Ydinkaukolämpöä Loviisasta Helsinkiin?

24.1.2010 · Aihe: _ 

Fortum on tarjonnut ratkaisuksi Helsingin lämmittämiseen massiivista putkea Loviisan kolmannesta ydinvoimalasta Helsinkiin. Miten tähän pitäisi suhtautua, riippuu siitä, miten suhtautuu ydinvoimaan.

a)      fundamentalistisen kielteisesti: ydinenergia on Suuri Saatana, jonka kanssa ei pidä olla missään tekemissä. Vastaus oli tässä.

b)      kielteisen pragmaattisesti: ei pidä ydinvoimasta, mutta ymmärtää, etteivät omat muskelit riitä ydinvoiman estämiseen.  Jos sellainen Loviisaan rakennetaan, on järkevää ottaa edes lämpö talteen. Vähän näin päätti vihreiden puoluevaltuuskunta aikanaan 1990-luvulla, kun Pekka Haavisto toi päätettäväksi kysymyksen ydinvoimalaitosten tehon korottamisesta: jos ensin aiheutetaan turvallisuusongelma, jäteongelma ja vaikka mitä, on hyvä että voimalat tuottavat edes sähköä.

c)       tiurilaisen myönteisesti: jos ydinvoimaan ei liity mitään ongelmia, ei myöskään kannata vetää putkea Loviisasta. Se on tolkuttoman kallis ja koska on varauduttava myös seisokkeihin, on rakennettava myös varavoimaa, mikä ei sekään ole halpaa. Kritiikittömästi ydinvoimaan suhtautuvan on syytä puoltaa Helsinkiin Secure-tyyppisiä ydinkäyttöisiä vedenkeittimiä, joita voisi louhia kallioon useampia pieniä niin, ettei yhden sulkeminen kylmentäisi koko kaupunkia.  Ruotsalaisten aikanaan kehittämä itsensä vaaratilanteessa sulkeva Secure-keitin ei olisi sen vaarallisempi kuin on Otaniemen ydinreaktori, joka ei sekään ole aivan vaaraton, vaikka on keskellä Otaniemeä. (Otaniemen reaktoria muuten johtaa varmaankin maailman ainoa vihreä ydinreaktorin päällikkö, Iiro Auterinen.)

Loogisesti ottaen ei siis olisi syytä rakentaa putkea Loviisasta. Joko ei ydinlämpöä Helsinkiin lainkaan tai Secure-tyyppisiä vedenkeittimiä.

Kommentit

53 Vastausta artikkeliin “Ydinkaukolämpöä Loviisasta Helsinkiin?”

  1. sari kirjoitti 24.1.2010 kello 20:20

    mielenkiintoinen lähestymiskulma:

    puuttuu kokonaan b-c ynnä toteuttamiseen tähtäävä vaihtoehto ( otetaan edes vähän poliittisia ealiteetteja huomioon), eli pitäisi vastata kysymykseen:

    jos uskotaan, että ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa vähentämällä hiilidioksidin päästöjä lienisi järkevintä ottaa siitä joka tapauksessa halkaistavasta uraanista maksimihyötysuhteella hyöty kotiin.

    Putken hinta on vain työtä josta on pulaa, joten sen tekeminen nostaa kansantuotetta ja säästää työttömyysrahoja. Eli mitä laskelmiin otetaan mukaan? Todellisuudessa hinta unohtuu pikkuhiljaa mutta hiilidioksidipäästön vähennys jää pysyväksi.

    eli: ollaanko co2- päästöjen vähentämisessä tosissaan vai onko ydinvoima niin suuri peikko, että co2-päästöt ovat toisarvoinen asia?

    Olemme ensin arvokeskustelussa ja sitten vasta rahassa. Jos tahtoa on sopivat numerot kyllä löytyvät. Muistutan että kauppakorkean oppien mukaan ´laskelman tarkoitus määrää sen sisällön´.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Sylvesteri kirjoitti 24.1.2010 kello 20:31

    Osmo, jätät huomioitta position
    d) vaihtoehto c) on paras, mutta mahdoton myydä helsinkiläisille, jonka takia toiseksi parhaana vaihtoehtona on valittava putki Loviisasta (mikäli se on taloudellisesti elinkelpoinen)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 24.1.2010 kello 20:41

    Kerroppa Osmo, missä niitä secure-tyyppisiä vedenkeittimiä on käytössä ja luinka monta ja kauan ovat toimineet. Hyötysuhde, käyttövarmuus, hinta, käytön kustannukset yms? Vasta tälläisten tietojen analysoinnin jälkeen lienee syytä tehdä päätöksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mikko kirjoitti 24.1.2010 kello 20:49

    Seuraava kysymys onkin kolmoskohtaa kannattavalle: jos kolmosvaihtoehto on poliittisesti mahdoton, onko ykkönen vai kakkonen parempi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 24.1.2010 kello 20:51

    Helsingin päätöksessä mainittiin myös siirtyminen puupolttoaineeseen. Tarkoituksena oli sijoittaa Porvoon seudulle maakaasuputken lähettyville puuterminaali ja kaasutin, josta putkella kaasu taloudellisesti polttoon pääkaupungissa. Poistetaan puun kuljetusongelmat ruuhka Helsingissä ja voidaan poltto silti suorittaa edullisella lämmön/sähköntuotantomenetelmällä.: Vaikuttaa hyvätä. Puutahan nykynäkemyksen mukaan riittää.

    Jos kaasutus ja energian siirto on yleensä mahdollista toteuttaa, niin miksei suunnitella Helsingin ympäristön metsäseudulle useita kaasuttimia, joista kaasu kuljetetaan kaasuputkia myöten polttoon itse kulutuspaikalle. Voitaisiin vielä minimoida aina kalliimmaksi käyvä auto- tai junakuljetusmatkakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 24.1.2010 kello 21:18

    Minusta se Fortumin putki haisee markkinoinnilta. Eli siis maalaillaa ydinkaukolämpöä jotta saataisiin lupa, ja sitten luvan saamisen jälkeen voidaan todeta että ei tästä tulekaan mitään. Se

    Fortumin selvitys muuten sisältää muiden omituisuuksien lisäksi semmoisen koomisen yksityiskohdan että osuussopimuksella Helsinki saisi talvisin voimalasta lämpöä ja kesäisin sähköä. Talvella sähköä (tarve jotain tyyliin kaksinkertainen, hinta samoin) tehdään sitten lauhdevoimalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.1.2010 kello 21:53

    Sähköä tulee talvella vähemmän, koska osa tehosta otetaan kaukolämpönä. Se laskee voimalan tehoa noin 200 MW. Lauhdevesi on noin 30-asteista ja kaukolämpö noin 120 asteista. Tästä sähkötehon menetys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jukka Jonninen kirjoitti 24.1.2010 kello 21:28

    Taustaa Oden merkinnälle:
    Pöyryn ydinkaukolämpöselvitys

    Kirjoitukseni ydinkaukolämmöstä Helsingin vihreiden ilmastotyöryhmän blogissa: Helenin kehitysohjelma 2/2: Vihreä ydinkaukolämpö jota Odekin on jo käynyt kommentoimassa.

    Musta Ode hieman pahoinpitelee logiikkaa tässä blogimerkinnässään. Mikäli meillä kaksi mahdollista vaihtoehtoa, huonompi A (Helenin kehitysohjelma) ja tätä parempi B (ydinkaukolämpö), ei käytännössä mahdottoman “parhaan” vaihtoehdon C (Secure-reaktorit, merilämöpumppu tai jotain muuta) esille nostaminen ole mitenkään validi argumentti B:tä vastaan. Varsinkaan, mikäli tullaan toteuttamaan joko A tai B.

    Osmo, onko Fortumin mainostama ydinkaukolämpövaihtoehto sinusta Helenin kehitysohjelmassaan esittämää vaihtoehtoa parempi vai huonompi? Mieluusti kuulisin myös perusteluita. Entä olisiko Helenin kehitysohjelmaa sinusta mahdollista rukata jollain keinolla sellaiseksi, että siitä tulisi ydinkaukolämpöä parempi vaihtoehto? Mieluusti kuulisin mielipiteesi, koska olen yleensä ollut aika lailla samoilla linjoilla kanssasi energia-asioissa ja uskon että sinulla on asiasta paljon painavaa sanottavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.1.2010 kello 21:49

    Tuohon Helenin ohjelmaan pitäisi paneutua viikkoja, ennen kuin asiaan pystyisi vastaamaan. Pitäisi myös selvittää, mitern Pöyry ratkaisee sen, jos Loviisan ydinvoimala joutuu pois päältä marraskuussa ja avautuu vasta Heinäkuussa. Tällaista on tapahtunut niinkin lähellä kuin Ruotsissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jukka Jonninen kirjoitti 24.1.2010 kello 22:07

    tpyyluoma:
    “Minusta se Fortumin putki haisee markkinoinnilta. Eli siis maalaillaa ydinkaukolämpöä jotta saataisiin lupa, ja sitten luvan saamisen jälkeen voidaan todeta että ei tästä tulekaan mitään.”

    Jukka:
    Juu, itsellä kävi mielessä tuo sama ja kirjoitinkin tästä tuossa blogimerkinnässäni.

    Ode:
    “Pitäisi myös selvittää, mitern Pöyry ratkaisee sen, jos Loviisan ydinvoimala joutuu pois päältä marraskuussa ja avautuu vasta Heinäkuussa. Tällaista on tapahtunut niinkin lähellä kuin Ruotsissa.”

    Jukka:
    Käsittääkseni Helenin nykyiset voimalat jäisivät pystyyn varavoimaksi. Muistaakseni niiden polttoainevarastot riittävät kuukausiksi ja siinä ajassa ehtinee kärrätä laivalla uutta hiiltä tilalle.

    Fortumille ja Pöyrylle ilmainen neuvo: palkatkaa joku konsultti päivystämään netissä blogeja ja keskustelufoorumeita ja kerätkää listaa yleisimmistä huolenaiheista ydinkaukolämpöön liittyen. Avatkaa sivuillenne “yleisimmät kysymykset ydinkaukolämmöstä” -osio, johon näitä kysymyksiä ladotaan sitä mukaan kun niitä tulee ja kirjoittakaa alle vastaukset. Ihmettelen kovasti, ettei tällaista ole jo tehty. Liekö syynä sitten, että jotkut kysymyksistä ovat liian vaikeita, mene ja tiedä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.1.2010 kello 22:32

    Nykyisten voimaloiden käyttöikä päättyy, ennen kuin tuo uusi putki on valmis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jukka Jonninen kirjoitti 24.1.2010 kello 22:55

    Ode:
    “Nykyisten voimaloiden käyttöikä päättyy, ennen kuin tuo uusi putki on valmis.”

    Jukka:
    Tuskin sen putken rakentamiseen kymmeniä vuosia menee. Loviisa 3 voisi olla toiminnassa joskus about 2020 ja putki rakennettu vaikkapa 2015-20. En ole täysin kartalla Helsingin voimaloiden käyttöiästä, mutta käsittääkseni seuraavaksi sulkeutuu Hanasaari B vuonna 2025 tjsp. Olisiko myös niin, että mikäli voimalan käyttö on satunnaista, nousee myös sen käyttöikä (mm. Hanasaari A on jo 57 vuotta vanha)? Ja käsittääkseni käyttöikää voidaan jatkaa joillakin teknisillä investoinneilla. Onko kenelläkään tarkempaa tietoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 24.1.2010 kello 23:24

    Sähköä tulee talvella vähemmän, koska osa tehosta otetaan kaukolämpönä.

    Joo, mutta jos sähkönkulutuksen rakenne ei olennaisesti muutu, niin tämä vaan pahentaa ydinvoiman ongelmallisuutta isojen kausivaihteluiden maaassa. Semminkin kun teollisuuden osuus kulutuksesta on ilmeisesti pienenemässä.

    Tein Suomen sähköntuotannosta ja -kokonaiskulutuksesta kuvan, http://tinyurl.com/ykp9lps Kuoppa siinä kulutuksessa keskellä on puoli vuotta, ja kuten kuvasta näkyy se elementti sähköntuotannossa joka joustaa on kaukolämpö ja lauhdetuotanto. Jos kaukolämmön lämmöntuotanto korvataan ydinvoimalla (putki tai SECURE) niin ceteris paribus siitä tulee lauhdetuotantoa. Ja tämä ei laske päästöjä. En jaksanut kaivaa, mutta hintakäyrä lienee saman kaltainen. Fortum varmasti haluaa myydä sähköä pitkällä sopimuksella nimenomaan keskellä kesää, minun on vain pikkaisen vaikea ymmärtää miksi HELEN haluaisi ostaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Juuso Koponen kirjoitti 24.1.2010 kello 23:28

    Ydinvoimalla tuotettu kaukolämpö on varmaan hiilellä tuottua parempi vaihtoehto, mutta on kai olemassa vieläkin parempia optioita jotka olisi hyvä tutkia ensin? Ydinvoimaan kuitenkin liittyy omat riskinsä, jäteongelma nyt suurimpana. Puun käyttö mainittiin, vaikka tietysti puu kannattanee polttaa mahdollisimman lähellä keräyspaikkaa kuten blogissa muistaakseni aiemmin on todettukin. Ehkä tuo kaasutus muuttaa sitä yhtälöä jonkin verran. Jätettä kannattanee myös polttaa energiaksi kaatopaikalle kippaamisen sijaan ja jos fossiilisia on pakko käryttää (vaikka vain varavoimana) niin maakaasu on kivihiiltä ekompi vaihtoehto.

    Muita mieleen juolahtavia tapoja vähentää Helsingin seudun lämmityksen kasvihuonekaasupäästöjä:

    Vanhojakin asuntoja koskevat energianormit, jotka pakottaisivat taloyhtiöt ja omakotiasukkaat tiivistämään ikkunat paremmin ja tukkimaan muita vuotokohtia. Ääritapauksissa peruskorjausikään tulevia surkeasti eristettyjä taloja voitaisiin varmaan jopa suosiolla purkaa ja rakentaa energiatehokkaampaa tilalle.

    Kaukolämmön hinnoittelu voisi olla myös porrastettua niin että se paremmin kannustaisi lämmön säästämiseen (kunhan se pysyisi kalliimmillaankin esim. sähkölämmitystä halvempana vaihtoehtona). Esimerkiksi niin, että lasketaan vuosittainen kulutus neliötä kohti asiallisesti tiivistetylle asunnolle jossa huonelämpö on kohtuullinen, ja tämän ylittävältä lämmönkulutukselta maksetaan korkeampaa hintaa.

    Investointiavustukset kaukolämpöverkkoon liittymiseen öljy- ja sähkölämmitteisille taloille. Kaukokylmäverkon laajentaminen ja sitä kautta esim. konesaleista kertyvän hukkalämmön laajempi hyödyntäminen. Jäteveden lämmön talteen kerääminen. Älykkäät termostaatit jotka laskevat asunnon lämpötilaa silloin kun siellä ei oleilla ja nostavat sen ajastuksella tms. niin että kotiin palatessa se on taas toivotulla tasolla. Jne.

    Välttämättä kaikki esittämäni ideat eivät ole hyviä, mutta pääpointtina on lähinnä se, että niin tässä kuin muissakin energiakysymyksissä olisi nähdäkseni järkevää ensin miettiä kuinka paljon energiankulutuksessa on mahdollista säästää kohtalaisilla investoinneilla ja merkittävästi ihmisten elämänlaatua heikentämättä. Kaikkeen energiantuotantoon liittyy kuitenkin omat kustannus-, ympäristö- ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyvät kysymyksensä, joten mitä vähemmällä energialla pärjätään, sen parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Juuso Koponen kirjoitti 24.1.2010 kello 23:33

    Ai niin, vielä tällainen irtoidea. Jos joka tapauksessa päädytään siihen, että jonkinlaisia ydinkäyttöisiä lämmittimiä Helsingin seudulle rakennetaan, reilu tapa päättää niiden sijoituspaikoista olisi järjestää esimerkiksi kaupunginosakohtainen äänestys, jossa kysyttäisiin haluatteko tällaisen laitoksen omaan kaupunginosaanne (ja tarkka sijoituspaikka). Vastineeksi saisi sitten lämpöä halvemmalla kuin muut kaupunkilaiset. Näin laitokset voitaisiin sijoittaa sellaisille alueille jossa niillä on suurin kannatus ja mahdolliset haitat – ja hyödyt – kohdistuisivat suuremmassa määrin niihin jotka ko. laitosten rakentamista ovat alkujaan kannattaneetkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jukka Jonninen kirjoitti 25.1.2010 kello 0:07

    Korjaus: tarkoitin tietenkin Salmisaari A:ta, joka rakennettiin jo 1953 ja joka otetaan nykyään käyttöön tarpeen mukaan lämpöä tuottamaan. Salmisaari B on rakennettu 1984 ja Hanasaari B 1974. Jos yli 20 vuotta vanhempi laitos on vielä toiminnassa, niin se viittaisi siihen, että kevyemmässä käytössä käyttöikää voidaan jatkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. NN kirjoitti 25.1.2010 kello 0:37

    Pöyryn raportista: “Pääkaupunkiseudun energiantuotannon järjestäminen ydinkaukolämmöllä
    sekä ydinvoimalasta saatavalla sähköosuudella sitoisi 730-910 MW rakennettavan ydinvoimalaitoksen sähkötehosta”

    Raportista ilmenee myös, että putkilinjan rakentamiseen uppoaa 900-1300 miljoonaa euroa.

    Kun kerran Helen tarvitsee sähkö- ja lämpötehoa melkein yhden ydinvoimalan verran ja putki on melkoisen kallis, niin kannattaisiko sen rakentaa itse oma ydinvoimala Loviisaa parempaan paikkaan? Esimerkiksi n. 1000 MW voimala jollekin Helsingin edustan saarelle (Isosaari, Eestiluoto?).

    SECUREn huono puoli on siinä, että siitä ei saa perusversiossa sähköä. Sähköätuottaviakin versioita on tosin joskus kaavailtu. Käytännössä lienee vaikeaa enää löytää osaajia, jotka konseptin aikoinaan luoneet ja tuntevat sen läpikotaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kimmo kirjoitti 25.1.2010 kello 0:59

    Helen tuottaa hyvin merkittävän osan Helsingin tuloista. Mitän tähän yhtälöön sopii muualta tuotu/ostettu kaukolämpö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. spottu kirjoitti 25.1.2010 kello 2:10

    Ajatusleikkinä kannattaa myös miettiä miten asetelma muuttuisi jos Helsinki omistaisi voimalan kokonaan ja maksaisi sen operoinnista ja kunnossapidosta summan x tuotettua energiayksikköä kohden. Operointisopimus sisältäisi mekanismin jolla tuotantohäiriöriski jaettaisiin operoijan ja omistajan kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Liian vanha kirjoitti 25.1.2010 kello 7:44

    Lämpö kannattaa ottaa talteen. Ongelma on tuo varavoima, ilman sitä ei voida toimia.

    Yksi vaihtoehto olisi sijoittaa lisäydinvoima Helsinkiin tai lähelle. Kaksi reaktoria varmistaisi lämmön saatavuuden

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. antti kirjoitti 25.1.2010 kello 9:43

    Turha murhe. Ilmatieteen laitoshan juuri simuloi että Etelä-Suomen pakkastalvet ovat kohta historiaa, kaukolämmön tarve vähenee dramaattisesti. Vai onko Osmo nyt kiistämässä ilmastosimulointien tulokset? Denialisti!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 25.1.2010 kello 9:50

    Tuollainen sadan kilometrin kalliotunneli on jotain sellaista jonka hinnasta ei ilman perusteellisia tutkimuksia kannata sanoa juuri mitään. Muistutettakoon että (myyntivaiheessa) Länsimetro maksoi jotain alle 300 miljoona, ja keskustatunneli 200….

    Koponen:
    Kaukokylmäverkon laajentaminen ja sitä kautta esim. konesaleista kertyvän hukkalämmön laajempi hyödyntäminen.
    Toteutuksia on jo, konesaliasioista ei vaan turvallisuussyistä kauheasti puhuta. Yksi julkinen löytyy, http://helen.fi/tiedotteet/tiedotteet.aspx?id=249

    Teknistaloudellisesti monella tavalla hieno ratkaisu. Pienistä lastentaudeista olen kuullut, mutta pääsääntöisesti pelkkää hyvää. Potentiaali on ehkä joitain kymmeniä megawattitunteja lämpöä joka ei ole ihan vähän. Toisaalta tuollainen ratkaisu saattaa hyvinkin houkuttaa konesaleihin toimijoita ulkomailtakin, eli voi kasvaa rajustikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tapio Peltonen kirjoitti 25.1.2010 kello 10:32

    Eli menevätkö nämä vaihtoehdot sitten näin, osapuilleen laskevassa paremmuusjärjestyksessä:

    1. Kaksi kombiydinvoimalaa Helsinkiin
    2. n kpl SECUREja Helsinkiin
    3. Kaksi kombiydinvoimalaa Loviisaan ja kaukolämpöputki Loviisa – Hki
    4. yksi kombiydinvoimala Loviisaan + putki + nykyinen määrä varakaukolämpöä
    5. ei tehdä merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 25.1.2010 kello 10:58

    Peltonen, tuo on ainakin käänteinen realismijärjestys. Kohtaan 1 liittyen, kartta käteen ja piirtelemään halkaisijaltaan kymmenen kilometrin ympyröitä jolla ei ole vakituista asustusta jonnekin Helsinkiin tai lähialueille…. Ja 20 kilometrin säteellä voimalasta pitää olla toteuttamiskelpoinen evakuointisuunnitelma. Kuten laki sanoo:

    Ydinvoimalaitoksen ympäristössä on kuitenkin varauduttava alueiden käyttöä ja väestön suojelua koskevin suunnitelmin myös vakavan onnettomuuden mahdollisuuteen (5,6)….

    Kun valitaan ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa, on yleisperiaatteena, että laitos sijaitsee harvaan asutulla alueella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuksista. Laitoksen sijoittaminen harvaan asutulle alueelle on perusteltua siksi, että tällöin onnettomuuteen varautumista koskevat toimenpiteet kohdistuvat pienempään väestöryhmään ja ne on siten helpompi toteuttaa…

    Viitteet:

    5) IAEA Safety Series 50-C-S, Code on the Safety of Nuclear Power Plants: Siting, 1988
    6) Kansainvälinen ydinturvallisuussopimus (Asetus 725/1996).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jorma Nordlin kirjoitti 25.1.2010 kello 13:27

    Näyttäisi löytyvän keinoja, joilla rajoitetaan kaukolämmön hinnannousua.

    HS: “Taloyhtiöt löysivät halvempia vaihtoehtoja kaukolämmölle”

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Taloyhti%C3%B6t+l%C3%B6ysiv%C3%A4t+halvempia+vaihtoehtoja+kaukol%C3%A4mm%C3%B6lle/1135252372602

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Jani kirjoitti 25.1.2010 kello 13:48

    Mikäli hiilipäästöjä halutaan tosissaan vähentää kosmeettisia päästövähenneksiä enemmän minun on vaikea nähdä muuta realistista tietä kuin ydinvoiman käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Useampi on täällä (kuten muuallakin) ottanut puun polton esiin vaihtoehtona, mutta toivoisin, että bioa markkinoivat vaivautuisivat ensin analysoimaan edes hiukan bioskenaarioiden ekologisuutta. Tällä hetkellä argumentointi on lähinnä sitä, että “puuta kyllä riittää” ja, että sen korjaaminen ei aiheuta ekologisia ongelmia joita pitäisi edes pohtia. Kumpikaan oletus ei pidä paikkaansa. Suomessa, jossa on hyvin alhainen asukastiheys, bioskenaariot näyttävät hiukan realistisemmilta kuin muualla, mutta eivät paljon. Metsät on parempi jättää rauhaan sekä biodiversiteetin, että ilmastonmuutoksen takia. Meidän metsämme ovat nuoria ja jos metsäteollisuudelta säästyvän metsän annetaan kasvaa ne toimisivat hiilinieluina pitkälle tulevaisuuteen. Olen asiassa täysi maallikko, mutta rohjennut silti kirjoittaa siitä muutamaan kertaan.

    http://passiiviidentiteetti.blogspot.com/2009/11/helsingin-energian-hiilivapaus.html

    http://passiiviidentiteetti.blogspot.com/2009/10/tanskan-ilmastosuunnitelma-haisee.html

    Sitä en tiedä onko putken vetäminen Loviisasta välttämättä viisasta kustannusten takia. Parasta olisi hoitaa (hiilivapaa) lämmitys mahdollisiman halvalla ja käyttää säästyvät resurssit asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen tai muihin arvokkaisiin asioihin. Kohteita varmasti riittää yllin kyllin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Hannu Oskala kirjoitti 25.1.2010 kello 13:56

    En ole löytänyt mistään luotettavan oloista tietoa ydinpolttoaineen “ilmastojalanjäljestä”. Ymmärtääkseni kuitenkin energiaintensiivistä puuhaa. Onx tiatoo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. IJ kirjoitti 25.1.2010 kello 14:28

    Jorma Nordlin: Tuo kaukolämmön vaihtaminen lämpöpumppuratkaisuun, mitä maalämpökin ymmärtääkseni on, on osaltaan askel ojasta allikkoon.

    Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon suuri etu on se, että sähköä tuotetaan eniten silloin kuin lämpöäkin – jolloin myös tarve on suurin. Lämpöpumppu kyllä säästää sähköä, mutta kuluttaa sitä eniten kun lämpöä eniten tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. TL kirjoitti 25.1.2010 kello 14:55

    Tuossa on Latviasta käänteinen prosessi, Ignalinan 29000 asukkaan kaupunki lämpiää nyt kaasulla ydinvoiman sijaan:

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/11/28295

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Jani kirjoitti 25.1.2010 kello 15:00

    Oskala, ydinvoimasta on tehty paljon elinkaari Co2 analyysejä ja tuotettua kWh kohden ydinvoiman ja tuulivoiman Co2 päästöt ovat samaa suuruusluokkaa eli mitättömiä fossiilisten rinnalla. (Polttoaineen tuotannossa rikastus taitaa olla energiaintensiivisin osa, mutta periaatteessa sen hiilijalanjälki riippuu siitä mistä rikastuksessa käytetty sähkö on peräisin. Esim. Ranskassa rikastetun polttoaineen hiilijalanjälki on varmasti alhaisempi kuin vaikka Venäjällä rikastetun, koska Ranskassa sähkö on lähinnä ydinsähköä.
    )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Jorma Nordlin kirjoitti 25.1.2010 kello 15:18

    IJ:lle

    Tohon en osaa ottaa kantaa, mutta ainakin on olemassa yksi keino markkinoilla hillitä kaukolämmön hinnan nousua. Kaukolämmön hinta pitää olla kohdallaan, etteivät taloyhtiöt vaihda maalämpöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Sepe kirjoitti 25.1.2010 kello 17:26

    Risto Isomäen pamfletti 20 kysymystä ydinvoimasta – kannattaa tutustua. Näkökulmia mitä ei ainakaan lehtien palstoilla paljon näe. Ainakin näin karvahattuvinkkelistä katsottuna kirjasta sai vaikutelman, että aiheeseen on perehdytty.

    Spiegelissä oli myös mielenkiintoinen artikkeli yhdeksästä Pohjanmeren ja Itämeren rannikkovaltion yhteisistä tuulivoima ja aaltovoimahankkeista, ja mitä siinä nyt olikaan. Osa tulisi Englannin rannikolle ja osa Saksan rannikolle. Mukana Norja, Ruotsista Vattenfall, ja tietenkin suuret saksalaiset energiayhtiöt. Mutta mikä uutta, on tarkoitus nämä maat liittää toisiinsa meren pohjaan upotettavalla tällä korkeajännite tasavirtakaapelilla – hävikki 1000 kilometrillä n.4-5%. Tämä kaapeli on tietääkseni jo käytössä Tanskan ja Norjan välillä.
    Mutta Suomen ja esim.Forttumin nimeä ei näkynyt. Eikö kaapeli pitäisi saada myös tänne. Kun Suomesta on tulossa ydinsähkön vientimaa, olisi markkinoille pääsy helpompaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. jouni lundqvist kirjoitti 25.1.2010 kello 17:36

    Eikö Loviisaan voisi tehdä hemmetin isoja kasvihuoneita ja siirtää tomaatit ja kurkut Närpiön pakkasista Loviisan lauhdelämpöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. tpyyluoma kirjoitti 25.1.2010 kello 17:57

    Sepe, se artikkeli josta puhuit on varmaan tämä, http://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,670158,00.html

    Nuo kaapelit ilmeisesti käytännössä kytkee NordPoolin Benelux-maihin, Iso-Britanniaan, Ranskaan ja Saksaan. Minusta tuo näyttää siltä että Suomi, luultavasti vikisten, kiskotaan yleiseurooppalaisille sähkömarkkinoille mukana. Varsinkin Norjan ja Ruotsin vesivoimalle riittää ottajia etelässä, eli niiden hinta todennäköisesti nousee. Artikkelista, “Norwegian hydroelectrical power plants, for example, could serve as a large-scale storage facility for wind power generated in the UK and Germany.”

    Tämäkin kieltämättä pistää silmään: “According to [Süddeutsche Zeitung], energy companies are in the process of building offshore wind turbines along Europe’s coasts with a total capacity of 100 gigawatts, equivalent to about 10 percent of Europe’s entire energy needs and matching the output of 100 large coal-fired power stations.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Pekka kirjoitti 25.1.2010 kello 19:56

    tpyyluoma:

    Nuo kaapelit ilmeisesti käytännössä kytkee NordPoolin Benelux-maihin, Iso-Britanniaan, Ranskaan ja Saksaan. Minusta tuo näyttää siltä että Suomi, luultavasti vikisten, kiskotaan yleiseurooppalaisille sähkömarkkinoille mukana.

    Pohjoismainen verkko on ollut jo pitkään yleiseurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Norjasta on yhteydet Hollantiin, Tanskasta Saksaan ja Ruotsista Saksaan ja Puolaan.
    Alla on linkit joista voi katsoa kunkin maan yhteyksiä reaaliajassa.
    En ole kyllä koskaan ymmärtänyt vihreiden suurta innostusta Pohjoismaisen verkon ja muun Euroopan verkkojen integroinnin tiukkenemista. Sehän tarkoittaa vaan korkeampia hintoja meikäläisille kuluttajille ja hommasta hyötyvät lähinnä energiayhtiöt.

    http://www.energinet.dk/Integrationer/ElOest/ElsystemetLigeNu/energinet1.swf
    http://www.statnett.no/en/The-power-system/Production-and-consumption/stuff/
    http://www.svk.se/Energimarknaden/El/Driftlage1/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Sylvesteri kirjoitti 25.1.2010 kello 21:09

    Pekka
    “En ole kyllä koskaan ymmärtänyt vihreiden suurta innostusta Pohjoismaisen verkon ja muun Euroopan verkkojen integroinnin tiukkenemista. Sehän tarkoittaa vaan korkeampia hintoja meikäläisille kuluttajille”

    …joka on juuri sitä mitä perusvihreät haluavat. Keskimääräisen vihreän mielestä energian hinta on liian matala. Korkeampi hinta kannustaa säästämään enemmän ja kun kova hinta laittaa teollisuudenkin säppiin, jo alkaa luonto säästymään.

    Tosin siinä käy niin kuin tuossa kaukolämmöstä lämpöpumppuihin eli teollisuus vain siirtyy kiinaan päästelemään co2sta ilmaan ilman turhia rajoitteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tpyyluoma kirjoitti 25.1.2010 kello 21:52

    Pekka, olemme eurooppalaisilla yhteismarkkinoilla, eikä sähkö ole sen kummempaa kauppatavaraa kuin vaikka suomalainen paperi tai saksalaiset ratikat. Se että Euroopan sähkömarkkinat nyt vain yhdentyy on taloudellis-poliittinen tosiasia, haluaa esimerksi vihreät tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Artturi kirjoitti 25.1.2010 kello 23:08

    Pekka:

    En ole kyllä koskaan ymmärtänyt vihreiden suurta innostusta Pohjoismaisen verkon ja muun Euroopan verkkojen integroinnin tiukkenemista.

    Et ymmärrä, että joku haluaisi purkaa kaupan esteitä, niin että resurssit kohdentuisivat tehokkaasti? Vai tarkoitatko, että yleensä vihreät eivät halua tätä, niin miksi nyt sähkön kanssa…

    Sylvesteri: No miksi vihreät haluais kallista sähköä suomalaisille, jos se samalla tarkoittaa halpaa sähköä muulle euroopalle?

    Tietysti voi olla, että vihreet ei tajua, että se sähkö halpenee euroopassa, jos se kallistuu täällä, eli on mahdollista, että ne ajavat sähkömarkkinoiden yhdistämistä harhaluulossa, mutta tuskinpa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Harri Turunen kirjoitti 25.1.2010 kello 23:39

    Eikös kombiydinvoimalan voisi laittaa Helsinkiin esim. sadan metrin syvyyteen peruskallioon? Kuvittelisi että sata metriä graniittia muodostaisi huomattavasti suuremman esteen kuin kymmenen kilometria ilmaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tiedemies kirjoitti 26.1.2010 kello 10:09

    Puutun vain tähän rajahinta-asiaan; Sylvesterin luonnostelema näkemys on tyypillinen suomalaiselle oikeistolle, joka siis ei piittaa tuon taivaallista markkinataloudesta, vaan omasta rent-seekingistään.

    Pohjoismaiden keskistä Eurooppaa halvempi sähkö on todellakin merkki markkinaesteistä ja siten synnyttää tehottomuutta. Jos sähköstä saa etelämpänä paremman hinnan, se kuuluu myydä sinne ja suomalaisten kuuluu maksaa siitä sitten enemmän.

    Jos sähköntuotanto on täällä kannattavaa nyt, niin on se integroitumisen jälkeen vielä kannattavampaa. Toisaalta, integroituminen ei täällä todennäköisesti johda voimalaitoskapasiteetin lisääntymiseen (mitä korkeampi hinta normaalioloissa aiheuttaisi), vaan valtio estää sen. Tätä kautta integraatiota voi vastustaa, koska se ei tuota aitoa tehokkuusparannusta, vaan on pelkkä tulonsiirto kuluttajilta sähköyhtiöille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Artturi kirjoitti 26.1.2010 kello 10:33

    tiedemies:

    Sylvesterin luonnostelema näkemys on tyypillinen suomalaiselle oikeistolle, joka siis ei piittaa tuon taivaallista markkinataloudesta, vaan omasta rent-seekingistään.

    No suomalainen oikeisto piittaa omasta rent-seekingistä suunnilleen yhtä paljon kuin suomalainen vasemmisto ja suomalainen keskusta.

    (Eli siis en oikein ymmärrä tällaista oikeiston haukkumista siitä, että se on ihan samanlainen puolue kuin muutkin. Miksi olettaisimme jotain enempää?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. tpyyluoma kirjoitti 26.1.2010 kello 11:07

    Toisaalta, integroituminen ei täällä todennäköisesti johda voimalaitoskapasiteetin lisääntymiseen (mitä korkeampi hinta normaalioloissa aiheuttaisi), vaan valtio estää sen.

    Valtio estää ydinvoiman rakentamista vientiin, ei voimalaitoten rakentamista muuten. Minusta tämä on sinänsä oikein, ei ole ylipäänsä järkevää että Ruotsin 12. ydinvoimala rakennetaan Suomeen, ja vaikka niiden suuruudesta voi olla monta mieltä niin ydinvoimaan kuitenkin liittyy riskejä ja ongelmia jotka kuuluvat käyttäjävaltion kannettavaksi.

    On myös järkevää että jos ja kun Euroopassa poltetaan kivihiilitä tai ainakin maakaasua, niin se poltetaan jossain missä sen hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön. On tehokasta polttaa Helsingissä maakaasua, lämmittää kaupunkia sillä ja viedä sähköä Saksaan kaasun sijaan. Saksalaiset voi vaikka vastaavasti myydä päästöoikeuksia takaisin.

    Mutta kun nuo kaksi asiaa yhdistää niin syntyy ongelma. Saadakseen luvan ydinvoimalalle hakijan pitää saada asia näyttämään siltä että se tulee kotimaiseen käyttöön, mikä taas edellyttää että vastaavasti suljetaan verrattaen (ympäristö)tehokkaita hiilivoimaloita. En tiedä mitä asialle voi tehdä, hoitaa koko energiapolitiikka EU-tasolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. spottu kirjoitti 26.1.2010 kello 13:16

    tpyyluoma: “On myös järkevää että jos ja kun Euroopassa poltetaan kivihiilitä tai ainakin maakaasua, niin se poltetaan jossain missä sen hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön.”

    Jos tuota järkeilyä viedään pidemmälle, päädytään helposti johtopäätökseen että Suomessa pitäisi suosia energia-intensiivistä savupiipputeollisuutta, mutta tämä on kovin epämuodikasta.

    Excel-kysymys on myös pitäisikö oikeastaan Saksasta kivihiiltä rahdata Suomen rannikolle poltettavaksi, pitää lämpö ja myydä sähkö takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. tiedemies kirjoitti 26.1.2010 kello 14:37

    Haukuin yllä oikeistoa siksi, että se on Suomessa usein tekopyhää, eli profiloituu markkinatalousmyönteisenä, mutta tämä tarkoittaa oikeasti valikoivaa myönteisyyttä, joka muuttuu kielteisyydeksi heti, kun jonkun sopivan tahon markkinaesteillä tms. vilunkipelillä hankittu etu on vaarassa.

    Minä en ymmärrä, miksi poliitikot haluavat liki yksimielisesti estää ydinvoimalla tuotetun sähkön myynnin ulkomaille. Tottakai on tarkoituksenmukaista pyrkiä pois tilanteesta, jossa muut kippaavat ongelmansa meille koska meillä on heikompi sääntely, mutta oikea nipotuksen kohde tästä on Ruotsin valtio, joka pakottaa sulkemaan ydinvoimaloita siellä.

    Vastaavasti minusta on kyllä vielä järjettömämpää rakentaa Suomen ydinvoimaloita Venäjälle.

    Olen ollut ja olen edelleen sitä mieltä, että ydinvoiman kohtalo pitäisi ratkaista laskukoneella, ei retoriikalla. Jos se on halvempaa kuin vaihtoehdot – kun ulkoisvaikutukset ja riskit on mitoitettu – niin sitä pitää rakentaa. Tai siis, sitä rakennetaan, jos rakentamista ei keinotekoisesti estetä.

    (Sinänsä ymmärrän sen, että ydinvoimalaan tarvitaan lupa, ihan samaan tapaan kuin kaupungilla ei saa kuljettaa ladattua panssarinyrkkiä tai yksityishenkilö ei saa omistaa toimivia ilmatorjuntaohjuksia)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Pekka kirjoitti 26.1.2010 kello 15:15

    Tiedemiehellä ja monella muulla tähän ketjuun kirjoittaneella tuntuu olevan ilmeisen harhainen kuva markkinatalouden toteutumisesta pohjoismaisella ja vastavuoroisesti muun Euroopan sähkömarkkinoilla.

    Todellisuudessa Euroopan ainoa lähes kokonaan vapautettu ja hyvin toimiva sähkömarkkina on pohjoismaissa. Sehän näkyy jo hintatasossa. On aikamoista hurskastelua vaatia toimivan ja huonosti toimivan markkinan integroimista käyttäen markkinoiden vapauttamista argumenttina.
    (esimerkkinä Keski-Euroopan markkinahäiriöistä vaikkapa Saksan älyttömät tukiaiset huonosti toimivan tuulimylly- ja aurinkopaneelikapasiteetin lisäämiseksi, Ranskan kieltäytyminen EDF:n monopoliaseman purkamisesta ja useimpien maiden poliitikkojen toteuttama ydinvoiman kieltäminen).

    Valitettavasti nämä markkinahäiriöt lisääntyvät myös pohjolassa kun EU:n pakottaman päästökaupan häiriöt lisääntyvät: hiilivuoto Aasiaan ja myös päästöttömän sähkön järkyttävä hinnan nousu ja lopputuloksen maailmanlaajuiset päästöt vain kasvavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Sylvesteri kirjoitti 26.1.2010 kello 16:25

    tiedemies:
    “Sylvesterin luonnostelema näkemys on tyypillinen suomalaiselle oikeistolle”

    Et ymmärtänyt pointtiani ollenkaan. Minun mielestäni sähköverkot kannattaa yhdistää ja paperin sijasta myydä vaikka sähköä ulkomaille, jos se on kannattavampaa. Sensijaan keskimääräinen vihreä ei varmasti ajattele näin kannattaessaan sähköverkkojen yhdistämistä, vaan kannattaa ajatusta lähinnä siksi, koska kannattaa korkeampia sähön hintoja riippumatta siitä mikä sen aiheuttaa.

    Ja vastaavasti moni vihreä ei ajattele sitä, että hirveillä hiilidioksidiraippaveroilla tuotanto aivan varmasti siirtyy sellaisiin maihin, joissa ei ole minkäänlaisia rajoituksia ja lopputuloksena päästöt vain kasvavat.

    Jos sähkönviennin ongelmana on se, että “muut saa sähkön ja me ydinjätteen”, niin miksi ihmeessä sitten kategorisesti pitää estää ydinjätteen viemisen ulkomaille? Tässä nyt kuumeisesti ollaan laman keskellä miettimässä Suomelle uusia toimialoja, eiköhän ydinvioma olisi ihan hyvä muiden ajaessa väliaikaisessa mielenhäiriössä reaktoreitaan alas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. tcrown kirjoitti 26.1.2010 kello 16:29

    Olen ollut ja olen edelleen sitä mieltä, että ydinvoiman kohtalo pitäisi ratkaista laskukoneella, ei retoriikalla. Jos se on halvempaa kuin vaihtoehdot – kun ulkoisvaikutukset ja riskit on mitoitettu – niin sitä pitää rakentaa.

    Minun ainoa ongelmani ydinvoiman kanssa on, että kun ammattimaiset aktuaarit eivät suostu touhua vakuuttamaan (riittävän halvalla), vakuutukset kaadetaan pihtiputaan mummon niskaan. Luonnollisesti ilman kunnon korvausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. tpyyluoma kirjoitti 26.1.2010 kello 17:10

    Tottakai on tarkoituksenmukaista pyrkiä pois tilanteesta, jossa muut kippaavat ongelmansa meille koska meillä on heikompi sääntely, mutta oikea nipotuksen kohde tästä on Ruotsin valtio, joka pakottaa sulkemaan ydinvoimaloita siellä.
    Looginen seuraus tästä on että mikään valtio ei voi kieltää ydinvoimaa, koska sitten niiden rakentaminen muualla on sen vika…

    Vastaavasti minusta on kyllä vielä järjettömämpää rakentaa Suomen ydinvoimaloita Venäjälle.
    Wikipedian mukaan Venäjällä tuotettin 2005 951 TWh sähköä, josta ydinvoimalla 149TWh (16%). Vientiin riitti 23 TWh. Ydinvoiman osuus on tarkoitus nostaa 20-25%, mutta en usko että tässä on kyse viennistä kun verrattaen köyhänä maana oma kulutus on nousussa.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_policy_of_Russia

    Maallikkoarvaukseni on että Venäjällä on raskaan teollisuuden romahtamisen jälkeen ollut ylikapasiteettia sähkön tuotannossa, jota on sitten viety länteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. tpyyluoma kirjoitti 26.1.2010 kello 17:42

    Sylvesteri, EU-tasolla vihreät ovat ruvenneet viime aikoina ajamaan siirtoverkkoja käsittääkseni sen takia että tuuli- ja aurinkoenergian tuotantovaihtelut olisi helpompi hoitaa, ja muutenkin voitaisiin käyttää vähiten saastuttavaa tuotantoa. Siirtoverkot auttanevat tosin ydinvoimaakin, tiedä sitten onko tämä tarkoitus. Asia ei sinänsä minua kiinnosta, en ole vihreiden jäsen enkä heidän EU-politiikkansa asiantuntija, mutta ajatus että siirtoverkot olisi joku vihreiden idea ei nyt vaan pidä paikkaansa. Hyvä idea tosin.

    Pekka, EDF:n monopolissa on nimenomaan kysymys yhteismarkkinoiden vastustamisesta ja Saksan tukiaiset laskevat sähkön hintaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Pekka kirjoitti 26.1.2010 kello 18:20

    tpyyluoma:

    ajatus että siirtoverkot olisi joku vihreiden idea ei nyt vaan pidä paikkaansa. Hyvä idea tosin.

    Siirtoverkkoja on tähän asti rakennettu teknistaloudellisista lähtökohdista. Siirtoverkot maksavat paljon (erityisesti HVDC-kaapelit) tai vievät runsaasti maapinta-alaa (AC ilmajohdot). Viime vuosina on noussut kasvava into rakentaa siirtoverkkoja myös ideologisista syistä kustannuksista välittämättä (jotta oman ideologian mukaisesti tuotetulle sähkölle turvataan markkinat). Se on etupäässä vihreiden idea eikä ole järkevää.

    Pekka
    p.s. jos Saksan tukiaiset laskevat sähkön hintaa, selitäpä miksi siellä on yksi Euroopan kalleimmista sähköistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Juuso Koponen kirjoitti 28.1.2010 kello 15:21

    Tarkalleen ottaen Saksassa ei taida olla käytössä tukiaisia siinä mielessä että valtio tms. taho antaisi rahaa sähköyhtiöille, vaan kyse on siitä että sähköyhtiöt joutuvat ostamaan tuuli- ja aurinkosähköllä tuotetun sähkön kiinteään hintaan. Tämä tulee sähkönkäyttäjien maksettavaksi eli nostaa sähkön hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Kaapo kirjoitti 4.2.2010 kello 23:07

    Osmo Soininvaara:
    Sähköä tulee talvella vähemmän, koska osa tehosta otetaan kaukolämpönä. Se laskee voimalan tehoa noin 200 MW. Lauhdevesi on noin 30-asteista ja kaukolämpö noin 120 asteista. Tästä sähkötehon menetys.
    —–
    Lauhdeveden lämpötila riippuu valitusta prosessista. Yleensä se pyritään pitämään matalana ettei lähiympäristön vesielämä joudu keitetyksi. Alle 100-asteinen vesi myös tarkoittaa pienempiä vaatimuksia putkiston paineensiedon suhteen.
    Esimerkiksi Arevan uusi mm. VTT:n kanssa kehittämä JHR-pienreaktorin lämpötehö on 100 MW ja veden lämpö 25 astetta. Kun taas esim. Norjasta löytyvän HBWR-pienreaktorin lämpöteho on 25 MW ja vesi 240 asteistta.
    Alusta alkaen monipuoliseksi suunnitellusta JHR:stä olisi varmasti mahdollista kohtuu vaivalla muokata lämpöteholtaan suurempi reaktori, mutta lauhdeveden lämpötilaa olisi vaikeampi nostaa.

    Helsinki aikoinaan osti Granön Sipoolta ydinvoimalakäyttöä silmälläpitäen, joten siltä ajalta pitäisi löytyä suunnitelmia.
    Isosaari olisi tietenkin kauempana ihmisistä, omaisi jonkinlaista valmista infrastruktuuria ja sotilasalueena jo valmiiksi siviileiltä suljettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.2.2010 kello 3:30

    Kaukolämpö on tarkoitus ottaa ydinvomalasta ns. väliottona, jotta vesi on riittävän kuumaa kaukolämmöksi. Tämä laskee sähkötehoa noin 200 MW. En tarkkaan tunne prosessia, mutta ymmärtääkseni välioton määrää on mahdollista säädellä, jolloin sähköteho muuttuisi vastaavasti. Siitä saa ymmärtääkseni vielä täydellisen laudhdevoimalan kesäksi.
    Helsinmki käyttää omissa voimaloissaan vastapainetekniikkaa, jolloin sähkön saanti on lauhdevoimalaa huonompi aina, tarvitaan kaukolämpöä tahi ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus