Hävitään suosiolla Ruotsille

En tien­nytkään ennen, mut­ta nyt tiedän, että Suomen val­tio mak­saa eläke­mak­sut mer­im­ieseläkkeistä. Tyyp­illi­nen mer­im­ies ei ole rahti­laival­la työssä ole­va kone­mies, vaan Ruotsin­laivan baari­tiskin tar­joil­i­ja. Eri­lainen välilli­nen ja suo­ra sub­ven­tio auto­lau­toille on tolku­ton­ta. Se on aivan väärin mais­sa ole­via kon­gres­si­hotelle­ja kohtaan.

Suomen val­tio tukee ruotsin­laut­to­ja avokä­tis­es­ti, jot­ta nämä eivät siir­ty­isi Ruotsin lipun alle. Jos ker­ran ruot­salaisil­la on niin vas­tus­tam­a­ton halu syytää val­tion raho­ja auto­laut­toi­hin, emmekö voisi antaa Itämeren laut­tali­iken­teen tukemista kokon­aan hei­dän tehtäväk­seen?  Auto­lau­tat vas­tatkoon itse eläketurvastaan.

56 vastausta artikkeliin “Hävitään suosiolla Ruotsille”

  1. Osmo: “…Jos ker­ran ruotsalaisilla …”

    Vaikut­taa huolto­var­muu­teen. Kun menee huonos­ti, niin vain suo­ma­lainen ton­nis­to seilaa kohtuuvarmuudella.

  2. Vai ruotsin­laivo­jen viinaaki­in tue­taan vero­mak­sajien kukkaros­ta! Kyl­lä poli­itikot ovat hul­lu­ja. Hyvä Osmo, että nos­tat näitä esiin.

  3. Tot­takait kyseis­ten eläke­mak­su­jen mak­sami­nen Suomen yhteiskun­nan varoista on väärin. Väärin veron­mak­sajia kohtaan. Mut­ta Suomes­sa ei oikein kukaan ajat­tele veron­mak­sajien etua taitasa-arvoisuutta. 

    Täl­läisiä “tarpeet­to­mia” yhteiskun­nan vas­tu­ulle otet­tu­ja asioi­ta on kuitenkin kaikkial­la. Mik­si puun­myyn­ti­t­u­loista on 25 % verova­paa­ta? Mik­si pel­tomaan myyn­nin voitos­ta ei tarvitse mak­saa (pääoma)veroa? Mik­si sal­li­taan vieläkin lääkärei­den ja asiana­ja­jien itse päät­tää, halu­aako hän mak­saa tulois­taan pääo­ma- vai tuloveroa. Mik­si maat­alouden har­joit­ta­jan ei tarvitse itse mak­saa eläke­mak­sua samas­sa suh­teessa kuin palkkatyöläisen tek­i­jän tai muun­laisen yrit­täjän? Tapauk­sia on lop­u­ton määrä, mainitsin vain muu­tamia medi­as­sa esi­in nos­tet­tu­ja tapauksia.

    Kaikil­la yhteiskun­nan kuor­mas­ta vapaute­tu­il­la tapauk­sil­la on aikoinaan ollut joku perustel­tu syy. Mil­loin se on ollut alan kil­pailu­ase­man vahvis­t­a­mi­nen, mil­loin taas kom­pen­saa­tio jonkun puolueen kan­nat­ta­jille toisen puolueen kan­nat­ta­jien saa­mas­ta edus­ta. Täl­läi­nen “etu” jää taval­lis­es­ti voimaan, vaik­ka sen aihe on lop­punut aiko­ja sit­ten. Tavalli­nen kansalainen ei mil­lään voi saa­da kokon­aiskäsi­tys­tä asiasta.

    Aikoinaan asetet­ti­in hal­li­tuk­sen toimes­ta ns “Sata-komitea”. Ymmärsin tämän komitean tehtäväk­si yhteiskun­nan kaikkien avus­tusten perkaamisen sekä esi­tyk­sen, jos­sa kysei­sistä seikoista luovu­taan, mikäli se vain on oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä mahdollista. 

    Olen kuitenkin nyky­isin pää­tynyt käsi­tyk­seen, että “sata-komitea” tutkii vain yhteiskun­nan heikom­pio­sais­ten saamien tukien yhdis­tämis­es­tä aiheutu­via ongelmia. Ilmeis­es­ti varakkaampi­en yhteiskun­talu­okkien tukien perkaami­nen olisi ollut poli­it­tis­es­ti liian arkalu­on­teios­ta. Ainakaan nykyisen hal­li­tuk­sen aikana se tuskin onnistuu.

  4. itse asi­as­sa mainit­se­masi tuki olisi tarpee­ton jos suomes­sa nou­datet­taisi­in lakia. Meil­lä työn­tek­i­jäjär­jestö estää ulko­laisen (eu)työvoiman käytön aluk­sil­la hei­dän omil­la ehdoil­laan. Lain­säädän­tö ja lain käyt­tö mah­dol­lis­taa saar­rot yms. muual­la kiel­letyt ´työtaisteluoimenpiteet´joilla voidaan kiristämäl­la estää lain ja Eu.ssa yleis­es­ti käytössä ole­van käytän­nön nou­dat­ta­mi­nen jos­sa laiva­henkilökun­nalle mak­se­taan lähet­täjä­maan työe­htosopimusten mukainen palkka.Lähettäjämaa vas­taa täl­löin hei­dän eläkkeistään jne. Tämän tilanteen takia val­tio joutuu mak­sum­iehek­si jos halu­taan laivo­ja suomen lipun alla pitää. Eli kyse ei ole varus­ta­mo­jen vaan työn­tek­i­jäjär­jestö­jen ja välil­lis­es­ti myös suo­ma­lais­ten työn­tek­i­jöi­den tukemisesta.

    Muis­telep­pa miten kävi kun Sil­ja myyti­in tallinkille ja he halu­si­vat ottaa henkilökun­taa omist­jan koti­maas­ta sen maan ehdoilla.

    huolto­var­muus on vain slo­gan jol­la varsi­naista asi­aa puo­lus­tel­laan. Tot­ta se on, mut­ta ei siihen sub­ven­tioi­ta tarvi­ta — lain nou­dat­ta­mi­nen riit­täisi. Mut­ta kuten edel­lä sanoin asial­la on kak­si puolta.

    1. Rahti­laivo­jen osalta huolto­var­muusa­jatuk­ses­sa on jokin itu, mut­ta noiden uiv­ien sem­i­naar­i­hotel­lien kohdal­la en sitä ymmärrä.

  5. suomen ja ruotsin välis­es­tä kau­pas­ta suuri osa kul­kee auto­laut­to­jen autokan­nel­la. siitä on kyse kun puhutaan ruotsin­laivo­jen huolto­var­muus­vaiku­tuk­ses­ta. Jos laivan rav­in­to­la­henkilökun­ta olisi ulko­laista ulko­laisin ehdoin huolto­var­muustapauk­ses­sa he jäi­sivät mai­hin, mut­ta niin­pä jäi­sivät kongerssi­matkaa­jakin — ja huolto­var­muut­ta edel­lyt­tävä lasti kyl­lä kulk­isi laivan ajomiehistön avul­la. Se siitä huolto­var­muusväit­teestä rav­in­to­la­hankilökun­nan tukemises­sa. Kyseessä on työvoimapolitiikka.

  6. Huolto­var­muus tarkoit­taa sitä että sodan syt­tyessä hal­li­tus muut­taa Tukhol­maan. (Hyvät tilat kyl­lä löy­tyvät Ruotsin hal­li­tuk­sen muutet­tua Tan­skaan omil­la aluksillaan.)

  7. Rahti­laivo­jen osalta huolto­var­muusa­jatuk­ses­sa on jokin itu, mut­ta noiden uiv­ien sem­i­naar­i­hotel­lien kohdal­la en sitä ymmärrä.

    Onhan niis­säkin autokan­net ja “matkus­ta­japuolel­lakin” saa kulke­maan tavaraa ton­neit­tain, vaik­ka las­taus onkin hitaam­paa. Lisäk­si aluk­set ovat nopei­ta, mis­tä lie­nee merkit­tävää hyö­tyä ns. huolto­var­muusti­lanteessa. Mer­ili­ikenne on käsit­tääk­seni vieläkin Suomen elinehto.

    Vieläkö niis­sä kaikissa muuten on miinakiskot?

  8. “Huolto­var­muus tarkoit­taa sitä että sodan syt­tyessä hal­li­tus muut­taa Tukhol­maan. (Hyvät tilat kyl­lä löy­tyvät Ruotsin hal­li­tuk­sen muutet­tua Tan­skaan omil­la aluksillaan.)”

    Nykyään tehtaatkin ovat siir­ret­täviä, joten teol­lisu­us ja sen avain­henkilöt häipyvät kri­isin ilmestyessä näköpiiriin.
    Samoin päo­mat viedään pois.

  9. “Jos laivan rav­in­to­la­henkilökun­ta olisi ulko­laista ulko­laisin ehdoin huolto­var­muustapauk­ses­sa he jäi­sivät mai­hin, mut­ta niin­pä jäi­sivät kongerssi­matkaa­jakin – ja huolto­var­muut­ta edel­lyt­tävä lasti kyl­lä kulk­isi laivan ajomiehistön avulla.”

    Suomen lipun alla pur­je­hti­vas­sa laivas­sa nou­datet­taan Suomen lakeja.
    Tietysti voitaisin lähteä siitä, että Suomen lain­säädän­töä sovel­letaan vain ns parem­paan väkeen ??

    Rupusakki­in sovel­let­taisi­in Soma­lian lakeja ???

  10. Espoon sos­su mak­saa syr­jäy­tymis­vaaras­sa oleville teineille (so. koulu ei mais­tu) ilmaisen piden­netyn kuntou­tu­misvi­ikon­lop­un laival­la Tukholmaan.

  11. Nouse sieltä pot­tukuopas­ta puhu­mas­ta potaskaa!

    Espoon sosi­aal­i­toi­mi ei todel­lakaan kus­tan­na mitään tuol­laista. Jos jutus­sa on jotain juur­ta, niin kyseessä täy­tyy olla jokin yhdistys. 

    Jos olisin blo­gi-isän­tä niin en julka­i­sisi tuol­laisia Suomi24-tasoisia type­r­yyk­siä, jois­sa ei ole mitään lähde­vi­itet­tä toden­ta­mas­sa kirjoitusta. 

    Kri­teer­it tek­stille, jon­ka tarkoi­tus on vain panetel­la ihmisiä, joil­la menee huonos­ti ja herät­tää kateut­ta heitä kohtaan tulisi olla tiukat. 

    Mut­ta en ole blo­gi-isän­tä enkä edes emän­tä.… Ja hyväksyn, että Osmo­las­sa men­nään Osmon ehdoilla.

  12. “Puoluee­ton tarkkail­i­ja kir­joit­ti 17.1.2010 kel­lo 20:09

    Mik­si maat­alouden har­joit­ta­jan ei tarvitse itse mak­saa eläke­mak­sua samas­sa suh­teessa kuin palkkatyöläisen tek­i­jän tai muun­laisen yrittäjän?”

    Tieto on väärä, maat­alouden har­joit­ta­jat mak­saa itse eläk­keen­sä, palkka­puolel­la eläke­mak­sut puolestaan mak­saa työnantaja.

  13. “Tyyp­illi­nen mer­im­ies ei ole rahti­laival­la työssä ole­va kone­mies, vaan Ruotsin­laivan baari­tiskin tar­joil­i­ja. Eri­lainen välilli­nen ja suo­ra sub­ven­tio auto­lau­toille on tolkutonta.” 

    Suurin hyö­tyjä tässä taitaa olla Ahve­nan­maa, Viking ja Eck­erö ja näi­den yhtiöi­den omistajat.

  14. Mil­läköhän logi­ikalla noi tuet oikein juok­se­vat, arvioidaanko­han niiden tarpeel­lisu­ut­ta sään­nöl­lis­es­ti, vai nouseeko se arvioin­ti vas­ta sit­ten keskustelu­un, kun joku poli­itikko eduskun­nas­sa hok­saa nos­taa asian esiin?

  15. “Tieto on väärä, maat­alouden har­joit­ta­jat mak­saa itse eläk­keen­sä, palkka­puolel­la eläke­mak­sut puolestaan mak­saa työnantaja.”

    Nuo työan­ta­ja­mak­sut ovat palkkaku­lu­ja ja ne työanan­ta­ja kuten palkankin.
    Palkkaku­lui­hin työ­nan­ta­ja saa rahat asiakkailta

    1. Minus­ta totu­u­den­mukainen tulk­in­ta on, että val­tio mak­saa noin puo­let maat­alousyrit­täjien eläkkeistä, kos­ka yrit­täjän eläke­mak­su on noin puo­let TEL-eläke­mak­sus­ta. Sil­lä, kum­man rahak­si työn­tek­i­jän palka­s­ta mak­set­tavaa TEL-mak­sua kut­su­taan, ei ole merk­i­tys­tä millekään asialle. Yri­tys­toimin­nas­ta ne rahat joka tapauk­ses­sa ovat peräisin.
      Se, että bud­jetin mukaan val­tio mak­saa peräti 80 pros­ent­tia maat­alousyrit­täjien palka­s­ta, johtuu siitä, että maanvil­jeli­jöitä on kovin vähän ver­rat­tuna eläk­keel­lä ole­vi­in vil­jeli­jöi­hin. Jos syvä­pain­o­la­to­jil­la olisi oma eläke­jär­jestelmän­sä, val­tio jou­tu­isi mak­samaan nekin.

  16. “Tieto on väärä, maat­alouden har­joit­ta­jat mak­saa itse eläk­keen­sä, palkka­puolel­la eläke­mak­sut puolestaan mak­saa työnantaja.”

    Tuos­sa ote ETK:n sivuil­ta, maat­alousyrit­täjien eläke­menos­ta 80 % mak­saa val­tio ja muiden yrit­täjien n 10 %.
    Käytän­nössä suurin mak­sa­ja on palkansaaja

    Huo­maa vielä, että maat­alousyrit­täjän eläke­mak­su on vain 10,8 %, palka­nsaa­jan n 22 %.

    “Keskimääräi­nen MYEL-mak­su vuon­na 2009 on arvi­ol­ta 10,8 prosenttia.
    Val­tio osal­lis­tuu yrit­täjien ja maat­alousyrit­täjien eläke­tur­van kus­tan­ta­miseen siltä osin kuin työeläke­mak­sut eivät siihen riitä. YEL-vaku­utet­tu­jen ikärakenteesta
    johtuen on val­tio osal­lis­tunut vuodes­ta 1979 läh­tien YEL-eläkkei­den kus­tan­ta­miseen vuot­ta 1990
    luku­un otta­mat­ta. Viime vuosi­na val­tion osu­us YEL-eläke­menos­ta on vai­hdel­lut 10 pros­entin ympäril­lä. Alim­mil­laan se on ollut noin viisi pros­ent­tia ja enim­mil­lään 1990-luvul­la vajaat 20 pros­ent­tia. Maatalousyrittäjien
    etuuk­si­in näh­den alhais­es­ta työeläke­mak­sus­ta johtuen val­tio on aina tun­tu­vasti osal­lis­tunut MYEL-eläke­menon kus­tan­nuk­si­in. Maat­alousyrit­täjien eläke­menos­ta val­tio on viime vuosi­na kus­tan­ta­nut vajaat 80 prosenttia.”

  17. Huo­to­var­muu­den lisäk­si suo­ma­lainen savupi­ip­pute­ol­lisu­us tarvit­si aikoinaan tiheät ja hal­vat yhtey­det yhtey­det pää­markki­na-alueelle Sak­saan — ja vähän Ruotsiinkin. 

    Tavara kul­kee hal­val­la autokan­nel­la kun bilet­täjät mak­sa­vat kulut yläkan­nen baareis­sa viinaksien katteissa.

  18. “Huo­to­var­muu­den lisäk­si suo­ma­lainen savupi­ip­pute­ol­lisu­us tarvit­si aikoinaan tiheät ja hal­vat yhtey­det yhtey­det pää­markki­na-alueelle Sak­saan – ja vähän Ruotsiinkin”

    Vien­ti on kas­vanut 20 vuodessa 5–7 ker­taisek­si, joten ei ainakaan vien­nin tarve ole vähentynyt

  19. “Jos syvä­pain­o­la­to­jil­la olisi oma eläke­jär­jestelmän­sä, val­tio jou­tu­isi mak­samaan nekin.”

    Sään­nöt ker­to­vat muu­ta. Jos joku eläkey­htiö (siis palka­nsaa­jan TEL-yhtiö ) ei kykene mak­samaan eläkkeitä niin mut yhtiöt kat­ta­vat vajeen.
    Ja jos vaje nos­taa eläke­mak­su­ja liikaa niin kaikkien palka­nsaa­jien eläkkeitä leikataan.

    1. Tuo tasaus on TEL-yhtiöi­den välil­lä, mut­ta ei tasaa kun­tien, val­tion tai maat­alousyrit­täjien välil­lä. Kun jokin ammat­tikun­ta käy kovin pienek­si, on tietysti aivan kohtu­u­ton­ta, jos jako­jär­jestelmässä hyvin pieni joukko joutuu mak­samaan hyvin suuren joukon kustannukset.

  20. Tuot­ta­ja: “Tieto on väärä, maat­alouden har­joit­ta­jat mak­saa itse eläk­keen­sä, palkka­puolel­la eläke­mak­sut puolestaan mak­saa työnantaja.”

    Maa­jus­si ei mak­sa läh­es mitään: Eläke­mak­sun­sa on melko tasan vaivaiset 10%. Siitä vähästäkin puo­let hän mak­saa tuil­la, sil­lä puo­let tulois­taan on tukia.

    Ei kan­na­ta tul­la levit­tämään maat­alous­pro­gan­daa varsinkaan tänne, sil­lä nyt et ole Suomi24-pal­stal­la, vaan porukan tiedonta­so on jotain muuta.

  21. “Liian van­ha kir­joit­ti 18.1.2010 kel­lo 19:59
    “Tieto on väärä, maat­alouden har­joit­ta­jat mak­saa itse eläk­keen­sä, palkka­puolel­la eläke­mak­sut puolestaan mak­saa työnantaja.”
    Tuos­sa ote ETK:n sivuil­ta, maat­alousyrit­täjien eläke­menos­ta 80 % mak­saa val­tio ja muiden yrit­täjien n 10 %.
    Käytän­nössä suurin mak­sa­ja on palkansaaja
    Huo­maa vielä, että maat­alousyrit­täjän eläke­mak­su on vain 10,8 %, palka­nsaa­jan n 22 %.”

    Työn­tek­i­jät mak­sa­vat 4,3 pros­ent­tia eläk­keestään, tuot­ta­jat 10,092–20,8 pros­ent­tia eli käytän­nössä tämän het­ken tuot­ta­jat mak­sa­vat täysin eläk­keen­sä, tuo pienem­mäl­lä mak­sul­la pää­sevät lähin­nä har­ras­ta­jat jot­ka saa­vat eläk­keen­sä muutenkin muual­ta. Val­tion osu­us maat­alouden eläke­menoista lop­puu luon­nol­lista tietä lähi vuosina.

    Eläke- ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut 2009
    Työeläkemaksut
    — TyEL keskimääräi­nen 22,0 %
    *pien­työ­nan­ta­ja (palkat v. 2007 alle 1,65 milj. euroa) 21,4 %
    *tilapäi­nen työ­nan­ta­ja 22,4 %
    *työn­tek­i­jän osu­us mak­sus­ta 4,3 % (53 vuot­ta täyt­täneil­lä 5,4 %)
    — MEL 22 %
    *työn­tek­i­jän osu­us mak­sus­ta 11 % ’
    — YEL 20,8 % (53 vuot­ta täyt­täneil­lä 21,9 %)
    Alka­va yrit­täjä saa 25 % alen­nuk­sen YEL-vaku­u­tus­mak­sus­ta 48 kuukau­den ajaksi.
    — MYEL 10,092 — 20,8 % (53 vuot­ta täyt­täneil­lä 10,731 — 21,9 %)

  22. “Jos syvä­pain­o­la­to­jil­la olisi oma eläke­jär­jestelmän­sä, val­tio jou­tu­isi mak­samaan nekin.”

    Itse asi­as­sa palka­nsaa­jien eläkkeitä mak­saa usea pieni eläkesäätiö
    Esim Son­er­an eläkesäätiö on paljon pienem­pi kuin MELA ja silti se kyke­nee mak­samaan eläk­keet ilman val­tion tukea
    Ja onhan noil­la syvä­pain­o­la­to­jil­lakin tosi­aan oma eläkesäätiön­sä: WSOY:n eläkesäätiö löy­tyy luet­telosta eikä sitäkään val­tio ole tukenut.

    Voi olla nyt hävin­nyt kun noi­ta eläke­varo­ja muutenkin alet­tu rosvota.

  23. Liian van­ha:

    Vien­ti on kas­vanut 20 vuodessa 5–7 ker­taisek­si, joten ei ainakaan vien­nin tarve ole vähentynyt 

    Osmo Soin­in­vaara:

    Vien­nin määrä on kas­vanut moninker­taisek­si euroina, mut­ta lai­vat kul­jet­ta­vat tonneja. 

    No, on se tavar­ali­ikenne kas­vanut aika reip­paasti ton­nimääris­säkin. Vuon­na 1970 sata­mali­ikenne oli reilut kolmekym­men­tä miljoon­aa ton­nia vuodessa, vuon­na 2000 melkein 60 miljoon­aa ton­nia ja vuon­na 2008 yli 100 miljoon­aa ton­nia [1]. Viimeisen kah­denkymme­nen vuo­den aikana vien­ti on vas­taavasti kas­vanut 22 miljoonas­ta ton­nista 44 miljoon­aan ton­ni­in — siis kaksinkertaiseksi. 

    Toki euromääräi­nen vien­nin kasvu on ollut huo­mat­tavasti suurem­pi: vuon­na 88 vien­ti oli 15 mil­jar­dia euroa ja vuon­na 2008 yli 60 mil­jar­dia euroa (eli noin nelinkertainen).

    Kari

    [1] http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/tietopalvelut/tilastot/tilastotaulukot/ulkomaan_meriliikenne/vuositilastot_aikasarjat/mlt_ta_tuontivienti.htm

    [2] http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/tilastoja/aikasarja/index.jsp

  24. ikävä kyl­lä totu­us lie­nee niin että lasti kul­kee nykyjään ns. lasti­lau­toil­la (ropax a´la Finnlines,)joissa on kuskeille tilat. ns. Ruotsin­laivo­jen merk­i­tys huolto­var­muu­teen ja lastin kul­je­tuk­sen on men­nyt hyvin pienek­si kos­ka tukhol­man keskus­taan ei halu­ta rekko­ja eikä niitä oikein ehditä käsitel­lä lyhyit­ten sata­maiko­jen takia. Eli lähtöko­htais­es­ti ollaan itse asi­as­sa takaisin keskustelun lähtöko­hdas­sa rav­in­to­la­toimin­nan kil­pailu­ti­lanteen pelisään­nöistä. Tähän tullee lähi­aikoina liit­tymään tuet uuden ris­teily­laivan rak­en­tamiseen ja turun työl­lisyy­den ´pelas­tamiseen´. kts. tämän­päiväi­nen artikke­li kaup­pale­hden matka-extrassa. 

    Mielestäni ollaan oikeil­la jäljil­lä jos nykyti­lanteessa muu­ta­man pros­entin tuel­la (vaikkakin rahal­lis­es­ti isol­la) saadaan iso poruk­ka pysymään net­tomak­saji­na yhteiskunnalle.He tien­aa itse oman tuken­sa ja mak­saa sen veroina. Uudet Ropax lai­vat tule­vatkin jo kiinas­ta, joten niitä ei sit­ten han­k­in­nas­sa tue­ta, mut­ta eipä saa­da työl­lisyyt­täkään kuten ´ris­teily­laivoista´.

    Kyse on ´yhteiskun­nan kokon­aise­dus­ta´ jon­ka viisaam­mat harkitsee.

  25. Mietin tuos­sa vien­nin arvon kasvua, mikäli euromääris­sä huomioitaisi­in myös inflaa­tion vaiku­tus. Tilas­tokeskuk­sen luku­jen [1] mukaan indek­si on oll­lut vuon­na 1988 1104 (vuosi 1951=100) ja vuon­na 2008 1730. Tässä val­os­sa, ehkä hie­man yllät­täen, vien­ti ei itseasi­as­sa ole rahal­lis­es­ti kas­vanut edes kovin paljoa enem­pää kuin satamien ton­nimääris­sä mitat­tu vien­ti (2,6 ker­taisek­si, jos nyt oikein laskin).

    Kari

    [1] http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/hin/khi/khi_fi.asp

  26. “Vien­nin määrä on kas­vanut moninker­taisek­si euroina, mut­ta lai­vat kul­jet­ta­vat tonneja”

    Satamien kaut­ta viety tonnnimäärä tuplaan­tui 2000–2008

  27. “Tuo tasaus on TEL-yhtiöi­den välil­lä, mut­ta ei tasaa kun­tien, val­tion tai maat­alousyrit­täjien välil­lä. Kun jokin ammat­tikun­ta käy kovin pienek­si, on tietysti aivan kohtu­u­ton­ta, jos jako­jär­jestelmässä hyvin pieni joukko joutuu mak­samaan hyvin suuren joukon kustannukset.”

    Suh­teessa maanvil­jeli­jät mak­sa­vat vain puo­let palka­nsaa­jan mak­samas­ta eläkemaksusta.
    Maanvil­jeli­jän pien­tä makua pes­rutel­laan pie­nil­lä tuloil­la, mut­ta palka­nsaa­ja mak­saa täy­den mak­sun pienistäkin tuloista.

    Ja jos maanvil­jeli­jöi­den määrä käy pienek­si niin hei­dän eläk­keen­sä voidaan fuu­sioi­da yrit­täjien eläke­jär­jestelmään, joka on kas­va­va joukko.
    Näin­hän se tehdään palka­nsaa­japuolel­lakin eli etsitään suurem­pi joukko.

  28. “Vien­nin määrä on kas­vanut moninker­taisek­si euroina, mut­ta lai­vat kul­jet­ta­vat tonneja”

    Löy­tyi parem­pi tilas­to, viety ton­nimäärä tuplaan­tui 1990–2008

  29. “Liian van­ha kir­joit­ti 19.1.2010 kel­lo 0:17
    Suh­teessa maanvil­jeli­jät mak­sa­vat vain puo­let palka­nsaa­jan mak­samas­ta eläkemaksusta.
    Maanvil­jeli­jän pien­tä makua pes­rutel­laan pie­nil­lä tuloil­la, mut­ta palka­nsaa­ja mak­saa täy­den mak­sun pienistäkin tuloista.”

    Olisiko mitenkään mah­dol­lista että lakkaisit levit­tämästä väärää tietoa, tämän het­ken pää­toimiset vil­jeli­jät mak­sa­vat täysin oman eläk­keen­sä, mak­sa­vat 20,8–21,9 pros­ent­tia tulois­taan eläke­mak­sua joka täysin ver­rat­tavis­sa työn­tek­i­jäpuolen eläke­mak­sui­hin jos­ta työn­tek­i­jä mak­saa vain 4,3 pros­ent­tia ja työ­nan­ta­ja lain voimal­la loput.

  30. “Olisiko mitenkään mah­dol­lista että lakkaisit levit­tämästä väärää tietoa, tämän het­ken pää­toimiset vil­jeli­jät mak­sa­vat täysin oman eläk­keen­sä, mak­sa­vat 20,8–21,9 pros­ent­tia tuloistaan ”

    Minä perus­tan tietoni Eläke­tur­vakeskuk­sen tiedot­teisi­in, jos­ta otin suo­ran lainauksen.
    Voi olla tietysti, että vira­nomaisas­e­mas­sa ole­va organ­isaa­tio jakaa väärää tietoa ??

    Mitä tulee yri­tyk­sen mak­sami­in eläke­mak­sui­hin niin yri­tysjo­htamises­sa ne lue­taan palkkakuluihin.
    Kan­nat­taisi tutus­tua myös yritystalouteen.

  31. “Olisiko mitenkään mah­dol­lista että lakkaisit levit­tämästä väärää tietoa, tämän het­ken pää­toimiset vil­jeli­jät mak­sa­vat täysin oman eläk­keen­sä, mak­sa­vat 20,8–21,9 pros­ent­tia tuloistaan ”

    Ja itse asi­as­sa nuo ETK:n ilmot­ta­mat keskimääräiset eläke­mak­sut, 10,8 %, mak­se­taan tuloista, joista puo­let on jo tukea yhteiskunnalta

    Lähde HS 19.1.2010

    “Tuusu­lalainen vil­jati­la, jon­ka elämää Helsin­gin Sanomat on seu­ran­nut, sai viime vuon­na maat­alous­tukia noin 55 pros­ent­tia koko liikevaihdostaan. ”

  32. “Olisiko mitenkään mah­dol­lista että lakkaisit levit­tämästä väärää tietoa, tämän het­ken pää­toimiset vil­jeli­jät mak­sa­vat täysin ”

    MELAn tilin­päätök­sen mukaan se saa tukea val­ti­ol­ta 465 miljoonaa.
    Mihin se tuo­ta tuke tarvit­sisi, jos asi­akas­tu­lo on riittävä ??

  33. Maat­alousih­mis­ten eläke­mak­su­ja perustel­laan sil­lä, että maat­aloushen­klöstö on vähen­emässä ja sik­si tukea tarvi­taan. Mik­si palka­nsaa­jatuolel­la täl­läi­nen eläkekas­sa liitetään suurempaan?

    Vaikut­taako maat­alouden luop­umisikära­ja 55 vuot­ta jotenkin siihen, että maat­alouden eläke­mak­su­ja joudu­taa mak­samaan merkit­tävästi yhteiskun­nan pus­sista? Muut­tuiko kyseinen eläkeikä viimeisen yleisen eläke­muu­tok­sen yhtey­dessä? Entä komitean koh­ta annet­tavas­sa mietinnössä?

  34. Kaiken­maail­man sukupol­ven­vai­h­dostuet yms. pitäisi maat­aloudessa ehdot­tomasti lakkaut­taa. Mik­si ihmeessä pitää oikein tukea uusia ja nuo­ria ihmiseä alalle, jon­ka kan­nat­tavu­us on miinuk­sen puolel­la ja se pyörii ain­oas­taan val­tion tuilla? 

    Voisin ymmärtää maat­aloustuen jonkin­laise­na saat­to­hoitona nykyiselle vijleli­jäväestölle, mut­ta mitä järkeä kyseistä väestöä on pyrk­iä uusintamaan?

  35. “Muut­tuiko kyseinen eläkeikä viimeisen yleisen eläke­muu­tok­sen yhtey­dessä? Entä komitean koh­ta annet­tavas­sa mietinnössä?”

    Luop­umiseläkkeitä mak­set­ti­in 131 miljoon­aa, joten eivät nekään selitä val­tion tuen suuruutta

  36. MYEL-vaku­u­tus­mak­sun määrä
    Mak­supros­ent­ti riip­puu iästä ja MYEL-työ­tu­lon määrästä. Vuon­na 2010 alle 53-vuo­ti­aiden vaku­u­tus­mak­su alle 23 736,44 euron työ­tu­losta on 10,388 pros­ent­tia. Vaku­u­tus­mak­su nousee liuku­vasti 23 736,44 ja 37 300,17 euron väliseltä osalta. 37 300,17 euron työ­tu­lon ylit­tävältä osalta mak­su on 21,2 pros­ent­tia. 53 vuot­ta täyt­täneiltä per­itään korkeam­paa vaku­u­tus­mak­sua suurem­mas­ta eläkekart­tumas­ta johtuen. Heil­lä vas­taa­vat pros­ent­tilu­vut ovat 10,976 ja 22,4.

    http://asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf/Melatilastot/tilastotpkuor

  37. “Liian van­ha kir­joit­ti 19.1.2010 kel­lo 11:04
    “Olisiko mitenkään mah­dol­lista että lakkaisit levit­tämästä väärää tietoa, tämän het­ken pää­toimiset vil­jeli­jät mak­sa­vat täysin oman eläk­keen­sä, mak­sa­vat 20,8–21,9 pros­ent­tia tuloistaan ”
    Minä perus­tan tietoni Eläke­tur­vakeskuk­sen tiedot­teisi­in, jos­ta otin suo­ran lainauksen.
    Voi olla tietysti, että vira­nomaisas­e­mas­sa ole­va organ­isaa­tio jakaa väärää tietoa ??
    Mitä tulee yri­tyk­sen mak­sami­in eläke­mak­sui­hin niin yri­tysjo­htamises­sa ne lue­taan palkkakuluihin.
    Kan­nat­taisi tutus­tua myös yritystalouteen.”

    Kir­joitit sanan­tarkasti näin..
    “Suh­teessa maanvil­jeli­jät mak­sa­vat vain puo­let palka­nsaa­jan mak­samas­ta eläkemaksusta.”
    Jokainen pää­toimi­nen tuot­ta­ja joka elää maat­aloud­es­ta, mak­saa kuitenkin 20,8–21,9 pros­ent­tia tulois­taan eläke­mak­sua esim. minä melko tarkkaan tuon 20,8 pros­ent­tia enkä tiedä keinoa mil­lä sen saisi puo­litet­tua eli jom­pi kumpi meistä ei nyt puhu totta.
    Työ­nan­ta­jan mak­sama laki sääteinen eläke­mak­su ei ole palkkaa vaan työ­nan­ta­jalle säädet­ty velvol­lisu­us. Saman­laisen velvol­lisu­u­den voisi säätää työ­nan­ta­jal­leni eli kulut­ta­jalle, työeläke mak­su joka perit­täisi­in vaik­ka ruokakau­pan kas­sal­la, laskus­sa alvin tapaan.

  38. “Työ­nan­ta­jan mak­sama laki sääteinen eläke­mak­su ei ole palkkaa vaan työ­nan­ta­jalle säädet­ty velvollisuus.”
    Ei eläke­mak­sua ilman palkkaa, sen jako työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän välil­lä on poli­it­tista hömp­pää. Ei ole kauan siitä kun työ­nan­ta­ja mak­soi koko potin, ja jon­ain päivänä työn­tek­i­jä itse mak­saa koko potin. Se ei muu­ta sitä tosi­asi­aa, että palka­nsaa­ja mak­saa >20% palka­s­taan eläkemaksua.

    “Saman­laisen velvol­lisu­u­den voisi säätää työ­nan­ta­jal­leni eli kulut­ta­jalle, työeläke mak­su joka perit­täisi­in vaik­ka ruokakau­pan kas­sal­la, laskus­sa alvin tapaan.”

    Ei kulut­ta­ja ole sin­un työ­nan­ta­jasi vaan asi­akkaasi. Sinä olet yrit­täjä, ja sil­loin sinä hin­noit­telet myös eläke­mak­susi tuot­teesi hin­taan sisälle.

  39. “Jokainen pää­toimi­nen tuot­ta­ja joka elää maat­aloud­es­ta, mak­saa kuitenkin 20,8–21,9 pros­ent­tia tulois­taan eläke­mak­sua esim. minä melko tarkkaan tuon 20,8 pros­ent­tia enkä tiedä keinoa mil­lä sen saisi puo­litet­tua eli jom­pi kumpi meistä ei nyt puhu totta.”

    Pienet maat­alous­tu­lot on vapautet­tu eläke­mak­su­ista ja tuo 10,8 % tulee siitä kun eläke­mak­sua ver­rataan maat­alouden tuloi­hin eli hyvä­tu­loinen maanvil­jeli­jä mak­saa tuo­ta täyt­tä mak­sua mut­ta suuri joukko alempaa.

    Eikä tämä ole min­un keksin­töä vaan ETK:n kertomaa.

    1. Kun on kyse yrit­täjistä, eläke­mak­sua ei pidä ver­ra­ta todel­lisi­in tuloi­hin vaan niihin tuloi­hin, joiden perus­teel­la eläket­tä aikanaan mak­se­taan. Jos eläke on suurem­pi kuin noil­la mak­suil­la pitäisi saa­da, kyse on val­tion sub­ven­tios­ta ja päinvastoin.
      Ymmärtääk­seni yrit­täjäeläkkeisi­in liit­tyy (keinot­telun estämisek­si) eläkekat­to, jol­loin ylisu­uria tulo­ja ei voi vaku­ut­taa ja joiden osalta yrit­täjä on siis vapautet­tu myös eläke­mak­sus­ta. Myös korkei­den palkko­jen jät­tämistä eläke­mak­su­jen ja eläk­keen ulkop­uolelle on moni korkei­ta eläkkeitä arvostel­e­va vaatinut.

  40. “Työ­nan­ta­jan mak­sama laki sääteinen eläke­mak­su ei ole palkkaa vaan työ­nan­ta­jalle säädet­ty velvol­lisu­us. Saman­laisen velvol­lisu­u­den voisi säätää työ­nan­ta­jal­leni eli kulut­ta­jalle, työeläke mak­su joka perit­täisi­in vaik­ka ruokakau­pan kas­sal­la, laskus­sa alvin tapaan.”

    Kyl­lä Eduskun­ta voi säätää vaik­ka kaik­ki O ‑alka­vat vanki­laan, mut­ta tämä samoin esi­tyk­sesi ei vain ole realistinen.

    Ja itse asi­as­sa tuo sin­unkin mak­sama­mas­ta eläke­mak­sus­ta suurin osa mak­se­taan maat­aloustues­ta, joka tulee sekin valtiolta

    Tuo työnantaja/työntekijä jako on vain sopimuk­seen perus­tu­va val­in­ta, esim Tan­skas­sa työn­tek­i­jä mak­saa suo­raan koko eläke­mak­sun kun­tas­sa Virossa työan­ta­ja 100 %.
    Mut­ta eipä kukaan mis­sään maail­mas­sa ole väit­tänyt , että kyseessä olisi sum­mit­tainen epämääräi­nen velvol­lisu­us vaan kaikissa mais­sa eläke­mak­sut lue­taan palkkaku­lui­hin ja mak­sut on sidot­tu työ­suh­teeseen ja palkkaan.

    Esi­tyk­sesi on lähin­nä saivartelua.

  41. Maat­alous­tu­ki pitäisi kor­va­ta perus­tu­lol­la eli maanvil­jeli­jä saisi tukea tuon 400 euroa kuus­sa. Sen päälle hän saisi ansai­ta niin paljon kuin halu­aa maanviljelyksellä,

  42. “Kun on kyse yrit­täjistä, eläke­mak­sua ei pidä ver­ra­ta todel­lisi­in tuloi­hin vaan niihin tuloi­hin, joiden perus­teel­la eläket­tä aikanaan maksetaan.”

    Aikaisem­min yrit­täjäl­lä oli oikeus määritel­lä eläkepalkkaansa väljis­sä rajoissa,mutta nykyään vaku­u­tusy­htiöl­lä on mah­dol­lisu­us määrätä ns liike­toimin­nan nor­maali tulota­so , jon­ka mukana sit­ten mak­sut peritään
    Tämä johtuu siitä, että yrit­täjät mak­soi­vat min­imin ja pää­tyivät sos­sun luukulle .

    En oikein ymmär­rä mitä tarkoi­tat tuol­la val­tion sub­ven­ti­ol­la , sil­lä mak­sut ja eläke ovat sido­tut ilmoitet­tuun eläkepalkkaan eli mitään “ylimääräistä” eläket­tä ei jär­jestelmä syn­nytä , ei ain­qkaan jos mak­sut on mitoit­tu oikein ??

    Tuo val­tion sub­ven­tion tarve syn­tynee lähin­nä siitä, että ei halu­ta per­iä yritäjältä korkeampia eläke­mak­su­ja kuin palkqn­saa­jal­ta eli se on poli­it­ti­nen valinta

  43. “Myös korkei­den palkko­jen jät­tämistä eläke­mak­su­jen ja eläk­keen ulkop­uolelle on moni korkei­ta eläkkeitä arvostel­e­va vaatinut.”

    Myös eläkeka­ton mais­sa tuo eläkekat­to on puhkaistu ns lisäeläkkeillä.

    Nor­maali eläke­jär­jestelmä muodotuu kolmes­ta eläkkeestä:
    1. Kansaneläke
    Yleinen kaikille jaet­ta­va etu­us ja perus­tuu asum­i­saikaan valtiossa.Normaalisti tämä mak­se­tan kaikille,mutta Suomes­sa se leikataan kun työeläket­tä saa riittävästi.

    2. Lak­isääteinen työeläke
    Tämä perus­tuu työssäkäyn­ti­in ja tässä eläk­keessä on usein kat­to niin etu­udessa kuin maksuissa.

    3. Liäseläke

    Täl­lä puhkaistaan tuo eläket­to ja usem­miten sitä saa ns parem­pi väki eli sen kat­tavu­us on 80–30 % väestöstä.

    Minäkin olen mak­sanut eläke­mak­su­ja neljään maa­han , mut­ta näyt­tää epä­var­mal­ta saanko eläket­tä edes yhdestä .
    2.

  44. “Liian van­ha kir­joit­ti 20.1.2010 kel­lo 7:43
    “Työ­nan­ta­jan mak­sama laki sääteinen eläke­mak­su ei ole palkkaa vaan työ­nan­ta­jalle säädet­ty velvol­lisu­us. Saman­laisen velvol­lisu­u­den voisi säätää työ­nan­ta­jal­leni eli kulut­ta­jalle, työeläke mak­su joka perit­täisi­in vaik­ka ruokakau­pan kas­sal­la, laskus­sa alvin tapaan.”
    Kyl­lä Eduskun­ta voi säätää vaik­ka kaik­ki O ‑alka­vat vanki­laan, mut­ta tämä samoin esi­tyk­sesi ei vain ole realistinen.”

    Esi­tys on erit­täin real­isti­nen ja pitäisi toteut­taa ensi tilas­sa, tuot­ta­ja­han ei voi sisäl­lyt­tää eläke­mak­su­jaan hin­toi­hin kos­ka yhteiskun­ta on on ottanut tuot­ta­jat valvon­taansa ja määrit­telee tuot­ta­jan hin­tata­son ja siihen on tuot­ta­jan tyy­tymi­nen. Mak­saisin mielel­läni 4,3 pros­ent­tia nyky­i­sistä tuloista eläke­mak­sua palkka­puolen tapaan ja lop­ut kuluttajalla.

    “Ja itse asi­as­sa tuo sin­unkin mak­sama­mas­ta eläke­mak­sus­ta suurin osa mak­se­taan maat­aloustues­ta, joka tulee sekin valtiolta”

    Mitä halu­at sanoa täl­lä, yhteiskun­ta mak­saa muis­ti­ni mukaan liki miljoo­nan Suo­ma­laisen palkan ja samal­la eläkemasksut.

  45. “Voisin ymmärtää maat­aloustuen jonkin­laise­na saat­to­hoitona nykyiselle vijleli­jäväestölle, mut­ta mitä järkeä kyseistä väestöä on pyrk­iä uusintamaan?”

    Eihän tuo­ta saat­to­hoitoa tehdä muil­lakaan aloilla.
    Maat­alouden raken­nemuu­tok­senkin voisi tehdä kuten se tehdään teol­lisu­udessa eli kertarysäyksellä

  46. “ikävä kyl­lä totu­us lie­nee niin että lasti kul­kee nykyjään ns. lasti­lau­toil­la (ropax a´la Finnlines,)joissa on kuskeille tilat. ns. Ruotsin­laivo­jen merk­i­tys huolto­var­muu­teen ja lastin kul­je­tuk­sen on men­nyt hyvin pienek­si kos­ka tukhol­man keskus­taan ei halu­ta rekko­ja eikä niitä oikein ehditä käsitel­lä lyhyit­ten sata­maiko­jen takia.”

    Huolto­var­muusti­lanteessa laivo­ja tuskin aje­taan Tukhol­man keskus­taan vaan johonkin rahtisatamiin.

  47. “Mak­saisin mielel­läni 4,3 pros­ent­tia nyky­i­sistä tuloista eläke­mak­sua palkka­puolen tapaan ja lop­ut kuluttajalla.”

    Kulut­ta­ja mak­saa yksi­tyisen sekror­in työn­tek­i­jän palkan,eläkemakut ja kaik­ki muutkin työn­tek­i­jästä koitu­vat kulut.

    Val­tio ei myöskään määrää maanvil­jelystuot­tei­den hin­to­ja vaan markkinat.

  48. “Mitä halu­at sanoa täl­lä, yhteiskun­ta mak­saa muis­ti­ni mukaan liki miljoo­nan Suo­ma­laisen palkan ja samal­la eläkemasksut”

    Työvoima on n 2,7 miljoon­aa ihmistä, heistä n 200000 ei tee mitään,yksityisellä sek­sto­ril­la on n 1,8 miljoon­aa ihm­sitä töis­sä ja julkisel­la n 700000 .
    Nois­sa 700000 ovat mukana myös maatalouslomittajat.

  49. Tuot­ta­jalle:
    en yleen­sä sekaan­nu asioi­hin, joista en mitään ymmär­rä, mut­ta nyt on pakko.
    En voi mitenkään käsit­tää Sin­un aja­tus­tasi, että kulut­ta­jat ovat Sin­un työ­nan­ta­ji­asi. Minä en ainakaan myön­nä palkan­neeni yhtään maanvil­jeli­jää yms mihinkään. Mielestäni vil­jeli­jät ovat yrit­täjiä, joi­ta val­tio ja EU tuke­vat ihan kohtu­ullis­es­ti. Mik­si? Käsit­tääk­seni maat­alousam­matin har­joit­ta­mi­nen on jokaisen oma val­in­ta eikä mikään pakko. Mis­sä muus­sa yri­tyk­sessä voi kohtu­ullis­es­ti etukä­teen tietää saa­vansa tietyn rahan, kun­han buma­gat on jaksanut/osannut täyt­tää? Olen var­maan noin 40 vuot­ta ihme­tel­lyt, kuin­ka huonos­ti maanviljelijöillä/yms menee hei­dän omien jut­tu­jen­sa mukaan, mut­ta todel­lisu­us näyt­tää aika toiselta.
    Tuot­ta­ja ilmoit­taa mak­sa­vansa yli 20 pros­ent­tia eläke­mak­sua tulostaan. Kuinka­han suuri tuo olisikaan, jos tuloista nap­ataan tuet pois? Tiet­ty, että pros­ent­ti piene­nee, kun tulot vähenee.
    Olisiko jo aika uskoa, että ehkä maail­mal­ta sitä ruokaa saa? Sota-ajat sit­ten erik­seen. Ehkä maito olisi mietit­tävä juttu.

  50. “MIVa kir­joit­ti 21.1.2010 kel­lo 2:36
    Tuottajalle:
    en yleen­sä sekaan­nu asioi­hin, joista en mitään ymmär­rä, mut­ta nyt on pakko.
    En voi mitenkään käsit­tää Sin­un aja­tus­tasi, että kulut­ta­jat ovat Sin­un työnantajiasi.”

    Mak­sat min­un palkkani kai siitä jonkin­lainen työ­nan­ta­ja-tek­i­jä suhde syn­tyy, tosin olet luik­er­rel­lut palka­n­mak­sus­ta pois ja mak­sa­tat sen täl­lä het­kel­lä yhteiskun­nal­la mut­ta ei se perusku­vio­ta mik­sikään muuta.

    “Olen var­maan noin 40 vuot­ta ihme­tel­lyt, kuin­ka huonos­ti maanviljelijöillä/yms menee hei­dän omien jut­tu­jen­sa mukaan, mut­ta todel­lisu­us näyt­tää aika toiselta.”

    Mis­tä täl­läiseen tulok­seen olet pää­tynyt kun aloitin vil­je­lyn meitä oli siinä 300000 ja nyt 65000 ja alamä­ki jatkuu 2000 vil­jeli­jän vuo­si­vauhdil­la, eikö tuo nyt ker­ro jotain.

    “Olisiko jo aika uskoa, että ehkä maail­mal­ta sitä ruokaa saa? Sota-ajat sit­ten erik­seen. Ehkä maito olisi mietit­tävä juttu.”

    Saa sieltä paljon muu­takin, vaik­ka 6 kuor­ma auton kul­jet­ta­jaa yhden Suo­ma­laisen hinnalla.

  51. Edel­lis­es­tä vas­tauk­ses­tani MIVa:lle voi saa­da saa­da väärän kuvan, tässä tarkennettu..

    “Mak­sat min­un palkkani kai siitä jonkin­lainen työ­nan­ta­ja-tek­i­jä suhde syn­tyy, tosin olet luik­er­rel­lut palka­n­mak­sus­ta pois ja mak­sa­tat sen täl­lä het­kel­lä yhteiskun­nal­la maat­aloustuen muo­dos­sa mut­ta ei se perusku­vio­ta mik­sikään muuta.”

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.