Osatyökykyisten tukeminen(2)

Työllistämistuki eli palkkatuki

Työl­listämis­tukea mak­se­taan työ­nan­ta­jalle, joka työl­listää vaikeasti työl­listyvän henkilön. Tuki on varsin run­saskäti­nen. Perus­tu­ki on työ­markki­nat­uen suu­ru­inen, eli ansio­tu­lo­ja ja työ­markki­natukea saa taval­laan samanaikaises­ti, mut­ta työ­markki­natu­ki kier­rätetään työ­nan­ta­jan kaut­ta[1]. Yleen­sä tuki kuitenkin mak­se­taan vielä 60 pros­en­til­la korotet­tuna, eli työ­markki­natuke ei vain jatku vaan peräti jän viikon­työ­markki­nat­uel­la ole­van työl­listyessä tuk­i­työhön. Palkkatu­ki on tehokas keino työl­listää vaikeasti työl­listyviä. Tarkoituk­se­na tietysti on, että kymme­nen kuukau­den työl­listymis­jak­son jäl­keen tuk­i­työl­lis­tet­ty pystyy jatka­maan avoimil­la työ­markki­noil­la. Työl­listämis­tu­ki nou­dat­taa vähän ylim­i­toite­tustikin peri­aatet­ta, että tuot­tavu­us­va­jauk­ses­ta kär­sivät on voita­va kom­bi­noi­da tulon­si­ir­to­ja ja ansio­tu­lo­ja. Kos­ka tuki mak­se­taan työ­nan­ta­jalle eikä työn­tek­i­jälle, jär­jeste­ly ei käytän­nössä toi­mi silp­putyö­markki­noil­la, jot­ka kuitenkin voisi­vat olla mon­elle ensim­mäi­nen askel työmarkkinoille.

Tähä­nas­tisen koke­muk­sen mukaan tie eteen­päin tuk­itöistä on useim­miten tukos­sa. Tuk­i­työstä palataan työt­tömyy­teen paljon use­am­min kuin ede­tään avoimille työmarkkinoille.

Soviteltu päiväraha

Aiem­min työt­tömyyspäivära­han sai niiltä päiviltä, jot­ka oli työt­tömänä, mut­ta ei lainkaan niiltä päiviltä, jol­loin teki töitä. Näin ei ole enää, mut­ta silti työtön joutuu edelleenkin kir­jaa­maan joka päivän kohdal­la ”työtön, työtön,…, ”työtön”. Tuo päiväko­htainen työt­tömyys­tur­va johti help­poon keinot­telu­un lyhen­netyl­lä työvi­ikol­la. Sik­si siir­ryt­ti­in sovitel­tu­un päivära­haan, pait­si jois­sakin tapauksissa.

Sovitel­lus­sa päivära­has­sa las­ke­taan kuukau­den (joskus neljän viikon) ansiot yhteen ja jae­taan kahdel­la. Tämä sum­ma vähen­netään työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta; omat ansiot vähen­tävät työt­tömyysko­r­vaus­ta siis viidenkymme­nen pros­entin yhteenso­vi­tuk­sel­la. Työt­tömyys­tur­va lop­puu, kun palk­ka on alku­peräiseen työt­tömyysko­r­vauk­seen näh­den kaksinkertainen.

Sovitel­tua päivära­haa ei kuitenkaan saa, jos työai­ka on yli 75 pros­ent­tia kokoaikaisen työn palka­s­ta. Tämä tarkoit­taa esimerkik­si sitä, että nelipäiväiseen viikkoon lomaute­tut ovat jär­jestelmän ulkop­uolel­la – tai oli­vat, kunnes teknolo­giante­ol­lisu­u­den työe­htosopimuk­ses­sa sovit­ti­in lain muut­tamis­es­ta ”väli­aikaises­ti”. Kos­ka vaa­timuk­se­na on tah­don­va­s­tainen osa-aikaisu­us, sovitel­tu päivära­ha ei tule avuk­si, jos ansiot jäävät urakkalu­on­teises­sa työssä vajaakun­toisu­u­den vuok­si pieniksi peri­aat­teessa ei myöskään, jos työn osa-aikaisu­us johtuu vajaakun­toisu­ud­es­ta. Sovitel­lul­la päivära­hal­la ole­van on otet­ta­va vas­taan kokoaikaista työtä ja hänen olo­suhtei­den­sa on olta­va sel­l­aiset, että hän voi sitä vastaanottaa.

Voi kuu­lostaa kohtu­ulliselta, että palkkat­u­lot leikkaa­vat työt­tömyys­tur­vaa 50 pros­en­til­la. Leikkaus ei kuitenkaan pää­ty tähän. Ansio­tu­lo­jen kas­vaes­sa piene­nee myös asum­is­tu­ki samal­la, kun osa palka­s­ta menee veroi­hin. Lop­putu­los tästä kaikesta on, että satasen palka­s­ta jää käteen 15–30 euroa. Se on aika vähän varsinkin, kun sil­lä on mak­set­ta­va myös työ­mat­ka, työ­paikkaruokailu ja työssä mah­dol­lis­es­ti tarvit­ta­vat vaat­teet. Ham­puri­lais­baarin kahdek­san euron tun­tipalka­s­ta työtön hyö­tyy euron tai kak­si. Opiske­li­jalle samas­ta työ­suorituk­ses­ta jää käteen yli viisi euroa. Opiske­li­joiden kan­nat­taa lev­en­tää leipään­sä eri­laisil­la keikkatöil­lä, työt­tömän ei kannata.

Työ­markki­nat­uel­la olevil­la on usein joitain puut­tei­ta työkyvyssä tai mui­ta työn­tekoa han­kaloit­tavia syitä työt­tömyy­teen­sä. Tätä vaikeut­ta ei enää pitäisi pahen­taa heikoil­la työn­teon taloudel­lisil­la kan­nusteil­la. [2]Jos opiske­li­ja ja työtön otta­vat vas­taan saman­laisen työkeikan, opiske­li­jalle jää siitä käteen noin kolminker­tais­es­ti niin paljon kuin työttömälle.


[1] Tuk­i­työl­lis­tetylle on mak­set­ta­va työe­htosopimusten mukaista palkkaa. Lop­putu­los olisi eläkeoikeut­ta luku­un otta­mat­ta sama, vaik­ka tuki mak­set­taisi­in työl­lis­tetylle itselleen ja työ­nan­ta­jan olisi oikeus mak­saa hänelle vas­taavasti alem­paa palkkaa.

[2] Sään­nöt eivät ole aivan näin yksinker­taisia. Yhteenso­vi­tuk­ses­ta vapau­tuu, jos työn­teko kestää yhtä­jak­sois­es­ti yli 14 päivää. Noil­ta päiviltä ei saa työt­tömyysko­r­vaus­ta lainkaan, mut­ta muil­ta päiviltä saa kor­vauk­sen ilman yhteenso­vi­tus­ta. Työt­tömyysko­r­vaus mak­se­taan ilman yhteenso­vi­tus­ta myös sil­loin, kun met­sä- tai raken­nustöis­sä ole­va lomaute­taan kovan pakkasen takia. Muis­sa ammateis­sa samaa sään­töä ei sovel­leta, vaik­ka sääolot estäi­sivät työn­teon. Sovi­te­oltu työt­tömyysko­r­vaus ja palk­ka eivät yhteen­sä saa nous­ta yli 90 pros­entin työt­tömyysko­r­vauk­sen perus­teena olev­as­ta palka­s­ta.  Työ­markki­nat­ues­sa ei tätä sään­töä ole, kos­ka ei ole sitä tavoitepalkkaakaan. Jos työ­markki­natu­ki tämän takia olisi ansiopäivära­haa suurem­pi, sovitel­tu ansiopäivära­ha voi ylit­tää tavoitepalkan.


38 vastausta artikkeliin “Osatyökykyisten tukeminen(2)”

  1. Työl­listymistues­ta.
    On ole­mas­sa kak­si ääri­ta­paus­ta työtä tar­jot­taes­sa työllistämistuella.

    1) Sel­l­aiset yri­tyk­set jot­ka eivät tarvit­sisi tukea palkatak­seen työttömän
    2) Sel­l­aiset yhdis­tyk­set jot­ka ottaisi­vat vaik­ka kaik­ki työt­tömät kontolleen.

    Tapauk­ses­sa 1 on siis se ja sama mak­se­taanko tukea vai. Mut­ta kuitenkin yri­tys tar­joaa mah­dol­li­isu­ut­ta työt­tömälle työl­listyä palkkat­uel­la. Mut­ta ainakin min­un tieto­jen mukaan, moni yri­tys lop­ul­ta toteaa, että mitähän hyö­työ koko työl­listymis­pa­periso­das­ta työvoimavi­ra­nomaisen kanssa sit­ten olikaan. Toki paperiso­ta voi nyky­isin olla vähäisem­pää kuin 2000-luvun alkupuolella.

    Tapaus 2 on taas sel­l­ainen, että kun oikeaa työtä ei ole tar­jol­la (siis tuot­tavaa työtä), tuen määräl­lä määritetäänkin työpäivän pitu­us. Lisäk­si työai­ka jää lyhyek­si, kun tuel­la myös mak­se­taan työantajamaksut.

    Tapauk­sien 1 ja 2 väli­maas­toon jäävätkin sit­ten ne työtä­tar­joa­vat yri­tyk­set, jot­ka mah­dol­lis­taisi­vat tuel­la palkatun henkilön luo­da itse työ­paikkansa yri­tyk­sen tar­joamil­la välineil­lä (esim. työpiste, kopiokoneet, fak­sit, puhe­limet, tietokoneet ja ohjelmistot). 

    Että han­kala on tuel­la työl­listää, kun oikea­ta työtä ei ole riit­tävästi ole­mas­sa. Ja kun sekin tiede­tään, että ihan lail­lis­es­ti työtä on voitu tehokku­u­den nimis­sä Suomes­ta hävittää.

    Muis­taak­seni Japanis­sa on ole­mas­sa sel­l­aiset lait, että esim. ben­sa-asemia ei saa muut­taa itsepa­lvelu­asemik­si, vaan ben­sa-ase­mal­la on olta­va vähin­tään yksi ihmishenkilö työssä.

  2. Olen yhdis­tyspo­h­jal­ta ollut paljon tekemi­sis­sä palkkat­uen kanssa. Ei se niis­sä oikein toi­mi. Osa isoista yhdis­tyk­sistä vain työl­listää palkkat­uel­la määräa­jan omaa toim­intaa pyörit­tääk­seen. Ajatuk­se­na ei edes ole yrit­tää työl­listää avoimille työ­markki­noille, minkä aina näis­sä pitäisi olla edes jol­lakin taval­la ilmais­tu päämäärä. (Esimerkik­si työt­tömien yhdis­tyk­set ovat tässä esimerkkinä. Mut­ta miten sopii työt­tömien yhdis­tys­ten arvopo­h­jaan ja yhdis­tyskult­tuuri­in vähen­tää jäsen­po­h­jaansa parhaas­ta päästä, siis työl­listää avoimille työ­markki­noille. Työt­tömyyskult­tuuri kun on se arvope­rus­ta, jos­ta lähdetään.)
    Yhdis­tyspo­h­jaisen palkkat­uen perus­teena käytet­tävät palkkataulukot ja työa­jat ovat sen ver­ran alhaisia, että työkokeiluis­sa ja ‑val­men­nuk­sis­sa (ym.) pääsee läh­es samaan. Kun asum­istuet, toimeen­tu­lotuet ym. jäävät melkein kokon­aan pois. (Näis­sä on kyse yleen­sä vain siitä, kumpi mak­saa enem­män, kun­ta vai val­tio. Mut­ta työt­tömän kannal­ta se nyt on ihan sama.)
    Keskeisem­pää olisi kehit­tää yri­tyspuolen palkkatukea. Päi­hdeon­gel­maisia on vaikea työl­listää, oli tuki mikä tahansa, tämän olen havain­nut. Mut­ta on eri­laisia syitä, mik­si työ­markki­nakun­to on alhaisem­pi, tai sit­ten on tämä päi­hdeon­gel­mas­ta toipu­ja, johon liit­tyy vähän riskiä. Näille se 500‑x euroa tuke­na avoimil­la työ­markki­noil­la on kuitenkin todel­li­nen kan­nustin, nimeno­maan työ­nan­ta­jalle. Palkat­ulle työn­tek­i­jälle se on tietenkin vielä enem­män — saa työtä ja palkaa ja oikean työ­suh­teen. Byrokra­tia pitää tässä saa­da min­imi­in; seteli käteen ja sil­lä selvä, tai vastaavaa.
    Huume­hoi­dos­ta työelämään palaa­va tuot­taa val­ti­olle tuhan­sia euro­ja vero­tu­lo­ja vuosit­tain. Ja kun on nuori, vuosia riit­tää ja vero­tu­lot lisään­tyvät palkka­sum­man noustes­sa. Jos tämä henkilö ei palaa työelämään ja käyt­tö jatkuu, kus­tan­nus on jotakin 50 000 — 100 000 euron välil­lä vuodessa, riipuen siitä, mitä ‘palvelu­ja’ henkilö käyt­tää, työl­listää, vanki­laa, poli­isia, sosi­aal­i­toimea, ter­vey­den­huoltoa, ym.
    Siis. Palkkatu­ki hyvä. Mut­ta käyt­tö uudelleenharkintaan.

  3. Mielestäni käsit­tei­den kanssa kan­nat­taisi olla varovainen ja täsmällinen.

    Laki tun­tee käsit­teet “vajaakun­toinen” ja “vaikeasti työl­listyvä”. Mut­ta laki ei tietääk­seni tunne käsitet­tä “osatyökykyi­nen”.

    Laki julkises­ta työvoima­palvelus­ta määrit­telee vajaakun­toisek­si henkilön, jon­ka mah­dol­lisu­udet saa­da sopi­vaa työtä ovat huo­mat­tavasti vähen­tyneet asian­mukaises­ti tode­tun vam­man, sairau­den tai vajaavu­u­den takia.

    Osmo ilmeis­es­ti tarkoit­taa “osatyökyky­isil­lä” myös joitakin muitakin ihmisiä kuin vajaakuntoisia?

  4. “Osmo ilmeis­es­ti tarkoit­taa “osatyökyky­isil­lä” myös joitakin muitakin ihmisiä kuin vajaakuntoisia”

    Ikään­tynyt on monis­sa amma­tis­sa osatyökykyi­nen. Vaik­ka elinikä nousee niin se ei hidas­ta ruumi­in vanhenemista.
    Se merk­it­seee, että 60-vuo­ti­aan lihasvoimat ovat enää 50 % 25-vuo­ti­aan voimista ja palu­tu­mi­nen ja muut fyy­sisen rasituk­sen sietoar­vot ovat huonompia.

    Tämä merk­it­see rajoituk­sia mon­es­sa amma­tis­sa: Soti­las, palomies, met­suri, raken­nus­mies jopa jotkut lääkärit
    Reak­tiokyvyn hidas­tu­mi­nen aiheut­taa ongelmia mon­es­sa amma­tis­sa: autonkul­jet­ta­ja, lentäjä, puusepät, met­al­lim­iehet etc

    Ikään­tymien aiheut­taa selviymisongelmia var­maan puolelle työvoimas­ta ellei laa­jem­mallekin osalle.
    Työkyky säi­lyy riit­tävänäö vain keveis­sä kont­toritöis­sä ja val­tion viras­ton käytäviä voi hiihtää 80-vuotiaaksi

    Ikään­tymi­nen on paljon laa­jem­pi osatyökyky­isyy­den aiheut­ta­ja kuin mikään muu syy

    Täl­lä het­kel­lä ain­oa ratkaisu on ollut potkut ikään­tyneelle ja

    1. Osatyökykyi­nen on viral­lis­es­ti kor­rek­tik­si hyväksyt­ty nim­i­tys henkilölle, jon­ka työkyky ei ole sataprosenttinen.

  5. “Tuk­i­työl­lis­tetylle on mak­set­ta­va työe­htosopimusten mukaista palkkaa. Lop­putu­los olisi eläkeoikeut­ta luku­un otta­mat­ta sama, vaik­ka tuki mak­set­taisi­in työl­lis­tetylle itselleen ja työ­nan­ta­jan olisi oikeus mak­saa hänelle vas­taavasti alem­paa palkkaa.”

    Tästä on muo­dos­tunut yksi viralli­nen yheteiskun­nan tuke­ma hyväk­sikäyt­tämis­muo­to. Tek­i­jälle mak­se­taan muodol­lis­es­ti työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa, mut­ta työe­htosopimus on valit­tu alal­ta, joka mah­dol­lis­taa ns uuden työn­tek­i­jän alen­nuk­set eli palk­ka on jotain 4–5 euroon tun­ti. Kun yhteiskun­nan tuki päät­tyy tai alen­nu­sai­ka niin henkilö lentää kortis­toon ja kortis­to määrää uuden uhrin.

  6. “Kos­ka tuki mak­se­taan työ­nan­ta­jalle eikä työn­tek­i­jälle, jär­jeste­ly ei käytän­nössä toimii silp­pu työ­markki­noil­la, jot­ka kuitenkin voisi­vat olla mon­elle ensim­mäi­nen askel työmarkkinoille.”

    Mikähän näi­den silp­putyö­markki­noiden suu­ru­us mah­taa olla ??
    Raken­nusala on tyyp­illi­nen silp­putyö­markki­na, mut­ta vaik­ka yhdel­lä työn­tek­i­jäl­lä voi olla 5–20 kohdet­ta työn alla niin ei työ­nan­ta­ja vai­h­du kovinkaan usein

    1. Tutus­tu opiske­li­joiden työ­markki­noi­hin niin tiedät, mitä on silpputyö.
      Usein se on yksit­täis­ten koti­talouk­sien tar­joamia työti­laisuuk­sia. Esimerkik­si voi tul­la palkatuk­si las­ten­vahdik­si vah­ti­maan naa­purin las­ta, kun van­hem­mat ovat eloku­vis­sa. Tästä on vaikea kutoa 40 tun­nin työvi­ikkoa, vaik­ka joku sel­l­aista täl­lä pal­stal­la vaatikin.

  7. “Esimerkik­si voi tul­la palkatuk­si las­ten­vahdik­si vah­ti­maan naa­purin las­ta, kun van­hem­mat ovat eloku­vis­sa. Tästä on vaikea kutoa 40 tun­nin työvi­ikkoa, vaik­ka joku sel­l­aista täl­lä pal­stal­la vaatikin.”

    Näitä tar­jo­taan jär­jestäy­tyneesti joidenkin organ­isaa­tioiden kaut­ta, tosin EU kai lopet­ti tämänkin.
    Ja jos vielä joskus tulisi täl­lainen tarve niin enpä usko, että täl­laisen palkan mak­su­un sotk­isimme ensim­mäistäkään viranomaista.
    Val­tion­hallinnos­sa pitäisi lopet­taa pilkun viilaus.

  8. Osmon kir­joi­tus havain­nol­listi hyvin, kuin­ka vero­tuk­sen, työvoimapoli­ti­ikan ja sosi­aal­i­tur­van jär­jestelmästä on kehit­tynyt niin mutkikas jär­jestelmä, että edes pien­ten paran­nusten aikaansaami­nen on hyvin vaikeaa. Merkit­tävät paran­nuk­set vaati­si­vat kajoamista kaikki­in kolmeen ala­jär­jestelmään. Tele­vi­sios­sa ja har­voin netis­säkään keskustel­laan keinoista, joil­la oikeasti voitaisi­in kokon­aisu­us saa­da toim­i­maan paremmin.

    Jonkin­lainen negati­ivi­nen tulovero­ma­lli voisi olla toimi­va keino osatyökyky­is­ten työl­lisyy­den lisäämiseen eli kun tulot jäävät alle sääde­tyn rajan, niin val­tio mak­saa verov­elvol­liselle ja kun yli, niin verov­elvol­lis­es­ta tulee net­tomak­sa­ja. Hyvin toteutetun net­ti­palvelun (“kansalais­tili”?) avul­la verov­elvolli­nen olisi tarkkaan selvil­lä tilanteestaan ja voisi tarkaan laskea kuin­ka paljonko minkäkin­laisen työn vas­taan­ot­tamis­es­ta hyö­ty­isi (edel­lyt­täen että palk­ka tiedos­sa ja työ­nan­ta­ja rehelli­nen ja maksukykyinen).

    Kokon­ais­val­taisem­pi ratkaisue­hdo­tus löy­tyy lib­er­aaleil­ta: http://liberaalit.fi/tavoiteohjelma/

    1. Tuon kokoinen perus­tu­lo (400–500 €/kk) ja osa­puilleen nykyisen laa­juinen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta edel­lyt­tävät yli 40 pros­entin tasaveroa.

  9. “…edel­lyt­tävät yli 40 pros­entin tasaveroa.”

    Pörssiy­htiöi­den tulok­ses­ta­han mak­se­taan suun­nilleen tuon ver­ran veroa (voitos­ta 26% ja osin­go­ista 19,6 %, yhteen­sä 40,5%, jos muis­tan oikein). Pienem­mät yri­tyk­set voivat mak­saa vielä enemmän.

    Eli jos kaik­ki palka­nsaa­jat siir­ty­i­sivät toim­i­maan yrit­täjinä, perus­tu­lo olisi rahoitettu?

  10. Liian van­ha kir­joit­ti 23.1.2010 kel­lo 10:18

    Tek­i­jälle mak­se­taan muodol­lis­es­ti työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa, mut­ta työe­htosopimus on valit­tu alal­ta, joka mah­dol­lis­taa ns uuden työn­tek­i­jän alen­nuk­set eli palk­ka on jotain 4–5 euroon tunti.

    No tässä yksi muodolli­nen työe­htosopimus, mis­sä määritetään pitkäaikaistyötön “hiukan vajaak­si”, ja näin palkkaakaan pitkäaikaistyöt­tömälle tarvitse mak­saa täy­destä osaamisestaan:

    #
    Palvelu­laitosten työnantajayhdistyksen
    työe­htosopimus 2007–2009

    3 §
    Työllistymistyö
    1 mom.
    Palk­ka Työl­listymistyötä tekevän työn­tek­i­jän palk­ka määräy­tyy tämän sopimuksen
    palkkaus­lu­vun palkkaus­määräys­ten mukaan siten, että hänen
    perus­palkkansa on työkyvyn vajauk­sen vuok­si vas­taavas­sa suhteessa
    alem­pi, jollei työn­tek­i­jän kanssa ole työ­sopimuk­sel­la sovittu
    muus­ta palkkausperusteesta.

    Soveltamiso­hje
    Vam­mais­ten ja vajaakun­tois­t­en työl­listymistä edistävästä
    työstä sääde­tään sosi­aal­i­huolto­lain (68/2002) 27d §:n 3
    momen­tis­sa. Tätä määräys­tä sovel­letaan mm. työkeskuksissa
    ja vas­taavis­sa työhön valmennuskeskuksissa,
    jois­sa jär­jestetään vam­maisille, vajaakun­toisille ja pitkäaikaistyöt­tömille
    avoimille työ­markki­noille sijoittumiseen
    tähtäävää työl­listymistä tuke­vaa toimintaa.
    #

  11. 4–5 €/h on todel­la poikkeuk­selli­nen tun­tipalk­ka. (Jos täl­lainen on jol­lain vam­mais­ryh­mäl­lä työe­htosopimuk­ses­sa niin sit­ten on. Mut­ta suurim­man osan minim­i­tun­tipalk­ka on tuo tuplat­en, oli kysymys sit­ten vaikka­pa vajaakuntoisesta.)
    ‘Tavalli­nen teknikko’: En tunne ketään, jolle työe­htosopimus­ta alem­pi palk­ka olisi men­nyt läpi pitkäaikaistyöt­tömän statuk­sel­la, ja koke­muk­seni (sekä tun­te­muk­seni) on useista työ- ja elinkeino­toimis­toista. Työa­jal­la voi jous­taa, mut­ta kyl­lä min­imi­palk­ka on aina 8–10 €:a vähin­tään. Jos tämän alle menee, ja vaik­ka pitkäaikaistyöt­tömän statuk­sel­la, on syytä ottaa yhteys työsuojelupiiriin.

  12. Kor­jaus edel­liseen. Kai about 7€/h min­imi­palkkana menee vielä jos­sain läpi, siivous- tai ‘vas­taa­va’ ala.

  13. Olemme siis läh­es kaik­ki “osatyökyky­isiä” ainakin joi­hinkin töi­hin. Nuo­ril­la ei ole työkoke­mus­ta ja sik­si heil­lä ei ole 100 pros­ent­tista työkykyä. Ja kokeneil­la ikään­tyneil­lä fyy­siset omi­naisu­udet ovat heikentyneet. 

    Tuskin Osmokaan enää palomiehek­si kel­paa, vaik­ka pohti­vana kir­jail­i­jana hänen parhaat vuoten­sa toden­näköis­es­ti ovat vas­ta edessä.

    Jotkut ovat jopa ylipäte­viä, eivätkä saa sik­si töitä. Hekin kai sit­ten ovat “osatyökyky­isiä”.

    Täl­lä tah­don sanoa sitä, että kun Sata-komitea sot­kee lain mukaiset vajaakun­toiset ja muut “osatyökykyiset” samaan sop­paan, niin ei ole mikään ihme, että vaikeak­si menee.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi lähteä ensin jaka­maan tilantei­ta pienem­pi­in osa-alueisi­in (nuori­in, ikään­tyneisi­in ja todel­la vajaakun­toisi­in jne.) ja ryhtyä sit­ten ratko­maan kunkin osa-alueen ongelmia.

    Osmo ei ole vielä uskaltanut sanoa mitään ikään­tynei­den työt­tömien lisäpäivistä. Pitäisikö ne pois­taa kokon­aan? Ehkä asia käsitel­lään osas­sa “osatyökyky­is­ten tukem­i­nen (3)”, kos­ka ovathan nuo ikään­tyneet ainakin “osak­si osatyökykyisiä”.

  14. Vilkaisepa: http://bit.ly/5YY6dy

    Työtä pitää jakaa uudel­la tavalla
    Kaik­ki halukkaat on saata­va töi­hin. Samal­la työstä pois halu­a­vat voidaan vapaut­taa palkkatyöstä.

    24.1.2010 3:00

    ILKKA PIRTTILÄ KIRJOITTAJA ON TYÖTERVEYSLAITOKSEN ERIKOISTUTKIJA.

    http://bit.ly/5YY6dy

  15. “No tässä yksi muodolli­nen työe­htosopimus, mis­sä määritetään pitkäaikaistyötön “hiukan vajaak­si”, ja näin palkkaakaan pitkäaikaistyöt­tömälle tarvitse mak­saa täy­destä osaamisestaan:”

    Ja kun tähän lisätään tuo Osmon mainit­se­ma tuki työ­nan­jalalle niin yri­tyk­set tekevät hyvän tilin työt­tömil­lä vajaakun­toisil­la, kun yhteiskun­ta mak­saa enem­män kuin työn­tek­i­jä saa palkkaa.
    Kun tuen­saa­jat ovat tukea jaka­van vira­nomaisen kavere­i­ta niin kor­rup­tio on täydellistä

  16. “Pörssiy­htiöi­den tulok­ses­ta­han mak­se­taan suun­nilleen tuon ver­ran veroa (voitos­ta 26% ja osin­go­ista 19,6 %, yhteen­sä 40,5%, jos muis­tan oikein). Pienem­mät yri­tyk­set voivat mak­saa vielä enemmän.”

    Höpö, höpö pörssiy­htiötä ei ole yrit­täjän yri­tys­muodok­si, se on kollek­ti­ivi, jos­sa omis­ta­ja on pas­si­i­ivi­nen eikä hän vas­taa mis­tään yhtiön toiminnoista.
    Pörssiy­htiön hallinto on ulkois­tet­tu hal­li­tuk­sel­la ja toimi­valle johdolle ja yhtiökok­ous päät­tää lähin­nä osin­gon jaos­ta ja hal­li­tuk­sen valinnasta.

    Yrit­täjä taas voi vali­ta itselleen sopi­van yri­tys­muodon, henkilöyri­tyk­sen vero­tus on yhdenker­tainen, joten kaksinker­taisen vero­tuk­sen voi vält­tää hyvin yksinkertaisesti.
    Tsoin use­at val­it­se­vat väärin tai viisaam­mat osakey­htiön, kaksinker­atainen vero­tus kun takaa alem­man veron kuin yksinker­tainen 35–45000 euron tulo­jen ylittyessä

  17. “Pörssiy­htiöi­den tulok­ses­ta­han mak­se­taan suun­nilleen tuon ver­ran veroa (voitos­ta 26% ja osin­go­ista 19,6 %, yhteen­sä 40,5%, jos muis­tan oikein). Pienem­mät yri­tyk­set voivat mak­saa vielä enemmän.”

    Mikäli halu­taan lopet­taa kaksinker­tainen vero­tus niin sil­loin yri­tyk­sen vero olisi 0 % ja veroa per­itään vain jae­tus­ta rahas­ta eli osin­go­ista ja Suomes­ta ulos siir­re­ty­istä varoista.Ongelma on miten erotel­laan kon­sernin sisäiset kor­vauk­set ja todel­li­nen voitonjako.
    Mut­ta täl­löin osinkovero voisi olla sama kuin palkkatulosta

    EK vas­tus­taa tätä jyrkästi sil­lä se edus­taa ulko­maalaisia omis­ta­jia ja hei­dän vero­tuk­sen­sa kiristyisi.

    1. Meil­lä oloi täl­lainen jär­jestelmä aikoinaan (veroi­hyvi­tysjär­jestelmä) joka oli EU:n ohjein­den mukainen. Kun muut EU-maat eivät men­neet siihen, se johti ulko­mais­ten omis­ta­jien syr­jin­tään (ulko­mais­ten yhtiöi­den omis­tamille osakkeille jäi kaksinker­tainen vero­tus) ja EU nos­ti Suomen vas­taan kan­teen siitä, että nou­da­timme EU:n ohjeita.

  18. “Pörssiy­htiöi­den tulok­ses­ta­han mak­se­taan suun­nilleen tuon ver­ran veroa (voitos­ta 26% ja osin­go­ista 19,6 %, yhteen­sä 40,5%, jos muis­tan oikein). Pienem­mät yri­tyk­set voivat mak­saa vielä enemmän.””

    Pitää muis­taa mikä on pörssiy­htiön his­to­ria: Pörssiy­htiö­malli kehitet­ti­in orjakaup­paa varten.
    Orjakaupp­pa oli erit­täin tuot­tois­sa ja kris­ti­tyt englan­ti­laiset ylimyk­set ahneuk­sis­saan haluis­vat päästä osingoille.
    Moraalisen vas­tu­un vält­tääk­seen he kehit­tetlivät malli, jos­ta nykyi­nen pörssiy­htiö­muo­to on kopioitu.

    Eli vas­tuu kaikesta sälyett­ti­in orjalaivan kaptee­nille ja kun­ni­a­nar­voiset lordit toimi­vat rahoit­ta­ji­na ja kerä­sivät voiton, mut­ta viral­lis­es­ti he eivät ollet vas­tu­us­sa mis­tään, mitä orjakau­pas­sa tapahtui.
    Kaik­ki vas­tuu oli laivan kaptee­nil­la. Jopa niin pitkälle, että jos laivan kapteeni pelas­tui haak­sirikos­ta, niin hän jou­tui velka­vankeu­teen, kos­ka hänen oli kor­vat­ta­va mene­tyk­set omistajille.
    Niin­pä kapteeni useim­miten val­it­si hukku­misen, se pelasti sen­tään per­heen veloilta.

    Pörssiy­htiö on län­si­maisen kaksi­nais­moraalin tai moraalit­to­muu­den huipennus

  19. “Tuki ei voi olla suurem­pi kuin yri­tyk­sen mak­sama palk­ka. Liian van­han on pakko tietää tämä”

    Eipä noi­ta yri­tyk­siä kukaan kon­trol­loi. Suomes­sa yri­tyk­si­in kohdis­tu­va vira­nomaiskon­trol­li on olematonta.
    Etenkin nyt kun tuo pelkkä sosi­aa­li­nen työl­listämi­nen hukkuu muuhun toim­intaan niin tarkas­tus vaatisi paljon työtä ja työn­tek­i­jöit­ten omien palkkatosit­teit­ten tarkastamista.
    Eipä ole näkynyt 

    Vira­nomais­ten resurssit on keskitet­ty työt­tömän ja köy­hän kontrolloimiseen

  20. “Meil­lä oli täl­lainen jär­jestelmä aikoinaan (vero­hyvi­tysjär­jestelmä) joka oli EU:n ohjei­den mukainen. Kun muut EU-maat eivät men­neet siihen, se johti ulko­mais­ten omis­ta­jien syr­jin­tään (ulko­mais­ten yhtiöi­den omis­tamille osakkeille jäi kaksinker­tainen verotus”

    Tarkoi­tat var­maan hallintarekisteri-ongelmaa ?
    Suuret pörssiy­htiöt eivät tiedä omis­ta­jien­sa vero­tus­maa­ta tai ainakaan eivät anna tietoa verovi­ra­nomais­ten käyttöön.
    Sil­loin pitää tehdä olettama,että ne sijait­se­vat halvim­man vero­tuk­sen maas­sa ja sil­loin vero on 15 %. Aikaisem­min se oli 0 % , mut­ta kun suuretkin maat alkoi­vat kär­siä veroka­dos­ta EU-muut­ti sään­töjä ja nyt on EU-sään­tö­jen mukaan kaikkien val­tioiden on verotet­ta­va kah­teen ker­taan osakeyhtiöitä.
    Vironkin yri­tyk­sen 0‑verokanta , jon­ka se sai pitää liit­tyessään EU:iin ‚pois­tuu yli­menokau­den jälkeen.

    Mut­ta mikään näistä ei poista sitä ongel­maa, että voit­to­ja siir­retään kon­sernin sisäisel­lä lasku­tuk­sel­la keveäm­män vero­tuk­sen maihin

  21. Itse asi­as­sa tuo ulko­maille mak­set­tu­jen osinko­jen vero­tus on varsin kir­ja­va ja vai­htelee 0–28 välil­lä riip­puen kohde­maas­ta , osin­gon jaka­neen yri­tyk­sen toimi­alas­ta ja osin­gon luon­teesta . Yleisin on tuo 15 % mut­ta jostain syys­tä ne mak­se­taan niihon valti­ihin joiden kanssa on 0‑verosopimus.

  22. Palkkatu­ki on kovin suosit­tua kos­ka 500-päiväis­ten työt­tömien pudotes­sa ansiosi­don­naiselta, nämä alka­vat mak­saa kun­nille kelalasku­na. Vaik­ka henkilö ei työl­listymis­jak­son jäl­keen siir­ty­isikään työ­markki­noille, on kun­nan taloudel­lis­ten etu­jen mukaista nos­taa nämä takaisin ansiosidonnaiselle.

  23. Kun meil­lä on 55–60-vuotiaissa 3–40 % vajaakun­toisia ja yli 60-vuo­ti­ai­ta kaikkia pide­tään vajaakun­toisi­na niin meil­lä alkaa olla työl­lis­tet­tävänä 500000 ikään­tynyt­tä vajaakuntoista.
    Ja tähän päälle 200000 nuorem­paa, joten koko julkkine sek­tori voidaan pyörit­tää puujalkaisilla

  24. “Ja jos vielä joskus tulisi täl­lainen tarve niin enpä usko, että täl­laisen palkan mak­su­un sotk­isimme ensim­mäistäkään viranomaista.”

    Minä tämän joskus setvin (luin MLL:n opas­ta), kun iso­van­hem­mat eivät olleet käytet­tävis­sä. Hyvin sat­un­naiseen palka­n­mak­su­un ei vira­nomaisia tarvit­sekaan sotkea, mut­ta jos apua tarvit­see sään­nöl­lis­es­ti, niin verot­ta­jakin tulee osille.

  25. “Näitä tar­jo­taan jär­jestäy­tyneesti joidenkin organ­isaa­tioiden kaut­ta, tosin EU kai lopet­ti tämänkin.”

    Vielä täy­den­nyk­sek­si: MLL:n kaut­ta välitet­ty las­ten­hoita­ja ei ole työ­suh­teessa MLL:oon, vaan työ­nan­ta­jana toimi­vat hoidet­ta­van lapsen vanhemmat.

  26. “Hyvin sat­un­naiseen palka­n­mak­su­un ei vira­nomaisia tarvit­sekaan sotkea, mut­ta jos apua tarvit­see sään­nöl­lis­es­ti, niin verot­ta­jakin tulee osille.”

    Eipä löy­tynyt muu­ta MLL:n sivuil­ta kuin, että per­he toimii työ­nan­ta­jana ja hoitaa työnantajavelvoitteet.
    Vero.fi sivuil­ta löy­tyy sat­un­naisen työ­nan­ta­jan velvoit­teet, mut­ta ei sekään vapau­ta kuin jostain vuosiilmoituksesta.

    Ennen oli selkeä sään­tö, jon­ka mukaan saat­toi mak­saa muu­ta­man kymme­nen markkaa ilman mitään velvoitteita.

    Mut­ta nykyään meitä johta­vatkin pilkunviilaajat

  27. “Ennen oli selkeä sään­tö, jon­ka mukaan saat­toi mak­saa muu­ta­man kymme­nen markkaa ilman mitään velvoitteita.”

    On se edelleen, ainakin MLL:n sivu­jen mukaan (ks. http://www.mll.fi/perheille/lastenhoito/tyonantaja/)

    Rajat:
    — eläke­vaku­u­tus­mak­su 51,57 euroa kuussa
    — ennakon­pidä­tys ja sosi­aal­i­tur­va­mak­su 1500 euroa vuodessa
    — tap­atur­mavaku­u­tus 12 päivää vuodessa
    — vuosi-ilmoi­tus 200 euroa vuodessa

    Joku akti­ivi­nen voi tark­istaa muual­ta, onko MLL:n sivus­to ajantasalla…

  28. Kuun­telin aamul­la tuo­ta Osmon esi­tys­tä ja kor­vaan pisti pari asiaa.
    Osmon mukan tuot­tavu­u­den nous­lla ei ole vaiku­tus­ta val­tion talouteen ??

    Tuot­tavu­u­den nousu vähen­tää työn tarvet­ta ja eri­tyis­es­ti, jos meil­lä ovat kasvu on pienem­pää kuin tuot­tavu­u­den nousu niin tehty­jen työ­tun­tien määrä las­kee eli työt­tömyys kasvaa.
    Lähivu­osi­na meil­lä on täl­lainen tilanne. Sil­loin meil­lä ei ole työvoiman riit­tävyy­den ongel­maa vaan työt­tömyysongel­ma, kuten Kian­der ennakoi.

    Toinen asia kos­ki palveluita.
    Oma koke­muk­seni on, että myös palvelui­ta voi automatisoida.
    Julk­si­ta hallintoa ei ole juurikaan saneer­at­tu rak­en­teel­lis­es­ti eikä juki­nen hallinto hyö­dyn­nä tietotekni­ikkaa tuot­tavu­u­den nostamiseen.
    Lisäk­si mon­et ruti­ini­palve­lut ovat automa­ti­soitavis­sa ja apu­vä­li­neet lisäävät työtehoa.
    Nytkin on poti­lalle siir­ret­ty esim sok­erin mit­taus ja veren­paineen mittaus .
    Täl­laiset jutut vain lisääntyvät.

    Seu­raavas­sa vai­heessa robot­it nos­tel­e­vat ja kään­televät poti­las­ta etc

  29. Entäs jos tuot­tavu­us nousee Kiinas­sa enem­män kuin Suomes­sa? Eikä Kiina revalvoi val­u­ut­taansa. Onko Suo­mi muka joku riip­puma­ton saareke?

    Pelkääm­pä, että Kian­der on oike­as­sa. Mitään työvoima­pu­laa ei tulekaan. Päin­vas­toin työt­tömyys kasvaa.

    Edessä on öljyn hin­nan raju nousu ja val­tioiden velka­on­gelmista johtu­va voimakas inflaa­tio. Nämä hyy­dyt­tävät globaalin talouskasvun ainakin seu­raavak­si viidek­si­toista vuodek­si Kiinaa ja muu­tamia mui­ta kehit­tyviä mai­ta lukuunottamatta. 

    Tuulimyl­ly­jen ja ydin­voimaloiden ja kiinalais­ten hiil­isaastevoimaloiden rak­en­t­a­mi­nen eivät tule kor­vaa­maan mene­tyk­siä globaalille talouskasvulle.

    Taas saamme kuul­la Kataiselta ja kump­paneil­ta seli­tyk­siä, ettei kukaan osan­nut odot­taa öljyn hin­nan nousua eikä inflaatiota.

    Tätä taus­taa vas­ten esimerkik­si jälleen koh­ta leimah­ta­va eläkekeskustelu ja Sata-komitean tekemät kiristyk­set perus­tu­van mielestäni täysin virheel­liseen tulevaisuudenkuvaan.

    Veikkaan, että kol­men vuo­den kulut­tua Osmo saa kut­sun mil­jardikomiteaan, jon­ka tehtävänä on miet­tiä, miten ikään­tyneitä saataisi­in nopeam­min eläk­keelle nuorem­pi­en työt­tömien tieltä. Siinä sit­ten Osmolle taas kir­jan aihe.

  30. “On se edelleen, ainakin MLL:n sivu­jen mukaan (ks. http://www.mll.fi/perheille/lastenhoito/tyonantaja/)”

    Ei tämä vapau­ta kuin muu­ta­man lapun täyt­tämis­es­tä. Käytän­nössä alle 51, euron tuloista ei tarvitse työ­nan­t­jan mak­saa mitään .

    Ennen sai mak­saa muu­ta­man kympin kouraan eikä kum­mankaan, ei mak­sa­jan eikä saa­jan tarvin­nut ilmoit­taa asi­as­ta mihinkään.Ei edes sossuun

  31. “Veikkaan, että kol­men vuo­den kulut­tua Osmo saa kut­sun mil­jar­di komiteaan, jon­ka tehtävänä on miet­tiä, miten ikään­tyneitä saataisi­in nopeam­min eläk­keelle nuorem­pi­en työt­tömien tieltä. Siinä sit­ten Osmolle taas kir­jan aihe”

    Ikään­tyneet ovat sil­loin sos­sun luukul­la ja Osmo saa tehdä uuden , halvem­man ruokalistan .
    Eläkeskustelus­sa hal­li­tuk­sel­la ja työ­nan­ta­jil­la yhteinen intressi.

    Kysymyk­sessä on venäläis­malli­nen varo­jen uus­jako ja häviäjä on tavalli­nen palkansaaja.

    Eläke­jär­jestelmä kestää, jos kasvu on 2–3 % luokkaa. Eläke­menot nou­se­vat tämän vuo­den 12,6 % tuonne 15,5 % bkt:sta , joten eläk­keet eivät ole todel­li­nen syy
    Eläke­mak­su nousee 22 % tuonne 25,4 %:iin , jol­la voidaan hoitaa eläk­keet hamaan tulevaisuuteen .

    Nämä on huomioitu nykyisessä eläkejärjetelmässä

    Toinen ehto eläke­jär­jestelmän kestävyy­del­lä on , että bkt:n palkko­jen osu­us ei enää laske.

    Hal­li­tuk­selle tuo pienikin nousu on han­kala, sil­lä hal­li­tus tarvit­see veronko­ro­tuk­sia eikä se halua jakaa jako­varaa eläkey­htiöi­den kanssa.

    Työ­nan­ta­jat ovat myös haaskalla: Yli 58-vuo­ti­aiden lisäpäivä mak­sut lop­pu­vat. Esim Telia­Son­era säästää 50–100 miljoon­aa kun ne nollaantuvat.
    Ensim­mäiset laukea­vat 2012, joten asial­la on kiire.

    Toinen syy nos­taa eläkeikää on eläke­varo­jen uus­jako. Jos eläkeikä nousee niin rahas­toin­ti vas­tuu piene­nee aivan lain mukaan ja “ylimääräiset” rahas­tot jae­taan lain mukaan vaku­u­tuk­senot­ta­jille eli työ­nan­ta­jille ja vaku­u­tusy­htiöi­den omistajille

  32. ‎“Perus­tu­ki on työ­markki­nat­uen suu­ru­inen, eli ansio­tu­lo­ja ja työ­markki­natukea saa taval­laan samanaikaises­ti, mut­ta työ­markki­natu­ki kier­rätetään työ­nan­ta­jan kautta”

    kyl­lä vähän on outoa, kun viiden tunnin/pvä palkkatuk­i­työstä saa kuus­sa noin 750 — 800 e/kk brut­tona ja jos tähän sisäl­tyy työ­markki­natu­ki (mikä siis kier­rtätetään palkkatuke­na työ­nan­ta­jan kaut­ta”. eli työ­palk­ka taval­laan sit­ten 236 — 286 e/kk viiden tunnin/pvä työsken­telystä. joka on noin 75 % kokonaistyöajasta.

    kehtaako joku väit­tää että esim. toimis­to­työa­jal­la kokon­aistyöa­jan kuukausi­palk­ka olisi siis noin 380 e ?? (siis tästä 75 % vas­taa tuo­ta 286 euroa).

    joku ei kyl­lä nat­saa. vaan palkkat­uen anta­ja on vetänyt välistä, vaik­ka työn­tek­i­jäkus­tan­nuk­si­inkin menisi aika rutkasti rahaa, niin silti jää ilmaa var­maan ainakin viisi sataa.

    vaik­ka san­o­taan että palkkatukipaikas­ta täy­tyy mak­saa työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa, niin kuka tämän toteu­tus­ta valvoo.

  33. “joku ei kyl­lä nat­saa. vaan palkkat­uen anta­ja on vetänyt välistä, vaik­ka työn­tek­i­jäkus­tan­nuk­si­inkin menisi aika rutkasti rahaa, niin silti jää ilmaa var­maan ainakin viisi sataa.”

    kor­jaan: ilmaan jää ainakin noin 800 — 900 e.
    jos kat­so­taan että esim. toimis­toalan koko­työa­jan keskimääräi­nen kuukausi­palk­ka on noin 1500 e brut­to (joka on hyvin varovais­es­ti arvioitu), niin siitä sum­mas­ta 75 % on 1125 e. 

    ja kun san­o­taan että palkkat­ues­ta pitää mak­saa työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa, niin mihin katoaa 839 e/kk (työe­htosopimuk­sen alainen brut­topalk­ka — palkkat­ues­ta mak­set­tu kor­vaus ilman työ­nan­ta­jien kaut­ta mak­set­tua työmarkkinatukea).

    vaik­ka työ­tun­nit ovatkin olleet tuon sään­nök­sen mukaises­ti oikein eli 75 % alan kokon­aistyöa­jas­ta. (n. 7,5 h) eli 5 — 5,5 h per päivä. niin palk­ka sitä ei ole vatan­neet alkuunkaan.
    että silleen.

    mut­ta eihän pitkäaikaistyöt­tömille enem­pää tarvi mak­saakaan, ne on tyy­tyväisiä pelkästä työnilosta.

    joskaan edes palkkatuk­i­työn aikana ei näil­lä palkoil­la pääse edes toimeentulotukiluukulta.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.