Yhteiskuntavastuu vaatii ymmärtääkseen joillekin ihmisille muun kuin kauppatieteellisen alan moraalifilosofian kurssien suorittamista. Toinen vaihtoehto on ajatella omilla aivoillaan, mutta sitä ei voi kaikilta edellyttää.

Anna palaa Frank!

Minä pelaan avoimin kortein. Sokrateesta Kantiin kaikki moraalifilosofia on nähdäkseni yksittäisten ihmisten asia. Ei se yhtiöihin sovellu. Nyt sanot, että yhtiöillä on jokin moraalinen velvoite? Minusta ajatus on lähinnä käsittämätön. Kerro toki lisää, minua oikeasti kiinnostaisi kuulla.

Toisaalta, joidenkin mielestä on elämässä fiksua väittää vastaan vaikka jo itsekkin tietäisi olevan väärässä.

Olet ymmärtänyt minut totaalisesti väärin. Minä toivoin, että olisit minun agumenttini ampunut alas. Silloin ehkä olisin oppinut jotain.

Nyt näyttää siltä, että olin oikeassa ja sinäkään et oppinut mitään (?). Olen siis epäonnistunut.

Kari

Suosittele: 0

Tässähän on oiva esimerkki ymmärryksestäsi tai tiedoistasi. En puhunut kannattamattomien yritysten pystyssäpitämisestä. Keskustelu onkin tähän hyvä päättä, koska selkeästi emme ole samalla tasolla tiedoissamme tai kokemuksessa.

PS. Ei kannata sitten ihan jo oman imagon takia alkaa enää väittämään mitään vastaan.

Ja oiva vastaus tulikin nossilta. Joillakin ymmärtäminen on kovin vaikeaa. Joskus näissä keskusteluissa toki on kyse enempi omasta asenteesta. Ei anneta periksi vaikka kuinka koetetaan vääntää rautalangasta, kuten Karin tapauksessa. Onneksi Karinkin tapauksessa hänen omat kirjoitukset kertoo hänestä enempi, kuin olisi tarpeellista. Toisaalta, joidenkin mielestä on elämässä fiksua väittää vastaan vaikka jo itsekkin tietäisi olevan väärässä.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Ja olisi näitä asiakkaita kohtaan erittäin väärin tuottaa tuotteita kalliimmalla vain sen vuoksi, että haluamme nyt tehdä nämä tuotteet juuri tässä kalliissa maassa jostain “periaatteellisesta syystä”.

Teppo:

Sitä on yhteiskuntavastuu.

Ahaa. No siinä tapauksessa ei auta muu kuin todeta, että olemme tästä asiasta eri mieltä. Minussa yritys toimii vastuuttomasti, mikäli se asettaa olemassaolonsa kyseenalaiseksi toimimalla tehottomasti.

Tähän kun lisätään, että moni kiina-ilmiön takia muuttanut yritys on muuton tehnyt, vaikka on saanut ensin tuhansittain (jossain tapauksisa miljoonittain) euroja apurahaa yhteiskunnalta.

Niin, Suomessa ollaan monella alalla kunnostauduttu pitämällä hengissä kannattamatonta toimintaa, kuten laivanrakennusta ja maataloutta. Käytännössä tämä on ollut veronmaksajien rahojen haaskaamista ja ihmisten hyvinvoinnin tuhoamista. Nyt sitten firmojen pitäisi ilmeisesti harjoittaa samanlaista haaskausta yksityisellä rahalla “yhteiskuntavastuun” nimissä – not gonna happen.

Myöskin alkuperäinen idea oli siinäkin, että kauko-itään muuttanut yritys entisestä ylläpitää ajatusta, jossa sieläpäin vallitseva palkkaus pysyy sellaisena kuin se nyt on, eli kohtuuttomana ja lapsityövoimaa käytetään.

Ei siihen tuollaista ajatusta liity. Jos tilanne muuttuu, yritykset arvioivat toimintaansa uudelleen. Elintason ja palkkojen noustessa Kiinassa tuotantoa siirtyy myös “takaisin”. Elintason nousu on myös ehdoton edellytys esimerkiksi ihmisoikeuksien parantamiselle, jonka sinä tietenkin haluat torbedoida “yhteiskuntavastuun” nimissä.

Lapsityövoiman käyttöön en osaa ottaa kantaa. Periaatteessa vastustan sitä, enkä hanki tuotteita, jotka on tuotettu lapsityövoimalla, mutta jossakin takaraivossa kummittelee ajatus, että samalla teen niiden lasten aseman vielä tukalammaksi, kun ei ole edes töitä. Hankala juttu.

Kari

Suosittele: 0

…ja näitä esimerkkejä on lukuisia muitakin ja tätä juuri tarkoitin sillä, että käytäntö on useimmiten laskelmia ihmeellisempää.

Myöskin täällä viittasin, kun kysäsin vaivihtaa Karilta, että kai se töissä on ollut. Tavallinen työssäkäyvä ihminen kyllä nämä käytännön asiat osaisi haistaa ihan itsekkin.

Suosittele: 0

Kuten totesin jo aiemmin, kaikkiin ammatteihin ei vain mennä. Kouluttautua toki voidaan, mutta usemmiten se tarkoittaa sitä (ainakin Suomessa), että hankitaan hitonmoinen ryhmä tiettyyn ammattiin kouluun ja todetaan lopuksi, että nyt on ylitarjontaa työvoimasta ja taas hetkenpäästä on pulaa ammattimiehistä, koska tämä koulutettu ryhmä on joko muuttanut maasta, kuollut, tai koulutus on vanhentunut.
89-luvulla taas tilanne oli sellainen, jossa ihan perusduunia oli tarjolla, kunhan jaksoi kirjoittaa työsopimuksen.

“Ai oli vai? Tarkoitatko sitä 60-lukua, jolloin satoja tuhansia lähti Suomesta Ruotsiin parempien palkkojen perässä? Luulisi että “työntekijöiden markkinoilla” palkat aika äkkiä nousisivat, ainakin nyt sen verran, ettei tarvitse maasta lähteä niitä kruunuja hankkimaan.”

Silloin oli jonkinlainen lama ja suomalaisia muutti Ruotsiin, toisaalta niitä palasikin. Myöskin 70-luvulla niitä muutti enempi, kuin koskaan sinne oli mennyt.

“Ja olisi näitä asiakkaita kohtaan erittäin väärin tuottaa tuotteita kalliimmalla vain sen vuoksi, että haluamme nyt tehdä nämä tuotteet juuri tässä kalliissa maassa jostain “periaatteellisesta syystä”.”

Sitä on yhteiskuntavastuu. Tähän kun lisätään, että moni kiina-ilmiön takia muuttanut yritys on muuton tehnyt, vaikka on saanut ensin tuhansittain (jossain tapauksisa miljoonittain) euroja apurahaa yhteiskunnalta. Eikä monella kauko-itään muuttaneella yrityksellä huonosti täälläkään ole mennyt. Miljoonaluokan voittoja on tehty. Myöskin alkuperäinen idea oli siinäkin, että kauko-itään muuttanut yritys entisestä ylläpitää ajatusta, jossa sieläpäin vallitseva palkkaus pysyy sellaisena kuin se nyt on, eli kohtuuttomana ja lapsityövoimaa käytetään.

Suosittele: 0

Noita kustannussäästöjä liioitellaan. Koneellistuminen ja automatisointi ovat tiputtaneet suorittavan työn osuuden varsin pieneksi koko tuotteen kustannuksista.

Tärkein syy on olla suurten markkinoiden lähellä. Suomen tarve hukuu Kiinan markkinoiden suunnitteluvirheisiin.

Hyvä esimerkki on Salcompin siirtyminen Kiinaan.
Säästöksi arvoitiin n 3-5 % , mutta byrokratia ja korruptiokulut olivatkin suuremmat ja kustannukset nousivat 5 %

Suosittele: 0

Ajan sitä takaa, että jos kykenet olankolahduksella esittämään, että työvoima vain siirtyy muualle, niin kai voit esittää konkreettisia esimerkkejä. Suomessahan ei ole paljoltikaan työvoimapulaa nykyisin ja jos onkin jollain allalla, niin usiemmiten se tarkoittaa erityisaloja, jonne ei vain mennä. Lääkärit ym. esimerkkeinä.

Kyllä Suomessa on työvoimapulaa hyvinkin monella alalla. Koitappa joskus vaikka hankkia pätevä muurari tai putkimies. Ja yleensäkin “työvoimapulaa” on olemassa niin kauan, kuin ihmisillä on jotain tarpeita tyydyttämättä.

Joku toi esimerkin 60-luvun maataloudesta. Ihan kiva, mutta siihen aikaan oli työntekijän markkinat. Nyt ei ole. Eikä todennäköisesti tule.

Ai oli vai? Tarkoitatko sitä 60-lukua, jolloin satoja tuhansia lähti Suomesta Ruotsiin parempien palkkojen perässä? Luulisi että “työntekijöiden markkinoilla” palkat aika äkkiä nousisivat, ainakin nyt sen verran, ettei tarvitse maasta lähteä niitä kruunuja hankkimaan.

Mutta tosiaan. Olemme menneet kauas siitä mistä keskustelu lähti, eikä siihen ole tullut mitään muuttavaa argumenttia. Tilanne on sama.

Ok, palataan siihen, mistä lähdimme liikkeelle. Sinä väitit, että “yhteiskuntavastuullisen” yrityksen ei tulisi siirtää tuotantoaan sinne, missä se on edullisempaa – esimerkiksi Suomesta Kiinaan -, koska se “jättää muut yhteiskunnat työttömiksi”.

En tiedä, mitä tällä “yhteiskuntavastuulla” oikein tarkoitetaan, mutta sen tiedän, että yritykset ovat olemassa asiakkaitaan varten – eivät omistajiaan tai työntekijöitään varten. Ja olisi näitä asiakkaita kohtaan erittäin väärin tuottaa tuotteita kalliimmalla vain sen vuoksi, että haluamme nyt tehdä nämä tuotteet juuri tässä kalliissa maassa jostain “periaatteellisesta syystä”. Olettaen siis, että asiakkaat eivät sitä halua, mutta jos näin on, niin tehdas ei siirry jolloin keskustelumme on tältä osin turhaa.

Tietenkin “yhteiskuntavastuullinen” yritys voi olla siirtymättä, mutta koska markkinoilla on kilpailua ja asiakkaat eivät pidä siitä, että heiltä laskutetaan ylihintaa, niin ko. firma huomaa pian olevansa kanttuvei, jolloin työntekijöiden kannalta tilanne on sama kuin se, että tuotanto olisi sijoitettu Kiinaan tms. jo aiemmin.

Kari

Suosittele: 0

Ajan sitä takaa, että jos kykenet olankolahduksella esittämään, että työvoima vain siirtyy muualle, niin kai voit esittää konkreettisia esimerkkejä. Suomessahan ei ole paljoltikaan työvoimapulaa nykyisin ja jos onkin jollain allalla, niin usiemmiten se tarkoittaa erityisaloja, jonne ei vain mennä. Lääkärit ym. esimerkkeinä.

Joku toi esimerkin 60-luvun maataloudesta. Ihan kiva, mutta siihen aikaan oli työntekijän markkinat. Nyt ei ole. Eikä todennäköisesti tule.

Mutta tosiaan. Olemme menneet kauas siitä mistä keskustelu lähti, eikä siihen ole tullut mitään muuttavaa argumenttia. Tilanne on sama.

“Voipi olla, mutta ei toiminta perustu laskelmiin, vaan todellisuuteen.”

Noh, sitähän juuri kirjoitin aiemmin?

“Ohitan vihjailusi henkilökohtaisesta asemastani.”

Oletin sinun tehneen töitä ja käsittävän mistä puhun.

Muu pitkä litanjasi taas oli aiheeseen liittymätöntä, kuten valtaosin kaikki sekin mihin vastasin.

Suosittele: 0

Esimerkkejä kiitos! Et voi ladella jotain ympäripyöreätä kokoajan. Jotain konkreettista kiitos.

Mitä nyt oikein tarkoitat? Kai nyt jokaisella on jokin käsitys siitä, mitä ihmiset työkseen tekevät? Rakentavat, tuottavat palveluja, suunnittelevat, jne. En oikein ymmärrä, mitä ajat takaa.

Minun uskomukseni mukaan suurin osa työttömyydestä on lakaistu sillä, että työtön on päässyt eläkkeelle, eläkeputkeen, sairaseläkkeelle, kuollut tai pistetty “työttömyyskoulutukseen”.

Voi olla, tai sitten ei, mutta tämä on enemmänkin ongelma suomalaisissa työmarkkinoissa ja niiden toiminnassa, ei siinä, että yritykset toimivat tarkoituksensa mukaisesti: tuottavat asiakkailleen niitä tuotteita ja palveluita, joita asiakkaat haluavat mahdollisimman tehokkaasti.

Tiedän muun muossa yhden todellisen esimerkin 90-luvun työttömästä miehestä, joka edustaa varmasti monen muunkin vastaavasti työttömäksi jääneen tilannetta. Siitä asti, kun työttömäksi “pääsi”, oli hän kokoajan jossain koulussa. Pienen hetken oli uutta ammattiaan vastaavassa työssä, kunnes sekin Kiina-ilmiön takia suljettiin. Sen jälkeen tyyppi joi muutaman vuoden käytännössä putkeen, kunnes kuoli vähän alta 60-vuoden ikää, työttömänä. Hän kuitenkin oli virallisesti työtän ihan pari vuotta vain, vaikka oli käytännössä työtön liki 20 vuotta, kuluttaen sosiaalisia varoja.

Kuten aiemmin totesin, suomalaisessa järjestelmässä on hyvin suuria valuvikoja, jotka tuollaiseen johtavat. Suurelta osin se johtuu siitä, että lainsäädäntö on pääosin suurteollisuuden työntekijöiden ja työnantajien sanelemia, eivätkä ne oikein enää vastaa nykymaailmaa. Näitä epäkohtiahan OS:kin on täällä palstalla tuonut esiin. Tiedän itsekin vastaavia tapauksia.

Mutta jos alamme tarkastella pelkästään nyt tehdastyössä olevia, joiden työn koneet (tai kiinalaiset) korvaavat, ajaudumme pahanlaatuiseen perspektiiviharhaan. Yhteiskunnan suuret muutokset (maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan ja edelleen jälkiteolliseen yhteiskuntaan) ovat hitaita. Kyse on enemmänkin siitä, että seuraavat sukupolvet kouluttautuvat täysin erilaiseen maailmaan kuin vanhempansa. Se aika, jolloin Suomessa istuttiin liukuhihnan ääressä tekemässä mekaanisia liikessarjoja on peruuttamattomasto ollut ja mennyt.

Varmasti, mutta käytäntö on laskelmia ihmeellisempää. Olethan töitä kuitenkin tehnyt?

Voipi olla, mutta ei toiminta perustu laskelmiin, vaan todellisuuteen. Jos niitä vaatteita todellisuudessa on kannattavampaa pesettää Virossa kuin Suomessa, niin se yritys, joka tuon tajuaa pärjää paremmin kuin kilpailijansa. Jos näin ei ole, tilanne on tietenkin päinvastainen.

Ohitan vihjailusi henkilökohtaisesta asemastani.

Kari

Suosittele: 0