Osatyökykyisten tukeminen(2)

22.1.2010 · Aihe: SATA-komitea 

Työllistämistuki eli palkkatuki

Työllistämistukea maksetaan työnantajalle, joka työllistää vaikeasti työllistyvän henkilön. Tuki on varsin runsaskätinen. Perustuki on työmarkkinatuen suuruinen, eli ansiotuloja ja työmarkkinatukea saa tavallaan samanaikaisesti, mutta työmarkkinatuki kierrätetään työnantajan kautta[1]. Yleensä tuki kuitenkin maksetaan vielä 60 prosentilla korotettuna, eli työmarkkinatuke ei vain jatku vaan peräti jän viikontyömarkkinatuella olevan työllistyessä tukityöhön. Palkkatuki on tehokas keino työllistää vaikeasti työllistyviä. Tarkoituksena tietysti on, että kymmenen kuukauden työllistymisjakson jälkeen tukityöllistetty pystyy jatkamaan avoimilla työmarkkinoilla. Työllistämistuki noudattaa vähän ylimitoitetustikin periaatetta, että tuottavuusvajauksesta kärsivät on voitava kombinoida tulonsiirtoja ja ansiotuloja. Koska tuki maksetaan työnantajalle eikä työntekijälle, järjestely ei käytännössä toimi silpputyömarkkinoilla, jotka kuitenkin voisivat olla monelle ensimmäinen askel työmarkkinoille.

Tähänastisen kokemuksen mukaan tie eteenpäin tukitöistä on useimmiten tukossa. Tukityöstä palataan työttömyyteen paljon useammin kuin edetään avoimille työmarkkinoille.

Soviteltu päiväraha

Aiemmin työttömyyspäivärahan sai niiltä päiviltä, jotka oli työttömänä, mutta ei lainkaan niiltä päiviltä, jolloin teki töitä. Näin ei ole enää, mutta silti työtön joutuu edelleenkin kirjaamaan joka päivän kohdalla ”työtön, työtön,…, ”työtön”. Tuo päiväkohtainen työttömyysturva johti helppoon keinotteluun lyhennetyllä työviikolla. Siksi siirryttiin soviteltuun päivärahaan, paitsi joissakin tapauksissa.

Sovitellussa päivärahassa lasketaan kuukauden (joskus neljän viikon) ansiot yhteen ja jaetaan kahdella. Tämä summa vähennetään työttömyyskorvauksesta; omat ansiot vähentävät työttömyyskorvausta siis viidenkymmenen prosentin yhteensovituksella. Työttömyysturva loppuu, kun palkka on alkuperäiseen työttömyyskorvaukseen nähden kaksinkertainen.

Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan saa, jos työaika on yli 75 prosenttia kokoaikaisen työn palkasta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nelipäiväiseen viikkoon lomautetut ovat järjestelmän ulkopuolella – tai olivat, kunnes teknologianteollisuuden työehtosopimuksessa sovittiin lain muuttamisesta ”väliaikaisesti”. Koska vaatimuksena on tahdonvastainen osa-aikaisuus, soviteltu päiväraha ei tule avuksi, jos ansiot jäävät urakkaluonteisessa työssä vajaakuntoisuuden vuoksi pieniksi periaatteessa ei myöskään, jos työn osa-aikaisuus johtuu vajaakuntoisuudesta. Sovitellulla päivärahalla olevan on otettava vastaan kokoaikaista työtä ja hänen olosuhteidensa on oltava sellaiset, että hän voi sitä vastaanottaa.

Voi kuulostaa kohtuulliselta, että palkkatulot leikkaavat työttömyysturvaa 50 prosentilla. Leikkaus ei kuitenkaan pääty tähän. Ansiotulojen kasvaessa pienenee myös asumistuki samalla, kun osa palkasta menee veroihin. Lopputulos tästä kaikesta on, että satasen palkasta jää käteen 15-30 euroa. Se on aika vähän varsinkin, kun sillä on maksettava myös työmatka, työpaikkaruokailu ja työssä mahdollisesti tarvittavat vaatteet. Hampurilaisbaarin kahdeksan euron tuntipalkasta työtön hyötyy euron tai kaksi. Opiskelijalle samasta työsuorituksesta jää käteen yli viisi euroa. Opiskelijoiden kannattaa leventää leipäänsä erilaisilla keikkatöillä, työttömän ei kannata.

Työmarkkinatuella olevilla on usein joitain puutteita työkyvyssä tai muita työntekoa hankaloittavia syitä työttömyyteensä. Tätä vaikeutta ei enää pitäisi pahentaa heikoilla työnteon taloudellisilla kannusteilla. [2]Jos opiskelija ja työtön ottavat vastaan samanlaisen työkeikan, opiskelijalle jää siitä käteen noin kolminkertaisesti niin paljon kuin työttömälle.


[1] Tukityöllistetylle on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa. Lopputulos olisi eläkeoikeutta lukuun ottamatta sama, vaikka tuki maksettaisiin työllistetylle itselleen ja työnantajan olisi oikeus maksaa hänelle vastaavasti alempaa palkkaa.

[2] Säännöt eivät ole aivan näin yksinkertaisia. Yhteensovituksesta vapautuu, jos työnteko kestää yhtäjaksoisesti yli 14 päivää. Noilta päiviltä ei saa työttömyyskorvausta lainkaan, mutta muilta päiviltä saa korvauksen ilman yhteensovitusta. Työttömyyskorvaus maksetaan ilman yhteensovitusta myös silloin, kun metsä- tai rakennustöissä oleva lomautetaan kovan pakkasen takia. Muissa ammateissa samaa sääntöä ei sovelleta, vaikka sääolot estäisivät työnteon. Soviteoltu työttömyyskorvaus ja palkka eivät yhteensä saa nousta yli 90 prosentin työttömyyskorvauksen perusteena olevasta palkasta.  Työmarkkinatuessa ei tätä sääntöä ole, koska ei ole sitä tavoitepalkkaakaan. Jos työmarkkinatuki tämän takia olisi ansiopäivärahaa suurempi, soviteltu ansiopäiväraha voi ylittää tavoitepalkan.


Kommentit

38 Vastausta artikkeliin “Osatyökykyisten tukeminen(2)”

  1. Tavallinen Teknikko kirjoitti 22.1.2010 kello 20:11

    Työllistymistuesta.
    On olemassa kaksi ääritapausta työtä tarjottaessa työllistämistuella.

    1) Sellaiset yritykset jotka eivät tarvitsisi tukea palkatakseen työttömän
    2) Sellaiset yhdistykset jotka ottaisivat vaikka kaikki työttömät kontolleen.

    Tapauksessa 1 on siis se ja sama maksetaanko tukea vai. Mutta kuitenkin yritys tarjoaa mahdolliisuutta työttömälle työllistyä palkkatuella. Mutta ainakin minun tietojen mukaan, moni yritys lopulta toteaa, että mitähän hyötyö koko työllistymispaperisodasta työvoimaviranomaisen kanssa sitten olikaan. Toki paperisota voi nykyisin olla vähäisempää kuin 2000-luvun alkupuolella.

    Tapaus 2 on taas sellainen, että kun oikeaa työtä ei ole tarjolla (siis tuottavaa työtä), tuen määrällä määritetäänkin työpäivän pituus. Lisäksi työaika jää lyhyeksi, kun tuella myös maksetaan työantajamaksut.

    Tapauksien 1 ja 2 välimaastoon jäävätkin sitten ne työtätarjoavat yritykset, jotka mahdollistaisivat tuella palkatun henkilön luoda itse työpaikkansa yrityksen tarjoamilla välineillä (esim. työpiste, kopiokoneet, faksit, puhelimet, tietokoneet ja ohjelmistot).

    Että hankala on tuella työllistää, kun oikeata työtä ei ole riittävästi olemassa. Ja kun sekin tiedetään, että ihan laillisesti työtä on voitu tehokkuuden nimissä Suomesta hävittää.

    Muistaakseni Japanissa on olemassa sellaiset lait, että esim. bensa-asemia ei saa muuttaa itsepalveluasemiksi, vaan bensa-asemalla on oltava vähintään yksi ihmishenkilö työssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Riccado kirjoitti 22.1.2010 kello 23:10

    Olen yhdistyspohjalta ollut paljon tekemisissä palkkatuen kanssa. Ei se niissä oikein toimi. Osa isoista yhdistyksistä vain työllistää palkkatuella määräajan omaa toimintaa pyörittääkseen. Ajatuksena ei edes ole yrittää työllistää avoimille työmarkkinoille, minkä aina näissä pitäisi olla edes jollakin tavalla ilmaistu päämäärä. (Esimerkiksi työttömien yhdistykset ovat tässä esimerkkinä. Mutta miten sopii työttömien yhdistysten arvopohjaan ja yhdistyskulttuuriin vähentää jäsenpohjaansa parhaasta päästä, siis työllistää avoimille työmarkkinoille. Työttömyyskulttuuri kun on se arvoperusta, josta lähdetään.)
    Yhdistyspohjaisen palkkatuen perusteena käytettävät palkkataulukot ja työajat ovat sen verran alhaisia, että työkokeiluissa ja -valmennuksissa (ym.) pääsee lähes samaan. Kun asumistuet, toimeentulotuet ym. jäävät melkein kokonaan pois. (Näissä on kyse yleensä vain siitä, kumpi maksaa enemmän, kunta vai valtio. Mutta työttömän kannalta se nyt on ihan sama.)
    Keskeisempää olisi kehittää yrityspuolen palkkatukea. Päihdeongelmaisia on vaikea työllistää, oli tuki mikä tahansa, tämän olen havainnut. Mutta on erilaisia syitä, miksi työmarkkinakunto on alhaisempi, tai sitten on tämä päihdeongelmasta toipuja, johon liittyy vähän riskiä. Näille se 500-x euroa tukena avoimilla työmarkkinoilla on kuitenkin todellinen kannustin, nimenomaan työnantajalle. Palkatulle työntekijälle se on tietenkin vielä enemmän – saa työtä ja palkaa ja oikean työsuhteen. Byrokratia pitää tässä saada minimiin; seteli käteen ja sillä selvä, tai vastaavaa.
    Huumehoidosta työelämään palaava tuottaa valtiolle tuhansia euroja verotuloja vuosittain. Ja kun on nuori, vuosia riittää ja verotulot lisääntyvät palkkasumman noustessa. Jos tämä henkilö ei palaa työelämään ja käyttö jatkuu, kustannus on jotakin 50 000 – 100 000 euron välillä vuodessa, riipuen siitä, mitä ‘palveluja’ henkilö käyttää, työllistää, vankilaa, poliisia, sosiaalitoimea, terveydenhuoltoa, ym.
    Siis. Palkkatuki hyvä. Mutta käyttö uudelleenharkintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo S kirjoitti 23.1.2010 kello 2:20

    Mielestäni käsitteiden kanssa kannattaisi olla varovainen ja täsmällinen.

    Laki tuntee käsitteet “vajaakuntoinen” ja “vaikeasti työllistyvä”. Mutta laki ei tietääkseni tunne käsitettä “osatyökykyinen”.

    Laki julkisesta työvoimapalvelusta määrittelee vajaakuntoiseksi henkilön, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajaavuuden takia.

    Osmo ilmeisesti tarkoittaa “osatyökykyisillä” myös joitakin muitakin ihmisiä kuin vajaakuntoisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Liian vanha kirjoitti 23.1.2010 kello 9:25

    “Osmo ilmeisesti tarkoittaa “osatyökykyisillä” myös joitakin muitakin ihmisiä kuin vajaakuntoisia”

    Ikääntynyt on monissa ammatissa osatyökykyinen. Vaikka elinikä nousee niin se ei hidasta ruumiin vanhenemista.
    Se merkitseee, että 60-vuotiaan lihasvoimat ovat enää 50 % 25-vuotiaan voimista ja palutuminen ja muut fyysisen rasituksen sietoarvot ovat huonompia.

    Tämä merkitsee rajoituksia monessa ammatissa: Sotilas, palomies, metsuri, rakennusmies jopa jotkut lääkärit
    Reaktiokyvyn hidastuminen aiheuttaa ongelmia monessa ammatissa: autonkuljettaja, lentäjä, puusepät, metallimiehet etc

    Ikääntymien aiheuttaa selviymisongelmia varmaan puolelle työvoimasta ellei laajemmallekin osalle.
    Työkyky säilyy riittävänäö vain keveissä konttoritöissä ja valtion viraston käytäviä voi hiihtää 80-vuotiaaksi

    Ikääntyminen on paljon laajempi osatyökykyisyyden aiheuttaja kuin mikään muu syy

    Tällä hetkellä ainoa ratkaisu on ollut potkut ikääntyneelle ja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.1.2010 kello 10:52

    Osatyökykyinen on virallisesti korrektiksi hyväksytty nimitys henkilölle, jonka työkyky ei ole sataprosenttinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Liian vanha kirjoitti 23.1.2010 kello 10:18

    “Tukityöllistetylle on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa. Lopputulos olisi eläkeoikeutta lukuun ottamatta sama, vaikka tuki maksettaisiin työllistetylle itselleen ja työnantajan olisi oikeus maksaa hänelle vastaavasti alempaa palkkaa.”

    Tästä on muodostunut yksi virallinen yheteiskunnan tukema hyväksikäyttämismuoto. Tekijälle maksetaan muodollisesti työehtosopimuksen mukaista palkkaa, mutta työehtosopimus on valittu alalta, joka mahdollistaa ns uuden työntekijän alennukset eli palkka on jotain 4-5 euroon tunti. Kun yhteiskunnan tuki päättyy tai alennusaika niin henkilö lentää kortistoon ja kortisto määrää uuden uhrin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Liian vanha kirjoitti 23.1.2010 kello 10:27

    “Koska tuki maksetaan työnantajalle eikä työntekijälle, järjestely ei käytännössä toimii silppu työmarkkinoilla, jotka kuitenkin voisivat olla monelle ensimmäinen askel työmarkkinoille.”

    Mikähän näiden silpputyömarkkinoiden suuruus mahtaa olla ??
    Rakennusala on tyypillinen silpputyömarkkina, mutta vaikka yhdellä työntekijällä voi olla 5-20 kohdetta työn alla niin ei työnantaja vaihdu kovinkaan usein

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.1.2010 kello 10:48

    Tutustu opiskelijoiden työmarkkinoihin niin tiedät, mitä on silpputyö.
    Usein se on yksittäisten kotitalouksien tarjoamia työtilaisuuksia. Esimerkiksi voi tulla palkatuksi lastenvahdiksi vahtimaan naapurin lasta, kun vanhemmat ovat elokuvissa. Tästä on vaikea kutoa 40 tunnin työviikkoa, vaikka joku sellaista tällä palstalla vaatikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Liian vanha kirjoitti 23.1.2010 kello 11:19

    “Esimerkiksi voi tulla palkatuksi lastenvahdiksi vahtimaan naapurin lasta, kun vanhemmat ovat elokuvissa. Tästä on vaikea kutoa 40 tunnin työviikkoa, vaikka joku sellaista tällä palstalla vaatikin.”

    Näitä tarjotaan järjestäytyneesti joidenkin organisaatioiden kautta, tosin EU kai lopetti tämänkin.
    Ja jos vielä joskus tulisi tällainen tarve niin enpä usko, että tällaisen palkan maksuun sotkisimme ensimmäistäkään viranomaista.
    Valtionhallinnossa pitäisi lopettaa pilkun viilaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Harri Turunen kirjoitti 23.1.2010 kello 13:37

    Osmon kirjoitus havainnollisti hyvin, kuinka verotuksen, työvoimapolitiikan ja sosiaaliturvan järjestelmästä on kehittynyt niin mutkikas järjestelmä, että edes pienten parannusten aikaansaaminen on hyvin vaikeaa. Merkittävät parannukset vaatisivat kajoamista kaikkiin kolmeen alajärjestelmään. Televisiossa ja harvoin netissäkään keskustellaan keinoista, joilla oikeasti voitaisiin kokonaisuus saada toimimaan paremmin.

    Jonkinlainen negatiivinen tuloveromalli voisi olla toimiva keino osatyökykyisten työllisyyden lisäämiseen eli kun tulot jäävät alle säädetyn rajan, niin valtio maksaa verovelvolliselle ja kun yli, niin verovelvollisesta tulee nettomaksaja. Hyvin toteutetun nettipalvelun (“kansalaistili”?) avulla verovelvollinen olisi tarkkaan selvillä tilanteestaan ja voisi tarkaan laskea kuinka paljonko minkäkinlaisen työn vastaanottamisesta hyötyisi (edellyttäen että palkka tiedossa ja työnantaja rehellinen ja maksukykyinen).

    Kokonaisvaltaisempi ratkaisuehdotus löytyy liberaaleilta: http://liberaalit.fi/tavoiteohjelma/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.1.2010 kello 14:32

    Tuon kokoinen perustulo (400-500 €/kk) ja osapuilleen nykyisen laajuinen hyvinvointiyhteiskunta edellyttävät yli 40 prosentin tasaveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ville kirjoitti 23.1.2010 kello 15:02

    “…edellyttävät yli 40 prosentin tasaveroa.”

    Pörssiyhtiöiden tuloksestahan maksetaan suunnilleen tuon verran veroa (voitosta 26% ja osingoista 19,6 %, yhteensä 40,5%, jos muistan oikein). Pienemmät yritykset voivat maksaa vielä enemmän.

    Eli jos kaikki palkansaajat siirtyisivät toimimaan yrittäjinä, perustulo olisi rahoitettu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tavallinen Teknikko kirjoitti 23.1.2010 kello 20:27

    Liian vanha kirjoitti 23.1.2010 kello 10:18

    Tekijälle maksetaan muodollisesti työehtosopimuksen mukaista palkkaa, mutta työehtosopimus on valittu alalta, joka mahdollistaa ns uuden työntekijän alennukset eli palkka on jotain 4-5 euroon tunti.

    No tässä yksi muodollinen työehtosopimus, missä määritetään pitkäaikaistyötön “hiukan vajaaksi”, ja näin palkkaakaan pitkäaikaistyöttömälle tarvitse maksaa täydestä osaamisestaan:

    #
    Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen
    työehtosopimus 2007–2009

    3 §
    Työllistymistyö
    1 mom.
    Palkka Työllistymistyötä tekevän työntekijän palkka määräytyy tämän sopimuksen
    palkkausluvun palkkausmääräysten mukaan siten, että hänen
    peruspalkkansa on työkyvyn vajauksen vuoksi vastaavassa suhteessa
    alempi, jollei työntekijän kanssa ole työsopimuksella sovittu
    muusta palkkausperusteesta.

    Soveltamisohje
    Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä edistävästä
    työstä säädetään sosiaalihuoltolain (68/2002) 27d §:n 3
    momentissa. Tätä määräystä sovelletaan mm. työkeskuksissa
    ja vastaavissa työhön valmennuskeskuksissa,
    joissa järjestetään vammaisille, vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille
    avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen
    tähtäävää työllistymistä tukevaa toimintaa.
    #

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Riccado kirjoitti 23.1.2010 kello 23:23

    4-5 €/h on todella poikkeuksellinen tuntipalkka. (Jos tällainen on jollain vammaisryhmällä työehtosopimuksessa niin sitten on. Mutta suurimman osan minimituntipalkka on tuo tuplaten, oli kysymys sitten vaikkapa vajaakuntoisesta.)
    ‘Tavallinen teknikko’: En tunne ketään, jolle työehtosopimusta alempi palkka olisi mennyt läpi pitkäaikaistyöttömän statuksella, ja kokemukseni (sekä tuntemukseni) on useista työ- ja elinkeinotoimistoista. Työajalla voi joustaa, mutta kyllä minimipalkka on aina 8-10 €:a vähintään. Jos tämän alle menee, ja vaikka pitkäaikaistyöttömän statuksella, on syytä ottaa yhteys työsuojelupiiriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Riccado kirjoitti 23.1.2010 kello 23:28

    Korjaus edelliseen. Kai about 7€/h minimipalkkana menee vielä jossain läpi, siivous- tai ‘vastaava’ ala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Seppo S kirjoitti 24.1.2010 kello 4:49

    Olemme siis lähes kaikki “osatyökykyisiä” ainakin joihinkin töihin. Nuorilla ei ole työkokemusta ja siksi heillä ei ole 100 prosenttista työkykyä. Ja kokeneilla ikääntyneillä fyysiset ominaisuudet ovat heikentyneet.

    Tuskin Osmokaan enää palomieheksi kelpaa, vaikka pohtivana kirjailijana hänen parhaat vuotensa todennäköisesti ovat vasta edessä.

    Jotkut ovat jopa ylipäteviä, eivätkä saa siksi töitä. Hekin kai sitten ovat “osatyökykyisiä”.

    Tällä tahdon sanoa sitä, että kun Sata-komitea sotkee lain mukaiset vajaakuntoiset ja muut “osatyökykyiset” samaan soppaan, niin ei ole mikään ihme, että vaikeaksi menee.

    Toinen vaihtoehto olisi lähteä ensin jakamaan tilanteita pienempiin osa-alueisiin (nuoriin, ikääntyneisiin ja todella vajaakuntoisiin jne.) ja ryhtyä sitten ratkomaan kunkin osa-alueen ongelmia.

    Osmo ei ole vielä uskaltanut sanoa mitään ikääntyneiden työttömien lisäpäivistä. Pitäisikö ne poistaa kokonaan? Ehkä asia käsitellään osassa “osatyökykyisten tukeminen (3)”, koska ovathan nuo ikääntyneet ainakin “osaksi osatyökykyisiä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. minä vaan kirjoitti 24.1.2010 kello 6:21

    Vilkaisepa: http://bit.ly/5YY6dy

    Työtä pitää jakaa uudella tavalla
    Kaikki halukkaat on saatava töihin. Samalla työstä pois haluavat voidaan vapauttaa palkkatyöstä.

    24.1.2010 3:00

    ILKKA PIRTTILÄ KIRJOITTAJA ON TYÖTERVEYSLAITOKSEN ERIKOISTUTKIJA.

    http://bit.ly/5YY6dy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Liian vanha kirjoitti 24.1.2010 kello 7:59

    “No tässä yksi muodollinen työehtosopimus, missä määritetään pitkäaikaistyötön “hiukan vajaaksi”, ja näin palkkaakaan pitkäaikaistyöttömälle tarvitse maksaa täydestä osaamisestaan:”

    Ja kun tähän lisätään tuo Osmon mainitsema tuki työnanjalalle niin yritykset tekevät hyvän tilin työttömillä vajaakuntoisilla, kun yhteiskunta maksaa enemmän kuin työntekijä saa palkkaa.
    Kun tuensaajat ovat tukea jakavan viranomaisen kavereita niin korruptio on täydellistä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.1.2010 kello 9:15

    Tuki ei voi olla suurempi kuin yrityksen maksama palkka. Liian vanhan on pakko tietää tämä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Liian vanha kirjoitti 24.1.2010 kello 8:05

    “Pörssiyhtiöiden tuloksestahan maksetaan suunnilleen tuon verran veroa (voitosta 26% ja osingoista 19,6 %, yhteensä 40,5%, jos muistan oikein). Pienemmät yritykset voivat maksaa vielä enemmän.”

    Höpö, höpö pörssiyhtiötä ei ole yrittäjän yritysmuodoksi, se on kollektiivi, jossa omistaja on passiiivinen eikä hän vastaa mistään yhtiön toiminnoista.
    Pörssiyhtiön hallinto on ulkoistettu hallituksella ja toimivalle johdolle ja yhtiökokous päättää lähinnä osingon jaosta ja hallituksen valinnasta.

    Yrittäjä taas voi valita itselleen sopivan yritysmuodon, henkilöyrityksen verotus on yhdenkertainen, joten kaksinkertaisen verotuksen voi välttää hyvin yksinkertaisesti.
    Tsoin useat valitsevat väärin tai viisaammat osakeyhtiön, kaksinkeratainen verotus kun takaa alemman veron kuin yksinkertainen 35-45000 euron tulojen ylittyessä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 24.1.2010 kello 8:14

    “Pörssiyhtiöiden tuloksestahan maksetaan suunnilleen tuon verran veroa (voitosta 26% ja osingoista 19,6 %, yhteensä 40,5%, jos muistan oikein). Pienemmät yritykset voivat maksaa vielä enemmän.”

    Mikäli halutaan lopettaa kaksinkertainen verotus niin silloin yrityksen vero olisi 0 % ja veroa peritään vain jaetusta rahasta eli osingoista ja Suomesta ulos siirretyistä varoista.Ongelma on miten erotellaan konsernin sisäiset korvaukset ja todellinen voitonjako.
    Mutta tällöin osinkovero voisi olla sama kuin palkkatulosta

    EK vastustaa tätä jyrkästi sillä se edustaa ulkomaalaisia omistajia ja heidän verotuksensa kiristyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.1.2010 kello 9:13

    Meillä oloi tällainen järjestelmä aikoinaan (veroihyvitysjärjestelmä) joka oli EU:n ohjeinden mukainen. Kun muut EU-maat eivät menneet siihen, se johti ulkomaisten omistajien syrjintään (ulkomaisten yhtiöiden omistamille osakkeille jäi kaksinkertainen verotus) ja EU nosti Suomen vastaan kanteen siitä, että noudatimme EU:n ohjeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 24.1.2010 kello 9:06

    “Pörssiyhtiöiden tuloksestahan maksetaan suunnilleen tuon verran veroa (voitosta 26% ja osingoista 19,6 %, yhteensä 40,5%, jos muistan oikein). Pienemmät yritykset voivat maksaa vielä enemmän.””

    Pitää muistaa mikä on pörssiyhtiön historia: Pörssiyhtiömalli kehitettiin orjakauppaa varten.
    Orjakaupppa oli erittäin tuottoissa ja kristityt englantilaiset ylimykset ahneuksissaan haluisvat päästä osingoille.
    Moraalisen vastuun välttääkseen he kehittetlivät malli, josta nykyinen pörssiyhtiömuoto on kopioitu.

    Eli vastuu kaikesta sälyetttiin orjalaivan kapteenille ja kunnianarvoiset lordit toimivat rahoittajina ja keräsivät voiton, mutta virallisesti he eivät ollet vastuussa mistään, mitä orjakaupassa tapahtui.
    Kaikki vastuu oli laivan kapteenilla. Jopa niin pitkälle, että jos laivan kapteeni pelastui haaksirikosta, niin hän joutui velkavankeuteen, koska hänen oli korvattava menetykset omistajille.
    Niinpä kapteeni useimmiten valitsi hukkumisen, se pelasti sentään perheen veloilta.

    Pörssiyhtiö on länsimaisen kaksinaismoraalin tai moraalittomuuden huipennus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Liian vanha kirjoitti 24.1.2010 kello 12:56

    “Tuki ei voi olla suurempi kuin yrityksen maksama palkka. Liian vanhan on pakko tietää tämä”

    Eipä noita yrityksiä kukaan kontrolloi. Suomessa yrityksiin kohdistuva viranomaiskontrolli on olematonta.
    Etenkin nyt kun tuo pelkkä sosiaalinen työllistäminen hukkuu muuhun toimintaan niin tarkastus vaatisi paljon työtä ja työntekijöitten omien palkkatositteitten tarkastamista.
    Eipä ole näkynyt

    Viranomaisten resurssit on keskitetty työttömän ja köyhän kontrolloimiseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Liian vanha kirjoitti 24.1.2010 kello 13:05

    “Meillä oli tällainen järjestelmä aikoinaan (verohyvitysjärjestelmä) joka oli EU:n ohjeiden mukainen. Kun muut EU-maat eivät menneet siihen, se johti ulkomaisten omistajien syrjintään (ulkomaisten yhtiöiden omistamille osakkeille jäi kaksinkertainen verotus”

    Tarkoitat varmaan hallintarekisteri-ongelmaa ?
    Suuret pörssiyhtiöt eivät tiedä omistajiensa verotusmaata tai ainakaan eivät anna tietoa veroviranomaisten käyttöön.
    Silloin pitää tehdä olettama,että ne sijaitsevat halvimman verotuksen maassa ja silloin vero on 15 %. Aikaisemmin se oli 0 % , mutta kun suuretkin maat alkoivat kärsiä verokadosta EU-muutti sääntöjä ja nyt on EU-sääntöjen mukaan kaikkien valtioiden on verotettava kahteen kertaan osakeyhtiöitä.
    Vironkin yrityksen 0-verokanta , jonka se sai pitää liittyessään EU:iin ,poistuu ylimenokauden jälkeen.

    Mutta mikään näistä ei poista sitä ongelmaa, että voittoja siirretään konsernin sisäisellä laskutuksella keveämmän verotuksen maihin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 24.1.2010 kello 13:32

    Itse asiassa tuo ulkomaille maksettujen osinkojen verotus on varsin kirjava ja vaihtelee 0-28 välillä riippuen kohdemaasta , osingon jakaneen yrityksen toimialasta ja osingon luonteesta . Yleisin on tuo 15 % mutta jostain syystä ne maksetaan niihon valtiihin joiden kanssa on 0-verosopimus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Jussi Airaksinen kirjoitti 24.1.2010 kello 20:50

    Palkkatuki on kovin suosittua koska 500-päiväisten työttömien pudotessa ansiosidonnaiselta, nämä alkavat maksaa kunnille kelalaskuna. Vaikka henkilö ei työllistymisjakson jälkeen siirtyisikään työmarkkinoille, on kunnan taloudellisten etujen mukaista nostaa nämä takaisin ansiosidonnaiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Liian vanha kirjoitti 25.1.2010 kello 0:21

    Kun meillä on 55-60-vuotiaissa 3-40 % vajaakuntoisia ja yli 60-vuotiaita kaikkia pidetään vajaakuntoisina niin meillä alkaa olla työllistettävänä 500000 ikääntynyttä vajaakuntoista.
    Ja tähän päälle 200000 nuorempaa, joten koko julkkine sektori voidaan pyörittää puujalkaisilla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Riitta kirjoitti 25.1.2010 kello 9:04

    “Ja jos vielä joskus tulisi tällainen tarve niin enpä usko, että tällaisen palkan maksuun sotkisimme ensimmäistäkään viranomaista.”

    Minä tämän joskus setvin (luin MLL:n opasta), kun isovanhemmat eivät olleet käytettävissä. Hyvin satunnaiseen palkanmaksuun ei viranomaisia tarvitsekaan sotkea, mutta jos apua tarvitsee säännöllisesti, niin verottajakin tulee osille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Riitta kirjoitti 25.1.2010 kello 9:36

    “Näitä tarjotaan järjestäytyneesti joidenkin organisaatioiden kautta, tosin EU kai lopetti tämänkin.”

    Vielä täydennykseksi: MLL:n kautta välitetty lastenhoitaja ei ole työsuhteessa MLL:oon, vaan työnantajana toimivat hoidettavan lapsen vanhemmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Liian vanha kirjoitti 25.1.2010 kello 10:02

    “Hyvin satunnaiseen palkanmaksuun ei viranomaisia tarvitsekaan sotkea, mutta jos apua tarvitsee säännöllisesti, niin verottajakin tulee osille.”

    Eipä löytynyt muuta MLL:n sivuilta kuin, että perhe toimii työnantajana ja hoitaa työnantajavelvoitteet.
    Vero.fi sivuilta löytyy satunnaisen työnantajan velvoitteet, mutta ei sekään vapauta kuin jostain vuosiilmoituksesta.

    Ennen oli selkeä sääntö, jonka mukaan saattoi maksaa muutaman kymmenen markkaa ilman mitään velvoitteita.

    Mutta nykyään meitä johtavatkin pilkunviilaajat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Riitta kirjoitti 25.1.2010 kello 11:38

    “Ennen oli selkeä sääntö, jonka mukaan saattoi maksaa muutaman kymmenen markkaa ilman mitään velvoitteita.”

    On se edelleen, ainakin MLL:n sivujen mukaan (ks. http://www.mll.fi/perheille/lastenhoito/tyonantaja/)

    Rajat:
    – eläkevakuutusmaksu 51,57 euroa kuussa
    – ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu 1500 euroa vuodessa
    – tapaturmavakuutus 12 päivää vuodessa
    – vuosi-ilmoitus 200 euroa vuodessa

    Joku aktiivinen voi tarkistaa muualta, onko MLL:n sivusto ajantasalla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 25.1.2010 kello 11:48

    Kuuntelin aamulla tuota Osmon esitystä ja korvaan pisti pari asiaa.
    Osmon mukan tuottavuuden nouslla ei ole vaikutusta valtion talouteen ??

    Tuottavuuden nousu vähentää työn tarvetta ja erityisesti, jos meillä ovat kasvu on pienempää kuin tuottavuuden nousu niin tehtyjen työtuntien määrä laskee eli työttömyys kasvaa.
    Lähivuosina meillä on tällainen tilanne. Silloin meillä ei ole työvoiman riittävyyden ongelmaa vaan työttömyysongelma, kuten Kiander ennakoi.

    Toinen asia koski palveluita.
    Oma kokemukseni on, että myös palveluita voi automatisoida.
    Julksita hallintoa ei ole juurikaan saneerattu rakenteellisesti eikä jukinen hallinto hyödynnä tietotekniikkaa tuottavuuden nostamiseen.
    Lisäksi monet rutiinipalvelut ovat automatisoitavissa ja apuvälineet lisäävät työtehoa.
    Nytkin on potilalle siirretty esim sokerin mittaus ja verenpaineen mittaus .
    Tällaiset jutut vain lisääntyvät.

    Seuraavassa vaiheessa robotit nostelevat ja kääntelevät potilasta etc

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Seppo S kirjoitti 25.1.2010 kello 12:58

    Entäs jos tuottavuus nousee Kiinassa enemmän kuin Suomessa? Eikä Kiina revalvoi valuuttaansa. Onko Suomi muka joku riippumaton saareke?

    Pelkäämpä, että Kiander on oikeassa. Mitään työvoimapulaa ei tulekaan. Päinvastoin työttömyys kasvaa.

    Edessä on öljyn hinnan raju nousu ja valtioiden velkaongelmista johtuva voimakas inflaatio. Nämä hyydyttävät globaalin talouskasvun ainakin seuraavaksi viideksitoista vuodeksi Kiinaa ja muutamia muita kehittyviä maita lukuunottamatta.

    Tuulimyllyjen ja ydinvoimaloiden ja kiinalaisten hiilisaastevoimaloiden rakentaminen eivät tule korvaamaan menetyksiä globaalille talouskasvulle.

    Taas saamme kuulla Kataiselta ja kumppaneilta selityksiä, ettei kukaan osannut odottaa öljyn hinnan nousua eikä inflaatiota.

    Tätä taustaa vasten esimerkiksi jälleen kohta leimahtava eläkekeskustelu ja Sata-komitean tekemät kiristykset perustuvan mielestäni täysin virheelliseen tulevaisuudenkuvaan.

    Veikkaan, että kolmen vuoden kuluttua Osmo saa kutsun miljardikomiteaan, jonka tehtävänä on miettiä, miten ikääntyneitä saataisiin nopeammin eläkkeelle nuorempien työttömien tieltä. Siinä sitten Osmolle taas kirjan aihe.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 25.1.2010 kello 14:20

    “On se edelleen, ainakin MLL:n sivujen mukaan (ks. http://www.mll.fi/perheille/lastenhoito/tyonantaja/)”

    Ei tämä vapauta kuin muutaman lapun täyttämisestä. Käytännössä alle 51, euron tuloista ei tarvitse työnantjan maksaa mitään .

    Ennen sai maksaa muutaman kympin kouraan eikä kummankaan, ei maksajan eikä saajan tarvinnut ilmoittaa asiasta mihinkään.Ei edes sossuun

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Liian vanha kirjoitti 25.1.2010 kello 14:33

    “Veikkaan, että kolmen vuoden kuluttua Osmo saa kutsun miljardi komiteaan, jonka tehtävänä on miettiä, miten ikääntyneitä saataisiin nopeammin eläkkeelle nuorempien työttömien tieltä. Siinä sitten Osmolle taas kirjan aihe”

    Ikääntyneet ovat silloin sossun luukulla ja Osmo saa tehdä uuden , halvemman ruokalistan .
    Eläkeskustelussa hallituksella ja työnantajilla yhteinen intressi.

    Kysymyksessä on venäläismallinen varojen uusjako ja häviäjä on tavallinen palkansaaja.

    Eläkejärjestelmä kestää, jos kasvu on 2-3 % luokkaa. Eläkemenot nousevat tämän vuoden 12,6 % tuonne 15,5 % bkt:sta , joten eläkkeet eivät ole todellinen syy
    Eläkemaksu nousee 22 % tuonne 25,4 %:iin , jolla voidaan hoitaa eläkkeet hamaan tulevaisuuteen .

    Nämä on huomioitu nykyisessä eläkejärjetelmässä

    Toinen ehto eläkejärjestelmän kestävyydellä on , että bkt:n palkkojen osuus ei enää laske.

    Hallitukselle tuo pienikin nousu on hankala, sillä hallitus tarvitsee veronkorotuksia eikä se halua jakaa jakovaraa eläkeyhtiöiden kanssa.

    Työnantajat ovat myös haaskalla: Yli 58-vuotiaiden lisäpäivä maksut loppuvat. Esim TeliaSonera säästää 50-100 miljoonaa kun ne nollaantuvat.
    Ensimmäiset laukeavat 2012, joten asialla on kiire.

    Toinen syy nostaa eläkeikää on eläkevarojen uusjako. Jos eläkeikä nousee niin rahastointi vastuu pienenee aivan lain mukaan ja “ylimääräiset” rahastot jaetaan lain mukaan vakuutuksenottajille eli työnantajille ja vakuutusyhtiöiden omistajille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Raija Rantanen kirjoitti 17.11.2011 kello 0:32

    ‎”Perustuki on työmarkkinatuen suuruinen, eli ansiotuloja ja työmarkkinatukea saa tavallaan samanaikaisesti, mutta työmarkkinatuki kierrätetään työnantajan kautta”

    kyllä vähän on outoa, kun viiden tunnin/pvä palkkatukityöstä saa kuussa noin 750 – 800 e/kk bruttona ja jos tähän sisältyy työmarkkinatuki (mikä siis kierrtätetään palkkatukena työnantajan kautta”. eli työpalkka tavallaan sitten 236 – 286 e/kk viiden tunnin/pvä työskentelystä. joka on noin 75 % kokonaistyöajasta.

    kehtaako joku väittää että esim. toimistotyöajalla kokonaistyöajan kuukausipalkka olisi siis noin 380 e ?? (siis tästä 75 % vastaa tuota 286 euroa).

    joku ei kyllä natsaa. vaan palkkatuen antaja on vetänyt välistä, vaikka työntekijäkustannuksiinkin menisi aika rutkasti rahaa, niin silti jää ilmaa varmaan ainakin viisi sataa.

    vaikka sanotaan että palkkatukipaikasta täytyy maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, niin kuka tämän toteutusta valvoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Raija Rantanen kirjoitti 18.11.2011 kello 23:10

    “joku ei kyllä natsaa. vaan palkkatuen antaja on vetänyt välistä, vaikka työntekijäkustannuksiinkin menisi aika rutkasti rahaa, niin silti jää ilmaa varmaan ainakin viisi sataa.”

    korjaan: ilmaan jää ainakin noin 800 – 900 e.
    jos katsotaan että esim. toimistoalan kokotyöajan keskimääräinen kuukausipalkka on noin 1500 e brutto (joka on hyvin varovaisesti arvioitu), niin siitä summasta 75 % on 1125 e.

    ja kun sanotaan että palkkatuesta pitää maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, niin mihin katoaa 839 e/kk (työehtosopimuksen alainen bruttopalkka – palkkatuesta maksettu korvaus ilman työnantajien kautta maksettua työmarkkinatukea).

    vaikka työtunnit ovatkin olleet tuon säännöksen mukaisesti oikein eli 75 % alan kokonaistyöajasta. (n. 7,5 h) eli 5 – 5,5 h per päivä. niin palkka sitä ei ole vatanneet alkuunkaan.
    että silleen.

    mutta eihän pitkäaikaistyöttömille enempää tarvi maksaakaan, ne on tyytyväisiä pelkästä työnilosta.

    joskaan edes palkkatukityön aikana ei näillä palkoilla pääse edes toimeentulotukiluukulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus