Onnellisen sian sertifikaatti

20.12.2009 · Aihe _ · 118 Kommenttia 

Koska kirjoitukseni, jossa protestoin maatalousministeri Anttilan aikeita vastaan käyttää verovaroja sianlihan ylituotannon lisäämiseen investointitukien avulla, sekoitettiin viimeaikaisiin tietoihin siankasvatuksen eettisistä ongelmista, puhuttakoon nyt niistäkin.

En ole kasvissyöjä, mutta en pidä eläinrääkkäyksestä. Siksi ostan kananmunani luomumunina. En siksi, että luomukanoille on syötetty luomarehua vaan siksi, että luomukanaa ei ole pidetty ahtaassa häkissä, jota pidän eläinrääkkäyksenä. Tässä mielessä ”onnellisen kanan munat” riittäisivät minulle, jos tuo onnellisuuskriteeri vain olisi vähän parempi.

Sikojen kasvatusolosuhteet ovat sikamaisia, eikä asiaa ainakaan paranna maatalousministerin ilmoitus siitä, ettei niissä ole mitään vikaa, koska eläinlääkärit ovat todenneet ne määräysten mukaisiksi.   Lue lisää

Anttila syytää taas rahaa

19.12.2009 · Aihe _ · 92 Kommenttia 

Liekö yhtään asiaa maailmassa, joka ei kelpaisi Sirkka Liisa Antt5ilalle syyksi syytää lisää rahaa maatalouteen. Anttilalle taas maatalous on ensisijaisesti siankasvatusta. Kun suomalaisten sikaloiden sikamaiset olot tulivat julkisuuteen, oli sekin Anttilalle syy lisätä rahaa sikaloiden investointitukiin. Jos tekee sikalasta vähemmän sikamaisen, saa vielä enemmän rahaa. Mutta rahaa tulee, vaikka ei sitoutuisi asiallisiin oloihin.

Tässä on kaksi asiaa, jotka eivät oikein toimi. Luulisi, että siankasvattajien pitäisi toimia asiallisesti ilman ylimääräisiä tukiaisia ja säännösten rikkomisesta sanktioitaisiin. Vielä vakavampi asia on, että Anttila haluaa lisätä sianlihan tuotantoa Suomessa. Minä en halua osallistua laskun maksuun. Lue lisää

SATA-komitean työ päättyi

18.12.2009 · Aihe _ · 53 Kommenttia 

SATA-komitea sai työnsä loppuun tänään. Saimme itse asiassa aika paljon aikaan ja vain VM:n Martti Hetemäki jätti mietintöön eriävän mielipiteen ja hänkin vain yhdestä sinänsä merkittävästä yksityiskohdasta.   Joitakin täydentäviä lausumia esitettiin ja sellaisen esitin minäkin. Suuri ansio siihen, ettei koko homma hajonnut käsiin oli komitean puheenjohtajalla, Markku Lehdolla.

Omalta kannaltani komitea oli pettymys, koska niissä asioissa, joita minä lähdin edistämään, tuli jokseenkin täydellinen vesiperä. Syynä oli kesken komitean työn iskenyt lama, mutta oli kyllä myös selvää haluttomuutta parantaa köyhimpien asemaa. Tulen tällä blogilla käsittelemään komitean työtä useamman artikkelin voimin. Varoitan kaikkia kommentaattoreita: tulen kirjoittamaan asiasta kirjan ja varastamaan siihen kommenttien helmet korvauksetta.

Tässä se täydentävä lausuma:

Täydentävä lausuma/Osmo Soininvaara

SATA-komitea sai aikaan paljon merkittäviä ehdotuksia, mutta paljon jäi vielä tuleville komiteoille tehtäväksi.

Tehtävänä oli selkeyttää kovin sekavaa sosiaaliturvajärjestelmää. Tähän ei ollut asenteellisia valmiuksia. Järjestelmän monimutkaisuus on aito ongelma. Se esimerkiksi pahentaa sosiaaliturvan kannustinongelmia entisestään. Jos työtön ei pysty laskemaan, mitä keikkatyön vastaanottaminen hänelle merkitsee, hän jättää keikan varmuuden vuoksi vastaanottamatta, vaikka vastaanottaminen olisi todellisuudessa kannattanut.

Yksi komitean tehtävistä oli parantaa ensisijaisia tulonsiirtoja niin, että tarve turvautua toimeentulotukeen vähenisi. Tämä jäi tekemättä jokseenkin kokonaan. Osittain syynä oli kesken komitean työn yllättänyt lama, mutta osittain kyse oli haluttomuudesta parantaa perusturvalla elävien asemaa. Suurelta osin perusturvan parantaminen kuitenkin juuttui tulehtuneeseen suhteeseen perusturvan ja ansioturvan välillä.

Voidaan kiistellä siitä, onko parempi antaa nälkäiselle kala vai onki, mutta jompikumpi pitäisi antaa. Samalla kun työmarkkinatuen nostamisesta luovuttiin, ei myöskään helpotettu työmarkkinatuelle juuttuneiden mahdollisuuksia helpottaa köyhyyttään työtä tekemällä. Tässä ei ollut kyse edes rahan puutteesta, sillä jokainen työhön tarttuva työtön parantaa julkisen talouden tilaa. Työmarkkinatuen tuloharkinnan yhteensovitusprosentin alentaminen esimerkiksi tyssäsi siihen, etteivät työmarkkinajärjestöt voineet hyväksyä sitä, että tuloharkinta lievenisi perusturvassa, mutta ei ansioturvassa. Yhteensovitusprosentin lieventäminen ansioturvassa taas olisi johtanut siihen, että osa-aikatyö olisi tullut kohtuuttoman houkuttelevaksi suhteessa kokopäivätyöhön.

Suomessa tulisi tukea matalapalkkaista työtä tekeviä palkkatuella. Se olisi oikeudenmukaista sinänsä, mutta se helpottaisi myös matalapalkkaiseen työhön liittyviä kannustinongelmia. Jos matalapalkkaisesta työstä jää käteen niin vähän kuin siitä jää, perusturvan nostaminen on vaikeata, koska työttömyysturvalla elämisestä tulee liian kannattavaa suhteessa matalapalkkaisen työn tekemiseen. Erityisesti yksinhuoltajat ovat liian usein tilanteessa, jossa työn vastaanottaminen ei kannata taloudellisesti. Jos työtöntä yksinhuoltajaa ollaan valmiit tukemaan avokätisesti, pitäisi olla valmis tukemaan myös pienipalkkaista yksinhuoltajaa.

Työkyvyttömyyseläkkeelle olevien mahdollisuuden hankkia lisäansioita työtä tekemällä paranivat jonkin verran, mutta olisi toivonut siihen radikaalimpaa parannusta ja rohkeampaa otetta.

Komitean mietinnössä esitetään asumistukijärjestelmän radikaalia järkeistämistä, mikä on hyvin kannatettavaa. Taloudellinen niukkuus esti kuitenkin asumistuen parantamisen ja sen ulottamisen pienipalkkaisiin. Nyt olemme tilanteessa, jossa työttömän asumismenot maksetaan asumistuen ja toimeentulotuen kautta, mutta pienipalkkainen joutuu maksamaan ne kokonaan itse. Tämä on ehkä pahin rakenteellista työttömyyttä aiheuttava kannustinongelma. Se koskee vain kalliiden asumiskustannusten kasvukeskuksia. Kun taloudellinen tilanne helpottaa, tulisi asumistukea parantaa niin, että se tukisi myös pienipalkkaisten asumista, kuten se teki vielä 20 vuotta sitten.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.12.2009

17.12.2009 · Aihe _ · 13 Kommenttia 

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma 2010-2012

Pöydälle. Tämä paperi ohjaa sitä, mihin KSV jatkossa keskittyy, siis mitä alueita otetaan kaavoituksen kohteeksi. esimerkiksi.

Isonnevantien kaava Etelä-Haagassa

Hyväksyttiin kiitoksin. Vaikkei tämä nyt raikuvia aplodeja kaikkien haagalaisten keskuudessa herättänyt, niin on sanottava, että harvoin näkee näin kivuttomasti toteutettua tuhannen asukkaan täydennyskaavaa. On paljon parempi tiivistää olevia kaupunginosia kuin vallata maata laajoista viheralueista rakentamiselle tai häätää uudet asukkaat jonnekin kaupunkialueen äärirajoille. Lue lisää

Miten käy Oulun?

15.12.2009 · Aihe _ · 49 Kommenttia 

Oulu on ollut kummajainen Suomen aluepolitiikassa. Kaupunki on lähes napapiirillä, mutta silti menestynyt tavattoman hyvin. Suurista kaupunkiseuduista Oulun suhteellinen väestönkasvu on ollut suurinta.

Oulun ihme johtuu paljolti Kekkosesta, joka keskitti kaiken Pohjois-Suomen hyvän Ouluun sen sijaan, että olisi antanut edes murusia kotimaakunnalleen Kainuulle. Panostus on kannattanut. Ero Itä-Suomeen, jossa aluepolitiikan namuja on siroteltu ympäriinsä tasapuolisemmin, on merkittävä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.12.2009

14.12.2009 · Aihe _ · 19 Kommenttia 

Lienee vuoden viimeinen lista

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2010-2012

Otsikon perusteella tärkeä paperi. Pitänee lukea huolella

Pöydältä: Helsingin maanalaisesta yleiskaavasta annetut lausunnot

– Ei uutta viikon aikana Lue lisää

Miksi yksityinen rautatieliikenne menestyy?

13.12.2009 · Aihe _ · 57 Kommenttia 

Euroopan maista Ruotsi ja Britannia ovat yksityistäneet rautatieliikenteen. Nuo kaksi maata poikkeavat suuresti muista Euroopan maista siinä, mihin suuntaan rautatieliikenteen markkinaosuus kehittyy. Suosittua olisi väittää, että niiden on pakko ottaa kuluttajien toiveet huomioon, ja tämä onkin ehkä merkittävä syy. Mutta on toinenkin.

Miten tuetaan vähäliikenteisiä ratoja? Verovaroin, vai ristisubventiolla?

Ristisubventio, jota harjoitetaan esimerkiksi Suomessa,  tarkoittaa, että meillä on rautatieliikennevero hyvillä yhteyksillä (Helsinki-Tre, esim.) jolla subventoidaan Joensuu-Nurmes -väliä. Yksityistetyillä rautateilla näin ei voi tehdä. Hiljaisia ratoja voi edelleen subventoida, mutta reilusti verovaroin, eikä rautateiden ominta aluetta verottamalla.

Jos meilläkin vilkkaat yhteydet olisivat niin halpoja kuin niiden pitäisi olla, rautateiden suosio olisi paljon suurempi.

Britannia yksityisti myös raiteiden pidon. Se oli virhe, koska se johti turvallisuusongelmiin. Bussiliikenteen yksityistäminenkään ei ole tarkoittanut tienpidon yksityistämistä.

Suomessa on juuri päätetty, ettei VR:n henkilöliikennettä asetata kilpailuun ainakaan kymmeneen vuoteen.

Pamfletti julkisen sektorin tuottavuudesta

11.12.2009 · Aihe _ · 98 Kommenttia 

Tänään perjantaina julkaisen Bottalla Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiön tilauksesta kirjoittamani pamfletin “Julkisen sektorin tuottavuus” Voit lukea sen tästä.

========

Pamfletin sivulla 22 sanotaan, että yksityislentokoneet on vapautettu arvonlisäverosta. Oikaisuna todettakoon, että tieto on vanhentunut, eikä tällaista vapautusta enää ole.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.-2009

10.12.2009 · Aihe _ · 13 Kommenttia 

Maanalainen osayleiskaava

Pöydälle

Hernesaaren osayleiskaavaluonnos

Esitin palautusta niin, että helikopterikenttä poistetaan kaavasta kokonaan. Hävisimme äänestyksen 7-2 (vihreät – muut). Tämän jälkeen hyväksyimme yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksesta jatkosuunnitteluohjeet, jotka kuuluivat seuraavasti : Lue lisää

Vasemmisto pitää köyhät köyhinä

9.12.2009 · Aihe _ · 141 Kommenttia 

Jussi Saramo kirjoittaa blogissaan muun muassa:

Suomessa valtio maksaa työttömille työttömyysturvaa ja peruspäivärahaa 25,63 euroa päivässä. Sen päälle voi saada ansiosidonnaista päivärahaa, jos maksaa itselleen vakuutusta työttömyyskassaan. Näin voi turvata tilannettaan yllättävän työttömyyden tullessa eteen. Valtio ei osallistu ansiosidonnaisen rahoittamiseen, se kerätään työntekijän ja -antajan pussista.

Nykyisin valtio kohtelee kaikkia työttömiä tasa-arvoisesti. Soininvaaralaiset vihreät ja oikeisto ovat kuitenkin halunneet ajaa työttömyyskassoja hallinnoivaa ammattiyhdistysliikettä alas syrjimällä itsensä vakuuttaneita työntekijöitä.”

Saramo antaa asiasta aivan väärän kuvan. Kuten jo aiemmin tällä palstalla olen huomauttanut, työttömyysvakuutusta maksetaan kaikista työsuhteista. Niillä, jotka eivät ole maksaneet symbolista kassamaksua, tämä menee valtion pohjattomaan kassaan hyödyttämättä vakuutettua lainkaan. Maksamalla työttömyyskassalle pienenpieni ropo, saa tuon kaikilta perittävän vakuutusmaksun hyväkseen. Tämän tarkoitus on joskus ollut pakottaa työttömyyttä pelkäävät ammattijärjestöjen jäseniksi. Tuokaan linkki ei enää toimi, koska vakuutuksen voi saada ammattiliittoon liittymättä liittymällä Loimaan kassaan, josta onkin tullut lyhyessä ajassa suurin työttömyyskassa. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »