Raitioliikenteessä matkan keskipituus on 2 km. Pääosalla matkoista aikaviive hitaasta vauhdista ei siis pääse kasvamaan suureksi, vaikka pannuun ottaakin hidastelu. Pitempimatkainen nopea raidekulkeminen soveltuu metrolle ja lähijunalle ja miksei esikaupungeissa ns pikaratikalle.

Raidejokerin suunnittelussa kompastuttiin jälleen reitin hitauteen. Hankkeen hyöty-kustannussuhde jää vaatimattomaksi. Raideinvestoinnilla on saatava aikaan matka-aikahyötyä, joka lisää käyttöä ja vähentää käyttökustannuksia. Raidejokerille on tutkittava nykyistä nopeampi reittiratkaisu.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Tästä linkistä voi taas todeta, miten HSL heikentää ratikkaliikennettä. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että mm. kutosen ratikalta vietiin sunnuntailta yksi vaunu kokonaan eli tiheys 5krt tunnissa entisen 6 krt sijaan. Ajoajat perusteena ovat aika heikot, kun vaunu on sunnuntaisin hyvin ajassaan ja liikennettä on vähän. Samoin bongasin muitakin merkittäviä huononnuksia. Uusi raitioliikenteen mainoslause voisikin olla: “Odotusaika 15min-Nilkuttamalla ratikalla seuraaviin “valoihin-kävellen olisit jo perillä”.

Suosittele: 0

Mittailin tuossa äskettäin ratikan kulkua sekunttikellolla (hulluilla halvat huvit jne) ja pysäkkiajat ovat yleensä tuollaiset 10-20s. Isommilla pysäkeillä voi mennä puoli minuuttia, Lasipalatsilla jopa 40s. Kovin merkittävästi nopeutettavaa ei pysäkkiajassa ole.

Liikennevaloissa sen sijaan on. Ratikka pysähtyy käytännössä noin joka toisiin valoihin, kun toimivilla etuuksilla se ei pysähtyisi ollenkaan (tai ainakaan juuri ollenkaan). Odotusajat vaihtelevat mutamasta sekunnista lähemmäs minuuttia ja siihen päälle hidastukseen ja kiihdytykseen hukattu aika.

Muita keinoja nopeuttaa ratikoita olisi vaihderistikoiden uusiminen syväuraisiksi (ks. vaikka tuolta ja pysäkkien harventaminen.

Kuskien lipunmyynti ja lastenvaunujen nostaminen korkeaan ratikkaan aiheuttaa satunnaisvaihtelua pysääkiaikaan, mikä on liikennesuunnittelulle ongelma, koska etuuksia on hankalampi tehdä. Suoraan matka-aikaa pysäkkiaikojen venyminen ei silti nosta.

Suosittele: 0

Se missä ratikka nimenomaan on nopea on pysäkkiaika, monta ovea ja yhä useammin matala lattia tekee sen että matkustajat nousee ja poistuu sukkelasti, kuljettajien lipunmyynnin lopettaminen vielä parantaa tilannetta. Eli pysäkillä sinänsä harvemmin menee kymmeniä sekuntteja. Tarkoittanet ehkä aikaa joka tuhraantuu pysäkiltä lähdettäessä valoissa seistessä?

Ratikan pitäisi kulkea parhaan eurooppalaisen tavan mukaan niin että se kiihdyttää pysäkiltä lähtiessään ja rullaa lopun matkaa seuraavalla pysäkille pysähtymättä tai hiljentämättä kertaakaan välillä. Piste. Tälle on tiettyjä teknisiä esteitä, ja joitain kiskojärjestelyjä eli rahaakin tarvittaisiin vaikka kokonaisuudessaan nopeammat ratikat maksaisivat nopeasti investoinnit takaisin, mutta kyllä tämä on pohjimmiltaan asennekysymys. Olen miettinyt että ratikat pitäisi maalata oransseiksi, vaihtaa penkit muovisiin ja kutsua niitä katumetroiksi, niin menisi ehkä jakeluun että se ei väistä sen enempää kuin juna tasoristeyksessä. Ja väitän että tällaisesta liikennöinnistä olisi jopa vähemmän haittaa muulle liikenteelle kuin risteyksissä nilkuttavista ratikoista.

Suosittele: 0

Toiveikkuus tai oikeastaan samalla toivottomuus ovatkin avainsanoja tässä keskustelussa. Selvityksen esiselvityksen työryhmätyön selvittämisellä ei saada aikaan kuin isoja pdf-tiedostoja, eipä juuri muuta.

Itse en omista autoa ja olen joukkoliikenteen käyttäjä. Pääosin Autoliiton ja kaikenlaisten kauppakamarinulikoiden masinoima puhe tietysti haittaa joukkoliikenteen kehitystä. Tekemistä on toki tarjoajassakin. Hyvä esimerkki on bussilinja h18, jonka v.2001 aikataulua hypistelin kädessäni jokunen minuutti sitten. Se näytti kovin erilaiselta kuin talviaikataulu 2007-2008, 2008-2009 tai 2009-2010. Virallinen HKL:n selitys kuuluu, että Munkassa ei enää asu käyttäjiä tarpeeksi. Tuskinpa asukasluku niin paljon on laskenut, että vuosi sitten ruuhkassa 5 krt tunnissa menevä auto menee nyt 4 krt.

Vuorovälejä on huononnettu, seuraavaksi Lehmuskosken putiikki tekee sen 1.2 ratikoille, kuten uutiset kertovat. Mieleen ei juolahda ripeämpi ajotapa tai aktiivisempi ote tai nopeuksien nosto, vaan vuorovälit ovat the one and only juttu siinä putiikissa. Jos ratikka voisi lähteä joka pysäkiltä 20-30sek nykyistä nopeammin, odottaisi autoletkan perässä 5s vähemmän ja ratikkakuski ottaisi suorilla aina pykälää rajumman kiihdyktyksen (eikä ajaisi enää 10km/h), moni asia järjestyisi.

Suosittele: 0

Joka päivä on seudulla erittäin runsaasti joukkoliikenteen käyttäjiä, jotka on hoidettava asiallisesti paikasta toiseen. Best-tutkimus ei ole ainut tapa seurata käyttäjien tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyden aiheita. Laatumittauksia tehdään jatkuvasti. EU tutki muutama vuosi sitten myös eurooppalaisten kaupunkien joukkoliikenteen käyttäjien mielipiteitä. Helsinki oli siinäkin kärjessä käyttäjien tyytyväisyydessä. Tulokset kertovat sen, että joukkoliikenne on hyvä vaihtoehto liikkua täällä kaupunkialueella.

Joukkoliikenteen palvelun kokevat huonoimmaksi ne, jotka eivät sitä käytä. Päivittäiskäyttäjät ovat tyytyväisimpiä. Jokaiselle palveluyritykselle tärkeintä on, että vakioasiakkaat ovat palveluun tyytyväisiä.

Toki palvelun kehittämiseksi on hyvin paljon tekemistä jatkossa. Autoilijoiden marina huonosta palvelusta selittyy osin siitä, ettei osata käyttää joukkoliikennettä

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Toinen ongelmakohta on sitten matkustusmukavuus.

Suosittele: 0

Keskivertokaupunkilaisia pyrkii vuosikymmenestä toiseen ruuhka-aikoina Helsingin sisääntuloteille ja kehille niin paljon kuin ikinä vaan mahtuu. Joukkoliikenteen palvelutaso koetaan niin kehnona että yksityisautoilun koettua ylivoimaisuutta joudutaan kompensoimaan ylimääräisellä kepillä (väylämaksut).

Ei ole paljoa vaadittu jos keskivertokaupunkilainen odottaa kaupungissa pääsevänsä julkisilla liikkumaan vaivattomammin kuin omalla autolla.

Suosittele: 0