Paljonko ruoka maksaa

10.1.2010 · Aihe: SATA-komitea 

Simputin huvikseni kalorilaskuria ja tein kuukauden ostoslistan, jolla yhden hengen pitäisi saada kuukauden ravinto. Tarkistin paikallisesta S-Marketista, paljonko tällaisesta ostoksesta joutuu maksamaan. Energiaa tässä on 2750 kcal/päivä, ja valkuaisaineitakin vähän liikaa, joten pieneen hävikkiin on varaa. Tämä ei ole mikään ravinto-opillinen suositus, vaan laskelma siitä, mitä ruoka maksaa.

Oletin alkoholia käytettävän keskimääräisesti eli vajaat 10 ltr. puhdasta alkoholia vuodessa. Se syntyy esimerkiksi pullolla olutta päivässä ja pullolla viiniä viikossa. Tämä ruokakori maksaa noin 200 euroa, ilman alkoholia noin 140 euroa.

Ruoka oletetaan ostettavan peruselintarvikkeina, ei eineksinä. Jopa leipä leivotaan tässä itse, koska Suomessa leipä on niin kallista. (Meillä se on kallista siksi, että se leivotaan yöaikaan toisella puolella maata, pakataan muovipusseihin ja kuljetetaan pitkiä matkoja. Muualla joudutaan tyytymään korttelileipomon niin hätäisesti leipomiin leipiin, ettei niitä ehditä edes jäähdyttää ennen myymistä. Siksi muut saavat leipänsä halvemmalla.)

Näistä tarvikkeista voi tehdä perusruokaa, leipoa leipää, pullaa, kakkuja piiraita. Erittäin hyvin voi syödä, jos vähän näkee vaivaa.

Euro Kg  
4,30 2 kg Kaurahiutaleet
2,40 4 kg Jauhot
1,62 1 kg Pasta
3,00 1 kg Riisi
1,10 2 kg Peruna
0,72 500 g Kuivatut herneet
2,63 500 g Soijarouhe
11,00 1 kg Lohi
6,00 500 g Broileri
3,80 30 kpl Muna
8,00 1,2 kg Jauhelihaa
7,00 500 gr. kinkkuleikkeleet
5,00 6 ltr maitoa
2,80 500 g maitorahka
11,25 1,5 kg Kevytjuusto
5,00 1 kg Raejuusto
6,40 1,5 ltr Kevytkerma
5,00 1 ltr RuokaCreme
3,30 0,5 ltr Kuohukerma
6,00 2 kg Kaali
3,00 1 kg tomaatti
3,00 4 kg Lanttu, porkkana, punajuuri
3,00 2 kg omena, punaherukka
2,00 4 ltr Tuoremehu
31,00 30 pl. III-olut
28,00 4 pl. Puna/valkoviini, täyteläinen/makea
1,25 1,5 kg sokeri
12,00 1 kg suklaa
0,85 0,6 ltr rypsiöljy
2,80 800 g jääkaappimargariini
2,00 20 kpl liemikuutio
2,10 3 kg tomaattimurska
2,00 200 gr kaakaojauhe
10,00   mausteita ym
199,32    

Jotkut hinnoista jouduin arvaamaan. Vaikka ne olisivat ihan vinksallaan, ne eivät tätä laskelmaa paljon heilauttaisi.

Näin yksipuolisesti ai tarvitse syödä, sillä nämä elintarvikkeet eivät ole erityisen halpoja. Ne on siksi vaihdettavissa johonkin toiseen suunnilleen samanhintaiseen.

Tällä laskelmalla halua osoittaa, että 417 euron perusturva riittää hyvin itse valmistettuun ruokaan. Köyhyysongelman kanssa tällä havainnolla sinänsä ei ole mitään tekemistä. Olen joskus vakoillut, mitä pienituloisilta vaikuttavat ihmiset kaupasta ostavat. Heidän ruokakorinsa ei juuri muistuta tätä. Tämä laskelma osoittaa, että sille, jolla elämän perusasiat ovat kunnossa (ja joka asuu ehkä kommuunissa) matalinkin perusturva riittää mukavaan elämään, jos elämän sisältö löytyy muualta kuin kuluttamisesta.

Kommentit

177 Vastausta artikkeliin “Paljonko ruoka maksaa”

  1. Elina kirjoitti 10.1.2010 kello 15:15

    Ihan kiinnostava laskelma!

    Mutta missä luuraa jokaisen työttömän peruseväs: lenkkimakkara? Kyllä pienituloisen kannattaa tehdä makkarakeittoa, makkarakastiketta jne…

    Ja mitä ihmettä soijarouheella tekee? En ole koskaan käyttänyt, en työllisenä enkä työttömänä. Ei kannata myöskään ostaa kevytjuustoa, vaan ihan täysrasvaista laatua, samanhintaista nääs.

    Sokerin määrä on minusta ylimitoitettu, joskin kulueränä se tietty on mitätön tässä. Meillä kuluu kolmen hengen perheessä ehkä viitisen kiloa vuodessa leivontaan. Muuten sille ei ole mitään käyttöä. Maitoa puolestaan on minusta kovin vähän, jos laittaa puuroja ja muutenkin.

    Tuossa on paljonkin tinkimisen varaa vielä, jos ei ole kulinaristista sorttia eli ruoka ei ole kovin tärkeä elementti elämässä. Yksikin erä siian mätiä saa budjetin vinksalleen.

    Tarjouksia kannattaa myös seurata tarkkaan ja S-ketjun 30 prosentin alennuksella myytäviä “viimeinen käyttöpäivä koittaa huomenna” -tuotteita. S-ketjun myymät Rainbow-tuotteet ovat todella laadukkaita ja aina vähintään 20 prosenttia edullisempia kuin vastaava merkkituote, usein jopa 50 prosenttia.

    Jos polttaa askin päivässä tupakkaa, niin se tekee 150 euroa tuohon lisää… Sitä voi tietysti paheksua, mutta kyllä varmasti työttömäksi joutuminen on huonoin hetki yrittää lopettakaan, jos siihen tapaan on kiinnittynyt.

    Mielenkiintoista olisi kuulla, miten pienituloiset erottuvat kassajonossa silmämääräisesti Stockan herkussa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Teemu Kemppainen kirjoitti 10.1.2010 kello 15:30

    En ole ehtinyt vastaavia laskelmia tehdä mutta olen samaa mieltä siitä, että vähällä rahalla pystyy syömään monipuolisesti.

    Nykyiset uusavuttomat ilmeisesti olettavat, että joka päivä pitäisi syödä Hesburgerissa, tilata pizzataksi, tai ostaa kaupasta kalliita valmisruokia.

    Osmon listasta en oikein ymmärrä, miksi pullo olutta päivässä on laskettu mukaan. Miksei samantien aski Norttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Pekka Kaukalo kirjoitti 10.1.2010 kello 15:45

    Vieläkin halvemmalla voi päästä jos on valmis tinkimään ruuan monipuolisuudesta.

    Laskeskelin internetin tietolähteiden avulla että seuraavasta ruokakorista saisi kuukaudeksi suunnilleen kaikki tarvittavat ravintoaineet (vitamiinit, rasvat, mineraalit, energiat, proteiinit):

    – 15 kg tummaa makaronia, yhteensä 21e

    – 30 kappaletta monivitamiinimineraalipillereitä, yhteensä 2.1e

    – Litra rypsiöljyä, 3e

    Tekee noin 26 euroa kuukaudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. liisa kirjoitti 10.1.2010 kello 15:48

    että 1 kilo lohta ja 500 grammaa broileria ja
    1,2 kiloa jauhelihaa riittää KUUKAUDEKSI…
    ei taida soininvaara paljon ymmärtää ravitsemuksen päälle….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2010 kello 16:27

    Myös 500 grammaa kinkkuleikettä. 110 grammaa lihaa/kalaa päivässä. Lisäksi yksi kananmuna/päivä. Valkuaisainetta joka tapauksessa tuli liikaa. Aluksi lihaa oli enemmän, mutta laskuri varoitti liiasta proteiinista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 10.1.2010 kello 16:19

    Eli tuosta voidaan sis vetää kaksi johtopäätöstä:
    – alkoholiverotus on liian korkea ja että
    – perusturvaa on syytä leikata kannustavuuden takia. 😉

    Asiaa voisi miettiä syvemmältäkin. Mikä meni yhteiskunnassa vikaan? Vielä sotien jälkeen esiemrkiksi tavallisissa virkamiesperheissä oli piika, jolloin yksi henkilö sai työpaikan ja perhe eli terveellisemmin, kun ruoka laitettiin kotona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Anna-Liisa kirjoitti 10.1.2010 kello 16:37

    [b]KILO[/b] suklaata??!! 😮

    Jokaisella tietysti on omat ruokansa eikä ruoka-aineiden tarpeellisuudesta kannata kauheasti rähjätä, mutta KILO SUKLAATA?!?!?!

    Kaakaota en sen sijaan ollenkaan ihmettele, vaikka luulisin ettei sekään ihan joka suomalaisen päivittäiskulutukseen kuulu (minulla kyllä kuuluu, ihan joka päivä; mainitsen tämän jotta kävisi selväksi etten aseta kaakaota kyseenalaiseksi siksi etten itse sitä käyttäisi). Onko muuten kyse kaakaojuomajauheesta vai oikeasti kaakaosta?

    Hehee, veikkaanpa että tästä tulee ziljoona kommenttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Sylvesteri kirjoitti 10.1.2010 kello 16:39

    “110 grammaa lihaa/kalaa päivässä.”

    Onpa kyllä vähän. Itse syön tuplasti tuon per ateria.

    Toisaalta kuten sanoit, ruoat eivät ole halvimmasta päästä. 7e/kilo jauhelihaa on selvästi jotain naudan paistijauhelihaa, tavan sika-nautaa saa 4 e/kg, samoin juustoa 4 e/kg ja 11e kilosta lohta on sekin aika paljon. Samaten broileri näyttää aika kalliilta.

    Arvioisin että lihan määrän voisi samantien tuplata, jos ne hinnat katsottaisiin Lidlistä sekä osa vaihettaisiin halvempiin vaihtoehtoihin.

    Tietenkin tilanne muuttuu jos on niin kiire ettei ehdi kuin lähisiwaan 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Rotwang kirjoitti 10.1.2010 kello 16:41

    että 1 kilo lohta ja 500 grammaa broileria ja
    1,2 kiloa jauhelihaa riittää KUUKAUDEKSI…
    ei taida soininvaara paljon ymmärtää ravitsemuksen päälle

    Osmon mainitsemien kinkkuleikkeen ja kananmunan lisäksi hyviä proteiinin lähteitä listalla ovat:
    -kuivatut herneet
    -soijarouhe
    -maitorahka
    -raejuusto
    -kevytjuusto
    -maito

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Liian vanha kirjoitti 10.1.2010 kello 16:43

    Riippuu vähän missä iässä lapset ovat. Minulla oli kaksi poikaa kasvupyrähdysiässä 11-15 vuotiana ja tuntui, ettei mikään riitä, kilon pihvikin häipyi naamaan lsukkeiden ja jälkiruuan kanssa.Mutta mittaa onkin tullut 190 cm
    Mutta nyt näyttää, että kulutus on hiipunut.
    Noilla annoksilla varmaan pärjää aikuinen, joka ei tee mitään kovin rasittavaa .

    Mutta jos liikkuu paljon niin kulutus nousee 4000 kaloriin

    Yksi näkökohta on , että Helsingin koulujen ruoka on huonontunut monella tavalla viime vuodesta.
    Aikaismemin pojat pitivät ruokaa hyvänä ja olivat tyytyväisiä.
    Nyt vanhempi soittaa jo bussista , josko ruoka olisi valmista eli kouluruoka ei enää tarjoa riittävää ravintoa.

    Tämä siirtää tietysti syönnin tarvetta kotiin

    Nuorempi syö nyt kaksi kertaa illassa vaikka viikonlopun annokset ovat pienentyneet.
    Toinen huomio, on,että mausteita ei ole enää koulussa ja muutenkin ruuat ovat yksinkertaistuneet ja vetisiä.

    Eli koulussa ruokailu alkaa olla veden siirtelyä paikasta toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Liian vanha kirjoitti 10.1.2010 kello 16:46

    “Vielä sotien jälkeen esiemrkiksi tavallisissa virkamiesperheissä oli piika, jolloin yksi henkilö sai työpaikan ja perhe eli terveellisemmin, kun ruoka laitettiin kotona”

    Missä se piian perhe söi ja kuka piian perheelle laittoi ruuan ?? Söikö piian perhe terveellisesti ?

    Logiikka on sma kuin Indonesiassa. Nainen voi mennä töihin vain, jos saa hyvän palvelijan ja lastenhoitajan kotiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tvaara kirjoitti 10.1.2010 kello 16:49

    Tarkkoja laskelmia tehdessä tulisi ottaa huomioon painohävikki – eli jos suositus/haluttu ravintomäärä on 110gr, on valmistettava 15-30% enemmän, koska valmistuksessa katoaa nestettä. Tämä pätee kaikkeen nesteeseen, mitä kuumennetaan, sillä valtaosa kaikesta, mitä syömme ja mitä olemme, on vettä.

    Jos siis halutaan syödä jauhelihaa 400g pakkauksesta saattaa saada kolme riittävää annosta aikaiseksi, mikäli jokaisessa annoksessa toivotaan olevan se päälle 100g lihaa. Mutta siitä on mahdotonta valmistaa neljää sadan gramman annosta.

    Tämä ei trakoita, etteikö ruokaa voisi laittaa ihan hyvinkin n. 5-7/e/päivä/henkilö ja vieläpä syödä hedelmiä, vihanneksia ja marjojakin. Jos taas tahtoo valmiita tuotteita, joissa on sokeria ja rasvaa – vaikka suklaata ja sipsejä – budjetissa voi olla hankalampi pysyä.

    Onko minimitulolla elävällä oikeutta epätrveellisiin mielihaluihin? Tähän saattaisi löytyä melko totalitaristia ja allekirjoittaneen mielestä vastemmielisiä vastauksia jos kysyttäisiin kansanterveys-fanaatikko siiveltä. Se taas mitä mielihaluja yhteiskunnan on rahoiettava on aavistuksen eri juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2010 kello 17:58

    Onko minimitulolla elävällä oikeutta epätrveellisiin mielihaluihin? Tähän saattaisi löytyä melko totalitaristia ja allekirjoittaneen mielestä vastemmielisiä vastauksia jos kysyttäisiin kansanterveys-fanaatikko siiveltä. Se taas mitä mielihaluja yhteiskunnan on rahoiettava on aavistuksen eri juttu.

    Tuossa oli myös kilo suklaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tvaara kirjoitti 10.1.2010 kello 16:59

    Lisäyksenä – Myöskään esim. kilosta appelsiineja ei saa kiloa ravintoa koska ne kuoritaan, puristetaan tai mitä milloinkin. Appelsiinin massasta n. 30% on kuoria, broilerin koipien painosta katoaa yli puolet kun ne kypsennetään, poistetaan luut nahka ja rasva jne. ja tämä siis marinoimattomassa tuotteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Seppo Ryväs kirjoitti 10.1.2010 kello 17:02

    Pasilan Lidl on erinomainen paikka tarkkailla mitä tulonsiirtojen varassa elävä väki syö.

    Pasilan Lidlissä mamujen, erityisesti somalien suosikkituote on pullovesi. Siksi juuri siellä on yhtä isot valikoimat olutta ja vettä. Esmes Lauttasaaren Lidlissä tämmöstä ilmiötä ei ole.

    Pasilan Lidlissä suomalaisten eläkeläismummojen suosikkituote on tietysti terveysjukurtit. Osa näyttää uskovan, että vastustuskyky paranee suoraan suhteessa siihen miten paljon ihmejuomaa nautitaan.

    Pasilan Lidlissä ei ole irtoteetä tai kaakaota. Ei myöskään mitään oikeita terveystuotteita, kuten leseitä tai papuja tai pähkinöitä. Niitä varten on pakko mennä K-kauppaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Juuso Koponen kirjoitti 10.1.2010 kello 17:11

    Ja mitä ihmettä soijarouheella tekee? En ole koskaan käyttänyt, en työllisenä enkä työttömänä.

    Soijarouhe on erinomainen proteiinin lähde. Kuivassa soijarouheessa (tumma) on proteiinia 52 % painosta, jauhelihassa parisenkymmentä prosenttia. Kilohinta on likimain sama, joten samalla rahalla soijarouheesta saa 2,5-kertaisen määrän proteiinia. Rasvaa vähärasvaisessakin jauhelihassa on n. 7 % ja soijarouheessa 0,5 %, joka sekin kasvisrasvaa, joten sikälikin soijarouhe on terveellisempi vaihtoehto (ekologisuudesta nyt puhumattakaan). Oikein valmistettuna (esim. kuullotettuna ja hyvin maustettuna) soijarouhe pärjää makunsa puolesta myös jauhelihalle täysin, ei välttämättä nyt pihveissä tai “liha”pullissa, mutta kastikkeissa, lasagnessa jne. Vähävaraiselle siis hyvinkin suositeltava elintarvike. Säilyvyyskin on ihan eri luokkaa kuin lihalla, joten sopii myös kotivaraksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pilkunviilaaja kirjoitti 10.1.2010 kello 17:32

    Leipä valmistetaan kyllä pääosin lähileipomoissa tai marketin omassa uunissa. No, toki kauempaakin tuotua leipää saa, jos osaa etsiä. Yleensä se on halvempaa.

    Suurempi ongelma on, että leipä tuodaan marketiin sieltä lähileipomosta pääosin aikaisin aamulla tai aamupäivällä ja loputkin ennen neljää, kun taas pääosa asiakkaista asioi vasta neljän jälkeen.

    Yleisesti tuossa yllä on hinnat selvästi yläkanttiin. Esimerkiksi kinkkuleikkeen hinta on pikemmin 7 kuin 14 euroa. Broilerin hinnastakin voi ottaa puolet pois, oluesta 30 prossaa jne.

    Köyhä yleensä tietää oikein hyvin, mitä kannattaa ostaa — itse en kyllä enää ole, mutta on jäänyt tuo köyhäilyvaihde päälle kaupassa niin, että tiedän vieläkin jotenkuten, miten halvalla pärjää, kun vähän käyttää järkeään. Elina antoi jotain vinkkejä. Usein esimerkiksi kaupan omat tuotemerkit ovat täsmälleen sama tuote kuin vieressä kalliimpi brändituote. Jätän älykkyystestiksi keksiä, mistä tuon voi — melko varmasti — tietää jo kaupassa.

    Soininvaaralla on tuossa ikään kuin samantyyppinen ostokori, jota käytetään esimerkiksi kauppojen välisissä hintavertailuissa. Niiden ongelma on, että kukaan, tai ei ainakaan köyhä, täytä koriaan siten kuin niissä oletetaan vaan järkeään käyttäen eli hyvää hinta-laatu-suhdetta etsien.

    Jos vielä on eri kauppoja lähekkäin, kannattaa tietysti hakea parhaat tarjoukset erikseen eri kaupoista. Ja pistää pakkaseen parhaat tarjoukset

    Näppituntumalla sanon, että hyvin tulee toimeen puolella tuon laskelman euroista. Tosiasia on myös, että monet tuleva toimeen vieläkin vähemmällä ruokakuluissa, koska rahat tuppaavat menemään muihin menoihin. Joskus kaljaan, joskus vaikkapa harrastuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Juuso Koponen kirjoitti 10.1.2010 kello 18:10

    Onko minimitulolla elävällä oikeutta epätrveellisiin mielihaluihin? Tähän saattaisi löytyä melko totalitaristia ja allekirjoittaneen mielestä vastemmielisiä vastauksia jos kysyttäisiin kansanterveys-fanaatikko siiveltä. Se taas mitä mielihaluja yhteiskunnan on rahoiettava on aavistuksen eri juttu.

    Kylmästi voisi ajatella myös, että sehän on vain hyvä jos yhteiskunnan elätit syövät, juovat ja polttavat itsensä ennenaikaiseen hautaan, säästyy varoja huomattavasti sosiaalietuuksissa ym.

    Itse näkisin, että köyhälläkin pitää olla oikeus terveelliseen ruokaan, mutta ei aikuista ihmistä pidä pakottaa väkisin terveellisiin elintapoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tvaara kirjoitti 10.1.2010 kello 18:28

    Toki oli suklaata, enkä suoranaisesti viitannut tähän listaan, ajatus oli jo harhautunut niihin pekkapuskiin, joissa köyhät ovat muutenkin liian lihavia ja moniongelmaisia omaksi parhaakseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Anna-Liisa kirjoitti 10.1.2010 kello 18:45

    Tarkistetaanpa guuglaamalla paljonko yksi suklaapatukka painaa. Maraboun Dubbel Nougat (joka on taivaallisen hyvää) painaa 54 g; se on pieni patukka jonka voisin kuvitella syöväni joka päivä jos voisin syödä ihan mielin määrin mitä halajaisin. Siitä tulisi puolentoista kilon läjä!

    Peruutan suklaakauhisteluni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Tuomas S. kirjoitti 10.1.2010 kello 18:55

    “Olen joskus vakoillut, mitä pienituloisilta vaikuttavat ihmiset kaupasta ostavat. Heidän ruokakorinsa ei juuri muistuta tätä.”

    Kerro ihmeessä miten tunnistaa köyhän kaupassa? Hajusta? Vai onko niillä vielä Uffin hintalaput kiinni vaatteissa? Liikaa lapsia muakana? Lukeeko niiden selässä KÖYHÄ YKSINHUOLTAJA? Stockamnnilla voi varmasti olla turvassa köyhiltä, mutta jos haluaa fiilistellä ja tekee elämysmatkan lähiöön, niin en minä ainakaan osaa kertoa ihmisten tulotasoa ulkonäöstä.

    Itsekin olen joskus sortuntut punaiseksi laputettujen tuotteiden ostamiseen, joka varmasti leimannee minut köyhäksi. No, faktisesti opiskelijahan elää köyhyysrajan alapuolella että oikein meni.

    Listasta en osaa sen enempää sanoa, yksinasuvalla on tietysti hankalampaa kun tavaraa tuppaa menemään vanhaksi enemmän kuin ehtii syödä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Anna-Liisa kirjoitti 10.1.2010 kello 19:24

    Päivitin juuri kauppakuiteista talouskirjanpitoni. Tein huvikseni listan ostamistamme elintarvikkeista. Ei siis yhden päivän lista, tietenkään, vaan usean kauppareissun aikana:
    vissy
    kuohukerma
    kahvikerma
    kevytmaito
    kermaviili
    kokkelipiimä
    oivariini
    rypsiöljy
    edam
    muikku
    lohi
    tonnikala purkissa
    silakka
    sika-nautajauheliha
    broilerin maustamattomia rintafileitä
    pekonia
    nakkeja
    lenkkimakkara
    kalkkunaleike
    saunapalvikinkku
    kananmunat
    tee
    kaakaojauhe
    pähkinöitä
    kukkakaali
    parsakaali
    lanttu
    keräkaali
    valkosipuli

    Leipää kuluu 2 palaa päivässä, ei osunut noihin päiviin leivän osto.

    Hintaa en jaksanut ruveta laskemaan, kun kuiteilla on tietenkin kaikenlaista muutakin. Arvelin että ruokatavaroiden koostumus kiinnostaisi.

    Tuntuuko yhtä ufolta kuin Osmon lista? 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Juha kirjoitti 10.1.2010 kello 19:28

    “Soijarouhe on erinomainen proteiinin lähde.”

    Tosin laadultaan soijaproteiini ei ole yhtä hyvää kuin eläinproteiinit, joissa on ihmiselle parempi aminohappokoostumus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Evert The NeveRest kirjoitti 10.1.2010 kello 19:29

    Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ei liene vieläkään julkistanut, mikä on ruokaketjun eri osien osuus ruuan hinnasta. Kyllähän se voisi tuosta normikuluttajan ruokapussista laskea ainakin karkealla tasolla. Onko asia (järjestö)poliittisesti arka vai mikä siinä kiikastaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Elmslie kirjoitti 10.1.2010 kello 20:04

    200 euroa per henkilö kuukaudessa on vielä ylimitoitettua, jos ihminen asuu kahden hengen taloudessa. Opiskeluaikana ruokamenot vaimon kanssa olivat yhteensä vähän päälle 100 euroa kuussa + söin kerran arkipäivässä opiskelijalounaan. Lihaa käytimme paljon esimerkkiä enemmän, mutta alkoholia, virvoitusjuomia tai makeisia emme lainkaan.

    Silloin tuo tuntui normaalilta hyvältä elämiseltä, vaan nyt takaisin tuohon menoon siirtyminen olisi kivuliasta. Kun on tottunut paljon parempaan elintasoon, niin siitä luopuminen olisi kova paikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Anna-Liisa kirjoitti 10.1.2010 kello 20:18

    Laskeskelin sitten kuitenkin kulunkejakin (viittaan ylempänä olevaan ruokaostoslistaani). Listalla oli muonaa kahdelle hengelle öbaut viikoksi, maksoivat karvan verran alle 90 e. Per henki lienee 180 e kieppeillä kuukausi, johon pitää vielä lisätä viinit. Samoihin menee kuin Osmollakin ellei ylikin.

    Lohta oli 1,3 kg, muikkuja kilo, silakoita puoli kiloa, sikanautaa 400 g.

    Lidlin täysrasvainen hollantilainen edam on parempaa kuin mikään suomalainen arkijuusto (rasvaiset mauttomia, rasvattomat sanoinkuvaamattomia kumilätkyjä), maksaa 4,99 e/kg.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tcrown kirjoitti 10.1.2010 kello 21:17

    Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että Osmon laskelmassa on jotakin pielessä, mutta seuraavaa postauksen pääpointtia on vaikea kiistää:

    Tämä laskelma osoittaa, että sille, jolla elämän perusasiat ovat kunnossa (ja joka asuu ehkä kommuunissa) matalinkin perusturva riittää mukavaan elämään, jos elämän sisältö löytyy muualta kuin kuluttamisesta.

    Itse käyn jaakobinpainia sen suhteen, että pitäisikö perusturvan kattaa hengissä pysyminen suhteellisen terveenä vai sen lisäksi jotakin muutakin. Mutta, jos perusturvan korottamisen kuvitellaan vähentävän köyhyysongelmia (syrjäytymistä, päihdeongelmia jne.), niin en kyllä ymmärrä mekanismia, joka sen aiheuttaisi. Kuten Osmo todisti, nykyisellä perusturvalla “tulee toimeen”. Mihin syrjäytymässä olevan nuoren henkilön pitäisi käyttää hypoteettisesti saamansa 200 lisäeuroa kuussa, jotta välttäisi syrjäytymisen? Minä en keksi. Minun nähdäkseni noita köyhyysongelmia ei (hieman paradoksaalisesti) voida ratkoa rahaa ongelmatapauksille kylvämällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Leila kirjoitti 10.1.2010 kello 21:26

    “Olen joskus vakoillut, mitä pienituloisilta vaikuttavat ihmiset kaupasta ostavat. Heidän ruokakorinsa ei juuri muistuta tätä.”

    Huvittava kommentti tämä tosiaan on. En kuulu pienituloisiin, mutta kaupassa käydessäni en varmaankaan näytä siltä, mita tienaan: näin talvella 10 vuotta vanha toppapuku ja samanikäiset toppasaappaat. Ostan usein punainen lappu -tuotteita, käytän vain kalaa ja kasviksia, en siis osta lihaa enkä lihaleikkeleitä. Suunnittelen muutenkin tarkasti ostokseni. Jos joku seuraa minua kaupassa, varmasti pitää pienituloisena. Mutta joo, toisaalta käytän kyllä kalliitakin tuotteita: oliiviöljyä, monenlaisia mausteita ja maustekastikkeita ja -tahnoja. Samoin ostan paljon hedelmiä ja vihanneksia, jotka ovat ajoittain aika kalliitakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2010 kello 21:29

    Katajanokalla ihmiset myös tuntevat aika hyvin toisensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Perustulon ei tarvitse riittää paheisiin kirjoitti 10.1.2010 kello 21:28

    Työikäisen työkykyisen perustulon ei tarvitse riittää paheisiin ja ylimääräiseen. Työkyvyttömät, vanhukset ja lapset ovat eri asia. Työikäinen työkykyinen tehköön edes pätkä- tai silpputöitä, jos haluaa paheita.

    Sen sijaan puolet e-pillereiden kustannuksista hyväksyisin – tai puolet paristakymmenestä kondomista, seksi ei ole pahe vaan melkein perustarve. Kumppani(t) maksakoon toisen puolen.

    Tuo 140 euron/kk ruokalistakin sisältää hieman paheita. Perustulon tosin pitäisi kattaa sähköt, vesi, hieman liikkumista ja matala vuokra – niin matala, että jos haluaa keskustaan, pitänee asua ahtaassa kommuunissa tai tehdä välillä töitä. Lehdet ja kirjat kirjastosta, jos ei mitään töitä tee. Käytännössä jokainen työkykyinen tekee, jos siirrytään perustuloon tai muuhun kannustavaan systeemiin.

    Soijan valkuaiset ovat parempia kuin lihan tai maidon. Käytän paljon soijarouhetta, vaikka teen hyvin ahkerasti töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Evert The NeveRest kirjoitti 10.1.2010 kello 21:50

    Lapsena maittavin ruoka oli isomamman tekemää ja lapsille maittavimpia olivat erilaiset tähteistä tehdyt hätävarat ja pullamössöt.

    Ruokaa siis ei heitetty menemään vaan niistä tehtiin kastiketta, munakasta jne. Vähän saman tapaan kuin italialainen perinneruoka pizza.

    Silti en tajua, että kukaan ei halua/osaa laskea ulos, paljonko minkäkin portaan osuus on tuosta ruokakassista.

    Pahaa pelkää, että miljardi-tukia saavan viljelijä ansaitsema osuus ruokakassin hinnasta on niin mitätön, että herää kysymys, voisiko miljardiluokan maataloustuen käyttää johonkin muuhun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Elina kirjoitti 10.1.2010 kello 21:52

    Eli tunnet kaikki Katajanokan pienituloiset? Tunnet myös suurituloiset?

    Mielenkiintoista…

    Minä en tiedä juurikaan asuinalueeni ihmisten tulotasoa enkä varsinkaan kassajonossa sitä lähde arvailemaan. Ihmisten ruokatottumukset ovat kovin erilaisia riippumatta tulotasosta.

    Mutta jos Katajanokalla sosiaalinen eriarvoisuus on noin silminähtävää, niin sitten on. Minulle vieras näkökulma tarkkailla kassajonoissa ihmisten tulotasoa.. mutta jokainen saa huvinsa tietty mistäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2010 kello 21:56

    Munkkivuoressa on vain kovan rahan asuntoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. nos kirjoitti 10.1.2010 kello 21:59

    Onko perusturva suuri vai? Kokeilkaa elää sillä esim. vuosi. Kuvitelkaa sitten vielä tilanne, että ette tiedä ajankohtaa turvan varassa elämisen loppumisesta. Voi jumalauta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Elina kirjoitti 10.1.2010 kello 22:13

    No jaahas…, miten minä sitten täällä asun? Kyllä täällä on ihmisiä ihan laidasta laitaan.

    Ja sitä paitsi Munkkivuoren ostarilla käy Pikku Huopalahdesta, Talinrannasta ja Pitäjänmäen puolelta varmasti muutakin kuin “kovan raha asuntojen” porukkaa.

    Pointti ei nyt kuitenkaan ollut tämä, vaan se, että joku viitsii kytätä ihmisten olemusta ja ostoksia sillä silmällä.. että siinä taas menee joku köyhä.

    Jotenkin vastenmielistä minusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Juuso Koponen kirjoitti 10.1.2010 kello 22:25

    Tosin laadultaan soijaproteiini ei ole yhtä hyvää kuin eläinproteiinit, joissa on ihmiselle parempi aminohappokoostumus.

    Tästä olisi mukava saada joku lähdeviite. Ainakin Google löysi esim. tällaisen artikkelin, jonka mukaan soijarouheen PDCAAS-arvo on 0,99 kun naudanlihalla se on 0,92. (1,0 merkitsee “täydellistä” proteiinikoostumusta, sellainen arvo on mm. puhtaalla soijaproteiinilla, kananmunalla, maidolla ym.) Sianlihalle en onnistunut löytämään mitään yleistä arvoa, mutta täältä löytyi taulukko joka antaa mm. kinkulle arvoksi 1,0 “jauhelihalle” (olisiko sika-nauta, ei ole yksilöity) 0,80 ja tofulle 0,65. Ilmeisesti valmistustapa vaikuttaa tuohon arvoon jonkin verran kun noita lukuja katselee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Tuomas S. kirjoitti 10.1.2010 kello 22:44

    Hei hei, minä köyhäksi ilmoittautunt opiskelija kyllä asuin opiskelija-asuntolassa Munkkivuoressa. Että on siellä meitä epäilyttäviä köyhiäkin.

    En ymmärrä miten toisten tunteminen liittyy mihinkään. Jos tuntee pienituloiset niin ei tartte arvailla kuka on köyhä ja kuka ei. Ja jos ei tunne niin epäilen että ihmisen selkään ei ole kirjoitettu “KÖYHÄ” tai “alle 1200€/kk”.

    Tämä on ihan sivuraiteella nyt tästä itse keskustelusta, mutta on mielestäni äärimmäisen hälyttävää jos ihminen joka istuu SATA-ryhmässä ja joka vaikuttaa koko yhteiskunnan toimeentulorakenteen uudistuksiin omalta osaltaan, kerää tietoja tulojen vaikutuksesta ruokavalion terveelisyyteen niinkin omaperäisellä metodilla kuin yytsimällä köyhiksi epäilemiensä ihmisten ostoskärryjä.

    Olen melkein saletti että tästäkin on jotain ihan mitattavaa dataa joku joskus kerännyt tai jopa tutkimuksen tehnyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.1.2010 kello 9:22

    Hei hei, minä köyhäksi ilmoittautunut opiskelija kyllä asuin opiskelija-asuntolassa Munkkivuoressa. Että on siellä meitä epäilyttäviä köyhiäkin.

    Käytin väärää sanaa, kun puhuin pienituloisilta vaikuttavista, vaikka lauseen tarkoitus oli sanoa, että pienet tulot eivät tee pienituloisesta köyhää, eikä hyvin pärjäävillä pienituloisilla ole mitään tekemistä köyhyysongelman kanssa. Tarkoitukseni oli sanoa, että todelliset köyhät ostavat kaupasta ihan muuta. Pienituloisuus ei näy päältä, eivätkä pienituloiset tee tyhmiä ostoksia ruokakaupassa. Alkava tai vähän pidemmällekin edennyt syrjäytyminen taas näkyy päältä. Joka ei sitä usko, lähteköön Munkkivuoresta vähän katsomaan muuta maailmaa.
    Sekään ei näy virallisista tilastoista, kuka jästipää ostaa ruuakseen pakastettuja ranskanperunoita; ne menevät kohtaan “einekset” yhdessä marinoitujen broilerinsuikaleiden kanssa.
    Voidaan tietysti pitää tietosuojaongelmana, että kaupan kassajonossa on vaikea olla näkemättä, mitä edellinen asiakas on ostanut. Minusta maailmaa on tarkkailtava muualtakin kuin tilastoista.
    Todellisista havainnoista näkee muutenkin enemmän kuin tilastoista. Tilastoista tiedämme, että pienituloiset polttavat tupakkaa enemmän kuin suurituloiset, mutta kaupan kassalla näkee, että tupakkaa ostavat ovat tuloluokissaankin valikoituneet enemmän sinne luusereiden päähän. Tupakan ostajaa ei voi olla havaitsematta, koska käyttämässäni kaupassa tupakka pitää ottaa kassan vieressä olevasta automaatista, ja se usein hidastaa koko jonon kulkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Artturi kirjoitti 10.1.2010 kello 22:51

    Elina:

    Mielenkiintoista olisi kuulla, miten pienituloiset erottuvat kassajonossa silmämääräisesti Stockan herkussa?

    hihihihihi…

    Pyörittelee vissiin Audin avaimia Land Roverin sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Riitta kirjoitti 10.1.2010 kello 23:19

    “En kuulu pienituloisiin, mutta kaupassa käydessäni en varmaankaan näytä siltä, mita tienaan”

    En minäkään 😉

    “Ja mitä ihmettä soijarouheella tekee? En ole koskaan käyttänyt, en työllisenä enkä työttömänä.”

    Korvaa jauhelihan. Meillä sitä on kaapissa hätävarana, jos joskus on unohdettu käydä kaupassa. Lisäksi ystäväpiiriin kuuluu kasvissyöjiä ja soijarouheen avulla saa kaikille soveltuvaa ruokaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Riccado kirjoitti 10.1.2010 kello 23:33

    Kovin vähän on hedelmiä ja marjoja (suosituksia ajatellen). Tosin tähän vuodenaikaan sille on kyllä suht hyvät perustelut mutta silti. Perunaa ei mielestäni Suomalainen käytä noin vähän, itselleni tuo määrä menee viikossa (toisaalta peruna on halpaa). Mutta kaikkiaan laskelma on juuri näin, muutama kymppi sinne tai tänne. Jos miettii yhtä henkilöä, niin tähän vuodenaikaan juureksista ja jostain lihasta valmistettu soppa maksaa alle kympin ja siitä riittää useiksi päiviksi tai sitä voi pakastaa (jos on tämä mahdollisuus). Hyvät sämpylät tulee hetkessä ja halvalla.
    Ongelma tässä ehkä on se, että ne, joiden pitäisi tällä perusturvalla elää, eivät ole kotitaustastaan tai mielenterveys-, masennusongelmistaan johtuen kykeneviä kokkamaan itse. Hyödyn tästäkin vievät vähän parempituloiset, joiden koulutustausta on korkeampi ym. (Ongelma on siis se, että teoreettisesti ja paperilla ongelmat on helppo ratkaista, mutta ihmiselämä on niin paljon monimutkisempaa.)
    Lisäksi on niitä yksinäisiä, joille tämä ruokaraha kyllä riittää, mutta he syövät makaronia ketsupilla ja satunnaisella jauhelihalla, useimmat päivät (tai valmiseineksiä). Ei ihme, että mieliala on alhaalla, kun elimistö huutaa vitamiinejä ym. Ja tätä sitten taas lääkitään oluella. Kierre on taas valmis. Eikä sitten jaksa liikkuakkaan.
    Suositusten myötä kalaa pitäisi syödä enemmän mutta se on kohtuuttoman kallista. Eikä sen kasvatuskaan ihan ongelmatonta ole, ja sitten se on sitä samaa lohta (ja pahimmillaan lilluu jossain marinaadissa). Miksi 70-luvulla pöydässämme oli usein ja monenlaista tuoretta kalaa? Se ei ollut kallista, mutta oliko se kalan syöminen silloin harvinaista? Toki asuimme merenrantakaupungissa, siksi kai. Oli lahnaa, kuhaa, siikaa, kampelaa, haukea, ahvenia, silakkaa – ja harvoin lohta, joka silloin oli – muistaakseni – kustannuskysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Riccado kirjoitti 10.1.2010 kello 23:45

    tcrown: “Mihin syrjäytymässä olevan nuoren henkilön pitäisi käyttää hypoteettisesti saamansa 200 lisäeuroa kuussa, jotta välttäisi syrjäytymisen? Minä en keksi. Minun nähdäkseni noita köyhyysongelmia ei (hieman paradoksaalisesti) voida ratkoa rahaa ongelmatapauksille kylvämällä.”

    Samaa mieltä. Jos rahaa johonkin kohdistetaan, mielestäni sen pitäisi olla sillä tavalla harkittua ja kohdennettua, että se auttasi henkilön perusturvan piiristä pois. Muuten se on hyödytöntä, kuta kuinkin (lapsiperheet ovat ehkä asia erikseen, ei aina). Vanhan viisauden mukaan, parempi antaa onki ja opettaa kalastamaan kuin antaa sitä kalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Risto kirjoitti 10.1.2010 kello 23:45

    nos:

    Onko perusturva suuri vai? Kokeilkaa elää sillä esim. vuosi. Kuvitelkaa sitten vielä tilanne, että ette tiedä ajankohtaa turvan varassa elämisen loppumisesta. Voi jumalauta.

    Jaa, ehkä lasken jotain väärin, mutta omalla perhekoollani (2 aikuista ja lapsi) näyttäisi toimeentulotukinormi olevan 1100 € kk + asumiskulut 800€ asti Helsingissä (menikö oikein?). Jos vähennän nuo nettopalkastani ja perheen muista tuloista, niin erotus on varsin tarkalleen se määrä mitä kuukausittain on tullut siirrettyä säästöön. Toki vapaaehtoinen penninvenytys on varmaan psykologisesti helpompaa kuin pakkotilanteessa tehty, mutta en minä omaa elämääni mitenkään tolkuttoman askeettisena ole pitänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. spottu kirjoitti 11.1.2010 kello 1:10

    “Pointti ei nyt kuitenkaan ollut tämä, vaan se, että joku viitsii kytätä ihmisten olemusta ja ostoksia sillä silmällä.. että siinä taas menee joku köyhä.”

    Köyhyys on mielentila, ja arvokkuuden katoaminen suorastaan hyppii silmille, ei sitä tarvitse ihmeemmin kytätä. Matala tulotaso ei vielä tee ihmisestä köyhää, vaan puuttuva itsetunto. Jos perusasiat ovat kunnossa, turha kuvitella että tätä pystyisi vanhoilla toppahousuilla tai punatarratuotteita ostamalla peittelemään.

    Paineensieto on yksilöllistä, toiset tuppaavat luovuttamaan ja syrjäytymään helpommin kuin toiset. Kovin akuutti syrjäytymisriski tuskin on sellaisella jolla riittää voimavaroja perusturvan varassa puuhastella itselleen syömistä peruselintarvikkeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Ihmetys kirjoitti 11.1.2010 kello 2:49

    Stockmannilla käy paljon köyhiä ja pienituloisia. Mistä oikein tulee harhaluulo, että Stocka olisi joku rikkaiden tavaratalo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Anna-Liisa kirjoitti 11.1.2010 kello 7:32

    Nauramaanhan tuo saa, tai itkeäkö pitäisi, kun niin moni selittää silmät kämmenellä miten eivät millään tavalla havainnoi kanssaihmisiä, eivät näe mitään eivätkä varmaan kuulekaan, eivät tiedä seisooko vieressä mies vai nainen, aikuinen vai lapsi, nuori vai vanha, iloinen vai surullinen, hymyilevä vai äreä…

    Minusta ihmisten tarkkailu on mukavaa ajankulua kassajonossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Elina kirjoitti 11.1.2010 kello 7:52

    liisa,

    Tarkoitus on tietysti, että lihasta ja kalasta tehdään laatikoita, keittoja ja pataruokia. Kyllä Osmon listaamat määrät siinä tapauksessa ovat aivan riittäviä.

    Jos tekee vaikkapa lihamakaronilaatikon 400 grammasta jauhelihaa, saa valmista laatikkoa yli kaksi kiloa. Siitä syö 5-6 reilua annosta.

    Mietin vielä, miten itse käyttäisin annetun summan. Ottaisin kyllä leikkeleet ja suklaan pois ja tilalle esim. kilon avokadoja, banaaneja ja pakasteesta puoli-ilmaisia vihannessekoituksia ja marjoja eli monipuolisemmin kasvikunnan tuotteita. Lisäisin myös hapanmaitotuotteita.

    Margariinia on minusta kauhea kasa. Meillä menee kolmella hengellä (vahvistettuna aika usein käyvillä vierailla) kuussa yksi 500 g:n paketti voita, jos sitäkään.

    Kalorimäärä olisi jonkin verran näin pienempi, mutta naiselle se saa ollakin.

    Tulikin mieleen, että perusturvan pitäisi olla miehelle korkeampi. Tarvitseehan mies jo peruskulutukseen n. 20 prosenttia enemmän energiaa kuin samanpainoinen nainen. Ja miehet nyt pääsääntöisesti ovat painavampia sekä kuluttavat suurempien lihasten takia liikunnassa enemmän energiaa. Joten ero on käytännössä suurempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Anna-Liisa kirjoitti 11.1.2010 kello 7:53

    Parikin kommentoijaa on ihmetellyt, miksei ole paljastettu kenelle ruoan hintakate menee, vaikka ministeri Anttila asetti vuonna 2008 työryhmän tutkimaan asiaa.

    YLEn mukaan (uutinen 20.3.2009) hinnannousu meni nimenomaan kaupalle:
    S- ja K-ryhmä jakavat 75 prosenttia kaupan markkinoista. Maataloustuottaja saa ruoan hinnasta keskimäärin viidenneksen ja kauppa sekä teollisuus molemmat kolmanneksen. Valtion osuus on arvonlisäveron muodossa yli 14 prosenttia.
    Osuudet vaihtelevat elintarvikeryhmittäin, esimerkiksi kananmunista tuottaja saa lähes kolmanneksen, pakkaaja kymmenesosan ja kauppa lähes puolet. Leivästä sen sijaan viljelijän saama osuus on vain 20-osa, teollisuus saa puolet ja kauppa kolmanneksen.
    – Erityisesti 2000-luvulla kaupan osuus elintarvikkeiden hinnoista on selkeästi kasvanut ja toisaalta sitten maataloustuottajan osuus on pienentynyt ja teollisuudenkin osuus jonkin verran pienentynyt, toteaa Niemi.
    – Kaupan neuvotteluvoima ja neuvotteluasema ovat kyllä kasvaneet ja sitä kautta sekä alkutuottajapuoli että teollisuuspuoli saavat kuluttajan maksamasta hinnasta pienenmmän osuuden kuin aikaisemmin.
    Suomessa kaupan saamat marginaalit ovat suuremmat kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.
    – Meillä kaupan katteet ovat varmaan muutamaa prosenttia suuremmat kuin muualla Keski-Euroopassa ja se johtuu osittain maan pitkistä etäisyyksistä ja hajanaisesta asutuksesta. Varmaankin on näin, että kilpailua on kaiken kaikkiaan vähemmän kuin Keski-Euroopassa, Niemi toteaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. luomuviljelijä kirjoitti 11.1.2010 kello 8:14

    Parissa viestissä on ihmetelty, miksi viranomaiset eivät ole saaneet selville kotimaisten elintarvikkeiden hinnanmuodostusta. Tähän on yksinkertainen syy, heille ei kerrota. Liikesalaisuuksiin kuuluu, millä hinnalla Valio toimittaa maitoa kauppaan tai Atria makkaraa. Näitä asioita paljastetaan vain pakon edessä.

    Maataloustuottajien osuus kaupassa myytävien tuotteiden hinnasta on jatkuvasti supistunut, siitä on tutkimustietoa pitkältä ajalta. Tuottajien osuuden alentaminen on ollut mahdollista muun muassa sen vuoksi, että meillä on olemassa EU:ssa yhteisesti sovittu tuki. Viljelijät tarvitsevat tuet elämiseen, sillä tuotteista saatu hinta ei siihen riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Kalevi kirjoitti 11.1.2010 kello 9:43

    Mielenkiintoinen aihe!

    Holkeri aikanaan taisi sanoa, että mitäs työttömät valittavat kalliista ruoasta, silakka on halpaa. Ihmettelin silloin (ja edelleen) että miksi siitä nousi meteli, Holkeri oli aivan oikeassa.

    Mahdollisuuksia halpaan ravintoon on, jos on tahtoa. Meidän perheessä taidettiin syödä parhaiten silloin, kun olin työttömänä. Ostin halpoja raaka-aineita jotka edellyttivät pitkiä kypsymisaikoja. Kerrankin ruoanlaittoon oli aikaa.

    Kysymys on pitkälti elämänhallinnasta. Eräskin varaton opiskelija manaili perunamuusin kalleutta. Hän siis osti sen jauheena, perunoista hän ei sitä osannut keittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Artturi kirjoitti 11.1.2010 kello 10:14

    Osmo:

    Todellisista havainnoista näkee muutenkin enemmän kuin tilastoista.

    Varmaan näkee joo, mutta sitten aivot tekevät kaikenlaisia temppuja ja luulee nähneensä juuri sitä mitä olettikin näkevänsä.

    Yksittäishavainnoista on aika vaikea päätellä tilastollista tietoa ihan intuitiolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Elina kirjoitti 11.1.2010 kello 10:25

    Sekään ei näy virallisista tilastoista, kuka jästipää ostaa ruuakseen pakastettuja ranskanperunoita

    Noh, minä jästipää esimerkiksi ostan niitä silloin tällöin. Ihan siksi, etten viitsi aina pilkkoa perunaa ja koko perhe pitää enemmän perunasta monessa muodossa kuin pastasta tai riisistä.

    Miten muuten kolmannen tulodesiilin luuserin erottaa kolmannen tulodesiilin menestyjästä kassajonossa? Vähän nyt konkretiaa peliin…

    Taidat syyllistyä kehäpäätelmään — eli tupakanostaja on luuseri, koska hän ostaa tupakkaa.

    Sehän on sinänsä totta, että alemmissa tuloluokissa poltetaan enemmän, mutta aika hurjan yksityiskohtaisia päätelmiä nyt teet ihan vaistovaraisesti.

    Tupakka muuten menee usein toiselle perheenjäsenelle, mutta kai sitten samassa taloudessa asuminen tupakoitsijan kanssa on myös luuseriutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Anna-Liisa kirjoitti 11.1.2010 kello 10:26

    Riccado kirjoitti 10.1.2010 kello 23:33: “Miksi 70-luvulla pöydässämme oli usein ja monenlaista tuoretta kalaa? Se ei ollut kallista, mutta oliko se kalan syöminen silloin harvinaista?

    Tätä me, kalan suurkuluttajat, tuskailemme koko ajan. Hinnat ovat pilvissä, vain kasvatettua lohta tai taimenta ja muikkua sekä silakkaa saa sellaisilla hinnoilla joilla voimme ostaa.

    Tuoreet vihannekset ovat talvella Suomessa maailman epäekologisin ruoka. Etelän hetelmät lienevät siinä suhteessa tasaisesti samaa ympäri vuoden.

    Ruokavalio voi olla kasvispainotteinen juureksillakin. Lanttua saa irtona, samoin keräkaalia, kukka- ja parsakaali ovat pakastepusseissa sangen kohtuullisen hintaisia ja ovat kaiken kukkuraksi valmiita käytettäviksi (itse asiassa pakkaamattomana tuoretavarana saattavat olla kesälläkin kalliimpia). Vielä valkosipuli mukaan ja vihreitä leikkopapuja ja mausteita jos haluaa, niin noista saa upeita aterianosia ja pääruokalajeja. Ei kasvisten tarvitse olla keitetty sekavihannespussi (hyh).

    Soijan terveellisyydestä ravitsemuspiirit tappelevat. En söisi soijaa kovin paljon sillä tavalla pitkälle jalostettuna jollaisena sitä meillä saa. Soijan kasvatusmaiden jalostamaton soija on ravintona aivan eri asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. TJM kirjoitti 11.1.2010 kello 10:31

    Viimeinen sana, jota haluaisin lukea arvostamani ajattelijan käyttävän, on “luuseri”. Toivottavasti tämä oli satunnainen lipsahdus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Elina kirjoitti 11.1.2010 kello 10:53

    Anna-Liisa,

    Sanoinko, etten tarkkaile kanssaihmisiä? En sanonut! Kyllä minä ympärilleni katselen.

    Sanoin, etten lähde päättelemään ihmisten pienituloisuutta vaatteiden ja muun olemuksen perusteella.

    Suurituloisuus onkin helpommin havaittavissa. Jos kaupan parkkipaikalle kaartaa vuoden 2009 mallia oleva BMW-maasturi ja sisältä pelmahtaa tyylikäs rouva maataviistävine minkkiturkkeineen, oletan luonnollisesti että hän (tai hänen miehensä) on verraten hyvätuloinen.

    Toisaalta ei silloinkaan voi tietää velkaantumisen astetta ym. Asiat ovat usein hyvin toisin kuin miltä ne näyttävät.

    En minä lyhyenläntää, ylipainoista, Jokapoika-paitaan sonnustautunutta kuusikymppistä äijääkään näkymän perusteella varakkaana pitäisi kassajonossa. En ajattelisi tulotasosta yhtään mitään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Saska Tuomasjukka kirjoitti 11.1.2010 kello 11:12

    Joskus stereotypiat pitävät paikkansa. Tällä kertaa Osmon havainnot ovat myös tilastojen totuus; sosioekonominen asema vaikuttaa voimakkaasti ruokavalioon. Ne joilla on vähän rahaa ja koulutusta ostavat kaupasta ennen muuta energiaa ja helppoutta, varakkaat ja ravitsemuskasvatuksensa sisäistäneet terveyttä ja makua.

    Linkki katsaukseen:
    http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/87/5/1107

    Köyhän ruokakoreja on kaksi erilaista. Sellainen pienituloinen, jolla elämä on hallinnassa, ostaa perusraaka-aineita ja tekee ruoat itse. Tämä tulee halvimmaksi, ja mahdollistaa hyvin täysipainoisen ruokavalion (sekä energian että ravinteiden suhteen). Tähän ruokakoriin voi päätyä myös se, jolla rahat ovat todella tiukalla.

    Aivan toisenlainen kori syntyy, jos rahaa ei ole ruhtinaallisesti mutta on kuitenkin. Valmisruoat syrjäyttävät raaka-aineet, ja jos (kun) ravitsemus ei ole tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla, ei niitä täydennetä kasviksilla ja vihanneksilla, vaikka tarve olisi ja rahakin riittäisi. Ei tämäkään kori mahdottomia maksa, joten kyse on enemmän elämänasenteesta. Jos terveys tai omillaan tuleminen ei ole kovin tärkeätä, on paljon helpompaa osta ruoka valmiina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Juuso Koponen kirjoitti 11.1.2010 kello 11:41

    Tätä me, kalan suurkuluttajat, tuskailemme koko ajan. Hinnat ovat pilvissä, vain kasvatettua lohta tai taimenta ja muikkua sekä silakkaa saa sellaisilla hinnoilla joilla voimme ostaa.

    Näppituntumalta veikkaisin että tuskin kalan reaalihinta on kauheasti noussut, mutta työvoimavaltaisena alana kalastuksen tuottavuus on tuskin 70-luvulta kauheasti noussut joten suhteessa kala on nykyisin varmaan kalliimpaa kuin muut elintarvikkeet tuon ajan tasoon verrattuna. Ylikalastus on tietysti myös rokottanut monia kalakantoja.

    Tuoreet vihannekset ovat talvella Suomessa maailman epäekologisin ruoka. Etelän hetelmät lienevät siinä suhteessa tasaisesti samaa ympäri vuoden.

    Laivalla tuodut hedelmät eivät ole pahimmasta päästä, esimerkiksi naudanliha ja maitotuotteet taitavat kiilata ohi. Lentokoneella tuodutkin ovat vähemmän epäekologisia kuin talvella kotimaassa kasvihuoneessa kasvatetut. Pakasteet ovat myös varsinaisia energiasyöppöjä, MMM:n tutkimuksessa juustokermaperunapakasteen kasvihuonekaasujen päästöistä reilusti yli puolet tuli kaupan pakastealtaasta ja kuluttajan pakastimesta.

    Soijan terveellisyydestä ravitsemuspiirit tappelevat. En söisi soijaa kovin paljon sillä tavalla pitkälle jalostettuna jollaisena sitä meillä saa. Soijan kasvatusmaiden jalostamaton soija on ravintona aivan eri asia.

    Wikipedian mukaan ainoat tunnetut selkeät terveysriskit liittyvät rintasyöpään riskiryhmään kuuluvilla naisilla. Käsittääkseni suurimmat terveyshuolet ovat muutenkin liittyneet teollisiin valmiselintarvikkeisiin lisättyyn soijaan, ei tofun, tempehin jne. tapaisiin Aasiassa perinteisiin elintarvikkeisiin. Toki soijan sijasta voi suosia myös kotimaisia palkokasveja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Syltty kirjoitti 11.1.2010 kello 11:44

    elina
    “Taidat syyllistyä kehäpäätelmään — eli tupakanostaja on luuseri, koska hän ostaa tupakkaa.”

    Kyllä tämä yksilöllisyysvouhotus alkaa menemään liian pitkälle.

    Kohta ilmeisesti romanivaatetukseen pukeutuvasta tummahiuksisesta naisesta ei saa tehdä sellaista johtopäätöstä, että hän kuuluu romanivähemmistöömme. Kaikki ihmiset ovat yksilö-pyksilöitä ja se tupakkaa ja kaljaa ostava vanhalle viinalle haiseva melkein spuge voi hyvinkin olla koneen alkoholisoitunut toimitusjohtaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Markku af Heurlin kirjoitti 11.1.2010 kello 11:46

    “Ei rikkautta tuo suuret tulot vaan pienet menot.”

    Pienituloisia on kaikenlaisia. Ja monet elävät varsin hyvin. Ongelmana on lähinnä se, että yllättävät menot (pesykoneen rikkoontuminen, hammaslääkärin lasku jne) kaatavat talouden.

    Olisi vain uskallettava sanoa, että aineellisen köyhyyden lisäksi meillä on toinen ja vakavampi: henkinen. Eikä sellaisesta isot tulot pelasta.

    Stokkalla on aina ollut periaate, että ulkoiseen olemukseen katsomatta kaikkia asiakkaita kohdellaan hyvin. Ja heillä on yllättäävn paljon kohtalaisen hyvätuloisia asikkaitt, jotka pukeutuvat vaatimattomasti, kuitenkaan ryysyillä koreilematta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Evert The NeveRest kirjoitti 11.1.2010 kello 12:04

    “Elina kirjoitti 11.1.2010 kello 10:25 Sekään ei näy virallisista tilastoista, kuka jästipää ostaa ruuakseen pakastettuja ranskanperunoita

    Noh, minä jästipää esimerkiksi ostan niitä silloin tällöin. Ihan siksi, etten viitsi aina pilkkoa perunaa ja koko perhe pitää enemmän perunasta monessa muodossa kuin pastasta tai riisistä. ”

    Ranskanperunat ovat lähempänä makaronia kuin perunaa sillä ne pursotetaan synteettisestä perunamönjästä, samoin chipsit. Kaunis ohuen ohueksi siivutettu paistileike ei sekään välttämättä ole paistia vaan mäskistä tehty ns. lihavalmiste.

    Yhteistä kaikille teollisille jalosteille on glutamaattia käyttö. Japanilaiset käyttävät aromivahventeen mausta niminitystä umami. Se on viimeaikoina luettu omaksi maukseen suolaisen, makean, happaman ja karvaan lisäksi.

    Jos tottuu umamin makuun, mikään ei oikein maistu missä ei ole glutamaattia. Se epäillään lisäävän ruokahalua ja aiheuttavan riippuvuutta. Se on yleisin aivojen kiihottava eli eksitoiva hermovälittäjäaine ja se on gamma-aminovoihapon (GABA) esimuoto.

    Tällä rakkaalla lapsella on monta nimeä: glutamaatti, aromisuola, kasvisproteiini, aromivahvenne, hydroksoitu kasvisproteiini ja MSG. E620 alkava numerosarja kertoo tuotteessa olevan glutamaattia.

    Soininvaaran ostoskorin MSG-jalanjälki näyttäisi olevan sieltä kevyemmästä päästä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Markku kirjoitti 11.1.2010 kello 13:23

    Osmo: “Tällä laskelmalla halua osoittaa, että 417 euron perusturva riittää hyvin itse valmistettuun ruokaan (…) Tämä laskelma osoittaa, että sille, jolla elämän perusasiat ovat kunnossa (ja joka asuu ehkä kommuunissa) matalinkin perusturva riittää mukavaan elämään, jos elämän sisältö löytyy muualta kuin kuluttamisesta.”

    Riittää kyllä, jos ei tarvitse ostaa vaatteita, ei pestä niitä eikä korjata. Ei tarvitse maksaa parturi- ja kampaamomaksuja. Ei tarvitse huolehtia henkilökohtaisesta puhtaudesta, ei ilman lääkärin määräystä hankituista lääkkeistä ja hoitotarvikemenoista ja matkoista, televisioluvista, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä, internetin käyttökuluista tai virkistys ja harrastusmenoista. Nämä lasketaan mukaan toimeentulotuen perusosaan (417 €). Lisäksi voi olla yllättäviä tilapäisiä menoja.

    Ihminen ei elä yksin leivästä. Esim. E. Allard laski hyvään elämään mukaan having, loving ja being -ulottuvuudet.

    Tietysti näin laskien vieläkin halvemmalla selviää, kun syö marjoja, osmankäävän juuria ja käy ahkerasti pilkillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Juha Tretjakov kirjoitti 11.1.2010 kello 13:35

    Olen itse seurannut kaikkea kulutustani ja tilastoinut sitä puolentoista vuoden ajan. Kirjanpitoni mukaan vuonna 2009 kulutin ruokaostoksiin (ei alkoholia mukana) 1785 euroa, mikä tekee keskimäärin 149 euroa kuussa. Syön säästeliäästi, mutta en missään nimessä niukasti tai huonosti. Eineksiä, kaurahiutaleita tai broileria ei ostoslistaltani löydy. Leivon usein ja kokkaan yksinkertaisesti.

    Tässä empiirisessä valossa Soininvaaran laskelma on hyvinkin oikeansuuntainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Pilkunviilaaja kirjoitti 11.1.2010 kello 13:55

    Elina: “Tulikin mieleen, että perusturvan pitäisi olla miehelle korkeampi. Tarvitseehan mies jo peruskulutukseen n. 20 prosenttia enemmän energiaa kuin samanpainoinen nainen.”

    Puhumattakaan känniin tarvittavien kaljapullojen määrästä.

    Tästä tuli mieleen off-topicina syrjäytymisen aiheuttavat mekanismit. Olisihan yhteiskunnan paljon parempi estää “luuserius” etukäteen, kun sitten paikkailla sen aiheuttamia ongelmia. Annetaan onki eikä ranskanperunoita.

    On ainakin kaksi suurta ryhmää, joiden ajautuminen SATA-komitean aihealueille pitäisi estää: yksinhuoltajaäidit ja kouluikäiset pojat ja nuoret miehet.

    Yksinhuoltajaäideistä voisi kirjoittaa, mutta antaa olla jo senkin takia, että he harvoin ovat varsinaisia luusereita. Pienituloisuus on usein vain välivaihe elämässä tai ainakaan he eivät useinkaan tipu tyystin hyvinvoinnin varmistavien turvaverkkojen läpi tai ohi.

    Tiellä kohti varsinaista luuseriutta ovat kai ennen kaikkea nuoret miehet, joiden koulu alkaa mennä pieleen jo peruskoulussa, kun ei huvita ja pitää ehtiä kaupungille kaljaa juomaan. Kun yhteiskunta on muutenkin muuttumassa yhä enemmän naisia suosivaksi ja huonosti koulutettuja miehiä hylkiväksi, ei varhaisesta syrjäytymisestä enää nykyään hevillä nousta ihmisten ilmoille.

    Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että miesopettaja roolimallina vähentää selvästi poikien syrjäytymisriskiä (mutta ei lisää tyttöjen). Siksi on taas aivan viime aikoina ehdotettu mieskiintiöitä opettajankoulutukseen.

    Vihreät ovat feministisenä puolueena kannattaneet kaikenlaisia turhanpäiväisiäkin naiskiintiöitä. Opettajien kohdalle puolue kuitenkin käsittääkseni linjasi tiukasti, että kiintiöitä ei saa ottaa käyttöön. Syy lienee se, että ne olisivat suosineet poikia ja miehiä, eivät tyttöjä ja naisia.

    Olisi hienoa, jos vihreillä olisi tulevaisuudessakin vielä joku miesäänestäjä.

    Jos syrjäytyvien nuoren miesten kohtalo ei muuten herätä sympatiaa, kannattaa muistaa, että tuollaiset miehet ovat historiallisesti olleet ehkä yhteiskunnan suurin sisäinen riski.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Samuli Saarelma kirjoitti 11.1.2010 kello 14:36

    Hienoa, että tämmöisen listan olit saanut koottua. Muutama huomio.

    1. Ovatpa kaurahiutaleet kallistuneet sitten omien opiskeluaikojen. Muistan, että vielä markka-ajan lopussa ne maksoivat melko tarkkaan euron kilo. Nyt näyttää hinta yli kaksinkertaistuneen. Ne olivat minulle ehdottomasti tärkein energianlähde, koska hinta/kalorit oli alhaisin ja niistä vaiva tehdä ruokaa on minimaalinen esim. leivän leipomiseen verrattuna. Itse kaksinkertaistaisin tuossa laskelmassa niiden määrän. Kilon pussi per viikko.

    2. Perunoita on tuossa myös yllättävän vähän niiden energiasisältöön nähden. Vinkkinä kaikille energiaa säästäville, perunoita ei kannata keittää, vaan valmistaa mikrossa. Siinä säästää paljon energiaa, kun ainoastaan kuumentaa itse perunan eikä litratolkulla vettä. Näin etenkin, jos valmistaa pienen määrän.

    3. Alkoholia oli koko laskusta n. 1/3. Ei se minusta nyt niin välttämätön tuote ole, että se kannattaisi ottaa tähän mukaan, etenkään jollain keskimääräisen kansalaisen kulutusmäärällä. Tai samalla logiikalla sitten tupakan (ja jopa huumeiden) pitäisi olla siellä mukana keskimääräisen suomalaisen kulutusmäärillä. Toki laskelmasi osoittaa sen, että aika hyvät perjantaikännit saa pelkällä perustulollakin.

    4. Alkoholin lisäksi siellä näytti olevan myös suklaata. Tätä ei tarvita terveelliseen ruokavalioon. Samoin mausteisiin 10 euroa kuussa on kyllä minusta vähän yläkanttiin, jos kokkaa suomalaista perusruokaa. Toki jos sitten ryhtyy jotain eksoottisempaa tekemään, niin sinne voi rahaa upotakin.

    5. Listasta puuttuivat omat opiskelija-ajan suosikkini: silakat, veriletut, kalapuikot ja tonnikala. Noiden pitäisi olla halvempia eläinproteiinien lähteitä kuin esim 11e/kg maksava lohi. Toki kai nykyisin tonnikalan syöntiä pitäisi luonnonsuojelullisista syistä välttää, mutta ehkäpä köyhälle sallitaan tällainen periaatteista tinkiminen.

    “Tämä laskelma osoittaa, että sille, jolla elämän perusasiat ovat kunnossa (ja joka asuu ehkä kommuunissa) matalinkin perusturva riittää mukavaan elämään, jos elämän sisältö löytyy muualta kuin kuluttamisesta.”

    Juuri näin. Tai ei tarvitse edes asua kommuunissa, vaan kyllä yksinasuvakin pystyy noilla elämään. Aikaahan yksinasuvalla työttömällä on vaikka muille jakaa, joten edes se mainitsemasi leivän itse leipominen ei pitäisi olla suuri vaiva (jos ei muuten, niin sitten jostain kierrätyskeskuksesta ostetulla leipäkoneella). Tähän liittyen, listastasi puuttui hiiva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Samuli Saarelma kirjoitti 11.1.2010 kello 14:53

    Markku, jos viinan jättää pois, niin sillä rahalla takuulla saa kuukausittaiset vaatehankinnat katettua. Siis, kun hankkiin Citymarketista tai kirpparilta, eikä mistään merkkiliikkeistä.

    Tukan leikkaaminen toki voi maksaa, mutta ensinnäkin jonkinlaisessa kunnossa se kuontalo pysyy omalla (vetää kaiken pois säännöllisin välein) tai amatöörikaverin leikkaamisella. Ja jopa joku pari kymppiä ammattilaiselle kerran kolmessa kuussa ei ole mikään hirvittävä meno.

    Mihin niitä ei-lääkärin määräämiä lääkkeitä tarvitaan? Joku ibuprofeiini on sitä paitsi niin halpaa, ettei sillä ole juuri mihinkään merkitystä.

    Puhtauteen riittää saippua, shamppoo, hammastahna ja silloin tällöin uusi hammasharja. Hyvin pieniä menoja.

    Sanomalehteä ei nykyaikana tarvitse tilata, vaan kaikki uutiset voi lukea netistä. Mitähän halpa nettiliittymä maksaa? Pari kymppiä kuussa? Televisiolupa on ok meno.

    Matkat taittuvat pääosin polkupyörällä, paitsi talvella voi tarvita julkisia. Jos on työtön, niin liikkumisentarve ei ole samaa luokkaa kuin työssä käyvällä.

    “Ihminen ei elä yksin leivästä. Esim. E. Allard laski hyvään elämään mukaan having, loving ja being -ulottuvuudet. ”

    Aivan. Rakkaus onkin täysin ilmaista. Tai sanotaan niin, että jos sitä ei ole, niin ei sitä saa rahallakaan hankittua. Itse sanoisin, että loppupelissä nuo sosiaaliset asiat ratkaisevat elämän hyvyydestä suurimman osan sen jälkeen, kun perustarpeet on täytetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Tuomas S. kirjoitti 11.1.2010 kello 15:59

    Samuli Saarelma:
    “5. Listasta puuttuivat omat opiskelija-ajan suosikkini: silakat, veriletut, kalapuikot ja tonnikala.”

    Öö, Tonnikala on ymmärtääkseni aika kallis tuote. Kalapuikot samaten- sen lisäksi kalapuikkojen ravinto-arvot taitaa olla vähän viturallaan.

    Saska Tuomasjukka
    “Joskus stereotypiat pitävät paikkansa. Tällä kertaa Osmon havainnot ovat myös tilastojen totuus; sosioekonominen asema vaikuttaa voimakkaasti ruokavalioon.”

    Tuo oli amerikkalainen tutkimus- vaikka en kiistä sosioekonomisen aseman ja ruokavalion suhdetta (sama ilmiö on havaittu esimerkiksi briteissä) niin syy siihen on taas näppituntumalta että Amerikassa hyvä, terveellinen ja tuore ruoka on ihan järjettömän kallista, ja sitä syödäkseen pitää kuulua johonkin muuhun kuin siihen alimpaan tuloviidennekseen (no noinhan tuossa abstraktissakin sanottiin). Suomessa en muista näin voimakasta polarisoitumista “huonon ruuan” ja “terveellisen ruuan” välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Tapio Peltonen kirjoitti 11.1.2010 kello 16:06

    Kengät maksavat. Halvoilla kengillä ei tee mitään, ja Suomessa tarvitsee puoli vuotta talvikengät. Vaatteisiin en itse käytä nykyisin juurikaan rahaa, mutta kenkiin menee pari sataa vuodessa ihan miten päin vaan, joko suutarilaskuina tai uusina kenkinä rikki kuluneiden tilalle.

    Tai on se niinkin, että osa ihmisistä pystyy pitämään jalassaan niitä kymmenen euron kenkiä, jotka on suunniteltu kapeammalle jalalle kuin mitä suurella osalla suomalaisista on. Osa ei.

    Tietysti jos ei liiku ulkona jalan, eivät kengätkään kulu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Jorma Nordlin kirjoitti 11.1.2010 kello 16:19

    Tolle laskelmalle pitäisi tehdä erilaisia laskelmia vaihtoehdoiksi. Esimerkiksi vihannesten ja hedelmien määrää kannattaa lisätä, myös kuitujen määrä pitää mitottaa kokonaisuutena niin, että sitä saa noin 25g-30g päivässä.

    Jos kuituja ei syö riittävästi suolisto toimii laiskasti. Kuitupitoisesti liian niukka ruokavalio on terveydelle haitallista.

    Sitten on se kolesteroli, joka nousee herkästi.

    Noin niinkuin harjoituksena, jos valitsette kaupassa niitä kuitupitoisimpia, niin kuinka nopeasti olette käyneet kaupan tarjonnan läpi useampaan kertaan?

    Huom! täysjyvä on myös markkinointikikka, se ei tarkoita, että leipä välttämättä olisi kuitupitoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Marko Hamilo kirjoitti 11.1.2010 kello 16:30

    Paljonkohan halvemmalla tuossa alkoholikomponentissa olisi päästy, jos siinä käyttäisi tavallisen suomalaisen alkoholinkulutusta, siis mediaania?

    Syrjäytyneet köyhäthän tosin kuuluvat todennäköisesti sinne eniten tai toiseksi eniten alkoa kuluttavaan desiiliin. Eikös tuolla keskikulutuksella päästä jonnekin 15 persentiilin kohdalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Samuli Saarelma kirjoitti 11.1.2010 kello 16:44

    Tapio, pari sataa kenkiin vuodessa on kyllä minusta aika hurjasti yläkanttiin (tai no, voi olla, että sinun ihmeellisen muotoiset jalkasi vaativat jotain erikoiskenkiä).

    Sillä taas, että talvella käytetään talvikenkiä ja kesällä kesäkenkiä, ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Kesällä ne talvikengät eivät kulu lainkaan ja sama kesäkenkien suhteen talvella.

    Ja toki se kävelyn määrä vaikuttaa kenkien kulumiseen. Hyvin paljon kävelevän kannattaa ehkä hankkia jotkut lenkkarit kävelykenkien sijaan, jos ulkonäöllä ei ole niin väliä. Juoksuun tarkoitettujen lenkkarien pohja on suunniteltu kestämään toisin kuin tavallisten (halpis)kävelykenkien.

    Tuomas, ovatko tonnikalat purkissa todellakin niin kalliita, etteivät pärjää sille Osmon listan 11e/kg lohelle? Jo suunnilleen puoleen hintaan tuosta pääsisi sillä, että saisi tonnikalaa eurolla per 185g:n purkki. Kalapuikot ovat tosiaan ravintoarvoltaan huonompia kuin pelkkä kala, mutta kai suhteellisen edullisia siltikin, vaikka katsottaisiin hintaa/kalamassa. Silakat toki pesevät hinnassa nämä molemmat mennen tullen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Pilkunviilaaja kirjoitti 11.1.2010 kello 16:49

    En malta olla sanomatta, vaikka eihän tämä asiaan oikein kai kuulu, että ihan hyviä kenkiä saa parillakympillä. Jos ostaa alennusmyynnistä sesongin jälkeen, 200 eurolla saa helposti 15 paria kenkiä eli ihan liikaa vuodessa kulutettavaksi.

    Lenkkeilijänä tossuja menee vuodessa pari-kolme paria. Pyrin ostamaan suomalaisia tossuja, joissa on kunnollinen vaimennus kantapäässä. Jos ei löydy, ostan ulkomaisen “merkkituotteen”, koska pidän brändiä jonkinlaisen eettisyyden takeena.

    Näillä ehdoilla olen aika pienellä vaivalla hankkinut uusia tossuja 10-15 eurolla/pari jo monta vuotta, tosin aina alennettuun hintaan ja monta paria kerralla. Hyvin yleensä kestävät, kunnes pohja kuluu puhki tai murtuu hiukan ennen puhkeamista.

    Aikaa tietysti kuluu, kun pitää kerran tai kaksi vuodessa tsekata alennusmyynnit ja välillä marketin kenkähylly.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Marko Hamilo kirjoitti 11.1.2010 kello 16:52

    Taitaa sittenkin olla niin että noin kolme neljännestä juo alle tuon keskikulutuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Saska Tuomasjukka kirjoitti 11.1.2010 kello 18:31

    Tuomas, kyseessä oli katsaus, jossa oli sekä jenkkiä että Eurooppaa. Tilanne on sama valtameren molemmin puolin. Suomesta ei vastaan ole tullut tämäntyyppistä dataa, mutta en näe syytä uskoa, että eläisimme paremmassa maailmassa.

    Eli: syrjäytyminen heikentää myös ravitsemusta, ja tilannetta ei korjata edes rahalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Juuso Koponen kirjoitti 11.1.2010 kello 19:11

    Itsekään en saa paria sataa vuodessa menemään kenkiin vaikka käytän varsin kalliita kenkiä ja huollan niitä melko kehnosti. 150 euron kengät riittävät omassa käytössä (n. 30 kilometriä kävelyä viikossa kaupunkiolosuhteissa) noin vuodeksi ennen kuin tarvitsevat suutarin peruskorjauksen, kalliimmat vielä pitempään (300 euron kengät alennusmyynnistä -40 % on viimeisin hankinta viime keväältä, lukuunottamatta suutarin hutiloima pohjien liimausta ovat kestäneet lähes jokapäiväistä käyttöä todella erinomaisesti) ja käyttöikää taatusti parantaisi jos niitä muistaisi huoltaa kotioloissakin vähän useammin. Tietysti on hyvä omistaa muutamat erilaiset kengät käyttötarpeen mukaan niin kaikkien käyttöikä pitenee kun ei tarvitse painella matalilla nahkakengillä loskassa jne. Ihmisillä on tietenekin erilaiset tarpeet, mutta usein halpiskengät voivat kostautua nopeasti erilaisina tukielinten vaivoina jos ne eivät tue riittävän jämäkästi jalkaa. Ja kun usein laadukkaampi kenkä ei käyttöiän huomioiden tule kauhean paljon kalliimmaksi kuin nippu halvempia, niin ainakin omasta mielestäni hinnanero kannattaa kyllä maksaa. (Tokikaan kallis kenkä ei merkitse mitenkään automaattisesti hyvää, mutta ei todella hyvää kyllä yleensä halvallakaan saa.)

    Usein kai ongelma pienituloisuudessa on, että ei ole varaa ostaa kallista mutta laadukasta vaikka se tulisi pitkällä jänteellä kaikkinensa halvemmaksi. Harmi sinänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Tuomas S. kirjoitti 11.1.2010 kello 19:13

    Saska:
    “Tilanne on sama valtameren molemmin puolin. Suomesta ei vastaan ole tullut tämäntyyppistä dataa, mutta en näe syytä uskoa, että eläisimme paremmassa maailmassa.”
    Kyllä me nyt sillä tavalla eletään (tai te siellä Suomessa elätte) että hintaero terveellisen ja epäterveellisen ruan välillä on toisenlainen. Amerikan ihmemaassa ja briteissäkin terveellinen, tuore ja hyvälaatuinen ruoka on tolkuttomasti kallimpaa kuin einekset, tv-ateriat, pakastepizzat tms. Suomessa tietysti (kiitos keskustapuolueen) kaikki ruoka on ihan järjettömän kallista, mutta se on sitten toinen juttu. Voi tietysti ola että olen väärässäkin, nämä ovat ihan aistin- ja muistinvaraisia havaintoja.

    “Eli: syrjäytyminen heikentää myös ravitsemusta, ja tilannetta ei korjata edes rahalla.”
    Tuossa linkkaamassasi tutkimuksessa kyllä pyöriteltiin sitäkin mahdollisuutta että korjattaisiin: Conversely, if limited economic resources are causally linked to low-quality diets, some current strategies for health promotion, based on recommending high-cost foods to low-income people, may prove to be wholly ineffective.

    Köyhällä kun ei ole varaa ostaa sitä kallista ruokaympyräruokaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Saska Tuomasjukka kirjoitti 11.1.2010 kello 19:36

    Tuomakselle: kuten Osmon esimerkkikin osoittaa, köyhällä on varaa terveelliseen ruokaan. Heikkolaatuisen (eines- ja pika)ruoan syömisessä on kyse enemmän A) statuksesta ja B) elämänhallinnan puutteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Keskituloinen kirjoitti 11.1.2010 kello 19:49

    Ei tosiaan kannata kuvitella voivansa päätellä ulkonäöstä ihmisen tulotasoa. Minuakin yleensä luullaan opiskelijateiniksi, vaikka bruttotonttuja tulee tilille reilu kolme per kuukausi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Evert The NeveRest kirjoitti 11.1.2010 kello 20:44

    6,00 500 g Broileri.

    Kotikaupassa oli tänään broileri 1,49 euroa kg. Sen oli tosin jalostaja pilannut marinaadilla.

    Siitä rupesin miettimään, kun ei minkään sortin lihaa tahdo saada käsittelemättömänä, vaan ne on joko uitettu jossain liemissä tai muutoin “brändättyjä”.

    Ruokakultturimaissa kaupoissa on
    a) raakaa laadukasta käsittelemätöntä lihaa. Sitä voi ostaa jopa suoraan ruhosta leikattuna.
    b) korkeasti jalostettuja erikoisuuksia.

    Tätä tomaatti/glutamaatti/soija/valkosipuli -marinadia valmistetaan lehtitietojen mukaan pääasiassa yhdessä paikassa ja se saa niin kanan kuin possun lihan maistumaan samalta jalostajasta riippumatta.

    En liene yksin mielipiteeni kanssa, koska marinadia vastustavan addressin on allekirjoittanut liki 13.500 henkilöä. Itsekin panin nimen juuri hetki sitten alle.
    http://www.adressit.com/marinoimattoman_lihan_puolesta

    No sitten takaisin asiaan. Eli mielestäni on järkevää, että leipä paistetaan kaupassa, kuten Soininvaara aloituksessa toteaa.

    Olisiko ideaa, että myös lihan leikkaaminen ja jossain määrin myös jalostus tapahtuisi kaupassa. Ei kai vain mitkään direktiivit sitä kiellä.

    Voipi olla, että suomalainen ruokaketju tukiaisineen ja bulkkiruokineen on jämähtänyt samalla tavalla kuin kävi devalvaatioilla ja verohelpotuksilla tykitetylle paperinjalostukselle. Sekin keskittyi bulkkiin ja seuraukset tiedämme.

    Minä olen valmis maksamaan enemmän ei-tuetusta, laadukkaasta ruuasta. Kunnon broilerista maksan helposti tuplahinnan ja ylikin verrattuna tukiaisissa ja marinadeissa uitettuun broilerin reisikoipeen , joka ei tänään näyttänyt menevän kaupaksi edes 1,49 euron kilohintaan ja joka oli pakattu n. 1,2 kg paketteihin eli 4-6 hengen annoksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.1.2010 kello 20:58

    Kananliha oli artikkelissani tavallista kalliimpaa juuri siksi, etten kelpuuttanut noita lihan pilaantumista marinadilla peitteleviä tekeleitä ruuaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Mikko kirjoitti 11.1.2010 kello 21:21

    Marko, mikä muuten tuo alkoholikulutuksen mediaani on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Esimerkki opiskelevasta lapsiperheestä kirjoitti 11.1.2010 kello 21:47

    Minun ja vaimon tulot: 2 x opintotuki = 536 €
    1 opintolaina kuukaudeksi: 300 €
    Lapsilisät: 315 €
    Kotihoidontuki + helsinkilisä yhdestä lapsesta: 640 €
    Asumistuki: 796 €
    Yhteensä: 2587 €

    Tästä pois vuokra niin jäljelle 1587 €. Ruokakauppaan menee rahaa vähän alle 600 € per kk eli tuhat euroa jää muihin kuluihin.

    Vaimon kanssa ostetaan itsellemme vaatteita alennusmyynneistä ja kirppareilta, muksuille pääsääntöisesti saadaan sukulaisilta ja kirppareilta. Sanotaan et näihin kuluihin menee noin 60-70 € per kk yhteensä kaikilta.

    Liikkumiseen tarvitaan matkakorttia, jota ei tarvita hirveän usein, kun asutaan molemmat koulun vieressä. Tähän menee noin 20 € per kk.

    Ja kesällä ei ole paniikkia, kun kuulutaan asumistuen piiriin asumislisän sijasta, jolloin tukea asuntoon saa myös kesäisin.

    Itselleni jää hyvin rahaa myös ylimääräisiin juttuihin, kuten leffoihin, makeisiin, olueen jne.

    Heti tulisi konkurssi, jos olisi auto, mutta Helsingissä sitä ei välttämättä tarvitse. Myöskään kämppä, joka ei täytä suuruudeltaan tai neliövuokraltaan täyden asumistuen vaatimuksia ei olisi mahdollinen.

    Tietysti ahdistaisi, jos tämä olisi lopullista. Kun lapset kasvavat isommiksi niin olisi ikävää evätä niiltä harrastuksia sen vuoksi, että ei ole varaa. Luonnollisesti ulkomaanreissutkin olisivat melkein automaattisesti ulkona. Onneksi ei valmistuta humanistisille aloille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Marko Hamilo kirjoitti 11.1.2010 kello 22:06

    En tiedä viinankulutuksesta muuta kuin että 10 prosenttia juo puolet ja että viidennes miehistä juo yli 24 annosta viikossa, jota pidetään riskirajana.

    Kai nyrkkisääntö on että yksi desiili on raitis ja toinen juo puolensataa litraa vuodessa. “Tavalliset” ihmiset juovat sitten keskimäärin noin kuusi litraa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Elina kirjoitti 11.1.2010 kello 22:38

    Alkoholin kulutuksen mediaani on niinkin vähän kuin n. 2 litraa 100% alkoholia vuodessa.

    (YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 72 (2007):5)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Riccado kirjoitti 11.1.2010 kello 22:40

    Jos ja kun tämä ruokakorilaskelma pitää paikaansa, mitä johtopäätöksiä siitä olisi tehtävä? Kuten Osmo jo totesi, jos köyhän kauppalista näyttää tuolta (se Osmon alkuperäinen lista) ns. köyhyysongelmaa ei luultavasti ole (niukkaa on mutta elämässä on sisältöä ja mieltä). Kysymys on se, miksi elämänhallintansa mennettäneen kauppalista ei näytä tuolta? Mihin ne rahat menevät ja miksi?
    No, ne voivat mennä päihteisiin, pelaamiseen, harrastukseen ja ‘harrastukseen’, muuten vaan yli varojen elämiseen, koronkiskureille tai vaikkapa moottoripyöräjengeille, ihan mihin vaan. Yleensä tällainen henkilö ei kykene, osaa tai ole voimia hoitaa omia raha-asioitaan. Sehän se varsinainen ongelma on, ei käteen jäävät tulot. Nyt tullaan sitten siihen sosiaalityön ytimeen (jossa eräät kolmannen sektorin järjestötkin yrittävät jotain tehdä), miten toteuttaa ‘Osmon kauppalista’ ihmisten arjessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. sunimh kirjoitti 11.1.2010 kello 22:57

    “Yhteensä: 2587 €

    Tästä pois vuokra niin jäljelle 1587 €”

    No ei mikään ihme jos hyvinvointivaltio natisee liitoksissaan kun tuollaisia summia nostellaan. Meillä molemmat käyvät töissä ja verojen jälkeen käteen jää luokkaa 2300 euroa. Siitä pois 700 euron asuntolainan lyhennys (seuraavat 15 vuotta) niin samoissa ollaan.
    Opiskeluaikoina saatiin opintotukea ja asumislisää; kaikki meni mikä tulikin, paitsi kesätyöansioista jäi yli ehkä 1000 euroa kuussa.

    Lapsia ei ole, ruokaan ja muuhun S-markettavaraan menee kirjanpidon mukaan keskimäärin n. 250 eur/kk.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Evert The NeveRest kirjoitti 11.1.2010 kello 23:07

    “Esimerkki opiskelevasta lapsiperheestä kirjoitti 11.1.2010 kello 21:47 Minun ja vaimon tulot: 2 x opintotuki …
    Yhteensä: 2587 € ”

    PINGO!

    Evert ostaa samantien menolipun Helsinkiin, kirjautuu yliopistoon ja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Evert The NeveRest kirjoitti 11.1.2010 kello 23:10

    “Esimerkki opiskelevasta lapsiperheestä kirjoitti 11.1.2010 kello 21:47 Minun ja vaimon tulot: 2 x opintotuki …
    Yhteensä: 2587 € ”

    BINGO!

    Evert ostaa samantien menolipun Helsinkiin, kirjautuu yliopistoon ja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. sea kirjoitti 11.1.2010 kello 23:51

    Samuli Saarelma: Ja minä naisena vetäsen kanssa kaljuksi kerran kuussa?

    Kovin ankeaksi elämä kävisi jos köyhä ei saisi laittaa rahaa kuin ruokaan. Kuten Markku yllä totesi, kyllähän se perustulo riittäisi jos elämässä ei olisi mitään muuta menoa kun ruoka.

    Kun kymmenenkin vuotta elää työttömänä olisi ihan kiva joskus ostaa jotain muutakin. Kotiinkin pitäisi toisinaan ostaa isompia asioita, uusi imuri, sänky, tietokone jne. Vai pitäisikö köyhän elää koko elämä ilman mukavuuksia vain koska on köyhä? Eikö köyhällä ole samoja oikeuksia kun muilla?

    Työttömyyskortistossa on muuten paljon meitä jotka eivät ole tarpeeksi työkykyisiä kokopäivätyöhön, mutta eivät myöskään tarpeeksi sairaita sairaslomalle. Meidän kohtalo on kitua tässä välimuodossa loputtomiin ja toivoa ihmeparannusta, oikeaa hoitoa kun on nykyään lähes mahdoton saada. Mielenterveystoimistossa ovat itse myöntäneet etteivät voi auttaa minua parantumaan, voivat vain ylläpitää nykyistä puolikuntoisuutta. Ovat myös hyvin selvästi vihjannee, että toivoisivat minun lopettavan hoidon vaatimisen. Kuolemaa siis odottaessa, köyhänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. sea kirjoitti 11.1.2010 kello 23:54

    Niin, alkoholia en ole juonut kymmeneen vuoteen, tupakkaa en ole polttanut koskaan, huumeita en käytä.
    Ja jos ylimääräistä rahaa olisi, laittaisin sen kodin tavaroihin ja erilaisiin palveluihin esim. kampaajaan ja teatteriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Tuomas S. kirjoitti 11.1.2010 kello 23:56

    Saska:
    “Tuomakselle: kuten Osmon esimerkkikin osoittaa, köyhällä on varaa terveelliseen ruokaan. ”

    Niin kyllä, aivan, juuri näin sanoin- Suomessa. Yhdysvalloissa tilanne taas on ihan toinen. Olin ilmeisesti vähän epäselvä sanoissani, pahoittelen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Jaakkonen kirjoitti 12.1.2010 kello 0:08

    Laskelma varmaan on ihan hyvä, jos lähtökohta on hengissä pysyminen väliaikaisesti.
    Mutta kai ihminen tässä Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tarvitsee jotain muutakin?
    Mutta jos ei niin kannattaa kaikille perustoimeentuloa nauttiville painottaa, että yhteiskunta olettaa hänen makaavan vain paikallaan mommolta lahjoituksena saadulla sohvalla pimeässä huoneessa. Suihkuun, saati parturiin ei ole asiaa, eikä kämppää kannata sotkea. Ruoka pitää osata taikoa valmiiksi ja syödä sormin. Ei tule tiskiä, eikä tarvitse ruuan valmistamiseen mitään välineitä. Se rakas lemmikkikin tulee viime kädessä lopettaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Samuli Saarelma kirjoitti 12.1.2010 kello 1:08

    sea, ajattelin, että oli itsestäänselvää, että se päänajelu oli tarkoitettu miesten vaihtoehdoksi. Itse tunnen henkilöitä, jotka näin tekevät. Naiset menkööt sitten ammattiparturiin niillä rahoilla, jotka säästyvät miehiä vähäisemmän ruuantarpeen vuoksi.

    Ja kuka tässä on sanonut, että köyhä ei saa käyttää rahaa kuin ruokaan? Jo alkuperäinen Osmon postaus osoitti, että jopa viinat mukaan laskien perustulosta jää puolet muuhun kuin ruokaan.

    Mitä noihin mainitsemiisi isompiin asioihin tulee, niin oletko käynyt kierrätyskeskuksesta katselemassa? Eikä se uusikaan varmaan nyt ihan valtavasti maksa. Gigantissa näytti halvin malli olla 39 euroa. Tietokone on tietenkin tarpeellinen, mutta ellei nyt uusimpia pelejä pelaa, niin sellaisella 5 vuotta vanhalla (joita saanee suunnilleen uloskantohintaan ihmisten hankkiessa uusia vehkeitä) kyllä kirjoittelee blogiin ihan hyvin.

    Viimeiseen kysymykseesi “eikö köyhällä ole oikeuksia kuten muilla”, niin tietenkin köyhällä on ne kaikki samat kansalaisoikeudet kuin kaikilla muillakin. Itse en ole oikeutta kulutusjuhlaan pitänyt minkäänlaisena oikeutena, vaan jos siihen haluaa ryhtyä, niin pitää tehdä töitä.

    Kirjoituksesi paras pointti oli kuitenkin esiintuomasi yhteiskunnan epäkohta, joka tekee “jonkin verran” työntekemisestä hyvin kannattamatonta. Tähän auttaisi kansalaispalkka/perustulo, joka ei aiheuttaisi niin rankkaa efektiivistä marginaaliveroa köyhälle kuin nykyinen tukien putoaminen tekee. On valitettavaa, että ay-liikettä, joka ajaa vain täyspäiväisesti työtä tekevien asioita, eivät kaltaistesi puolikuntoisten tuloloukot nappaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Samuli Saarelma kirjoitti 12.1.2010 kello 1:15

    Jaakkonen kirjoitti:”Laskelma varmaan on ihan hyvä, jos lähtökohta on hengissä pysyminen väliaikaisesti.

    Mutta kai ihminen tässä Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tarvitsee jotain muutakin?”

    Niin se ääni muuttuu kellossa. Aiemmin kirjoitit, että useat sosiaalityöntekijät olivat sitä mieltä, ettei suomalaisella perustuella “pysy edes hengissä”. Tuossa Osmon laskelmassa rahat riittivät hyvin ruokaan ja siihen muuhunkin jäi yli 200 euroa (jos alkoholi jätetään pois, niin 280 euroa) kuussa. Eikö tuo sinusta riitä suihkussa käymiseen ja tukan leikkuuseen? Kuinka paljon sitä rahaa kuussa pitäisi jäädä ruuan jälkeen käteen, jotta voisi puhua “hengissä säilymisestä”?

    Voisitko siis vihdoinkin kertoa, mihin niiden useiden sosiaalityöntekijöiden mukaan ne köyhien rahat katoavat? Onko esim. tuota ruokapuolta kartoitettu yhtä tarkkaa kuin tuossa Osmon listauksessa oli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Ville M kirjoitti 12.1.2010 kello 1:25

    “Soijarouhe on erinomainen proteiinin lähde. Kuivassa soijarouheessa (tumma) on proteiinia 52 % painosta, jauhelihassa parisenkymmentä prosenttia.”

    En suosittelisi tuon teollisen soijan syöntiä kellekään, ehkä varsinkaan en miehille, soijassa on tunnetusti estrogeni tasoa kasvattavaa ainesosaa. Moderni soija on vasta uusi lisäys länsimaisten ihmisten ravintoon, varsinkin sen kasvu tavat ovat rajusti muutettuja sitten Japanin soija peltojen:
    “In other words, getting lots of soy estrogens in your diet may accelerate the rate at which your bones age.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Elina kirjoitti 12.1.2010 kello 7:49

    Meiltä jäi pari vuotta sitten kaksi uudehkoa kuvaputkitelkkaria käyttämättömiksi uusien mallien tullessa tilalle. Toiseen olisi saanut mukaan myös digi-boxin.

    Laitoin nettiin, että myyn ne muutamalla kympillä pois. Ei yhtään vastausta.

    Laitoin sitten uuden ilmon, että annetaan pois. Yksi vastaus, mutta tyyppi ei koskaan tullutkaan hakemaan.

    Vietiin ne sitten asianmukaiseen jätekeräykseen. En tiedä olisiko jokin järjestö huolinut ne. En viitsinyt sitä edes kysellä, kun mötikät alkoivat ärsyttää nurkissa.

    Eli tuli kyllä sellainen tuntu, että niin köyhiä ei taida olla olemassakaan, joille kelpaisi vanhentunut tekniikka. Vai onko niin, että “oikeasti” köyhät ovat sillä tavoin syrjäytyneitä, etteivät käytä internetiä? Olisi pitänyt laittaa ilmoitus lyhtypylvääseen…

    Noh, täällä en siihen saa vastausta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Kalevi kirjoitti 12.1.2010 kello 8:30

    “Siitä rupesin miettimään, kun ei minkään sortin lihaa tahdo saada käsittelemättömänä, vaan ne on joko uitettu jossain liemissä tai muutoin “brändättyjä”.”

    Brändäys ei ole tähän hullutukseen syynä, vaan vähäinen kilpailu.

    Liemien käyttö sopii kaupan keskusliikkeille, koska ne lisäävät tuotteen myyntiaikaa. Jatkamalla tuotetta vedellä poistetaan myös näppärästi hinnankorotuspaineet.

    Tuottajat myyvät elintarvikkeet keskusliikkeelle, eli säätävät tuotetta oman asikkaansa toiveiden mukaan. Näin keskusliikkeet päättävät, millaista ruokaa suomalaiset syövät. Taisi myös Berlusconi sen tietää.

    On muuten lainsäädännöllisesti outoa, että vaikka Voilevi-tyyppiset tuotenimet kiellettiin, saa kauppa tuota vesi-lisäaineseosta edelleen nimittää marinadiksi. Marinadin kun pitäisi koostua öljystä, etikasta ja mausteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Juuso Koponen kirjoitti 12.1.2010 kello 8:35

    En suosittelisi tuon teollisen soijan syöntiä kellekään, ehkä varsinkaan en miehille, soijassa on tunnetusti estrogeni tasoa kasvattavaa ainesosaa. Moderni soija on vasta uusi lisäys länsimaisten ihmisten ravintoon, varsinkin sen kasvu tavat ovat rajusti muutettuja sitten Japanin soija peltojen:
    “In other words, getting lots of soy estrogens in your diet may accelerate the rate at which your bones age.”

    Uusia juttuja pelätään aina eikä soijan lisääntyminen ruokavaliossa ole mikään poikkeus. Asiaa kannattaa toki tutkia ja on tutkittukin, eikä ainakaan toistaiseksi kliinisissä kokeissa ole löytynyt mitään merkittäviä riskejä soijan syömiseen liittyen (poikkeuksena rintasyövän riskiryhmään kuuluvat naiset, joiden kohdalla erittäin korkea soijan kulutus voi lisätä rintasyövän riskiä – tosin tässäkin kohdin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, joidenkin tutkimusten mukaan soijan syönti päin vastoin vähentää rintasyövän riskiä ainakin terveillä naisilla).

    Wikipedia: Because most naturally occurring estrogenic substances show weak activity, normal consumption of foods that contain these phytoestrogens should not provide sufficient amounts to elicit a physiological response in humans. Ja: The generally accepted position on this topic is that phytoestrogens may be beneficial for healthy females and that females with known breast cancer should be aware of potential risks and consider avoiding consumption until more information is available.

    Mitään elintarviketta ei varmasti kannata käyttää yksipuolisesti kohtuuttomia määriä. Tämä pätee niin soijaan kuin lihaankin. Monipuolinen ruokavalio jossa on erilaisia proteiinin lähteitä on varmasti terveellisin vaihtoehto. Huomioitava on, että länsimaiset kuluttajat saavat tyypillisesti ruuastaan liikaa proteiinia muutenkin, millä itsessään on haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia, tuli ylimäärä sitten soijasta, lihasta tai muusta lähteestä. Käsitykseni mukaan esimerkiksi siteeraamasi luiden heikkenemisen riski johtuu nimenomaan liiallisesta proteiininsaannista, ei niinkään soijan sisältämistä fytoestrogeeneistä. Lisäksi liiallinen proteiinin saanti vahingoittaa munuaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Tapio Peltonen kirjoitti 12.1.2010 kello 8:41

    Käytetyistä, uusista ja hienoistakin kuvaputkitelkkareista on markkinoilla niin suuri ylitarjonta, ettei niitä tosiaan kelpuuteta edes ilmaiseksi.

    Minulle oli jäänyt kaapin pohjalle laadukas perusdigiboksi kaapeliverkkoon (telkkaria en katso) jota olen aika ajoin yrittänyt lahjoittaa eteenpäin, mutta ilmeisesti niitäkin on saatavilla runsaasti, kun sille tavalliselle keskituloiselle tv:n orjalle on myyty digiviritin kahteen – kolmeen kertaan, ensin perusdigiboksi, sitten tallentava boksi ja/tai digivirittimellinen tv. Vasta ihan hiljattain löysin ihmisen, jolle tuo kelpaa ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Anna-Liisa kirjoitti 12.1.2010 kello 9:11

    Kalevi kirjoitti 12.1.2010 kello 8:30: “[…] Voilevi-tyyppiset tuotenimet kiellettiin […]”

    Ihmetystä herättää se, että kaiken maailman rasvasekoituksia saa kutsua “ruokakermoiksi”. Kermaa nähneetkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Samuli Saarelma kirjoitti 12.1.2010 kello 9:21

    Evert, kai huomasit, että siinä opiskelijan laskelmassa sen vastikkeettoman opintorahan osuus kahdesta ja puolesta tonnista oli vain 536 euroa kahdelle hengelle, eli siis 268 per henki (en tosin tiedä, mistä tuo luku oli otettu, kun Kelan sivujen mukaan tuki on 246 euroa toisen asteen ja 298 euroa korkeakouluopiskelijalle). Sen lisäksi siellä oli opintolaina, joka pitää maksaa pois. Loput olivat sitten tukia, johon pääsee käsiksi kaikki lapsiperheet olivat he opiskelijoita tai eivät.

    Helsinkiin opiskelijaksi lähteminen on suunnilleen tyhmintä, mitä sinun kannattaa tehdä, jos haluat tukien varassa elää. Tuet ovat pienet ja asuminen kallista.

    Mutta jos siis isoihin tukirahoihin haluat käsiksi, niin tee lapsia. Jossain (olikohan Hesari muutama vuosi sitten) näin laskelman, että kahden lapsen yksinhuoltajaäidillä palkkatulojen pitäisi olla yli 3000 e/kk, jotta töihinmeno kannattaisi tukien varassa elämisen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Esimerkki opiskelevasta lapsiperheestä kirjoitti 12.1.2010 kello 11:08

    Oli tosiaan väärin tuo opintoraha. Molemmilta 596 € eli siis hengeltä 298 €.

    Saarelma: “Jossain (olikohan Hesari muutama vuosi sitten) näin laskelman, että kahden lapsen yksinhuoltajaäidillä palkkatulojen pitäisi olla yli 3000 e/kk, jotta töihinmeno kannattaisi tukien varassa elämisen sijaan.”

    Minulla on opintojen ohella ollut yksi opintoihin liittyvä, ei niin vallankumouksellinen, mutta kuitenkin hyvinkin toteutettamiskelpoinen idea myyjien tehokkuuden nostamiseksi. Nyt eräs taho yrittää täsmälleen samalla konseptilla kaupallistaa sitä kuin minä. Se, että joku toinen yritys siihen ryhtyi ei sinänsä harmita, päinvastoin – lykkyä tykö vaan. Pointtini on se, että minulla ei olisi ollut idean kaupallistamisessa mitään mahdollisuuksia tukien laskun myötä. Jotta rattaat saadaan pyörimään tarvitaan pääomaa, joka laskee automaattisesti tukien määrää. Toki olisin voinut lopettaa opiskelun ja tuet, mutta sitä riskiä en olisi näin perheellisenä valmis ottamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Jaakkonen kirjoitti 12.1.2010 kello 11:09

    Samuli Saarelma kirjoitti : “Niin se ääni muuttuu kellossa. Aiemmin kirjoitit, että useat sosiaalityöntekijät olivat sitä mieltä, ettei suomalaisella perustuella “pysy edes hengissä”. Tuossa Osmon laskelmassa rahat riittivät hyvin ruokaan ja siihen muuhunkin jäi yli 200 euroa (jos alkoholi jätetään pois, niin 280 euroa) kuussa. Eikö tuo sinusta riitä suihkussa käymiseen ja tukan leikkuuseen? Kuinka paljon sitä rahaa kuussa pitäisi jäädä ruuan jälkeen käteen, jotta voisi puhua “hengissä säilymisestä”?

    Voisitko siis vihdoinkin kertoa, mihin niiden useiden sosiaalityöntekijöiden mukaan ne köyhien rahat katoavat? Onko esim. tuota ruokapuolta kartoitettu yhtä tarkkaa kuin tuossa Osmon listauksessa oli?”

    Minun käsittääkseni tuo Osmon lista on puutteellinen. Ei kai kukaan laske elinkustannuksiaan vain ravinnon osalta, ja sen jälkeen toteaa, että riittää se! Jos kerran alkaa laskemisella osoittamaan perustoimeentulon riittävän elämiseen, niin kannattaa toki tehdä se loppuun asti.
    On totta, että harva kai Suomessa on suoranaisesti nälkään menehtynyt. Ihmisillä on monenlaisia keinoja selvityä hyvinkin vähillä kuluilla elämässään. Mutta ei sekään tarkoita sitä, että perustoimeentulotuki olisi riittävä. On olemassa ihmisiä, jotka selviäisivät hengissä pitkiäkin aikoja, vaikka he eivät saisi yhteiskunnalta mitään tukea.
    Kannattaa tosiaan suorittaa laskelma loppuun asti ennen johtopäätösten tekoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.1.2010 kello 13:21

    Minun käsittääkseni tuo Osmon lista on puutteellinen. Ei kai kukaan laske elinkustannuksiaan vain ravinnon osalta, ja sen jälkeen toteaa, että riittää se! Jos kerran alkaa laskemisella osoittamaan perustoimeentulon riittävän elämiseen, niin kannattaa toki tehdä se loppuun asti.

    Tarkoitukseni on jatkaa tuon ruokalaskelman jälkeen, mutta ylimääräistä aikaa ei ole ilmaantunut. Olen ollut korottamassa perusturvaa. Siksi en väitä, että perusturva olisi riittävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Samuli Lintula kirjoitti 12.1.2010 kello 11:31

    Aika moni tuntuu missanneen täysin sen pointin, joka mielestäni Osmon kirjoituksessa oli: vaikka ruoan saa vähällä rahalla (olen joskus unelmoinut päivistä, jolloin voisi käyttää ruokaan keskimäärin kuusi euroa), monella pienituloisella on heikot elämänhallinnan taidot, minkä vuoksi perusturva ei heille meinaa riittää.

    Tästä seuraa, että perusturvan oikean tason määrittäminen on hyvin hankalaa, koska toiset köyhät osaavat elää säästeliäämmin kuin toiset: se, mikä juuri ja juuri riitää yhdelle, on toiselle enemmän kuin kylliksi. Ensimmäiselle perusturvan taso on sellainen, että se kannustaa etsimään töitä, toista se saattaa passivoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Evert The NeveRest kirjoitti 12.1.2010 kello 11:53

    Ennen vanhaan karjasuojissa oli ikkunat. Ruokakaupoissa oli jopa näyteikkunat.

    Voisi leikkisästi sanoa, että ruokaketjun integraation on mennyt niin pitkälle, että ikkunatonta osuuskauppaa ei tahdo erottaa karjasuojasta ja päin vastoin.

    Marketti on kuin robottinavetta. Asiakas hortoilee siellä ja poimii apetta. Kassalla hänet lypsetään.

    Karjasuojiin ja kauppoihin pitäisi palauttaa ekologia, elämä ja päivänvalo:
    – Miksi kierrätettävällä juomapullolla on pakkausvero? Samaan aikaan 70 % roskiksestamme täyttyy tyhjistä ruokapakkauksista. Niille pitäisi laittaa kunnon vero!

    – Olen havainnut, että lähimarketissa kiertää kerran päivässä hyllyttäjien partio. Ensimmäisellä kierroksella he lastaavat vanhentuneet tuotteet ja kärräävät ne tunkiolle. Toisella kierroksella he laittavat uutta tilalle. Tuskin kauppahalleista heittävät lihaa tai muuta roskiin.

    – Pakkauskoot ovat niin suuria, että kotitalouksissa ruokaa menee siitäkin roskiin menee huonon laadun ja maun takiakin.

    Verorahoilla tuettu ruoka on niin halpaa, että kaupan kannattaa mieluummin paiskata sitä roskiin kuin pitää lihatiskiä. Palvelutiskiosaaminen on ulkoistettu elintarviketehtaille, missä se pakataan ja hinnoitellaan valmiiksi.

    Ruuan valinta on tehty asiakkaan puolesta jo ennen kuin hän edes astuu robottikauppaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Riitta kirjoitti 12.1.2010 kello 13:27

    “Ihmetystä herättää se, että kaiken maailman rasvasekoituksia saa kutsua “ruokakermoiksi”. Kermaa nähneetkään.”

    Katsopa purkkia joskus tarkemmin. Sen viisi prosenttia rasvaa sisältävän valkoisen aineen purkissa lukee kyljessä isolla “RUOKA” ja vähän pienemmällä vesi-kasvisöljyseos, tjsp. Jos purkissa lukee “RUOKAKERMA” siinä on enemmän rasvaa ja se ihan maitorasvaa.

    Hämmentävää sinänsä, kun muuten samannäköiset purkit ovat vierekkäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Samuli Saarelma kirjoitti 12.1.2010 kello 14:39

    Osmo:”Olen ollut korottamassa perusturvaa. Siksi en väitä, että perusturva olisi riittävä.”

    Johtuuko tämä sinusta tuosta Samuli Lintulan mainitsemasta syystä, eli monella elämänhallinta ei ole kunnossa, eivätkä he siksi osaa tehdä listasi kaltaisia järkeviä valintoja vai siitä, että vaikka elämänhallinta olisi kunnossa (ja muuhun kuin ruokaan ja alkoholiin jäisi yli 200 euroa kuussa), niin se ei siltikään riitä?

    Jos tuosta edellisestä, niin oikea lääke ei liene mikään perusturvan korotus, koska tämä johtaa vain siihen, että elämänhallintaa ei kenenkään sen menettäneen edes tarvitse panna kuntoon, kun muutenkin tulee toimeen. Minusta tälle porukalle, jonka oletettavasti ne Jaakkosen “useat sosiaalityöntekijät” osaavat helposti seuloa joukosta, ainoa ratkaisu on jonkinlainen kädestä pitäen annettu koulutus siitä, miten rahat saadaan riittämään. Siis sen sijaan, että niitä pitkäaikaistyöttömiä retuutetaan työllistämiskurssilta toiselle, heille voisi järjestää ihan elämän peruskurssin. Miten pidetään kirjaa menoista, miten tehdään ruokaa edullista raaka-aineista, jne.

    Ei tuo kurssi varmaan yksinään heitä siltikään saisi muuttumaan, mutta jos sosiaalityöntekijät vielä auttaisivat, niin ehkä vähitellen heidänkin olisi mahdollista saada elämänsä jonkinlaiseen järjestykseen. Jos pohjan saisi johonkin kuntoon, niin siitä voisi sitten paremmin ponnistaa työelämään.

    Jos taas kyse on jälkimmäisestä (eli sinusta se 417 euroa kuussa ei riitä, vaikka eläisi fiksusti), niin kuulisin mielelläni, mitä “välttämätöntä” jää tuon varassa elävältä saamatta. Jokuhan täällä jo kirjoitti, että pakolaiset lähettävät jopa siitä tuota pienemmästä rahastaan kotimaahan.

    Tässä oma heittoni lopuille menoille:
    – 10% pahanpäivänsäästöön patjan alle, 41 e (tätä rahaa käytetään, jos jotain isompaa hajoaa, tms.)
    – puhelin, pre-paid liittymä, sanotaan 20e/kk
    – hygienia (saippua, shamppoo, hammastahna ja -harja) 10 e/kk
    – nettiliittymä 20 e/kk
    – liikkuminen, polkupyörä, 10 e/kk (sisältää pääomakulun ja korjaukset), bussimatkat 10 e/kk.
    – parturi, 10 e/kk
    – vaatteet ja kengät, 30 e/kk
    – tv-maksu 20 e/kk

    Tuosta tulee 171 e. Vielä jää siis viinat mukaan laskienkin 46 euroa vaikka sitten harrastuksiin.

    Mitä muuta välttämätöntä tulee ihmisille vielä mieleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. sea kirjoitti 12.1.2010 kello 14:40

    Samuli Saarelma: Aika kovat säästöt pitäisi miehiin verrattuna saada jos aikoo myös ostaa erinäisiä hygieniatarvikkeita mitä miehet eivät tarvitse. Vaatepuolellakin nainen tarvitsee moninaisemman varaston kun mies.

    Halvan imurin joskus ostin ja se hajosi vuoden päästä, toista kertaa ei köyhä semmoista osta. Tietokoneeni on kuusi vuotta vanha ja alkaa vedellä viimoisia, muistikampa ja tuuletin pitäisi uusia jo. Onko siis järkeä ostaa vanhaa jos se alkaa hajoilla heti?

    Enkä nyt mitään suurta kulutusjuhlaa köyhälle ole vaatimassa, mutta peruselämä olisi kiva. Kun on kuitenkin asunut omillaan 15 vuotta, josta päivääkään ei ole tehnyt töitä (sairauden takia) olisi kuitenkin ihan mukava jos kotona olisi esim. ne huonekalut, kodinkoneet ja semmoset. En minä mitään etelänmatkaa ole vaatimassa, mutta semmoinen tavallinen elämä. Paperilla asiat on niin helppo laskea, elämä köyhänä on kuitenkin kaikkea muuta. Kokeilkaa jos ette usko.

    Kansalaispalkan kannalla itsekin olen!

    ps. Minä olen aina ostanut huuto.netistä telkkarini, kolme olen kymmenessä vuodessa kuluttanut loppuun. Jokainen huonekalu asunnossani on joko ostettu huuto.netistä, dyykattu roskakatoksesta tai saatu sukulaisilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. spottu kirjoitti 12.1.2010 kello 15:06

    Elina: “Eli tuli kyllä sellainen tuntu, että niin köyhiä ei taida olla olemassakaan, joille kelpaisi vanhentunut tekniikka.”

    OT, mutta Kyläsaaren kierrätyskeskuksella olisi valmiit tilat ja asiakaskunta, ovat vaan itse rampauttaneet toimintansa nostamalla hinnat käsittämättömiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. T.Sipilä kirjoitti 12.1.2010 kello 15:34

    Monissa keskustelun viesteissä perätään heikosti toimeentulevien elämänhallinnan perään. Siinä on varmaan ongelmia niin hyvätuloisilla kuin hiukan köyhemmilläkin; enemmän tai vähemmän.
    Lieväkin elämähallintarajoitteisuus (esimerkiksi nikotiiniriippuvuus) aiheuttaa kuitenkin taloudellisia ongelmia ja syytösryöpyn vain köyhimmille.
    Siitä porukasta, joka Suomessa elää noin 400 euron kuukausituloilla, valtaosa osaa todellakin laittaa ruokansa ainakin edullisesti ja moni jopa terveellisesti.
    Tätä jotenkin todistanee se, että aika moni on kuitenkin edelleen suhteellisen terve ja toimintakykyinen jopa vuosia jatkuneen minimituloilla elämisen jälkeen.
    Itse asiassa vähemmällä toimeentulemisen oppii käytännön kokemuksen kautta väistämättä aikaa myöten. (On mahdotonta olla oppimatta.)
    Vaikeinta lienee niillä, jotka ovat äskettäin pudonneet kohtuullisilta palkkatuloilta pienehköille tuille.
    Yksi olennainen kuluerä, jota edellä ei juuri tuoda esiin on sosiaalisten suhteiden hoitaminen. Noilla pahamaineisilla köyhillä yksinäisillä miehilläkin on usein lapsia tai vanhempia, jotka saattavat asua kaukana ja joitten kanssa olisi mukava puuhata jotain tavatessa. Jopa yhteydenpito puhelimitse maksaa.
    Moni ihmettelee pienituloisten tapaa istuskelee kapakoissa, mutta senkin taustalla lienee tarve tehdä jotain muutakin kuin keitellä edullista ravintoa oman kodin keittiössä yksikseen.
    Siksi en kauheasti jaksa paheksua yhden peruspäivärahatuttavani budjetointia: “Kun pistää 300 baarikaljaan ja tupakkaan, jää vielä satanen ruokaan kuukaudessa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Samuli Saarelma kirjoitti 12.1.2010 kello 16:08

    Sea, ok naisten hygieniamenot hyväksyn lisämenoina verrattuna miehiin. Mitä taas tarkoitat moninaisemmalla vaatevarastolla? Eiköhän ne naisten vaatteet kulu ihan samalla tavoin kuin miestenkin.

    Tietokoneeseesi kannattaa hankkia uutta muistia. Se ei paljoa maksa.

    “Paperilla asiat on niin helppo laskea, elämä köyhänä on kuitenkin kaikkea muuta. Kokeilkaa jos ette usko.”

    Kirjoitin jo toisaalla omasta opiskelija-ajasta. Elin silloin inflaatiokorjattuna n. 240 eurolla kuussa (asumismenojen jälkeen). Sanoisin siis, että olen tuota köyhäilyä itse kokeillut.

    Ok, en sinä aikana joutunut mitään isoja hankintoja tekemään (vaatteet ostin alennusmyynnistä ja kirpparilta), mutta sain sen verran silti säästettyä, että pystyin osallistumaan opiskelijoiden järjestämälle puolentoista viikon matkalle Britanniaan.

    Opiskelijasta sanoisin vielä sen verran, että toisin kuin kotona olijan, opiskelijan on lähes pakko syödä opiskelijaravintolassa lounas (joka toki on halvempi kuin se on työntekijöille, mutta kyllä kalliimpi kuin itse kokattu ruoka) ja lisäksi hänen täytyy liikkua joka päivä kodin ja opiskelupaikan väli. Hänen täytyy myös hankkia opiskelussa tarvittavat asiat, joista kirjat ovat suurin menoerä.

    Mainitsit peruselämän. Mitä asioita sinulta on mielestäsi puuttunut, jotka lasket kuuluvaksi peruselämään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Johannes kirjoitti 12.1.2010 kello 16:15

    Hei,

    Kaikki perusturvan varaan tippuvat eivät ole lähtökohdiltaan samanlaisessa tilanteessa. Kyllä perusturvalla tulee toimeen, jos elämänhallinta ja talous ovat perustaltaan hyvässä kunnossa perusturvan varaan tipahtaessa. Kaikilla ei kuitenkaan näin ole.

    Monella on aiempia taloudellisia rasitteita esim. asuntolaina, kulutusluotot, osamaksut, vippilainat yms, joita ei huomioida tietenkään lainkaan menoiksi toimeentulotukea hakiessa. Toimeentulotuen minimirahamäärää ei todellakaan ole käytössään kaikilla perusturvan varaan joutuneilla.

    Kaikilla ei myöskään ole valmiiksi hankittuna huonekaluja, televisiota, tietokonetta, pesukonetta, imuria, polkupyörää, työnhakuun kelpaavia vaatteita yms. joita joudutaan sitten hankkimaan usein osamaksuilla, jos luottokelpoisuus on säilynyt aiemmilta sitoumuksilta eli jos ne on kyennyt jotenkuten hoitamaan. Minkä tahansa kalliimman välttämättömän esineen särkyminen aiheuttaa välittömän taloudellisen kaaoksen.

    Työnhaku maksaa yllättävän paljon matkoineen, puhelin-, kopiointi- ja postimerkkikuluineen. Muuttaminen maksaa järkyttävän paljon takuuvuokrineen, välityskuluineen ja muuttoautoineen.

    Listaa voisi jatkaa.

    Perusturva riittää nille, joilla asiat ovat jo alunperin kunnossa elämänhallintaa myöten ja perustarvikkeet valmiiksi hankittuna. Muille asia on kokonaan erilainen, eikä kaikkea voi selittää onnettoman elämänhallinnan avulla. Moni tippuu toisaalta työelämästä mielenterveysongelmien vuoksi, johon kuuluu olenaisena osana yleisen elämänhallinnan vaikeutuminen sairauden seurauksena. Monille lienee saavutus jo se, että saa ylipäätään syötyä jotain lämmintä ruokaa päivittäin. Silloin ei paljoa kilohintoja taikka ruokaympyröitä pohdita.

    Mitä tulee sosiaaliseen kanssakäymiseen niin muutaman kympin harrastus/virkistysbudjetti kuukautta kohti eriyttää tehokkaasti normaalista aikuisten sosiaalisesta elämästä, koska ei ole kyläilyä lukuunottamatta oikeasti varaa käytännössä paljon mihinkään. Yksi teatterimatka parilla viinilasillisella saattaa olla jo liian kallis ja sekoittaa koko budjetin. Kun joutuu aikansa kieltäytymään tällaisista, ei kehtaa häpeältään enää osallistua mihinkään ja voin hyvin kuvitella kuinka se halpisräkälä alkaa houkutella sen sijaan, että menisi näyttelemään kutsuille hyvin pärjäävää pari vuotta liian vanhoissa vaatteissa väistellen “kuinka töissä menee?” & “missäs ulkomailla kävit kesällä?” kyselyjä.

    PS.
    Samuli Saarelman laskujen mukaan ylimääräistä rahaa jäänee joka kuukausi 46 euroa. Entäpä kun talvitakki hajoaa vanhuuttaan samalla kun pesukone hajoaa ja polkupyörä havaitaan aamulla varastetuksi? Siinä mennee virkistysrahat muihin menoihin seuraaviksi kuukausiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Samuli Saarelma kirjoitti 12.1.2010 kello 16:20

    T. Sipilä, jos henkilöllä on nettiyhteys, puhuminen vaikka toisella puolella maapalloa asuvan lapsen tai vanhemman kanssa on ilmaista, kun käytät Skypeä tai vastaavaa. Tavallisen äänen lisäksi saat vielä kuvankin keskustelukumppanista.

    Mitä taas 300 euroa perustuestaan baarikaljaan ja tupakkaan upottavaan tulee, niin ainakaan itse en olisi häntä paheksumassa lainkaan. Jos se jakotapa maksimoi hänen onnellisuutensa, niin siitä vaan. Paheksun tuota ainoastaan siinä tapauksessa, että ensin pannaan se 300 tupakkaan ja kaljaan ja sitten surkutellaan, että loppuraha ei oikein riitä ruokaan. Tai silloinkaan en paheksu itse toimijaa (kaikkihan omien rahojen riittämättömyyttä valittavat), vaan ennemminkin niitä, jotka käyttävät tuollaista tapausta jonkinlaisena keppihevosena propagandassaan siitä, kuinka kurjasti köyhät joutuvat elämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.1.2010 kello 18:08

    Perusturvalla oleva joutuu vaikeuksiin, jos ei osaa huolehtia raha-asioistaan. Haaskalle rientää pikaluottoja tyrkyttäviä koronkiskureita, jota perivät luotoista satojen prosenttien vuotuista korkoa. Ei ole rahaa kuukausikorttiin, joten joutuu maksamaan turisteille tarkoitettuja kertamaksuja ja niin edelleen.

    Raha-asiat eivät ole hunningolla vain pienituloisilla. Minun on vaikea ymmärtää, miksi sadoilla tuhansilla hyvätuloisilla on luottokortit, joista he maksavat liki kahdenkymmenen prosentin korkoa. Mitä järkeä on pitää kassavaransa tonnin pari miinuksella ja maksaa tästä kohtuuttomasti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Sylvesteri kirjoitti 12.1.2010 kello 18:30

    Osmo
    “Perusturvalla oleva joutuu vaikeuksiin, jos ei osaa huolehtia raha-asioistaan. Haaskalle rientää pikaluottoja tyrkyttäviä koronkiskureita, jota perivät luotoista satojen prosenttien vuotuista korkoa. Ei ole rahaa kuukausikorttiin, joten joutuu maksamaan turisteille tarkoitettuja kertamaksuja ja niin edelleen.”

    Noilta pikavippaajiltahan saa lainattua fyrkat kuukausikorttiin 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Samuli Saarelma kirjoitti 12.1.2010 kello 18:33

    Johannes, laskussani panin 10% perusturvasta syrjään juuri niitä isompia hankintoja varten. Tuo on siis 41 euroa kuussa.

    On totta, että jotkut ihmiset joutuvat aloittamaan elämänsä täysin tyhjältä pöydältä (vanhemmat heittävät ulos talosta 18-vuotiaana), mutta kaipa suurin osa perusturvan varassa elävistä on jossain vaiheessa elämäänsä saanut haalittua jotain perustarpeita kasaan.

    Mitä tuohon sosiaaliseen elämään tulee, niin miten ihmeessä selität opiskelijoiden varsin vilkkaan sosiaalisen elämän, vaikka he joutuvat elämään vielä pienemmillä tuloilla kuin perusturvan varassa olijat?

    Onko ongelmana se, että perustuen varassa olijan verrokkiryhmä on työssäkävijät, joilla on millä mällätä, kun taas opiskelijalla se on toiset opiskelijat, jotka ovat tietenkin yhtä tiukoilla taloudellisesti? Niinpä opiskelijat voivat tyytyä sellaisiin sosiaalisiin muotoihin, joissa ei rahaa tarvita, kun taas perustuen varassa olijan on pakko koittaa pysyä työssäkävijöiden tasolla kulutuksessaan.

    Tähän ei ole oikein muuta ratkaisua kuin se, että harrastaa sosiaalista kanssakäymistä sellaisen porukan kanssa, joka on tuloiltaan samaa luokkaa. Eihän keskituloinenkaan oikein voi pysyä miljonäärien tasolla, vaan hänenkin on lomista puhuttaessa tyydyttävä kertomaan Kanarian pakettimatkastaan Balin sukellusten sijaan.

    Mitä lainoihin tulee, niin tietenkin ihminen on voinut vetää itsensä niin syvälle velkoihin, että on aivan sama, paljonko hänelle valtio kaataa rahaa. Se menee joka tapauksessa velkojille. Tällaista henkilöä ei oikein voi käyttää minkäänlaisena mittana siihen, miten suuri perusturvan pitäisi olla. Käsittääkseni sitä paitsi ulosotto ei saa koskea toimeentulotukeen, mutta paremmin tietävät korjatkoon.

    Mitä muuttamiseen tulee, niin käsittääkseni sossu maksaa toimeentulotukiasukkaan takuuvuokran (siinä, missä itse vuokrankin). Muuttaminen sinällään taas tuskin paljoa maksaa, etenkään jos ei ole ehtinyt paljoa sitä maallista mammonaa kerätä. Saisikohan viidellä kympillä pakettiauton lauantaiksi vuokraksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.1.2010 kello 18:53

    Tähän ei ole oikein muuta ratkaisua kuin se, että harrastaa sosiaalista kanssakäymistä sellaisen porukan kanssa, joka on tuloiltaan samaa luokkaa.

    Toimii, mutta johtaa huonoon yhteiskuntaan. Jos köyhät eristetään omaan köyhien alakulttuuriin, jossa he kasvattavat myös lapsensa, jotka myös seurustelevat vain köyhien perheiden lasten kanssa, saamme kalliiksi tulevan periytyvän köyhyyden

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Samuli Saarelma kirjoitti 12.1.2010 kello 19:06

    Hmm, onko köyhien “eristämistä” se, että jokainen harrastaa sellaisia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja, johon varat antavat myöten?

    Reductio ad absurdumia käyttäen, pitäisikö valtion maksaa minulle unelmaloma Malediiveilla, jotten eristyisi niistä, jotka voivat sen kustantaa omin varoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Tavallinen Teknikko kirjoitti 12.1.2010 kello 19:09

    Jotenkin tuntuu tässä “ruokakestelussa” asian ytimen menneen pieleen sitten Osmon aloituksen.

    Ihminen kun elää pitkään ilman ravintoa ja nestettäkin (kuinka kauan ja millä märillä?). Mutta Suomessa ei elä ainakaan talvella taivaan alla, ainakaa pitkään.

    Siis asunnon kukin tarvitsee, mikä onneksi on liki kaikilla – jopa työttömillä. Sitten kun asunto on “alla”, alkaisikin pohtiminen, että mikä olisi elämisen perustason alin taso.

    Sellaiset jotka ovat elänneet sillan ja taivaan alla, haaveenaan “om”” asunto, missä kaurapuuroa keittelisi omalla vuokrahellalla, niin eivät he mieti, että olisiko 400 euroa vaiko 200 euroa sopiva määrä syömisilleen kuukaudessa.

    Asuminen ensin ja sitten ravinto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. nos kirjoitti 12.1.2010 kello 19:18

    Yksi kaverini oli opiskelija, ja se kyllä oli tosi iloinen, vaikka sillä oli hirveän pieni opintotuki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. candy kirjoitti 12.1.2010 kello 19:36

    nii mulla on tuo 584 eläke ja mulla menee kännykkään ja tietokoneeseen 40 e ja tv-lupaan 20e vaatteisiin vaihtelevasti. en tilaa lehtiä.en juo enkä polta en käy baareissa enkä missään ja silti tekee tiukkaa että riittääkö loppuraha ruokaan.as tuki 172 vuokra 265.enkä mä paljon välillä etes ostakaan kun lääkkeet vie makuaistiaki pois.silti sitä vaan ruokaan mennee tuota rahhoo.kun siinä on sairauden ja kaikenlaisten kriisien tuomia lisämutkia asiassa tässä ruokatalouen hoitamisessa.ku piti pakastinki panna pois päältä ettei tule laskua niin missäpä sitä ruokaa säilöökään.se ku oli kriisi niin meni se kiinnostus ruuanlaettoon.ja kun kirppisvaatteet ei sovi piällensä.mutta kyllähän sitä pärijää tietennii ku luoja omistaa huolen pittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. sea kirjoitti 12.1.2010 kello 22:03

    Samuli Saarelma: Naiset tarvitsevat yleensä rintaliivit, hameet ja mekot, miehet näitä eivät taida käyttää? Itse joudun vielä ostamaan kaiken kaupasta kun olen pieni ja pyöreä, eikä kirpparit semmoisia vaatteita tarjoa.

    Muisti ei maksa 15 euroa enempää, mutta tuuletin maksaa 40 euroa. Itseasiassa saranatkin on pois sijoiltaan joten sen korjaamiseen menisi myös rahaa. Tähän kaikkeen tietysti työn hinta jos itse ei osaa tai tuttavapiirissä ei ole nörttiä jota kaikilla ei todellakaan ole.

    Minäkin olen elänyt opiskelijaelämää. Silloin asuin halvasti asuntolassa tai solussa. Sain myös opiskelija-alennukset kaikesta ja elin makaroonilla. Nyt 10v myöhemmin olisi ihan mukavaa jos voisi syödä monipuolisemmin ja olisi varaa johonkin. Miksi köyhän ei muuten tarvisi liikkua kun pyörämatkan verran? Itse en kyllä polkupyörää ole hommannut kun ei ole rahaa ja joku varastaisi sen kuitenkin.

    Minä tahtoisin pesukoneen, uuden tietokoneen, imurin, uusia huonekaluja noiden kierrätettyinä hommattujen pian hajoavien tilalle, joku harrastus olisi myös mukava tai edes se teatterireissu. Opintolainan koroista, saati itse opintolainasta, selviäminen on myös ykkössijalla. Talvitakki ja -kengätkin on jo useamman vuoden vanhoja ja paikattuja.

    Muutin muuten juuri halvempaan asuntoon, pari muuttomiestä autoineen olisi maksanut 400 euroa, kilometrin matka. Kaikilla ei ole ajokorttia jolla pakettiautoa ajaa, saati kavereita kantamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Riitta kirjoitti 12.1.2010 kello 23:38

    “Raha-asiat eivät ole hunningolla vain pienituloisilla. Minun on vaikea ymmärtää, miksi sadoilla tuhansilla hyvätuloisilla on luottokortit, joista he maksavat liki kahdenkymmenen prosentin korkoa. Mitä järkeä on pitää kassavaransa tonnin pari miinuksella ja maksaa tästä kohtuuttomasti?”

    Tuota… kuinkahan moni sitä luottokortin luotto-ominaisuutta oikeasti käyttää? Ja kuinka usein?

    Onko kukaan laskenut, kumpi on järkevämpää: pistää kaikki liikenevä asuntolainan takaisinmaksuun ja ottaa tarvittaessa kulutusluotto (maksaa luottokortilla, osamaksulla tms.) vai maksaa asuntolainaa hitaammin ja maksaa tästä isommasta lainasta koko ajan enemmän korkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Elina kirjoitti 12.1.2010 kello 23:56

    Kaiken kuvottavan itsesäälin keskeltä poimin Sealta tämän:

    Itse en kyllä polkupyörää ole hommannut kun ei ole rahaa ja joku varastaisi sen kuitenkin.

    Oletko Sea joskus ajatellut, että omassa elämänasenteessasi olisi jotain toivomisen varaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Elina kirjoitti 13.1.2010 kello 0:10

    Samuli sanoo:

    Sea, ok naisten hygieniamenot hyväksyn lisämenoina verrattuna miehiin.

    Uusi juttu minulle, että naiset ovat likaisempia kuin miehet ???

    Jos nyt joihinkin kuukautissuojiin viitataan, niin parranajon kustannukset ovat taatusti isommat kuin muutama terveysside kerran kuussa.

    (Kuulun kyllä niukkavuotoisten onnelliseen ryhmään eli joillain naisilla nyt voi vähän enemmän kulua tarvikkeita, mutta kuitenkin. On olemassa myös joku kuppisysteemi, joka ei maksa mitään…En ole koklannut.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Anna-Liisa kirjoitti 13.1.2010 kello 8:47

    Tämä nyt tulee vähän post festum kun keskustelu on rönsyillyt jo muihin aiheisiin, mutta haluaisin silti vielä huomauttaa, että lohta ei tarvitse ostaa 11 e kilohintaan. Sitä on tuhkatiheästi tarjouksena kuutisen euroa kilo, Lidlissä 6,69 e näyttäisi olevan vakiohinta.

    (Yllä listasin meidän talouden ruokaostoksia ja sanoin että siinä on viikon muonat. Oli siinä pitemmän ajan syömiset vissyjä ja maitoja ja sentapaisia lukuunottamatta. Ihan noin kalliiksi kuin laskin ei siis meidän syömisemme tule, vaikka en kuvittele meidän halvastikaan syövän. Terveellisyydenkin suhteen joskus herää huoli.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Artturi kirjoitti 13.1.2010 kello 9:58

    Osmo:

    Toimii, mutta johtaa huonoon yhteiskuntaan. Jos köyhät eristetään omaan köyhien alakulttuuriin, jossa he kasvattavat myös lapsensa, jotka myös seurustelevat vain köyhien perheiden lasten kanssa, saamme kalliiksi tulevan periytyvän köyhyyden

    Voi herran jestas… Mihinkähän fiilistelyyn tämäkin nyt taas perustuu?

    Ei ketään olla eristämässä mihinkään. Kaikki ovat varmaankin tervetulleita osallistumaan niihin alakulttuureihin joihin varat riittävät, niin rikkaat kuin köyhätkin.

    On jotenkin absurdi ajatus, että kaikki rikkaat haluavat pelata golfia ja käydä lumilautailemassa jossain Alpeilla.

    Köyhyys periytyy pääasiassa tilanteessa, jossa köyhien ei kannata rikastua. Ei tilanteessa, jossa köyhät kuluttavat vähemmän kuin rikkaat.

    Tämä koko ajatusmaailma on jotenkin kuvottava, että köyhät ovat niin surkeita ihmisiä, että jos niiden kanssa joutuu seurustelemaan, niin sitten ei kyllä ole toivoa pärjätä tulevaisuudessa. (+ että köyhät ovat niin huonoja ihmsiä, että kukaan rikas ei nyt vapaaehtoisesti ottaisi osaa alakulttuureihin joihin osallistuminen ei maksa maltaita…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Riitta kirjoitti 13.1.2010 kello 10:07

    “On olemassa myös joku kuppisysteemi, joka ei maksa mitään…”

    Niin on, samoin kestositeet muutaman kympin kertainvestointina riittävät lopuksi ikää. Ja ovat vielä mukavammat käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Samuli Saarelma kirjoitti 13.1.2010 kello 11:05

    Sea, se tuuletin ja muisti ovat siltikin halvempia kuin kokonaan uusi tietokone hintaan 200 euroa tai yli.

    Ymmärrän, että naiset tarvitsee rintaliivit, mutta mikä hameessa on erona siihen, että mies tarvitse housut?

    Hygieniakustannuksista sanoisin Elinalle, että jos parran ajaa sähkökoneella, niin sen hinta on kyllä aika minimaalinen ja veikkaisin kyllä niiden naisten siteiden menevän siitä yli. Itselläni on varmaan 10 vuotta vanha kone, johon olen kai kerran terän vaihtanut ja hyvin lähtee karvat naamasta. Ja jos työttömänä elää, niin tuskin sitä partaa joka päivä edes tarvitsee ajaa.

    Sean jutusta nousee yksi merkittävä piirre esiin. Köyhälle on paljon merkitystä sillä, että on kaveri, joka osaa vähän tietokonejuttuja, toinen, joka voi auttaa muuttohommissa jne. Eli niillä sosiaalisilla kytkennöillä ei ole merkitystä vain köyhän suoraan hyvinvointiin, vaan vaikuttavat myös siihen, miten paljon rahaa hänellä on käytössään.

    Riitalle, kulutusluottojen ottaminen on suunnilleen aina kalliimpaa kuin asuntolainan maksaminen. Jos siis pystyy junailemaan raha-asiansa niin, että maksaa vähemmän asuntolainaa, mutta näin välttää kulutusluottojen ottamisen, se kannattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Evert The NeveRest kirjoitti 13.1.2010 kello 11:09

    (Sorry – LuKi-häiriö iski eli 2. EDIT)

    Paljon ratkaisee myös, miten osaa suunnitella talouttaan.

    Huomasin maanantaina, miten bensiinin hinta nousee joka päivä. Ennakoivana kuluttajana ajoin autoni tankin tyhjäksi. Nyt tankissa on päivän hintaan 3 c/litra halvempaa bensiiniä kuin oli maanantaina. Nerokasta!

    Samalla tavalla näyttävät tekevän kulmakunnan vapaa-ajattelijat. Juottoloiden täyttöaste noudattaa tiukasti toimeentulotuen maksupäiviä. Pitäähän ihmisten aina välillä tankata kunnolla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. sea kirjoitti 13.1.2010 kello 13:58

    Elina: Kyllä siinä vähän asenne alkaa kärsiä kun on yhteiskunnan pompoteltavana kymmenen vuotta eikä parempaa ole tiedossa. Kun tahtoisi itsekin edes vähän yrittää, mutta siihen ei anneta mahdollisuutta.

    Ja totuus on, että polkupyöriä varastetaan todella paljon. En minä halua investoida vähiä rahojani tavaraan joka saattaa hyvinkin pian olla jonkun toisen käsissä.

    Ja viittasin tosiaan kuukautissuojiin joita minulla ainakin menee enemmän kun pari per kuukausi. Se haluaako käyttää kestositeitä, kuppia vai kertakäyttöä pitäisi olla jokaisen oma valinta eikä köyhyyskysymys.

    Samuli Saarelma: Naiset tarvitsevat usein sekä housut, että hameen ja mekon. Itse en ainakaan kehtaa mennä farkuilla kenenkään häihin, enkä myöskään esiintyä samassa koltussa joka juhlassa vuosikausia. En toki tarkoita, että joka juhlaan pitäisi olla uusi, mutta jos edes pari erilaista olisi.

    Köyhän kohdalla tuttavat, ystävät ja sukulaiset todellakin ovat merkittävässä asemassa. Mutta miten pitää näitä suhteita yllä jos kotoa ei ole vara lähteä mihinkään? Itse asun laitakaupungilla josta on 9km/suunta keskustaan. Bussimatka maksaa 1,50e kortilla joten kovin montaa matkaa ei kuussa viitsi keskustaan tehdä (yksi pakollinen on jo viikossa). En myöskään viitsisi aina velvoittaa kavereita tulemaan tänne. Toki voi netin kautta pitää yhteyttä, mutta pidemmän päälle se on aika ankeaa. Ehkä pitäisi hommata uusia ystäviä vaikka sieltä lähikuppilasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Tuomas S. kirjoitti 13.1.2010 kello 14:02

    Artturi:
    “Köyhyys periytyy pääasiassa tilanteessa, jossa köyhien ei kannata rikastua. Ei tilanteessa, jossa köyhät kuluttavat vähemmän kuin rikkaat.”

    Voi herran jestas… Mihinkähän fiilistelyyn tämäkin nyt taas perustuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Samuli Saarelma kirjoitti 13.1.2010 kello 15:34

    Sea, polkupyöriä varastetaan paljon, mutta ne varastetut polkupyörät ovat lähes poikkeuksetta arvokkaita pyöriä, jotka myydään edelleen. Jonkun rähjäiseltä näyttävän vanhan pyörän jälleenmyyntiarvo on sen verran huono, että niitä ei varasteta. Itse olen pitkään pitänyt parhaana pyörävakuutuksena sitä, että a) pyörä on suhteellisen halpa ja b) näyttää huonokuntoiselta, vaikka olisikin ihan hyvässä ajokunnossa. Tietenkin tuon päälle tarvitaan jonkinlainen lukko, jottei joku humalainen ota sitä mukaansa matkantekoa edistääkseen.

    En ymmärtänyt vaatejutustasi mitään. Menevätkö mielestäsi siis miehet farkuissa häihin? Kai molemmat sukupuolet tarvitsevat jonkinlaiset siistit vaatteet juhlatilanteisiin yms. Et kuitenkaan selittänyt, miksi naisilla _pitäisi_ näitä olla enemmän. Toki monella naisella on (kun tuppaavat tykkäämään shoppailusta), mutta tämä ei ole kyllä mikään syy tarpeelle.

    Se 9km suuntaansa ei nyt ole mikään erityisen pitkä matka polkupyörällä. Itse käyn jatkuvasti töissä reilun 7km:n päässä kotoa. Talvella sitten bussilla, vaikka ainakin viime vuosina etelän talvi on ollut keskimäärin niin lauha, että silloinkin voisi paljon pyörällä liikkua. Sen ymmärrän, että jos on sairas, niin pyöräily ei tietenkään suju yhtään sen paremmin kuin se työntekokaan, minkä vuoksi oli alunperin köyhä. En kuitenkaan usko, että valtaosa perusturvan varassa elävistä olisi niin heikossa kunnossa, että pyörän selkään nouseminen olisi mahdotonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Elina kirjoitti 13.1.2010 kello 16:40

    Se haluaako käyttää kestositeitä, kuppia vai kertakäyttöä pitäisi olla jokaisen oma valinta eikä köyhyyskysymys.

    Yhtä hyvin voisi sanoa: Se haluaako käyttää mersua, ladaa, polkupyörää tai jalkojaan pitäisi olla jokaisen oma valinta eikä köyhyyskysymys. Noin ekstrapoloiden siis….

    Ei vain vähävaraisella ole samoja valinnanmahdollisuuksia kulutuksen suhteen. Eli otapa nyt kuppi kauniiseen käteen, Sea!

    On myös jokin pesusienihommeli, joka on varmasti vielä halvempi kuin tuo kuppi. Ja Riitta jo suosittelikin kestositeitä. (En tiedä onko Osmo nyt kovin ilahtunut blogin keskustelun siirtymisestä naisten intiimihygieniaan ;))

    En nyt pidä myös mekkoja minään välttämättömyystuotteina, vaikka kävisikin juhlissa. En omista itse yhtä ainutta mekoksi luokiteltavaa vaatetta. Käyn silti juhlissa häpeilemättä.

    Osta Sea yhdet suorat mustat housut/hame ja vaihtele juhliin yläosaa. Kukaan ei huomaa köyhyyttäsi. Lupaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. sea kirjoitti 13.1.2010 kello 17:19

    Samuli Saarelma: Miehille yleensä riittää se yksi puku joka toimii vuosia ja jota voi käyttää joka juhlissa. Naisena olisi hieman noloa jos joka vuosi synttäri-, valmistujais-, hää- ja hautajaisjuhlassa olisi aina samassa mekossa. Ei sillä, monesti tälläiset juhlat jää väliin kun ei ole vara ostaa lahjaa/matkustaa juhlapaikalle.

    Itseasiassa tuossa pyöräjutussa on sekin, etten koe tarvitsevani edes sellaista. Kaupat minulta löytyy kävelymatkan päästä ja keskustaan (n. 10km) menen jo bussilla. Ehkä 10km on jostakin ihmisestä pieni matka pyöräillä, mutta minulle se on jo liikaa.

    ***

    Monesti se köyhyys on ihan ok jos tietää ettei se jatku pitkään esim. opiskellessa se vähän kun kuului asiaan. Mutta kun on tilanne jossa köyhyyttä on takana 15 vuotta ja edessä herra tietää kuinka monta vuotta tai peräti koko elämä, tilanne tuntuu toivottomalle ja masentaa entisestään. Kieroa on vielä se miten ihmistä rangaistaa jos työttömyys jatkuu liian pitkään, huonoa tilannetta pahennetaan entisestään.

    Itse olen vahvasti kansalaispalkan kannalla, tosin sen pitäisi sitten olla sen verran ettei ihmisten tarvitse paikkailla sitä toimeentulotuella vaan sosiaalitoimen väki voitaisiin valjastaa oikeaan sosiaalityöhön rahan jaon sijaan. Koska pitkäaikaisköyhien joukossa on paljon syrjäytyneitä voitaisiin osaa auttaa siellä sosiaalitoimessa, he voisivat vaikka kädestä pitäen näyttää miten siellä kaupassa asioidaan ja mitä ruokaa kannattaa tehdä. Mielentervysongelmat alkavat olla kasvava kansantauti johon pitäisi oikeasti puuttua. Suomessa on paljon masentuneita jotka voisivat tehdä osa-aikatöitä tai oikealla hoidolla parantua jopa kokoaikaiseen työhön. Tällä hetkellä kuitenkin mielummin tyrkätään resepti käteen ja lähetetään kotiin itsekseen paranemaan. Hoitoa ei monesti saa ennen kun itse sitä osaa vaatia ja siihen monella ei voimia ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. tcrown kirjoitti 13.1.2010 kello 20:32

    On absurdia olettaa että perustulolla oleva ihminen on keskimääräistä parempi hoitamaan raha-asioitaan ja ylipäänsä asioitaan. Eli siis niin kuin “syökää silakkaa” -koulukunta tekee.

    Täsmälleen näin. Selvennetään varmuuden vuoksi, että kritsoin lähinnä sitä, että usein annetaan ymmärtää, että köyhyyteen liittyvät ongelmat (syrjäytyminen päihteet jne) saataisiin pienenemään nostamalla perusturvaa. Tuo on minun mielestäni melko epärehellinen argumentti. Sen sijaan on kyllä muita hyviä syitä miksi mielestäni perusturvan korotusta voidaan perustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. tcrown kirjoitti 13.1.2010 kello 21:15

    Kaiken kuvottavan itsesäälin keskeltä poimin Sealta tämän

    Se lienee tullut selväksi, että Elina kykenee kokemaan empatiaa ainoastaan “hyviä” ihmisiä kohtaan. Luonnollisesti Elina pidättää oikeuden itse määritellä kuka on “huono” ja kuka on “hyvä”. Tuota voisi pitää kuvottavana.

    Joskus aiemmin olisin varmasti reagoinut sea:n kirjoituksiin kuten monet täällä. Kertonut muutaman kympin polkupyöristä ja tietokoneista ja linuxeista, keksinyt niinkin omaperäisen ajatuksen kuin että noistahan saa harrastuksiakin, kun pyöräilee ja opettelee rakentelemaan tietokoneita vanhoista romuista. Loppuun olisin ivallis-leikillisesti todennut, että minulla on itseasiassa monet sea:n mainitsemat asiat vielä huonommin, ja kun en koe itseäni köyhäksi, niin sea:n köyhyyden tuntemukset ovat perusteettomia.

    Ja olisin missannut pointin täydellisesti.

    Pyöräily ja tietokoneiden rakentelu voi olla monelle harrastus, mutta jos kokee, että noita tekee olosuhteiden pakosta, niin saa olla melkoinen mestarivalehtelija itseään kohtaan, että onnistuu pitämään niitä samalla hauskoina harrasteina. Se mikä tekee köyhyyden (Suomessa) ikäväksi ei ole puute rahasta tai perustoimeentulosta. Ikävää siinä on vaihtoehdottomuuden tunne. Se ei ole köyhyyttä että minulla ei ole televisiota tai paria hassua huonekalua enempää. Se on valinta. Pelkkä tietoisuus siitä, että voisin mikä tahansa päivä kävellä kauppaan ja ostaa sen television, poistaa köyhyyden tunteen. Opiskelijat elävät pienellä rahalla, mutta eivät opiskelijat koe vaihtoehdottomuutta. Jollei muuta, niin lopettaa koulun kesken ja menee töihin, niin saa ostettua television.

    Sosiaaliturvan pitäisi antaa vaihtoehtoja ja tarjota teitä vähemmän sosiaaliturvan suuntaan. Tässä suomen sosiaaliturva on nähdäkseni hyvin huono.

    Pitäisiköhän osa peruturvasta antaa satunnaisina hieman suurempina summina? Menot sopeutuvat helposti tasaiseen korkeampaankin tulovirtaan, mutta jos kerran pari vuodessa tulisi pyytämättä ja yllättäen ylimääräinen muutama satanen, siitä voisi olla enemmän iloa?

    Niin, ja työkyvyttömien perustoimeentulo pitäisi tietysti olla suurempi kuin terveiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. opiskelija kirjoitti 13.1.2010 kello 22:05

    Jahas.. Pitäisköhän kesäduunin jälkeen jäädä vuodeksi hommiin ja palata sit koulun penkille nauttimaan työttömyydestä.

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/tyottomien_opinto-oikeus_hammentaa_tyovoimatoimistoissa_1365166.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. sea kirjoitti 13.1.2010 kello 22:18

    Elina: Minusta kuukautissuojat on paljon intiimimpi asia kun auto, itseasiassa en keksi mitään intiimimpää mihin edes verrata. Omalla kohdalla kuukautissuojan mukavuus on hyvin merkittävä ja epämukava kuukautisuoja voi pilata koko viikon.

    tcrown: Kiitos kun osasit pukea tunteeni hyvin sanoiksi! Vaihtoehdottomuus todellakin se se mikä tekee köyhyydestä niin kipeää. Ymmärrän vallan mainiosti ettei kaikki koe tarvetta koristella kotia tai ovat oikein tyytyväisiä pyöräilyyn, heillä on varmasti semmoisia tapoja mitkä minusta ovat täysin turhia.

    Uusimman toimeentulotukipäätöksen mukana tuli muuten tieto ettei 2010 joulukuusta alkaen veronpalautuksista saa ns pitää enää osaa vaan koko summa huomioidaan tästä lähin tuloina. Siinä meni se viimeinenkin ylimääräinen mitä köyhänä sain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Tuomas S. kirjoitti 13.1.2010 kello 23:19

    tcrown:
    “Se lienee tullut selväksi, että Elina kykenee kokemaan empatiaa ainoastaan “hyviä” ihmisiä kohtaan.”
    Aamen. Tunnekylmyys on joskus itseänikin ihmetyttänyt.

    Samuli Saarelma:
    “Tuomas, ovatko tonnikalat purkissa todellakin niin kalliita, etteivät pärjää sille Osmon listan 11e/kg lohelle?”
    En tiedä mitä tonnikala suomessa maksaa nyt, mutta muistin mukaan noin 1,30€. Kun purkillisessa tonnikalaa on itse kalaa 140g (joskus ihan asiakseni punnitsin), tulee purkkitonnikalalle hintaa melkein kympin kilo. Purkitetun tonnikalamössön ja tuoreen kassikirjolohenkin välillä on sen verran eroa, että kyllä taivun noilla hinnoilla siihen loheen. Perimätiedon mukaan tonnikala oli halpaa, mutta tolkuton liikakalastus on nostanut sen hintaa nopeasti.

    “Kalapuikot ovat tosiaan ravintoarvoltaan huonompia kuin pelkkä kala, mutta kai suhteellisen edullisia siltikin, vaikka katsottaisiin hintaa/kalamassa”

    Kalapuikothan on rasvassa paneroitua perkuujätettä, joten kalamassan hinnan miettimisestä ei tule kuin paha mieli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Riitta kirjoitti 13.1.2010 kello 23:21

    “Pitäisiköhän osa peruturvasta antaa satunnaisina hieman suurempina summina? Menot sopeutuvat helposti tasaiseen korkeampaankin tulovirtaan, mutta jos kerran pari vuodessa tulisi pyytämättä ja yllättäen ylimääräinen muutama satanen, siitä voisi olla enemmän iloa?”

    Tästä tuli mieleen tarina, jonka kuulin radion aamuhartaudessa, aitoon aamuhartaustyyliin kerrottuna. Ilmeisesti diakonin kertoma tarina oli kuitenkin tosi.

    Toimeentulotuen varassa elävä yh oli saamassa veronpalautuksia ja olivat lasten kanssa valitsemassa lelukirjasta joululahjoja. Ilo loppui ja lapset pettyivät, kun sitten selvisi, että veronpalautukset vähennetään toimeentulotuesta. Vuotta myöhemmin samalle äidille tuli lisäveroja maksettavaksi. Niitä ei sitten toimeentulotuesta maksettukaan.

    Nämä veronpalautukset olisivat kyllä juuri sellaista pientä iloa, jotka perusturvan varassa elävälle soisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Riitta kirjoitti 14.1.2010 kello 8:31

    “Minusta kuukautissuojat on paljon intiimimpi asia kun auto, itseasiassa en keksi mitään intiimimpää mihin edes verrata. Omalla kohdalla kuukautissuojan mukavuus on hyvin merkittävä ja epämukava kuukautisuoja voi pilata koko viikon.”

    Ennakkoluuloista huolimatta kestositeet ovat paljon miellyttävämpiä kuin muoviset ja hiostavat kertsit. Niiden ainoa huono puoli on se, että vauvan vaippapyykkiä voi nyt vielä pestä kyläpaikassakin, mutta omia siteitä harva kehtaa 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Ilpo Pernaa kirjoitti 14.1.2010 kello 9:09

    Evert the neveRest:”Pahaa pelkää, että miljardi-tukia saavan viljelijä ansaitsema osuus ruokakassin hinnasta on niin mitätön, että herää kysymys, voisiko miljardiluokan maataloustuen käyttää johonkin muuhun.”

    Eikö Evert vieläkään tajua maataloustukien kohdentumista ? Hän luulee keskivertoälykköjen tapaan , että miljardien tuki menee maanviljelijälle. Seuraavassa on hyvä esitys Suomen maidon tuotannosta, joka on tällä hetkellä kannattavin tuotantomuoto Suomessa.

    http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts126.pdf

    Seuraavassa on MTT:n analyysit tulevaisuudesta:

    http://www.mtt.fi/wwwdoc/mapten121109/MAPTENesitys_niemi_ym.pdf

    Lopussa olevasta leipäkuviosta huomaat, että maatalouden tuotteista saatu tulo on nyt 1,9 mrd. Vastaavasti tämän tuottamiseksi on ollut kuluja 2,9 mrd. Käsität kai, että tuotannon ylläpitäminen ei voi jatkua ellei kuluttajan maksamien hintojen lisäksi ole pakko ottaa käyttöön tukia, jotka kompensoivat tulovajauksen ?

    Keskivertoälykön seuraava ajatus on, että otetaan käyttöön täydellisen liberaali, markkinavetoinen tuotanto. Sillä saadaan hinnat alas ja haittojen estämiseksi lisätääm lainsäädännön ohjausta ja lakien toteutumisen seurantaa ja valvontaa. Jokainen tajuaa oitis, että kustannukset eivät vähene vaan siirtyvät toisaalle. Ja mitä kustannussäästöjä tulee, ne näkyvät lisääntyvinä haittoina,jollaisia on jo tälläkin järjestelmällä ilmennyt.

    Maatalouden kustannukset on myös nähtävä yhtäältä menoina, mutta toisaalta myös muita sektoreita työllistävinä panostuksina. Jos lopetamme maatalouden Suomesta, niin toteutamme vapaaehtoisestia työpaikkojemme ulkoistamisen kilpaileviin maihin. Samalla saamme kotimarkkinoille lisää työttömiä, joiden elämisen kustantamiseksi joudumme lisäämään tuottavuutta muilla sektoreilla. Pelkään, että se ei onnistu suomalaisella sisaryhtiötaloudella eikä palveluyhteiskuntamallilla.

    Eikä siinä vielä kaikki. Maksamme edelleen EU:n nousevia jäsenmaksuja, joista suurin osa käytetään maatalouden tukemiseen koko EU:ssa. Uskokaa huviksenne, että tästä maksusta emme tule ikinä saamaan helpotusta, päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Syltty kirjoitti 14.1.2010 kello 10:15

    Ilpo
    “Eikä siinä vielä kaikki. Maksamme edelleen EU:n nousevia jäsenmaksuja, joista suurin osa käytetään maatalouden tukemiseen koko EU:ssa. Uskokaa huviksenne, että tästä maksusta emme tule ikinä saamaan helpotusta, päinvastoin.”

    Suomen maataloustuista yli 2/3 tulee suoraan suomalaisen veronmaksajan pussista ollen kansallista tukea. EU-tukea on vain 600 miljoonaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Vakituinen lukija kirjoitti 14.1.2010 kello 10:19

    Naurettava vetää johtopäätöksiä kenenkään persoonallisuudesta nettikirjoittelun perusteella.

    Ihan oikeassahan Elina tuossa on, että itsesäälillä ei pitkälle pötkitä ja Sea voisi tarkistaa omia asenteitaan.Kuvottaako itsesääli ei liity mitenkään keitä pitää “hyvinä” ja keitä “huonoina”. En minä mitään tällaista löytänyt tekstistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. Artturi kirjoitti 14.1.2010 kello 11:18

    sea:

    Ja totuus on, että polkupyöriä varastetaan todella paljon. En minä halua investoida vähiä rahojani tavaraan joka saattaa hyvinkin pian olla jonkun toisen käsissä.

    Polkupyöriä jotka ovat halpoja ja lukittu kunnolla ei varasteta juuri lainkaan. (Kunnolla lukitseminen tarkoittaa molempien pyörien ja rungon lukitsemista johonkin kiinteään, kuten aitaan.)

    Se haluaako käyttää kestositeitä, kuppia vai kertakäyttöä pitäisi olla jokaisen oma valinta eikä köyhyyskysymys.

    Miksi?

    Tuomas S:

    Voi herran jestas… Mihinkähän fiilistelyyn tämäkin nyt taas perustuu?

    Kokemukseen maailman sivu. Ihmiset tuppaavat rikastumaan meritokraattisessa yhteiskunnassa riippumatta taustastaan. Tietysti tausta on jossakin määrin myös signaali meriiteistä. Ehkä muotoilin tuon vähän huonosti: jos voi olettaa, että köyhyys johtuu ominaisuuksista mitkä periytyy aika voimakkaasti, niin sitten köyhän taustan omaavalla on huonommat mahdollisuudet pärjätä meritokraattisessa yhteiskunnassa kuin rikkaan taustan omaavat.

    Tätä asiaa ei voi parantaa tuhoamatta hyvinvointia.

    sea:

    Mutta kun on tilanne jossa köyhyyttä on takana 15 vuotta ja edessä herra tietää kuinka monta vuotta tai peräti koko elämä, tilanne tuntuu toivottomalle ja masentaa entisestään.

    Minä komppaan tätä ja olen samaa mieltä ratkaisuehdotuksestasi: kansalaispalkka. Siitä olen kuitenkin eri mieltä, että ongelmaa voitaisiin leivittää nostamalla perusturvan tasoa. Ongelma on se, että köyhyydestä ei ole tietä ulos, ei se, että köyhyyden materiaalinen taso on liian alhainen.

    tcrown:

    Pitäisiköhän osa peruturvasta antaa satunnaisina hieman suurempina summina? Menot sopeutuvat helposti tasaiseen korkeampaankin tulovirtaan, mutta jos kerran pari vuodessa tulisi pyytämättä ja yllättäen ylimääräinen muutama satanen, siitä voisi olla enemmän iloa?

    Minusta vapaaehtoisten tulonsiirtojen yksi suuri etu on juuri tässä. Ne eivät aiheuta läheskään yhtä pahoja kannustinloukkoja kuin valtion antamat harkinnanvaraiset tulonsiirrot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. sea kirjoitti 14.1.2010 kello 11:52

    Riitta: Asia todella menee näin. Veronpalautuksista on tähän mennessä saanut pitää itsellään 50-100 euroa, riippuen kunnan omista säännöistä. Loput on huomioitu tuloina. Mätkyjä ei huomioida mitenkään. (Eikä myöskään opintolainan korkoja.) Tänä vuonna asia kuitenkin muuttuu ainakin minun kunnassani, joulukuusta alkaen koko veronpalautus huomioidaan tulona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. sea kirjoitti 14.1.2010 kello 12:19

    Vakituinen lukija: Jos systeemi potkii päähän jo kertaalleen lyötyä kymmenen vuotta, torppaa joka mahdollisuuden pyrkimyksestä parempaan ja kieltäytyy hoitamasta, niin kyllä siinä vähän asenne alkaa kärsiä. Samaan aikaan lasketaan paperilla miten elämän pitäisi olla kivaa ja rahat riittää vaikka mihin. Olen pahoillani jos olen hieman negatiivinen, mutta elämä ei aina ole kivaa eikä tässä maassa asiat todellakaan pelaa niin hyvin kun annetaan olettaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Evert The NeveRest kirjoitti 14.1.2010 kello 12:42

    “Ilpo Pernaa kirjoitti 14.1.2010 kello 9:09 Evert the neveRest:”Pahaa pelkää, että miljardi-tukia saavan viljelijä ansaitsema osuus ruokakassin hinnasta on niin mitätön, että herää kysymys, voisiko miljardiluokan maataloustuen käyttää johonkin muuhun.”

    Eikö Evert vieläkään tajua maataloustukien kohdentumista ? Hän luulee keskivertoälykköjen tapaan , että miljardien tuki menee maanviljelijälle. Seuraavassa on hyvä esitys Suomen maidon tuotannosta, joka on tällä hetkellä kannattavin tuotantomuoto Suomessa.”

    Tajutaani pitäisikö siis laajentaa uskomaan, että esimerkiksi

    a) asumistuki, ei se vuokralaiselle mene. Se menee kaikille muille eli vuokrantajalle, huoltoyhtiölle, sähköyhtiölle, rakennusfirmoille jne.

    B) Kotimainen asuminen työllistää asumishuoltoketjussa kymmeniätuhansia suomalaisia asuntojen rakentamisesta, huollossa ja hoidossa aina purkuun asti.

    C) Asumistuella turvataan edullinen asuminen ja ilman asumistukea vuokrat ja asumiskustannukset olisivat paljon paljon nykyistä korkeammat.

    (Kirjoitettu pilke silmäkulmassa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. sea kirjoitti 14.1.2010 kello 12:54

    Riitta: Mitä kuukautissuojiin tulee, niin pointtini oli lähinnä, että jokaisen pitäisi pystyä itse valitsemaan miellyttävin. Ihan sama mikä sinusta tai minusta on paras.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. Elina kirjoitti 14.1.2010 kello 14:21

    sea,

    En ymmärrä nyt parhaalla tahdollanikaan juttujasi. Mutta ehkäpä se johtuu tunnekylmyydestäni? Minusta se kuitenkin johtuu kirjoitustesi logiikan puutteesta.

    Jos sinulle intiimisuojat ovat tärkeitä, ehkä jopa tärkein osa mukavuuttasi, niin eivät ne ole sitä muille.

    Minulle esimerkiksi on aivan sama, mitä jalkovälissä kuukauden eri vaiheissa on.. (joskin yhtä asiaa preferoin, mutta jääköön se sanomatta perheblogilla 😉 )

    Pitäisikö minulla siis olla yhtälainen oikeus vaatia itselleni aina mukavin vaihtoehto minulle merkittävillä elämänalueilla? Vai koskisiko tämä penäämäsi oikeus vain sinua ja kuukautissuojia.

    Jos ideana on nostaa intiimialueiden mukavuus muun mukavuuden yläpuolelle, niin mitä ajattelet seuraavasta tilanteesta:

    Pyörälläajo ikävästi hinkkaa strategisia kohtia kehostani ja pakaratkin kipeytyvät. Siinä menee hyvinkin pilalle viikko jos toinenkin. Pitääkö minulla olla oikeus taksikyyteihin tai auton hankintaan täysin riippumatta tulotasostani?

    Pitääkö vai ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 14.1.2010 kello 15:25

    Syltty kirjoitti 14.1.2010 kello 10:15

    “Suomen maataloustuista yli 2/3 tulee suoraan suomalaisen veronmaksajan pussista ollen kansallista tukea. EU-tukea on vain 600 miljoonaa.”

    Eikä tässä vielä kaikki? Kansallinen tukihan maksetaan valtion budjetista jossa se muiden budjettikohtien joukossa kilpailee määrärahoista mm kouluruokailun ja vanhustenhuollon kanssa. Hauskinta on että se on nimenomaan tämä kansallinen tuki joka siirtää maataloutta maan sisällä epäedullisimmille alueille korkeampien kustannusten alueille ja pitempien rahtimatkojen päähän etelän kulutuskeskuksista.

    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Ilpo Pernaa kirjoitti 14.1.2010 kello 16:04

    Toisenkin kerran olen samaa mieltä nimimerkin kanssa, nimittäin tässä: “asumistuki, ei se vuokralaiselle mene. Se menee kaikille muille eli vuokrantajalle, huoltoyhtiölle, sähköyhtiölle, rakennusfirmoille jne.”

    Näinhän se menee. Muistaakseni toissa vuonna nostettiin opiskelijoiden opintorahaa. Täysin samanaikaisesti nousivat opiskelija-asuntojen vuokrat, ja opintorahan korotuksen vaikutus nollaantui.

    Myös B- ja C-kohdissa olen samaa mieltä.

    Mutta, jos ulkoistaisimme kotimaisen asumisen tuen, niin raha menisi ulkomaille. Niin olisi tilanne jos tukisimme maataloutta muissa maissa ja vielä ostaisimme sieltä ruuan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. sea kirjoitti 14.1.2010 kello 17:18

    Elina: Itsehän niihin kuukautissuojiin takerruit. Se, että sinun on helppo elää kuukautisten kanssa ei tarkoita, että muiden on. Itse en itseasiassa edes harrasta koko kuukautisia (juuri niiden epämukavuuden takia). Minusta kuitenkin kokonainen viikko per kuukausi on pitkä aika tuntea olonsa epämukavaksi ja pahimmillaan vai maata sängyssä kun mihinkään ei pysty. Miksi niin monelle tarjotaan e-pillereitä kuukautisten helpottamiseksi jos ne eivät kerta kellekkään ole ongelma?

    Minusta koko keskustelu sinänsä on kummallinen. Koska Suomessa ei nälkään kuolla on köyhyys periaatteessa ihan vain tunnekysymys. Kuka tahansa voi tuntea olonsa köyhäksi eikä se ole oikein tai väärin. Vaikka kuinka yrittäisitte paperilla laskea ettei perustulolla toimeentuleva ole köyhä niin ei se muuta sitä köyhyyden tunnetta mihinkään.

    Ihan kun ei saisi valittaa olevansa nälkäinen, koska Afrikassa lapset kuolevat nälkään. Olette tekin yksiä Hitlereitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Samuli Saarelma kirjoitti 14.1.2010 kello 17:31

    Sea, olen Elinan ja Artturin kanssa samalla tunnekylmällä kannalla, että naisten siteisiin kyllä pätee ihan sama kuin kaikkeen muuhunkin kulutukseen, eli kyllä hinnankin pitää jotain merkitä siihen, mitä kukin itselleen valitsee.

    Samoin sen kyllä pitäisi merkitä myös sellaisen paljon suuremman asiankin kuin asunnon kohdalla, mutta nykysysteemi tuntuu kannustavan tukien varassa asuvia olemaan vaihtamatta halvempaan asumismuotoon, koska he eivät siinä itse säästä mitään (vaan ennemminkin häviävät, kun esim. itse maksettava liikkuminen tulee kalliimmaksi kauemmas keskustasta muutettaessa). Seurauksena on vuokrien nousu. Toimeentulotuen varassa asuva ei-alkoholisti on varmaan vuokranantajalle paras mahdollinen asiakas, kun vuokra tulee takuuvarmasti kunnalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. Samuli Saarelma kirjoitti 14.1.2010 kello 17:43

    Artturi, mihin vapaaehtoisiin tulonsiirtoihin nyt oikein viittaat? Johonkin hyväntekeväisyyteenkö?

    Miksei niissä olisi samanlaisia kannustinongelmia? Kyllähän niitäkin jaellaan samalla tavoin joidenkin kriteerien mukaan, eikä mitenkään sinne tänne satunnaisesti. Nämä kriteerit kannustavat tietenkin niiden kriteerien täyttämiseen ihan samalla tavoin kuin toimeentulotukikin sen kriteerien. Ei ole mitenkään sanottua, että ne hyväntekeväisyydessä käytettävät kriteerit olisivat yhtään sen kannustavampia esim. siihen, että köyhä vetäisi itsensä pois köyhyydestä kuin valtion käyttämätkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. Artturi kirjoitti 14.1.2010 kello 19:28

    Samuli Saarelma:

    Ei ole mitenkään sanottua, että ne hyväntekeväisyydessä käytettävät kriteerit olisivat yhtään sen kannustavampia esim. siihen, että köyhä vetäisi itsensä pois köyhyydestä kuin valtion käyttämätkään.

    Yksityiseen hyväntekeväisyyteen ei voi luottaa samalla tavalla kuin julkiseen, koska se on riipuvainen vapaaehtoisista lahjoituksista ei väkivallan uhalla otetuista rahoista, jotka kyllä saadaan aina sillä väkivallalla otettua. Siksi vapaaehtoisissä avustusorganisaatioissa on ihan eri kannustimet tehdä muutos avunsaajien elämässä kuin julkisissa avustusorganisaatioissa.

    Voi kyllä olla, että oon tässä väärässä ja että vapaaehtoisten avustusjärjestöjen rahanhankinta on niin vakaata ja tuloksista riippumatonta, että niiden toimintaa ei voi erottaa toisistaan. Pitäs tutkia vähän enemmän…

    Minusta kuitenkin vaikuttaa, että vapaaehtoisissa avustuksissa aika usein ei ole kriteereitä. Leipäjonoon voi mennä kuka tahansa, ei siellä mitään tiliotteita syynätä. Samoin johonkin pelastusarmeijan asuntolaankin ehkä? Tämä on tietysti mahdollista, koska vapaaehtoiset avustusjärjestöt antavat apua, jolla ei ole mitään arvoa ihmiselle joka ei oikeasti ole syrjäytynyt, joten heidän ei tarvitse yrittää karsia asiakkaitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. sea kirjoitti 14.1.2010 kello 19:52

    Samuli Saarelma: Itseasiassa vuokra ei ole varma, sillä monessa tapauksessa asumistuki menee kyllä vuokranantajalle, mutta loput maksaa asukas itse (toimeentulotuella tai muualla tuella). Sossu harvoin maksaa vuokran osuutta suoraa vuokranantajalle.

    Köyhä ei voi asua liian isossa asunnossa, kunnalla on selvät säännöt minkä hintaisessa kodissa toimeentulotukiasikas voi asua. En juuri muista summia ja ne toki vaihtelevat hieman kunnittain, kovin korkeita ne eivät silti ole. Me juuri muutimme siskoni kanssa pienempään, koska vuokramme oli liian suuri sossulle (ex vuokra 670e, nyk. 560e).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. Ilpo Pernaa kirjoitti 14.1.2010 kello 20:57

    Syltty:”Suomen maataloustuista yli 2/3 tulee suoraan suomalaisen veronmaksajan pussista ollen kansallista tukea. EU-tukea on vain 600 miljoonaa.”

    Väärin, väärin, väärin. Me maksamme kaiken maataloustuen omasta pussista:

    “Suomi on unionin budjetissa nettomaksaja eli valtion talousarviosta maksetaan unionin kassaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2008 Suomi maksoi EU:n budjettiin 318,5 miljoonaa euroa eli noin 60 euroa kansalaista kohden. Summa oli 0,17 prosenttia maamme bruttokansantulosta.

    Suomi on EU:n nettomaksajien joukossa keskitasoa.”

    Jos lopetamme maatalouden ja ostamme ruuan ulkomailta, emme saa jäsenmaksustamme mitään takaisin. Lisäksi ulkoistamme maatalouteen liittyvät työpaikat ja saamme tilalle työttömät kotimaahan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  160. Teppo kirjoitti 15.1.2010 kello 0:10

    Vuokrien nousuun nyt ei varmaankaan vaikuta niinkään asunnon koko, vaan se, että vuokranmaksun ylipäätään turvaa joku taho. Eli vuokraa voidaan pyytää mitä summia tahansa, sen maksaa kuitenkin joku.

    Noin muuten on mielenkiintoista todeta, että Soini keksi tehdä ihan tälläisen vertailun aiempien kommentien innostamana.

    Kumpaa tämä edustaa: Sitä, että perusturvalla tulee ylipäätään “toimeen” vai sitä, että Soinia alkoi poskia punertamaan ja se koettaa pönkittää omaa olemassaoloaan sillä, että kyllä sillä perusturvalla tulee “toimeen”?

    Minun mielipide nyt ei pahemmin muuttunut. Edelleenkin arviointi on liiaksi “korkeatempoista” ja lopputulemaa ei huomioida. Leipäjonot kasvaa ja ihmiset eivät tule toimeen. Minulle on sikäli yhdentekevää lähteä kinuumaan perusteluja sille miksei tulla toimeen. Ei vain tulla toimeen PISTE.

    Yhtään asiaa ei nostata se, että hyvin toimeen tuleva ihminen, joka on ollut päättämässä ihmisten sosiaaliavuista tekee ylipäätään tämmöisen laskelman tyylillä “pelkkä ruokalasku kertoo kaiken”, sekä tunnustaa arvioivan ihmisiä kaupassa.

    Sitten kommentointi täyttyy väittelystä, jotka liittyy terveyssiteisiin. Hei haloo?!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  161. T.Sipilä kirjoitti 15.1.2010 kello 9:05

    Keskusteluketjun avauksena oleva ruokakorilaskelma on erittäin perusteltu ja hyvä. Sillähän ei pyritä ollenkaan osoittamaan sitä, että perusturvalla tulee hienosti toimeen.
    Samoilla sapuskoilla pärjäisi sitä paitsi kuka tahansa eli laskelmaa voisi käyttää vaikkapa palkankorotusvaatimusten vastustamiseen tai hyvätuloisten verotuksen kiristämisen ajamiseen.
    Sen sijaan hakoteille mennään mielestäni tässä elämänhallintakyvyn puutteen kauhistelussa kaikkine kuukautisuojaosioineen.
    Yksinkertaista olisi erottaa pienituloisuus, työttömyys ja perusturvan varassa eläminen alkoholismista tai mielenterveysongelmista.
    Elämänhallintaongelmia on kokemukseni mukaan kaikissa sosiaaliryhmissä. Tarkkailkaapa vaikka sitä kuinka kohtuullisesti alkoholia käyttävät ja psyykkisesti terveet keskiluokkaiset ihmiset haaskaavat tuota edullista ruokaa hankkimalla sitä tarpeeseen nähden aivan liikaa kotitalouksiensa säilytystiloihin.
    Olen vannoutunut holhousyhteiskunnan kannattaja, mutta jos kaikkein köyhimmiltä ryhdytään vaatimaan joitain elämänhallinnan opintoja niin kohtuuden nimissä samaan koulutukseen pitäisi panna koko kansa.
    Ruoka-asioita ajatellen se tarkoittaisi kai peruslaskutoimitusten kertaamista.
    Lause “kirjastoista voi lainata luettavaa ilmaiseksi” voi olla pelkkä tosiasiaa koskeva toteamus, mutta tässä yhteydessä joku voi lausua sen neuvona perusturvan varassa elävälle. Haluaisin ehdottomasti tavata sen kirjoja lukevan niukkatuloisen, joka ostaa kirjat uutuushinnoilla kirjakaupoista.
    Kivitettäköön hänen sitten varoittavana esimerkkinä elämänhallinan menettämisen seurauksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  162. Kalevi kirjoitti 15.1.2010 kello 9:49

    Lopussa olevasta leipäkuviosta huomaat, että maatalouden tuotteista saatu tulo on nyt 1,9 mrd. Vastaavasti tämän tuottamiseksi on ollut kuluja 2,9 mrd. Käsität kai, että tuotannon ylläpitäminen ei voi jatkua ellei kuluttajan maksamien hintojen lisäksi ole pakko ottaa käyttöön tukia, jotka kompensoivat tulovajauksen?

    Keskivertoälykön seuraava ajatus on, että otetaan käyttöön täydellisen liberaali, markkinavetoinen tuotanto … Jokainen tajuaa oitis, että kustannukset eivät vähene vaan siirtyvät toisaalle.

    Tuota, minä ainakaan en tajua.

    Eihän tuotantokulu ole mikään ylhäältä annettu vakio. Jos annetaan tukea, samalla annetaan siunaus toimia tehottomasti. Siis liberalistisesta näkökulmasta katsoen.

    Markkinataloudessa vallitsee kysynnän ja tarjonnan säännön mukainen tasapainotilanne. Maataloustuki vääristää tasapainoa lisäämällä keinotekoisesti kysyntää, jolloin k.o. säännön mukaan myös tarjonta kasvaa. Seurauksena on voivuoret.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. Samuli Saarelma kirjoitti 15.1.2010 kello 12:14

    T. Sipilä, mitä ihmettä palkankorotusvaatimuksilla on sen kanssa, miten paljon ruoka maksaa? Eihän palkankorotuksia vaadita (tai sanotaan niin, ettei vaatimuksilla ole mahdollisuuksia mennä läpi) siksi, että joku maksaa paljon, vaan siksi, että oma työ arvioidaan arvokkaammaksi työnantajalle niin, että häneltä voidaan siitä pyytää korkeampaa hintaa. Jos työn arvo ei ole noussut lainkaan, ei vaatimuksilla ole mitään mahdollisuuksia mennä läpi, oli ruuan hinnalle tapahtunut sitten mitä tahansa.

    Ero sosiaaliturvan ja palkan välillä on siinä, ettei palkkaa makseta siksi, että työnantaja hyvää hyvyyttään haluaa antaa rahojaan työntekijöille, vaan siksi, että saadakseen työntekijöiden työpanoksen omaan käyttöönsä, hänen on oltava valmis maksamaan työntekijöille tarpeeksi, tai he lähtevät jonnekin muualle tai menevät lakkoon. Sosiaaliturvaa taas maksetaan puhtaasti siksi, että sillä halutaan parantaa niiden elintasoa, jotka eivät saa myytyä työpanostaan sellaiseen hintaan, että sillä tulisi toimeen. Tämän vuoksi toisin kuin palkka sosiaaliturva on kiinteästi sidottu tuohon “tulla toimeen” ja siksi esim. nämä ruokalaskelmat sen osalta ovat mielekkäitä, vaikka niillä ei ole mitään tekoa palkankorotusten kohdalla.

    Hyvätuloisten verotukseen tämä liittyy vielä vähemmän. Ei veroja kerätä siksi, että rangaistaisiin ihmisiä, vaan niitä kerätään mahdollisimman vähän, jotta saadaan tietyt yhteiskunnan tehtävät hoidettua.

    Mitä elämänhallintaan tulee, niin siitä, että palkansaajat hassaavat ruokaa, ei ole muille veronmaksajille mitään haittaa. Sen kun tekevät. Jotkut hassaavat sitten johonkin muuhun. Itse he siinä vain kärsivät. Sosiaalitukien varassa elävien kohdalla tilanne on eri. Jos perusturvan tason korotusta (joka tarkoittaa lisää rahan lypsämistä veronmaksajilta) perustellaan sillä, että rahat eivät riitä “toimeen tulemiseen” ja syynä rahojen riittämättömyyteen ei olekaan se rahan vähyys vaan se, että se hassataan sellaiseen, jota ei tarvita toimeen tulemiseen, niin perustelu ei toimi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  164. Ilpo Pernaa kirjoitti 15.1.2010 kello 15:30

    Kalevi:”Eihän tuotantokulu ole mikään ylhäältä annettu vakio. Jos annetaan tukea, samalla annetaan siunaus toimia tehottomasti. Siis liberalistisesta näkökulmasta katsoen.

    Markkinataloudessa vallitsee kysynnän ja tarjonnan säännön mukainen tasapainotilanne. Maataloustuki vääristää tasapainoa lisäämällä keinotekoisesti kysyntää, jolloin k.o. säännön mukaan myös tarjonta kasvaa. Seurauksena on voivuoret.”

    Ensinnäkin voivuoria ei ole, ruuasta on pulaa. Olet kuitenkin siinä mielessä oikeassa, että maataloustuki lisää tehottomuutta. Tehottomuus on siinä, että kun tuet pitävät tuottajan juuri ja juuri hengissä, niin tuotannon kulut kasvavat tukien avulla.

    Välikädet vievät tuottajan katteen. Tuottajalle olisi parempi malli saada palkkansa markkinoilta ilman tukea. Ruuan hinta olisi kyllä sitten aivan toisella tasolla, mutta se vastaisi viljelyn todellisia kuluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  165. Saara kirjoitti 15.1.2010 kello 16:57

    T.Sipilä:

    Olen vannoutunut holhousyhteiskunnan kannattaja, mutta jos kaikkein köyhimmiltä ryhdytään vaatimaan joitain elämänhallinnan opintoja niin kohtuuden nimissä samaan koulutukseen pitäisi panna koko kansa.

    Minun mielestäni vaatiminen on tehoton tapa auttaa ihmisiä, mutta kannatan lämpimästi nykyisten työkkärin kurssien korvaamista elämänhallintakursseilla (kannatan siis lisäksi perustuloa, mikä merkitsisi ettei ihmisiä enää pakotettaisi millekään kursseille).

    Jos kurssit olisivat sekä vapaaehtoisia että ilmaisia ja lisäksi hyödyllisiä, voi olla että niille tunkisivat muutkin kuin työttömät. Itseänikin kiinnostaisi oppia kaikenlaisia elämän perustaitoja nykyistä paremmin, vaikka en mikään tumpelo monissa asioissa olekaan. Ehkä työssäkäyville tämän koulutuksen täytyisi siis olla maksullista. Tai sitten kursseille pääsisi vain työttömänä, mikä kenties vielä lisäisi työttömien osallistumisaktiivisuutta, kun tietää että mahdollisuus umpeutuu työpaikan löytyessä.

    Minä en usko, että suurin osa työttömistä olisi niin moniongelmaisia, etteivät he oikein mielelläänkin ottaisi vastaan ohjausta, jonka avulla heidän elämänlaatunsa parantuu ja käteen jäävän rahan määrä lisääntyy. Edellyttäen siis, että kurssit olisivat ihan oikeasti pedagogisesti hyviä ja asiasisällöltään sekä ajankohtaisia että tärkeitä, eivätkä turhaa ja naurettavaa humpuukia.

    Jos perustulojärjestelmään siirryttäisiin, virkailijoita ja lautakuntien jäseniä jäisi työttömiksi. Entä jos sama määrä ihmisiä (ei tosin välttämättä samat ihmiset) palkattaisiin suunnittelemaan ja vetämään tällaisia kursseja? Kustannukset pysyisivät samana, hyvinvointi lisääntyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  166. Riitta kirjoitti 15.1.2010 kello 22:42

    “Tarkkailkaapa vaikka sitä kuinka kohtuullisesti alkoholia käyttävät ja psyykkisesti terveet keskiluokkaiset ihmiset haaskaavat tuota edullista ruokaa hankkimalla sitä tarpeeseen nähden aivan liikaa kotitalouksiensa säilytystiloihin.”

    Tuli elävästi mieleen, mitä kaikkea löysin, kun äitiysloman alussa oli kerrankin aikaa ja intoa siivota keittiön kaapit kunnolla. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  167. Eräs pienehkö sivujumala kirjoitti 16.1.2010 kello 0:49

    Riitta, kaapeissa nimenomaan kannattaa olla kaikenlaista, kunhan on kaloreita. Voi sattua joku pandemia tai muu kriisi ja porukka ei mene töihin. Mites sitten suu pannaan? Tai tarkemmin: mitäs sitten suuhun pannaan? Meikäläisellä on kaappi puolillaan pandemiaruokaa. Vesiastioita taitaa olla liian vähän. Ruuasta ei ole paljon iloa, jos kuolee janoon tai myrkyllisen veteen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. kktalo Yppäristä kirjoitti 18.1.2010 kello 1:04

    Yrittäjänä tiedän itsekin, mitä on tiukoilla eläminen. Kaikki rahapulassa elävät eivät ole elämän hallinta ongelmaisia. Vähä tuloisia on niin monesta syystä että ei kannata yleistää.

    Osmo on ihan oikeassa siinä, että jos on haluaa, niin kyllä sitä vähällä rahalla selviää.

    Omat kokemukset on 30vuotta avioliittoa ja kuusi lasta. Joskus oltu tosi tiukoilla ja toisinaan ei. Ennen “punaiselta torilta” sai -50% alen, nyt se on vaihtunut “keltaiseksi toriksi” ja ale on pudonnut -20,-30% muta kyllä sekin vieläkin hyödynnetään.
    Ennen Eu,ta kaupanpalkio oli noin 20%-25% nyt se on 30-35%. Tämä on nostanut elintarvikkeiden hintoja 10%. Lidlissä on nykyään hyvät valikoimat kotimaisia tuotteita, maitaokin taitaa olla vielä Valiolaista? pitänee tarkistaa. Ainakin Suomalaisten meijerien koodit purkeissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  169. ei ne isot tulot vaan pienet menot kirjoitti 23.1.2010 kello 18:31

    Meidän kahden hengen taloudessa, johon kuuluu minä ja avovaimoni, on kirjattu pitempään kaikki ruokakulut ja muut perustarvikkeiden hinnat ylös.

    Keskimäärin kuukausittain kuluu ruokaan ja muihin tarvikkeisiin kuten hygieniatuotteisiin, siivoustarvikkeisiin ja papereihin yhteensä noin 150e. Tässä luvussa ei ole mukana alkoholia ja koirien ruokia.

    Katsomme aika tarkkaan mitä ostamme ja mihin hintaan. Käytämme hyvin allenukset hyväksi ja ostamme paljon laputettuja tuotteita, jotka monesti pakastamme. Syömme silti mielestäni todella hyvin ja monipuolisesti.

    Karsimalla ruuan laadusta luvusta saisi vielä useamman kympin pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  170. Ripa kirjoitti 23.1.2010 kello 18:35

    Osmohan voisi vaikka itse joskus kokeilla miltä tuntuu kuukausi vetää tuommoista kitusiinsa. Se on niin saatanan helppo tehdä noita laskelmia tuolla liksalla. Mene vittu itteesi välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  171. Marina kirjoitti 3.2.2010 kello 9:56

    Minusta tuo ei ole vähän. En minä pysty laittamaan ruokaan kuussa kahtasataa euroa ja elän minimillä. Sossusta en saa mitään ylijäämän vuoksi (se menee lääkkeisiin, sähköön ja vuokrankorotukseen, aina ei riitä eli maksan perusosasta sitten). Köyhä oikeasti tarvitsee muutakin kuin sen ruuan! Sampoot, terveyssiteet, bussikortit, netin, puhelimen…. Ja köyhäkö ei saisi harrastaa yhtään mitään? Minulla riittää 24e kuussa harrastukseeni, onko se liikaa? Aina ei riitä sekään, joten käyn siis harrastamassa vain kerran kuussa. En polta enkä juo, joten siihenkään ei rahaa kulu. Olen myös raskaana, joten tarvitsen lisävitamiinit ja rautaa ym., joten ei ole helppoa eikä halpaa.

    Voitaisiin ehkä ottaa huomioon ihmisten erilaiset tilanteet eikä tehdä summittaista laskelmaa yhden tyypin mukaan, joka vielä perinteisesti vetää viinaa?! (Ja se soijarouhe ei edes sovi kaikkien vatsalle. =)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  172. M.M. kirjoitti 19.3.2010 kello 13:54

    Hei!

    Vaikka ylläolevan postauksen julkaisemisesta onkin jo kulunut aikaa, päädyin lopulta tekemään hyvin kärjistetyn, mutta suuntaa-antavan “laskelman” toimeentulotuen perusosalla katettavista kuluista ja siitä, paljonko niiden jälkeen jäisi käyttövaraa ruokaan, ei-niin pakolliseen hygieniaan (tosin mm. naisten kuukausihygieniakulut jätin pois laskuista) jne.

    Laskelma oheisteksteineen ja etenkin lukijakommentteineen löytyy linkin takaa. En näe Oden tekstissä juurikaan otetta realiteetteihin, suosittelen lukemaan linkin takaa kommentteja…

    Ode: Seuraan blogiasi epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta en vieläkään tiedä mitä ajatella tekstien todellisuustajusta. Kiinnostavia kirjoituksia joka tapauksessa, jatkan mielenkiinnolla lukemista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  173. Vaimo kirjoitti 21.3.2010 kello 22:17

    Hyvin pärjää varmaan 410 eurolla kuukaudessa. Mukavaa niin kauan kun sen vielä saa. Syksyllä asiat ovat toisin. Tarveharkinta sanoo että miehen pitää minut elättää, senttiäkään ei tipu jolle tipu töitä. Jos mies ostaa lenkkimakkaraa, punaista maitoa ja voita niin minä pidän turpani kiinni vaikka kuinka sylettäisi syödä.

    Kukahan tekisi jotain tälle iki-ihanalle tarveharkinnalle? Siitä kun lipsahtaa helposti sellainen vallankäytön väline. Niin no. Ainahan voi erota. Asua vaikka iglussa sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  174. Mia kirjoitti 4.4.2010 kello 8:18

    Ettehän tosissanne ole vertaamassa intiimihygieniaa kulkuvälineisiin! Ei ole todellakaan niin, että kuukautissuojavalinnasta voidaan muodostaa analogia siihen, onko kunnon köyhä, joka ajaa polkupyörällä, eikä suinkaan suhauttele humalassa taksilla!

    En myöskään halua ajatella tilannetta, jossa jokin ylempi taho määräisi minkälainen kuukautissuoja on köyhälle käypä.

    Inhotusta herättää myös se, että joku täällä kommenteissa kommentoi “hyväksyvänsä” naisten hygieniamenot.

    Itse käytän pääasiassa tamponeja ja toisinaan öisin yösiteitä. Siteitä tai liian imutehoisia tamponeja käyttäessä pimppani alkaa kutista ja toisinaan tulee hiivatulehdus. Mieluummin kuin pidän imuteholtaan erilaisia tamponipakkauksia kaapissa, ja joita vaihtelen kuukautisten eri aikoina estääkseni limakalvojen kuivumisen ja ärtymisen, käytän minitehoisia tamponeja. Kovimpina vuotopäivinä niitä joutuu sitten vaihtamaan useammin, mutta otan sen mieluummin kuin kutisevat limakalvot.

    Toisinaan tamponienkin laittaminen tuntuu epämiellyttävältä, jos limakalvot ovat päässeet kuivumaan liiaksi. Kuitenkin kohotan ne käyttömukavuudessaan siteiden ohi, joissa tulee nopeasti limainen olo.

    Kuukuppi olisi taloudellinen vaihtoehto, mutta yli 30 euron kertaostos jostain, jota ei oikein voi palauttaa kokeiltuaan, ei houkuta. Olin töissä kaupassa, joissa ne olivat suosittu myyntiartikkeli, joten mitään pelkoa itse tuotetta kohtaan ei ole. Epävarmuus sopimisesta itselle noin HENKILÖKOHTAISESSA asiassa saa helposti kääntymään siihen, mitä aina käyttää.

    Joku puhui täällä “pesusienestä”, joka on kuulemma vielä halvempi vaihtoehto. Älkää hyvät ihmiset menkö leikkelemään saunasienestänne paloja ja laittako niitä kalleimpaanne! Siihen myydään omia sieniänsä, joilla niilläkin tosin on korkeahko riski toksiseen sokkioireyhtymään. Sen tunnistaa kuumeesta ja kramppailusta. Tämän, kehnon pitokyvyn ja olemattoman käyttömukavuutensa vuoksi tämä alkaakin olla jo aika unohdettu konsti.

    Menoerä, johon liittyy genitaalit, limakalvot, hiivatulehdukset, verenvuoto ja muita ällöttävän henkilökohtaisia asioita ei ole sellainen, josta sopii syyllistää toisia netissä. Naisetkin ovat erilaisia ja kaikille kuukautiset eivät ole mukava ja helppo, vaan pikemminkin inhottava ja pakollinen asia. Monet siteenkäyttäjät eivät ole ikinä kokeilleet tamponeja, joka minulle tamponityttönä on outoa. Toisaalta moni kupinkäyttäjä ihmettelee, miksi en käytä kuppia, jos olen valmis käyttämään tamponia.

    Jollekulle kuukautisside voi olla yhtä ällöttävä kuin avannepussi, joka sekin on käyttäjälleen hyödyllinen.

    Kaikilla on omat mukavuusalueensa ja mieltymyksensä kehontoimintojensa hoitamisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  175. Riitta kirjoitti 4.4.2010 kello 9:48

    Mia, jos kertakäyttötuotteet aiheuttavat kutinaa, niin kestot (siteet tai kuppi) ovat ihan kokeilemisen arvoinen vaihtoehto – olettaen siis että talous kestää mahdolliset virheostokset.

    Itse löysin kestot itsellenikin vasta lasten kestoilun myötä ja toivon, että olisin löytänyt jo aikaisemmin. Menemättä sen enempää intiimeihin yksityiskohtiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  176. Elina kirjoitti 4.4.2010 kello 14:53

    Menemättä sen enempää intiimeihin yksityiskohtiin.

    Kiitos tästä Riitta!

    Tulikin pahoinvoinnin lisäksi kummallinen surrealistinen olo Mian kirjoituksesta…

    Outo trolliko vai muuten vain omituinen?

    Mia sanoo:

    Naisetkin ovat erilaisia ja kaikille kuukautiset eivät ole mukava ja helppo, vaan pikemminkin inhottava ja pakollinen asia.

    Noh,.. en tiedä ketään naista, jolle kuukautiset ovat mukava asia, mutta tiedän monia, jolle ne eivät ole jatkuvan valituksen aihe.

    Sillä tavoin olemme erilaisia.

    Liity meihin Mia, voit paremmin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  177. Köyhäntapainen kirjoitti 6.5.2010 kello 14:54

    Hmm.. mielenkiintoista. En itse ole ruokakuluja noin tarkkaan miettinyt, mutta voin omasta puolesta sanoa että kyllä hyvin tulee toimeen tuolla rahalla.

    Minulla on siinä mielessä hassu tilanne että jouduin tässä menemään sossuun kun Helsinkiin muuttoni jälkeen kelan korvaus ei enää riittänyt vuokraan. Yllätyksekseni rahaa tulee niin paljon että pystyn säästämään 300e/kk.

    Mietin että mitä tässä tekisi, kun jos en hae sossulta rahaa, en tule toimeen. Ja jos haen vain esim joka toinen kuukausi (joka periaatteessa riittäisi), niin joudun joka toinen kuukausi siihen älyttömään paperisotaan. Jatkohakemus on niin paljon helpompi, että taidan vaan jatkaa sossussa hengailua ja pistää rahat sukanvarteen.

    Tavallaan tuntuu että huijaan veronmaksajilta rahat, kun en niitä oikeasti tarvitse (kituuttelen ihan huvikseni kun ällöttää tämä kulutusjuhla). Toisaalta taas, mielestäni on myös ympäristönäkökulmasta katsottuna oikein jarruttaa talouskasvuun perustuvaa järjestelmää niin paljon kuin mahdollista.

    Joten… Johtopäätökseni järjestelmän toimimisesta henkilökohtaisen kokemukseni perusteella: Ei toimi. Kansalaispalkka ja 100% asumistuki (tiettyyn neliömäärään asti) olisi ainakin omalla kohdalla parempi. En siinä pääsisi säästämään, mutta rahat riittäisi mukavasti eikä tarvitsisi juosta niitä papereita ja tuntea syyllisyyttä/häpeää siellä sossussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus