syntynyt vammaisena tai tullut työkyvyttömäksi ennen työelämään astumistaan, elää loppuikänsä pelkän kansaneläkkeen varassa. Kansaneläke riittää säälliseen elämään vielä jotenkin vanhuuseläkkeenä, kun kodin perushankinnat on ehtinyt tehdä aikaisemmin, mutta aika niukaksi jää elämä, jos on koko ikänsä pelkän kansaneläkkeen varassa. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »