Vuoden merkittävin uutinen?

27.1.2010 · Aihe: _ 

Nasan tutkijat väittävät löytäneensä lähes varmasti merkkejä alkeellisesta elämästä meteoriitista, jonka uskotaan sinkoutuneen maahan Marssista. En ota mitään kantaa tiedon todenperäisyyteen, mutta jos tieto on totta, se mullistaa maailmankuvaamme, niin luonnontieteelliseltä kuin uskonnolliseltakin kannalta.  Kun tähän asti on ajateltu, että elämän syntyminen vaatisi äärimmäisen sopivia olosuhteita ja uskomattoman hyvää tuuria, näyttäisi se tuon havainnon valossa huomattavasti todennäköisemmältä.

Tästä kuullaan vielä. Tai sitten tieto osoittautuu yli-innokkaiden tutkijoiden väärintulkinnaksi.

Linkki Hesarin uutiseen tässä

Kommentit

61 Vastausta artikkeliin “Vuoden merkittävin uutinen?”

  1. Elina kirjoitti 27.1.2010 kello 10:30

    Ei kovin merkittävää uutinen ilmeisesti median mielestä. Sain ihan etsimällä etsiä tämän uutisen verkosta.

    Olen niin science fiction -tuotannon läpikyllästämä, että uutinen herättää minussa äkkipäätä vähän pelkoa. Olin varhaisnuorena tieteiskirjallisuuden suurkuluttaja ja katsoin aina Avaruusasema Alfan 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jeebo kirjoitti 27.1.2010 kello 10:39

    Onhan se erittäin merkittävää, mutta en usko että se tekee vaikutusta uskoviin. Mistä olet lukenut moisen uutisen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. pohdiskelija kirjoitti 27.1.2010 kello 11:04

    Onko tuolle uutiselle linkkiä? Sensaatiohan tämä on! 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Henri Weijo kirjoitti 27.1.2010 kello 11:37

    Onko linkkiä laittaa? Googlettamalla löytää muutamankin vanhan uutisen, jossa NASA:n löytämästä meteoriiteista on ennenkin väitetty löytyneen bakteerielämää ja vastaavaa. Liittyykö tämä uutinen siihen, eli onko tämä hypoteesi nyt varmistunut?

    New Study Adds to Finding of Ancient Life Signs in Mars Meteorite

    Tuo uutinen on jo viime marraskuulta. Tuliko tänään siis jotain uutta tietoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Airbaf kirjoitti 27.1.2010 kello 12:01

    Uutinen ei välttämättä ole ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta hyvä: http://www.nickbostrom.com/extraterrestrial.pdf

    Yksinkertaistettuna, täytyy olla jokin syy “filtteri” sille, emme ole löytäneet älyllistä elämää maailmankaikkeudesta. Jos tämä olisi elämän synnyn epätodennäköisyys, olisi ihmiskunta jo selvinnyt sen ohi. Nyt on todennäköisempää että seula on vielä edessäpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Liian vanha kirjoitti 27.1.2010 kello 12:07

    Samanlainen uutinen oli jossain jo muutama vuosi sitten,onkohan kyseessä sama ?
    Antarktikselta oli löydetty meteoriitti, jonka alkuperä todennettiin Marsiin ja jossa oli jälkiä soluista/mikrobeista, jos oli ??

    Googlella löytyi alkuperäinen vuosikin 1996 eli oli vähän vanhempi kuin muistin, tässä uudessa uutisessa oli kysymys tuon vanhan uusmisesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2010 kello 12:12

    Liitin alkuperäiseen kirjoitukseen linkin Hesarin eiliseen uutiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Eräs pienehkö sivujumala kirjoitti 27.1.2010 kello 12:42

    Tehtäväni takia (jumalana) luulen ymmärtäväni asiasta jotain.

    Ensinnäkin, tämä uutinen vaikka olisi totta ei kerro, mitään elämän syntymisen helppoudesta. Sen sijaan se saattaa tehdä todennäköiseksi, että elämä aurinkokunnassa syntyi Marsissa. Tosin mahdotonta ei ole sekään, että elämä syntyi jollakin muulla planeetalla — vaikka maapallolla — tai toisessa aurinkokunnassa, josta kulkeutui Marsiin ja sitten maahan.

    Toiseksi, jos elämän syntyminen olisi todennäköistä, maailmankaikkeudessa kävisi kova pälätys. Nyt tuntuu, että olemme keskellä syvää hiljaisuutta. Tosin tämäkään ei ole ihan varmaa. Evoluutio kai väkisinkin tuottaa älyn, mutta mitä sitten tapahtuu, emme tiedä. Luultavasti siirrymme elämään virtuaalimaailmoihin, ja sieltä ei pälätys välttämättä kuulu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jeebo kirjoitti 27.1.2010 kello 12:49

    näinä salaliittojen aikoina tuo on pakko tulkita tutkimuksen vääristelyksi tutkimusrahojen takaamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Elina kirjoitti 27.1.2010 kello 13:09

    Osmo ei ymmärrä uskon olemusta. Yksikään uskovainen ei muuta maailmankuvaansa vähemmän uskonnolliseksi tämän uutisen takia.

    Usko on uskoa, ei tietoa! Mitkään logiikan ja titeellisen argumentaation periaatteet eivät päde siihen. Olen joskus yrittänyt ja seurauksena on vain syvä turhautuminen — molemmin puolin.

    Eli turhaa optimismia, Osmu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Keskustalainen kirjoitti 27.1.2010 kello 13:09

    Eräälle pienehkölle sivujumalalle:

    Pälätystä ei tarvita elämän syntymisen todennäköisyyteen vaan älyllisen elämän syntymisen todennäköisyyteen, kuten Airbaf vähän kryptisesti kirjoitti. Filtteriä odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. B.J kirjoitti 27.1.2010 kello 13:20
  13. Eräs pienehkö sivujumala kirjoitti 27.1.2010 kello 14:22

    “Pälätystä ei tarvita elämän syntymisen todennäköisyyteen vaan älyllisen elämän syntymisen todennäköisyyteen, kuten Airbaf vähän kryptisesti kirjoitti.”

    Mielestäni äly ei ole vain yksi evoluution tuottama selviytymisstrategia muiden joukossa. Sitten kun streptokokki tekee raketin ja lentää kuuhun, lupaan harkita kantaani uudestaan.

    Jos äly on ylivoimainen selviytymisstrategia, se jää henkiin kerran kehityttyään.

    Mutta voisiko olla niin, että sen kehittymisen todennäköisyys on olemattoman pieni? Käsittääkseni ei, koska evoluutio tuottaa jatkuvasti yhä monimutkaisempia muotoja ja äly on kai kaikkein monimutkaisin.

    Jay Gould oli eri mieltä, mutta en ymmärrä millä perusteilla. Onhan ihan ilmiselvää, että yksi evoluution trendi on eriytymättömästä älyttömyydestä eriytyneeseen, monimutkaiseen älykkyyteen. Bakterista matoon ja kalan kautta matelijaan, näkkääseen ja sitten johonkin gorillaan ja vielä ihmiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tiedemies kirjoitti 27.1.2010 kello 14:53

    Boströmin argumentti on todellakin aika pysäyttävä, jos sen hyväksyy. Mutta se ei ole täysin aukoton.

    Ensiksikin, elämän synty ei välttämättä ole sen todennäköisempää siitäkään huolimatta, että elämää on marsissa. Mars-peräisen elämän löytyminen voi kasvattaa arviota todennäköisyydestä, mutta ei välttämättä: voi hyvin olla, että elämä on silti syntynyt aurinkokunnassa vain yhdessä paikassa, esimerkiksi jollakin asteroidilla tai komeetalla tms., josta se on päätynyt sekä maahan että marsiin. Käsittääkseni mars-meteorin fossiileista ei pysty toteamaan, ovatko ne mahdollisesti maapallon elämälle sukua.

    Evoluutio ei väistämättä tuota mitään kovin älykästä. Ihmisenkaltaista teknologiaa käyttävää eläintä täytyi odottaa huimat 3.5 miljardia vuotta elämän syntymisestä; tässä aikaskaalassa nisäkkäiden “valtakausi” (termi on virheellinen, mutta menköön) on pituudeltaan liki pyöristysvirheen luokkaa ja homo-suvun elinkaari on tästäkin vain pienen osan.

    Ihminen on tuottanut radioaaltoja vasta satakunta vuotta ja meillä on ollut teknologiaa, jolla voisimme edes teoriassa havaita tähtienvälisten etäisyyksien yli kulkevia signaaleja vasta vajaa puoli vuosisataa. SETI-projekti on käsittääkseni kartoittanut potentiaalisista lähteistä vasta häviävän pienen osan ja nekin aika kapeilla taajuuskaistoilla.

    Fermin paradoksi ei ole paradoksi laisinkaan. Se on vähän niinkuin soittelisi puhelimella satunnaisiin numeroihin ja ihmettelisi, kun kukaan ei vastaa. Voi ihan hyvin olla, että pitää laittaa nolla eteen, eikä tätä vain ole kukaan huomannut.

    Katolinen kirkko on muuten ilmaissut, että muualla maailmankaikkeudessa voi ihan hyvin olla elämää, ja ettei tämä olisi mitenkään kristinuskon vastaista eikä vaikuttaisi sen tulkintaan mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Keskustalainen kirjoitti 27.1.2010 kello 15:18

    “Mielestäni äly ei ole vain yksi evoluution tuottama selviytymisstrategia muiden joukossa. Sitten kun streptokokki tekee raketin ja lentää kuuhun, lupaan harkita kantaani uudestaan.

    Jos äly on ylivoimainen selviytymisstrategia, se jää henkiin kerran kehityttyään. ”

    Ei jää. Kosmiset ilmiöt, kuten vaikkapa meteoriitit tai tähtien sammumiset sekä vähän pienemmässä mittakaavassa tapahtuvat asiat, kuten vaikkapa ilmastonmuutos, voivat tuhota älyn siinä missä ne ovat jo tuhonneet mm. dinosaurukset. Kysymys on suurelta osin kuinka nopeasti sivilisaatiot kehittyvät, ennenkuin jokin enemmän tai vähemmän sattumanvarainen katastrofi pyyhkii ne kosmokseesta.

    Tästä käsittääkseni tuli pohdinta Airbafin “filtteristä”. Eli siitä, mikä voisi tuhota älylliset sivilisaatiot sellaisella todennäköisyydellä, että “pälätystä” ei kuulu, vaikka alkeellisen elämän synty olisi kuinka todennäköistä tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kimmo kirjoitti 27.1.2010 kello 16:46

    Katolisen kirkon jäsenenä pyydän huomauttamaan, että tämän (äärikonservatiivisen?) instituution nykyoppeihin sisältyy mahdollisuus maan ulkopuolisesta elämästä. Kirkon mukaan ei ole mitenkään kristinuskon vastainen ajatus, että jumalan luomaa elämää olisi muualla maailmankaikkeudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. zumppi kirjoitti 27.1.2010 kello 16:52

    Pälätyksen puute antaa evidenssiä myös uskonnollisille maailmankuville – siis niille, jossa uskotaan raamattuun, koska käsittääkseni raamatussa ei puhuta avaruusolioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tiedemies kirjoitti 27.1.2010 kello 17:13

    Siitä älyllisen elämän todennäköisyydestä vielä: Sitä, että ihmisenkaltaista älyä jouduttiin maapallolla odottamaan 3.5 miljardia vuotta, on syytä verrata siihen, että maapallo on elinkelvoton alle miljardissa vuodessa, siihen mennessä on jo niin kuuma, että meret haihtuvat. Tämä ei johdu ihmisen toiminnasta, vaan on osa auringon elinkaareen kuuluvaa lämpenemistä.

    Jim Hansenin kauhuskenaariot ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten se tekee maapallosta Venuksenkaltaisen pätsin, perustuvat siihen, että aurinko on nyt lämpimämpi kuin vielä muutama sata miljoonaa vuotta sitten, kun hiilidioksidia oli vielä kymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Tämä pelko on varmaan isoksi osaksi turha, mutta ei ole silti mitenkään kaukaa haettua, että a) älyllinen elämä tuppaa syntymään pitkän ajan kuluessa, planeettojen elinkaaren loppupäässä ja b) älyllinen elämä tuppaa tuhoamaan itsensä ennen kuin se ehtii kovin pitkälle.

    A-kohta nojaa siihen, että älyllisen elämän syntyminen on epätodennäköistä, B-kohta puolestaan oletukseen, että älystä on “hyötyä” siinä merkityksessä, että älykäs laji syrjäyttää kaikki saalistajansa ja alkaa muokata ympäristöään lisääntyäkseen. Evoluutio tuskin tuottaa sellaista “riippumatonta älyä”, joka nopeasti ja helposti kykenee ohittamaan vanhemmat selviytymisstrategiat, kuten sen, että tehdään paljon lapsia ja hankitaan paljon energiaa.

    Jos maa ja sen elämä ovat auringon tyyppisten tähtien ympärillä esiintyvästä elämästä tyypillisiä esimerkkejä ja verraten tavallisia, ja jos ihminen on minkäänlainen indikaatio, niin älylliset eläimet todennäköisesti joko tuhoavat itsensä ennen kuin kykenevät lähettämään radioaaltoja, tai pian tämän kyvyn hankkimisen jälkeen. Ihminen voi, jos kauhuskenaariot ovat totta, olla jo tuhonnut planeetan niin, että tuhannen vuoden sisällä se on elinkelvoton, vaikka tekisimme mitä.

    Ehdotan, että panostetaan avaruusteknologiaan yms. niin, että voidaan tehdä siirtokuntia kuuhun ja Marsiin, niin edes jotain elämää jää jäljelle kituuttamaan tähän aurinkokuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tiedemies kirjoitti 27.1.2010 kello 17:15

    Yllä “tuhannen vuoden sisällä” on älytöntä liioittelua. Vaikka kasvihuone pääsisi karkuun, menisi totaaliseen maapallon sterilisaatioon pikemminkin kymmeniä tuhansia tai jopa miljoonia vuosia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Eräs pienehkö sivujumala kirjoitti 27.1.2010 kello 17:22

    “Tästä käsittääkseni tuli pohdinta Airbafin “filtteristä”.”

    En jaksanut lukea, koska oli tylsä, mutta referoi kaikin mokomin, jos siellä oli jotain, mitä en vielä ole sanonut.

    Mielestäni olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että ihmiskunta nyt tuhoaisi itsenä. Ikävimmissäkin skenaariossa (ydintalvi vaikka) osa ihmisistä eläisi jossain pommisuojissa. “Mars-ilmiö”, ilmakehä pakenee avaruuteen. Ei tule tapahtumaann, sillä jo nyt tiedetään miten ilmaston lämpeneminen voidaan hätätilassa lopettaa.

    En voi tätä mitenkään todistaa, mutta veikkaan kuitenkin, että alieneista ei kuulu, koska virtuaalimaailmoissa on niin paljon mukavampi elää. Inhottavinkin menninkäinen on Brat Pitt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Sampo Smolander kirjoitti 27.1.2010 kello 17:35

    Maailmankaikkeus on 13.7 miljardia vuotta vanha. Maapallo on 4.5 miljardia vuotta vanha. On hyviä syitä miksi riittävän monipuolisen alkuainekoostumuksen sisältäviä aurinkokuntia ja planeettoja ei ehkä olisi paljoa tuota aikaisemmin voinut syntyäkään. Maapallo aurinkokuntineen saattaa olla elämälle kelpaavien planeettojen joukossa ensimmäisten joukossa.

    Elämän merkkejä tunnetaan 3.6 miljardin vuoden takaa, eli elämä syntyi suunnilleen heti kun maapallo oli (3.8 miljardia vuotta sitten) jäähtynyt tarpeeksi. Eli maan alkeistumallinen mikrobielämä syntyi mahdollisesti suunnilleen niin nopeasti kuin maailmankaikkeudessa oli mahdollista.

    Sitten onkin ollut hitaampaa. Kesti 2 miljardia vuotta ennen kuin syntyi aitotumallista elämää. Kysessä oli edelleen yksisoluinen mikrobielämä, mutta aitotumallinen, eli solussa oli paljon enemmän sisäistä organisaatiota ja työnjakoa, soluelimiä, kuin alkeistumallisessa.

    Sitten kesti vielä miljardi vuotta, ennen kuin aitotumallisista yksisoluisista kehittyi monisoluista elämää. Siis viidesosa koko maailmankaikkauden iästä meni siihen että bakteerit keksivät monisoluisuuden.

    Viimeiset 0.6 miljardia vuotta kehitys onkin sitten johtanut vähän nopeammin monenmoisen muotoisiin eliöihin.

    Mutta siis:
    – 83% elämän olemassaolosta pelkkiä yksisoluisia.
    – 99.8% elämän olemassaolosta ilman tietoisuutta (eli ihmistä).
    – 99.999997% elämän olemassaolosta ilman radion keksimistä.

    Tässä valossa, elämää saattaa hyvinkin olla monilla planeetoilla tuolla jossain, mutta oletettavasti suurimmalla osalla elävistäkin planeetoista on vain yksisoluista elämää, ja monisoluisen kasvi- ja eläinkunnankin kehittäneillä planeetoilla tietoisuuden ja teknologisen kehityksen synty saattaa ottaa aikansa ja olla harvinaisehkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Marko Hamilo kirjoitti 27.1.2010 kello 17:40

    Aiheesta oli pari viikkoa sitten ilmestyneessä ja edelleen myynnissä olevassa Tiede-lehdessä.

    Kyseinen uutinen sekä taustoja ilmaiseksi myös täältä:

    http://www.tiede.fi/lehti/mars

    Mitä tulee älylliseen elämään, niin voi tietysti pohtia – vaikka N=1 – miten kauan tällä planeetalla kesti 1) elämän synty, 2) monisoluisen elämän ja tuman synty sekä 3) älyllisen elämän synty.

    Voi olla että yksisoluinen elämä syntyy melkein missä vaan missä olosuhteet sopivat tiettyyn haarukkaan, mutta että siitä syntyy jotakin, joka lähettäisi meille jollain arvaamallamme taajuudella tekstareita, on ehkä hieman tai kymmenen kertaluokkaa epätodennäköisempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Jukka Jonninen kirjoitti 27.1.2010 kello 18:24

    Tiedemies:
    “Ehdotan, että panostetaan avaruusteknologiaan yms. niin, että voidaan tehdä siirtokuntia kuuhun ja Marsiin, niin edes jotain elämää jää jäljelle kituuttamaan tähän aurinkokuntaan.”

    Hyvin tärkeä aihe, joka on lähes tyystin sivuutettu politiikan kaikilla tasoilla. Ehkä Ode voi ottaa tämän pohjustuksen agendalleen:). Joka tapauksessa on selvää, että “avaruusaskel” on otettava, jotta ihmiskunnalla on mahdollisuus selvitä vähänkin pidemmällä aikavälillä. Tälle alkaa olla jo kiire, koska tuo askel vaatii toteutuakseen varsin vakaat olot, jotta tarvittavat massiiviset resurssit saadaan mobilisoitua. Mahdollisen romahduksen jälkeen seuraavaan mahdollisuuteen voi mennä satoja, jopa tuhansia vuosia.

    Olen kirjoittanut muutaman pätkän näistä avaruusaiheista ihmiskunnan selviämisen näkökulmasta:
    Pullonkaulasta intergalaktiseen selviytymiseen
    Räjähdä, Eta Carinae, räjähdä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Eräs pienehkö sivujumala kirjoitti 27.1.2010 kello 18:31

    “Siis viidesosa koko maailmankaikkauden iästä meni siihen että bakteerit keksivät monisoluisuuden.”

    Ehkä meni, ehkä ei. Niin tai näin, todennäköisyyksiä on mahdoton laskea yhden tapahtuman perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Pyöräilijä kirjoitti 27.1.2010 kello 18:32

    Tuskin sieltä meteoriitista mitään älykkäitä avaaruusolioita löytyy, vaan jotain soluja tms. Tämä keskustelu meni kiinnostavasti heti kohti jotain transendenttia ja maailmanloppua, mikä saa myös meidät ateistit näyttämään liikuttavilta. Itse lähden saunaan rauhoittumaan kuohuttavan uutisen jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Eräs pienehkö sivujumala kirjoitti 27.1.2010 kello 18:58

    Tiedemies:
    “Ehdotan, että panostetaan avaruusteknologiaan yms. niin, että voidaan tehdä siirtokuntia kuuhun ja Marsiin, niin edes jotain elämää jää jäljelle kituuttamaan tähän aurinkokuntaan.”

    En tiedä, oliko tämä vitsi, mutta jos ei ollut suosittelen halvempana vaihtoehtona tämän kallisarvoisen sukumme säilyttämiseksi muuttamista pommisuojiin. Tai jos se ei kelpaa, meren allekin on halvempi matkustaa kuin Marsiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tvaara kirjoitti 27.1.2010 kello 19:12

    Onko mennyt jotakin ohi, kun kuvittelin, ettei enää muutamaan vuoteen ole oletettu, että elämä on harvinaisuus?

    Äly voi olla haastavampi havaittava.

    Tosin voi käydä niinkin kuin maanpäällisen älyn tulkinnassa: Vielä tovi sitten ihmisen erottavana ja määritelmällisenä ominaisuutena pidettiin kykyä käyttää työkaluja. Nyttemmin on huomattu, että eläimet käyttävät työkaluja (eivät ne autoja korjaa, mutta avaavat kuoria, kaivelevat, rakentelevat yms.). Todettiin, että eläimet eivät valmista työkaluja. Havaittiin, että hyvinkin erilaiset eläimet valmistavat käyttöönsä sopivia välineitä (vaikkapa murahaiset, jotka “kutovat” pesänsä saumat umpeen toukkien erittämällä tahnalla, ja suojaavat toukkia niin, että ne voivat käydä läpi muodonmuutoksen ilman kotelovaihetta) Viimeisenä loukkauksena ihmisyydelle ovat eläimet, jotka tekevät jotakin huvikseen (esim saukot laskevat mäkeä, useatkin eläimet harrastavat seksiä yhdessä tai yksinään jne.)

    Nykyään voi miltei jokainen kaupunkilainenkin havaita kuinka helposti esim. tiaiset oppivat kerjäämään, mutta niinhän se on, että sitä selviytyy, mite parhaiten taitaa, ja se sopinee kaikkeen elämään siellä tai täällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Eräs pienehkö sivujumala kirjoitti 27.1.2010 kello 19:24

    “Tuskin sieltä meteoriitista mitään älykkäitä avaaruusolioita löytyy, vaan jotain soluja tms. Tämä keskustelu meni kiinnostavasti heti kohti jotain transendenttia ja maailmanloppua, mikä saa myös meidät ateistit näyttämään liikuttavilta.”

    Jos ei ihan ymmärrä, mistä puhutaan, kannattaa olla hiljaa. Mutta jos ei ymmärrä, että ei ymmärrä, sitten ongelma onkin jo hankala. Saunaan meneminen aina auttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Frank kirjoitti 27.1.2010 kello 19:27

    Saiainpa pätkän rihmastoa kehooni nykyisten H1N1- jne. virusten sekaan niin näyttäisin mistä pesee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Arto Tukiainen kirjoitti 27.1.2010 kello 19:57

    Jos avaruuskivissä todella olisi eloperäistä jäännettä, niin nähtäisiinkö se vuoden merkittävimmäksi uutiseksi? Testasin tätä ajatusta minigallupissa mikroskooppikuvien kera, ja yleistulos oli se, että nuo matomaiset rakenteet koetaan hyvin vaatimattomiksi. Jopa EU herättää enemmän keskustelua. Luulen, että lehtiä lukeva ihminen kiinnostuu ulkoavaruudesta vasta sitten kun se koetaan uhkaavaksi tai sitä voi hyödyntää. Äärimmilleen puristettuna: ihminen haluaa tietää, voiko tuon havaitun avaruusolennon syödä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Catilina kirjoitti 27.1.2010 kello 20:17

    Uskovaksi itseni lukevana en tosiaan ymmärrä, miksi tämän pitäisi vaikuttaa minuun millään lailla. En heti keksi ketään muutakaan uskovaa, johon vaikuttaisi.
    Minusta tässä on nyt todellinen olkiukko, joka kertoo ehkä enemmän esittäjästään, vaikka en kyllä tiedä mitä. Toisaalta evvk.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. nokku kirjoitti 27.1.2010 kello 20:51

    Jos älyn kehittyminen galaksissamme on epätodennäköistä, on vielä epätodennäköisempää, että se kehittyy ja rakentaa radioita ja/tai raketteja kahdessa toisiaan lähellä olevassa paikassa juuri samaan aikaan, muutaman vuosikymmenen tai edes vuosisadan tarkkuudella.
    Siksi Fermin paradoksia ei ole olemassakaan ja siksi galaksimme on todennäköisesti raunioiden kokooelma.
    Mukavaa luettavaa: Alastari Reynolds – Pushing ice

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tiedemies kirjoitti 27.1.2010 kello 21:00

    Meren alle ei paljon muuteta, jos ilmakehä tekee venukset, meret kiehuvat ja lämpötila nousee niin korkeaksi, että lyijy ja tina sulavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Eräs pienehkö sivujumala kirjoitti 27.1.2010 kello 21:44

    “Uskovaksi itseni lukevana en tosiaan ymmärrä, miksi tämän pitäisi vaikuttaa minuun millään lailla.”

    Soininvaara teki ajatusvirheen: ötökkä Marsin kivessä ei todista, että elämä on syntynyt montaa kertaa.

    Mutta ehkä on syntynyt; sekin on mahdollista. Monen fundamentalistiuskovaisen kannalta tämä on sietämätön ajatus.

    Ehkä Soininvaara tarkoitti sitä. Ken tietää. Uskonasioissa ollaan aina ja ikuisesti tietämättömiä.

    Miksi me jumalat sallimme pahuuden? Luin vastauksen lukion elämänkatsomustiedon oppikirjasta. Ihmisellä ei olisi vapaata tahtoa, jos me jumalat estäisimme teitä tekemästä pahoja asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Keskustalainen kirjoitti 28.1.2010 kello 1:50

    Aiheeseen liittyen voin suositella Esko Valtaojan kirjaa Kotona maailmankaikkeudessa.

    Elämän synty on varsin todennäköistä, jos koko maailmankaikkeus on suuri kone, jonka tarkoitus on tuottaa elämää… =)

    P.S. käsittääkseni elollisten olioden kantaisät pystytään määrittelemään aika hyvin. Siksi osataan sanoa, että sinivalaalla ja ihmisillä on yhteisiä esi-isiä. Mikäli marsilaisilta ei löydy samaa dna:ta kuin maan elämältä, niin ovatko ne silloin syntyneet eri aikaan? Samoin maan päällä elämä on voinut syntyä useaan otteeseen – tätä ei selvästi olla pystytty näyttämään toteen, mutta ajatuksen se on kiehtova.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Juha kirjoitti 28.1.2010 kello 9:31

    Pikkaisen tulee mieleen, että ne, jotka eivät usko jumalaan alun alkaenkaan, yrittävät esiintyä uskon asiantuntijoina, ja todistella, että jumalaa ei ole olemassa.

    Nurinkurista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Jaakko Hirvonen kirjoitti 28.1.2010 kello 10:12

    Jatketaanpa kirjasuosituslinjalla. Wardin ja Brownleen “Rare earth: why complex life is uncommon in the universe” löytyy jossain mitassa näemmä myös google booksista: http://books.google.fi/books?id=qz7YBLkabzAC&printsec=frontcover&source=gbs_v2_summary_r&cad=0#v=onepage&q=&f=false

    Kirjan sanoma on, että tekijöiden mukaan monimutkainen elämä lienee tulosta harvinaisesta sopivien tekijöiden yhteensattumasta, mutta yksinkertainen mikrobielämä saattaa sen sijaan olla hyvinkin yleistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Jaakko Hirvonen kirjoitti 28.1.2010 kello 10:16

    Korjaus: eipä siellä olekaan kuin muutama sivu johdannon lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. antti kirjoitti 28.1.2010 kello 10:25

    “Tiedemies kirjoitti 27.1.2010 kello 21:00
    Meren alle ei paljon muuteta, jos ilmakehä tekee venukset, meret kiehuvat ja lämpötila nousee niin korkeaksi, että lyijy ja tina sulavat.”

    Edes ilmatieteen laitoksen simuloinnit ei noin lauhkeita talvisäitä ennusta. Oliko nämä ihan IPCC:n ennusteista asti? Joko tälle vaiko vasta seuraavalle vuosisadalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Catilina kirjoitti 28.1.2010 kello 11:43

    Tuota noin. Uskovaksi itseni lukevana en edelleenkään ymmärrä, miksi minun ei sallittaisi hyväksyä ajatusta, että elämää on syntynyt monta kertaa?

    Elämä on prosessi, ja maailmankaikkeus on verbi, eikä substantiivi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Saara kirjoitti 28.1.2010 kello 11:55

    Juha:

    Pikkaisen tulee mieleen, että ne, jotka eivät usko jumalaan alun alkaenkaan, yrittävät esiintyä uskon asiantuntijoina, ja todistella, että jumalaa ei ole olemassa.

    Nurinkurista.

    Jäin miettimään, johtuisikohan tämä osittain peruskoulussa annettavasta tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta. Itselleni oli pienenä lapsena kova paikka, kun opettaja pani tunneilla lausumaan uskontunnustusta ääneen. Otin ja otan valehtelun aika vakavasti, enkä nähnyt kovin ylevänä järjestelmää, joka sekä opettaa valehtelun olevan väärin että edellyttää sitä niiltä, jotka eivät usko kristittyjen Jumalaan. Myöhemmin yläasteella sain uskonnosta tuntiaktiivisuudestani huolimatta koetuloksiin nähden pykälää huonomman arvosanan, koska vastasin väärin tunnilla esitettyyn kysymykseen: “Uskotko Jumalaan?”. Opettajan mielestä uskonasioita ei voinut hallita täydellisesti, jos ei ollut uskossa. Ymmärrän hyvin, jos joku samoin kohdeltu kokee vielä aikuisenakin tarvetta vastahyökkäyksiin.

    Valitettavana seurauksena idioottimaisesta uskonnonopetuksesta jotkut kasvavat näkemään myös uskontojen edustamat hyvät asiat, kuten henkisen ulottuvuuden tärkeyden ihmiselämässä, vastenmielisinä ja kartettavina. Jo usko sanana aiheuttaa helposti epäluuloa, vaikka tosiasiassa meistä jokainen elää uskomuksien varassa ja niiden ohjaamana, uskoimme Jumalaan tai emme. Tieteellinen tietokaan ei useimmiten ole pysyvää; me vain uskomme sen pitävän paikkansa kunnes se kumotaan tai vanhentuu ja maailmankuvamme muuttuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Tiedemies kirjoitti 28.1.2010 kello 12:12

    Siis, meret kiehuvat kuiviin, tai oikeastaan haihtuvat kuivaksi joskus noin miljardin vuoden sisällä. Kuten yllä sanoin, Venus-skenaario on mielestäni yliampuvaa liioittelua lyhyellä aikavälillä. Se on kuitenkin edessä ennenpitkää, ja ihan riippumatta siitä, mitä ihmiset tekevät.

    Maapallo on ollut olemassa jokseenkin nykyisen näköisenä nelisen miljardia vuotta ja jonkinlaista elämää on täällä ollut suurimman osan ajasta. Ihminen on tullut pallolle nyt, kun tätä elämälle suotuista aikaa on jäljellä enää viimeinen neljännes. Olemme siis planeetan asumiskelpoisen ajan loppuvaiheen asukkaita.

    Itseasissa, erilaiset tekniikat, jotka nykyisellään voisivat soveltua Venuksen maankaltaistamiseen voivat tulla relevanteiksi keinoiksi pidentää maapallon elinikää.

    Tämä liittyy harvinaisen vähän nykyiseen ilmastonmuutoskeskusteluun. Ainoa kytkös on, että ihmisen toimet saattavat siirtää Venus-ilmiön käynnistymistä aiemmaksi, vaikka tämä onkin hyvin epätodennäköistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Eräs pienehkö sivujumala kirjoitti 28.1.2010 kello 12:21

    “Meren alle ei paljon muuteta, jos ilmakehä tekee venukset, meret kiehuvat ja lämpötila nousee niin korkeaksi, että lyijy ja tina sulavat.”

    Niin, Venushan se olikin eikä Mars.

    Mutta ylilämpenemisen estäminen sujuu joka tapauksessa nykyteknologialla noin promillen tuhannesosalla Marsin asuttamisen kustannuksista.

    Jos tapahtuu jotain ikävämpää, kuten vaikka valtavan meteoriitin osuma, no, täällä Turussa on valtionhallinnon virkailijoille rakennettu Urheilupuiston alle pommisuoja.

    Tulee mieleen Douglas Adams ja se, minkälainen olisi uusi uljas maailma sitten, kun sen perustaisivat byrokraatit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Eräs pienehkö sivujumala kirjoitti 28.1.2010 kello 14:00

    Ihan kaikki ei tätä halua kuulla, mutta näin se menee:

    Ihminen lisää ensiksi lonkkaproteesin ja sitten keinosilmän. Demantia? No hätä, lisätään vähän prosessointitehoja Intelin aivoprosessorilla. Miksi haluaisin enää sanoa puhelimelle sen nimen kenelle soitan, kun kerran Nokian uusi malli tulkitsee suoraan ajatuksia. Helvetti, jalkaan iski diabetes. No eiku pois. Miksi asuisimme täällä maanpinnalla, jossa meitä uhkaa kaikenlaiset katastrofit? Eiku maan sisään. Robotit kaivakaa! Kuinka syvälle? Kilometri? Eikö vieläkään tunnut turvalliselta? Kaksi? Kolme? Robotit kaivakaa!

    Ai että Marsiin! Huono vitsi, keksi uusi. Ai et keksi? No, en keksi minäkään. Katotaan Spede-show miljoonannen kerran

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. paavo kirjoitti 28.1.2010 kello 14:34

    Ei nyt ihan uppoa tajuntaan tämä kohina uskonnosta tämän tutkimustuloksen yhteydessä.

    Väittäisin että asialla on “uskonnollista maailmankuvaa” järisyttävää merkitystä vain sille hyvin pienelle osalle ihmisistä ketkä ottavat raamatun (tai muun vastaavan) luomiskertomuksen kirjaimellisesti. Ja näitä on oman kokemukseni mukaan hyvin pieni osa suomalaisista. Edes kirkkon kuuluvien joukossa moinen “fundalismi” on hyvin harvinaista.

    Ehkä jossain muualla asuu ihmisiä jotka repivät ihokkaansa tämän tiedon johdosta, mutta jotenkin en silti jaksa uskoa että tämän johdosta kirkot ja moskeijat muutettaisiin navetoiksi. Nettikeskusteluja tämä varmaan ruokkii taas pitkään.

    Ylipäätään monilla keskustelupalstoilla liikkuvilla “ei uskovaisilla” tuntuu olevan omituisia käsityksiä “uskovista” ja heidän ajatuksenjuoksustaan.

    Usko jumalaan ei välttämättä tarkoita sitä että uskoo sokeasti ja sanasta sanaan kaiken mitä raamattu tai joku uskonnollinen auktoriteetti sanoo. Jokaisella uskovalla on oma uskonsa jumalansa (yksikössä tai monikossa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. paavo kirjoitti 28.1.2010 kello 14:43

    Tarkenntaan vielä vähäsen ylläolevaa postaustani (harmi ettei kertaalleen lähetettyä postausta voi editoida):

    En siis epäile yhtään että elämän löytyminen maan ulkopuolelta EI heiluttaisi maailmankuvaamme suuresti ja ETTEI sillä olisi merkittäviä seurauksia kulttuurillemme ja ajattelullemme. En kuitenkaan usko että nämä vaikutukset kohdistuisivat jotenkin dramaattisesti juuri “uskovaisiin”. Usko “normaali-ihmisillä” harvoin perustuu sellaiseen ajatteluun että kaiken pyhissä kirjoituksissa sanotun on oltava absoluuttisen totta tai muuten koko uskosysteemi romahtaa. Näin voisi varmaan tapahtua sille äärimmäisen pienelle osalle ihmisiä jotka uskovat fundamentalistisesti ja absoluuttisesti kaiken olevan totta. Tällöin loogisesti yhden asian osoittautuminen epätodeksi vetäisi maton kaiken muunkin alta. Valitettavasti vain tälläiset ihmiset tuskin noudattavat logiikkaa ajattelussaan muutenkaan, joten epäilen että he ratkaisevat dilemman yksinkertaisimmalla tavalla kieltäytyvät uskomasta tutkimustuloksiin (tai vaihtoehtoisesti selittävät sen jumalansa tekona).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Pyöräilijä kirjoitti 28.1.2010 kello 14:47

    Joo, en ole perehtynyt kosmologiaan, enkä myöskään puhunut alieneista kirjaimellisesti. En vain ymmärrä onko tämä meille tärkeämpi uutinen kuin vaikkapa ajankohtaiset ekologiset ongelmat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Rotwang kirjoitti 28.1.2010 kello 16:19

    Pyöräilijä:
    En vain ymmärrä onko tämä meille tärkeämpi uutinen kuin vaikkapa ajankohtaiset ekologiset ongelmat?

    Ei kai ekologisista ongelmista ole vuoden sisällä tullut mitään uutta ja mullistavaa uutista. Suurimmat ongelmat, kuten esim. ilmastonmuutoksen riski ja lajien sukupuutot, ovat olleet tiedossa jo vuosikaudet.

    En muista, mistä luin, taisi olla Francis Crickistä kertova kirja. Aikanaan kun Crick ja Watson julkaisivat DNA:n rakenteen (joka siis paljasti samalla geneettisen materiaalin kahdentumisen periaatteen), niin harva sanomalehti katsoi asiaa julkaisemisen arvoiseksi ja nekin kuittasivat asian parin rivin jutulla. Kyseessä oli kuitenkin eräs suurimmista tiedollista läpimurroista koko 1900-luvulla.

    Jos elämää (edes yksisoluista) löytyy todistettavasti toisilta planeetoilta, niin se ei minusta ole mikään vuoden tärkein uutinen – se on vuosisadan tärkein uutinen!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Xerxes kirjoitti 28.1.2010 kello 20:12

    Tämän uusimman uutisen takana on siis sama porukka joka vuonna 1996 vähäksi aikaa sai maailman varpailleen näyttämällä todisteita mikrobeista Marsista tulleessa meteoriitissa.
    Tuolloin innostus lakastui kun näytti siltä että mikrobit ovat omat planeetastamme. Häly oli kuitenkin niin suuri että siitä on tehty kirja:

    The Rock from Mars: A Detective Story on Two Planets (Hardcover)
    by Kathy Sawyer (Author)
    Hardcover: 416 pages
    Publisher: Random House (14 Feb 2006)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Riitta kirjoitti 28.1.2010 kello 22:52

    “Väittäisin että asialla on “uskonnollista maailmankuvaa” järisyttävää merkitystä vain sille hyvin pienelle osalle ihmisistä ketkä ottavat raamatun (tai muun vastaavan) luomiskertomuksen kirjaimellisesti.”

    Tuskin heillekään: ei heitä ole aiemmatkaan tieteelliset tulokset hetkauttaneet. Eiköhän tässä itse kukin suhtaudu koko juttuun oman maailmankatsomuksensa kautta: jos on pitänyt Raamattua luonnontieteen perusteoksena, niin pitää sitä edelleen. Jos taas suhtautuu Raamattuunsa toisin, niin suhtautuu edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Samuli Saarelma kirjoitti 29.1.2010 kello 1:15

    Minä en näe satunnaisesti joka suuntaan etenevillä radioaalloilla tapahtuvan “pälätyksen” puutetta oikein minkäänlaisena todistuksena siitä, että galaksissamme tai jopa suhteellisen lähellä meitä olevilla tähdillä ei olisi älyllistä elämää. Voi hyvin olla, että tällainen radioaalloilla kommunikointi koskee vain hyvin lyhyttä kehityshistorian vaihetta älyllisen elämän kohdalla.

    Ehkä parempi todiste on se, ettemme ole havainneet kenenkään tulleen tänne fyysisesti (tai ainakaan tätä ei ole tieteellisesti pitävästi todistettu, yksittäisten ihmisten ufo-havaintoja toki on ollut). Tämäkään ei tosin minusta osoita varmuudella mitään.

    Voi hyvin olla, että täällä on käytykin paljon ennen nykyihmisen syntyä ja havaittu, että näköjään jotain elämää täällä kehittyy, mutta kehittyköön. Jos maapallolla ei ole mitään sellaista, mitä älykkäät elämänmuodot välttämättä tarvitsevat, niitä ei välttämättä ole kiinnostanut puuttua planeettamme elämään mitenkään.

    Samoin voi päteä, että kaikki galaksin tähtienväliseen matkusteluun kykenevät sivilisaatiot ovat keskenään sopineet, ettei tällaisten kehittymättömien elämänmuotojen kehitykseen puututa ennen kuin ne kehittyvät niin pitkälle, että kykenevät itse alkaa matkustella ympäri galaksia. Tämä vastaisi Star Trekin “prime directiveä”.

    Oletuksella, että galaksissamme on paljon elämää, nämä kaksi vaihtoa vaikuttavat minusta todennäköisemmiltä kuin se, että nämä elämänmuodot tulisivat tänne meidän luoksemme juuri nykyihmisen aikaan (sitähän emme tiedä, jos ne olisivat käyneet täällä montakin kertaa ennen ihmistä) saati, että pälättäisivät joka suuntaan säteilevillä radioaaltokommunikaattoreilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. TL kirjoitti 29.1.2010 kello 10:24

    Youtubesta löytyy hyvä animaatio tunnetusta maailmankaikkeudesta: http://www.youtube.com/watch?v=17jymDn0W6U

    Siitä näkyy myös hyvin kuinka “pitkälle” ihmiskunnan radiomöykkä on ehtinyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Catilina kirjoitti 29.1.2010 kello 10:35

    Niin, kyllähän se ensimmäinen käytännön ajatus sähkömagneettista säteilyä käytettäessä olisi kohdistaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Liian vanha kirjoitti 29.1.2010 kello 11:38

    “että galaksissamme tai jopa suhteellisen lähellä meitä olevilla tähdillä ei olisi älyllistä elämää. Voi hyvin olla, että tällainen radioaalloilla kommunikointi koskee vain hyvin lyhyttä kehityshistorian vaihetta älyllisen elämän kohdalla. ”

    Toistaiseksi emme kykene kunnolla havaitsemaan edes lähitähditä, josko niiden elämänvyöhykkeellä olisi elämälle kelvollisia planeettoja.
    Joitain viitteitä on olemassa, mutta useimmat havaitut planeetat ovat jättliäisiä, jotka eivät jostain syytä sovellu elämälle, ainakaan millään tunnetulla reunaehdolla .
    Eli avaruuden tutkimuksen pitää kehittyä vielä paljon ennen kuin saamme selville, löytyykö elämälle sopivia planeettoja.

    Mitä tulee radioaaltoihin niin olemme lähettäneet ja vastaanottaneet signaaleja vasta alle 100 vuotta ja sellaislla taajuuksilla ja tehoilla, jotka etenevät, aikaikkuna on vielä lyhyempi.

    Tuo 50-vuoden aikaikkuna on kovin lyhyt maailmankaikkeuden ikään nähden ja sinä aikana on ehtinyt syntyä ja tuhoutua n kpl sivilisaatioita.
    Tai ne ovat voineet kehittyä pitemmälle ja käyttävät jotain muuta meille tuntematonta tekniikkaa.

    Ja se, että he lähettäisivät tähän suuntaan jotain niin sekin olisi jo ihme.

    Ja mitä tulee tehoon niin tällainen satunnainen ympärisäteilevä teho on jo muutaman valovuoden päässä niin vaimentunutta, että sitä on vaikea havaita taustakohinasta .
    Voyager 2 on nyt aurinkokunnan äärirajoilla ja signaali on juuri ja juuri erotettavissa, tosin tehokin on heikko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. a_l kirjoitti 29.1.2010 kello 12:34

    Pitää asettaa asiat oikeaan perspektiiviin.

    Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, elämää on esiintynyt n. 3,8 miljardia vuotta, älyllistä elämää määritelmästä riippuen joitakin kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia.

    Mitenkään ei voida päätellä onko äly evoluution ohimenevä oikku vai ylivoimainen selviytymiskeino.

    Fermin paradoksi ei ole mikään paradoksi, sillä jo naapuritähdellä voi asustella miljardi vuotta vanha sivilisaatio emmekä me tietäisi siitä mitään. Ylipäätään näistä asioista meillä ei ole loppujen lopuksi muuta kuin valistuneita arvauksia.

    Mikäli tuo kivi tosiaan kantaa jälkiä maapallon ulkopuolisesta elämästä, on se vuosisadan suurin uutinen. Tulevaisuudessa ihmetellään miten se ei aikanaan herättänyt suurempaa huomiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Janne Korhonen kirjoitti 30.1.2010 kello 11:28

    Muistelen lukeneeni, että ihmiskunnankin “radioloisto” on pikku hiljaa hiipumassa, kun tiedonsiirto siirtyy enenevässä määrin valokaapeleihin ja mikroaaltolinkkeihin, sekä pidemmällä (=astronomisella) matkalla lasereihin ja masereihin.

    Teoriassa vaikka jokaisessa lähitähdessä saattaisi olla tähtienvälistä viestintää harrastava sivilisaatio, muttemme huomaisi sitä ellei tähtienvälinen kommunikaatiomaser vahingossa pyyhkäisisi meidän aurinkokuntamme kautta.

    Radioloiston rajoittamisellekin voisi löytää perusteita. Lähitähdillähän saattaa lymytä paranoidi, tähtienvälisen aluksen rakentamiseen kykenevä sivilisaatio. Tälläinen alus olisi jo itsessään äärimmäinen joukkotuhoase, ja tilanteeseen liittyy tietty houkutus “ampua” ensin.

    Tai sitten joku sivilisaatio on laittanut liikkeelle itsekopioituvan “berserker”-koneen, jonka tehtävä on tutkia käymättömiä korpimaita, löytää uusia sivilisaatioita ja sitten lopettaa ne ennaltaehkäisevästi.

    Nämä ja kaikki muut argumentit puoltavat vähintään avaruusteknologian kehittämistä ja Aurinkokunnan voimaperäistä kolonisaatiota – munat pois samasta korista – niin pian kuin mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Arto Tukiainen kirjoitti 30.1.2010 kello 14:47

    Janne voi olla oikeassa siinä, että meidän ei ehkä kannata yrittää tiedottaa itsestämme liikaa naapuritähtien suuntaan. Pidetään matalaa profiilia siltä varalta, että naapurit haluavat olla maailmassa yksin eivätkä siedä meitä. Toisaalta voi olla niinkin, että tiedotuskanavamme eivät kerro naapureille mitään sen enempää kuin kosminen taustasäteily meille. Lisäksi on otettava huomioon ystävällisten tai vähintään välinpitämättömien naapurien mahdollisuus. Mikä olisi rationaalinen tiedotusstrategia tässä epävarmassa tilanteessa? Onkohan aihetta tutkittu perusteellisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Jukka T kirjoitti 31.1.2010 kello 8:13

    Sinänsä mielenkiintoinen uutinen. Muistelen, että lukiossa 60-luvulla biologianopettajamme puhui jo samasta asiasta – oli tunnetusti aikaansa edellä ja huima visionääri.
    Se, että Marsista sinkoutuneessa kappaleessa olisi toisella planeetalla syntyneen elämän jälkiä, ei mielestäni kuitenkaan osoita sitä, että elämä olisi tullut Maahan muualta – päinvastoin. Jos Marsin kaltaisella, ankealla planeetalla on voinut syntyä elämää, sen täytyy olla maailmankaikkeudessa hyvin tavallinen ilmiö, ja se, etä maapallon olosuhteisa EI olisi elämää syntynyt, on siis erittäin epätodennäköistä.
    Yhden kommentoijan esittämä ajatus siitä, että elämää on voinut syntyä planeetallamme useaan eri otteeseen, vaikuttaa loogiselta. Ehkäpä vain elävien orgamnismien perusreseptit ovat niin vähissä, etä eri aikoina ja eri paikoissa syntyneet eliöt väkisinkin ovat toistensa kaltaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Janne Korhonen kirjoitti 31.1.2010 kello 13:56

    Arto: onhan tuota mietitty paljonkin.

    Vihamieliset itsekopioituvat eli von Neumannin koneet, berserkerit, (nimi tulee tieteiskirjailija Fred Saberhagenin novelleista) ovat itse asiassa yksi täysin mahdollinen selitys Fermin paradoksiin. Koneiden ei myöskään tarvitse olla aktiivisesti vihamielisiä: riittää, että ne ovat esimerkiksi kolonisaatiota valmistelevia laitteita jotka ovat syystä tai toisesta välinpitämättömiä toisia sivilisaatioita kohtaan.

    Vakavasti aihetta on pohtinut ainakin kosmologi Edward Harrison. Harrison itse asiassa esittää, että tälläisten koneiden looginen ja teknologinen mahdollisuus johtaa siihen, että mahdollisten superkehittyneiden sivilisaatioiden intresseissä olisi suhtautua potentiaalisesti ekspansiivisiin lajeihin samoin kuin ihmiset suhtautuvat Ebola-virukseen, tai parhaassakin tapauksessa sokerimuurahaisiin.

    Tämä itse asiassa selittäisi, miksi Linnunrata ei ole tulvillaan muukalaisia: jos ekspansiopaineiseen lajiin suhtaudutaan kuin tappavaan tautiin – von Neumannin koneiden mahdollisuuden vuoksi – rationaalinen ratkaisu olisi tömäyttää tälläisiä piirteitä omaavan lajin kotiplaneettaan tähtienvälinen avaruusalus jollain huomattavalla prosentilla valon nopeudesta, ennen kuin laji saavuttaa von Neumannin koneiden rakentamiseen tarvittavan kehitystason. (Joku voisi kutsua tätä paranoiaksi. Mahdollista, mutta pitää muistaa, että koneiden rakentamiseen ja lähettämiseen tarvittaisiin joskus tulevaisuudessa vain yksi omista lähtökohdistaan rationaalisesti toimiva diktaattori – tai suuryritys.)

    Ihminen on varsin ekspansiivinen laji, ja jos televisiolähetyksiämme on siepattu ja kyetty tulkitsemaan, se lienee selvinnyt muillekin. Kuka tietää – galaktisen Tarttuvien tautien keskuksen impaktori saattaa olla jo matkalla.

    Toisaalta, pelkkä pelko tästä saattaa pitää muut sivilisaatiot hiljaisena. Fermin paradoksi itsessään antaa syyn pysyä vaiti: jos kaikki muutkin ovat hiljaa, ehkä siihen on hyvä syy.

    Itse pidän kuitenkin todennäköisempänä syynä hiljaisuuteen sitä, että radio näyttää olevan vain ohikiitävä välivaihe kommunikaatiossa. Ihmisten radioloisto näyttää kestäneen karkeasti arvioiden noin 100 vuotta, ensimmäisistä kokeiluista analogisten televisiolähetysten loppumiseen. Lähettimien teho ja etenkin hukkateho on nykyään – ehkä joitakin tutkalaitteita lukuunottamatta – niin pieni, että niiden erottaminen tähtitieteellisten etäisyyksien takaa on vaikeaa.

    Mutta tämä menee jo ohi aiheesta :). Enemmän aiheeseen liittyen, olen ymmärtänyt että vielä 1950-luvulla yksinkertaisen elämän olemassaoloa Marsissa pidettiin tiedemiesten piirissä jopa todennäköisimpänä vaihtoehtona. Yllätys oli itse asiassa melkoinen, kun luotaimet eivät heti löytäneet mitään konklusiivista – Vikingin erikoisista tuloksista huolimatta. (Nythän on esitetty, että Vikingin automaattilaboratorion Atacamassa kokeiltu tekniikka on saattanut tuhota mahdolliset marsilaiset mikro-organismit. Tai sitten ei.) Lopullisesti asia varmistunee vasta, kun saamme paikalle ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. az kirjoitti 31.1.2010 kello 15:42

    Pidän erittäin epätodennäköisenä, että koko universumissa olisi toista ihmisen älyllisen kehityksen asteen saavuttanutta lajia.

    Mitä tulee tuohon murikkaan, niin jokainen voi kohdallaan miettiä, että kumpaa pitää todennäköisempänä, että ne jäljet siihen kiveen on tehnyt maapallon bakteeristo, vaiko Marsin hypoteettinen vastaava. Kiveä kaksikymmentä vuotta tuijottaneella tutkijalla toki on oma preferenssinsä, se joka hänet sai kiveä alunperin tuijottamaankin. Muutenhan hänen uransa olisi traagisesti mennyt hukkaan ja hänhän kuten kuka tahansa meistä haluaa kokea merkitystä elämälleen, joten kivi saa tällöin apriorisia metafyysisia ominaisuuksia. Hieman kuten CO2 toisaalla (sitäkin kun tässä ketjussa sivuttiin laajalti, joten älkää nyt tähän reagoiko, kunhan totesin mielipiteeni vastaavasta ilmiöstä tutkimusmaailmassa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Rotwang kirjoitti 31.1.2010 kello 17:22

    az:
    “Mitä tulee tuohon murikkaan, niin jokainen voi kohdallaan miettiä, että kumpaa pitää todennäköisempänä, että ne jäljet siihen kiveen on tehnyt maapallon bakteeristo, vaiko Marsin hypoteettinen vastaava.”

    Tämä on tietenkin se lähtökohta, josta käsin muu tiedeyhteisö NASA:n tutkijoiden esittämää evidenssiä arvioi. Toki NASA:n tutkijoilla on henk. koht. motiiveja uskotella itselleen ja muille, että kivenmurikassa olevat pötkylät ovat Marsista kotoisin. Muilla tutkijoilla on puolestaan voimakkaat kannustimet osoittaa kyseinen väite vääräksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus