Suomenkieleen tarvitaan kaupunkia tarkoittava sana

25.1.2010 · Aihe: _ 

Kaupunki on virallisen määritelmän mukaan kunta, joka omasta mielestään on riittävän kaupunkimainen käyttääkseen kaupungin nimitystä. Tällä pärjättiin pitkälle, mutta nyt suuret kuntaliitokset tekevät tästä määritelmästä ongelmallisen.

Ajatellaanpa vaikka Raaseporin kaupunkia. Se on  pääosin maaseutua, mutta sen sisällä on oikea kaupunki, Tammisaari. Olisi jotenkin helpompi kutsua Raaseporia kunnaksi ja Tammisaarta kaupungiksi. Vielä hassummaksi tilanne muodostuisi, jos myös Hanko ymmärtäisi liittyä Raaseporiin. Silloin kunnassa olisi kaksi kaupunkia.

Jokin nimi pitäisi antaa kaupunkimaiselle taajamalle. Ei sitä Tammisaarta nyt oikein voi kutsua Raaseporin kaupungin kyläksi.

Yksinkertaisempaa olisi terminologisesti, jos kunta olisi aina kunta – siis myös Helsingin kunta – ja kaupunki olisi kaupunkimainen taajama, joka olisi joskus alueeltaan kuntaa pienempi (Tammisaari) joskus taas kuntaa suurempi (Turku, Lontoo, Bryssel, Helsinki).

Kommentit

58 Vastausta artikkeliin “Suomenkieleen tarvitaan kaupunkia tarkoittava sana”

  1. Riitta kirjoitti 25.1.2010 kello 13:09

    Meinaatko, että Nokia kuuluisi Tampereen kaupunkiin, mutta Teisko ei? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.1.2010 kello 14:18

    Teisko kuuluisi tämän mukaan Tampereen kuntaan, mutta ei oikein kaupunkiin. Nokia ilmeisesti taas kuuluisi Tampereen kaupunkiin, mutta ei Tampereen kuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Samuli Lintula kirjoitti 25.1.2010 kello 13:27

    Kuntaliitosten osakuntia on alettua kutsua pitäjiksi, kun eivät ne oikeastaan kaupunginosiakaan ole. Esimerkiksi Hämeenlinnassa on nyt Lammin pitäjä. Vanha nimi on siis otettu uuteen käyttöön ihan hienolla tavalla.

    Tammisaarta voisi samalla vireellä kenties kutsua kauppalaksi? “Raaseporin kunnan Tammisaaren kauppala.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 25.1.2010 kello 13:49

    Keskuskaupunki, keskus, keskusta, kaupunkikeskus…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Elina kirjoitti 25.1.2010 kello 14:34

    Siti, Sentri, Sentra?

    Vähän liian englantilaisvaikutteisia nämä kyllä.

    Keskis?

    Hmph, tulee mieleen keskiolut.

    Yleensä väkisin keksityt uusiosanat eivät oikein juurru kieleen. Kuka muistaa, kun tavaraloa yritettiin lanseerata puhokseksi?

    En minäkään muista, mutta olen sen kuullut myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Elina kirjoitti 25.1.2010 kello 14:44

    Entäs Yty?

    Johdin sen ytimestä ja on ainkin suomen kieleen sopiva.

    Tai sitten:

    Syty.. .yhtymäkohtia sanaan City, mutta edelleen hyvin suomenkielinen.

    Kummatkin dynaamisia ja suuhun sopivia. Tietysti voisi tulla kädenvääntöä asuuko Sytyssä vai Sydyssä.

    Kerrankin Elinan luovuudella on käyttöä (mikä olikaan se uusi jonkun tytön keksimä sarkasmimerkki, tulee tähän joka tapauksessa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.1.2010 kello 14:54

    Keskuskaupunki, keskus, keskusta, kaupunkikeskus…

    Entä, jos niitä on kunnan alueella kaksi?
    Entä miksi kutsuisit Brysseliä. Hölmömpi luulisi sitä kaupungiksi, mutta se koostuu paristakymmenestä kunnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. spottu kirjoitti 25.1.2010 kello 15:29

    Jos kunta on aina kunta, voisi etuliite “kaupunki-” toimia tarkenteena. Kaupunkikunnan alueella sijaitsee aina vähintään yksi kaupunki tai sen osa.

    Raasepori olisi siis kaupunkikunta. Tammisaari on kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kimmo Kansanen kirjoitti 25.1.2010 kello 15:30

    Tämä vastaisi ainakin norjalaista käytäntöä. Kaikki kunnat kulkevat nimellä “kommune”, myös kaupungit. Varsinainen kaupunkimainen osa on sitten “by”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Janne Saarikivi kirjoitti 25.1.2010 kello 15:30

    Periaatteessa se sana, jota haetaan on ainakin Tilastokeskuksen systeemeissä yksinkertaisesti taajama. Tätä käytetään samoin kuin ruotsin sanaa tätort. Ruotsissahan kunnat on jo aikaa kasattu maaseudusta ja kaupungista koostuviksi kokonaisuuksiksi.

    Taajama sitten määritellään Eurostatin mukaan siten, että se on funktionaalinen kokonaisuus, jossa talot ovat vähintään 200 metrin päässä toisistaan. Ks. google-haulla esim. Tilastokeskuksen taajamatilastoa – siellä on juuri tätä haluamaasi tietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Evert The NeveRest kirjoitti 25.1.2010 kello 15:43

    Uutisissa oli otsikko: Auto mereen Länsi-Turunmaalla. Ei Länsi-Turunmaa ei ole maakunta. Se on kaupunki Turunmaan saaristossa.

    Kyseinen auto oli meressä paikassa nimeltä Parainen.

    Kuntaliitossekoilut sekoittavat lahjakkaasti paikkojen ja kuntien nimet. Tässä sekamelskassa hälytysajoneuvot eksyvät ja hintaakin tulee melkoisesti. Kallispalkkaisilla viranhaltijoilla riittää aikaa muutta teiden ja katujen nimiä, jotta kunnassa ei olisi kahta saman nimistä.

    Eikä rahankulutus tähän lopu. Sitten vaihdetaan katukyltit ja kaikki yritykset mm. päivittämään ja painattamaan materiaalinsa uuteen kuntaan ja tilanteeseen.

    Onneksi Posti ei sekoile vaan on säilyttänyt postitoimipaikkojen nimet.

    Kunnan päätöksellä tosin esim. Sastamalassa kaikkien postitoimipaikkojen (Vammala, Äetsä eli Kiikka ja Keikyä, Mouhijärvi, Suodenniemi, Tyrvää ja Karkku). Kaikkien nimet muutettiin yhdellä Sastamalaksi juhlistamaan uutta kuntaa. Hämmennys oli suuri ja aiheutti kapinaa ja lehtikirjoituksia, joissa ihmeteltiin tätä hulluutta.

    Viimeinen pyristelijä on VR. Olisi se hurjaa, jos juna ajaisi kymmenen pitäjän uuden Salon läpi ja kuuluttaisi menneessään: Saavumme Saloon. Seuraavaksi Salo. Saavumme Saloon. Seuraavaksi Salo. Saavumme Saloon. Seuraavaksi Salo….

    Onko missään muualla maailmassa sellaista lentokentän nimeä kuin Helsinki-Vantaa. Ei todella ole. Tukholman kenttä on Arlanda, Kööpenhaminan Kastrup. Miksei Helsinki-Vantaa voi olla Helsinki tai Seutula, kuten se alunperin olikin.

    Kuntaliitoskuntien nimet hukkaavat infomaatiota. Monessa liitoksessa se on tärkein neuvottelukohde. Palveluista viis, kunhan saadaan nimi väännettyä. Jatkoa ajatellen kunnan nimen ja paikan nimien sekoittaminen jäyrkistää kuntarakennetta.

    Mitä sitten pitäisi. Tehdä?

    Esimerkiksi Länsi-Turunmaa on selkeästi sen keskuskaupungin mukaan Parainen. Se pitäisi määrätä asetuksella, että keskuskunnan nimi on hallinnollisen alueen nimi ja paikkojen nimet ovat niin kuin ovat. Eivät ihmiset mökille Länsi-Turunmaahan mene – he menevät Korppooseen ja Nauvoon. Paikan nimet ovat palaneet ihmisten tajuntaan ja niitä muuttelemalla ei palvelut parane.

    Ruotsin vallan aikaan Pirkkalan pitäjä oli puolet Pirkanmaasta. Sen ajan hallinnosta voisi ottaa oppia. Paikallisuus oli paikallisuutta ja paikallisista asioista päätettiin tai ainakin kuultiin varsin demokraattisesti yleisissä kirkkokokouksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Raimo K kirjoitti 25.1.2010 kello 15:53

    Eikös se vastaus jo sisältynyt kysymykseen? Kaupunkimainen osa kunnasta olisi kaupunki ja niitä voisi kunnassa olla useampikin – muu osa olisi sitten vain kuntaa ja onhan niilläkin nimiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Otso Kivekäs kirjoitti 25.1.2010 kello 15:54

    Yksinkertaisinta olisi vaan ottaa käyttöön sana kaupunki. Selkeästi se ei enää ole mielekäs vanhassa läin määräämässä merkityksessään, joten siitä voidaan luopua, ja tarkoittaa sillä jatkossa, no, kaupunkia. Siis yhtenäistä maaseutua tiiviimpää asutusaluetta.

    Kunnat olisivat jatkossa sitten vaan kuntia. Tämä vaatisi kyllä sitten kuntalain muutosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jeebo kirjoitti 25.1.2010 kello 16:04

    Eli ei siis tarvita uutta sanaa vaan käytetään kaupunkia tarkoittamaan kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Riitta kirjoitti 25.1.2010 kello 16:19

    “Entä, jos niitä on kunnan alueella kaksi?”

    Nii-in. Ja se toisessa viestissä ehdotettu pitäjä on oikein hyvä nimitys Lammille, mutta Vammalaa (Sastamalan isoin taajama) ei oikein voi kutsua pitäjäksi.

    Mitäs jos sanottaisiin kaupunkeja kaupungeiksi, pitäjiä pitäjiksi, kyliä kyliksi ja kuntia kunniksi? Hallintomalli ja -rajat olisivat vain ja ainoastaan kunnalla.

    Kun minä sanon meneväni kaupungille, keskustaan, niin olenko menossa Teiskoon, olenko???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. J. Värälä kirjoitti 25.1.2010 kello 16:38

    Evert The NeveRest: “Miksei Helsinki-Vantaa voi olla Helsinki tai Seutula, kuten se alunperin olikin.”

    Seutula on siksi huono nimi, että lentokenttä ei sijaitse Seutulassa. Kansainvälisesti kentän nimi on jo Helsinki Airport.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 25.1.2010 kello 16:45

    Entä, jos niitä on kunnan alueella kaksi?

    Öö.. kirjoitetaan monikossa? Vantaan keskustat ovat Myyrmäki ja Tikkurila.

    Sitäpaitsi yleistyessään tässä seuraisi että City-Kepu muuttuu uudeksi keskusta-keskustaksi, eli UKK. Mikä on jo sinänsä tavoiteltavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jusu kirjoitti 25.1.2010 kello 17:05

    Elinalla on ihan huippu ehdotuksia.

    Ihan oisin valmis tohon ytyyn! Lähetään jätkät ytyyn, siin ois ytyä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. jouni lundqvist kirjoitti 25.1.2010 kello 17:31

    Isoin nimiongelma on niissä kuntaliitosakunnissa, joissa uudelle kunnalle on keksitty uusi nimi. Hämeenlinnan, Salon, Kouvolan ym. suhteen tilanne on selkeä.

    Jos Vantaa ja Helsinki yhdistyvät, homma on helppo, jos uusi kunta on nimeltään Helsinki. Vantaan nimi vaan katoaa maailmankartalta, Tikkurila, Myyrmäki jne. jäävät elämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. TimoT kirjoitti 25.1.2010 kello 17:42

    Eikös nykyään kaikki kunnat ole kuntia virallisesti eli itsehallintoyksiöstä puhuttaessa voitaisiin käyttää pelkästään kunta nimitystä kunnanvaltuustoineen päivineen? Tästä eivät tosin kaupunginjohtajat tykkäisi kun arvoa alenettaisiin!!! Tämä vastaisi USA:n county nimitystä.
    Kunnan osia voisivat olla kaupungit (city) ja kylät. Jos vielä tarvittaisiin korostaa jonkun alueen omaleimaisuutta kunnan sisällä, niin sitä sopisi nimittää pitäjäksi (kuntaan liitetty pienempi entinen kunta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. zumppi kirjoitti 25.1.2010 kello 17:53

    keskusta, kaupunki,kunta, kylä, maalaiskunta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kaisa Kyläkoski kirjoitti 25.1.2010 kello 19:10

    Otetaanko naftaliinista “taajaväkinen yhdyskunta”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tuomas S. kirjoitti 25.1.2010 kello 19:19

    Lentokentät on huomattavan usein nimetty jonkun kaverin mukaan: JFK, Charles de Gaulle, Antoine Saint-Exupery, O’Hare, Hartsfield-Jackson. Olisi se hienoa jos meilläkin olisi Kekkonen International Airport, tai nykyisen keskustapuolueen maksullisen arvovalintavaikuttamisen aikana paremmin Arto Merisalo International Airport.

    Toisaalta Tampereen lentokenttä on nimeltään Tampere-Pirkkala, Frankfurtin kakkoskenttä on Frankfurt-Hahn ja Pariisin Paris Orly. Luulen kyllä että tämä lentokenttäkeskustelu on triviaalia näistä kuntakaupunki-määrittelykysymyksissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Marko Hamilo kirjoitti 25.1.2010 kello 19:46

    Raasepori on myös siitä hauska että sillä on aivan luonnottamasti kaksi melkein tasavahvaa keskusta, Karjaa ja Tammisaari. (Karjaa oli kaupunki.) Pohjan kunnan keskus taas on sitten kolmas taajama mutta paremmin kylä kuin kaupunki.

    Suomen syrjäisin kylä Utö on siis tosiaan osa Länsi-Turunmaan kaupunkia. Tosin Utössähän on sekä idyllinen vanhakaupunki että ruma betonilähiö kuin missäkin Cityssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 25.1.2010 kello 20:25

    Osmo: “…ja kaupunki olisi kaupunkimainen taajama, joka olisi joskus alueeltaan kuntaa pienempi (Tammisaari) joskus taas kuntaa suurempi (Turku, Lontoo, Bryssel, Helsinki).”

    Nyt en ymmärrä logiikkaa varsinkaan lauseen loppupäässä. Turun kaupungista vain muutama kortteli keskustasssa on kaupunkimaista asutusta. Samoin Helsingissä kaupunkimainen asutus keskittyy Helsingin niemelle. Eli ne ovat kuten Raaseporissa oleva Tammisaarikin, mutta kunnan nimi on sama kuin taajamankin.

    Brysselin hallintomallia en tunne, mutta Lontoon kaupunkia ei ole olemassa. Se on rypäs pieniä kaupunkeja yhteen sulautuneena. Pariisin kaunpunginosatkin ovat suomalaisittain ajatellen omia kuntiaan.

    Ennen kuin kaikista tuli tasa-arvoisia, oli kunta, kauppala ja kaupunki määritelty mm. niiden tarjoamien palveluiden kautta. Minusta yhä toimiva järjestelmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. heikki kirjoitti 25.1.2010 kello 20:28

    ei kuntalaki tunne kuin yhden kuntamuodon, joten kaikki kunnat ovat kuntia. Myös Helsinki on vain kunta lakimielessä.

    kuntaliitoksissa knnista näyttää syntyvän lähinnä maakuntia. Varmaan tosi tehokasta?

    Tuon kehityksen päässä yhdistyneistä kunnista syntyneiden maakntien sisällä olevat taajamat saavat joskus 20 v päästä itsehallintoa ja kunnat muodostetaan uudestaan.

    Liike on tärkeintä.

    Ihan sama miksi niitä kutsutte. Asiallisesti on näin.

    Puhuttaessa Helsingistä kaupunkina ei tarkoiteta Vuosaarta tai Sipoon metsiä, vaan ratikan vaikutuspiirisssä olevaa aluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Harri Haanpää kirjoitti 25.1.2010 kello 21:11

    Vanhan vitsin mukaanhan Euroopassa on yhteenkasvaneita kaupunkialueita, joissa voi ajaa satoja kilometrejä huomaamatta, missä yksi kaupunki päättyy ja toinen alkaa. Suomessa tällaisen alueen muodostavat esimerkiksi Kuhmo, Nurmes ja Lieksa.

    Luonnollinen kieli on joskus harmillisen epätäsmällistä, mutta ehkä sekaannusta sanan kaupunki kahden merkityksen (tietynkokoinen taajama, vrt. kylä, tai tietyntyyppinen hallintoyksikkö, vrt. kunta) välillä ei käytännössä liian usein synny.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Eki kirjoitti 25.1.2010 kello 21:45

    heikki kirjoitti: “Puhuttaessa Helsingistä kaupunkina ei tarkoiteta Vuosaarta tai Sipoon metsiä, vaan ratikan vaikutuspiirisssä olevaa aluetta.”

    Tämä ei kyllä pidä enää alkujaankaan paikkaansa. Kyllä ihmiset kokevat kaupungin jo laajempana käsitteenä. Esim. Helsingistä suurin osa on keskustan ulkopuolista esikaupunkia, eli omakotialueita, teollisuusalueita, kaupunkikyliä, erilaisia kaupunginosia. Aikaisemmassahan viitattiin tuohon taajaan asutukseen, ja kyllä sen täytyy riittää osaksi kaupunkia siinä kuin keskustamaisenkin kaupunkialueen.

    Helsingissä olisi jo syytä siirtyä kantakaupunki-keskeisyydestä ja vanhan 50-luvun rajoilla mitatun Helsingin nostalgioinnista todelliseeen kaupunkilaisuuteen, jossa hyväksytään koko kaupunki (tarkoittaen Helsingin taajama-aluetta Espoota, Vantaata ja Keravaa myöten)

    Itse asun Malmin suuralueella, ja koen loukkaavana puhumisen kaupungista jossain tuolla “Helsingin niemellä”. Onneksi nykyään, varsinkin nuorempien ja muualta muuttaneiden keskuudessa ymmärretään koko kaupungin arvo, eikä vain pelkästään sen ennen sotia rakennetun “Stadin”. Jostain syystä kaikkein kaikkein paljasjalkaisimmat helsinkiläiset haluavat usein korostaa “stadilaisuuttaan” väheksymällä esikaupunkien merkitystä osana kaupunkia.

    Itse aihetta olen itsekin pohtinut kuntaliitosten myötä. Vastaus tuolla taisi jo tullakin. Eli kutsutaan vain kaikkia kuntia pelkiksi kunniksi, ja kutsutaan niitä erilaisia kunnanosia sitten joko kaupungeiksi, kaupunginosiksi, pitäjiksi tai vaikka kyliksi. Kauppala nimitys taitaa olla yhtä vanhentunut kuin ajatus Helsingin loppumisesta Töölön tulliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Pohtija kirjoitti 25.1.2010 kello 22:09

    Kaupunki taitaa tulla kaupankäynnistä. Kauppa kun on muuttunut suuresti keskustojen ulkopuolelle, niin ei kumma että kaupunki-nimityskin on levinnyt laajalle. Uusille sanoille sitten taas on tarvetta vain jos ihmiset niitä käyttöön ottavat. Ehdotetaan silti.

    Taajamasta voi jatkaa. Erittäin tiheän asumisen kerrostaloalue = tihelä tai likelä. Toimistorakennusalue = konttorila tai toimela. Tehdasalue/yritysalue = työlä/yrittelä. Kauppa-alue = marketto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Evert The NeveRest kirjoitti 25.1.2010 kello 22:12

    Täkä kuntaleikki hakee vertaansa historiasta. Sitä tehdään todella primitiivisesti itsehallinnon kuvat silmissä.

    Huvittavaa oli esim. Korpilahden ja Jyväskylän kunnan liitos. Päällimmäinen huoli oli, miten saataisiin aikaiseksi maayhteys, kun välissä oli Muuramen kunta. Suomen kuntaliitoksia voidaan siis sseurata tiedustelusatelliiteista.

    Olen perehtynyt paikallishallintoon ja voin sanoa, että 1800-luvulta ollaan menty takapakkia ja rajusti. Ennen pystyttiin yhdistämään suurpitäjät ja paikallisuus. Ennen vanhaan oli jopa ns. enklaaveja, joista sisäministeriö riemastui ja käski lopettaa ne “kuntajaon eheyttämisen” nimissä.

    Jos kuntasektorin ihmiset saisivat tehdä tietojärjestelmäprojektin käsitemäärittelyn, sitä systeemiä ei pyörittäisi edes IBM:n tehokkain supertietokone.

    Paikkojen ja kuntien nimet menevät sekaisin siitä yksinkertaisesta syystä, että PARAS-hanke on alkanut vääntää palvelurakenteista maantiedettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. sehta kirjoitti 25.1.2010 kello 22:18

    Suomen tilastollisessa vuosikirjassa käytetään sanaa taajama näin. Helsingin taajama on paljon isompi kun kaupunki, kun taas Raaseporissa on toisin päin. Tosin vuosikirjan taajamat eivät aina ole niin kaupunkimaisia kun tällä foorumilla ehkä toivottaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Riccado kirjoitti 25.1.2010 kello 22:22

    Kyllä, Helsinki-Vantaa voisi olla Urho Kekkonen Airport tai jos kunnioitamme Nobelia, Martti Ahtisaari Airport. Turun kenttä voidaan nimetä sitten luonnollisesti Matti ja Teppo Airportiksi. Tai jos kokoomukselle pitää saada nimikkokenttä niin sitten Ike Airport.

    Jos Pyöräniemen määritelmän tiukkuutta seuraa (että kortteli siellä, toinen täällä on kaupunkia), en tiedä tosin mistä näin tiukka määritelmä tulee, (asukastiheys, palvelut, kaupunkirakenne, Keski-Euroopasta?) niin ei meillä montaa kaupunkia jää. Että Hervanta ja Varissuo olisivat omia kaupunkeja mutta siinä välissä olevat pienemmän asukastiheyden alueet eivät. No joo. Ei tietenkään niin.

    Osmon peruslähtökohta on hyvä. Kunta on tietysti aina kunta. Kehä kolmosesta vähän kauempana puolta Uudestamaasta taidetaan kutsua Helsingiksi (tai taidettiin, ainakin vielä 60-70-80-luvuilla, jonka jälkeen ehkä Espoon ja Vantaan oma identiteetti on noussut). Mutta missä kulkisi esimerkiksi Turun kaupungin rajat? Luulenpa etteivät etenkään Kaarinalaiset halua kutsua itseään Turkulaisiksi Kaarinan kunnassa (saumaton yhteys Turkuun). Sitten Turun kaupunkiin kuuluu vaikkapa Paattinen, maaseutua 30 km Turusta, Turkulaisia.

    Vaikka nykyiset kunnat ja palvelut ym. säilyisivät ennallaan nykyisissä yksiköissään (mitä eivät tee), pitäsi voida löytää nimi isommalle kokonaisuudelle.
    Entäpä jos tietty suuralue nimettäisiin keskuspaikan mukaan (Helsinki, Helsingin alue, Turku, Turun alue, tms.) ja muut kuten vaikkapa usein sukunimissä kaksiosisina; Helsinki, Helsinki-Espoo, Helsinki-Tuusula, Turku, Turku-Kaarina, Turku-Raisio?

    Ongelmia ovat erityisesti nämä nuoret nousukasmaiset, jotka hakevat omaa identiteettiään ja ovat voimansa tunnossa. Ne ovat mielestään itse saavuttaneet asemansa, eivätkä halua, että heidän rahansa menevät sosiaalituilla elävien kustannuksiin. Ne ovat kapinointi-iässä ja haluavat näyttää vanhemmilleen. Siksi ne haluavat pitää heihin tuntuvan hajuraon ja välttää yhteisiä esiintymisiä. Mutta ehkäpä hekin joskus aikuistuvat. Puhun nyt Espoosta ja Kaarinasta, ainakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Mika Lako kirjoitti 25.1.2010 kello 23:54

    En kyllä ymmärrä mikä tässä on ongelmana. Mutta lainataan Virosta, Helsingin kaupunki olkoon Helsingin linna! Viroksi kaupunki on linna. Tallinnan lentokentän uusi nimi on Lennart Meren lentokenttä, joten Helsinki-Vantaa täytyy ehdottomasti muuttaa Kekkosen lentokentäksi! 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kari Pietilä kirjoitti 26.1.2010 kello 1:47

    Tämä on mielenkiintoinen kysymys, joka on määritettävä ihan tilastollisistakin syistä. Jos jatkossa esim. luetellaan 20 suurinta kaupunkia kunnan väkiluvun perusteella, niin lista on hyvinkin vääristynyt. Listasta kun saattaa tipahtaa oikeita kaupunkeja pois kun taas “epä-kaupungit” nousevat korkeallekin.

    Esim. Porin kaupunki on tilastollisesti Suomen 11. suurin kaupunki (Kouvolan yhdistyminen 6:een kuntaan laski Porin sijoitusta), mutta Porin kaupunkialue on Suomen 7. suurin. Nyt näkee toisinaan jopa sellaisia tilastoja, joissa Pori ei ole mukana suurten kaupunkien listassa (joka on perinteisesti käsitetty 10 suurimman kaupungin listaksi). Tosiasiallisestihan Kouvola ei ole edelleenkään Poria isompi – eikä ne pari muutakaan kaupunkia – vaikka näin tilastoissa lukee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Riitta kirjoitti 26.1.2010 kello 9:15

    “Nyt näkee toisinaan jopa sellaisia tilastoja, joissa Pori ei ole mukana suurten kaupunkien listassa (joka on perinteisesti käsitetty 10 suurimman kaupungin listaksi).”

    Minä olen sitä mieltä, että Tampere on edelleen Suomen toiseksi suurin kaupunki. Espoo ei ole mikään kaupunki, vaan kokoelma Helsingin lähiöitä, joilla on yhteinen hallinto…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Elina kirjoitti 26.1.2010 kello 9:26

    Yleensä kielen “puuttuvista” ilmaisuista ei juurikaan tarvitse olla huolissaan.

    Jos on erottelun tarvetta käsitteiden kesken, niin uudet sanat kyllä syntyvät ihan itsestään.

    Ajatellaanpa kuinka paljon netin käytön yleistyessä on tullut uusia sanoja erottelemaan vaikkapa keskustelupalstoille tulvivien viestien statusta.

    Esim. trolli

    Kyllä se oikeata kaupunkiakin tarkoittava sana vielä syntyy, mikäli siihen on aito tarve.

    Sitä voi tietysti paheksua ja paheksutaankin, että usein uudet termit otetaan suoraan englannista.

    Toisaalta eihän kieli koskaan ole missään tyhjiössä muhinut, vaan aina ottanut vaikutteita muualta eli en itse nyt olisi niin huolissani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Fillariton kirjoitti 26.1.2010 kello 12:51

    Kalle Pyöräniemi kirjoitti:

    “mutta Lontoon kaupunkia ei ole olemassa.”

    Tämä on ihan uutta tietoa ainakin minulle. City of London on todellakin olemassa ja englantilaisten kunniaksi on sanottava, että se on myös säilynyt kautta vuosisatojen. Se että on olemassa myös Greater London ei muuta asiaa.

    Mitä tulee Suomen paikallishallintoon, niin se on ollut täynnä kummallisuuksia kuten jako vanhoihin kaupunkeihin ja kaupunkeihin ja kuntiin, joissa oli eritasoinen itsehallinto ja mm. omat poliisilaitokset. Viimeisin suuri uudistus taisi olla alioikeuksien muuttaminen käräjäoikeuksiin entisten kihlakunnan- ja raastuvanoikeuksien sijaan.

    Ja: kuntalain mukaan Suomi on jaettu kuntiin, jotka voivat halutessaan kutsua itseään kaupungiksi. Että mikä tässä nyt on se ongelma? puhutaan kunnista eikä hienostella kaupungeilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. heikki kirjoitti 26.1.2010 kello 18:32

    eki, turha tuosta loukkaantua on, en minä tuota vähättelymielessä kirjoittanut. Malmi vain ei ole kaupunkia. Se on lähiö, eli etäasuinalue. Kaupunkia se ei ole, eikä siitä koskaan kaupunkia tule.

    Arvonsa silläkin on. En minä laita samanlaista arvolatausta kaupunki-sanaan kuten sinä tunnut tekevän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Keskustalainen kirjoitti 26.1.2010 kello 19:31

    “Siitä mistä ei voi puhua täytyy vaieta”

    Olisiko niin, että tämä sananpuutostila sataa suoraan autoriippuvaista omakotitalo- ja lähiöasutusta ajavien maalaistollopolitikkojen laariin?

    Joiden ihmisten on kuitenkin vaikea ajatella kielen “ulkopuolella”, joten puheet “Keski-Eurooppalaistyyppisistä kaupungeista” on haudattava absurdeina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Evert The NeveRest kirjoitti 26.1.2010 kello 20:39

    Tässä on mielenkiintoista lontoon kielistä maiskuttelua city-sanalla:
    http://www.thefreedictionary.com/city

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Riccado kirjoitti 26.1.2010 kello 21:37

    Kari Pietilä: ‘Jos jatkossa esim. luetellaan 20 suurinta kaupunkia kunnan väkiluvun perusteella, niin lista on hyvinkin vääristynyt. Listasta kun saattaa tipahtaa oikeita kaupunkeja pois kun taas “epä-kaupungit” nousevat korkeallekin.’

    Ei näillä kaupunkien väkilukutilastoilla mitään suurempaa merkitystä ole kun puhutaan top 15, ja Porista ja Kouvolasta. Ja eiköhän Porikin nappaa siitä vielä muutaman naapurin. Kun jotakin keskeistä halutaan alueen väkimääristä saada irti pitää puhua seutukunnista, maakuntien keskuksista. Silloin esimerkiksi Helsinki, Turku, Tampere, Oulu ja Jyväskylä ovat ihan muuta kuin ne ovat omina kaupunkeinaan. Tästä on kysymys.

    Muuten Porin kannatta miettiä omaa asemaansa. Satakunta on aina ollut vähän keinotekoinen luomus ja nyt näissä maakunta- ym. mullistuksissa se alkaa jäädä mielen mentaaliseksi tilaksi. Rauma ottaa askelia Turun ja Varsinais-Suomen suuntaan, pohjoiset osat Vaasaan, itäiset Tampereen suuntaan, minne lienee vievän myös Porin tie, kun se rautatiekin on siihen suuntaan rakennettu. Jos se olisi joskus rakennettu Rauman kautta Turkuun, tilanne olisi varmaan toinen. Ja enäähän ei isoihin rautatieratkaisuihin kyetä, ole varaa(?), vaikka raiteiden tarve tulee liittymään entistä enemmän palvelujen ja työpaikkaliikenteen mukaan, eikä teollisuuden, niin kuin silloin, kun ne enimmäkseen rakennettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Evert The NeveRest kirjoitti 26.1.2010 kello 22:06

    Hiukan menee sivuun, mutta Riccardon kirjoitus kirjoitti kieleni.

    Ei liene kuin ajan kysymys, että Turku ja Varsinais-Suomi irtoaa Suomesta autonomiseksi maakunnaksi Ahvenanmaan tapaan.

    Ahvenanmaa olisi ilman autonomiaa ja mm. erityis EU:n yhteisökaupassa ALV:n suhteen, mikä on tehnyt tästä alueesta viimeisimmänkin aluetutkimuksen mukaan kehittyvän maakunnan.

    Viimeaikaiset valtion alueellistamistoimet, Itä- ja Pohjois-Suomen suosiminen, Helsinki-keskeisyys, Pekkarisen ja Kataisen Turun telakkateollisuuden nonseleeraus ja monet muut toimet ovat nostattaneet Turun seudulla separistisia aatoksi.

    Turku muuten lienee ainoa aito kaupunki sanan varsinaisessa merkityksessä. Se oli tulleilla rajattu ja vieläkin asukkaat pitävät Kupittaan, Hämeen- ja Aningaisten tullin sisäpuolista aluetta kaupunkina. Muut ovat sitten niitä “paikkoja” eli asuinalueita, joilla kyllä on oma identiteetti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Markku af Heurlin kirjoitti 27.1.2010 kello 11:05

    Sanoilla on ueita merkityksiä, joiden tarkka sisältö selviää asiyhteydestä (Esim. sanalla derivaatta on ainakin neljltä eri alueelta, ei sis vain matematiikassa tai finansseissa.)

    Hyödyllistä katsoa sanan kaupunki taustaa. Meidän sanamme kaupunki (stad) on tullut ruotsin kielen kauppapaikkaa tarkoittvasTa sanasta kaupungi tai kaupung. Ruotsin kielessä au on muutuntu ö:ksi, siis muotoon köping eli suomeksi kauppala. Vanhoja olivat mm. Nyköping ja Jönköping (joilla taisi olla kaupunkioikeudet eli stad) Stad oli hallinoltaaN erilainen, koska sillä mm. oli oma oikeushallinto. – Monet Ruotsinkin teollisuuskaupungit kuten Avesta, Motala, Gisalved tai Huskvarna olivat hallinnoltaan kauppaloita vuoden 1971 alussa tehtyyn kuntareformiin saakka. ( Kuntia yhdistettiin ja kaikki tulivat yhden kuntamuodon piiriin.) Tämä oli minulle yllätys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Markku af Heurlin kirjoitti 27.1.2010 kello 11:08

    Mennään vain matkalla Hankoon kahville Knipanille Tammisaaren kaupunkiin, kun ensin on käyty ihailemassa Raaseporin linnan raunioita Snappertunassa. – Jätetään Raaseporin kaupunki vain hallintokäyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Raimo K kirjoitti 27.1.2010 kello 15:33

    “Huvittavaa oli esim. Korpilahden ja Jyväskylän kunnan liitos. Päällimmäinen huoli oli, miten saataisiin aikaiseksi maayhteys, kun välissä oli Muuramen kunta.”

    Huvittavaa tai ei, nykyinen kuntajakolaki edellyttää maayhteyttä liittyvien kuntien välillä.

    Mielestäni kaupunki-sana pitäisi palauttaa alkuperäiseen käyttöön eli kaupunkimaisen alueen nimitykseksi – siis että koko kunta ei olisi kaupunkia, koska se ei oikeasti sitä ole.
    Tamperehan ei ole (kokonaisuutena) kaupunki, koska asutus on liian harvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2010 kello 16:41

    Kuntajakolaki ei enää edellytä (aina) maayhteyttä. Kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta voidaan muodostaa kunta, jossa ei ole maayhteyttä kunnan osasta toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Markku af Heurlin kirjoitti 27.1.2010 kello 21:01

    Yhdysvalloissa on osavaltio, olikohan se Michigan, jonka kaksi eri osaa ovat eri puolilla Michigan-järveä. – Teiskon pitäjä oli alkujaan kahden puolen Näsijärveä, kunnes Länsi-Teisko erotettiin omaksi pitäjäkseen ja sitten yhdistetiin lopulta Ylöjärveen.

    Uudella kuntajakolailla käsittääkseni halutiin juuri estää umpikuja, jos B on A:n ja C:n välissä, ja kaksi jälkimmäistä haluavat liittyä yhteen mutta kolmas ei.

    Katsokaapa mitä sana enklaavi tarkoittaa.

    Kävin muutama viikko sitten Jyväskylässä. Ajoin Lahden kautta, mutta eipä oikein selvinnyt milloin olin Hollolassa ja milloin en. Enpä kyllä sillä tiedolla juuri mitään olisi tehnytkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Mikko H kirjoitti 28.1.2010 kello 4:19

    Turun kenttä voidaan nimetä sitten luonnollisesti Matti ja Teppo Airportiksi.

    Se on jo virallinen Muumikenttä. Ei pidä sotkea enempiä peikkoja asiaan.

    Jos kaupunki-nimikkeellä ei ole mitään juridista merkitystä, niin eikö yksinkertaisinta olisi poistaa se laista kokonaan? Helsingistä alkaen kaikki olisivat kuntia, ja kaupungiksi saa sitten itse kukanenkin nimittää mitä rakennusten tihentymää lystää. ‘Kaupunki’ taitaa olla suomen vanhimpia sanoja, jonka käyttötapa puhekielessä ei ihan noin vain muutu.

    Uudella kuntajakolailla käsittääkseni halutiin juuri estää umpikuja, jos B on A:n ja C:n välissä, ja kaksi jälkimmäistä haluavat liittyä yhteen mutta kolmas ei.

    Ainakin Seinäjokeen liitettiin 2005 entinen Peräseinäjoki siten, että väliin jäänyt kaistale Ilmajokea otettiin mukaan yhtäjaksoisen maa-alueen saamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 30.1.2010 kello 11:12

    “…Kuntaliitoskuntien nimet hukkaavat infomaatiota…”

    Onnistuneitakin nimiviritelmiä on. Esimerkiksi Akaa ja Raasepori ovat alueen alkuperäiset nimet, ennen kuin hallintoalueet olivat jakautuneet.

    Kuntajako on jostain syystä sotien jälkeen ollut hyvin jäykkä. Pitää kyetä yhdistämään pieniä, mutta samalla pn kyettävä jakamaan liian suuria, yli 50 000 asukkaan, kuntia. 😉

    Mitä Helsinki – Vantaan nimeen tulee, niin Seutulan lisäksi voi harkita eräitä nimiäkin: CG Mannerheim, Jean Sibelius tai Ilmari Juutilainen International ovat kaikki kansainvälisen tavan mukaisia vaihtoehtoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 30.1.2010 kello 15:51

    Fillariton: “…Tämä on ihan uutta tietoa ainakin minulle. City of London on todellakin olemassa…”

    Fillariton on täysin oikeassa. Olen itsekkin käynyt tuolla lukuisia kertoja. 😀 Cityn kunnassa on asukkaita vajaa 8 000 (2008). Suomessa suositun näkemyksen mukaan siis täysin elinkelvoton ja pitää välittömästi liittää naapurikuntaan! 😉

    http://www.cityoflondon.gov.uk

    Todellisuudessa kunnat ovat tehokkaimmillaan, kun asukkaita on 10 000 – 40 000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Evert The NeveRest kirjoitti 26.8.2010 kello 14:01

    Ihmisillä ei ole järjen häivää, miten kutsua näitä uusia kaupunkeja. Tänään esimerkiki joku kirjoittaa Turun Sanomien mielipidepalstalla Paraisten ja Nauvon välisestä lauttayhteydestä.

    Huh! Huh! sanon minä. Paraista ja Nauvoa ei enää ole vaan on Länsi-Turunmaan kaupunki.

    Lautta on siis virallisen ja lehtikielen mukaan Länsi-Turunmaan ja Länsi-Turunmaan välinen lautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Tommi Uschanov kirjoitti 26.8.2010 kello 14:33

    Lautta on siis virallisen ja lehtikielen mukaan Länsi-Turunmaan ja Länsi-Turunmaan välinen lautta.

    Koskakohan on kulunut riittävän pitkä aika, että sitä saadaan taas ruveta uudestaan kutsumaan Paraisten ja Nauvon väliseksi lautaksi? Vai meinasitko, että myös esimerkiksi Haagan ja Oulunkylän välinen matka on Helsingin ja Helsingin välinen matka? Molemmathan olivat itsenäisiä kuntia, jotka liitettiin Helsinkiin vasta sotien jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. maanmittari Arhimomat kirjoitti 26.8.2010 kello 14:57

    Evert kirjoitti: “Huh! sanon minä. Paraista ja Nauvoa ei enää ole vaan on Länsi-Turunmaan kaupunki.

    Sano vaan vaikka hah hah. Se ei kuitenkaan poista sitä että lakkautettujen kuntien sisällä on paikkakuntia kuten Parainen tai Sääksmäki ym. Ikimuistoisia nimiä, jotka ovat edelleen käytössä vaikka kuntarajat miten muuttuisivat. Eikä Länsi-Turunmaan kapunkiakaan ole. Se on Länsi-Turunmaan kunta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Evert The NeveRest kirjoitti 27.8.2010 kello 0:11

    Suomessa hallinnon kieli on erittäin ala-arvoista.

    Meillä on peruspalveluministerikin, jonka käyntikortissa kaiketi lukee: Secretary of Basic Service eli onko Risikko hinauspalveluiden vai jätehuollon vai minkä ministeri?

    Entä AVI? Administration of Area Administration!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.8.2010 kello 4:34

    Ainakin minun käyntikortissani luki “Minister of social and health services”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Heini K. kirjoitti 26.1.2011 kello 8:31

    Pieni huomio ja korjaus aloitukseen! Onhan nykyisen Raaseporin “sisällä” toinenkin entinen kaupunki, nimittäin Karjaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Juho Laatu kirjoitti 26.1.2011 kello 15:59

    Hallinnolliset nimet ja perinteiset paikkojen nimet voisi tosiaan pitää erillään. Osoitteitakaan ei tarvitsisi muuttaa uuskuntien nimien mukaisiksi (eikä päällekkäisiä paikannimiä korvata uusilla nimillä). Tammisaarelainen voisi olla jatkossakin Tammisaarelainen.

    Kuntarakenne voi muuttua jälleen muutaman vuoden kuluttua, mutta monet maantieteelliset nimet ovat säilyneet samoina tuhansia vuosia. Uudet nimet enimmäkseen haittaavat suunnistamista ja keskustelun ymmärtämistä. Nimeämiskäytäntö “Salon kunta” kuulostaa toimivalta silloin kun halutaan viitata hallintoon tai tuon hallinnon alla olevaan maa-alaan (ml. muutkin taajamat ja pöpeliköt kuin perinteinen Salon taajama + ympäröivä alueet).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Pekka Taipale kirjoitti 26.1.2011 kello 19:51

    Evert:
    >Onko missään muualla maailmassa sellaista
    >lentokentän nimeä kuin Helsinki-Vantaa. Ei
    >todella ole.

    No kyllä on. Esimerkikiksi Englannissa on kenttiä, joista joku on ehkä kuullutkin: London Heathrow, London Stansted, London Gatwick Airport.

    Mikään näistä ei sijaitse City of Londonissa, ja ainoastaan LHR sijaitsee edes juuri ja juuri Suur-Lontoossa (Greater London). Stansted ja Gatwick ovat selvästi metropolialueen ulkopuolella. London Heathrow vastaisi nimeltään lähinnä Helsinki-Kirkonkylää tai Helsinki Veromiehenkylää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus