Kunnallinen itsemääräämisoikeus tuottaa eroja, se on jopa sen tarkoitus

26.1.2010 · Aihe: _ 

Ylen aamu-uutiset valittivat, että lapsiperheet ovat eriarvoisessa asemassa, kosta toiset kunnat maksavat lastenkotihoidontuen kuntalisää, toiset eivät. Pitäisi päättää, kannatetaanko kunnallista itsemääräämisoikeutta vai ei. Jos kunnat saavat päättää itse, siinä on se riski, että toiset kunnat päättävät yhdellä tavalla ja toiset toisella. Jos kaikkien on päätettävä samalla tavalla, silloin ei ole kunnallista itsemääräämisoikeutta.

Voidaan tietysti sanoa, että sosiaalisten tulonsiirtojen ei pitäisi olla kunnallisia vaan valtiollisia ja siten kaikille samoja. Se on sitten kokonaan eri asia. Tämähän tarkoittaisi, että paikallisesti ei saisi päättää paremmista eduista.

Samassa uutisessa väitettiin, että nostamalla päivähoidon kuntalisää kunnat pyrkivät säästämään päivähoidon menoissa. Voivat pyrkiäkin, mutta eivät säästä. Kotihoidontuen maksaminen on kunnalle verojenkin jälkeen selvästi halvempaa kuin päivähoito, mutta kotihoidontuen nostaminen tuottaa aina tappiota.

Jos korotettua tukea voitaisiin maksaa suunnatusti vain niille, jotka muuten panisivat lapsen päivähoitoon, kannattaisi maksaa kohtalaisen korkeaa tukea.  Korotettua tukea joudutaan maksamaan myös niille, jotka hoitaisivat lapsia kotona joka tapauksessa. Jos satasen korotus kotihoidon tukeen lisää kotihoidon tuen suosiota kymmenellä prosentilla, tuo korotus maksaa tonnin jokaista uutta kotihoidon tuen asiakasta kohden.

Olen kannattanut kotihoidon tuen Helsinki-lisää, mutta en ole koskaan kuvitellut, että se toisi kaupungille säästöjä.

Kommentit

92 Vastausta artikkeliin “Kunnallinen itsemääräämisoikeus tuottaa eroja, se on jopa sen tarkoitus”

  1. Riitta kirjoitti 26.1.2010 kello 9:13

    Kuntalisä on ihan käyttökelpoinen väline silloin, kun päiväkoti-ikäisten lasten määrä yhtäkkiä nousee niin, että päiväkotiryhmiä pitäisi ainakin väliaikaisesti uusien päiväkotien rakentamisen ajaksi sijoittaa sopimattomiin tiloihin. Esimerkiksi Kangasalla tuttavaperheen yksivuotias oli puolisen vuotta “päiväkodissa”, joka oli sijoitettuna ihan muihin tarkoituksiin rakennetun talon toiseen kerrokseen. Lapset olivat juuri kävelemään oppineita ja ulkoilemaan mentiin rappuja pitkin.

    Minä en ikinä valitsisi kotipaikkaa kuntalisän perusteella. Jos kuntalisää maksetaan, se on merkki siitä, että päiväkodeissa on liikaa lapsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Liian vanha kirjoitti 26.1.2010 kello 9:13

    “Voidaan tietysti sanoa, että sosiaalisten tulonsiirtojen ei pitäisi olla kunnallisia vaan valtiollisia ja siten kaikille samoja. Se on sitten kokonaan eri asia. Tämähän tarkoittaisi, että paikallisesti ei saisi päättää paremmista eduista.”

    Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu, kun nykyinen kuntarakenne on ajalta hevonen ja rattaat ja aika on ajanut nykyisestä kuntarakenteesta ohi.
    Tämän muutoksen näki selvästi Lapissa 70-80-luvulla, täällä etelääs sen huomaaminen on varmaan ollut vaikeaa.
    Valtiollisessa Telessä oli itsenäisiä yksiköitä ympäri Lappia, mutta kun tiestö, tietoliikenneyhteydet, logistiikka, tietojärjestelmät etc eivät voi enää toimia niin pienissä yksiköissä. Esim Muonio oli itsenäinen aluetoimisto ja käsitti kaksi kuntaa Muonion ja Enontekiön mutta se lakkautetiin jo 70-luvulla.
    Nyt on menty tietysti vähän yli, mutta useimmat valtion hallinnon yksiköt ovat kyenneet muuttumaan .

    Kuntaporras on jäänyt kivikaudelle ja ongelmat ovat aidosti rakenteellisia ja johtavat palveluiden rapautumiseen .
    Suomi on sen verran pieni, että ei täällä tarvita näin moniportaista hallintoa, etenkin on tullut EU-porras lisää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Liian vanha kirjoitti 26.1.2010 kello 9:34

    Itse asiassa tuo kehitys kulki niin, että aluekonttorit lopetettiin Telessä 1985 ja siirryttiin viimeisiä läänejä edustaneeseen jakoon. Se päättyi 1991 ja siirryttiin valtakunnallisiin yksiköihin.
    Valtionhallinto tuli perässä vasta nyt eli n 20 vuotta jäljessä, mutta kuntaporras ei ole vielä edes aloittnut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Liian vanha kirjoitti 26.1.2010 kello 9:41

    ” kun päiväkoti-ikäisten lasten määrä yhtäkkiä nousee niin, että päiväkotiryhmiä pitäisi ainakin väliaikaisesti uusien päiväkotien rakentamisen ajaksi sijoittaa sopimattomiin tiloihin.”

    Viime vuonna tästä suunnittelun hajonta ongelmasta käytiin keskutelua ja silloin esitin, että ongelma ratkaistaan varaamalla kaavaan sopivia alueita päiväkotia varten ja rakentamalla siihen siirrettävä päiväkoti.
    Ja näin Helsinki sitten lopulta ratkaisi asian.
    Tällainen siirrettävä päiväkoti täyttää kaikki päiväkodin vaateet, mutta sitä vierastetaan “parakkina”.

    Nykyään kun pitää varautua 40 vuoden työuraan ennen kuin pääsee eläkkeelle niin kotiin ei enää voi jäädä lapsia hoitamaan ,tuen pitäisi olla paljon korkeampi, itse asiassa kunta ei voi koskaan maksaa niin paljoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kaisa R kirjoitti 26.1.2010 kello 9:57

    Kerrot kuntien erilaistumisesta ja keskinäisestä kilpailusta rahan käytössä. Ajattelu jää vielä hiukan pinnalliseksi.

    Eri kuntien asukkaat ovat hyvin erilaisessa asemassa viranomaisten tekemien päätösten takia, jotka eivät ole tuhlailuun tottuneessa byrokratiassa ensisijaisesti taloudellisia päätöksiä. Kun kunnassa perustuslailliset ja muut oikeudet toteutuvat ja toisessa kunnassa taas ei, on todella syytä olla huolissaan eriarvoistumisesta kunnissa.

    Lastensuojelu on eräs tällainen kunnan toimiala, jossa päätökset ja käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain. Sama lapsi viedään jossain kunnassa kiireellisesti huostaan loppulapsuutensa ajaksi. Toisessa kunnassa taas samaa lasta ja hänen perhettään pidettäisiin normaalina keskivertotapauksena.

    Tilastolliset erot kuntien välillä ovat suuria, kun esimerkiksi tarkastellaan huostaanotettujen lasten määrää. Monilla köyhillä pikku kunnilla näyttää olevan rahaa, millä mällätä, kun ne makselevat lasten laitoshoidosta 200 euroa vuorokaudessa ja enemmänkin. Laitos ei yleensä edes sijaitse omalla paikkakunnalla.

    Moni lastensuojelun kynsiin joutunut lapsiperhe joutuu jättämään kotikuntansa, jotta saisi elää normaalia elämää, rauhassa.

    Lasten huostaanottojen raju kasvu on hyvä esimerkki siitä, miten käy kun pikku virkamies (sosiaalityöntekijä) saa väljät valtuudet (lastensuojelu-)laissa.

    Sopii ihmetellä, kilpaileeko huostaanottava kunta tosiaan muiden kuntien kanssa vetovoimaisuudesta? Kenen mielestä sellainen kunta on houkutteleva asuinpaikka, vaikka kunta lapioi lastensuojelulaitoksille paljon rahaa?

    Huostaanotosta kun aika harvoin hyötyy edes lapsi itse, sillä huostaanotto on vakava signaali kunnan peruspalveluiden täydellisestä epäonnistumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sylvesteri kirjoitti 26.1.2010 kello 9:59

    En tosiaan ymmärrä tätä “kaikkialla kaiken pitää olla aina samanlaista”-vinkunaa, etenkin kun samaan hengenvetoon vielä yleensä vaaditaan vähäisempää byrokratiaa ja vähemmän keskitettyä hallintoa.

    Mielestäni kunnille pitäisi antaa nykyistä enemmän mahdollisuuksia päättää omista asioistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Liian vanha kirjoitti 26.1.2010 kello 11:05

    “Mielestäni kunnille pitäisi antaa nykyistä enemmän mahdollisuuksia päättää omista asioistaan.”
    Kepulandiassa , eli n 250 kunnassa ainoita veronmaksjia ovat kylän koirat.
    Kyllä he jo nytkin osaavat päättää asioista itsenäisesti, mutta vain jos toiset maksavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Riitta kirjoitti 26.1.2010 kello 12:09

    “Tällainen siirrettävä päiväkoti täyttää kaikki päiväkodin vaateet, mutta sitä vierastetaan “parakkina”.”

    En usko, että tässä vierastetaan tiloja, vaan enemmänkin tällaisen päiväkodin väliaikaisuutta. Itseäni ainakin mietityttäisi, että kuinka pysyvää tuollaisen päiväkodin henkilökunta on, vaihtuvatko lapset jatkuvasti, yms. Oman lapseni ryhmän työntekijöistä kaksi on ollut talossa 30 vuotta ja kolmaskin yli kymmenen vuotta. Tuntuu turvalliselta viedä lapsi hoitoon sellaiseen paikkaan, missä työntekijätkin tuntuvat viihtyvän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Liian vanha kirjoitti 26.1.2010 kello 13:28

    “Oman lapseni ryhmän työntekijöistä kaksi on ollut talossa 30 vuotta ja kolmaskin yli kymmenen vuotta. Tuntuu turvalliselta viedä lapsi hoitoon sellaiseen paikkaan, missä työntekijätkin tuntuvat viihtyvän”

    Harva lapsi siellä päiväkodissa 30 vuotta viettää.
    Normaalia on n 3 vuotta eli kyllä kunnalliset työsuhteet tähän yltävät, yksityisellä kierto voi olla nopeampaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Riitta kirjoitti 26.1.2010 kello 14:25

    “Harva lapsi siellä päiväkodissa 30 vuotta viettää.”

    Juuei, mutta se, että työntekijät ovat pitkään työskennelleet yhdessä näkyy talon yleisessä ilmapiirissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Eräs pienehkö sivujumala kirjoitti 26.1.2010 kello 15:01

    “Kotihoidontuen maksaminen on kunnalle verojenkin jälkeen selvästi halvempaa kuin päivähoito, mutta kotihoidontuen nostaminen tuottaa aina tappiota.”

    Eli aikoinaan ei olisi pitänyt kotihoidontukea aloittaa, koska sen korottaminen tuottaa aina tappiota. Mutta nykyään se on muuttunut kannattavaksi … kunhan sitä ei enää nosteta sentilläkään. Hmm, ehkä nyt missaan jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Artturi kirjoitti 26.1.2010 kello 16:06

    Hyvä analyysi. Minä tietysti kannatan kunnallista itsemääräämisoikeutta, koska minusta on hyvä, että Suomen sisällä voi valita useamman erilaisen hallinnon väliltä. (Eikä tarvitsisi välttämättä muuttaa ulkomaille aina kun haluaa jotain mitä Tommi Uschanov ei halua…) Jos hallinnot eivät voi valita toisin, ne eivät voi myöskään valita paremmin.

    Kokeilu ja kilpailu pitää käyttää sitä enemmän mitä monimutkaisemmista asioista on kyse. Hallinto on selvästi erittäin monimutkainen asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Elina kirjoitti 26.1.2010 kello 16:40

    Riitta kirjoittaa:

    En usko, että tässä vierastetaan tiloja, vaan enemmänkin tällaisen päiväkodin väliaikaisuutta.

    Kyllä minä ainkakin vierastaisin parakkia lasten säännöllisenä, päivittäisenä olopaikkana. Ei ole onneksi osunut kohdalle perheemme kymmenvuotisessa päiväkotihistoriassa.

    Lapsillakin on oikeus viettää päivänsä talossa, ei missään työmaaparakissa.

    Lapsilla (ja tietysti myös päiväkodin työntekijöillä) on oikeus esteettisesti miellyttävään ympäristöön. Parakki on masentava ja kertoo yhteiskunnan arvostuksen puutteesta lapsia ja päiväkodin työntekijöitä kohtaan.

    Vaikka sisätilat parakissa täyttäisivät jotkut ties missä lautakunnassa määritellyt miniminormit, niin en pidä parakkeja sopivana kasvatusympäristönä lapsille.

    Arkkitehdit voisivat kiinnittää huomiota tilojen monikäyttöisyyteen. Jos tila on joskus päiväkotina, niin se pienin järjestelyin toimisi myös nuorisotilana, vanhusten kohtaamispaikkana tai vaikkapa liiketilana ja jopa asuintalona.

    Näin ei olisi mitään valmiiksi suunniteltua hukkatilaa alueen lapsiluvun mahdollisesti vähentyessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Liian vanha kirjoitti 26.1.2010 kello 16:47

    “Juuei, mutta se, että työntekijät ovat pitkään työskennelleet yhdessä näkyy talon yleisessä ilmapiirissä”

    Olen ollut myös naisvaltaisten työpaikkojen esimiehenä.
    Kokemukseni mukaan pitkä yhdessäolo näkyy riitoina, etenkin naistyöpaikat ovat aivan kamalia paikkoja ja ongelmia saa selvittää aina punaisten valojen takana. Mutta eivät miehetkään ole immuuneja kyllästymiselle, pitkä yhdessöolo näkyy heissäkin riitoina
    Mikäli päiväkodeissa olisi myös miehiä niin tilanne olisi kuitenkin tasapainoisempi

    Olenkin aina muuttanut naistyöpaikat tasa-arvotyöpaikoiksi, naisia ja miehiä on suurin piirtein saman verran.
    Ja kierto sekoittaa pakkaa ja antaa mahdollisuuden uusiin kuvioihin työpaikan suhteissa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Riitta kirjoitti 26.1.2010 kello 19:50

    Liian vanha se yrittää todistella, että työntekijöiden jatkuva vaihtuminen tekisi päiväkodista jotenkin paremman paikan lapsille. Ei mene läpi, kai minä nyt tiedän millaisessa paikassa lapseni päivänsä viettää – muttei siitä sen enempää 😉

    Joissakin kunnissa kuntalisää maksetaan vain niille, jotka saavat hoitolisää. Siinä sitten mammat arpovat, hakeako hoitolisää&kuntalisää vaiko tehdä keikkaa hoitovapaalla tulorajoja miettimättä. Tuollainen rajaus ei ainakaan taida kunnalle säästöä tuoda…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Liian vanha kirjoitti 26.1.2010 kello 21:21

    “Liian vanha se yrittää todistella, että työntekijöiden jatkuva vaihtuminen tekisi päiväkodista jotenkin paremman paikan lapsille. Ei mene läpi, kai minä nyt tiedän millaisessa paikassa lapseni päivänsä viettää – muttei siitä sen enempää ”

    Jos ihmiset vaihtavat muutaman kerran 30 vuodessa työpaikkaa niin se tuskin haittaa tarhassa muutaman vuoden veittävää lasta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. MIVa kirjoitti 26.1.2010 kello 21:45

    Näin vanhana tuntuu hienolta, kun esim. joku puhuu siitä, että lapsilla ja heidän hoitajillaan (ei siis vanhemmat) on oikeus johonkin. Missä tommonen oikeus on mainittu? Kenenkään ei ole pakko Suomessa viedä lastaan mihinkään hoitoon, eikä kenenkään ihmisen ole pakko olla lastenhoitaja. Tuntuu joskus käsittämättömältä, että mun ikäisistä ihmisistä yleensä tuli yhteiskuntakelpoisia yksilöitä. Ei mitään kunnallisia lasten tarhoja, koululuokissa noin 44 ihmistä, ei opiskelutukia valtion toimesta jne.
    Kannattaisiko nykyisen maailmantilanteen takia lopettaa kaikki lapsiin kohdistuva erikoistuki, jolloin ainakaan meikäläisten määrä ei lisääntyisi. En sitten tiedä, miten vaikuttaisi maahanmuuttajiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Riitta kirjoitti 26.1.2010 kello 22:41

    Liian vanha: Jos parakkipäiväkoti nostetaan johonkin pystyyn ja puretaan tai siirretään toisaalle muutaman vuoden kuluttua, niin onhan se ihan selvä, etteivät sinne kaikkein osaavimmat työntekijät töihin hakeudu ja koko yhteisöä vaivaa väliaikaisuuden tuntu. Päiväkoti on lapsille paljon muutakin kuin säilytyspaikka, jonne lapset dumpataan pois aikuisten jaloista.

    “Tuntuu joskus käsittämättömältä, että mun ikäisistä ihmisistä yleensä tuli yhteiskuntakelpoisia yksilöitä.”

    Aika moni taisi tippua kyydistä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tapio Peltonen kirjoitti 26.1.2010 kello 23:15

    Oikeuksista puhuminen on yleisön hämäämistä. Ei mitään luonnollisia oikeuksia ole ylipäätään olemassa, vaan oikeudet perustuvat sopimuksiin tai lainsäädäntöön. “Oikeudet” tässä mielessä ovat aina etuoikeuksia.

    Sen sijaan on kyllä mahdollista ajatella, että on olemassa luonnollisia velvollisuuksia, ja tietyllä tavalla tietyistä oikeuksista puhuminen on kätevä tapa viitata yleisellä tasolla vallitseviin velvollisuuksiin. Esimerkiksi jos sanotaan, että lapsilla on oikeus onnelliseen ja turvalliseen lapsuuteen, se on efektiivisesti vain sen toteamista, että ihmisillä itse kullakin ja yhteisöllä kollektiivisesti on (luonnollinen, tai yhteisön moraalikoodistoon perustuva) velvollisuus taata lapsille mahdollisuuksien mukaan onnellinen ja turvallinen lapsuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Liian vanha kirjoitti 27.1.2010 kello 6:16

    “Liian vanha: Jos parakkipäiväkoti nostetaan johonkin pystyyn ja puretaan tai siirretään toisaalle muutaman vuoden kuluttua, niin onhan se ihan selvä, etteivät sinne kaikkein osaavimmat työntekijät töihin hakeudu ja koko yhteisöä vaivaa väliaikaisuuden tuntu. ”

    Parakki on tekninen määritelmä eikä sillä ole mitään tekemistä ulkonäön kanssa eikä sen, että se on siirrettävissä.
    Asuvathan nuo omakoti-ja kerrostaloasukkaatkin elementeistä kootussa taloissa, joten kotikin on nykyään periaatteeltaan parakki.
    Ainoa siirrettävyyden rajoitus one ettei niisä ole käytetty purettavaa yhteenliittämistekniikkaa.
    Valmistalot täyttävät tämänkin vaateen.

    Parakkikin voidaan suunnitella viihtyisäksi ja arkkitehtooniseti maisemiin sopivaksi.
    Sitä varten meillä on arkkitehteja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 27.1.2010 kello 6:18

    “etteivät sinne kaikkein osaavimmat työntekijät töihin hakeudu ja koko yhteisöä vaivaa ”

    Kyllä se päiväkoti on työpaikka, jossa ovat töissä tavikset. Ei niillä palkoilla lahjakkaita sinne saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Riitta kirjoitti 27.1.2010 kello 8:54

    “Kyllä se päiväkoti on työpaikka, jossa ovat töissä tavikset. Ei niillä palkoilla lahjakkaita sinne saa.”

    Kyllä “tavistenkin” välillä on eroja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Elina kirjoitti 27.1.2010 kello 10:41

    MIVa,

    En tietenkään käyttänyt oikeus-sanaa juridisessa merkityksessä.

    Käytin sitä samassa mielessä kuin vaikkapa: pienten lasten äidilläkin on oikeus omiin harrastuksiin. Aivan käypä ilmaisu niin muotonsa puolesta kuin semanttisessakin mielessä.

    En olisi uskonut, että tästä nyt joutuu saivartelemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Liian vanha kirjoitti 27.1.2010 kello 10:47

    “Kyllä “tavistenkin” välillä on eroja…”

    Nuo ovat mielipide-eroja , samqsta henkilöstä saa aivan päinvastaisia lausuntoja esim entisiltä esimiehiltä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Elina kirjoitti 27.1.2010 kello 11:00

    Liian vanha kertoo naiskokemuksistaan:

    Olen ollut myös naisvaltaisten työpaikkojen esimiehenä.
    Kokemukseni mukaan pitkä yhdessäolo näkyy riitoina, etenkin naistyöpaikat ovat aivan kamalia paikkoja […]

    Ehkäpä olet ollut niin surkea esimies, että olet myrkyttänyt koko työpaikan ilmapiirin ja työntekijät ovat oireilleet pahaa oloaan.

    Työssä viihtymiseen esimiehellä on lukuisten työtyytyväisyyttä selvittävien tutkimusten mukaan ratkaiseva osa.

    Lahjakkuudesta:

    Vaikuttaa, että Liian vanhalle lahjakkuus on ainoastaan matemaattis-teknisiä taipumuksia. On kuitenkin olemassa mm. kielellistä ja sosiaalista lahjakkuutta. Näitä tarvitaan päiväkodissa huomattavasti enemmän kuin insinööirin taitoja.

    Lastentarhan opettajan tutkinto on nykyisin korkeakoulututkinto ja uskon, että siellä on lahjakkaita ihmisiä aivan riittämiin.

    Se, että ihminen suuntautuu jonnekin muualle kuin luonnontieteiden ja tekniikan pariin, ei totisesti kerro siitä, että olisi lahjaton näissä.

    Eivät kaikki niistä ole vain yksinkertaisesti tipan tippaa kiinnostuneita.

    Koska Liian vanha kertoi naiskokemuksistaan, otan oikeudekseni (en juridisessa merkityksessä), kertoa kokemuksistani TKK:n opiskelijoiden parissa.

    Opiskelijoiden opintosuunnan valintaa tutkineena, voin kyllä kertoa, että harvoin tapaa niin tyhmiä korkeakouluopiskelijoita kuin esim. LVI- ja konetekniikan linjoilla.

    Tavanomainen haastattelun kulku:

    -Mikä sai sinut kiinnostumaan konetekniikasta?

    -Ööh… koneet kiinnostaa.

    Ja tätä rataa, analyysit omasta ammatinvalinnasta olivat terävimmillään sellaista keskimääräisen tokaluokkalaisen tasoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 27.1.2010 kello 12:10

    “Ehkäpä olet ollut niin surkea esimies, että olet myrkyttänyt koko työpaikan ilmapiirin ja työntekijät ovat oireilleet pahaa oloaan. ”

    Kyllä ne ongalmat ovat jo olleet , yleensä minä olen joutunut työelämässäni selvittelemään edeltäjieni aiheuttamia ongelmia tai ajman läpi suuria muutoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Riitta kirjoitti 27.1.2010 kello 12:16

    “Kyllä ne ongalmat ovat jo olleet , yleensä minä olen joutunut työelämässäni selvittelemään edeltäjieni aiheuttamia ongelmia tai ajman läpi suuria muutoksia.”

    Siis päiväkodeissa???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Liian vanha kirjoitti 27.1.2010 kello 12:18

    “Vaikuttaa, että Liian vanhalle lahjakkuus on ainoastaan matemaattis-teknisiä taipumuksia. On kuitenkin olemassa mm. kielellistä ja sosiaalista lahjakkuutta. Näitä tarvitaan päiväkodissa huomattavasti enemmän kuin insinööirin taitoja.”

    En puhunut mitään lahjakkuuden lajista, pistät sanoja suuhuni.
    Mutta lahjakkaaksi määritellään 2 % huipusta laskien.
    Sosiaalisen lahjakkuuden testaaminen voi olla vaikeaa ja kuten kerroin , samasta henkilöstä löytyy aina monenlaisa mielipiteitä.

    Ja kuten istekin osoitat, tyhmiin kysymyksiin saq tyhmiä vastuksia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Riitta kirjoitti 27.1.2010 kello 13:24

    Minä en nyt oikein ymmärrä, mitän “Liian vanha” oikein ajaa takaa. Jos ei saa siihen kahteen prosenttiin kuuluvaa huippulahjakasta lastaan hoitamaan, niin se on sitten aivan sama, kuka tämän perään katsoo???

    Ei se nyt ihan niin ole. Oli työntekijän hyvyys tai huonous kuinka paljon mielipidekysymys hyvänsä, niin kyllä sen lapsen voinnista näkee, onko hänellä päiväkodissa hyvä olla. Ei minun kokemukseni lapseni päiväkodin tasosta muutu sillä, että Liian vanha on joskus naispuolisiin alaisiinsa ryytynyt.

    Olen edelleen sitä mieltä, että työlleen omistautuvat ihmiset eivät väliaikaisiksi miellettyihin parakkipäiväkoteihin ihan ensimmäiseksi hakeudu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elina kirjoitti 27.1.2010 kello 13:38

    Liian vanha,

    Ei ammatinvalinnan motiiveista kysyminen ole “tyhmää”, semminkin kun se oli tehtävänantoni. Tarkoitus oli kartoittaa eri opiskelualojen vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

    Arvaa sainko “vähän” fiksumpia vastauksia, kun kyseessä olivat psykologian, kasvatustieteen tai vaikkapa kielitieteen opiskelijat?

    Sain, vaikka kysymysmuoto oli tismalleen sama: pohdiskelua omien persoonallisuustekijöiden, perheen asenteiden, työllisyysnäkymien ja alan yhteiskunnallisen merkityksen painoarvoista… ja paljon muuta.

    Kyllähän teekkareissakin fiksuja ja ilmaisukykyisiä oli, mutta huomattavasti harvemmassa ja tietyille opintolinjoille keskittyneenä.

    Usein naisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Elina kirjoitti 27.1.2010 kello 13:52

    En puhunut mitään lahjakkuuden lajista, pistät sanoja suuhuni.

    Jos saan vaikutelman jostain, en totisesti pistä sanoja kenenkään suuhun.

    Sanoin, että vaikuttaa siltä, että lahjakkuus on sinulle insinööritaitoja. En väittänyt yhtään mitään.

    Olet muuten aivan suossa käyttämiesi käsitteiden kanssa. Kaksi prosenttia ihmisistä kuuluu huippuälykkäisiin eli ÄO on yli 130.

    Lahjakkuus on aivan jotain muuta eikä sille ole mitään mainitsemiasi prosenttiosuuksia määritelty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 27.1.2010 kello 14:19

    “Lahjakkuus on aivan jotain muuta eikä sille ole mitään mainitsemiasi prosenttiosuuksia määritelty”

    Ei niitä huipputaiteilijoitakaan ole kuin rajattu määrä, ei jokainen sutari ole huippumaalari, mittarit ovat vain epämääräisempiä, mutta rahalla senkin voi mitata eli paljonko tauluista maksetaan
    Ne 2 % joille maksetaan eniten ovat varmaan lahjakkaimpia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Riitta kirjoitti 27.1.2010 kello 14:56

    “Tarkoitus oli kartoittaa eri opiskelualojen vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

    Arvaa sainko “vähän” fiksumpia vastauksia, kun kyseessä olivat psykologian, kasvatustieteen tai vaikkapa kielitieteen opiskelijat?”

    Se nyt olisi varsin yllättävää, jos psykologi tai kasvatustieteilijä ei tuollaiseen kysymykseen osaisi vastata fiksummin kuin teekkari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Elina kirjoitti 27.1.2010 kello 16:05

    Tuolla Liian vanhan kaavalla tietysti Arto Paasilinna ja Laila Hirvisaari ovat lahjakkaimpia kirjalijoita Suomessa.

    Itse en pitäytyisi taiteellista lahjakkuutta määritellessä pelkkiin kaupallisiin mittareihin. Massojen populistinen miellyttäminen ei välttämättä liity lainkaan taiteellisiin kykyihin.

    Jos tavoitteena on raha, niin tietysti on omanlaistansa lahjakkuutta toteuttaa se tavoite jo eläessään toisin kuin kävi muun muassa Vincent van Gohgille.

    Varmasti on lahjakkuutta keksiä vinhoja juonenkäänteitä ja sujuvia sanamuotoja viihdekirjallisuudessa. En siis mitenkään kiellä Paasilinnan ja Hirvisaaren lahjakkuutta sarallaan.

    Minulle lahjakkuuden mittaminen noin yksiviivaisesti rahalla on kuitenkin hyvin alkeellista ajattelua.

    Uskon, että on hyvin lahjakkaita runoilijoita, jotka ovat myyneet urallaan alle kymmenen tuhatta teosta. Se vain ei ole tuulipukulaji.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 27.1.2010 kello 17:21

    “Uskon, että on hyvin lahjakkaita runoilijoita, jotka ovat myyneet urallaan alle kymmenen tuhatta teosta. Se vain ei ole tuulipukulaji.”

    Silloin kysymys on mielipiteestä eikä mitatusta tosiasiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Liian vanha kirjoitti 27.1.2010 kello 17:24

    “Sanoin, että vaikuttaa siltä, että lahjakkuus on sinulle insinööritaitoja. En väittänyt yhtään mitään. ”
    Tuo tulee sinun omista asenteista, ei minun tekstista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tcrown kirjoitti 27.1.2010 kello 18:18

    Itse en pitäytyisi taiteellista lahjakkuutta määritellessä pelkkiin kaupallisiin mittareihin. Massojen populistinen miellyttäminen ei välttämättä liity lainkaan taiteellisiin kykyihin.

    Miksi jonkun mielipide on muka tärkeämpi kuin toisen taiteen “todellisen” arvon määrittämisessä?

    Ymmärrän kyllä että jonkin teknisen suorituksen vaativuuden ja siihen käytetyn ajan arvioimiseen asiantuntija on parempi kuin maallikko, mutta taiteellahan ei ole ollut enää pitkiin aikoihin juuri mitään tekemistä minkäänlaisen teknisen taitavuuden kanssa.

    (Ennen vihaisia kommentteja minun mistään ymmärtämättömyydestäni pyytäisin huomaamaan, että minä en ollut se, joka väitti, että taiteella olisi objektiivinen arvo.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Elina kirjoitti 27.1.2010 kello 18:50

    Liian vanha sanoo:

    “Mutta lahjakkaaksi määritellään 2 % huipusta laskien.”

    Jokaisen yleissivistystä omaavan tulisi tietää, että tämä tarkoittaa vain ns. Mensa-tyyppistä älykkyystestiä, joka mittaa loogis-matemaattista älyä.

    Muista lahjakkuuksistakin se kertoo jotain eli korrelaatioita on olemassa, mutta pitäydytään nyt tässä faktassa. Eli mitataan loogis-matemaattista älyä.

    Joten mikä tässä oli omia asenteitani? Voisitko tarkentaa?

    Kuvitteletko, että kyseinen kuviotesti mittaa esim. liikunnallista lahjakkuutta tai tunneälyä?

    Et selvästikään tiedä alueesta yhtään mitään. Mutta sehän ei ole ennenkään sinua estänyt avaisemasta ammolleen sanaista arkkuasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Elina kirjoitti 27.1.2010 kello 18:57

    Miksi jonkun mielipide on muka tärkeämpi kuin toisen taiteen “todellisen” arvon määrittämisessä?

    Joidenkin mielipide nyt on tärkeämpi kuin toisten ja hyvä näin. Sivistyneistö nääs jyrää…

    Muuten jouduttaisiin katsomaan pelkkää Big Brotheria ja 4 D -dokumentteja. (maailman lihavin/lyhyin/pisin lapsi, pahin paise naamassa kautta aikain jne.)

    Ehkä joskus hyvinä päivinä tulisi myös Timo Koivusalon uutuus eetteriin.

    Olen täällä joskus moittinut Osmoa elitismistä, mutta kulttuurin suhteen olen hyvin tyytyväinen, että meitä johtaa jonkin sortin eliitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tcrown kirjoitti 27.1.2010 kello 21:12

    Joidenkin mielipide nyt on tärkeämpi kuin toisten

    Miksi?

    Muuten jouduttaisiin katsomaan pelkkää Big Brotheria

    Minä olen kuvitellut, että televisioissa on virtanappula.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Evert The NeveRest kirjoitti 27.1.2010 kello 21:36

    Aihetta sivuten:

    Kuntaliitosten suurimpia hyötyjiä ovat olleet vakuutuslaitokset. Salon Seudun Sanomat otsikoi “Kuntaliitos lisännyt hylättyjen autojen määrää Salossa”

    Kuntaliitoksista ovat rajuimmin rahastaneet tienviittatehtailijat ja liikennevakuutuslaitokset eikä liikennevakuutusmaksuista päättävä ministeriö ole puuttunut menoon mitenkään.

    Liikennevakuutusmaksut on porrastettu paikkakunnittain ajatuksella, että kaupungissa on tapahtuu enemmän vahinkoja kuin maaseudulla. Niinpä Saloon liittyneiden maalaiskuntien autojen maksu nostettiin Salon kaupungin tasolle.

    On monta muutakin asiaa, joiden takia ihmiset vihaavat kuntaliitoksia – jojo ilmiö nostaa hintoja, hintojen lasku unohtuu. Ei mitenkään ole hyväksyttävää, että valtio ei pysty tekemään kokonaisarviota päätöstensä kustannusvaikutuksista.

    Mihin perustuu liikennevakuutusmaksujen paikkakuntakohtaisuus? Sinulla on Mäntsälässä halpa vakuutus, mutta käyt töissä liikennevaarallisessa Helsigissä. Eikö sinulla ministeriön logiikan mukaan pitäisi olla Helsinki-hinnoiteltu liikennevakuutus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. JiiPee kirjoitti 28.1.2010 kello 0:40

    “Lastentarhan opettajan tutkinto on nykyisin korkeakoulututkinto ja uskon, että siellä on lahjakkaita ihmisiä aivan riittämiin”

    Kuinkahan suuri ongelma on ylikoulutus tuleviin tehtäviin nähden, yleisestikin.
    Onkohan tutkittu aihetta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Sylvesteri kirjoitti 28.1.2010 kello 9:13

    Elina
    “yössä viihtymiseen esimiehellä on lukuisten työtyytyväisyyttä selvittävien tutkimusten mukaan ratkaiseva osa.”

    Ja lukuisten tutkimusten mukaan naisvaltaisilla työpaikoilla viihdytään huonommin kuin miesvaltaisilla.

    “Opiskelijoiden opintosuunnan valintaa tutkineena, voin kyllä kertoa, että harvoin tapaa niin tyhmiä korkeakouluopiskelijoita kuin esim. LVI- ja konetekniikan linjoilla.”

    Ei tuohon mitään tutkimusta tarvita, riittää kun vilkaisee kyseisten alojen sisäänpääsypisteitä. Ne ovat suurista sisäänottomääristä johtuen alhaisemmat kuin millekään muulle alalle. Koneteekkareita pidetään yliopiston amiksina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Liian vanha kirjoitti 28.1.2010 kello 10:21

    “Kuvitteletko, että kyseinen kuviotesti mittaa esim. liikunnallista lahjakkuutta tai tunneälyä?”

    Henkilön suorituskyvyn voi mitata monessa lajissa eli jos pisttetään ihmiset mitataan 100 metrin radalle niin siitäkin joukosta voidaan erotaa 2 % lahjakkaiden joukko

    Tai jos halutaa rankata runoilijoita niin 1000 ihmistä lukee ehdokkaiden runokirjat ja arvostelee ne jolalin asteikolla . Silloin voidaan luokitella siitäkin joukosta 2 % eniten pisteitä saanutta.

    Kaikki asiat ovat mitattavissa, ainoastaan jotkut humanistit haluavat pidättää itsellen yksoikeuden määritellä mikä on huippua, mikä ei.
    Mutta pitäsi käsittää, että se on vain yhden ihmisen mielipide ja ainoastaan dikdatuurissa sillä voi olla merkittävää vaikutusta ilman demokraattista prosessia taustalla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Liian vanha kirjoitti 28.1.2010 kello 11:55

    “Ja lukuisten tutkimusten mukaan naisvaltaisilla työpaikoilla viihdytään huonommin kuin miesvaltaisilla”

    Aikoinaan Lapissa oli n 300 käsikeskusta, joista 6-70 oli suurempia, joissa oli naisia töissä merkittäviä määriä
    Huolsin,tein ja asensin lisäpöytä noihin keskuksiin ja siinä ohessa tuli seurattua tuota elämää tällaisella työpaikalla ja kyllä nuorella miehellä oli silmät pyöreinä ihmetyksestä,kun kuuntelin riitoja . Silloin päätin, että koetan välttää tällaisen yksikön esimiestehtäviä, mutta eipä siltäkään välttynyt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Elina kirjoitti 28.1.2010 kello 12:11

    Liian vanha,

    Sekoitat nyt asioita. En minä väittänyt etteikö eri alojen lahjakkuutta voisi mitata. Eihän lahjakkuuden käsitettä olisi edes olemassa, ellei sitä jotenkin voisi mitata.

    Minua aikoinaan huvitti Tatu Vanhasen metatutkimuksen ympärillä vellova keskustelu, jossa yleinen argumentti oli, että ihmiset ovat yhtä älykkäitä ja älykkyyttä ei voi mitata. Höh? Miten voi sanoa, että älykkyys on sama kaikilla, jos ei sitä voi mitata?

    Vaikkapa musikaalisuus on hyvinkin helposti mitattavissa melodian toistotehtävin ja rytmidiktaatein, samoin liikunnallisen lahjakkuuden eri osa-alueet: luontainen notkeus, nopeus, tasapaino jne.

    On tietysti lahjakkuuden lajeja joiden mittaaminen on paljon hankalampaa, esim. juuri sosiaalinen lahjakkuus. Se tulee enemmän esiin elämän ihmissuhteisiin liittyvissä aidoissa kohtaamisissa, joten sitä on varsin vaikea erilaisin keinotekoisin testein mitata. Niitäkin on kyllä kehitetty.

    Siitä olin vain eri mieltä, kun sanoit, että tulotaso suoraviivaisesti kertoo ihmisen lahjakkuuden.

    Mensan jäsenistökin menee ihan samalle asteikolle kuin tuloluokat yhteiskunnassa. Siellä on porukkaa työttömistä duunareista huippujohtajiin.

    Esimerkkinä voisi olla vielä Madonna. Äärimilleen viritetty markkinointikoneisto on luonut verraten keskinkertaisesta laulajasta ikonin kaltaisen maailman rikkaimpiin ihmisiin kuuluvan tuotteen.

    Aikoinaan M. ei päässyt edes tanssi- ja laulajakoulutukseen, vaan hylättiin jo alkukarsinnoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Elina kirjoitti 28.1.2010 kello 12:20

    JiiPee sanoo:

    Kuinkahan suuri ongelma on ylikoulutus tuleviin tehtäviin nähden, yleisestikin.

    Niin, varhaiskasvatusta ei juurikaan arvosteta. Se näkyy hyvin tästä sinunkin kommentistasi. Tai ei arvosteta ainakaan lapsettomien ihmisten keskuudessa.

    Luokanopettajiakin aikoinaan pidettiin ylikoulutettuina, mutta Suomen loistavan Pisa-menestyksen myötä soraäänet ovat nykyään huomattavasti vaimeampia.

    Minulle lasten kasvatustyö on ehdottomasti tärkeimpiä, ellei peräti tärkein sektori yhteiskunnan kannalta. Siksi en osaa ajatella, että juuri lastentarhanopettajat olisivat ylikoulutettuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Liian vanha kirjoitti 28.1.2010 kello 13:37

    “Aikoinaan M. ei päässyt edes tanssi- ja laulajakoulutukseen, vaan hylättiin jo alkukarsinnoissa”

    Tässäkin oli kysymys vain yhden tai muutaman henkilön mielipiteestä
    Ihmisen näkö-ja yleensä havaintokyky on sen verran rajallinen, että tällainen arviointi on mitu-menetelmää.
    Tanssin ym taitolajien arvostelu voitaisin tehdä luotettavammin keinonäön ja tietokoneen avulla, jolloin uhrin oikeusturva olisi huomattavasti parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Artturi kirjoitti 28.1.2010 kello 13:37

    Elina:

    Olen täällä joskus moittinut Osmoa elitismistä, mutta kulttuurin suhteen olen hyvin tyytyväinen, että meitä johtaa jonkin sortin eliitti.

    Eli olet täysin tekopyhä? Eliitin johtama yhteiskunta on ihan jees silloin, kun se tuottaa sinun makusi mukaisia lopputuloksia, mutta silloin, kun Osmo ehdottaa oman (elitistisen) käsityksensä pohjalta politiikka, joka ei sinulle kelpaa, niin paasaat täällä pää punaisena.

    Onnistuit huijaamaan ainakin minua pidempään elitismin vastaisuudellasi kuin Samuli Saarelma liberalismillaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Riitta kirjoitti 28.1.2010 kello 13:40

    “Niin, varhaiskasvatusta ei juurikaan arvosteta. Se näkyy hyvin tästä sinunkin kommentistasi. Tai ei arvosteta ainakaan lapsettomien ihmisten keskuudessa.”

    Aika moni ei myöskään tunnu tietävän, mikä ero on lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajilla. Ero on vähän niin kuin lääkärillä ja sairaanhoitajilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Tiedemies kirjoitti 28.1.2010 kello 14:18

    Ei tuohon mitään tutkimusta tarvita, riittää kun vilkaisee kyseisten alojen sisäänpääsypisteitä. Ne ovat suurista sisäänottomääristä johtuen alhaisemmat kuin millekään muulle alalle. Koneteekkareita pidetään yliopiston amiksina.

    Tämä kyseenalainen kunnia alhaisimmista pistemääristä taitaa nykyään (tai ainakin osassa teknillisistä korkeakouluista) kuulua tietotekniikalle. Siis alalle, joka vielä 90-luvun puolivälissä oli teknillisten korkeakoulujen kruununjalokivi. Ja sen näkee.

    Minulle lasten kasvatustyö on ehdottomasti tärkeimpiä, ellei peräti tärkein sektori yhteiskunnan kannalta. Siksi en osaa ajatella, että juuri lastentarhanopettajat olisivat ylikoulutettuja.

    Lastentarhanopettajista puhuttaessa kannattaa myös muistaa, että tarharyhmän hoitajista/opettajista kuitenkin iso osa on lastenhoitajia, lastentarhanopettajia on ainakin meidän pojan tarhassa vain yksi kolmesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Liian vanha kirjoitti 28.1.2010 kello 16:33

    “Äärimilleen viritetty markkinointikoneisto on luonut verraten keskinkertaisesta laulajasta ikonin kaltaisen maailman rikkaimpiin ihmisiin kuuluvan tuotteen. ”

    Madonnan keskinkertaisuus , hyvyys tai huonous riippuu siitä mikä on valittu laulajan kriteereiksi ja asteikoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Riitta kirjoitti 28.1.2010 kello 16:36

    “lastentarhanopettajia on ainakin meidän pojan tarhassa vain yksi kolmesta.”

    Useampia lastentarhanopettajia taitaa olla vain integroiduissa erityisryhmissä. Lto on siis se, jolla on päävastuu kasvatuksesta: hän esimerkiksi tekee vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelmat.

    Yleensäkään päiväkodissa jos haluaa johonkin muutosta (esimerkiksi lapselta vaipan kokonaan pois), niin ei kannata puhua hoitajille, vaan lto:lle. Hoitajat tekevät, niin kuin lto sanoo, vaikka se menisi ristiin vanhempien toiveiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. tcrown kirjoitti 28.1.2010 kello 17:35

    Eli olet täysin tekopyhä? Eliitin johtama yhteiskunta on ihan jees silloin, kun se tuottaa sinun makusi mukaisia lopputuloksia, mutta silloin, kun Osmo ehdottaa oman (elitistisen) käsityksensä pohjalta politiikka, joka ei sinulle kelpaa, niin paasaat täällä pää punaisena.

    Pitää vielä huomata, että elitismissä ja elitismissä on eroja. elitismi, mistä Osmoa syytetään on “Minä tiedän teitä paremmin mitä teidän kannattaa tehdä, joten tehkää niin kuin sanon, niin elämänne on parempaa”. Näiden kulttuurielitistien elitismi on “Minä tiedän teitä paremmin mikä on hyvää kulttuuria, joten teidän pitää maksaa jotta minä pääsen nauttimaan siitä hyvästä kulttuurista halvemmalla. Kiitokseksi tästä katson teitä ja kulttuurianne nenän vartta pitkin”

    Ensimmäinen elitismi on mielestäni jollain tavalla oikeutettua jos on riittävän painavat syyt uskoa, että väitteen esittäjä on oikeassa. Jälkimmäinen taas on pelkästään vastenmielistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Rotwang kirjoitti 28.1.2010 kello 19:21

    tcrown:
    Miksi jonkun mielipide on muka tärkeämpi kuin toisen taiteen “todellisen” arvon määrittämisessä?

    Tuo “todellisesta” arvosta keskustelu on tietysti kyseenalaista. Ehkä kannattaisi pohtia taideteoksen pysyvyyttä. Ns. kulutustaide saavuttaa tyypillisesti suuren suosion välittömästi, mutta unohtuu nopeasti. Sitten on sellaista taidetta, joka menee suurelta osalta aikalaisista ns. yli hilseen, mutta sillä on pidemmän aikavälin vaikutuksia. Se saattaa esim. avata uuden suunnan taiteessa, joka ajan myötä kehittyy hyvinkin suosituksi myös suuren yleisön keskuudessa. Ymmärtääkseni yksi ns. taideasiantuntijoiden tehtävä on esittää valistunut arvauksensa taideteoksen pidemmän aikavälin painoarvosta. Kukaanhan ei sitä voi varmasti tietää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Artturi kirjoitti 28.1.2010 kello 20:42

    Rotwang:

    Ymmärtääkseni yksi ns. taideasiantuntijoiden tehtävä on esittää valistunut arvauksensa taideteoksen pidemmän aikavälin painoarvosta.

    Niin, jos olis jotain dataa siitä, että taideasiantuntijat pystyvät tähän, niin mikäs siinä. Minun perspektiivistä näyttää enemmänkin siltä, että tätä argumenttia käytetään enimmäkseen oman maun mukaisen taiteen subventointiin.

    (En siis missään nimessä väitä, että sinä kuuluisit tähän joukkoon. Yritän vain esittää näkemyksen miksi tämän “hypoteesin” mukaan ei voida toimia vaikka se olisikin totta.)

    tcrown: Njoo. Oon tavallaan samaa mieltä, mutta en tee kyllä kovin suurta eroa kulttuurin ja muun elämän välillä. Eli siis jos asiantuntijat eivät ole kulttuurista yleensä “oikeassa” niin tuskin ne ovat usein muistakaan monimutkaisista asioista; kuten nyt vaikka siitä mikä elämäntapa on oikea. (Yksinkertaisista asioista asiantuntijat taas voivat olla huomattavasti useammin oikeassa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. JiiPee kirjoitti 28.1.2010 kello 23:10

    Elina: “Niin, varhaiskasvatusta ei juurikaan arvosteta. Se näkyy hyvin tästä sinunkin kommentistasi”

    Voi sen niinkin tulkita, jos haluaa.
    Itse ( lue vaimoni ) kuitenkin arvostan varhaiskasvatusta niin paljon, etta kolme jo täysi-ikäistä lastamme on hoidettu kotona kouluikään saakka, yhtä valitettavaa tarhausvuotta lukuunottamatta, ilman alan koulutusta ja jopa ilman Riitan mainitsemaa varhaiskasvatussuunnitelmaa.
    Ei ole kaduttanut yhtään, normaalit rajojen koetukset on käyty ja koulut hoidettu kunnialla, kaikki hyvin.

    Tarhausympäristö ongelmineen onkin eri tilanne ja toisin kun epäilit arvostan todella sitä työtä ja soisin siitä myös maksettavan kohtuullisemman korvauksen, en tunne alaa ja uskon teidän olevan oikeassa myös sen työn vaativuudesta.

    Mutta lasten kasvatuksesta yleensä, ollaankohan menty vähän liian teoreettiselle tasolle ja liian helposti valitaan jopa alle kolmivuotiaiden tarhaus, tosin joissakin tapauksissa se on myös lapsen etu, liian monessa.

    Mainitsit lapsen kasvatuksen olevan tärkein sektori yhteiskunnan kannalta, olen muuten jokseenkin samaa mieltä, mutta ennenkaikkea lapsen kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Elina kirjoitti 29.1.2010 kello 7:42

    Artturi,

    On tietysti pidettävä erillään elitismi ja eliitti. Huolimattomuuttani nyt itse rinnastin ne tyhmästi.

    Olen siis sitä mieltä, että on hyvä asia, mikäli yhteiskunnan mielipidevaikuttajiksi ja päättäjiksi valikoituvat mahdollisimman valistuneet ihmiset — monipuolisesti koulutetut ja kokeneet henkilöt.

    Elitismillä Osmon kohdalla tarkoitan tiettyä tulokulmien kapeutta tarkasteltaviin asioihin nähden ja pitäytymistä oman, hyvin pienen viiteryhmän arvoissa ja asenteissa kuvitellen niitä vallitseviksi. Esimerkkinä äärimmäinen helsinkikeskeisyys, etten sanoisi jopa kantakaupunkikeskeisyys.

    Olen pannut myös usein merkille tcrowninkin mainitseman yläpuolelle heittäytymisen ja mestaroimisen siitä, miten muiden pitäisi elää ilman halua ymmärtää asioita toisten näkökulmista.

    Nämä “syytökset” nyt vaatisivat tietysti joitain esimerkkejä, mutta en nyt jaksa ruveta kahlaamaan blogia sen merkeissä. Joka on eri mieltä Osmosta, saa toki olla. Eli en tätä mielipidettäni kuvittele kaikkien kanssa jakavani.

    Eikä tämä koko käsitykseni Osmosta ole — kokonaiskuva on reilusti plussan puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Elina kirjoitti 29.1.2010 kello 7:55

    JiiPee,

    Päiväkotikasvatus sinänsä on minustakin yliarvostettua.

    Uskon, että alle kolmivuotias ei hyödy siitä muuten kuin poikkeustapauksissa: maahanmuuttajan lapsi oppii kieltä, kotona on jaksamattomuutta tms.

    Muuten tavallinen koti, jossa puuhastellaan normaaleja arkiaskareita, luetaan kirjoja, käydään kylässä, kerhoissa ja leikkipuistoissa riittää takamaan lapsen sosiaaliset, motoriset ja kognitiiviset valmiudet kouluun, useissa tapauksissa varmasti päiväkotia paremminkin.

    Pienten ryhmässähän ei usein olekaan lastentarhanopettajaa, ainoastaan lastenhoitajia. Voihan tosiaan olla, että lastentarhanopettajan koulutus on turhan pitkä esim. 3-5 -vuotiaiden ryhmään… en oikein ole tutustunut sen sisältöihin, joten vaikea ottaa kantaa. Eskarissa sen luulisi olevan paikallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2010 kello 10:05

    Uskon, että alle kolmivuotias ei hyödy siitä muuten kuin poikkeustapauksissa: maahanmuuttajan lapsi oppii kieltä, kotona on jaksamattomuutta tms.

    Jos tämä olisi totuus, joutuisimme ankarasti pohtimaan, miksi yhteiskunta käyttää 10 000 euroa/lapsi työttömien lasten subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Riitta kirjoitti 29.1.2010 kello 9:18

    “ilman Riitan mainitsemaa varhaiskasvatussuunnitelmaa”

    Mihin ihmeeseen sellaista kotioloissa tarvitsisi? Kai vanhemmat keskustelevat lapsensa asioista muutenkin?

    Suunnitelman tekoon on puolivuosittain varattu aikaa, siihen kirjataan miten tietyt asiat tehdään ja millainen lapsi muutenkin on, jotta päiväkodin ja kodin toimintavat eivät olisi kovin erilaisia ja jotta päiväkodissa pystytään hyödyntämään vanhempien asiantuntemus. Suunnitelma on tärkeä nimenomaa lto:lle, jotta hän tietää, millaisen lapsen kanssa hän on tekemisissä.

    “uskon teidän olevan oikeassa myös sen työn vaativuudesta”

    Kiva. Sitä koulutusta tarvitaan nimenomaa erilaisista taustoista tulevien lasten ja näiden vanhempien kohtaamisessa. Kyllä jokainen tervejärkinen aikuinen aina omansa osaa hoitaa, kun tämän hyvin tuntee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Rotwang kirjoitti 29.1.2010 kello 9:34

    Artturi:
    Niin, jos olis jotain dataa siitä, että taideasiantuntijat pystyvät tähän, niin mikäs siinä. Minun perspektiivistä näyttää enemmänkin siltä, että tätä argumenttia käytetään enimmäkseen oman maun mukaisen taiteen subventointiin.

    (En siis missään nimessä väitä, että sinä kuuluisit tähän joukkoon. Yritän vain esittää näkemyksen miksi tämän “hypoteesin” mukaan ei voida toimia vaikka se olisikin totta.)

    Joo, ei ole oma lehmä ojassa, enkä ole taiteen tuntija.

    Sen sijaan pidän itseäni jonkin sortin tiedeasiantuntijana ja olen aika vakuuttunut, että pystyn maallikkoa paremmin arvioimaan oman alani töistä, mikä on ansiokasta ja merkityksellistä tiedettä ja mikä ei. Oletan että taiteessa pätee jossain määrin samat lainalaisuudet. On esimerkiksi aika ilmeistä, että jotain alaa pitkään seurannut kriitikko pystyy erottamaan ne taideteokset, jotka tuovat jotain uutta kyseisen taidemuodon ilmaisuun niistä töistä, jotka toistelevat vanhoja kuluneita kliseitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. TJM kirjoitti 29.1.2010 kello 10:31

    “Uskon, että alle kolmivuotias ei hyödy siitä muuten kuin poikkeustapauksissa: maahanmuuttajan lapsi oppii kieltä, kotona on jaksamattomuutta tms.”

    “Jos tämä olisi totuus, joutuisimme ankarasti pohtimaan, miksi yhteiskunta käyttää 10 000 euroa/lapsi työttömien lasten subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen.”

    No, eikös vastuuntuntoiset, rohkeat päättäjät sitä pohdikin? Mutta kyseessä on kai niin arka asia, että pääsee helpommalla, kun sitä pohditaan vain itsekseen tai suljetuissa piireissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Elina kirjoitti 29.1.2010 kello 10:50

    En tiedä, mikä on totuus, mutta lähes kaikki kasvatuspsykologian asiantuntijat ovat tätä mieltä.

    Muun muassa paljon kansainvälistäkin arvostusta saanut professori Liisa Keltikangas-Järvinen.

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Isot+ryhm%C3%A4t+aiheuttavat+hoitolapsille+stressi%C3%A4+ja+aggressiota/1135243914492

    Myös neurologinen tieto lapsen aivojen kehityksestä puoltaa Keltikangas-Järvisen kantaa. Pienen lapsen aivot eivät pysty käsittelemään viriketulvaa ja hälyä, jonka hän kohtaa yli kymmenen lapsen ja vaihtuvien aikuiskontaktien ympäristössä, vaan lapselle voi tulla voimakkaitakin stressioireita.

    On minusta outoa, että kun puhutaan koululaisten huimasti lisääntyneistä käytöshäiriöistä, katseet kohdistetaan vain epäonnistuneeseen vanhemmuuteen, televisioon ja tietokonepeleihin.

    Sivuutetaan täysin se tosiseikka, että suuri osa lapsista viettää tarhalapsuuden — paljon suurempi osa kuin vaikka nelisenkymmentä vuotta sitten. Tätä harvoin näkee pohdiskeltavan.

    Toinen juttu on vielä se, että pienten päiväkotilasten sairastavuus on moninkertaista kotona hoidettuihin nähden. Jatkuvat infektiot rasittavat lasta ja aiheuttavat pahimmillaan jopa kehitysviivästymiä.

    Subjektiivinen päivähoito-oikeus alle kolmivuotiaille onkin mielestäni käsittämätön ja täysin lapsen edun vastainen pykälä. Päiväkotipaikka tulisi olla tarveharkintainen, jos toinen vanhemmista on kotona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Liian vanha kirjoitti 29.1.2010 kello 10:54

    “Jos tämä olisi totuus, joutuisimme ankarasti pohtimaan, miksi yhteiskunta käyttää 10 000 euroa/lapsi työttömien lasten subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen”

    Euroopassa esikoulu alkaa jo 3-vuotiaana ja on ilmainen, paitsi ruoka.
    Suomessa esikoulu on piilotettu päivähoitoon ja saatu se näin maksulliseksi ja alkaa vasta myöhemmin kuin muualla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Artturi kirjoitti 29.1.2010 kello 10:56

    Rotwang:

    Oletan että taiteessa pätee jossain määrin samat lainalaisuudet.

    Joo, noh mä oon tästä eri mieltä siksi, että mun mielestä kulttuuri on monimutkasempi juttu kun tiede, mutta ei mulla oo tähän hirveen hyvää todistetta.

    Mun mielestä tätä pystyy kuitenkin testaamaan siten, että kattoo onko kriitikot onnistuneet ennustamaan tulevaisuudessa merkittävät taideteokset markkinoita paremmin.

    On esimerkiksi aika ilmeistä, että jotain alaa pitkään seurannut kriitikko pystyy erottamaan ne taideteokset, jotka tuovat jotain uutta kyseisen taidemuodon ilmaisuun niistä töistä, jotka toistelevat vanhoja kuluneita kliseitä.

    Niin siis on kyllä ihan mahdollista, että joku valtion virallinen musiikkikriitikko olis tyrmännyt aikanaan J.S.Bachinkin, kun se vaan teki täydellisen synteesin barokkimusiikin vanhoista kuluneista kliseitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. spottu kirjoitti 29.1.2010 kello 11:50

    OS: “Jos tämä olisi totuus, joutuisimme ankarasti pohtimaan, miksi yhteiskunta käyttää 10 000 euroa/lapsi työttömien lasten subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen.”

    Alle kolmivuotiaiden osalta asiaa kannattaisikin ankarasti pohtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Riitta kirjoitti 29.1.2010 kello 12:07

    “Jos tämä olisi totuus, joutuisimme ankarasti pohtimaan, miksi yhteiskunta käyttää 10 000 euroa/lapsi työttömien lasten subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen.”

    Siksi, että useimmiten työtön on kuitenkin työtön hyvin lyhyen aikaa. Lapselle on tärkeää, että hoitosuhde on pysyvä eikä häntä käsitellä kuin jotain matkalaukkua, jonka voi pistää milloin minnekin säilytettäväksi. Työkykyisen ja -haluisen työttömän on ilman muuta keskityttävä työnhakuun ja olla valmiina ottamaan työ lyhyellä varoitusajalla vastaan. Silloin lapsella on hyvä olla päiväkotipaikka. Hoitopäivää ja -viikkoa toki voi ja kannatta lyhentää.

    Katsokaapa muuten tämän päivän Hesarista mielipidesivuilta yksi näkökulma asiaan. Olen kirjoittajan kanssa aivan samaa mieltä.

    “Subjektiivinen päivähoito-oikeus alle kolmivuotiaille onkin mielestäni käsittämätön ja täysin lapsen edun vastainen pykälä. Päiväkotipaikka tulisi olla tarveharkintainen, jos toinen vanhemmista on kotona.”

    Tarveharkinnasta olen samaa mieltä, mutta olen myös sitä mieltä, että sen tarpeen pystyvät vanhemmat määrittelemään parhaiten itse. Yhteiskunnan tekemä tarveharkinta on aina hidasta ja aikaa vievää: lapsi ei oikein voi odottaa.

    Itse en kovin paljon alle kolmivuotiasta veisi päiväkotiin, jos itse olisin pitkään kotona. Yli kolmevuotias sen sijaan tarvitsee jo muutakin ja silloin päiväkoti on yksi ihan varteenotettava vaihtoehto. Esimerkiksi seurakunnan kerho on kyllä halvempi, mutta kaikki eivät pidä sen uskonnollisesta sisällöstä. Yhtenä tekijänä tässäkin on mukana toiminnan jatkuvuus: kun vanhemmat palaavat töihin, voi olla lapsen kannalta hyvä, ettei hoitosuhdetta ole katkaistu.

    “Euroopassa esikoulu alkaa jo 3-vuotiaana ja on ilmainen, paitsi ruoka.
    Suomessa esikoulu on piilotettu päivähoitoon ja saatu se näin maksulliseksi ja alkaa vasta myöhemmin kuin muualla”

    Aamen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Tiedemies kirjoitti 29.1.2010 kello 12:17

    Minä en kyllä ymmärrä subjektiivista oikeutta päivähoitoon, enkä sitä hyväksy. Tämä johtuu tietysti siitä, että meidän lapsemme ovat olleet päivähoidossa siksi, että molemmat vanhemmat ovat töissä.

    Koska tilanteessa, jossa molemmat vanhemmat ovat työssä, perhe joutuu melkein aina ylimpään maksuluokkaan, en oikeastaan edes ymmärrä, miksi ne alemmat maksuluokat ovat ylipäätään olemassa. Puhun nyt kahden vanhemman perheistä. Ne työpaikat, joissa palkka on sitä luokkaa, että niihin alimpiin maksuluokkiin päätyy, eivät ole mitään työuran “entry-level”-duuneja, joista edetään myöhemmin tuottavampiin ja rahakkaampiin töihin, joten työuran kokonaisuuden suhteen esitetty perustelu ei toimi ollenkaan.

    Itse en ole lapsena viettänyt päivääkään päivähoidossa, eivätkä vanhemmat minun kanssani leikkineet, eivät opettaneet mitään tai prepanneet mitenkään. Suhtaudun äärimmäisen skeptisesti väitteisiin, joiden mukaan varhaisesta päiväkodista olisi hyötyä kenellekään muulle kuin erityisryhmille (kielenoppiminen, jne, jotka mainittiin jo yllä).

    En vastusta kunnallista päivähoitoa mitenkään, mutta en ymmärrä, miksi sinne pitää pieniä muksuja laittaa, kun vanhemmat istuvat kotona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Riitta kirjoitti 29.1.2010 kello 12:55

    “Alle kolmivuotiaiden osalta asiaa kannattaisikin ankarasti pohtia.”

    Joku aktiivinen googlettaja, voisi kaivella esiin tilastotietoja ja prosenttilukuja siitä, millä syillä alle kolmivuotiaita ylipäätään on päivähoidossa.Muistaakseni reilusti yli puolet näistä ikäluokista on kotihoidossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Riitta kirjoitti 29.1.2010 kello 13:04

    “Ne työpaikat, joissa palkka on sitä luokkaa, että niihin alimpiin maksuluokkiin päätyy, eivät ole mitään työuran “entry-level”-duuneja, joista edetään myöhemmin tuottavampiin ja rahakkaampiin töihin, joten työuran kokonaisuuden suhteen esitetty perustelu ei toimi ollenkaan.”

    Entäs opiskelija? Tunnen jopa teekkareita, joilla on lapsia nollamaksuluokassa. Työuran kokonaisuuden kannalta opiskeluaika on se paras aika saada lapset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Riitta kirjoitti 29.1.2010 kello 13:07

    “Minä en kyllä ymmärrä subjektiivista oikeutta päivähoitoon, enkä sitä hyväksy. Tämä johtuu tietysti siitä, että meidän lapsemme ovat olleet päivähoidossa siksi, että molemmat vanhemmat ovat töissä.”

    Tiedän tosi monia vanhempia, jotka on muutanut mielensä siinä vaiheessa, kun ovat saaneet toisen lapsen esikoisen ollessa yli kolmivuotias. Siinä vaiheessa päiväkodin ihmissuhteet ovat lapselle jo tosi tärkeitä. Kunnon äiti repeää moneksi, muttei sentään muutu toisiksi leikki-ikäisiksi vaikka kuinka yrittäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. tcrown kirjoitti 29.1.2010 kello 13:09

    tcrowninkin mainitseman yläpuolelle heittäytymisen ja mestaroimisen siitä, miten muiden pitäisi elää ilman halua ymmärtää asioita toisten näkökulmista

    Haluan tässä nyt vielä korostaa, että minä en noita syytöksiä pidä aiheellisena. Ainakaan sen enempää kuin mikä on täysin normaalia kenelle tahansa ihmiselle.

    Oon tavallaan samaa mieltä, mutta en tee kyllä kovin suurta eroa kulttuurin ja muun elämän välillä

    Selvää on, että nuo eivät ole ainoita elitismin alalajeja ja että elitismiä on muuallakin kuin kulttuurissa ja politiikassa. Esimerkiksi koko koulutusjärjestelmämme perustuu ensimmäiseen esittämääni elitismin tyyppiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Elina kirjoitti 29.1.2010 kello 13:53

    Liian vanha jurnuttaa taas tätä:

    Euroopassa esikoulu alkaa jo 3-vuotiaana ja on ilmainen, paitsi ruoka.
    Suomessa esikoulu on piilotettu päivähoitoon ja saatu se näin maksulliseksi ja alkaa vasta myöhemmin kuin muualla

    “Euroopassa” (tarkoittanet muualla Länsi-Euroopassa?)koulu tosiaan alkaa joissain maissa jo kolmevuotiaana. Mutta ota huomioon, että sitä on vain 3-4 tuntia päivässä. Muun hoidon ja lapsen kuljetukset keskellä päivää vanhemmat joutuvat itse järjestämään ja maksamaan.

    Luuletko, että se tulee halvemmaksi kuin meidän kunnalliset päivähoitomaksumme?

    Ei tule, vaan paljon kalliimmaksi!

    Ja edelleen tämä väärinkäsitys sinulla esiopetuksen maksullisuudesta. Esiopetus on Suomessakin maksuton. Sitä ei ole yhtään mihinkään “piilotettu”, vaan jos lapsi käy neljän tunnin päiviä esikoulua, se ei maksa yhtään mitään.

    Kerroit toisessa ketjussa, että lapsesi ovat viettäneet kymmentuntisia päivä esiopetusvuonna päiväkodissa. Toki siitä hoidosta olet joutunut maksamaan, muttet niistä neljästä tunnista, jotka ovat esiopetusta. Eli kymmentuntisesta päivästä jää maksettavaksi 80 prosenttia. Tämän olisit siis maksanut muutenkin, jos lapsesi hoitopäivä on yli viisi, mutta alle seitsemän tuntia. Tähän kuuluu kolme ruokailua hoitopäivän aikana.

    Kyllä noin pitkistä hoitopäivistä nyt mielestäni jotain pitääkin maksaa. Vai oletko sitä mieltä, että yhteiskunnan pitää hoitaa lapset ilmaiseksi lähes koko heidän valveillaoloaikansa? Varmaan tuollaisella työnteon tahdilla maksukykyäkin on ollut. Tuskin makoilitte vaimon kanssa työttömänä kotona lasten ollessa päiväkodissa.

    Sellaista järjestelmää ei ole yhtään sen enempää “Euroopassa” kuin täälläkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Artturi kirjoitti 29.1.2010 kello 14:29

    Riitta:

    Tarveharkinnasta olen samaa mieltä, mutta olen myös sitä mieltä, että sen tarpeen pystyvät vanhemmat määrittelemään parhaiten itse.

    No silloin kun jaetaan asioita joilla on ihmisille mitään arvoa niin heillä on aina tarve. Tämä ei tarkoita, että olisi järkevää käyttää yhteiskunnan resursseja tämän “tarpeen” tyydyttämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Riitta kirjoitti 29.1.2010 kello 14:49

    “No silloin kun jaetaan asioita joilla on ihmisille mitään arvoa niin heillä on aina tarve.”

    Päivähoito ei ole vanhemmillekaan ilmaista, paitsi nollamaksuluokassa, johon kuuluu lähinnä opiskelevien vanhempien lapsia ja muita todella pienituloisia.

    Kyllä se pari sataa euroa (+ mahdollisesti menetetty kuntalisä) on sen verran iso raha, että saa monen pitämään lapsensa kotona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Riitta kirjoitti 29.1.2010 kello 14:59

    “Ja edelleen tämä väärinkäsitys sinulla esiopetuksen maksullisuudesta. Esiopetus on Suomessakin maksuton. Sitä ei ole yhtään mihinkään “piilotettu”, vaan jos lapsi käy neljän tunnin päiviä esikoulua, se ei maksa yhtään mitään.”

    Olet yhtä aikaa oikeassa ja väärässä. Kuusivuotiaiden esiopetus on tosiaan maksutonta, mutta sitä nuorempien ei, vaan 3-5 -vuotiaiden esiopetus on tosiaan “piilotettu” sinne päivähoitoon.

    Suomessa isompienkin lasten päivähoitoon suhtaudutaan jotensakin vierovasti, mutta esimerkiksi Saksassa (kertoi nettituttu) lapsille suositellaan vähintään kolmen vuoden ikäeroa, jotta isompi olisi nuoremmman syntyessä jo esikoulussa ja nuorempi saisi säännöllisesti vähän omaakin aikaa äidin kanssa ilman isoveljeä tai -siskoa.

    Meidän lapsilla on yli kolme vuotta ikäeroa ja olen kyllä sitä mieltä, etteivät saksalaiset tuosta vauvan omasta ajasta ihan väärässäkään ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Tiedemies kirjoitti 29.1.2010 kello 15:46

    Entäs opiskelija? Tunnen jopa teekkareita, joilla on lapsia nollamaksuluokassa. Työuran kokonaisuuden kannalta opiskeluaika on se paras aika saada lapset.

    No, jos opiskelijoilla olisi esimerkiksi opintojen etenemiseen kytketty oikeus saada lapset päivähoitoon – vaikka osana opintotukea – niin eihän se olisi “subjektiinen oikeus”, kuten nykyään on. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa nimenomaan sitä, että oikeus ei ole kytketty yhtään mihinkään, vaan se lankeaa kuin manulle illallinen. (Paitsi tietenkin työtä tekevälle veronmaksajalle.)

    Jotain kertoo se, etten tunne – tai ainakaan tiedä tuntevani – ketään joka olisi opiskellessan laittanut lapset päivähoitoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Riitta kirjoitti 29.1.2010 kello 15:55

    “Jotain kertoo se, etten tunne – tai ainakaan tiedä tuntevani – ketään joka olisi opiskellessan laittanut lapset päivähoitoon.”

    Kannattaa joskus päiväkodilla jutella niiden toisten vanhempien kanssa 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Elina kirjoitti 29.1.2010 kello 16:25

    Ei 3-5 -vuotiaiden varhaiskasvutus ole esiopetusta, ei sellaista termiä käytetä täällä Suomessa missään virallisissa yhteyksissä.

    Jos olet noin kuullut sanottavan tai kirjoitettavan, niin se on väärä termi. Kansainvälisissä vertailuissahan on juuri olennaista, että Suomessa esiopetus alkaa vasta 6-vuotiaana, mikä tekee suomalaislapsen koulu-urasta Euroopan lyhyimpiä.

    Vertailut ovat juuri siksi vähän harhaanjohtavia ettei 3-5 -vuotiaiden varhaiskasvatusta lasketa esiopetukseksi, vaikka se ne kriteerit ehkä jossain mielessä täyttäisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Elina kirjoitti 29.1.2010 kello 16:26

    Jotain kertoo se, etten tunne – tai ainakaan tiedä tuntevani – ketään joka olisi opiskellessan laittanut lapset päivähoitoon.

    Nyt tunnet!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. uusi kasvo täällä kirjoitti 29.1.2010 kello 18:01

    voisiko joku asiantuntija selvittää mistä summa 10 000euroa/vuosi/päiväkotilapsi syntyy-siis ihan seikkaperäisesti:päiväkodin rakentaminen,palkat ruoat,hallinto jne jne.

    summa kuulostaa melko suurelta ottaen huomioon jos kummatkin vanhemmat käyvät töissä ja hoidettavia päiväkotilapsia on paljon. ymmärrän että pienen kunnan pienet lapsiryhmät “syövät”PÄÄOMAKULUJA SUHTEESSA PALJON enemmän kuin suuren kaupungin tarjoamat palvelut.

    eli onko esim.Soininvaaralla esittää(poliitikkona)mistä tuo 10000euroa muodostuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Elina kirjoitti 29.1.2010 kello 19:18

    Ei Osmoa pidä vaivata tuollaisilla kysymyksillä. Sitä varten olen minä eli tässä pyytämäsi:

    Päivähoidon kulurakenne joidenkin kuntien osalta, mm. Helsingin. Verotulot töissä käyviltä vanhemmilta on sitten tietysti ihan toinen juttu.

    Slide 10

    http://www.sitra.fi/NR/rdonlyres/1DE44729-3ABA-4979-994B-46CBE3A4D506/3916/Lastenp%C3%A4iv%C3%A4hoidoninnovointip%C3%A4iv%C3%A4tloppuraportti.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Riitta kirjoitti 29.1.2010 kello 19:58

    Elina: juu ei sanota, mutta kuulemma (ei ole omaa kokemusta) 3-5 -vuotiaiden esiopetus maailmalla ei juuri eroa siitä mitä samanikäiset tekevät suomalaisessa päiväkodissa.

    Mitä tulee työttömien lasten päivähoito-oikeuteen… Osmo on täällä ansiokkaasti kantanut huolta siitä, ettei työttömien kaikissa tilanteissa kannata otta töitä vastaan. Jos työttömien lapsilta viedään hoitopaikat, niin siitä tulee yksi merkittävä työllistymisen este lisää. Ainakin minä miettisin hyvin tarkkaan, kannattaako ei-niin-kiinnostava lyhyt työpätkä ottaa vastaan, jos lapset joutuvat sen vuoksi johonkin epämääräiseen paikkaan hoitoon. Varsinkin silloin, kun vanhempien elämä on epäsäännöllistä ja työtilanne stressaa, on erityisen tärkeää, että lapsilla on hyvä ja turvallinen pysyvä hoitopaikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Tuomas S. kirjoitti 30.1.2010 kello 1:37

    Riitta:
    “Ainakin minä miettisin hyvin tarkkaan, kannattaako ei-niin-kiinnostava lyhyt työpätkä ottaa vastaan, jos lapset joutuvat sen vuoksi johonkin epämääräiseen paikkaan hoitoon”

    Minäkin miettisin vstaavassa tilanteessa työttämänä, mutta toisista syistä- kannattaako lapse elämästä tehdä risaista omien pätkätöiden takia- ja kannattaako lapsen sosiaalista elämää ruveta silpomaan ottamalla tämä pois päiväkodista. Itsellä on päiväkodista saatuja kavereita tänäkin päivänä ja kaverit on myös työttömän lapselle subjektiivinen oikeus.

    minut laitettiin päiväkotiin kun vanhempani opiskelivat, eikä minusta tullut T. A. Mikkosen vaimon manaamaa hullua. Tai no, ehkä sen silmissä joo, mutta siinä tapauksessa tilanne on kotiin päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Tiedemies kirjoitti 30.1.2010 kello 8:31

    Jos työttömien lapsilta viedään hoitopaikat, niin siitä tulee yksi merkittävä työllistymisen este lisää. Ainakin minä miettisin hyvin tarkkaan, kannattaako ei-niin-kiinnostava lyhyt työpätkä ottaa vastaan, jos lapset joutuvat sen vuoksi johonkin epämääräiseen paikkaan hoitoon.

    Minustakaan työttömien lapsilta ei pitäisi viedä hoitopaikkoja. Sensijaan minusta ei ole mielekästä, että lasten päivähoitoon käytetään resursseja enemmän kuin mitä sen vaihtoehdosta saa. Tämäkin pitää selvittää laskemalla. Kuten yllä totesin, melkein kaikissa tapauksissa kahden työtätekevän vanhemman perheessä ollaan ylimmässä maksuluokassa.

    Tämä nostaa entisestään työnteon marginaalikustannusta. Jos toinen vanhemmista on työtön ja toinen työssä, ja kaksi lasta on päivähoidossa, niin ei ole ollenkaan tavatonta, että päivähoitomaksun nousu syö 300 euroa nettotuloista. Jos ajatellaan, että työpaikasta saa 1700 euroa käteen, niin tämä on aika iso siivu. Kieltämättä tietysti marginaali on vielä isompi rahallisesti, jos ollaan kotihoidontuella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Liian vanha kirjoitti 30.1.2010 kello 8:49

    “Ja edelleen tämä väärinkäsitys sinulla esiopetuksen maksullisuudesta. Esiopetus on Suomessakin maksuton. Sitä ei ole yhtään mihinkään “piilotettu”, vaan jos lapsi käy neljän tunnin päiviä esikoulua, se ei maksa yhtään mitään.”

    Mutta jos lapsi on täyden päivän niin siitä maksetaan täysi hinta, joka tosin voi olla 0 euroa.

    On lähinnä pilkun viilausta, onko esikoulu Suomessa maksuton , käytännössä siitä makseteen.
    Jos se olisi maksuton niin esikoululaisesta maksettaisiin vain puolipäivämaksu päivähoidon osalta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.1.2010 kello 10:34

    Esikoulussa olevan päivähoidosta maksetaan puoliväivämaksu, jos hoito (siis se esikoulun päälle tuleva hoito) on alle puoliväivähoidon rajan. (Raja on muistaakseni viisi tuntia, mutta voin muistaa väärin.) Useimmilla se vain on yli tuon rajan, ja moni kunta pamauttaa kokopäivämaksun. Se on kunnan oma päätös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. nos kirjoitti 30.1.2010 kello 9:57

    On tietenkin surullista, jos vanhemmat eivät halua leikkiä ja olla lastensa kanssa, koska se selkeästi näkyy vanhemmalla iällä mm. asenteissa. Siksi siis päiväkodin tuleekin olla kaikille lapsille mahdollisimman hyvin saavutettavissa oleva paikka, että edes jossakin jotain virikettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. nos kirjoitti 30.1.2010 kello 10:02

    Olen lukenut oppikirjoista, että kun ihminen esimerkiksi ostaa jäätelöä, hänen tekee mieli jäätelöä. Kun hänen tekee mieli jäätelöä, ja hän ostaa jäätelöä, hän maksimoi hyötyä. Missä me olisimmekaan ilman tiedettä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Riitta kirjoitti 30.1.2010 kello 17:50

    Osmo: raja on tosiaan viisi tuntia. Käytännössä, jos lapsi tuodaan aamulla vasta eskariin ja haetaan viiteen mennessä, ei täyttä maksua tarvitse maksaa.

    Jutta Urpilainen ehdotti taannoin, että päivähoidosta tehtäisiin kokonaan maksutonta. Minä en tekisi niin, vaan ulottaisin maksuttoman eskarin kaikkiin yli kolmivuotiaisin muuttamatta varhaiskasvatuksen sisältöjä. Tämän voisi hoitaa kustannusneutraalisti niin, että yksi- ja nelivuotiaista sisaruksista maksettaisiin saman verran kuin nytkin, mutta suurin osa maksusta olisi sen yksivuotiaan hoitomaksua. Tämä järjestely ohjaisi kotihoitoon kunnille kalleimpia alle kolmivuotiaita, jotka eivät päiväkodin varhaiskasvatuksesta mitään vielä saa irti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Sylvesteri kirjoitti 31.1.2010 kello 8:56

    Tuo maksuttomuus on taas ihan älytön ehdotus Urpilaiselta.

    Ne jotka käyttää myös maksakoot kustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus