Aiemmin, kun puhelinyhtiöt hoitivat omia taajama-alueitaan ja Posti- ja telelaitos huolehti syrjäkylistä, niin silloin työnjako oli selvä ja palveluvelvoiteiden asettaminen huomattavasti yksinkertaisempaa. Laitokset yksinkertaisesti määrättiin hoitamaan palvelut.

No ei se jako nyt aiemminkaan selvä ollut, koska ei ole mitenkään yksiselitteistä määritellä, missä raja “syrjäkylän” ja “taajama-alueen” välillä kulkee, minkä verran kukakin maksaa ja kenelle, miksi osa väestöstä saa (ainakin osittain) valtion budjetista (liikelaitos) maksettuja palveluja, kuka hoitaa sääntelyn (aiemminhan Surinan edeltäjät käyttivät myös säätelyvaltaa muihin operaattoreihin nähden), entä jos alueella toimii useita operaattoreita ja mahdollisesti liikelaitoskin, jne.

Edellä olavan vuoksi sanoisin Karille, että on sillä merkitystä, onko meillä telepalveluita tarjoamassa valtion liikelaitos tai joukko kilpailevia yhtiöitä.

Suo siellä vetelä täällä. En minä väittänyt, että sillä ei olisi merkitystä, hoidetaanko asiat liikelaitosten voimin vai yksityisten firmojen toimesta (näkyyhän tämä esimerkiksi kustannustasossakin), vaan ainoastaan sitä, että yhtiömuoto nyt ei kuitenkaan ole se keskeisin tekijä syrjäkylien palvelutasosta puhuttaessa. Keskeisimpiä vaikuttavia tekijöitä ovat olleet poliittinen toiminta ja tekniikan kehittyminen – kuten mm. Liian vanha on täällä todistellut.

Minusta järkevää olisi hoitaa nuo palveluvelvoitteet kilpailuttamalla teleyhtiöitä, jolloin valtio sitten keräisi taajuuksien käyttämisestä maksua (tai vaihtoehtoisesti subventoisi tiettyjen alueiden toimintaa). Mutta ei tämä nykyinen sääntelyyn perustuva käytäntökään nyt ihan sudeksi ole osoittautunut.

Kari

Suosittele: 0

Asiakkaasta näyttää siltä että operaattorivetoinen kehitys käytännössä pysähtyi yli kymmenen vuotta sitten. DSLAMit ovat vähän nopeutuneet ja siinä kaikki. Maaseudulla ja matkan päällä @450-verkon FlashOFDM oli hieno oivallus, mutta tuokin luonnollinen monopoli annettiin ranskalaisille, nyt odotellaan “kustannusperusteisia” hinnankorotuksia kunhan ensin on saatu käyttäjäkunta kasaan ja kupariyhteydet rullalle.

Kuitua ja jopa tyhjän panttina hyriseviä aktiivilaitteita on kaupungeissa kellarit pullollaan mutta paketoituna niin kummallisiin tuotteisiin että järkevät palvelupaketit pitää edelleen ostaa kuparin päähän. Saattaa johtua siitä ettei huomattavalla markkinavoimalla ole edelleenkään käytännön velvollisuutta luovuttaa kuitupohjaista tilaajayhteyttä kohtuuhintaan kilpailijan käyttöön kuten kupariyhteyttä.

Suosittele: 0

Yhteiskunnan määräämien palveluvelvoitteiden asettaminen kilpaileville teleyrityksille on kuitenkin melko hankalaa. Kenelle velvoite määrättäisiin vai kaikille? Miten saa hinnoitella jne. Tästä johtuen telelaitoksille asetetut palveluvelvoitteet ovat nykyisin aika löperöjä.

Aiemmin, kun puhelinyhtiöt hoitivat omia taajama-alueitaan ja Posti- ja telelaitos huolehti syrjäkylistä, niin silloin työnjako oli selvä ja palveluvelvoiteiden asettaminen huomattavasti yksinkertaisempaa. Laitokset yksinkertaisesti määrättiin hoitamaan palvelut.

Edellä olavan vuoksi sanoisin Karille, että on sillä merkitystä, onko meillä telepalveluita tarjoamassa valtion liikelaitos tai joukko kilpailevia yhtiöitä.

Suosittele: 0

Tuo NMT450 luopuminen johtui pitkälti valmistajista eikä siihen Edsukunna päätöstä tarvita. Merkittävimmät valmistajat, Nokia ja Ericsson lopettivat laitteiden valmistuksen ja sitä myötä operaattorit lopettivat verkon ylläpidon.

Yleisemminkin 90-luvulla siirryttiin valmistajavetoiseen kehittelyyn ja se muutti monta asiaa: Suuret laitevalmistajat ovat keskittyneet speksaamaan verkkoja ja laitteita vain suurille markkinoille eli he toimivat 80/20 % periaattella.
Tuo rural-alueen ongelma ei koske vain Suomea vaan on yleisempi, sama ongelma oli Latviassa tai Indonesiassa tai missä tahansa maassa.
Maapallon mitassa ongelma koskee n 1,2 miljardia ihmistä.

Radioteknologian säätely jäi valtioille 90-luvulla , mutta niillä ei ole kykyä säädellä sitä.
Hyvä esimerkki on digi-tv: Suuri osa maailman televisioista on kytketty kaapeliverkkoon, mutta siitä huolimatta laaja taajuuskaista on jaettu maanpäälliselle digi-tv-verkolle Teleoperaattorit saavat tyytyä murto-osaan ja se näkyy ongelmina liikkuvassa laajakaistassa.

Mitä tulee Soneran UMTS seikkailuihin niin se johtui siitä, että poliitikot , Niinistö ja Lipponen halusivat suojateilleen nostepaikkoja ja todelliset osaajat kuten esim Matti Makkonen savustettiiin sivuun ja sitten ulos.

Ja olihan olemassa varoittava esimerkkikin: Bill Clintonin hallinto järjesti vastaavan huutokaupan 90-luvun alussa ja taajuuksista maksettiin taivaita ja seurauksena oli, että USA:sta tuli mobiilitekniikan kehitysmaa pitkäksi aikaa.
Monet huutajat eivät edes saaneet verkkoja pystyyn . Vennamo osti sitten yhden konkurssipesän miljardilla mummolla ja sen arvo nousi 25 miljardiin eli yhtä suureksi kuin Saksan ilmakauppojen tappio.
Sijoitus myytiin lopulta Deutsche Telekomille fuusioiden yhteydessä , mutta maksu tuli DT:n osakkeina, joiden arvo suli myyntirajoitusten aikana ja lopulta niistä saatiin 10 miljardia vain mummoa.
Mutta Vennamon sijoituksista jäi jäljelle Venäjä ja Turkki, jotka tahkoavat osinkoa moninkerroin verrattuna Soneran myyntihintaan.Mutta nyt suurimmaksi osaksi Ruotsin valtion kassaan

Suosittele: 0

Myöskään tuo syrjäseutujen subventio ei ole tarpeellista, sillä hinnoittelu on suhteellisen vapaata eli hintaa voi periä kustannusten mukaan.
Mutta kun business on pientä muuhun verrattuna eikä suria kasvunäkymisä ei ole niin se katsotaan rönsyksi.
Radiotekniikan ongelmana ovat rajallsiet kapeat taajuuskaistat ja modulaatio/kompressiotekniikan vaatima suuri prosessointikapasiteetti suurilla nopeuksilla , mikä rajoittaa datasiirron nopeutta. Kapeat taajuskaistat rajoittavat reuse kerrointa eli tukiasemia ei voida asentaa tarpeeksi tiheään .

Tuo @450 toimii NMT jäänellä kapealla taajuskaistalla eikä siinä kyetä siirtämään suuria määriä dataa. Kun tukiasemaverkkokin on harva niin montaa käyttäjää siihen ei edes mahdu samaan aikaan .

Ne jotka valittavat eniten eivät ole niinkään paikalliset asukkaat vaan paikallinen ja valtakunnallinen business, heille se on este.
Tai etelän mies joka on satunnaisella käynnillä pohjoisessa

Suosittele: 0

Missasit pointtini, koska tarkoitukseni ei ollut ottaa kantaa erilaisten järjestelyjen (kupari, kuitu tai radio) paremmuuteen tai soveltuvuuteen, vaan siihen ettei asialla ole juurikaan tekemistä Soneran yhtiöityksen kanssa, vaan teknistaloudellisen tarkoituksenmukaisuuden. Ei ole järkevää eikä tavoiteltavaa tarjota joka niemen notkoon ja saarelmaan “alansa huippua” olevia yhteyksiä, vaan kaikille riittävät yhteydet.

Lisäksi kyse on viimekädessä poliittisista päätöksistä, eikä siitä, onko meillä liikelaitos vai yhtiö. Halutusta palvelutasosta päätetään viimekädessä Eduskunnassa, samoin kuin esimerkiksi radiokaistojen käytöstä (NMT 450:n lopettaminen).

Lisäksi kritiikkisi menee mielestäni muutenkin ohi maalin, kun huomioidaan se, että Suomessa tietoliikenneyhteyksien hinnat ovat maailmanlaajuisesti tarkasteltuna matalimmasta päästä, siitäkin huolimatta, että täällä joudutaan kattamaan huomattavan suuria alueita, joilla on vain vähän käyttäjiä. Tässä valossa yhtiöittäminen ja kilpailu näyttävät toimineen varsin hyvin – huolimatta Soneran 3G-sekoiluista aikanaan.

Kari

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Jep, täysin!

Olinkin jo mielessäni muotoilemassa vastaavaa tekstiä tänne, mutta säästit minulta sen vaivan.

Luultavasti minussakin on siis vikaa.

En ole huomannut.

Minäkin täällä istun vittumainen hymy naamallani ja odotan Elinan tai Artturin ajavan miinaan.

Heh, heh… Olen aika pedantti sen suhteen, etten puhu asioista, joista en tiedä. Virheitä toki voi sattua ihan sillä tavoin, että tulkitsee lähdettä väärin, käsittää toisen kirjoittajan kommentin väärin etc.

Olennaista mielestäni on, että kykenee myöntämään sen ja pyrkii korjaamaan tilanteen omisti sitten polkupyörän tai ei.

Suosittele: 0

1.Datayhtyedet olivat ,Lapissakin oli joka kylän postiin datayhteys ja nopeus sen aikaista huippua.
2. Silloin toimi NMT 450, joka kattoi aluetta paremmin kuin nykyinen GSM, 3G ei kata kuin asutuskeskukset, voit tarkistaa 3G kuuluvuuden Soneran sivuilta.
3G:n ongelma on, että sekin vaatisi kuidun vetämisen tukiasemille, mutta nyt yhteydet on tehty pääosin linkeillä .
3. Maaseudun kiinteä verkko, jota nyt puretaan, modernisoitiin 1994-1996 ja kaikki silloiset kiinetän verkon keskukset kuidutettiin, joten pääosa laajakistainfraa on jo, tarvitaan vain DSLAM.
Mutta 1994 lopetettiin kyllä maaseutuverkon ylläpito ja liittymätoimitukset hinnoittelulla.
4 Kuparikaapeli on edelleen voimissaaan kun on kyse yksittäisistä laajakaistaliittymistä.
Kuidun vaatimat laiteet ovat vielä sen verran kalliita, että kuituratkaisut eivät ole saaneet jalansijaa kuparilta access-verkoissa.
Tämä ei koske Soneraa vaan näin on tilanne ympäri maailman

Suosittele: 0