Työttömän verokortti

52 vastausta artikkeliin “Työttömän verokortti”

1. Verot­ta­ja taisi hämätä. Tuo on virkamiehelle tyyp­illi­nen tapa tor­pa­ta joku vähän työtä aiheut­ta­va toimi.
   Tuo­han voisi toimia aivan hyvin niin, että on tuo Kela-tili­tys on erik­seen ja verot­ta­jalle tapah­tuu veroko­rtin mukainen tili­tys, jol­loin verot­ta­jan jär­jestelmä ei muut­tuisi mitenkään.
   Ain­oa ongel­ma on tuo kela-leiman saami­nen työt­tömän otsaan tai veroko­rt­ti­in, mut­ta onhan verot­ta­jal­la paljon henkilöko­htaisia tieto­ja vero­tuk­sen poh­jak­si, tuskin­pa yhden tiedon läpisi­ir­to kovin mon­imutkainen on ?

   Kyseessähän on vain veron ennakko­mak­su , sam­nalainen kuin minkä muun tulon tahansa.

   Lop­ulli­nen vero­han määräy­tyy vas­ta kun vuo­den tulot ja menot ovat selvil­lä eikä tuol­la ole mitään tekemistä ennakon­perin­nän kanssa, Lop­ullista veroa ver­rataan ennakko­mak­sui­hin ja tulos on sit­ten lisämaksu .

   Tyyp­illi­nen tsaarin virkamiehen lausun­to ‚idea tor­pataan var­muu­den vuoksi.

   Tietysti voi olla niin, että kun verot­ta­ja on ulkois­tanut tietotekni­ikkansa niin tuon kela-leiman saami­nen veroko­rt­ti­in mak­saa miljoo­nia monop­o­liase­mas­sa ole­van yhtiön tekemänä ??

   Vastaa

2. Pidän nykykäytän­töä vähem­män leimaa­vana ja sikäli parem­pana kuin eril­listä työt­tömän veroko­rt­tia. En mielel­läni koros­ta työt­tömyyt­täni edes keikkatyö­nan­ta­jalle. Työl­listymisen kannal­ta siitä, kuten eri­lai­sista työl­lisyysk­oulu­tuk­sis­takin, on vii­sain­ta vai­eta. Ansi­oluet­telot on kir­joitet­ta­va tait­en niin, että ne osoit­ta­vat koko ihmisen siihenas­tisen elämän tähdän­neen juuri kul­loinkin avoin­na ole­vaan työpaikkaan. 

   Ainakin YTK-kas­sa on hoi­tanut mak­satuk­sen­sa viiveet­tä, kun­han olen toimit­tanut kopi­ot tilin­auhoista. Onko muidenkaan kas­so­jen “kan­nus­t­a­mi­nen” mitenkään eri­tyisen mahdotonta?

   Vastaa

3. Pakko maini­ta taas, että kaikki­in näi­hin Soin­in­vaaran käsit­tämät­tömi­in “ongelmi­in” on ratkaisu min­imi­palk­ka. Tähän nimeno­maiseen ongel­maan viikon min­imi­palk­ka tun­tusi sopi­val­ta. Siis pienin mah­dolli­nen työ­suhde kestää 5 arkipäivää ja siitä pitäisi aina mak­saa 400 erkkiä. Siis kuukau­den nettotyömarkkinatuki. 

   Jos samal­la vas­tataan kuset­ta­jayrit­täjien vakiok­it­inöi­hin. Jos siis tarvit­sen yhden päivän siivo­jaa, mak­san joko viikon palkan tai tilaan kyseisen hom­man siivous­fir­mal­ta. Näin asia toimii niis­sä mais­sa, jois­sa pätkä­työt on kielletty.

   Tietysti samal­la yrit­täjille pitäisi lait­taa kun­non ran­gais­tuk­set amerikan malli­in “puni­tive dam­ages”. Ran­gais­tus voisi olla mini­palk­ka 20-ker­taise­na ja verot­tomana suo­raan vääryyt­tä kärsi­neelle. Se motivoisi kokeile­maan kepil­lä jäätä hiuk­ka nuhjuisem­mankin “työan­ta­jan” ollessa kyseessä. Tiet­ty samal­la se olisi paljon tehokkaampi veronkier­ron estovä­line kuin koti­taloustyön verovähennys.

   Vastaa

   1. Sep­po Ryväk­sen esi­ty­ws lopet­taisi opiske­li­joiden työsken­te­lyn kokon­aan. Ja niin se lopet­taisi mon­ta keer­talu­on­toista tapahtumaa.

      Vastaa

4. “Ainakin YTK-kas­sa on hoi­tanut mak­satuk­sen­sa viiveet­tä, kun­han olen toimit­tanut kopi­ot tilin­auhoista. Onko muidenkaan kas­so­jen “kan­nus­t­a­mi­nen” mitenkään eri­tyisen mahdotonta”

   Palkka­todi­tuk­sen saami­nen ei ole aina niin selvää ja nopeaa. Mak­su voi tul­la pankki­in kyl­lä ajal­laan, mut­ta “viral­lisem­paa” tilin­auhaa työ­nan­ta­jal­ta saa odottaa.

   Jos työn­tek­i­jä ei ole pri­ima niin ei se työ­nan­ta­jakaan kuu­lu niihin parhaisi­in ja nopeimpiin.
   Suuret yri­tyk­set ovat nykyään byrokraatt­tisem­pia kuin val­tio kon­sanaan ja ne eivät jousta.

   Vastaa

5. Eihän tuo­hon tarvi­ta muu­ta kuin sivuverokorttia.

   Tai sitetn tekee töitä ilman sivu­veroko­rt­tia jol­loin ep on 60 %.

   Pykäliä pitää muuten vain rus­ta­ta joustavammiksi.

   Vastaa

6. Mikä takaa että rep­pu­fir­ma oikeasti tilit­tää rahat Kelalle? Ettei nekin rahat häviäisi pimeän talouden syövereihin.

   Vastaa

7. Osmo:

   Yritin tätä mah­dol­lisu­ut­ta markki­noi­da SATA-komite­as­sa, ja se jopa sai jonkin ver­ran ymmär­rystä. Verovi­ra­nomaiset kuitenkin tyr­mä­sivät sen tyystin. Hei­dän tietokoneen­sa kuulem­ma menisi aivan sol­muun moi­sen lisä­työn takia. 

   Tässä oli hyvä, tai ehkä mielum­min järkyt­tävä, esimerk­ki siitä miten päät­täjien on nykyisessä maail­mas­sa mah­do­ton tehdä järke­viä ratkaisu­ja jos eivät lainkaan ymmär­rä tieto­jenkäsit­te­lyä. Ratkeaako ongel­ma vas­ta luon­nol­lisen pois­tu­man kaut­ta, vaiko vielä sittenkään?

   Vastaa

8. Osmo:

   Henkilölle, joka saa työt­tömyysko­r­vaus­ta, annet­taisi­in täk­si ajak­si veroko­rt­ti, jos­sa ennakon­pidä­tyspros­ent­ti olisi noin 65%. 

   hihi­hi­hi­hi… 65% Siinä on vil­lakoiran ydin.

   Vastaa

9. “Sep­po Ryväk­sen esi­ty­ws lopet­taisi opiske­li­joiden työsken­te­lyn kokon­aan. Ja niin se lopet­taisi mon­ta keer­talu­on­toista tapahtumaa.”

   Täl­laista päiväkeikkaa tekevät esim raken­nus­miehet ja heille las­ke­taan ns keikkahin­ta, jos­sa tun­tipalk­ka on korkeampi kuin normaalisti.Myös matkakus­tan­nuk­set esim ajok­ilo­metrit las­ke­taan keikkatak­sal­la eikä val­tion viral­lisel­la km-korvauksella
   Nykya­jan nuoret ovat vain kilt­te­jä ja tyh­miä ja help­po­ja uunotettavia

   Vastaa

10. “hihi­hi­hi­hi… 65% Siinä on vil­lakoiran ydin.”

    Se on kuitenkin huo­mat­tavasti parem­pi kuin nykyi­nen 100 % ja kah­den kuukau­den maksutauko

    Vastaa

11. [i]
    Sep­po Ryväk­sen esi­tys lopet­taisi opiske­li­joiden työsken­te­lyn kokon­aan. Ja niin se lopet­taisi mon­ta ker­talu­on­toista tapah­tu­maa. [/i]

    Äsh. Täy­tyy erot­taa asi­akas­suhde ja työ­suhde toi­sis­taan. Kengänki­il­lot­ta­jal­la ja ham­maslääkäril­lä on asi­akkai­ta. Työ­nan­ta­ja on joku muu, esimerkik­si ham­maslääkäri itse. Ja nyt kun työn teet­tämistä erik­seen tue­taan, kohdis­tuu tuki aina oikein, kun estetään viiden min­uutin mit­taiset työsuhteet.

    Itseasi­as­sa muis­tan Kanadas­sa lasimes­tarin, joka vaati 3 min­uutin työstä 15 dol­lar­ia. Kun kävin nyyhkimään, niin mies selit­ti, että “I always charge min­imun wage plus expens­es”. Pienessä maalaiskylässä tekni­ik­ka ilmeis­es­ti pelasi ja asiakkaat/työnantajat oppi­vat kasamaan duu­nit yhteen viiden sentin Soin­in­vaarasilpun sijasta.

    Tjaa. Mitä tulee opiske­li­joi­hin. Ne opiskelee opin­to­tur­val­la ja lainal­la ja menee vas­ta sit­ten sit­ten töi­hin. Pitäisi kaikin tavoin hillitä bile­tys­ra­han han­kkimi­nen paskatyö­markki­noil­ta, kos­ka syn­tyneet har­mit tule­vat todel­la kalli­ik­si, kun pitää palkata Soin­in­vaaro­ja miet­timään rom­ah­ta­neen palkkata­son aiheut­tamia kannustinloukkuja.

    Vastaa

12. Minus­ta Osmon ehdo­tus on huono. Ongel­ma pitää hoitaa kun­toon tois­es­ta päästä.

    Jos henkilö saa työt­tömyysko­r­vaus­ta ja menee keikalle, niin kas­san pitäisi tarvit­taes­sa hoitaa mak­satuk­set alus­sa henkilön ilmoi­tusten mukaan nor­maalil­la tahdilla.

    Jos joku todis­tus puut­tuu, niin todis­tuk­set pitäisi voi­da toimit­taa jälkikä­teen. Tarvit­taes­sa mak­satuk­set kor­jataan jälkikä­teen toimitet­tu­jen todis­tusten mukaan.

    Tietenkin kas­so­jen tietokone­jär­jestelmät pitää saa­da toimiviksi vaikka­pa lopet­ta­mal­la nykyiset kas­sat ja keskit­tämäl­lä toim­inta kelaan.

    Vastaa

13. Hyvä ehdo­tus. Ihme, että verot­ta­japuoli hangan­nut vas­taan, kun palka­nsaa­jien vero­tus­ta ollaan tekemässä reaali­aikasek­si verotilin avulla.

    Oikein tarkkasilmäi­nen havain­noit­si­ja näkee suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa tässä kohdin luokkay­hteiskun­nan arkkityyppejä.

    Työt­tömiä pide­tään myl­ly­tyk­sessä, joka muis­tut­taa tätä kun­tien sairaalalaskuk­sen poh­jak­si tehtyä käsit­tämätön­tä sekasotkua:

    http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/slaskuraportti/luku8.htm

    Vastaa

14. OS:
    ”
    Eräs syy työt­tömien halut­to­muu­teen tehdä keikkatöitä opiske­li­joiden tapaan on pelko siitä, että pieni työkeik­ka ei ain­oas­taan leikkaa työt­tömyysko­r­vaus­ta, vaan saa sen viivästymään, kos­ka kaik­ki mah­dol­lisia tieto­ja työ­suh­teesta ja var­muut­ta sen päät­tymis­es­tä ei ole toimitet­tu työt­tömyyskas­salle tai Kelaan asianmukaisesti.
    ”

    Osmo uno­htaa yhden asian, eli toimeentulotuen.
    Jos toimeen­tu­lotuel­la elävä ottaa vas­taan yhdenkin kuukau­den kestävän työ­suh­teen, niin toimeen­tu­lotues­sa ansait­tu palk­ka las­ke­taan tulok­si määrit­tämät­tömän kestoisek­si ajaksi.

    Siis jos toimeen­tu­lotuel­la yksinelävä ottaa vas­taan työn esimerkik­si kuukaudek­si, ja kun tuon kuukau­den palk­ka kun esim. ylit­tää 500:lla eurol­la toimeen­tu­lotuen tason, niin 500 euroa vas­taavasti vähen­netään seu­raavas­sa toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­mas­sa. Niin san­otusti vyöry­tetään edel­lisen kuukau­den tulo­ja seu­raa­van kuukau­den tulok­si — toimeentulotukilaskelmassa.

    Työ­suh­teen tulisikin olla riit­tävän pitkä, että pää­sisi eroon toimeen­tu­lotues­ta, ja sit­ten kun ken­ties palaa takaisin toimeen­tu­lotuen piiri­in, niin viimeisim­män palkan ansio voisikin men­nä vyöyret­täväk­si seu­raavien kuukausien toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­maan, kun var­al­lisu­ut­ta syn­tyi työstä ja sai han­ki­tuk­si tarpeel­lisia hyödykkeitä palkallaan.

    Vastaa

15. Vuode­vai­h­teessa Kelal­ta tuli koro­tus akti­ivisille työt­tömille nimel­lä ‘työl­listämistä edist­tävät palve­lut’, jos­sa akti­ivi­nen työtön saa 95€ kuus­sa lisää osal­listues­saan tiet­ty­i­hin työvoima­hallinnon (ym.) toimen­piteeseen. Mut­ta aika moni tämän kan­nus­ti­men saa­jista on myös toimeen­tu­lotuen asi­akkai­ta. Ja miten tässä käy? Sen minkä val­tio lisää, sen kun­ta leikkaa. Ja miten käy näille ihmisille. He saa­vat tam­miku­us­sa ‘ison tilin’, mut­ta helmiku­us­sa toimeen­tu­lotues­sa tämä leikataan pois, ja sit­ten ihme­tel­lään, mis­tä saisi vip­piä sille kuulle (kun ei ymmär­rä, että kaik­ki mikä on ylimääräistä tilil­lä, pitäisi säästää, kun sen kuitenkin joutuu tilit­tämään takaisin).
    Mik­sei perus­tur­vaa laite­ta yhdelle luukulle, tämä ei edelleenkään hah­mo­tu. Perus­tur­va ei koskaan saavu­ta pitkäaikaistyöt­tömien, köy­himpi­en osalta perus­tur­vak­si kut­sut­tua tasoa (vaik­ka sil­lä ehkä on mah­dol­lista tul­la toimeen, kuten on tääl­lä todet­tu). Nyt puhutaan siis kan­nus­timista. Elämisen kus­tan­nuk­set laukkaa­vat aina edellä.
    Mik­sei siis perus­tur­vaa ja toimeen­tu­lo­tukea yhdelle luukulle. Nyt jär­jestelmä on tosi sat­un­nainen, kun ensin perus­tur­va riip­puu val­tion sat­tun­nais­es­ti muut­tuvista ‘sään­nöistä’ ja toisaal­ta kun­tien suh­tau­tu­mis­es­ta köy­hi­impi­in­sä (joka vai­htelee kaikissa sadois­sa kun­nis­sa). Sit­ten on vielä se sosi­aal­i­työn­tek­i­jän harkin­nan­varainen. Sen oikeu­den­mukaisu­u­teen luotan eniten, he ovat asiantun­ti­joi­ta tässä (ei tämäkään ihan auko­ton jut­tu silti ole). Mut­ta kun tehdään ihmis­suhde­työtä, insinööri­ti­etei­den objek­ti­ivi­su­us joutuu anta­maan tilaa sosi­aal­i­ti­etei­den objektiivisuudelle.
    Sinän­sä kan­natan Osmon veroko­rt­ti­mallia. Vaik­ka, että saa vali­ta, ‘minkälaisen veroko­rtin halu­aa’. Mut­ta sit­ten niin, että se minkä tien­aa, se jääköön käteen, älkäköön kukaan sitä viekö. ‘Se mikä ei voi olla oikeus eikä kohtu­us, ei myöskään voi olla laki’, vai miten se meni…

    Vastaa

16. Suosit­te­len kaikkia silp­pu- ja pätkä­työn­tek­i­jöitä liit­tymään työo­su­uskun­taan ja toim­i­maan sen kaut­ta, työn teet­täjä mak­saa vain yhden laskun ja tek­i­jä saa hyvis­sä ajoin asian­mukaisen palkkatodistuksen.
    Niitä jot­ka joutu­vat tur­vau­tu­maan toimeen­tu­lo­tu­keen ei tämäkään auta. Mut­ta jos tekee todel­lisia silp­putöitä mon­elle työ­nata­jalle, on helpo­mi asioi­da kas­san kanssa, kun on vain yksi palkkatodistus.

    Vastaa

17. Tuli­pa annet­tua väärää tietoa aiem­mas­sa ostauk­ses­sani, että toimeen­tu­lo­tuk­i­laisen palkkatyöstä saatu palk­ka vähen­täisi täysimääräis­es­ti toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­mas­sa toimeen­tu­lo­tukea. Mak­simisaan 150 €/kk on mah­dol­lista ansai­ta toimeen­tu­lo­tuki­normin päälle :

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
    #
    Toimeentulotukilaki
    1 luku
    11 §
    Huomioon otet­ta­vat tulot
    Tuloina ote­taan huomioon henkilön ja per­heen­jäsen­ten käytet­tävis­sä ole­vat tulot.
    Tuloina ei kuitenkaan ote­ta huomioon:

    Tuloina ei edel­lä 2 momen­tis­sa sääde­tyn lisäk­si ote­ta huomioon vähin­tään 20:tä pros­ent­tia ansio­tu­loista, kuitenkin enin­tään 150 euroa kuukaudessa. (28.1.2005/49)
    #

    Että jotain hyö­tyä toimeen­tu­lo­tuk­i­laisellekin palkkatyöstään syntyy.

    Vastaa

18. Taval­liselle teknikolle:

    Olet­taen, että kyseisen kun­nan toimeen­tu­lotues­sa nou­date­taan lakia tai että asi­akas osaa vaa­tia lakia nou­datet­tavak­si. Sama pätee Kelaan ja ylipäätään kaik­keen toimeen­tulovi­idakkoon. Lakia ei aina nou­date­ta tai ei ole antaa esim. harkin­nan­varaista tukea, kos­ka vuo­den bud­jet­ti on jo käytetty.

    Siis. Asi­akkaat eivät aina saa edes lak­isääteistä toimeen­tu­lo­tukea tai muu­ta avus­tus­ta, eläket­tä yms. Muutenkin jo syr­jäy­tyneet tai syr­jäy­tymässä ole­vat ihmiset eivät osaa tai jak­sa perätä aina oikeuk­si­aan tai ryhtyä aikaavievi­in valitusprosesseihin.

    Ain­han niitä lake­ja saa laa­tia, mikä ei esim. estä lomaut­ta­mas­ta opet­ta­jia. Kokon­aan eri asia on nou­date­taanko lake­ja ja miten nou­date­tan mis­säkin kunnassa.

    Vastaa

19. “Ain­han niitä lake­ja saa laa­tia, mikä ei esim. estä lomaut­ta­mas­ta opet­ta­jia. Kokon­aan eri asia on nou­date­taanko lake­ja ja miten nou­date­tan mis­säkin kunnassa.”

    Tämä on nyt ihan eri asi­aa, mut­ta kun otit esille…
    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la lomaute­taan, kun ei ole töitä. Opet­ta­jat lomaute­taan, kun on töitä. Mik­si opet­ta­jia ei lomaute­ta sil­loin, kun ei ole töitä, siis loma aikana? Perus­tunee uskon­nol­liseen vakau­muk­seen, opet­ta­jien pal­ka­lli­nen loma on pyhä?

    Vastaa

20. Osmo, tuo­ta aja­tus­ta voisi kehit­tää tähän yhden luukun peri­aat­teen suun­taan. Jos olisi yrit­täjälle ja työt­tömälle ja opiske­li­jalle ja kaikille muillekin sovel­tu­va veroko­rt­ti, jota käyt­täen jopa yksi­tyi­nen piharem­pan teet­täjä pysty­isi hel­posti mak­samaan verot, niin mon­en moi­set ongel­mat vähenisivät. 

    Yksi tut­tu pro­fes­sori aikoinaan yrit­ti selvit­tää miten saa lail­lis­es­ti mak­set­tua jollekulle (yksit­täiselle työt­tömälle, eikä yri­tyk­selle) piha-aidan maalaamis­es­ta. Lop­putu­los oli se, että selvit­tämiseen ja mak­samiseen menee enem­män aikaa kuin maalaamiseen. En tiedä onko tilanne nykyis­es­tä muuttunut.

    Vastaa

21. Soin­in­vaara: “En saanut mitään kun­non vas­taus­ta siihen, mik­si asi­aa ei voisi ratio­nal­isoi­da näin.”

    Eikö SATA-komite­as­sa siis perustel­tu ollenkaan mik­si jotain ei halut­tu ja mik­si jotain halut­ti­in, riit­ti vain kun vain oli jotain mieltä ilman perusteluita?

    Vastaa

22. “Mik­si opet­ta­jia ei lomaute­ta sil­loin, kun ei ole töitä, siis loma aikana? Perus­tunee uskon­nol­liseen vakau­muk­seen, opet­ta­jien pal­ka­lli­nen loma on pyhä?”

    Lomau­tus loma-aikana merk­it­see , että loma­palk­ka nollataan.
    Se voidaan tehdä muillekin työn­tek­i­jöille eli sen jäl­keen sinäkin saat lomail­la palkatta.

    Vastaa

    1. Kyse ei ole opet­ta­jien vuosilo­mas­ta vaan koul­u­lais­ten kesälo­mas­ta ajual­ta, jol­loin opet­ta­jat ovat töis­sä mut­ta eivät opeta.

       Vastaa

23. “Kyse ei ole opet­ta­jien vuosilo­mas­ta vaan koul­u­lais­ten kesälo­mas­ta ajual­ta, jol­loin opet­ta­jat ovat töis­sä mut­ta eivät opeta.”

    Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että opet­ta­jien palkkauk­ses­sa pitäisi pala­ta takaisin siihen malli­in, että palk­ka mak­se­taan (nykyiseen ver­rat­tuna korotet­tuna) vain siltä ajal­ta, kun on ope­tus­ta. Lop­puisi kaiken­lainen ketkuilu sen suh­teen, kelle mak­se­taan kesäkuukausi­na palkkaa, yms. Kyl­lä kansankynt­tilän nyt voisi kuvitel­la osaa­van sen ver­ran laskea, että saa säästet­tyä tal­ven ansioista rahaa kesäkuukausille.

    Vastaa

    1. Tuos­ta olen Riitan kanssa samaa mieltä. Sil­loin opet­ta­ja ei edes syyl­listy­isi mihinkään, jos tek­isi kesäl­lä jotain muu­ta asnsio­työtä, opet­taisi vaik­ka kesälukiossa.

       Vastaa

24. Mitä ihmettä tuo nyt käytän­nössä tarkoittaisi?

    Ettei opet­ta­ja olisi sit­ten kesäkuukausi­na oikeutet­tu toimeen­tu­loon — ei työttömyyskorvaukseenkaan? 

    Miten yhdelle ammat­tiryh­mälle voitaisi­in sälyt­tää velvoite jatku­vasti säästää palka­s­taan nor­maalin elämän perus­menoi­hin? Outo väiten on myös, että opet­ta­jat poikkeaisi­vat per­soon­al­lisu­udeltaan muus­ta väestöstä siten, että heille säästämi­nen olisi jotenkin helpom­paa kuin muille. 

    Aivan pystyynkuol­lut idea siis!

    Opet­ta­jien lomau­tuk­set ovat jotain niin raivos­tut­ta­van lyhyt­näköistä ja type­r­ää tältä yhteiskunnal­ta, että sen­su­uri iskee jos lai­tan tähän, mitä siitä ajattelen. 

    Opet­ta­ja luokas­sa on todel­lakin hin­tansa väär­ti. Minä en las­tani lähetä koulu­un lef­fo­ja kat­se­le­maan, vaan oppimaan.

    Vastaa

    1. Mik­si vak­i­tuises­sa viras­sa ole­vat opet­ta­jat eivät näin tek­isi, kun äitiys­lomit­ta­jienkin pitää ja kaikkien keikkatöitä teke­vien. Hoito­va­paal­ta­han palataan yleen­sä töi­hin kesäkuukausik­si. Nykykäytän­tö joka tapåauk­ses­sa tarkoit­taa, ettei opet­ta­ja saa opet­taa työaikanaan käsälukiossa.
       Voiko antaa las­taan sel­l­aisen opåetet­tavak­si, joka ei tästä selviä?

       Vastaa

25. Opet­ta­jien kesälo­maa pitäisi lyhen­tää vas­taa­maan yleistä kesälo­makäytän­töä. On aivan älytön­tä, että van­hem­mat joutu­vat kek­simään mitä ihmeel­lisimpiä jär­jeste­lyjä, että saa­vat kesäaikana lomansa sovitet­tua las­ten­sa lomien kanssa siten, että hom­ma toimii. Lap­sillekin loma on liian pitkä, kun ei ole tekemistä.

    Mik­si muiden työssäkäyvien per­hei­den pitää jous­taa yhden ammat­tikun­nan lomien takia? Tämä on todel­la epäkäytännöllistä.

    Vastaa

26. “Lomau­tus loma-aikana merk­it­see , että loma­palk­ka nollataan.
    Se voidaan tehdä muillekin työn­tek­i­jöille eli sen jäl­keen sinäkin saat lomail­la palkatta.”

    Sitä se ei merk­itse. Opet­ta­jil­la on run­saasti lomaa, joka ei ole vuosilo­maa — tämä sopii hyvin lomautusajaksi.
    Niin, jos min­ut lomaute­taan, saan tosi­aan lomail­la palkat­ta, sitähän se juuri tarkoittaa.

    Vastaa

27. Kyl­lähän näil­lä lomit­ta­jil­la ja keikkatyöläisil­lä on oikeus työt­tömyysko­r­vauk­seen sil­loin kun ei ole töitä. Tot­ta kai jokainen saa säästää, jos kykyä ja halua on, mut­ta eihän nyt siihen tuol­la tavoin voi velvoittaa. 

    Voivathan nämä lomit­ta­jat tehdä sit­ten muu­ta työtä kesäsin. Minä olen tot­tunut ajat­tele­maan, että vak­i­tuises­sa viras­sa olisi joitain etu­ja siihen näh­den, että toden­näköis­es­ti epäpätevänä tekee sijaisuuksia. 

    Ja voin todel­lakin antaa lapseni opetet­tavak­si (hul­lu sana­muo­to Osmol­ta) sel­l­aiselle ihmiselle, joka ei ole säästäväi­nen. En pidä säästäväisyyt­tä minään kri­teer­inä hyvälle opet­ta­jalle, vaan vankkaa tietopo­h­jaa, ped­a­gogisia kykyjä, ymmär­rystä lapsen kehi­tysp­sykolo­gias­ta sekä kyseenalais­tavaa, kri­it­tistä ja avoin­ta mieltä.

    Vastaa

    1. Keikkatyöläisel­lä on oikeus kesälo­maan, mut­ta keikan jäl­keen hän saa loma­palkan rahana ja hänen pitää itse säästää se kesälo­man ajaksi.

       Vastaa

28. Nordlin­in ajat­telu edus­taa tätä uut­ta “yhteiskun­nan on huole­hdit­ta­va lap­sis­tani 24/7 vuo­den ympäri”-mallia.

    Joku vas­tuu van­hem­mil­lakin on lap­sis­taan. Jos ei las­ten kesälo­mia pysty asial­lis­es­ti jär­jestämään, niin vika ei minus­ta ole opettajissa. 

    Lap­sillekin loma on liian pitkä, kun ei ole tekemistä.

    Jos tei­dän per­heessänne on täl­lainen ongel­ma, älä yleistä sitä mui­ta koske­vak­si. Meil­lä kyl­lä lap­sil­la on aina ollut aivan riit­tävästi tekemistä kesäisin. Ei kaiken niin ohjel­moitua tarvitse olla, ihan kotip­i­has­takin löy­tyy pikkuk­oul­u­laiselle var­masti kaikkea hauskaa. 

    Tietysti, jos lapsen oma-aloit­teisu­us ja mieliku­vi­tus on tapet­tu tietokone­peleil­lä ja tele­vi­si­ol­la, niin voihan olla että itsen­sä viihdyt­tämi­nen loma­l­la käy työstä..

    (En nyt tarkoi­ta, että Nordlin­in per­heessä olisi näin, vaan yleisenä huomiona tuttavapiiristä)

    Vastaa

29. Nyt kun aihe tuli esi­in, niin voisiko harki­ta koulu­jen kesälo­man lyhen­tämistä? Suo­ma­lainen kesälo­ma on ymmärtääk­seni kan­sain­välis­es­ti kat­soen aika pitkä. Aikaisem­min se oli vielä vähän pidem­pi. Lie­neekö perua maat­alous­val­taiselta ajalta?

    Koulus­sa pystytään puut­tumaan las­ten ongelmi­in, jot­ka eivät muul­loin tule ilmi. Kesälo­man aikana pien­i­t­u­lois­t­en per­hei­den lapset myös jäävät jäl­keen muista, kos­ka he eivät lue niin paljon kir­jo­ja eivätkä keskustele aikuis­ten kanssa. 

    Kesälo­man lyhen­tämisen vastapain­ok­si voitaisi­in lait­taa kun­non lomat syksylle ja keväälle, lyhen­tää pisimpiä koulupäiviä tai lisätä tun­timäärää. Julk­isu­udessa­han esitetään kouluille jatku­vasti uut­ta opetet­tavaa. Kesäku­un alkua voitaisi­in myös käyt­tää ret­ki- ja leirik­oulu­toim­intaan ynnä muuhun.

    Tan­skas­sa lukukausi päät­tyi 18.6. vuon­na 2005, Nor­jas­sa samoi­hin aikoi­hin, Ran­skas­sa 2.7. vuon­na 2005, Sak­sas­sa heinäku­un alus­sa. ( Lähde: Ope­tus­min­is­ter­iön selvi­tys koulu­jen työa­joista: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/yleissivistaevae_koulutus/perusopetus/perusopetus/opetusministerioen_selvitys_koulun_tyoeajoista/tyoaika23052005.pdf )

    Vastaa

30. “Sitä se ei merk­itse. Opet­ta­jil­la on run­saasti lomaa, joka ei ole vuosilo­maa – tämä sopii hyvin lomautusajaksi.Niin, jos min­ut lomaute­taan, saan tosi­aan lomail­la palkat­ta, sitähän se juuri tarkoittaa”

    Sil­loin var­maan palataan entiseen eli palk­ka mak­se­taan vain työkuukausilta.

    Vastaa

31. On tarkoi­tus, että opet­ta­ja kesäl­lä oma­toimis­es­ti koulut­tau­tuu, tutus­tuu eri opet­tamien­sa alo­jen ja kas­va­tusti­eteen uusim­paan kirjallisuuteen. 

    Tämä siis poistuisi? 

    Minus­ta on tärkeää, että opet­ta­ja jatku­vasti kehit­tää ja sivistää itseään, joten en pidä tätä hyvänä asiana. Moni ei ehdi tai jak­sa tätä tal­ven aikana tehdä, joten vaarana on jumit­tumi­nen van­haan ja samaan, niin tiedois­sa kuin kas­vatuk­sel­li­sis­sa taidois­sa ja asenteissa.

    Vastaa

32. Kröhöm. Saiskos opet­ta­jakin sanoa jotakin?

    Onhan meil­lä kieltämät­tä pidem­mät lomat kun useim­mil­la. Välil­lä kuitenkin on käynyt mielessä, että tämä on keino, jol­la opet­ta­jankin ammat­ti­in vielä saadaan houkutel­tua hyvää työvoimaa — palk­ka kun ei ole kovin kehuttava.

    Jotenkin täl­lainen keskustelu, jos­sa huonos­ti peit­et­ty kau­na (ikäviä koulu­muis­to­ja?) naamioidaan vakavak­si yhteiskun­nal­lisek­si puheen­vuoroksi, on aika alhaista.

    Tai jos tälle lin­jalle todel­la halu­taan lähteä, voitaisi­in tietysti men­nä kat­so­maan vaik­ka yliopis­ton pro­fes­sor­e­i­ta: niil­lä on eläke­vir­ka ja pari tun­tia ope­tusvelvol­lisu­ut­ta viikos­sa. Entäpä Ylen kuu­lut­ta­jat? Juo­vat var­maan kaf­fia sen ohjel­ma-ajan. Juon­non jäl­keen­hän voisi kiire­htiä aut­ta­maan kroonikkosairaita.

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

    1. Minus­ta kenenkään ei pidä kade­htia sitä, että opet­ta­jan osa olisi liian hyvä; eihän tuonne nyt val­taisaa tunkua ole.
       Opet­ta­jien vaan pitäisi päät­tää, onko kesälo­ma loma-aikaa vai työaikaa. Sil­lä on merk­i­tys­tä kahdessa asi­as­sa. Jos se on työaikaa, sil­loin ei peri­aat­teessa ole oikeut­ta tehdä muu­ta työtä, esimerkik­si opet­taa kesälukios­sa. Toisek­si, kun se on työaikaa, jotkut hoito­va­paal­la ole­vat katso­vat oikeudek­seen keskeyt­tää hoito­va­paansa kesän ajak­si ja pala­ta taas hoito­va­paalle lukukau­den alka­es­sa. Minus­ta tämä on väärin, eri­tyisen väärin se on sijaista kohtaan. 

       Sik­si olisi yksinker­taise­maa määritel­lä, että opet­ta­jil­la on pitkä loma.

       Vastaa

33. Eli­nalle, joka kir­joit­taa väärää tietoa minusta.

    “Nordlin­in ajat­telu edus­taa tätä uut­ta “yhteiskun­nan on huole­hdit­ta­va lap­sis­tani 24/7 vuo­den ympäri”-mallia.”

    “Joku vas­tuu van­hem­mil­lakin on lap­sis­taan. Jos ei las­ten kesälo­mia pysty asial­lis­es­ti jär­jestämään, niin vika ei minus­ta ole opettajissa.”

    En ajat­tele näin kuten Eli­na kir­joit­taa, hän aset­taa omat ajatuk­sen­sa min­un päästä läht­eneik­si. Ilman muu­ta hyväksy­isin sen jos meil­lä kaikil­la olisi samat lomat kuin opet­ta­jil­la, jol­loin voisimme viet­tää pitk­iä lomia lap­siemme kanssa. Kuitenkin se on reali­teet­ti, ettei yhteiskun­ta ja työelämä ole sel­l­ainen, joten me van­hem­mat joudumme sopeu­tu­maan työelämän vaa­timuk­si­in. Täl­lä het­kel­lä ei ole järkeävää, että menisin työ­nan­ta­jalle sanomaan, että min­ulle kuu­luisi yhtä hyvät kesälo­mat kuin opettajilla.

    Tietääk­seeni meil­lä on kouluis­sa pienem­mät tun­timäärät, kuin yleen­sä EU-mais­sa, joten tältäkin osin varaa olisi koulu­vuot­ta piden­tää kesä-ajalle.

    Vastaa

34. Kesälo­man aikana pien­i­t­u­lois­t­en per­hei­den lapset myös jäävät jäl­keen muista, kos­ka he eivät lue niin paljon kir­jo­ja eivätkä keskustele aikuis­ten kanssa.

    Mihin tutkimuk­seen tämä Toimit­ta­jan väit­tämä perus­tuu? Ei tai­da perus­tua muuhun kuin orig­inel­li­in yksityisajatteluun..

    Oppimis­tu­lok­set ovat Suomes­sa (vrt. Pisa) huo­mat­tavasti tasaisem­pia eri sosi­aalilu­okkien välil­lä kuin maini­tuis­sa lyhyem­pi­en lomien mais­sa. Aina toki voi speku­loi­da oli­si­vatko ne vielä tasaisem­pia, jos olisi lyhyet lomat, mut­ta se jää täysin olet­ta­muk­sen asteelle. 

    Ja jos joidenkin per­hei­den ongel­ma on se, että lap­sil­la ei ole tekemistä lomil­la, niin miten se pois­tu­isi las­ten istues­sa sisäl­lä rän­täsadet­ta ja loskaa ihmettelemässä mar­rasku­us­sa ja maalisku­us­sa. Kesäl­lä ulkoilu on paljon mukavam­paa — lapsistakin. 

    Kesäl­lä sen­tään joku naa­puri tai suku­lainen yleen­sä on aina loma­l­la, joten pien­ten koul­u­lais­ten hoitokin on helpom­min ratkaistavis­sa kuin syksyl­lä ja kevääl­lä, jol­loin kukaan ei käytän­nössä ole lomalla.

    Vastaa

35. Minus­ta se, että opet­ta­jat voivat keskeyt­tää hoito­va­paan kesän ajak­si, on ker­ras­saan häpeäl­listä. Jo pelkkä se mah­dol­lisu­us on syn­nyt­tänyt kun­tasek­to­rille tilanteen, jos­sa, ei ain­oas­taan opet­ta­jien sijaiset (vedoten tähän), myös kaik­ki muukin koulu­toimen täl­lainen henkilökun­ta yksinker­tais­es­ti irti­san­o­taan kesik­si: siivoo­jat, psykolog­it, kuraat­torit jne. 

    Sen ver­ran talous­lib­er­aali olen, että en pidä tätä maail­man suurim­pana vääryytenä sinän­sä, mut­ta se on tehnyt näistä nais­val­tai­sista aloista kam­mot­ta­van tehot­toman pelin pelikent­tiä. (Tämä ei toden­näköis­es­ti rajoitu koului­hin, vaan on yleistä kaikil­la nais­val­taisil­la julkisen sek­torin aloil­la, luulen).

    On toimia/virkoja, joiden halti­jat ovat virkava­pail­la; tyyp­il­lis­es­ti viran­halti­jat ovat äitiys­va­pail­la tai hoito­va­pail­la, mut­ta van­hem­mat (yleen­sä naiset) ovat usein hoita­mas­sa jotain muu­ta toin­ta. Kun­ta säästää kun ei tarvitse mak­saa palkkaa; palkataan sijainen. Sijainen palkataan vain koulu­jen auki­oloa­jak­si — muil­la aloil­la luo­daan mui­ta aiko­ja, jol­loin toim­i­taan vajaamiehi­tyk­sel­lä, peli ei ole ihan niin kovaa. 

    Sijaisille lupail­laan, että kun uskol­lis­es­ti olet meil­lä tietyn ajan sijaisuuk­sia tekemässä, niin olet seu­raa­va, joka saa toimen. Toimen tul­lessa auki, työn­tek­i­jä — siis tässä tapauk­ses­sa nainen — jääkin sit­ten reilu puolen vuo­den päästä äitiys­lo­ma­lle ja siitä hoito­va­paille jne, ja uusi sijais­rum­ba alkaa. Tätä kestää muu­ta­man vuo­den, kos­ka lap­sia tehdään yleen­sä kaksi.

    Peli ei pää­ty tähän: osa töistä on sel­l­aisia, että työn­tek­i­jälle on kysyn­tää muual­lakin julkisel­la sek­to­ril­la (kuraat­torit ovat sosi­aal­i­työn­tek­i­jöitä, psykolog­it, jne). No, kun äitiys­lomien ja hoito­va­paiden put­ki päät­tyy, työn­tek­i­jä läh­teekin muualle, minne hänel­lä ei ollut ennen mitään mah­dol­lisu­ut­ta päästä toimeen, kos­ka nuo­ria, lapset­to­mia naisia ei palkata. 

    Tämä pelin ongel­mat eivät ole mas­si­iviset rahavir­to­jen kannal­ta, mut­ta las­ten­teko kyl­lä lykkään­tyy monil­la tässä yhtey­dessä, usein pitkälle kol­menkymme­nen yli. Ottaen huomioon, kuin­ka iso julki­nen sek­tori Suomes­sa on, niin tästä löy­tynee yksi tek­i­jä, joka on nos­tanut ensisyn­nyt­täjien ikää.

    Vastaa

36. “Sitä se ei merk­itse. Opet­ta­jil­la on run­saasti lomaa, joka ei ole vuosilo­maa – tämä sopii hyvin lomautusajaksi.Niin, jos min­ut lomaute­taan, saan tosi­aan lomail­la palkat­ta, sitähän se juuri tarkoittaa”
    Sil­loin var­maan palataan entiseen eli palk­ka mak­se­taan vain työkuukausilta.
    Joopa joo.
    Ei kai kukaan kuvit­tele, että esitän lomaut­tamista val­lit­se­vak­si käytän­nök­si. Mut­ta JOS lomaute­taan, lomautet­takoon samal­la taval­la kuin työ­markki­noil­la yleen­sä, sil­loin kun ei ole työtä tarjolla.

    Vastaa

37. Minne nyt sit­ten on val­taisa tunku? Teat­teriko­rkeaan kyl­lä on tungumpi. 

    Oulun yliopis­ton luokanopet­ta­jak­oulu­tuk­sen 20 aloi­tu­s­paikkaa haki vuon­na 2009 kuitenkin 1 261 ihmistä. 

    Suomen yliopis­to­jen 570 koulu­tu­so­hjel­man joukos­sa tämä oli seit­semän­näk­si suosi­tu­in. Tam­pereen luokanopet­ta­jan koulu­tu­so­hjel­ma oli 12. 

    Ei siis mitään eri­ty­istä tunkua Osmon mielestä?

    Kaik­ki luokanopet­ta­jan koulu­tu­so­hjel­mat ovat sadan suosi­tu­im­man joukos­sa pait­si tietysti ruotsinkielisi­in ohjelmi­in voi lähin­nä kävel­lä sisään. 

    http://www.ksml.fi/multimedia/archive/00095/yo_paasyvaikeus2009_95086a.pdf

    Mut­ta ei nyt puhuta ruotsinkieli­sistä, joiden Pisa-men­estyskin oli muis­taak­seni Bul­gar­i­an luokkaa..

    Uskoisin, että luokanopet­ta­jan koulu­tuk­seen ei hakeudu­ta lomien takia, vaan ihan muut tavoit­teet ovat mielessä. Eli en ole­ta, että luokanopet­ta­jik­si valikoitu­vat Suomen laiskim­mat ihmiset.

    Vastaa

38. “Tot­ta kai jokainen saa säästää, jos kykyä ja halua on, mut­ta eihän nyt siihen tuol­la tavoin voi velvoittaa.” 

    Hieno kom­ment­ti Elinal­ta. Toimeen­tu­lotuen hak­i­joil­ta edel­lytetään, että aiem­mista tuloista olisi pitänyt ymmärtää säästää vaik­ka äkil­lisen sairas­tu­misen var­al­ta, kos­ka aiem­pi­en kuukausien toimeen­tu­lo vaikut­taa käytän­nössä toimeen­tu­lotuen saamiseen. Nämä las­ke­taan peri­aat­teel­lisel­la tasol­la eli sil­lä onko tilil­lä oikeasti rahaa säästössä pahan päivän var­alle ei ole merk­i­tys­tä, ellei käytetä eril­listä hark­in­taa. Pie­nien tulo­jen kohdal­la tämä ei ole oikeu­den­mukaista. Tilanteen lain­mukaisu­ud­es­ta en tiedä.

    Tääl­lä keskustelti­inkin jo aiem­min, että saadessaan keikkatyötä toimeen­tu­lotuen varas­sa elävän pitää säästää seu­raavien kuukausien var­alle eli kuten jo on tul­lut mainit­tua val­uu ylimääräi­nen tulo käytän­nössä hukkaan.

    Vastaa

39. On tarkoi­tus, että opet­ta­ja kesäl­lä oma­toimis­es­ti koulut­tau­tuu, tutus­tuu eri opet­tamien­sa alo­jen ja kas­va­tusti­eteen uusim­paan kirjallisuuteen. 

    Nyt vas­ta tajusin. Nämä opet­ta­jat, jot­ka palaa­vat hoito­va­paal­taan töi­hin kesäkuukausik­si, tietysti käyt­tävät nuo kesäkuukaudet oma­toimiseen kouluttautumiseen.

    Vastaa

40. Olen samaa mieltä tääl­lä maini­tun ehdo­tuk­sen kanssa, että opet­ta­jille mak­set­taisi­in samaa vuosi­palkkaa, mut­ta se jaet­taisi­in mak­set­tavak­si vain sille ajalle, jol­la he oikeasti tekevät työtä tai ovat vuosilo­ma­l­la. Tämä pois­taisi kak­si mainit­tua epäkohtaa:
    1. Kun­nat lomaut­ta­vat opet­ta­jat (tai ainakin sijaiset) koulu­jen kesälomien aikaan. Käytän­nössä täl­lä tavoin kyseinen kun­ta ei joudu mak­samaan samaa vuosi­palkkaa kuin muut kun­nat, mut­ta saa täs­mälleen saman opetustyön.
    2. Ja vielä pahempi, opet­ta­ja tulee “töi­hin” hoito­va­paal­ta kesälo­man ajak­si ja palaa sit­ten vapaalle lukukau­de­na alka­es­sa. Minus­ta on usko­ma­ton­ta, että joku kehtaa täl­laista tehdä, vaik­ka kai se lain mukaan sal­lit­tua onkin. Tämä on etenkin törkeää, jos tämän vuok­si kyseisen hoito­va­paal­la ole­van tilal­la ole­va sijainen saa kenkää niiden kesäkuukausien ajaksi. 

    Mitä kesälo­man pitu­u­teen tulee, niin sanois­in, että Suomes­sa ilmas­ton vuok­si lomat kan­nat­taa keskit­tää kesään. Mon­es­sa muus­sa maas­sa viikon lomia on ripotel­tu sinne pitkin luku­vuot­ta, mut­ta en näe näis­sä mitään eri­tyisen hyvää. Samal­la tavoin van­hem­mat joutu­vat kek­simään lap­sille tekemistä niiden viikko­jen ajak­si. Yleen­sä se on vielä vaikeam­paa kuin yht­enäisen kesälo­man aikana. Viikon pesti­in on paljon vaikeampi saa­da las­ten­vah­tia kuin yht­enäiseen kuukau­den keikkaan. Opiske­li­joil­la on myös sopi­vasti kesälo­ma myös kesäl­lä, joten niistä voi suh­teel­lisen hal­val­la saa­da jonkun kat­so­maan las­ten perään.

    Vastaa

41. Vähän vielä kom­ment­te­ja kateed­erin tältä puolelta. Ensin­näkin on tot­ta, että on häpeäl­listä, että vuo­den sijase­na ollut opet­ta­ja aje­taan kortis­toon kesäk­si. OAJ voisi — jos todel­la halu­aisi — kyl­lä saat­taa sijais­ten asi­atkin kuntoon.

    Muu­tamia seikko­ja kuitenkin kan­nat­taa asi­as­ta muistaa: 

    Pääsään­töis­es­ti onge­ma kos­ket­taa nuo­ria opet­ta­jia — on aina kos­ket­tanut. Eli kyseessä on alan tyyp­illi­nen epäko­h­ta, ja varsin mon­et niistä opet­ta­jista, jot­ka nykyään palaa­vat kesälo­mak­si “töi­hin”, ovat muu­ta­maa vuot­ta aikaisem­min ilmoit­tau­tuneet kesäku­us­sa työttömäksi.

    Toisaal­ta opet­ta­ja ei voi säästää lomaansa — niin kuin kaik­ki muut voivat. Jos syn­ny­tys osuu keväälle, kaikkien muiden alo­jen työn­tek­i­jät siirtävät kesälo­mansa äitiys­lo­man jat­keek­si — ei liene kohtu­ullista, että opet­ta­ja on kesäku­us­sa sekä äitiys- että kesälomalla.

    Tiedän kyl­lä tapauk­sia, jois­sa viran­halti­ja olisi halun­nut esimerkik­si puolit­taa kesälo­man palkan itsen­sä ja sijaisen kanssa, mut­ta kun­ta on ilmoit­tanut, että sijaiselle ei kuitenkaan mak­se­ta. Onko sil­loinkin moraali­ton­ta keskeyt­tää äitiysloma?

    Opet­ta­jien pakkaus vaatisi toki remont­tia, mut­ta kun neu­vot­telu­os­a­puole­na on Kun­nalli­nen työ­markki­nalaitos, OAJ:n ei yksinker­tais­es­ti kan­na­ta antaa yhtään perik­si. Sik­si myöskään alan epäko­htia ei saa­da korjatuksi.

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

42. “Vähän vielä kom­ment­te­ja kateed­erin tältä puolelta. Ensin­näkin on tot­ta, että on häpeäl­listä, että vuo­den sijase­na ollut opet­ta­ja aje­taan kortis­toon kesäk­si. OAJ voisi – jos todel­la halu­aisi – kyl­lä saat­taa sijais­ten asi­atkin kuntoon.”

    Ei vapaista päätä OAJ vaan työ­nan­ta­ja. Jos työ­nan­t­ja tekee hölmöjä sopimuk­sia niin ei se ole oaj:N VIKA

    Vastaa

43. “Tämä on etenkin törkeää, jos tämän vuok­si kyseisen hoito­va­paal­la ole­van tilal­la ole­va sijainen saa kenkää niiden kesäkuukausien ajaksi. ”

    Ei kun­ta pqlkkaa sijaisia kesäa­jak­si. Nuo määräaikaiset opet­ta­ja­sopimuk­set ovat aina syys­lukukau­den alus­ta kevätkau­den lop­pu­un eli sijainen lentää joka tapauk­ses­sa kortistoon

    Vastaa

44. Niil­lä seikoil­la joil­la opet­ta­jien pitk­iä kesälo­mia perustel­laan, voitaisi­in perustel­la mon­elle muullekin ammatille pitk­iä lomia. Mitenköhän näis­sä ammateis­sa toimi­vat sit­ten oikein pär­jäävät lyhyem­mäl­lä lomalla?

    Vastaa

45. Työt­tömille voisi olla byrokra­t­ian kannal­ta helpom­paa antaa parin kuukau­den mit­tainen “pelas­tus­ren­gas”. Parin kuukau­den vapau­tus, jon­ka aikana työ­tu­lot eivät vaiku­ta mihinkään sosi­aal­i­tuki­in. Vapau­tuk­sen voisi myön­tää sosi­aal­i­toi­mi toimeen­tu­lotuen ase­mas­ta jos hak­i­ja saisi lyhy­taikaisen työpaikan.

    Tänä aikana työtön pää­sisi helpom­min kädestä suuhun ‑syöksykier­teestään, voisi mah­dol­lis­es­ti saa­da pienen puskuri­ra­han työt­tömyys­tur­van myöhästymisen puskurointiin.
    Aikaa ja puskuri­ra­haa jäisi ehkä myös jär­jestää las­ten­hoito, asum­isolot ja totutel­la taas työssäkäyn­nin perusrutiineihin. 

    Ihmi­nen pää­sisi näyt­tämään työkykyn­sä ilman vaaraa taloudel­lis­es­ta lisäkatastrofista.

    Vastaa
46. Paluuviite: Reaaliaikainen tulorekisteri – jäävätkö byrokratialoukut historiaan? | Second-Best World