Artikkelin Tuloerojen kasvu kommentit

Kirjoittaja: Ilkka Nummela

Ilkka Nummela — Sun, 29 Jan 2012 13:59:23 +0000

Kiitos asiallisesta tuloerokirjoituksesta. Mieltäni lämmitti erityisesti kommentti mediaanitulojen mukaan määrittyvistä “EU-köyhistä”. Itse olen yrittänyt (ehkä huonolla menestyksellä) kiinnittää huomiota mittarin rajallisuuteen esimerkillä Ranskan vallankumoksen ajoilta, jolloin 80-90 % väestöstä eli Euroopassa nälkärajalla eli silloisilla mediaanituloilla. Sen vähemmällä tuskin pysyu pitkään hengissä silloinkaan.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Pasi

Pasi — Mon, 18 Jan 2010 20:01:43 +0000

Tässä on graafi tilastokeskuksen sivuilta yritysten voitoista. Kyllä pitäisi olla huolissaan. Graafin tietoja tukee se kuulemani tieto, että 1970-luvulla yritykset tyytyivät 5%:n voittoon liikevaihdosta, mutta 2007 20% voittoon liikevaihdosta.

http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_10_04_yritystenvoitot.html

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Pekka

Pekka — Mon, 11 Jan 2010 18:08:17 +0000

Hannu Visti:

Täysin mutuna veikkaan, että osinkotulot eivät ole kasvaneet mitenkään erityisen voimaperäisesti mutta myyntivoitot ovat.

Myyntivoitot ovat tosiaan kasvaneet voimakkaasti verrattuna aikaan ennen 1993 suurta verouudistusta koska valtaosa myyntivoitoista ennen tuota vuotta oli verottomia (eivätkä näy verottajan ja tilastokeskuksen luvuissa). Ennen verouudistusta yli 5 vuotta omistetun irtaimen omaisuuden (osakkeet) ja yli 10 vuotta omistetun kiinteän omaisuuden myyntivoitto oli verovapaata. Tästä tilastoharhasta johtuen puheet pääomatulojen valtaisasta kasvusta antavat vääristyneen kuvan.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Osmo Soininvaara

Osmo Soininvaara — Mon, 11 Jan 2010 16:46:51 +0000

Häpeän suuresti, mutta nuo tulonjakotilaston luvut olivat minulla aivan väärin. Ihmettelinkin niitä vähän, mutta en kuvitellut, että valtiovarainministeriössä voitaisiin liioitella tuloerojen kasvua. Nyt lopultakin löysin alkuperäisen lähteen, joka oli kuin olikin tilastokeskuksen sivuilla; minulla on ennekin ollut vaikeuksia löytää tilastokeskuksen sivuilta etsimääni.
Se virhe. Olin löytänyt kalvosarjan, jossa tulodesiilien kasvut olivat vuosittaisina prosenttikasvuina. Olin laskenut tästä korkoa korolle periaatteella kasvun koko ajalta. Kalvosarjaan nuo prosenttiluvut taas oli laskettu jakamalla 17 vuoden kasvuprosentti seitsemällätoista. Harkita olisi voinut tietysti myös seitsemättätoista juurta. Niinpä kaikki ksvuprosentit olivat liian suuria, tuo ylimmän prosentin luku kaikista suurin.

Todettakoon, että Tilastokeskus on laskenut desiilikohtaisista tuloista myös mediaanin. Niiden muutokset eivät poikkea keskiarvoista juuri lainkaan paitsi alimman ja ylimmän, erityisesti ylimmän desiilin kohdalla. Kun ylimmän desiilin keskimääräiset tulot ovat kasvaneet 82 prosenttia, mediaani on kasvanut vain 54 prosenttia. Yli yksi prosenttia todellakin dominoi näitä ylimmän desiilin tuloja.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Samuli Saarelma

Samuli Saarelma — Mon, 11 Jan 2010 16:19:53 +0000

Nuorten harrastustoiminnassa kai pointti oli siinä, että kyllähän niillä koulujen tyhjillä hiekkakentilläkin voisi palloa potkia, mutta jos kaikki keskiluokkalaisten vanhempien lapset pelaavat jalkapalloa seuroissa, on sen tulonsiirtoperheen vesan vähän hankala yksinään siellä koulun kentällä pelailla. Ja jos hän ei pääse niihin seuroihin, niin sitten hän syrjäytyy.

Toisaalta voi jopa ajatella niin, että keskiluokkalaiset vanhemmat panevat tarkoiotuksella lapsensa sellaisiin harrastuksiin, joissa vaaditaan tietty minimikustannus, jotta lapset sosialisoituvat toisten hyväosaisten lasten eivätkä kaupungin vuokra-asuntojen kasvattien kanssa. Jos tämä on tarkoitus, niin sitten tuota vastaan on vähän paha ryhtyä tulonsiirroin tappelemaan, koska se johtaa vain kilpavarusteluun.

Mitä itse jalkapalloon tulee, niin traditionaalisesti maailman parhaat pelaajat tulevat jostain Rion ja Sao Paolon kujilta, eikä siellä juuri lisenssimaksuja maksella.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Hannu Visti

Hannu Visti — Mon, 11 Jan 2010 15:55:35 +0000

Mittaako ginikerroin brutto- vai nettotuloja?

Positiivisena huomiona sanottakoon, että olen itse hakannut eri foorumeilla päätäni seinään desiilitarkastelun kanssa, juuri tuon korkeimman yhden prosentin takia.

Ottamalla ulos tuo todennäköisesti alle prosentin suuruinen väestönosa, jolla on usein suuria, mutta kertaluonteisia pääomatuloja, korkein desiili ei enää siinä olevien palkansaajien osalta ole mitenkään erityisen runsaasti karkuteillä.

Pääomatulojen kasvua tutkittaessa pitäisi siinäkin erottaa jatkuvat osinkotulot ja kertaluonteiset myyntitulot. Täysin mutuna veikkaan, että osinkotulot eivät ole kasvaneet mitenkään erityisen voimaperäisesti mutta myyntivoitot ovat. Suomessakin tehdään vuosittain useita kymmenien miljoonien tai suurempiakin yrityskauppoja kun suomalaisia firmoja myydään kalliilla ulkomaille.

Loput selittää aika vaivatta pörssi, joka kymmenen vuoden nousuputken aikana tuotti voittoja jokaiselle, joka osti osakkeita ja myi ne, ja tämä ei vaatinut mitään osaamista tai näkemystä. Viime vuoden tappiot eivät taas näy missään, koska hantit jäivät käteen pääasiassa piensijoittajille, jotka eivät ole realisoineet tappioitaan ja vaikka ovatkin, eivät voi vähentää niitä muista pääomatuloista kun niitä ei ole.

Jos nyt, kuten oletan, siirrytään alavireisten osakekurssien aikaan kun eläkerahastot ympäri maailmaa siirtyvät ostolaidalta myyntilaidalle ja uutta suurta ostajaa ei ole näköpiirissä, pääomatulot rajoittuvat osinkotuloihin ja yrityskauppoihin ja niiden kasvu pysähtyy tai kääntyy laskuun.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Pekka Kärkkäinen

Pekka Kärkkäinen — Mon, 11 Jan 2010 14:32:30 +0000

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tarkoituksena lienee sosiaalinen kanssakäyminen samanikäisten kanssa ja fyysinen harjoittelu. Miksi tähän tarvitaan aikataulutettua, tavoitteelista ja kallista harrastustoimintaa?

Jos ennenmuinoin meidän pihan epeleiltä olisi kysytty harrastuksistamme, tuskin olisimme ymmärtäneet kysymystä, vaan olisimme jatkaneet potkupallon pelaamista. Ilmeisesti tällainen omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt reippaasti, ainakin lähiseudun hiekkapohjaiset liikuntakentät ammottavat tyhjyyttään ajankohdasta riippumatta.

Ihan heti ei kyllä avaudu, miksi verotuksen kautta pitäisi osallistua jonkun toisen ihmisen lasten harrastustoiminnan rahoittamiseen, jos ne tavoitteet saavutetaan halvemmallakin.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Elina

Elina — Mon, 11 Jan 2010 14:27:34 +0000

Saurille kommentti kohtaan yksi, jossa hän sanoo:

Suhteellisesta ja absoluuttisesta köyhyydestä pitäisi puhua aina erikseen

Tämänhän Osmo jo moneen kertaan sanoi aloituksessaan eli olipa säkenöivä oivallus Pekalta…

Kohtaan (2), jossa Sauri penää isotuloisten rahankäytön kohteita.

Kuulunet itse ylimpään desiiliin tai ainakin lähelle sitä. Mikset aloittaisi tarkkailua itsestäsi? Se on varmasti psykologille tuttu näkökulma.

Joten laitapa tänne viime kuukausien menosi, niin voimme kaikki niitä sitten tarkastella ja arvioida.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Osmo Soininvaara

Osmo Soininvaara — Mon, 11 Jan 2010 13:12:57 +0000

Minun esittämäni tilastot eivät olleet SATA-komitean tilastoja vaan ne oli poimittu verotyöryhmän sivuilta. Yritän sel vittää, miten ne on laskettu.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Pekka Pessi

Pekka Pessi — Mon, 11 Jan 2010 12:29:39 +0000

Vaikka Tilastokeskuksen menetelmäseloste onkin kryptinen ja herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia, siitä kyllä selviää, että jako tulodesiileihin on tehty henkilökohtaisen tulon perusteella. Henkilökohtainen tulo on taas saatu jakamalla kotitalouden tulot kulutusyksiköiden määrällä (sama tulo kaikille kotitalouden jäsenille).

Menetelmäselosteen mukaan jako desiileihin on aiemmin tehty kotitalouksittain. Toisin sanoen, aiemmissa julkaisuissa kussakin desiilissä on ollut 10 % kotitalouksista, uusimmassa julkaisussa kussakin desiilissä on 10 % väestöstä. Tällä on merkittävä vaikutus, kotitalouksien koko kahdessa alimmassa desiilissä on paljon muita pienempi.

En saanut selville menetelmäselosteesta, miten desiilille ilmoitettu tulo on laskettu (keskiarvo, mediaani), ovatko kyseessä henkilökohtaiset (l. siis perheen tulot jaettuna kulutusyksiköillä) vai kotitalouskohtaiset tulot. Suuruusluokasta voisi kyllä arvata, että kyseessä on kotitalouskohtainen tulo. Asia varmaan selviäisi aiemmista menetelmäselosteista.

Koska SATA-komitean käyttämillä luvuilla ei ole kuin korkeintaan kuriositeettiarvo, kirjassa olisi varmaan paras käyttää tilastokeskuksen lukuja. Toki ne alkuperäisetkin luvut voi myös näyttää, mutta ehdottaisin otsikoksi jotain Mark Twainin tyyliin: “Valhe, emävalhe, tilasto, komiteamietintö”.

Suosittele: 0