Katajanokan pysäköintiluola

31.1.2010 · Aihe: _ 

Wanha Satama, Kesko ja Senaattikiinteistö haluavat pidentää varausta, joka koskee 500 autopaikan rakentamista pysäköintiluolaan Katajanokalle. Katajanokalla ei tästä pidetä, koska 500 autopaikkaa tuovat hirveästi lisää liikennettä ja louhinta pilaa koko saaren pariksi vuodeksi ja vaurioittaa vanhoja taloja.

Koska kaupunginhallituksessa on automyönteinen enemmistö, pitäisi miettiä kompromissia. Voisiko ajatella, että tuohon halliin purettaisiin myös nykyisiä asukaspysäiköintipaikkoja niin, että joko Luotsikatu tai Kauppiaankatu voitaisiin muuttaa pihakaduiksi, joilla saa ajaa oven eteen, mutta ei pysäköidä?

Kommentit

31 Vastausta artikkeliin “Katajanokan pysäköintiluola”

  1. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 31.1.2010 kello 18:28

    En ihan ymmärrä Osmon logiikkaa, mutta jos sinne mahtuu yli 500 auton luola, niin olisi suotavaa tehdä mahdollisimman paljon edullisia osakepaikkoja. Silloin saadaan autoja pois kaduilta ja tilaa ihmisille. Saattaisi olla jopa mahdollista vähentää kadunvarsipaikkoja.

    Tuon toisen kappaleen voi muuten kääntää toisinkin päin: “Vaikka autokielteinen vähemmistö on pieni ja äänekäs…” 😉 Samanlaisia keskusteluja käydään tulevaisuudessa monessa uudessakin kaupunginosassa. Auotallipaikkoja kaavoitetaan kokoajan liian vähän. MInusta autot on syytä saada pois kaduilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.1.2010 kello 19:23

    Autokielteinen joukko ei Helsingin kantakaupungissa, Katajanokasta puhumattakaan, ole kyllä vähemmistönä. Automyönteiset asuvat kaupungin ulkopuolella. Yritin kyllä esittää samaa, puretaan asukaspysäköintipaikkoja tähän luolaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 31.1.2010 kello 18:45

    Pistetään vähän propelli pyörimään:

    Luolan päästä on 300 metriä Meritullintorille Pohjoisrantaan. Sitä voisi myös varmaan vähän siirtää lännemmäksi.

    Eli voisi tehdä niin että sisäänajo on Pohjoisrannasta. Samaa tunnelia voisi ehkä myös käyttää Katajanokan lautoilta tulevat autot. Katajanokkalaiset on tyytyväisiä kun liikennettä siirtyy maan alla ja kiinteistöyhtiöt saa parkkipaikkansa.

    Metrovaraus on tiellä, joko sitä siirretään tai kaupunki sitoutuu rakentamaan uuden sisäänajon jos varaus otetaan käyttöön. Mikä on hyvin epätodennäköistä.

    Jatkokehityksenä Pohjoisranta – Katajanokka tunnelista haara Kauppatorin ali Etelärantaan ja Etelä-Esplanadilla. Tarjoaa eristettynä väylänö käytännössä ihan saman välityskyvyn kuin Pohjois-Espa kaksikaistaisenakin, joten Pohjois-Espasta ja Kauppatorista voi tehdä autottoman alueen. Samalla ratikkaliikenne nopeutuu.

    Kukkkapuskat ja suunnittelupalkkiota varten yhteystiedot pyydettäessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. spottu kirjoitti 31.1.2010 kello 19:23

    OS: “Katajanokalla ei tästä pidetä, koska 500 autopaikkaa tuovat hirveästi lisää liikennettä ja louhinta pilaa koko saaren pariksi vuodeksi ja vaurioittaa vanhoja taloja.”

    Olisikohan syynä liikenteelle nyt kuitenkin se että pääkonttorillinen työpaikkoja on jäänyt liikenteellisesti aivan väärään paikkaan kuten myös näyttelytila jossa on järjestetään ajanvietettä juurikin yhteiskunnan kaikista nuivimmin joukkoliikenteeseen suhtautuville segmenteille.

    Tätä on toimistoalueen ja asuinalueen yhdistäminen käytännössä. Teoriassa hyvä ja rationaalinen idea, mutta käytännössä vain jossain muualla kuin omilla kotinurkilla. Juuri tuollaiset Keskon pääkonttorin ja Vanhan Sataman tyyppiset toiminnot kuuluisivat erilliselle toimistoalueelle Pasilan ratapihan päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ville kirjoitti 31.1.2010 kello 19:42

    Tuskin pysäköintiluolan tekeminen enää paljon lisää vaurioita aiheuttaa, kun hätäkeskukselle aiottu luola jo tehtiin. (Itse asiassa on huvittavaa, että tiedotusvälineistä saadun mielikuvan mukaan pysäköintiluola-hanke pantiin vireille ensin ja torpattiin asukasten vastustukseen; sitten tämä toinen luola vaan tehtiin;) )

    Ehdotus asukaspaikkojen tekemisestä luolaan ja poistamisesta katujen varsilta on erinomainen. Voisikohan kaupunki antaa luolaa puuhaaville kiinteistökehittäjille ehdon luovuttaa puolet rakennetuista paikoista kaupungin käyttöön? Rakennusoikeuden hinnan voisi silloin laskea aika alas.

    Muualla Helsingissä oltaisiin kyllä sen jälkeen ehkä hieman kateellisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jussi kirjoitti 31.1.2010 kello 20:18

    Mielestäni kadunvarsipaikkojen vähentäminen ei ole hyvä idea kaupunkikuvan kannalta. Monenmalliset ja -väriset autot monipuolistavat katunäkymää kantakaupungille tyypillisen monipuolisen rakennuskannan, näyteikkunoiden ja liikemerkkien lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Evert The NeveRest kirjoitti 31.1.2010 kello 21:39

    Turun telakalla on tilausten puute ja kova hätä saada töitä parin vuoden luppoajaksi. Se voisi suunnitella ja rakentaa Helsingille kelluvat parkkipaikat.

    Olen nähnyt kelluvia parkkipaikkoja ja olen aina ihmetellyt, miksi Helsingissä rakennetaan aina vain parkkiluolia.

    Kustannukset ovat murto-osa louhitusta pysäköintihallista, jotka vaativat lisäksi valtavaa käyttöenergiaa ja ilmanvaihtoa.

    Ekologisten kelluvien järjestelmien kapasiteettia voidaan halvalla muuttaa ja niitä voidaan jopa siirtää paikasta toiseen.

    Katsokaapa Googlen internet ja kuvahakua hakusanoilla floating car park.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Turms kirjoitti 31.1.2010 kello 22:12

    Pihakatuidea on hyvä. Kallioon voisi rakentaa myös parkkihallin kirkkopuiston alle. Sisäänajo Castréninkadun itäpäästä Kaarlenkadun kulmasta ja ulosajo Suonionkadulta ennen kolmatta linjaa. Sisään- ja ulosrappuset kirkkopuiston kulmiin. Mahtuisi helposti 400-500 autoa ja katuja saataisiin tyhjäksi autoista ja autot lämpimään ja ilkivallalta suojaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jukka kirjoitti 31.1.2010 kello 22:25

    Tuo kelluvaparkkipaikka on osoitus luovemmasta ajattelusta. Ehdoton Osmolle tällaista ajattelulähtökohtaa:

    * mitä eri osapuolet todella haluavat?
    * paljon nykyinen idea, parkkihalli, maksaisi?

    Nopeasti mietittynä Kesko yms. haluavat vaivattoman ja nopean tavan päästä Katajanokalle. Autolla (varsinkin liikenteen lisääntyessä) se veisi X minuuttia ja maksaisi Y rahaa. Voisiko tuolla Y rahalla järjestää julkisia liikennevälineitä siten, että nuo henkilöt pääsisivät Y-ajassa Katajanokalle? Eli heille tehtäisiin parkkitilaa vaikka metrojen kupeeseen (kappas, niitähän taitaa jo olla, vaikkakin vähän, Y ei juurikaan kulu), joten metrosta tarvittaisiin vain kätevä jatkoyhteys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tvaara kirjoitti 31.1.2010 kello 22:58

    Vai tuovat autot väriä katukuvaan? Tuota en ole kyllä ennen kuullutkaan. Tuonevathan voimajohdot ja avohakkuutkin sivistystä metsämaisemaan?

    Ja mihin ne kelluvat pysköintialueet sitten laitettaisiin? Eikö siitä keinomaasta tulisi kytännössä saman hintaista kuin oikeastakin, sillä erotuksella, että sellainen vasta maisemaa raiskaisikin, olivat sitten maisemoituja tai eivät. Jttkää meille edes kaistale rantaa, ilman, että sit varten on “ideoita”.

    Ja jos en kuulostanut vielä riittävän autovastaiselta, mistä on lähtenyt se ajatus, että kaupungissa oleva tila jollakin tavoin “kuuluu” autoille liki olematonta korvausta vastaan, ja kaikkien muiden oletetaan varovan ja kunnioittavan näitä esineitä liki palvovalla hartaudella? Jos minä nyt vuokraan kontin, laitan siihen pyörän näköiset, laitan kadunvarteen, maksan nimellisen korvauksen tilasta ja täytän sen omalla rojullani, joka ei mahdu varastooni, (tai ostan räjähtäneen pakun, joka on jossakin rekisterissä joten se varmasti täyttää auton määreen, ilman, että ikinä aion käyttää sitä muuna kuin ullakoni jatkeena), millä olelllisella tavalla tämän tavaran varastoiminen eroaa jostakin muusta tavaran varastoimisesta, kuten esim. autojen säilyttämisestä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kimmo kirjoitti 31.1.2010 kello 23:29

    Katajanokalla ei tästä pidetä, koska 500 autopaikkaa tuovat hirveästi lisää liikennettä ja louhinta pilaa koko saaren pariksi vuodeksi ja vaurioittaa vanhoja taloja.

    Auto on saatana. Piste.
    Etkö sinäkin Osmo voisi päästä jo yli näistä Enemmistölisistä juuristasi? Opiskelija-ajan idealismi ja radikalismi poikii yleensä jotain myönteistä ajan ja iän myötä. Maailmankatsomus laajenee, suvaitsevaisuus kasvaa ja hyväksytään erilaisuutta.
    Kaupunkimme on jo ennestään täynnä tunneleita ja maanalainen verkosto palvelee yhteiskuntamme monella tavoin. Mikä ihme tässä nyt sitten on ongelma? Ei kai vaan taas se “YKSITYISAUTO”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 31.1.2010 kello 23:38

    Ja mihin se parkkiproomu sitten parkkeerataan?

    Yksi ongelma Katajanokalla on että varsinkin sen jälkeen kun kakkonen lopetti joukkoliikenneyhteydet on vaillinaiset. Nelonen on sinänsä hyvä, mutta se palvelee vain yhdestä suunnasta ja on junasta vaihdon kannalta vähän huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 1.2.2010 kello 8:58

    Kimmo, ihmiset ml. katajanokkalaiset ei pääsääntöisesti pidä ikkunan ali huristavan autoliikenteen melusta, pölystä, ja niiden autojen väistelystä, eli lyhyesti autoliikenteestä. Eivätkä rakennustyömaista. Ja sinusta tämä johtuu jonkin näköisestä idealismista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Juha kirjoitti 1.2.2010 kello 9:25

    Kerrankin jotenkin samaa mieltä Soininvaaran kanssa. Nämä firmat, jotka pistävät pääkontttorit pystyyn katajanokalle saavat syyttää vain itseään. Katajanokka on hankalien yhteyksien päässä. Tämä on fakta.

    Ymmärrän hyvin, että Katajanokkalaiset mielellään haluaisivat luopua autoista teiden varsilla. Kikka onkin siirtää ne pääkonttorit pois sieltä sumpusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. antti kirjoitti 1.2.2010 kello 10:23

    “louhinta pilaa koko saaren pariksi vuodeksi ja vaurioittaa vanhoja taloja”

    Osmolla on varmasti sama asenne metrotunneleihin ja pisararataan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kimmo kirjoitti 1.2.2010 kello 11:12

    Nyt menee pahasti aiheen vierestä, mutta koskee kyllä OS:n poliittista mandaattia:

    Suomessa kuolee liukastumisiin tätä nykyään n 1200 ihmistä vuodessa. Se on kolme kertaa enemmän kuin autosaatanan onnettomuuksissa. Helsinki on suuressa viisaudessaan päättänyt “priorisoida joukkoliikennettä tienpidossa” sen todellisuuden hämärtämiseksi, että tienpitoa on joko leikattu kustannusten säästämiseksi tai sitten ideologisista sysitä, tuottamaan maksimaalista haittaa autosaatanan käyttäjille. Nyt uutiset kertovat, että ensi vuonna säästetään lisää ja jätetään nykyisetkin vähät lumen kuljettamiset pois. Josta päästään kysymykseen: säästääkö kaupunki todella? Kun autosaatana vammauttaa, niin puhutaan yhteiskunnan miljardien kuluista, mutta onko jokin muu vammautuminen halvempi hoitaa? Onko sairaaloissa tarpeeksi kipsiä ja sauvoja, kun nykyiset ja lähipäivien lumimassat lähtee sulaa ja sitten uudelleen jäätymään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kimmo kirjoitti 1.2.2010 kello 11:21

    Kimmo, ihmiset ml. katajanokkalaiset ei pääsääntöisesti pidä ikkunan ali huristavan autoliikenteen melusta, pölystä, ja niiden autojen väistelystä, eli lyhyesti autoliikenteestä. Eivätkä rakennustyömaista. Ja sinusta tämä johtuu jonkin näköisestä idealismista?

    40 vuotta keskustassa asuneena, minua häiritsee jonkun verran bussien kova ääni ja hyvin, hyvin usein ratikkojen tolkuton kolina. Minua ei häiritse naapuri, ei naapurin skeittaava mummo, ei naapurin rokkia huudattava vaari, ei edes viikonloppua juhlistavat eläkeläiset.
    Minulla ei tule mieleen Rautatientorilla odottaessani bussiani , jonka kuski ja sen 20 kollegaa istuvat taukojaan elokuun lämmössä, että kyllä ne yksityisautot haisee, kun dieselin käry ja pienhiukkaset salpaa hengitystäni.
    Olen itse valinnut asuinpaikakseni kaupungin keskustan. Ehkä en vaan näe metsää puilta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 1.2.2010 kello 14:27

    Luolavaraus on siis olemassa eli asemakaavan mukainen ? Kantakaupungissa perusperiaate pitää Niemen alueen kokonaispaikkatarjonta 30000 paikassa on mielestäni edelleen kestävä. Jos luola rakennetaan, sinne tulevat paikat poistetaan kaduilta ja pihoilta. Pihakaturatkaisut ovat varmasti Katajanokalla kannatettavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. spottu kirjoitti 1.2.2010 kello 15:20

    Jos ympäristö ei tarjoa sisätilaa liikkumiseen, se kuljetetaan paikalle itse henkilöauton muodossa. Sitten kun tämä suostutaan hyväksymään kaupunkisuunnittelussa ml. joukkoliikennesuunnittelu, saattaa autopaikkaongelmakin helpottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jussi kirjoitti 1.2.2010 kello 19:42

    Tilan vapauttaminen autoilta on hyvä idea, jos vapautuvalle tilalle on muuta käyttöä. Jyväskylässä esimerkiksi viihtyisä kävelykatu on niin täynnä jalankulkijoita, että sinne ei kunnolla autolla sopisikaan. Myös pyöräilykatu vilkkaalle pyöräreitille voisi olla hyvä idea.

    En kannata kävely- tai pihakatujen luomista paikkoihin, jos ne olisivat suurimman osan ajasta vähällä käytöllä ja aution näköisiä. Katajanokalla kevyttä liikennettä on liian vähän täyttämään pysälöintipaikoilta vapautunut tila, mutta onko siellä katuja joilla tyhjenevän tilan voisi täyttää istutuksilla tai jotenkin muuten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Michael Perukangas kirjoitti 2.2.2010 kello 0:27

    Kyllä, autot on syytä saada pois kaduilta. Niitä ei kuitenkaan saada pois kaduilta kaavoittamalla niille lisää käteviä pysäköintipaikkoja, sillä jostakin niihinkin täytyy ajaa, ja jollakin kadulla niidenkin autojen omistajien tulee asua. Skatalla on niin mainio sijainti ja ratikka, että automäärän lisääminen kyseisellä niemellä ei ole oikeutettua edes elinkeinoelämän kilpailukyvyn nimissä, millä argumentilla varmaankin elinkeinoelämän edustajat (ja/tai Kokoomus) varmaankin kärkkäästi ovat heti valmiita ampumaan vihreään kaupunkisuunnittelumaaliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 2.2.2010 kello 6:15

    En nyt oikein tiedä miten tämä liittyy aiheeseen, mutta aiheessa pysyminen on tylsää:

    Jos ympäristö ei tarjoa sisätilaa liikkumiseen, se kuljetetaan paikalle itse henkilöauton muodossa.
    Kuten vaikkapa Jumbossa?

    Sitten kun tämä suostutaan hyväksymään kaupunkisuunnittelussa ml. joukkoliikennesuunnittelu, saattaa autopaikkaongelmakin helpottaa.
    …piruilu sikseen. Henkilökohtaisesti en kaipaa pitkiä täyskatettuja ja lämmitettyjä käytäviä, niissä on mm. usein vähän tunkkainen ilma ja huono valaistus. Mutta sellainen rytmitys jossa on välissä sisätilaa jossa voi lämmitellä, ja välistä taas ulkotilaa on hyvä. Esimerkiksi se väylä korttelin läpi Kinopalatsiin ja Kaisaniemen metroasemalla suhteessa Rautatientoriin.

    Jos tarkoitat sitä että joukkoliikenne, varsinkin vaihdollinen, sisältää kävelyketjuja jotka on sen toimivuuden, mukavuuden ja nopeuden kannalta kriittisiä, ja että näiden toteutukset on Helsingissä(kin) luokattomia, niin olen täysin samaa mieltä. Ongelma on minusta siinä että liikennesuunnittelua tehdään lintuperspektiivistä, katutason näkökulma jää vähemmällä huomiolle ja toisaalta se on suunnittelun kannalta ymmärrettävästi hyvin työlästä.

    Varsinkin vaihdoista surkeita esimerkkejä löytyy vaikka kuinka, käsittämättömimmät Kaupunkiradan asemilta ja bussiliikenten solmukohdista. Esimerki Oulunkylässä on laiturilta Jokerin pysäkille noin viisi metriä, ja sinne kierretään alikulun kautta, sama juttu Pasilassa ratikkapysäkin kanssa. Bussisekoilusta uusin suosikkini on Viikki, joka on jotain niin absurdia ettei sitä ole kukaan voinut kokonaisuutena suunnitella. Noin 50 metrin säteellä on seitsämän kappaletta bussipysäkkejä ja välissä valohjatut suojatiet(!?), eli juuri niin kaukana ettei kerkiä vaihtaa pysäkiltä toiselle jos näkee bussin tulevan. Sanomattakin on selvää että pysäkit on mahdollisimman kaukan kirjastosta tai kauppakeskuksesta jossa olisi lämmintä odottelutilaa.

    Toinen kummallinen asia on se että ihmisiä seisotetaan ulkona. Kulkuneuvon, varsinkin bussin, vieminen sisätiloihin on hankalaa, mutta tämä ei ole mikään syy miksei matkustajat voisi odottaa sisällä. Esimerkiksi Stockan tuulikaapissa voisi olla (toimiva) näyttö mistä näkee milloin ratikka tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. spottu kirjoitti 2.2.2010 kello 14:20

    tpyyluoma: “Kuten vaikkapa Jumbossa?”

    No esimerkiksi. Näemmä nopein vaihtoehto täältäpäin Jumboon sisältää 1.9 km kävelyä, ja lyhimmilläänkin 1.1 km. Yksisuuntainen matka kestää tunnin, autolla hallista halliin reilut puoli tuntia.

    “Henkilökohtaisesti en kaipaa pitkiä täyskatettuja ja lämmitettyjä käytäviä, niissä on mm. usein vähän tunkkainen ilma ja huono valaistus.”

    Lentokentillä nämä katetut käytävät kuljettimineen toimivat hyvin ja luontevasti. Esimerkiksi ratikoita käytetään vähemmän, eikä matkustajia ohjata hankeen hyppimään terminaalien välillä.

    Kaisaniemen aseman Opintoputki on oikeastaan kummallinen poikkeus tästä hangessa hyppimisestä. Luultavasti tämäkin olisi jäänyt rakentamatta jos sitä ei olisi aikoinaan ajateltu väliaikaiseksi ratkaisuksi. Kruununhaka kuitenkin onnistuttiin jättämään Kaisaniemen aseman suhteen paitsioon.

    Aasinsilta varsinaiseen aiheeseen on että mukavuutta ja sujuvuutta liikkumiseen haetaan omilla tai firman rahoilla jos kaupunki ei sitä tarjoa. Sama kuvio oli käsittääkseni aikoinaan Ässäkeskuksessa, eivät lähteneet Vantaalle kun saivat rakentaa omat parkkipaikat. Matkaa muten Ässäkeskuksesta Sörnäisten metroasemalle on vain jotain puoli kilometriä, Flemarin ja Aleksis Kiven Kadun risteykseen sopisi hyvin yksi sisäänkäynti.

    “Esimerkiksi Stockan tuulikaapissa voisi olla (toimiva) näyttö mistä näkee milloin ratikka tulee.”

    Joo, jotain muuta kuin tämä nykyinen omatlahdot.fi -sivuston “Proxy Error” -sovellus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 2.2.2010 kello 17:16

    Spottu, people moverit kaupunkiliikenteessä on minusta täysin kuolleena syntynyt idea, lyhyesti ne maksaa aivan hulluna, ei ole ihan sattumaa ettei niitä ole kuin lentokentillä. Samoin puolen kilometrin tunnelit. Huomattavasti halvemmalla esimerkiksi kattaa Vaasankadun Flemarille saakka.
    Sörnäisten metroasemalle muuten on toinen sisäänkäynti (pelkät portaat), se on vaan suljettu, Torkkelinmäellä Franzeninkadulla.

    Katettuja väyliä kannattaa minusta tehdä lähinnä korttelien halki. En pidä sitä opintoputkea oikein onnistuneena, miksei samantien laajennettu vaikka Porthaniaa Yrjönkadun alle? Toinen sisäänkäynti Jostain Liisankadun nurkilta olisi toki hyvä, isoimpia puutteita Helsingin metrossa.

    Ässäkeskukseen veikkaisin julkisten pääliikennevälineiden olevan ysi ratikka sekä 58 bussi jotka menevät aivan vierestä. Se on kuitenkin aika kaukana metroasemasta ja kuten varmaan olemme yhtä mieltä niin ihmiset eivät tykkää kävellä jos vaihtoehtoja on. Idästäkin ainakin minä tulisin 58:lla.

    Minulla on myös omat epäilykseni siitä olisivatko oikeasti muuttaneet jonnekin Pakkalaan, työntekijät tuskin olisivat kovin innoissaan tuosta työmatkasta. Mutta saivatpa hallinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Mikko H kirjoitti 2.2.2010 kello 18:29

    Jussi:

    Mielestäni kadunvarsipaikkojen vähentäminen ei ole hyvä idea kaupunkikuvan kannalta. Monenmalliset ja -väriset autot monipuolistavat katunäkymää kantakaupungille tyypillisen monipuolisen rakennuskannan, näyteikkunoiden ja liikemerkkien lisäksi.

    Piste viikon trollille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 2.2.2010 kello 21:42

    “…Mutta saivatpa hallinsa.”

    Jos joku haluaa rakentaa pysäköintitilaa, en oikein ymmärrä, miksi sitä pitäisi vastustaa? 🙂 Tulin tänä aamuna töihin pyryssä viitisen minuuttia normaalia kauemin. Lähistöltä julkisilla kulkeva työkaveri seikkaili tunnin ylimääräistä, vaikka normaalisti hänen matkansa ei ole kymmentä minuuttia minun matkaani pidempi. 😀

    Koko ajatus Helsingin niemen pysäköintipaikkojen rajoittamisesta on absurdi. Halutaanko keskusta näivettää vai pitää elinvoimaisena? Tehdäänkö Skattasta nukkumalähiö? Kompromisseja tarvitaan, koska vilkas liikenne kapeilla kaduilla ei ole tehokas eikä mukava. Pääväylät tulee saada sujuviksi ja mahdollisuuksien mukaan autot suoraan pääväyliltä parkkihalleihin pois kaduilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. spottu kirjoitti 2.2.2010 kello 22:07

    tpyyluoma: “Spottu, people moverit kaupunkiliikenteessä on minusta täysin kuolleena syntynyt idea, lyhyesti ne maksaa aivan hulluna, ei ole ihan sattumaa ettei niitä ole kuin lentokentillä. Samoin puolen kilometrin tunnelit.”

    Ilmankos Helsingin Energia tuottaa niin huonosti kun HelenTunnelit ovat vuosikaudet tuhranneet hulluna rahaa rakentamalla energiatunnelia jo 40 kilometriä kaupungin alle. Kaikkiaan erilaisia yhteiskäyttötunneleita lienee jotain 100 km (en muista lähdettä). Maan alle voidaan kyllä kustannusten häiritsemättä rakentaa pysäköintilaitoksia ja niiden tarvitsemia jalankulkuyhteyksiä, yhteiskäyttötunneleita, varikkoja, muuntamoja, huoltotunneleita, autoliikenneväyliä, potilasliikennetunneleita jnpp, mutta jostain syystä kustannukset ovat ylivoimaisia vain silloin kun ideana olisi parantaa joukkoliikenteen käyttäjien palvelutasoa nykyisestä alumiinikoppirysä-torin-laidassa-ja-seuraava-kilometrin-päässä -tasosta. Sitten vielä jaksetaan paheksua kun parkkipaikkoja pitäisi omalla rahalla saada kaivettua työpaikan alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Kimmo kirjoitti 3.2.2010 kello 0:44

    Onko autosaatanan vastustaminen sittenkään idealismia? Re-claim your brain – luokkasotaan mars? Syödään “autolla tuotettua” ruokaa, ostetaan se kaupasta, jonne se on kuljetettu autolla ja tuetaan kauppiasta, jotta hänellä on varaa maksaa autolla kulkevalle siivoojalle palkkaa. Ja kun ateria on nautittu, niin ajetaan omalla autolla seminaariin, jossa pohditaan keinoja vastustaa muiden autolla ajoa. Minusta tuntuu, että autosaatana on puhdasta populismia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 3.2.2010 kello 6:42

    spottu, riippuu tunneleiden pituudesta. Jonkun puolen kilometrin tunnelin kustannuksilla people movereineen (olisiko jotain parikymentä miljoonaa) tehnee jo käytännössä uuden aseman. Tai kaivaa niitä autoja maan alle:

    Jos tuonne Ässäkeskuksen suunnalle haluaa tehdä tunneleita, niin alottaa Sturenkadun sillan tunneloinnilla ja jatkaa Teollisuuskadun kattamisella. Tilalle sitten korttelirivistö jonka ensimmäisessä kerroksessa on ostoskeksusmaisesti katettu kävelykatu, viereen kiskot Kalasatama-Pasila ratikalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kari kirjoitti 3.2.2010 kello 8:32

    Kalle Pyöräniemi:

    Jos joku haluaa rakentaa pysäköintitilaa, en oikein ymmärrä, miksi sitä pitäisi vastustaa?

    Lähinnä kai siksi, että sillä on usein ulkoisvaikutuksia, jotka lankeavat muille. Pysäköintitilan lisääminen esimerkiksi aiheuttaa ruuhkien muodossa haittaa mm. autoilijoille ja viihtyvyyden ja terveyshaittojen laskuna paikallisille asukkaille. Jos ulkoishaitat sisäistetään, niin siitä vain minun puolestani!

    Koko ajatus Helsingin niemen pysäköintipaikkojen rajoittamisesta on absurdi. Halutaanko keskusta näivettää vai pitää elinvoimaisena?

    On olemassa evidenssiä siitä, että keskuskaupunkien pitäminen elinvoimaisena edellyttää autoliikenteen rajoittamista. Yksityisauto on erittäin epätehokas liikennemuoto, jos huomioidaan sen tarvitseva maapinta-ala. Tietenkään tämä ei ole ongelma, jos maan hinta on alhainen, mutta Helsingin niemellä tämä ei ole tilanne.

    Spottu: tunneleissa on eroja. Kustannukset ovat aivan eri luokkaa, jos tehdään jokin yhteiskäyttötunneli verrattuna siihen, että tunneloidaan auto- tai joukkoliikennettä. Ilmanvaihto ja turvallisuus (hätäpoistumistiet) eivät ole mitään halpoja ratkaisuja.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Börje Uimonen kirjoitti 13.4.2015 kello 8:55

    Katajanokka on ehkä Helsingin vaikeimmin saavutettavia paikkoja millään kulkupelillä. Pysäköinnin helpottaminen olisi tietysti toivottavaa. Vapaa-ehtoisesti Katajanokalle ei ihminen tietenkään hakeudu, mutta aina silloin tällöin sinne on jotain asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus