Ansioturva ja työmarkkinatuki

30.12.2009 · Aihe: SATA-komitea 

Kiista ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen välillä oli SATA-komitean työn tuskallisimpia; saako perusturvaa nostaa ilman, että nostetaan myös ansioturvaa.

Koko sosiaaliturvamme on kaksijakoinen koostuen toisaalta kaikille pelkän kansalaisuuden perusteella maksettavasta perusturvasta ja ansioturvasta, joka ansaitaan työtä tekemällä. Ansioturva on vakuutus tulojen menetystä vastaan sairauden, äitiyden, työttömyyden tai vanhuuden varalta. Jos menettää isot tulot saa ison korvauksen ja jos menettää pienet tulot saa pienen korvauksen aivan kuten palovakuutus on isosta talosta suurempi kuin pienestä talosta.

Perusturvan ja ansioturvan suhteen tekee hankalaksi se, että työmarkkinaosapuolet, ”partit”, ovat keksineet, että osa palkkaveroista, työnantajien ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut, ovat näiden omaa rahaa. Niistä päättäminen ei tämän mukaan kuulu eduskunnalle ja hallitukselle, vaan niistä tulee sopia työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Perusturva rahoitetaan yleisillä veroilla ja ansioturva partien hallinnoimilla palkkaveroilla.

Valtio rahoittaa perusturvan yleisistä veroista. Ellei muuta sovita, ansioturvan piirissä olevat jäävät osattomiksi tästä valtion rahasta rahoittaessaan tulonsiirtonsa ”omalla” rahallaan. Tämä kysymys koskee eläkkeitä, sairauspäivärahoja ja työttömyyspäivärahoja. Niissä kaikissa asia on ratkaistu eri tavoin.

Kansaneläke tarjoaa eläketurvan niille, joilla ei työhistorian puuttumisen takia ole työeläkettä tai työeläke on pieni. Se annetaan niille, joilla työeläke on pieni. Työeläke pienentää kansaneläkettä 50 prosentin kertoimella; euro työeläkettä pienentää kansaneläkettä 50 sentillä[1]. Kansaneläkettä ei saa lainkaan, jos työeläke on noin kaksinkertainen täyteen kansaneläkkeeseen nähden. Voidaan sanoa, että ne jotka ovat itse maksaneet eläkkeensä, menettävät valtion maksaman eläkkeen.

Sairausvakuutus korvaa menetetyt työtulot. Jos tuloja ei ole ollut ennen sairastumista lainkaan, ei periaatteessa ole mitään korvattavaakaan. Siksi tuloton jää sairastuttuaan ilman mitään tuloja 55 päiväksi. Sen jälkeen hän saa sairausvakuutusta noin 530 euroa kuussa.

Ansiosidonnainen sairauspäiväraha alkaa juosta yhdeksän päivän jälkeen. Sen suuruus riippuu sairautta edeltäneistä tuloista regressiivisesti[2]. Sairausvakuutuksen ansio- ja vähimmäisturvan välillä ei ole mitään muuta kytkentää kuin että ansioturva ei voi jäädä perusturvaa huonommaksi. Valtio maksaa perusturvan ja ”partit” ansioturvan. Vakuutusmaksunsa ”itse” maksanut menettää siis valtion verorahoista maksaman turvan tuloista riippumatta, kun taas kansaneläke tukee ainakin vähän pieniä ansioeläkkeitä saavia.

Sairausvakuutuksessa vähimmäispäiväraha ei vaikuta ansiopäivärahaan mitenkään paitsi, ettei ansiopäiväraha voi alittaa vähimmäispäivärahaa. Jos siis vähimmäispäivärahaa nostetaan, ansiopäivärahat eivät muutu lainkaan. Ansiopäiväraha on vähimmäispäivärahaa suurempi, jos vuositulot ylittävät 9445 euroa.[3]

Valtio maksaa vähimmäispäivärahat kokonaan ja ”partit” ansiopäivärahan kokonaan. Ne, jotka ovat itse maksaneet sairauspäivärahansa jäävät siis kokonaan vaille valtion maksuosuutta.

Työttömyysvakuutuksessa asiat ovat vallan toisin. Ne, joilla on takana vähintään kymmenen kuukauden työhistoria ja vähemmän kuin kaksi vuotta[4] työttömyyttä saavat joko ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa (kassan jäsenet) tai peruspäivärahaa. Jos ei ole aiempaa työhistoriaa tai 500 työttömyyspäivää on tullut täyteen, ei saa perus- eikä ansiopäivärahaa, mutta saa työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen, mutta poikkeaa peruspäivärahasta siinä, että puolison ja samassa taloudessa asuvien vanhempien[5] tulot pienentävät työmarkkinatukea. Peruspäiväraha on käytännössä kadonnutta kansanperinnettä, sillä jokseenkin jokainen työttömyysriskin alla oleva ymmärtää nykyisin liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Siksi puhun jatkossa työmarkkinatuesta tai perusturvasta, jolla tarkoitan sekä työmarkkinatukea että peruspäivärahaa.

Veronmaksajat rahoittavat perusturvan kokonaan ja ansiopäivärahasta perusturvan suuruisen viipaleen. Partit rahoittavat työttömyyspäivärahasta perusturvan ylittävän ansio-osan. Tässä on siis eri periaate kuin eläkkeissä ja sairausvakuutuksessa, joiden osalta vakuutetut menettävät valtion maksaman turvan kokonaan tai osittain.

Ansiopäiväraha riippuu työttömyyttä edeltäneestä palkasta portaittaisesti. Peruspäivärahan päälle tuleva ansio-osa on 45 prosenttia palkan ja peruspäivärahan erotuksesta tiettyyn taiterajaan saakka. Tuo taiteraja oli aiemmin kohdassa, jossa kuukausipalkka vastasi peruspäivärahaa 90-kertaisesti, mutta sosiaalitupossa[6] tätä taitekohtaa korotettiin 105 peruspäivärahaksi eli noin 2700 euroksi kuussa.

Ansiosidonnainen tuki on sidottu peruspäivärahaan kahdella tavalla. Ensimmäinen kytkentä tulee siitä, että ansio-osa tulee peruspäivärahan päälle ja toinen siitä, että tuo taitekohta nousee peruspäivärahan noustessa. Laskukaava merkitsee, että työmarkkinatuen noustessa kymmenellä eurolla, taitekohdan alapuolella olevat ansiopäivärahat nousevat 5,5 eurolla ja taitekohdan yläpuolella olevat noin 15 eurolla kuussa. Tuo jälkimmäinen kytkentä on näistä kytkennöistä katalampi.

SATA-komitean keskeisiä tehtäviä oli parantaa ensisijaista sosiaaliturvaa (työttömyysturva, sairauspäivärahat, asumistuki jne.) niin paljon, että tukien pienuudesta johtuva tarve turvautua toimeentulotukeen poistuisi. Tämä olisi edellyttänyt työmarkkinatuen ja peruspäivärahan nostamista, mutta hanke kaatui siihen, etteivät työmarkkinajärjestöt hyväksyneet työmarkkinatuen korotusta ilman, että ansiosidonnaista turvaa nostetaan myös. Ne eivät hyväksyneet kummankaan kytkennän purkamista.

Työmarkkinatuen nostaminen ei olisi julkiselle taloudelle paljon maksanut, koska pelkällä työmarkkinatuella olevat saavat yleensä myös sekä asumistukea että toimeentulotukea. Valtio ja kunnat olisivat saaneet rahansa melkein kokonaan takaisin näiden muiden tukien pienenemisenä. Sen sijaan ansiosidonnaisen nostaminen olisi maksanut oikeasti rahaa, sillä ansiosidonnaisella olevat eivät saa toimeentulotukea, eivätkä usein myöskään asumistukea. Erityisen kalliiksi olisi tullut tuo taitekohdan kytkentä, siis se, että yli 2700 euroa tienanneilla kympin korotus perusturvaan nostaa ansiosidonnaista 15 eurolla. Tämä joukko ei yleensä saa muita tukia, jotka olisivat korotuksen vaikutuksesta pienentyneet, jolloin korotus olisi jäänyt täysimääräisesti julkisen talouden maksettavaksi. [7]

Voidaan tietysti väittää, että juuri tästä samasta syystä työmarkkinatukea saavat eivät olisi korotuksesta hyötyneet, mutta asia ei ole näin. Niin kauan kuin saa toimeentulotukea, on jokseenkin hyödytöntä yrittää parantaa asemaansa keikkatöillä, koska niistä ei jää käteen juuri mitään. Kun vapautuu toimeentulotuesta, vapautuu sen monen mielestä nöyryyttävästä hakemisesta, ja saa oikeuden parantaa asemaansa keikkatöillä.

Niin sanotussa sosiaalitupossa parannettiin ansiosidonnaista työttömyysturvaa yli sadalla miljoonalla eurolla ilman että perusturvaa parannettiin eurollakaan. Kun perusturvajaostossa haluttiin vastaavasti rahaa työmarkkinatuen nostamiseen, työmarkkinajärjestöt vastasivat, että näin ei voi tehdä, ellei vastaavasti nosteta myös ansioturvaa. Kytköksiä ei siis saanut katkaista. Muu olisi SAK:n mukaan työttömien panemista toisiaan vastaan. Ansiosidonnaisen turvan parantaminen ilman perusturvan parantamista ei siis ole työttömien panemista toisiaan vastaan mutta päinvastainen on.

Minusta tämä oli epäoikeudenmukaista jo siksikin, että perusturvan korottaminen vaikkapa 50 eurolla ei olisi tukien päällekkäisyyden vuoksi paljonkaan parantanut perusturvalla olevien asemaa. Se olisi vain järkeistänyt sosiaaliturvaa tavalla, joka kuului komitean toimeksiantoon. Jos ansioturvaa olisi parannettu samalla kytköksien esittämällä tavalla, ansioturvan saajat olisivat hyötyneet nettoansioina paljon enemmän kuin perusturvan saajat.

Erityisen raivostuttava oli vaatimus tästä taitekohdan kytkemisestä perusturvan tasoon. Taitekohtaa nostettiin sosiaalitupossa 90-kertaisesta päivärahasta 105-kertaiseksi, koska peruspäiväraha oli jäänyt niin pahasti jälkeen ansiotason kehityksestä. Olisi jotenkin tuntunut kohtuulliselta, että taitoskohta olisi määritetty indeksiin sidottuna euromääränä eikä sidottuna perusturvan tasoon. Tällä kytköksellä taattiin, että hyväpalkkaisesta työstä työttöminä olevat saisivat nettoansioihin moninkertaisen korotuksen siihen nähden, mitä työmarkkinatuen varassa elävät saisivat.

Toisin kuin julkisuudessa on väitetty, kyse ei ollut siitä, että työttömyysvakuutusta maksavat olisivat joutuneet epäoikeudenmukaiseen asemaan – siis samanlaiseen asemaan kuin he ovat eläkkeiden tai sairauspäivärahojen osalta.  Ehdotuksen mukaan valtio olisi edelleen maksanut ansiopäivärahoista peruspäivärahan osuuden. Valtio olisi siis nostanut maksuosuuttaan ansiopäivärahoista. Tämä ei todellisuudessa olisi valtiolle mitään maksanut. Jos partien osuus ansiopäivärahan rahoittamisesta pienenee, ne pienentävät perimäänsä palkkaveroa. Valtiolle jää tilaa nostaa omaa tuloveroaan täsmälleen samalla määrällä, jolloin kukaan ei olisi huomannut mitään, mutta ketään ei olisi kohdeltu ”väärin”. Juuri tällaiset esimerkit6 osoittavat, että koko ajatus palkkaveroista partien omana rahana on silkkaa hölynpölyä.

Eräs valtiovarainministeriön virkamies sanoi minulle yksityisesti, että hän ei kannata kytkennän purkamista, koska hänestä ei ole hyvä ajatus nostaa perusturvaa. Kytkentä estää tehokkaasti perusturvan parantamisen. Päämäärästä olen eri mieltä, mutta analyysi vaikutusmekanismista oli oikea: kytkentä ehkäisee tehokkaasti perusturvan parantamista ja on joidenkin silmissä sen tarkoituskin.

Palkansaajajärjestöt ovat käyttäneet perusteena kytkentään sitä, ettei kukaan enää liittyisi työttömyyskassoihin, jos ero ansiopäivärahan ja peruspäivärahan välillä pienenisi. Tässä yhteydessä kannattaa muistuttaa siitä, että työttömyysvakuutusmaksua kerätään yhtä lailla kassaan kuuluvilta ja kuulumattomilta. Palkasta maksetut vakuutusmaksut saa hyödykseen kuitenkin vain, jos maksaa myös pienen symbolisen maksun työttömyyskassalle. Niiden osalta, jotka eivät kassaan kuulu, nuo vakuutusmaksut menevät hukkaan – tai siis valtion pohjattomaan kassaan. Tätä järjestelyä on erittäin vaikea ulkopuoliselle perustella muuten kuin sillä, että työpaikoilla syntyisi erikoinen tilanne, jos työnantajan maksut järjestäytyneistä työntekijöistä olisivat suuremmat kuin järjestäytymättömistä. Yksinkertaisinta tietysti olisi, että koko työttömyyskassajärjestelmä lopetettaisiin ja Kansaneläkelaitos hoitaisi koko työttömyysvakuutuksen, mutta tätä eivät palkansaajajärjestöt voi jäsenpoliittisista syistä hyväksyä.

Voi tietysti sanoa, että on oma vika, jos maksaa työttömyysvakuutusmaksua ymmärtämättä liittyä työttömyyskassaan. On kuitenkin eräs ryhmä, jonka on pakko maksaa, mutta joka ei voi saada ansiosidonnaista työttömyysvakuutusta, vaikka haluaisi: osa-aikatyötä tekevät, joiden työaika on alle 18 tuntia viikossa. Heidän on pakko maksaa, mutta heillä ei työssäoloehto täyty koskaan. Tästä säännöstä on eräitä poikkeuksia, esimerkiksi opettajat.

Kun nykyisin lähes kaikki kuuluvat johonkin työttömyyskassaan eikä työttömyyskassan jäsenyys enää edellytä käytännössä ammattiliittoon kuulumista, työmarkkinajärjestöjen halussa pitää hajurakoa perusturvalla oleviin ei kyse voi rationaalisesti ajatellen enää olla halusta houkutella palkansaajat ammattiliittojen jäseniksi.  Kansaa ollaan tosiasiassa jakamassa kahtia laajenevaan, kohtalaisen hyvässä työmarkkina-asemassa olevaan keskiluokkaan ja alaluokkaan, jonka työpanos ei työnantajille syystä tai toisesta kelpaa. Sosiaaliturvan jako hyväosaisten ansioturvaan ja rupusakin alati heikkenevään perusturvaan jakaa kansan vaarallisesti kahtia. Tämä on ollut merkittävin sosiaalipoliittinen muutos viimeisen 20 vuoden aikana.

=====================================================

Olen kirjoittamassa kirjaa SATA-komitean työstä. Ajattelin kokeilla toisenlaista työtapaa: julkaisen luonnostekstejä blogilla toivoen niihin kommentteja. Kommentit käytän korvauksetta hyväkseni; parhaat kommentoijat ehkä saavat kustantajalta kirjan muistoksi jos se joskus julkaistaan. Tämä teksti on stilisoimatonta luonnosta, joten stilistiikkaan ei kannata kiinnittää huomiota vaan asiasisältöön tai joidenkin kohtien vaikeaan ymmärrettävyyteen.


[1] Ansioeläke alkaa pienentää kansaneläkettä vasta 51 euron jälkeen kuussa.

[2] Sairauspäiväraha on 70 prosenttia palkasta 31 850 euron vuosituloihin asti. Tämän yli menevä osa nostaa sairauspäivärahaa 40 prosentin kertoimella 49 003 euron vuosituloihin asti ja tämän ylittävät tulot 25 prosentin kertoimella.

[3] Ansiopäivärahaa aletaan maksaa, kun sairaus on jatkunut yli yhdeksän päivää. Vähimmäispäivärahaa aletaan maksaa vasta, kun sairaus on jatkunut 55 päivää. Tällöin myös ansiopäiväraha jää vähimmäispäivärahaa pienemmäksi, jos ansiotulot alittavat 9 445 euroa vuodessa.

[4] Viisisataa päivää eli sata viiden päivän viikkoa

[5] Tässä vanhempien tulojen vaikutuksessa ei ole ikärahjaa. Jos 55-vuotias työtön ottaa kotiinsa asumaan 80-vuotiaan äitinsä, äidin eläke voi leikata ”lapsen” työmarkkinatukea.

[6] Sosiaalituposta tarkemmin luvussa XX-

[7] Tiedän, ette4ivät työmarkkinajärjestöt hyväksy tätä tulkintaa. Heidän mielestään tuon taitekohdan tuottamat menot eivät olisi jääneet julkisen talouden vaan työmarkkinajärjestöjen maksettavaksi. Veronmaksaja ei erota pakollisia palkkaveroja toisistaan. Jos työmarkkinajärjestöt6 nostavat ”itse maksamiaan” veroja, valtiolle jää vähemmän liikkuma-alaa verotuksessa.

Kommentit

110 Vastausta artikkeliin “Ansioturva ja työmarkkinatuki”

  1. Liian vanha kirjoitti 30.12.2009 kello 12:42

    Nuo Osmon ajatukset johtaisvat työmarkkinoiden vastaiskuun ja sosiaaliturvaa alettaisiin rakentaa europpalaiseen malliin :

    1.Valtio maksaa aina perusturvan riippumatta henkilön muista lähteistä tulevista tuloista

    2. Vahvat liitot neuvottelevet jäsenilleen hyvät lisäeläke-sairaus-työttömyysetuudut .Valtio ei puutu näihin, koska ne ovat vapaan sopimustoiminnan piirissä

    Näinkin rakentuu kahden kerroksen kansa,eikä valtio voi enää puuttua näihin kun sopimusvapaus on perustuslain suojaama vrt Lilius

    Joten ei nuo Osmon konstit pitkälle kanna.
    Itse asiassa se laajentaa tuota häviäjien joukkoa noihin pienipalkkaisiin pätkätyöläisiin, joilla ei ole vahvaa työmarkkina-asemaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Petri Wikström kirjoitti 30.12.2009 kello 12:50

    Mielenkiintoista mutta todella monimutkaista.
    Voisitkko näissä kirjoituksissa avata asiaa joka on askarruttanyt ja johon olen yrittänyt saada omassa kunnassa vastausta ?
    Tiedotus välineissäkin on ollut puhetta kuntien joutuvan maksamaan takaisin suuria summia valtiolle koska eivät järjestä pitkäaikais työttömillä työtä tai koulutusta. Kukaan ei ole osannut kertoa tätä rahaliikennettä mistä se takaisin perintä kertyy esim / työtön ? Liippaako tämä kysymys sen verran läheltä että voisit valaista asiaa ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2009 kello 13:18

    Työmarkkinatuen menot jaetaan tasan valtion ja kuintien kesken kuitenkin niin, että kun työtöntä aktivoidan, valtio maksaa sen kokonaan. Näin kunnan kannattaa palkata työtön kuntouttavaan työtoimintaan vaikka vartioimaa patsasta, mutta useimmat kunnat eivät ole oivaltaneet tätä. .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jorma Nordlin kirjoitti 30.12.2009 kello 13:49

    “Kun nykyisin lähes kaikki kuuluvat johonkin työttömyyskassaan eikä työttömyyskassan jäsenyys enää edellytä käytännössä ammattiliittoon kuulumista, työmarkkinajärjestöjen halussa pitää hajurakoa perusturvalla oleviin ei kyse voi rationaalisesti ajatellen enää olla halusta houkutella palkansaajat ammattiliittojen jäseniksi.”

    Eiköhän kuitenkin reilusti suurin osa, jotka liittyvät ammattijärjestön työttömyyskassaan kuitenkin liity myös jäseneksi, eli jonkinlainen ohjaava vaikutus jäsenyyteen edelleen on. Toisaalta Liiton jäsenenä olevan myös aika kätevästi liiton kassaan kuuluminen sitouttaa jäsenyyteen, vastaavalla tavalla kun vähittäiskauppan kortin käyttäjä sitoutuu tiettyyn kauppaan. Nyt kuulema Erton osalta jäsenhakemusten määrä on lisääntynyt, kun uhkasivat työnantajaa lakolla.

    Työmarkkinajärjestöjen halu pitää hajurako perusturvan varassa oleviin toisaalta selittyy sillä, että he puolustavat siis ansioturvan varassa olevien etuja ja siis jäsenistönsä etuja. Näin he myös tekevät omaa jäsenhankintakampanjaansa. Toisaalta esim. demarit puolustaessaan tätä kytköstä, ajavat tietyn äänestäjäjoukkonsa etua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jorma Nordlin kirjoitti 30.12.2009 kello 13:53

    “Työmarkkinatuen menot jaetaan tasan valtion ja kuintien kesken kuitenkin niin, että kun työtöntä aktivoidan, valtio maksaa sen kokonaan. Näin kunnan kannattaa palkata työtön kuntouttavaan työtoimintaan vaikka vartioimaa patsasta, mutta useimmat kunnat eivät ole oivaltaneet tätä.”

    Ilmeisesti ovat oivaltaneet saman minkä Helsinki. Eli kassavirta on kuitenkin plussalla kun toimeentulotukimenoista tulee valtiolta muistaakseeni puolet kunnalle ja kun lasketaan tämän tulon ja työmarkkinatuen menojen erotus, niin kassavirta on kuntaan päin ja tämähän ei kannusta yhtään kuntaa työllistämään. Tosin tästä on yllättäviä poikkeukeuksia esimerkiksi Kiipulan kunta. He haluavat lisää tuloja ja muille kunnille riittää että nytkin tilanne on talouden kannalta positiivinen, vaikka lisää tuloja ei tulisikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2009 kello 14:23

    Kyllä Helsinki säästäisi paljon sekä toimeentulotukimenoja että työmarkkinatukimenoja, jos se työllistäisi pitkäaikaistyöttömiä vaikka kuinka näennäisiin tehtäviin. Tämä taas ei kokonaisuuden kannalta ole aivan ongelmatonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jorma Nordlin kirjoitti 30.12.2009 kello 14:05

    Tässä työmarkkinatuen ja ansiopäivärahan poliittisia esteitä ja taustaa kannattaisi selvittää kirjassa enemmän. Kuten myös näiden eri tukimuotojen ja toimeentulotukeen liittyvää kehitystä ja miten myös poliitisella kentällä asian suhteen on edellisen laman jälkeen edetty.

    Soininvaaralle heittäisin idean toiseksi kirjaksi kun saat tämän ensin kirjoitettua ; )

    Kirja voisi käsitellä työvoimapalveluja, niiden tehokkuutta ja palvelujen käytännön toteuttamista. Tässä kohtaa näyttää olevan yleisessä tietoisuudessa aukkoja. Tilastotietoa jonkinverran asiasta löytyy. Meillä on mielenkiintoisia tutkimuksia tehty esimerkiksi työttömien profiloinnista ym. Käytännössä työvoimapalvelut ovat osoittautuneet aivan huuhaaksi, eikä työvoimatoimistot noudata ministeriön ohjeita, eikä lakeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 30.12.2009 kello 14:13

    Tämä teksinpätkä huutaa grafiikkaa, sanallisessa muodossa seuraaminen on työlästä. Poliittinen tilanne näyttää minusta yksinkertaistaen tältä:
    – Oikeisto haluaa ettei perusturvaan käytetä lisää rahaa. Kaikki muu on toissijaista
    – Keskiryhmät haluavat käyttää perusturvaan lisää rahaa, mutta vain jos rakenteita saadaan uudistettua niin ettei lisäraha passivoi.
    – Vasemmisto haluaa lisää rahaa, muttei olennaisia muutoksia rakenteisiin.

    Tässä pelissä oikeisto voi olla yhtä mieltä siitä että nykyrakenteisiin ei voi kaataa lisää rahaa keskiryhmien kanssa, ja vasemmiston kanssa siitä ettei rakenteita muuteta. Eli mikään ei muutu ja lisää rahaa ei tule.

    Keskiryhmien ja vasemmiston kannattaisi puhua keskenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Tavallinen Teknkikko kirjoitti 30.12.2009 kello 14:14

    Kerroppa Osmo kuinka yksinelävän talous rakentuisi, kun se toimeentulotuen tarve poistuisi sillä, että korotettaisiin työttömyysturvaa ja asumistukea.

    Pysyisikö allaolevan esimerkkihenkilön nettotulot samanlaisina kuin nytkin. Eli käyttettäväksi nyt jää 441,67 e /kk kun vuokra katetaan toimeentulotuella ja asumistuella.

    Esimerkki henkilön taloustiedot:
    Vuokra 421,67 e/kk
    Asumistuki 268 e/kk
    Työmarkkinatuki 441,61 e netto / kk
    Toimeentulotuki 153,20 e / kk

    Ylläolevista tiedoista samalla huomataan, kuinka heikko peruspäivärahan taso on, kun sillä nippa nappa katetaan ainoastaanvuokra, mutta muuhun ei sitten jääkkään rahaa – esimerkiksi syömiseen.

    Itse kuitenkin uskon, että jos toimeentulotuki siirrettäisiin asumistukeen ja työttömyyspäivärahaan, niin väliinputoajia syntyisi, koska vuokran määrä ei ole vakio. Siis, en usko siihen, että Kela uudessa mallissa kattaisi vuokran kuin vuokran mukisematta, kuten nyt toimeentulotuki tekee.

    Siis em. tiedot ovat ihan oikeasta elämästä, että muutkin kommentoijat voivat lukuja käyttää pohdinnassa siitä, että kuinka yksinelävän nettovarat muuttuisivat uudessa mallissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Seppo Ryväs kirjoitti 30.12.2009 kello 14:37

    OS ei vissiin ikinä tule bonjaamaan, että paras tapa estää C-joukkueeen kannustinloukut on estää pätkätyöllistäminen. Viimeksi näin tehtiin Japanissa. Helppo mekanismi on minimipalkka, ei siis per tunti, vaan per päivä, tai niinkuin Norjassa, per kuukausi.

    Suomessa on edetty nimenomaan vastakkaiseen suuntaan. On nimittäin ruvettu harrastamaan verovaroin tuettua pätkätyöllistämistä.

    Mielestäni Osmo Soininvaara on tämän suuntauksen ideologinen johtaja tai ainakin symboli. Ja siivoja Filatohvi ja tyhjäntoimittaja Sinnetännemäki tuon aatosmaailman aivottomia toteuttajia.

    Satakomitea pohti siis jonninjoutavia. Emmä ainakaan ostais tätä kirjaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. TJM kirjoitti 30.12.2009 kello 15:49

    Minä en ole vieläkään onnistunut saamaan mistään minkäänlaista vastausta ihmettelyyni, joka kohtaa seuraavaa lainausta Soininvaaran tekstissä:

    “Perusturvan ja ansioturvan suhteen tekee hankalaksi se, että työmarkkinaosapuolet, ”partit”, ovat keksineet, että osa palkkaveroista, työnantajien ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut, ovat näiden omaa rahaa. Niistä päättäminen ei tämän mukaan kuulu eduskunnalle ja hallitukselle, vaan niistä tulee sopia työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa.”

    Yksinkertainen kysymykseni on: Miksi ja miten työmarkkinaosapuolet ovat sitten saaneet oikeuden keksiä, että kyseiset rahat ja niistä päättäminen kuuluukin työmarkkinajärjestöille eikä demokraattisesti valitulle eduskunnalle ja siitä muodostetulle hallitukselle?

    Mitä tapahtuisi, jos meillä olisikin selkärankainen hallitus, joka sanoisi, että se käyttää sille kuuluvaa valtaa ja päättää, kuten kuuluu, kaikista kansalaisilta kerätyistä rahoista?

    Ja vielä: Olisiko edes teoriassa mahdollista, että tuo päätöksenteko-oikeus voitaisiin vielä joskus palauttaa eduskunnalle ja hallitukselle?

    Seppo Ryväkseltä kysyisin: Jos työnantajalla sattuisi tulemaan tarve neljän tunnin työkeikalle ja jollakin ihmisellä olisi käyttöä siitä saatavalle rahalle, miksi työllistämistä pitäisi vaikuttaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tcrown kirjoitti 30.12.2009 kello 16:31

    Perusturvan ja ansioturvan suhteen tekee hankalaksi se, että työmarkkinaosapuolet, ”partit”, ovat keksineet, että osa palkkaveroista, työnantajien ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut, ovat näiden omaa rahaa. Niistä päättäminen ei tämän mukaan kuulu eduskunnalle ja hallitukselle, vaan niistä tulee sopia työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Perusturva rahoitetaan yleisillä veroilla ja ansioturva partien hallinnoimilla palkkaveroilla.

    Jos näin kerran on, niin on aika vähän syitä miksi valtion pitää ylipäätään olla mukana ansiosidonnaisessa. Poistetaan työnantajien ja työntekijöiden pakolliset työttömyysvakuutusmaksut ja annetaan työmarkkinaosapuolien ja vakuutusyhtiöiden hoitaa tuo puoli. Saataisiin myös työmarkkinajärjestöt kantamaan vastuuta vaatimuksiensa seurauksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jorma Nordlin kirjoitti 30.12.2009 kello 17:48

    “Kyllä Helsinki säästäisi paljon sekä toimeentulotukimenoja että työmarkkinatukimenoja, jos se työllistäisi pitkäaikaistyöttömiä vaikka kuinka näennäisiin tehtäviin. Tämä taas ei kokonaisuuden kannalta ole aivan ongelmatonta.”

    Niistä tähän liittyvistä ongelmista ei ole juurikaan missään uutisoitu Helsingin osalta. Minkälaisia ongelmia sitten on esteenä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Pilkunviilaaja kirjoitti 30.12.2009 kello 18:40

    Kuvia mukaan ja väliotsikoita. Se auttaa ymmärtämistä. Mutta saako tähän draamaa millään keinolla? Minä ainakin ehdin kyllästyä. Yksi koeteltu keino on käyttää esimerkkihenkilöitä. “Sylvester Syrjäytymisriskinen” ja “Päivi Pätkätyöläinen” Vielä parempi olisi, jos voisi kertoa minämuodossa muustakin pyöräilystä Alpeilla ja turhautumisesta puheenjohtajana.

    Tässä pari satunnaista huomiota ennen kuin kyllästyin:

    “Koko sosiaaliturvamme on kaksijakoinen koostuen toisaalta kaikille pelkän kansalaisuuden perusteella maksettavasta perusturvasta ja ansioturvasta, joka ansaitaan työtä tekemällä.”

    Ei sitä makseta kaikille.

    “työmarkkinaosapuolet, ”partit”, ovat keksineet, että osa palkkaveroista, työnantajien ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut, ovat näiden omaa rahaa.”

    Ei kai “partit” sitä “keksineet” vaan neuvottelivat ja sopivat kolmikannassa joskus aikoinaan. “Partit” on mielestäni tyhmä termi.

    “Valtio rahoittaa perusturvan yleisistä veroista. Ellei muuta sovita, ansioturvan piirissä olevat jäävät osattomiksi tästä valtion rahasta rahoittaessaan tulonsiirtonsa ”omalla” rahallaan. Tämä kysymys koskee eläkkeitä, sairauspäivärahoja ja työttömyyspäivärahoja. Niissä kaikissa asia on ratkaistu eri tavoin.”

    Täh?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ville M kirjoitti 30.12.2009 kello 20:33

    Koska olemme (lähes)kaikki EU kansalaisia ja voimmen näin ollen työskennellä ja kerätä sosiaali turvaa mistä tahansa EU maasta, puhtaasti sosiaaliturvaa ja muutaman tunnin viikossa lisätöitä tekemällä, mistä löytyy ranking EU maiden välillä?
    Nähtävästi Tanska kuulostaa aika hyvältä mallilta. Mutta se on luonnoltaan vähän tylsä maa, sateinen ja litteä.
    Löytyykö yhtään Alppi tai välimeren maata jossa sosiaaliturva myös on hyvä mutta sallii pienet työnteot?
    Mihin EUssa kannattaisi muuuttaa jos haluaa tehdä noin 10-20 tuntia viikossa töitä “vauraus ja aika” tyyliin ja viettää loput luonnossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Seppo S kirjoitti 30.12.2009 kello 21:14

    Putoaminen ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle merkitsee monelle melkoista korvaustason tippumista.

    On myös otettava huomioon, että yleensä ansiosidonnaisista työttömyyspäivärahoista kertyy myös eläkettä, mutta työmarkkinatuesta ei.

    Tietyn ikäiset ikääntyneet, jotka putoavat työmarkkinatuelle, menettävät myös eläkeputken ansiosidonnaiset lisäpäivät. Yhdellä työmarkkinatuen päivällä voi menettää usean vuoden ansiosidonnaisen turvan.

    Eläkeputken lisäpäiviä ei myöskään anneta yrittäjätyöttömille. Tämä tekee ikääntyneille typerän kynnyksen ryhtyä yrittäjäksi. Työttömiä on siis kahta katekoriaa: parempietuiset palkansaajatyöttömät ja yrittäjätyöttömät.

    Todennäköisesti ainakin joku määrä yrittäjätyöttömiä tippuu työmarkkinatuelle sen vuoksi, ettei heillä ole oikeutta palkansaajien eläkeputkeen.

    Sosiaalitupossa ansiosidonnaisen määrää hieman korotettiin, mutta toisaalta ansiosidonnaista lyhennettiin esimerkiksi siten, että koulutus ryhtyy kuluttamaan 500 päivää. Tämä tulee lisämään työmarkkinatuelle putoavien määrää.

    Epäilemättä parhainta olisi, jos työllisyystilanteen paranemisen kautta saataisiin väki pois työmarkkinatuelta, mutta joku joukko sinne ilmeisesti eri syistä jää.

    Joka tapauksessa Osmo ajaa oikeaa asiaa: Työmarkkinatukea pitäisi korottaa eikä ansiosidonnaisen työttömyspäivärahan pitäisi nykyisellä tavalla olla kytköksissä työmarkkinatukeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Liian vanha kirjoitti 30.12.2009 kello 23:46

    “Yksinkertainen kysymykseni on: Miksi ja miten työmarkkinaosapuolet ovat sitten saaneet oikeuden keksiä, että kyseiset rahat ja niistä päättäminen kuuluukin työmarkkinajärjestöille eikä demokraattisesti valitulle eduskunnalle ja siitä muodostetulle hallitukselle? ”

    Kyseesä on samasta asiasta kuin esim Liliuksen palkkiosopimuksessa. Vapaa sopimusoikeus on perustuslain suojaamaa ja sihen voi puuttua vain 5/6 enemmistöllä.

    Se, että sopimus on puettu laiksi, johtuu siitä, että on haluttu a)vahvistaa sopimusta b ) laajentaa se yleiseksi

    Muuten meillä olisi hyvät sosiaalietuudet vain vahvassa työmarkkina-asemassa olevilla ryhmillä USA:n tai muun Euroopan tapaan.
    ‘Suurin osa sinnittelisi perusturvan varassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Liian vanha kirjoitti 31.12.2009 kello 0:09

    “Kirja voisi käsitellä työvoimapalveluja, niiden tehokkuutta ja palvelujen käytännön toteuttamista. Tässä kohtaa näyttää olevan yleisessä tietoisuudessa aukkoja”

    Minulla on siitäkin nyt kokemusta viime päiviltä. TeliaSonera saneerasi minut putkeen syksyllä, 35 vuoden palvelun jälkeen, 59-vuotiaana.
    Ennakoin asiaa, kun havaitsin organisaatiouudistuksen saattavan minut alttiiksi putkeen työnnölle ,niin että lähdin työn ohessa opiskelemaan ammattiopettajaksi 2008.
    Opiskelu on täysin verkko-opiskelua, lähipäiviä on ollut 2 kpl!

    Nyt olen suorittanut 60 ov :sta 52 ja jäljellä olisi lopputyö ja yksi kehityshanke, mutta en ehdi tehdä niitä ennen kuin joudun työttömäksi.
    Nyt olen sitten keskustellut työkkärin ja kassan kanssa, miten korvausten käy, jos teen lopputyötä keväällä.

    Tuomio oli epämääräinen mutta sain varoituksen: AMK opiskelu katsotaan päätoimiseki opiskeluksi vaikka se tapahtuisi työn ohella ja minun pitäisi hakea opintotukea.Asiaan vaikutti myös se, että minulla ei ole ollut työvelvoitetta viime aikoina.

    Valmistuttuaan minut todenäköiseti katsottaisiin uudeksi työnhakijaksi työmarkkinoilla ja saisin työmarkkinatukea, tosin vaimoni tuet estävät senkin.
    Eli lopputulema voi olla, että jään kokonaan ilman työttömyyskorvausta ja eläkekertymää

    Eli minun pitäisi alkaa täysin nollasta uusi ura n 60-vuotiaana.

    Kun sitten peräsin asian järkevyyttä niin asiakas kyykyttää totesi, ettei heitä työkkärissä kiinnosta työllistyykö joku vai ei, he tulkitsevat sääntöjä kuten parhaaksi katsovat ja se riittää heille.

    Mitään ennakkopäätöstä en asiasta saa, asiaa aletaan käsitellä vasta kun ilmoittaudun työttömänä kortistoon ja vastauksen saaminen kestää muutaman kuukauden eli se viivästyttää joka tapauksessa korvausten saamista

    Muutenkin palvelu oli ynseää, ylimielisiä ja muistutti aivan tsaarin aikaa. Työkkäri noudattaa näköjään tsaarin ajan henkilöstöhallintoa; Jos ihminen on juoppo tai luonnevikainen tai muuten hankala niin hänet sijoitetaan asiakaspalveluun

    No, minä irtisanoudun ensi viikolla opiskelusta ja lopetan haaveet uudelleen työllistymisestä.

    Näin vähäjärkisiä on touhu Suomessa, Osmon kannattaisi ensin ladata päähänsä maalaisjärkeä ja alkaa vasta sitten ajattelemaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2009 kello 1:28

    Ymmärtääkseni alkavan vuoden alusta – SATA-komitean ehdotuksesta – ansiosidonnaisella saa opisjkella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Liian vanha kirjoitti 31.12.2009 kello 0:20

    “Näin kunnan kannattaa palkata työtön kuntouttavaan työtoimintaan vaikka vartioimaa patsasta, mutta useimmat kunnat eivät ole oivaltaneet tätä. ”

    Kyllä se tuo tsaarin virkamiesperinne istuu edelleen tiukasti Suomessa.
    Nuo “työtoiminta” on vielä nöyryyttävämpää kuin tuo tuen kerjääminen sossun luukulta.
    Moni näistä ihmisistä on tehnyt pitkän työuran ja sitten jonkun ammtti osaava ihminen pistetään kaivamaan kuoppa aamupäivällä ja sitten iltapäivällä täyttämään se.
    Kyllä siinä häipyy loputkin itsetunnosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Riccado kirjoitti 31.12.2009 kello 0:49

    1. Ns. Loimaan kassalaisena olen havainnut (entisessä työssäni) monen työtoverini liittyvän ko. kassaan vaikka osa heistä on ollut jonkun sortin aktiivi, jopa demareissa. Miten kauan ammattiliitot luulevat jäseniä keräävänsä? Ja mitä ne sitten tekevät, kun virta tyrehtyy? SAK:n keskitason johtajien palkat ovat aika tuntuvia. Luulevatko, että perustason duunarit haluavat pidemmälle maksaa niistä? Ja kun liitot tämän havainnot tekevät, että kato käy, päästäänkö sitten asiaan? Kaliiksi tulevat Tehyjen ym. kalenterit.
    2. Ymmärrän ansioturvan niin, että mitä pidempi työhistoria ja mitä korkeampi palkka, sitä suuremmat ovat myös lainanhoitokustannukset, joka joskus on tullut otetuksi (asunto ym.). Ymmärrän myös sen, että pitää vaihtaa pienempään ja halvempaan asuntoon, jos jää työttömäksi. Kaikki tämä ei tapahdu hetkessä. Jos uusia töitä ei löydy, on muutettava, mutta mitäs teet lamassa kun kaikki myyvät. Siksi on ansioturva. Tämä on keskiluokan turva. Jos Osmon mainitsema ‘kytkös’ puretaan, onka vaarana myös, että sitten alkaa ansioturvan alasajo laajemmin?
    3. Perustukien osalta kysymys on lähinnä siitä,kuka sen maksaa. Jos on moniongelmainen pitkäaikaistyötön, riita on lähinna siitä, kunta vai valtio? Tunnen kuntouttavan työtoiminnan (KT) järjestämisen hyvin. Usein se on kilpailutettua, ostopalveluna tuotettavaa palvelua isoimmissa kunnissa. Kunta maksaa, mutta valtiolta tulee osa. Ja sitten, jos kaikki jää lyhyeen KT jaksoon, valtiolta tulee kaikki raha ja toimeentulotuesta loput. Jos kylmästi asiaa katsoo, verrattuna muihin työllistämisen keinoihin, tämä on ainoa työllistämisen muoto, joka tuottaa järjestäjälleen tuloja (yhdistykset ym.). Tämä on julkishallinnollisesti (kunta+valtio) kalliimpaa kuin esimerkiksi työkokeilu tai tyäelämävalmennus, joista ns. asiakas saa saman rahan (kuin myös KT:stä).
    Mutta KT:n ihmiset ovat kaikkein vaikkiemmin työllistettäviä, ja usein ei työllisttäviä ollenkaan (sillä hetkellä). Yhdisityksissä ja säätiöissä tehdään monenlaista näidän henkilöiden elämän hyväksi (lyhyesti). Vaikka kokonaiskustannus tästä on korkeampi kuin vastaavalla muilla työttömyysstatuksella olevilla, on se kuitenkin halvempi kuin päihde- ja mielenterveyshoito. Kyse on sitten siitä, miten hyvin kunta osaa kilpailuttaa kuntouttavan työtoiminnan palvelun järjestämisen.
    3. (Edelliseen blogiin, johdanto) Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan kokoomus on sitoutunut kertakaikkiaan hyvin ja hoitanut hommansa. Ottamatta kantaa mihinkään muuhun ko. puolueen toimeen, tämän olen kentällä havainnut.
    4. Työttömyystukijärjestelmä (mikä sana) on naurettavan monimutkainen, kun tiedetään se, ketkä maksavat ja ketkä rahoittavat. Kaiken järjen mukaan järjestelmän pitäisi olla portaaton. Muu on pelkkää byrokratiaa, valtaa ja kustannustehotonta epätasa-arvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Riccado kirjoitti 31.12.2009 kello 1:04

    Lisäys. Järjestelmän pitäisi olla portaaton: tarkoittaa: työttömyysturva suhteessa työhistoriaan ja työtuloihin. Pelkkää logistiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Yrittäjä kirjoitti 31.12.2009 kello 1:46

    Osmo, osaatko arvioida miksi yrittäjien ansiosidonnainen työttömyysturva on niin paljon kalliimpi? Johtuuko koko ero siitä, että työttömyysvakuutusmaksu jää pois vai onko lisäksi kyse haitallisesta valikoitumisesta (kun yrittäjät saavat täysin valita maksavatko maksun, ainoastaan riskitilanteessa olevat maksavat)?

    Toinen ryhmä, joka jää osa-aikaisten lisäksi ansiosidonnaisen ulkopuolelle, ovat yrittäjät.

    Vaikka tästä
    http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yrittajaihmisena/yrittajansosiaaliturvaopas/tyottomyysturva/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Tavallinen Teknikko kirjoitti 31.12.2009 kello 7:06


    OS : Ymmärtääkseni alkavan vuoden alusta – SATA-komitean ehdotuksesta – ansiosidonnaisella saa opisjkella.

    Mitä tulee työttömien opiskeluoikeuteen, niin tilannne näyttää tältä ennen lain voimaantuloa :


    HE 178/2009
    Uudistuksen myötä työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu olisivat nykyistä selvemmin vaihtoehtoisia tapoja parantaa ammattitaitoa. Työnhakijalla ei olisi subjektiivista oikeutta opiskella omaehtoisesti työttömyysetuudella. Samalla tavoin kuin muissakin palveluissa, joissa käytetään työttömyysetuutta toimeentulon turvaamiseen, myös työnhakijan omaehtoisessa opiskelussa etuuden käyttäminen olisi riippuvainen työ- ja elinkeinotoimiston tekemästä palvelutarvearviosta. Omaehtoisen opiskelun ajalta työttömällä olisi oikeus tukeen, jos opiskelusta olisi sovittu osana työnhakijan työnhakusuunnitelmaa tai työllistymisohjelmaa. Koulutus voitaisiin hyväksyä suunnitelmaan, jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioisi opiskelun parantavan ammatillista osaamista ja nopeuttavan pääsyä työmarkkinoille.

    On siis mahdollista opiskella työttömyysturvalla, mutta kirkossa opiskeluoikeutta ei ole kuulutettu. Opiskeluoikeus edelleen kuulutetaan työvoimatoimistossa (te-toimistossa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. TJM kirjoitti 31.12.2009 kello 8:04

    Voisiko joku vielä vääntää rautalangasta minulle, mistä on kyse. Minusta “Liian vanhan” vastaus ei selvennä asiaa yhtään. Tai siis minusta se ei vastaa kysymykseeni. Osaako kukaan ylipäätään vastata siihen?

    TJM:“Yksinkertainen kysymykseni on: Miksi ja miten työmarkkinaosapuolet ovat sitten saaneet oikeuden keksiä, että kyseiset rahat ja niistä päättäminen kuuluukin työmarkkinajärjestöille eikä demokraattisesti valitulle eduskunnalle ja siitä muodostetulle hallitukselle? ”

    Liian vanha: “Kyseesä on samasta asiasta kuin esim Liliuksen palkkiosopimuksessa. Vapaa sopimusoikeus on perustuslain suojaamaa ja sihen voi puuttua vain 5/6 enemmistöllä.

    Se, että sopimus on puettu laiksi, johtuu siitä, että on haluttu a)vahvistaa sopimusta b ) laajentaa se yleiseksi

    Muuten meillä olisi hyvät sosiaalietuudet vain vahvassa työmarkkina-asemassa olevilla ryhmillä USA:n tai muun Euroopan tapaan.
    ‘Suurin osa sinnittelisi perusturvan varassa”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Artturi kirjoitti 31.12.2009 kello 9:08

    tpyyluoma:

    Keskiryhmien ja vasemmiston kannattaisi puhua keskenään.

    Ihan yhtä paljon kuin oikeiston ja keskiryhmienkin…

    Tässä kirjoituksessa pitäisi käsitellä ylipäänsä sitä työttömyysvakuutuksen logiikkaa. Miksi sitä vastaan ylipäänsä pitää vakuuttaa? Jos sitä vastaan pitää vakuuttaa, niin miksi se hoidetaan työttömyyskassojen kautta eikä suoraan valtion kautta? Miksi työttömyyden oletetaan kestävän niin pitkään, että vakuutusta halutaan? Lyhyen työttömyysjakson voi kattaa säästöillä ja perusturvalla.

    Työttömyys ei ole pelkästään yksilön valinnoista riippumaton seuraus. Koska omaan työllisyyteensä voi yleensä vaikuttaa hyvin voimakkaasti työttömyysvakuutus ohjaa käytöstä.

    Valtiolla ei tarvitse olla mitään roolia työttömyysvakuutuksen tarjoamisessa. Tämä johtaa todennäköisesti siihen, että sellaista ei voi markkinoiltakaan ostaa, mutta entä sitten? Jos muut yhteiskunnan jäsenet tulevat toimeen perusturvalla, niin miksi menneisyyden palkkatulot jotenkin huonontaisivat kykyä tulla toimeen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2009 kello 9:43

    Työttömyysvakuutus ei voi olla vapaaehtoinen, koska työttömyysvakuutuksen on oltava solidaarinen. Toisilla on selvästi suurempi riski työttömyyteen kuin toisilla. Riskiryhmille vakuutus tulisi niin kalliiksi, ettei heillä olisi siihen varaa. Samalla tavalla sairausvakuutus on pakollinen. Jos se olisi vapaaehtoinen, kukaan ei vakuuttaisi sairaina syntyneitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Artturi kirjoitti 31.12.2009 kello 10:13

    Osmo: Niin siis sitä mä just tarkotin tällä

    Tämä johtaa todennäköisesti siihen, että sellaista ei voi markkinoiltakaan ostaa, mutta entä sitten?

    Tai oikeestaan ongelma ei oo se, että toisilla on suurempi riski työttömyyteen vaan se, että vakuutuksen ostajalla on huomattavasti parempaa informaatiota työttömyyden riskista kuin vakuutuksen myyjällä.

    Minun pointti oli se, että onko työttömyysvakuutus nykyään niin hyödyllinen juttu, että se pitäisi olla olemassa muutenkin kuin perusturvan muodossa?

    Työttömyys ei kuitenkaan ole samalla tavalla katastrofi kuin vaikka tulipalo. Sen kustannukset tulevat pikkuhiljaa ja ne eivät ole suuret. (Kun talo palaa menee kerralla 300k euroa, kun sairastuu vakavasti voi helposti mennä enemmän. Kun jää työttömäksi menee 2,5k kuussa…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2009 kello 10:33

    Jotta asiasta ei tulisi väärinkäsitystä, minä pidän oikeutta ja mahdollisuutta vakuuttaa tulot ansiosidonnaisella vakuutuksella taloudelliseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen tähtäävässä hyvinvointimallissa aivan keskeisenä. Se myös edistää ihmisten mahdollisuutta ottaa riskejä uravalinnoissaan, jota ilman taas talous ei oikein menestyisi. Miksi kukaan menisi töihin rakennusalalle, jos joutuisi suhdannevaihteluista johtuvat työttömyyskaudet elämään kerjäten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Liian vanha kirjoitti 31.12.2009 kello 10:56

    “Ymmärtääkseni alkavan vuoden alusta – SATA-komitean ehdotuksesta – ansiosidonnaisella saa opisjkella.”

    Eipä ole niin selvää, juuri soitettiin työkkäristä ja kerrottiin, että jokaiseta tapuksesta tehdään päätös työvoimatoimikunnassa ja lopputulos satta olla mitä vain.
    Tuntuu oudolta, että työvoimaneuvojat eivät vielä tunne sääntöjä eivätkä he näköjään tunne edes Suomen koulutusjärjestelmää.
    Puhuimme tunnin, mutta asia jäi edelleen epäselväksi ja ratkeaa vatsa kun olen työttömänä.

    Edelleen paras vaihtoehto on se, että lopetan opiskelun loppumetreillä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Seppo S kirjoitti 31.12.2009 kello 11:02

    Liian vanhalle sanoisin, että sinä olet lähes takuuvarmasti oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja eläkeputken lisäpäiviin. Tuo opiskelujuttu täytyy tosin hoitaan erillisjuttuna kuntoon.

    Voi olla, että sinun pitää ensin keskeyttää opintosi ja sitten työkkäristä anoa oikeutta opiskella työttömänä siten, että samalla saat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Muuten voivat todellakin pitää sinua päätoimisena opiskelijana, jonka pitää halkea opintotukea.

    Jollei työkkäri anna sinulle opiskeluoikeutta, niin ovat ilmeisesti hulluja. Mutta niinkin voi tapahtua, koska työkkärissä työskentelee todella ammattitaidottomia henkilöitä pienellä palkalla.

    Jos et ole lisäpäivillä, saat ilmeisesti ansiosidonnaisen kaiken lisäksi opiskeluajalta (=aktivointitoimenpide) tietyn ajan korotettuna ellet sitten saa muulla perusteella korotettua päivärahaa.

    Mutta sosiaalitupossa nuo penteleet ottivat lisäpäiväläisiltä korotetut ansiosidonnaiset pois. Joten tiedä häntä kuinka tulkitsevat lakia? Oletko alussa 500 päiväläinen vai heti putkessa oleva lisäpäiväläinen?

    Kaiken lisäksi uuden lainsäädännön siirtymäsäännökset ja voimaantulomääräykset kannattaa huolellisesti tutkia, koska sieltä voi tulla yllätyksiä. Eli jotkut asiat menee vanhojen sääntöjen mukaan ja jotkut uusien.

    Ongelmana todellakin on se, ettei näistä asioista saa mistää mitään järkeviä ennakkopäätöksiä ja typeriä neuvojia riittää. Parasta on vaan lukea itse lakia, mutta se on kyllä älyttömän hankalaa ja lakipykäliä pitää opiskella pitkään ja hartaasti, eikä sittenkään niistä tahdo saada selvää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 31.12.2009 kello 11:11

    Jos vakuutusyhtiön riski hävitä kasvaa liian suureksi niin kohteesta ei enää lyödä vetoa.

    Sen vuoksi yli 65-vuotiaat eivät saa sairausvakuutusta.

    Mutta jos ansiosidonnaista huononnetaan tarpeeksi niin työmarkkinaasemaltaan voimakkaat ryhmät alkavat hakea lisäturvaa.
    Varmaan palataan erorahatyyppiseen käytäntöön, joka on jo yleistymässä .

    Jos minäkin saisin lähtiessäni eurooppalaiseen tapaan erokorvauksen niin enpä haikailisi ansiosidonnaista turvaa kyykytyksineen ja kansakoulumaisine työtön-työtön toistoineen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 31.12.2009 kello 11:28

    Osmo kertoi, että Suomen työttömyyden ongelma on rakennetyöttömyys.
    Numeroiden valossa se ei enää pidä paikkaansa. Työttömyys saattoi olla rakenteellista 90-luvulla, mutta ei enää 2000-luvulla.

    Eli Suomessa päättyy nykyään vuosittain n 800000 työsuhdetta, mutta onneksi syntyy saman verran uusia.
    Mutta se merkitsee korkeaa kitkatyöttömyyttä.
    Työttömyyttä voi käsitellä varaston kiertosäännöillä ja silloin päädytään n 150000 hengen kitkatyöttömyyteen jo kahden kuukauden keskimääräisellä työttömyysjaksolla .

    Kun yritysten rekrytointibyroktia on vain kasvamassa niin kierto hidastuu edelleen.
    Pörssiyhtöissä päätäntävaltaa keskitetään ja niinpä esim TS:ssä uuden hnekilön rekrytointi kestää n 5 kuukautta.

    Suomen työmarkkinat ovat jo ylijoustavat ja se aiheuttaa sen, että tehtyjen työtuntien määrä vähenee eli n 30 % työsuhteista uudistuu.
    Vertailun vuoksi sama luku Tanskassa on 20 % ja USA:ssa enne lamaa n 15 % luokkaa.
    Kun tähän lisätään ne faktat, että Suomessa muutetaan työn perässä eniten OECD maista, ja vaihdetaan myös ammattia useimmin OECD maista
    Suomalaiset ovat myös OECD:n ahkerimpia aikuisopiskelijoita

    Tästä voidaan päätyä vain siihen johtopäätelmään, että joustavuus alkaa jo maksaa niin paljon, että se alentaa meidän tuotantokapasiteettia
    ja aiheuttaa merkittäviä hyvinvointitappioita.

    Ellei yritysten rekrytointibyerokratiaa ja/tai työsuhteiden uudistamista rajoiteta niin työurien pidentämisen tuoma etu hävitään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2009 kello 11:37

    Rakennetyöttömyys on moninkertaistunut 1980-luvusta. Kyllä se on ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Tavallinen Teknikko kirjoitti 31.12.2009 kello 13:41

    Toki Osmo aikanaan panosti osuudellaan SATA-komiteaan paljon, mutta kaiketi kävi näin, että Osmo ei virallisia tahoja saanut vakuutettua paljoakaan omalle |näkemykselleen| (|…| = itseisarvo).

    Tässä abstrakti näkemys työttömien asioiden hoitamisien vaikeudesta, täältä päin asiaa katsottaessa :

    Layer 1 – OS ja Hyssälä
    Layer 2 – Asiantuntijat ja kansliapäälliköt joidenka lausuntojen perusteella lait laaditaan
    Layer 3 – Virastot “hyvine” moniammatillisine virkalijoineen
    Layer 4 – Työttömät

    Että, kaiketi turha on ryhtyä pohtimaan, että kuinka rahasäkkien siirrot Layer 1:ssä horisontaalisesti vaikuttavat Layer 4:ssa
    elävien elämään. Keskimääräisestihän on niin, että jos jotakin joltakin ryhmältä otetaan pois, niin toiselle ryhmälle otettu myönnetään.

    Mutta kaikkein tärkein asia työttömän työttömyydessä on se, että kuinka työtön olisi oikeutettu parantamaan asemaansa, esim. opiskelemalla työttömyysturvan suuruisella korvauksella, ja näin pääsisi edistämään asemaansa työmarkkinoille sijoittumissaan.

    Ja myös näin tulisi olla, että työttömän ei tarvitisi ryhtyä anomaan lupaa työvoimaviranomaisen moniammattilliselta työryhmältä, että onko esim. 55-60 vuotias enää omaehtoisella opiskelutahdollaan edistämässä
    omaa työllistymistään. Tuskin 23-vuotias työkkärin virkamies tietää, että mitä liki 60-vuotias on näkenyt ja kokenut työelämänsä varrella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tpyyluoma kirjoitti 31.12.2009 kello 18:04

    Artturi kysyy mihin tulovakuutuksia tarvitaan. Minä vastaisin että ei niitä mihinkään varsinaisesti tarvita mutta ihmiset haluavat niitä, ja demokraattinen valtio ja markkinat tuottaa sitä mitä ihmiset haluavat. Normaalin keskituloisen palkansaajan ongelma ei ole niinkään se että rahaa ei ei ole tarpeeksi vaan että sen tulo jatkossa on epävarmaa. Tästä seuraa yletöntä riskien välttämisestä joka tuottaa tehokkuustappioita, esimerkiksi ei vaihdeta työpaikkaa paremmin palkattuun mutta epävarmempaan. Tällaisessa tilanteessa yhteiskunnan kannattaa pyrkiä toimiin jotka vähentävät yksilön riskejä nimenomaan siksi että tällöin yksilö voi ottaa riskejä, koska se että yksilöt ottavat riskejä vaikkapa perustamalla yrityksiä on yhteiskunnan kokonaistaloudellinen etu. Maailmantalouden isoin rakenteellinen ongelma tällä hetkellä on että kiinalaiset kotimaisen kysynnän puutteessa keinottelevat valuuttamanipulatioolla ylituotantonsa vientiin, ja se kotimaisen kysynnän puute johtuu hyvin suuresta säästämisasteesta, joka taas johtuu yhteiskunnallisten suojaverkkojen puutteesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Artturi kirjoitti 1.1.2010 kello 14:58

    Osmo:

    Se myös edistää ihmisten mahdollisuutta ottaa riskejä uravalinnoissaan, jota ilman taas talous ei oikein menestyisi. Miksi kukaan menisi töihin rakennusalalle, jos joutuisi suhdannevaihteluista johtuvat työttömyyskaudet elämään kerjäten.

    No tottakai vakuutus edistää riskien ottoa ihan samalla tavalla kuin tappioiden sosialisointi vaikka pankkeissa. Millä perusteella se aiheuttaa optimaalisemman riskitason?

    En oikein ymmärrä mitä väität tuosta kerjäämisestä, että ne työttömäksi joutuvat, jotka eivät ole hoksanneet maksaa kassan jäsenmaksua kerjäävät jouduttuaan työttömiksi tai että muuten perusturvan varassa elävät kerjäävät? Kumpikaan näistä ei tietenkään pidä paikkaansa, joten on syytä epäillä, että ansioturvan tarjoamisen lopettaminen ei lisää kerjäläisten joukkoa kuin aivan marginaalisesti.

    tpyyluoma:

    Minä vastaisin että ei niitä mihinkään varsinaisesti tarvita mutta ihmiset haluavat niitä, ja demokraattinen valtio ja markkinat tuottaa sitä mitä ihmiset haluavat.

    No markkinat kyllä tuottavat lähes varmasti asioita, joita ihmiset haluavat, mutta demokraattinen valtio ei ollenkaan välttämättä.

    (Se voi toki tuottaa asioita joita ihmiset haluavat ja joita markkinoilla ei voi tuottaa, mutta pelkkä havainto siitä, että demokratia tuottaa jotain palveluita ei ole riittävä ehto sille, että ihmiset todella haluavat niitä palveluita tai että niistä on ihmisille enemmän hyötyä kuin haittaa.)

    Minä en ymmärrä miksi te molemmat Osmon kanssa oletatte, että me pääsemme lähemmäksi optimaalista riskitasoa subventoimalla työttömyyttä enemmän kuin mitä perusturvan tarjoamiseksi on tehtävä? Eihän me pakoteta ketään ottamaan kaskovakuutusta autoonsa. Eikö teidän logiikalla silloin ihmiset aja liian varovasti?

    Uudelleen: työttömyys ei ole täysin yksilöstä riippumaton tapahtuma, jolla on katastrofaaliset seuraukset, eli sillä ei ole ominaisuuksia joita vastaan noin yleensä kannattaa vakuuttaa.

    Maailmantalouden isoin rakenteellinen ongelma tällä hetkellä on että kiinalaiset kotimaisen kysynnän puutte

    Maailmantalouden ongelma ei todellakaan ole Kiinalaisten korkea säästämisaste. Säästäminen ei ole kysynnän puutetta, vaan se kasvattaa kysyntää tulevaisuuden kulutukselle (eli investointihyödykkeille) ja pienentää kysyntää tämän hetken kulutukselle (eli kulutushyödykkeille.)

    Korkean säästämisasteen edullisuus/haitallisuus riippuu täysin ihmisten aikapreferenssistä.

    Noh on tietysti mahdollista, että Kiinalaiset säästävät enemmän kuin mitä heidän aikapreferenssinsä ja markkinakorot antaisivat olettaa. Ei ole kuitenkaan selvää, että valtiolla on edellytykset korjata tilanne aiheuttamatta enemmän haittaa jossain muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Marjaana kirjoitti 1.1.2010 kello 20:46

    Ihmettelen tässä ketjussa pulpahtelevaa käsitystä, että työttömyys johtuu aina osittain työttömäksi jääneestä itsestään (nähtävästi uravalinnan tai työpaikan valinnan epäonnistumisen takia, tai vähintään työmotivaation tai taitojen puutteen takia). Eli työttömyysvakuutusta ja ansiosidonnaisuutta ei tarvita, koska läheskään kaikki eivät ole vaarassa jäädä työttömiksi. Ja ne muutamat työttömiksi jäävät työllistyisivät nopeammin, kun tulotaso tippuisi palkasta perusturvaan suoraan, ilman ansiosidonnaisen väliporrasta.

    Nykymaailmassa mikään ura tai ala ei ole työllisyysvarma, eikä työllistyminen välittömästi tai kohtuullisen ajan kuluttua työstä toiseen ole taattua. Pätkittynyt työelämä nimenomaan huutaa lisävarmuutta tuloihin ja työnvälisiin kausiin, riippumatta siitä, onko vuokra-, osa-, määrä- vai kokoaikaisessa työssä. Itse olen ollut työelämässä vasta muutaman vuoden, mutta jatkuva epävarmuus epätyypillisissä työsuhteissani painaa koko ajan niskaan. Työsuhteeni ovat hyvin pätkittäisiä ja osa-aikaisia, joten minun on lähes mahdoton laskea, täytänkö työssäoloehdon ja paljonko ansiosidonnaisen määrä olisi. Työelämässä pärjäämistä ei auta pelko tippumisesta takaisin opintotuen suuruisille tuloille (työttömyysperusturva).

    Se, että huippujohtajille tarjotaan virkaa suoraan potkujen saamisen jälkeen, ei tarkoita, että sama onnistuu meiltä kaikilta muiltakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. tpyyluoma kirjoitti 2.1.2010 kello 2:02

    Artturi, kaikkiin vakuutusjärjestelyihin liittyy keinottelumahdollisuus vakuutuksenottajan puolelta. Liittyen ylinopeusesimerkkiin, siitä että ihmiset ottaa riskejä ajamalla ylinopeutta ei ole mitään muuta kuin haittaa, siitä että ihmiset ottavat taloudellisia riskejä esimerkiksi vaihtamalla työpaikkaa taas on hyötyä.

    Se Kiina on sivujuttu, mutta lyhyesti kiinalaiset eivät siirrä kulutustaan ajassa vaan maasta toiseen, eli ne kiinalaisten säästöt käytetään velkavetoiseen kulutukseen mm. Yhdysvalloissa. Aiheesta kiinnostuneille suosittelen vaikka Brad Setserin selkeää haastattelua, http://www.npr.org/blogs/money/2009/09/our_first_podcast_brad_setser.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Liian vanha kirjoitti 2.1.2010 kello 10:27

    “Rakennetyöttömyys on moninkertaistunut 1980-luvusta. Kyllä se on ongelma.”

    Numeroiden valossa suurin osa työttömyydestä näyttää olevan kitkatyöttömyyttä.Työttömiä työnhakijoita oli marraskuussa 2009 274145

    1. Yli vuoden työttömänä olleita 44565
    eli tämä on yleensä se luku joka kuvaa raknnetyöttömyyttä.
    Ei nykyään se, että joku on työtön toistuvasti ole rakennetyöttömyyttä vaan työmarkkinoiden joustavuutta, johon porvarihallitus pyrkiikin.

    2. Ansioturvaa noista työttömistä työnhakijoista sai vain 135000
    Yli puolet oli siis sellaisia, jotka lomailivat omilla rahoillaan tai saivat uuden työapaikan ennen kuin oikeus ansiopäivärahaan syntyi tai olivat kassaan kuulumattomia. Tai sitten jo työmarkkinatuella olevia pätkätyöläisiä,tästä jaosta ei ole lukua , ainakaan julkista

    3. Uusia työttömiä tuli 56463 ja uusia työsuhteita syntyi 56671

    Eli työttömiä tulee yhteä paljon kuin syntyy uusia työsuhteita.

    Ainoa mikä on muuttunut on työvoiman kierto eli kun parhaaseen aikan syntyi ja päättyi noin 70000 työsuhdetta niin silloin tietysti kitkatyöttömyys oli pienempi kun kierto oli suurempi.
    Kun työttömiä oli 160000 ja työsuhdevaihto 70000 niin kierto oli n. 2,5 ja nyt kierto on työvoimavarastossa vain n. 5.
    Epäkurantin varaston osuus ei ole kuitenkaan paljoa kasvanut.

    En tiedä mihin Osmon arvio pesrutuu.Olisi mielenkiitoista nähdä faktat ja lähteet .

    Enemmänkin tuo rakennetyöttömyys on ollut EK:n viljelemä probagandateesi, jolla on ajettu työolojen heikennyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Liian vanha kirjoitti 2.1.2010 kello 10:32

    “No tottakai vakuutus edistää riskien ottoa ihan samalla tavalla kuin tappioiden sosialisointi vaikka pankkeissa. Millä perusteella se aiheuttaa optimaalisemman riskitason?”

    Eipä noita taloja polteta vakuutuksen laukeamisen toivossa, kyllä lähes kaikki ovat johtuneet teknisestä viasta tai ns huolellisen miehen velvollisuuden täyttämisestä huolimatta tapahtuneesta vahingosta-
    Jos vakuutusyhtiö nakee vahingossa tuottamuksen niin se alentaa tai nollaa korvauksen.
    Sama koskee työttömyysvakuutusta, jos vika työsuhteen loppumisessa on työntekijääs niin hän voi jäädä ilman irtisanomisajan palkkaa ja työttömyyskorvauskin maksetaan alennettuna

    Sama

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Liian vanha kirjoitti 2.1.2010 kello 10:42

    “Kun työttömiä oli 160000 ja työsuhdevaihto 70000 niin kierto oli n. 2,5 ja nyt kierto on työvoimavarastossa vain n. 5.
    Epäkurantin varaston osuus ei ole kuitenkaan paljoa kasvanut.”

    Sorry, pieni laskuvirhe
    Kun työttömiä on 160000 ja työsuhteita uudistuu 70000 kuukaudessa niin työvoimavarston kierto on 5,25
    Ja nykyisellä työttömyysastella 274000 ja 56000 uudistumisvaihdolla 2,45

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Liian vanha kirjoitti 2.1.2010 kello 10:59

    Voi olla, että sinun pitää ensin keskeyttää opintosi ja sitten työkkäristä anoa oikeutta opiskella työttömänä siten, että samalla saat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Muuten voivat todellakin pitää sinua päätoimisena opiskelijana, jonka pitää halkea opintotukea.”

    En voi tehdä opintojani loppuun enää työttömyyden alettua, minä voisin aloittaa opinnot vasta yhden päivän työttömyyden jälkeen.

    “Kuitenkin asiakaspalvelija varoitti siitä, että hän ei kykene ennakoimaan päätöstä . Ennakkoon päätöstä ei saa ja päätös voi kestää kuukausia eli joudun kahteen jonoon, ensin työkkärin, joka miettii olenko työtön vai opiskelija.
    Tuosta opiskelusta työttömyyskorvauksella ei ole vielä ennakkopäätöksiä eikä asikaspalvelija tuntenut asiaa, koska se on uusi ja nauroi, että lopputulema tiedetään parin -kolmen vuoden kuluttua, kun on riittävästi ennakkopäätöksiä.
    Tuo esittämäsi juttu vois olla mahdollinen

    Tässä sääntö :

    “Pitkään työelämässä olleiden on mahdollista opiskella myös itse valitsemaansa alaa koulutuspäivärahan avulla. Koulutukselta edellytetään, että se on ammatiillisia valmiuksia edistävää ja päätoimista. Hakeminen koulutukseen tapahtuu normaalin hakumenettelyn kautta esimerkiksi yhteishaussa.

    Koulutuspäivärahan saaminen edellyttää, että on ollut palkkatyössä vähintään 10 vuotta ja lisäksi saanut työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa vähintään 65 päivältä koulutusta edeltävän 12 kuukauden aikana. Jos kuuluu muutosturvan piiriin on koulutuspäivärahaa mahdollista saada tietyin edellytyksin myös heti työttömäksi jäätyään, edellytyksenä kuitenkin vähintään yhden päivän työttömyys ennen koulutuksen alkua.”

    “Liian vanhalle sanoisin, että sinä olet lähes takuuvarmasti oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja eläkeputken lisäpäiviin. Tuo opiskelujuttu täytyy tosin hoitaan erillisjuttuna kuntoon.”

    Eli helpointa näyttäisi tosiaan olevan jäädä kotiin makoilemaan.
    On minulla sekin vaihtoehto, että alan käytdä oikeutta laittomasta irtisanomisesta , se voi tuottaa paremman tuloksen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Liian vanha kirjoitti 2.1.2010 kello 11:03

    “Uudelleen: työttömyys ei ole täysin yksilöstä riippumaton tapahtuma, jolla on katastrofaaliset seuraukset, eli sillä ei ole ominaisuuksia joita vastaan noin yleensä kannattaa vakuuttaa.”

    Miksi haluta rajoittaa työttömyyttä vastaan vakuuttamista ? Suomessa pn perustuslain takaama sopimusvapus ja vakuutussopimukset ovat sopimuksia siinä kuin työehtosopimuksetkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Liian vanha kirjoitti 2.1.2010 kello 11:42

    Toinen syy, joka työkkärin mukaan luokittelee minut kokopäivätoimiseki opsikelijaksi on se, että minulla ei ole ollut työvelvollisuutta irtisanomisaikana.

    Ja muutenkin tuo opettajan työ tuntuu vaikealta saada: Olin opetusharjoittelijana Heltech:ssä viime keväänä iltakurssin vetäjänä ja pääsiäisenä sielläkin taphutui yllättävä organisaatiomuutos ja kaikki yli 57-vuotiaat sirrettiin hyllylle.
    Tuskinpa sellainen organisaatio ketään yli 60-vuotiasta työllistää.

    Osmokín näyttää siellä organisaation huipulla ollessaan hyväksyvän ikärasismin Helsingin kaupungin organisaatiossa vaikka muuta kirjoitteleekin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2010 kello 11:44

    Ei ole hyväksynyt. Milloin olisin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Artturi kirjoitti 2.1.2010 kello 12:54

    tpyyluoma:

    Liittyen ylinopeusesimerkkiin, siitä että ihmiset ottaa riskejä ajamalla ylinopeutta ei ole mitään muuta kuin haittaa, siitä että ihmiset ottavat taloudellisia riskejä esimerkiksi vaihtamalla työpaikkaa taas on hyötyä.

    No miten ihmeessä tästä asiasta voi edes keskustella, jos sinä vaan kategorisesti väitä, että riskinotto on taloudessa hyväksi ja liikenteessä ei. Kaikki riskinotto on hyväksi, jos sen oletusarvo on positiivinen. Kun pankit ottavat riskejä sen takia, että tappiot on sosialisoitu, niin riskien oletusarvo on luultavasti negatiivinen. Ainakaan näitä taloudessa otettuja riskejä meidän ei pidä subventoida.

    On toki mahdollista, että ihmiset pelkäävät “liikaa” työttömyyttä tai tulojensa laskua, mutta tämä pitäisi jotenkin pystyä perustelemaan, eikä vaan ottaa sitä lähtöoletukseksi. Sen lisäksi tätä mahdollista hyötyä pitää arvioida työttömyysvakuutuksen haittoja vastaan, eikä vaan olettaa kokonaisvaikutusta positiiviseksi.

    Kiina on toki sivujuttu, mutta se menee kyllä niin, että Kiinalaiset siirtävät kulutustaan nykyhetkestä tulevaisuuteen ja amerikkalaiset tulevaisuudesta nykyhetkeen. Rahamarkkinoiden kansainvälistymisen takia tämän siirtämisen kustannukset ovat matalammat kuin ne olisivat, jos Kiinalla ja Yhdysvalloilla olisi toisistaan täysin erilliset rahamarkkinat.

    Tästä on hyötyä koko maailmantaloudelle, koska resurssit tulevat käyttöön tehokkaammin. Muussa tapauksessa Kiinassa pitäisi tehdä tehottomammin investointihyödykkeitä ja Yhdysvalloissa tehottomammin kulutushyödykkeitä.

    Liian vanha:

    Miksi haluta rajoittaa työttömyyttä vastaan vakuuttamista ?

    Minä en halua rajoittaa yksityistä työttömyyttä vastaan vakuuttamista. Minä uskon (kuten Osmokin ilmeisesti), että yksityiset markkinat eivät pysty tarjoamaan vakuutusta työttömyyden varalle. (Minusta tämä ei ole kovin iso ongelma Osmosta on, tosin Osmon perustelut on ainakin mulle jääneet ihan hämärän peittoon…)

    Voi tosin olla, että jos sellaiselle vakuutukselle on kovasti kysyntää meille kehittyy jotain normeja tai instituutioita (valtion lisäksi), jotka mahdollistavat vakuuttamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. tpyyluoma kirjoitti 2.1.2010 kello 14:08

    Artturi, olen kuvitellut sen että ihmiset yliarvioivat katastrofaalisia riskejä kuten oman tulotason romahtaminen olevan ihan yleisesti hyväksytty (psykologinen) fakta, lisäksi tämä turvallisuushakuisuus lisääntyy ihmisten vaurastuessa. Minusta hysterian suitsiminen on nimenomaan valtion ydintoimintaa.

    Se Kiina-USA valuuttapumppu on ihan puhtaasti seurausta Kiinan valtion valuuttapoltiikasta. Vapailla markkinoilla Remnibi vahvistuisi suhteessa dollariin kunnes kauppatase tasoittuisi. Siitä voidaan varmaan olla monta mieltä pitäisikö valuuttakurssien olla säänneltyjä, mutta järjestelmä jossa osa kelluu ja osa päätetään poliittisesti on rikki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2010 kello 15:10

    Kun Kiina kieltäytyy revalvoimasta, markkinat tasoittuvat Kiinan palkkainflaation kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Liian vanha kirjoitti 2.1.2010 kello 14:22

    “Minä en halua rajoittaa yksityistä työttömyyttä vastaan vakuuttamista. Minä uskon (kuten Osmokin ilmeisesti), että yksityiset markkinat eivät pysty tarjoamaan vakuutusta työttömyyden varalle.”

    Kyllä ne pystyvät jos riski on riittävän alhainen.
    Tarjoavathan ne sairausvakuutuksiakin vaikka sairauden riski on suurempi kuin työttömyyden

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Liian vanha kirjoitti 2.1.2010 kello 14:32

    Itse asiassa numeroina sairauden riksi on seuraava:
    N 15 miljoonaa terveyskeskus-ja tervysasemakäyntiävuodessa ja n 700000 toimnepidettä julkisissa ja yksityisissä sairaaloissa, kulut n 12 miljardia euroa.

    Työttömyysjaksoja n 800000 ja kulut n 3 miljardia.

    Ensimmäiseen saa yksityisen vakuutuksen, jälkimmäiseen ei ?

    Missä ero ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2010 kello 15:07

    Yksityisen sairausvakuutuksen saa vain jos on terve. Yksityisen työttömyysvakuutuksen ehdot olisivat aika samanlaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Artturi kirjoitti 2.1.2010 kello 20:03

    Osmo:

    Yksityisen sairausvakuutuksen saa vain jos on terve.

    No tämä nyt on ihan omituinen väite. Varmasti esim. syöpävakuutuksen saa, vaikka olisikin katkaissut jalkansa yms.

    Noin teoriassa vakuutusta ei saa silloin, kun vakuutuksen ottajalla on huomattavasti enemmän informaatiota riskeistä kuin vakuuttajalla.

    Tietysti vakuutusta ei myöskään saa, jos ei ole riskiä. Esim. jos on on jo syöpä, niin silloin ei voi vakuuttaa itseään syövän varalle, koska ei ole mitään riskiä mitä vastaan vakuuttaa.

    Työttömyysvakuutusta ei luultavasti voi ostaa markkinoilta, koska vakuutetulla on niin paljon kontrollia omaan työllisyyteensä joten informaatio on epätasaisesti jakautunutta. Toisaalta markkinoilla voi kehittyä instituutioita, kuten esim. uskonnolliset yhteisöt vai kommuunit, jotka voivat tarjota työttömyysvakuutusta jäsenilleen.

    tpyyluoma: Kiinajuttu menee niin kuin Osmo kirjoitti. Valuuttakurssilla ei ole väliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Tavallinen Teknikko kirjoitti 2.1.2010 kello 20:28

    Huvittaa vieläkin tämä episodi.
    N. 1994 tuli voimaan laki aikuiskoulutustuesta.
    Tuulikki Petäjäniemi oli asiaa valmistelmassa,
    ja kaiketi tuolloin laki tuli voimaan.

    Ennakoin lain voimaantuloa ja pyrin AMK-tasoiseen
    oppilaitokseen aloittaakseni opinnot, josko laki
    voimaan tulisi. No laki tuli voimaan ja koulutukseen
    pääsin.

    Kesällä n. 1994 tilanteeni oli se, että aikuiskoulutustuella
    aloittaisin opiskelun kunhan syksy koittaisi.

    Yllättäen sainkin kesäkuussa kutsun saapua työvoimatoimistoon selvittämään
    opintojeni “vakavuutta”.

    Työvoimatoimistossa työvoimatoimikunnan sihteeri sitten osoitti sormellaan,
    tietokonelistauksesta, että te olette hakeneet koulutukseen, teidät on hyväksytty koulutukseen ja olette ilmoittaneet ottavanne koulutuspaikan vastaan.

    No näin oli. Sanoin työvoimatoimikunnan sihteerille, että n. 2 viikkoa
    sitten on tullut uusi laki voimaan, mikä mahdollistaa opiskelun
    työttömyysturvan tasoisella tuella, josko 12 vuotta vakuutettua
    työeläkekertymää taakseen kertynyt.

    Työvoimakunnan sihteeri totesi, että he eivät tunne lakia, ja jos
    en kohtuu ajassa peru opiskelupaikkaani, työttömyyskorvaukseni
    mitä suurimmalla todennäköisyydellä tullaan perumaan.

    Siis, laki opiskeluoikeudesta oli voimassa mutta kun työvoimatoimikunta ei lakia tuntenut – niin lakia ei sitten ollutkaan olemassa.

    Tällaista se oli jo tuolloin työttömien opiskelujen suhteen.
    Lopputulemana oli se, että työvoimatoimkunnan sihteerin puhelimesta
    peruin opiskeluoikeuteni.

    Tänään taitaa olla hiukan paremmin, että työvoimatoimikunnan sihteerit
    eivät enää ole niin hanakasti valvomassa työttömien opiskelua
    ja opiskelumahdollisuuksia. Mutta joku kumma juttu tuolloin 1990-luvun
    lamassa oli, että kuinka paljon resursseja työvoimatoimisto käytti
    työttömien opiskelun selvitykseen ja kieltämiseen. Mikähän asian
    taustalla todellisuudessa oli – ja on edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. tpyyluoma kirjoitti 2.1.2010 kello 20:50

    Kun Kiina kieltäytyy revalvoimasta, markkinat tasoittuvat Kiinan palkkainflaation kautta.
    Eivät tasoitu kun valtio de fakto pakkosäästää sijoittamalla ulkomaisiin velkakirjoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Fillariton kirjoitti 2.1.2010 kello 21:30
  57. Liian vanha kirjoitti 3.1.2010 kello 0:42

    “Tänään taitaa olla hiukan paremmin, että työvoimatoimikunnan sihteerit
    eivät enää ole niin hanakasti valvomassa työttömien opiskelua
    ja opiskelumahdollisuuksia. Mutta joku kumma juttu tuolloin 1990-luvun”

    Ei ole muuttunut, luin juuri työkkäristä saamiani sähköposteja.

    Olen ollut opettajakoulutuksessa vuoden ja suirittanut yli 50 opintoviikkoa ja ennen työttömyyden alkua on enää yksi kehittämishanke ja lopputyö tekemättä.

    Nyt näyttää siltä, että minä en voi suorittaa opintoja loppuun menettämättä työttömyyskorvausta.

    Syynä on se, että kun minulla ei ole irtisanomisaikana työvelvoitetta ja opinnot pitäisi aloitta yhden päivän työttömyyden jälkeen.

    Eli olen tehnyt erinoamisen virheen kun olen ennakoinut asiaa enkä ole noudattanut tsaarin viraston ohjeita.

    Eli lopputuelma on,että joudun keskeyttämään opinnot enkä voi aloittaa niitä enää uudestaan kuin ehkä siten, että aloitan kokonaan uudestaan.

    Tosin työvoimaneuvoja kertoi, ettei hän tunne lakia, kuulemma ei osasto hoitaa näitä koulutusasioita.

    Mitään päätöstä ei kuulemma saa myöskään etukäteen ja heillä on ruuhkaa , joten asian käsittely voi kestää kuukausia ja sen päälle kassan jono, jos päätös olisi myönteinen.

    Ja osmo itkee vain EK:n virallista probagandaa: Työttömyyskorvaus on liian suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Liian vanha kirjoitti 3.1.2010 kello 0:46

    “Yksityisen sairausvakuutuksen saa vain jos on terve. Yksityisen työttömyysvakuutuksen ehdot olisivat aika samanlaiset.”

    Kyllä sairausvakuutuksen saa vaikka olisi sairaskin, akuutti oleva sairaus vain rajataan pois vakuutuksen piiristä.
    Toinen seikka mikä voi aiheuttaa epäämisen on olevan sairauden aiheuttama komplikaatioriski.

    Mutta ei työtön nytkään saa vakuutusetuutta vaikka saakin vakuutuksen. Pitää ensin olla määräaika työssä, jotta etuus laukeaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Liian vanha kirjoitti 3.1.2010 kello 0:47

    “Työttömyysvakuutusta ei luultavasti voi ostaa markkinoilta, koska vakuutetulla on niin paljon kontrollia omaan työllisyyteensä joten informaatio on epätasaisesti jakautunutta. ”

    Voihan lainankin vakuuttaa työttömyyden varalta, miksei tuloja ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Teppo kirjoitti 3.1.2010 kello 12:01

    On se kiva kun noita asioita pohditaan. Opiskelijat aina unohdetaan.

    Miten on: Miten voi perustella sen, että kun asuu asuntolassa, niin saa isompaa tukea, kuin asuu kotonaan?

    Tässä pitää muistaa, että asuntola on ilmainen ja, kun asuu kotonaan, niin pitää matkustaa joka päivä kouluun, joka maksaa. Minulle 40 euroa kuussa Kelan rahoituksella. 40 euroa 160 eurosta on aika paljon.
    Jos asuisin asuntolassa, niin saisin yli 200 euroa ja minulla pienenisi matkakulut.

    Eli kulut suurenee, mutta tuet pienenee?

    Kun menin “retostelemaan” tukieni määrästä yhdelle vanhemmalle miehelle, niin se tokasi vain “Moni pakolainen saa varmasti enempi”. Niinpä, 160 euroa kuussa ei ole mikään tuki. Sillä ei ketään elä ja sen enempää en saa kun asun kotona. Tähän väliin varmaan joku kysyy “Mutta vanhempasi maksaa elämisen”. Minä kysynkin “Miksi eläkkeellä oleva äitini on sitouduttava maksamaan elämäni?”.

    Tähän kun lasketaan sekin, että kun joskus valmistun ja alan maksamaan eläkettä, niin saankin eläkettä karkeasti sanottuna kymmeniä prosentteja vähempi suhteessa palkkaani, kuin vaikka äitini. Kiitos kuuluu tästä sille ryhmälle, joka päätti, että eläkettä lähdetään leikkaamaan sen mukaan, mitä nuorempi olet.
    Sama ryhmärämä kun on kuitenkin kaiken hassannut mitä eläkerahastoista uupuu. Minä en siihen vajeeseen ole millään lailla syyllinen tai osallinen.

    Ironista onkin, että Sveitsin pääasillinen syy olla pääsemäti EU:n, onkin sen suora demokratia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Artturi kirjoitti 3.1.2010 kello 16:41

    Liian vanha:

    Voihan lainankin vakuuttaa työttömyyden varalta, miksei tuloja ??

    Hyvä pointti! Taisin olla väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Liian vanha kirjoitti 4.1.2010 kello 2:28

    “Tähän kun lasketaan sekin, että kun joskus valmistun ja alan maksamaan eläkettä, niin saankin eläkettä karkeasti sanottuna kymmeniä prosentteja vähempi suhteessa palkkaani, kuin vaikka äitini. Kiitos kuuluu tästä sille ryhmälle, joka päätti, että eläkettä lähdetään leikkaamaan sen mukaan, mitä nuoren”

    Ei pidä paikkaansa, elinikä nousee enemmän kuin tuo maaginen leikkuri ja kun palkkakin toivottavasti nousee tuon 2 % vuodessa niin saat paljo enemmän rahaa järjestelmästä kuin isäsi tai äitisi.
    Vuonna 1950 syntyneen miehen elinajanodote on 70 vuotta ja alin normaali eläköitymisikä 62-vuotta eli hän ehtii olla eläkkeellä 8 vuotta ja vuonna 2007 keskimääräinen eläke eläkkeelle jäävillä oli 1300 euroa eli 15600 euroa vuodessa. Hän siis ehtii nostaa 124800 euroa järjestelmästä .
    Sinä olet ilmeisesti syntynyt sen verran myöhään, että koko eläkkeesi määräytyy työuran ajalta, joka on tuo 40 vuotta kuten minulla ja jäät eläkkeelle 68 vuotiaana, jolla kompensointi tuon elinajanodote kertoimen.

    Kun palkkaasi ja eläkkeesi kasvaa 2 % vuodessa niin saat vuodessa eläkettä 40000 euroa, jos olet keskituloinen.
    Kun elinajanodotteesi on 84 vuotta niin ehdit nostaa järjestelmästä 640000 euroa.

    Kumpi voitti vanhempasi vai sinä ?

    Ja sinulla on vielä se etu, että nyt vallassa ovat 60-70-luvulla syntyneet, mutta sinä saat määrätä 10-15 vuoden kuluttua paljonko saat eläkettä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2010 kello 8:31

    Liaqaqn vanhan elinajanodotteessa on mukana myös imeväiskuolleisuus, joten laskelmaa ei voi tehdä noin. Pitää käyttää 60-vuotta täyttäneiden elinajan odotetta, jolloin keskimäääräinen eläkkeelläoloaika lisääntyy paljon.
    Elinajanodotekerroin on perusteltu, mutta olisi ollut perusteltua ottaa pidentynyt elinaika myös suurten ikäluokkien kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Teppo kirjoitti 4.1.2010 kello 12:10

    “Ei pidä paikkaansa, elinikä nousee enemmän kuin tuo maaginen leikkuri ja kun palkkakin toivottavasti nousee tuon 2 % vuodessa niin saat paljo enemmän rahaa järjestelmästä kuin isäsi tai äitisi.”

    On meinaan aikamoinen “nero” tämä jamppa, joka oikeasti luulee, että 2% tulon kasvu olisi sama kuin 2% parempi elintaso. Tulothan kasvaa sitä mukaan miten indeksit osoittaa ja nyky-trendin mukaan tulot kasvaa hitaammin, kuin hinnat.

    Kaiken lisäksi käsitykseni mukaan leikkaukset lasketaan siitä tilanteesta, joka vallitsee kun astut eläkkeelle. Eli jos eläkekertymäsi olisi 1000€/kk, leikataan tuosta se osuus.

    Mutta siinä “Liian vanha” on oikeassa, että siinä vaiheessa minun sukupolvi määrää eläkkeensä, kun hillumme eläkerajalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Antti Mattila kirjoitti 4.1.2010 kello 18:30

    OS: “Niiden osalta, jotka eivät kassaan kuulu, nuo vakuutusmaksut menevät hukkaan – tai siis valtion pohjattomaan kassaan. ”

    Jos ihan tarkkoja ollaan, eikös ne mene Työttömyysvakuutusrahastoon, joka sitten rahastoi ja jakaa niitä työttömyyskassoille eteenpäin? Tässä on se ero, että edes periaatteessa kassaan kuulumattoman vakuutusmaksuilla ei makseta valtion pohjattomasta kassasta yhteisiä tarpeellisia (tai tarpeettomia) menoja, vaan juurikin kassoihin kuuluvien ansiosidonnaisia.

    OS: “Laskukaava merkitsee, että työmarkkinatuen noustessa kymmenellä eurolla, taitekohdan alapuolella olevat ansiopäivärahat nousevat 5,5 eurolla ja taitekohdan yläpuolella olevat noin 15 eurolla kuussa. Tuo jälkimmäinen kytkentä on näistä kytkennöistä katalampi.”

    Piti oikein itse laskea excelillä perässä, että sai sisäistettyä että noinhan se menee. Taitekohdan nousun vaikutusta varmaan pitäisi lopullisessa kirjassa avata parilla lauseella ja graafilla, niin homma menee perille ilman että pitää pysähtyä tekemään omia laskelmia marginaaliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2010 kello 18:35

    Minun ymmärtääkseni ne menevät nykyisin valtion pohjattomaan kassaan, koska niillä ei enää kehdata rahoittaa ansiosidonnaista. Asia selitetään niin,m että juuri nuo rahat käytetään perusturvan rahoitukseen, mutta tämä on silmänkääntötemppu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. nos kirjoitti 4.1.2010 kello 19:05

    Milloinkahan tuo Kiinan palkkainflaatio on hoitanut kilpailuedun – onko ehdotuksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2010 kello 21:28

    Kiinassa palkat ovat nousseet todella nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Liian vanha kirjoitti 4.1.2010 kello 19:53

    “Asia selitetään niin,m että juuri nuo rahat käytetään perusturvan rahoitukseen, mutta tämä on silmänkääntötemppu.”

    Juuri näin onkin , niillä rahoitetaan suurituloisten veronalennuksia.

    Tosin joku viisas väitti, että valtion kassan tulopuoli ei ole menokorvamerkittyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Liian vanha kirjoitti 4.1.2010 kello 20:07

    “On meinaan aikamoinen “nero” tämä jamppa, joka oikeasti luulee, että 2% tulon kasvu olisi sama kuin 2% parempi elintaso. Tulothan kasvaa sitä mukaan miten indeksit osoittaa ja nyky-trendin mukaan tulot kasvaa hitaammin, kuin hinnat”

    Tuosta linkistä voit katsoa paljonko ostovoima on kasvanut 2000 luvulla niin ei tarvitse mituarvioita esitellä.Ostovoiman kasvu tarkoittaa sitä, että palkallasi saat enemmän.
    Onko se sitten parempaa elintasoa niin se on jo toinen juttu

    http://www.veronmaksajat.fi/File/3b224044-b734-40aa-aff2-75e4fde4eea0/Palkansaajanostovoima110408.pdf

    Tuo 2 % on se mitä nämä suurte talousviisaat ovat ennustelleet , mutta sehän ei aina pidä paikkaansa.
    Hyvä palkka ja arvostettu asema kun ei takaa , että henkilö olisi kyvykäs

    “Kaiken lisäksi käsitykseni mukaan leikkaukset lasketaan siitä tilanteesta, joka vallitsee kun astut eläkkeelle. Eli jos eläkekertymäsi olisi 1000€/kk, leikataan tuosta se osuus”

    Tuon leikkauksen voi kompensoida tekemällä 2,5 vuotta lisää töitä eli 65,5 vuotiaaksi, tuo lisäkertymä kun kompensoi leikkauksen .

    Ja mitä tulee elinaikaan niin 1950 syntynyt eli ikäiseni elää keskimäärin 70 vuotiaaksi ja sinä 84 vuotiaaksi
    Ja kun lasketan koko eläkeaikainen rahamäärä niin minä saan 140000 euroa ja sinä 640000 euroa keskimääräisellä palkkatasolla ja tuolla 2 % ostovoiman lisäyksellä.

    Ja on meillä jo nyt lähiaikoina eläköityvillä omat leikkurinsa: Elinajanodotteen leikkuri alkaa jo 47-syntyneistä, sen lisäki minun eläkettä leikataan sen päälle 13 % jos eläköidyn päivänkään ennen 65 ikävuotta ja sen päälle tulee normeerasu, joka rajaa eläkkeen johinkin 45 % parhaan vuoden ansioista.
    Sinä sentään selviät yhdellä leikkauksella

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Riccado kirjoitti 4.1.2010 kello 22:52

    Pieni ajatuskoe, case Kiina. Ne palkat oikeasti nousevat Kiinassa, Intiassa ja vastaavissa. Käänteet ovat vain kiihtyneet. Tämä menee ihan taloustieteen perusoppikirjojen mukaisesti. Pekkarinen-Sutela I&II taitaa riittää tähän. Tästä kehityksestä ovat vailla viellä Afrikka ja osa Latinalaista Amerikkaa, hyvin karkeasti hahmottaen (huom. erot koulutusjärjestelmässä). Ja Aasiassa on monen kerroksen väkeä. Mutta koska tulee se vaihe, ja se voi tulla, että halpatuotantoa ei enää ole, tai kaikkialla (maanosissa) on yhtä halpaa, tai että eroista tulee vain maan sisäisiä. Aasia on hyvin kuolutusmyönteistä väkeä. Mutta ei ole tavatonta ajatus, että tämän vuosisadan puolivälissä Suomessa tehdään liukuhihnalla Kiinalaisten suunnittelemia kännyköitä, Kiinalaisille. Silloin koko maailma on pelkkää aluepolitiikkaa.
    Aiheeseen. Passiivinen ansioturva voisi entistä enemmän olla aktiivista muutosturvaa, johon sisältyisi erilaisia koulutuksellisia ja muita tukevia elementtejä. Työvoimahallinon toimintoja voisi entistä enemmän siirtää nettiin ja rutiiniasioiksi. Sosiaalitoimessa ja työvoimahallinnossa tehdään vielä paljon turhaa (tehotonta) rutiinityötä ja oikeaan tukityöhön jää liian vähän aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2010 kello 5:46

    Sosiaalitoimessa ja työvoimahallinnossa tehdään vielä paljon turhaa (tehotonta) rutiinityötä ja oikeaan tukityöhön jää liian vähän aikaa.

    Kovasti yritettiin sosiaalitoimistojen täysin turhaa toimeentulotuen laskentarutiinia siirtää Kelan tietokoneille, mutta ei kelvannut kokoomukselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. nos kirjoitti 4.1.2010 kello 23:32

    Milloin palkkainflaatio Kiinassa on alkanut pienentämään kauppataseen ylijäämää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2010 kello 5:48

    Kiian teollisuus suuntautuu koko ajan enemmän kotimaan kulutuksen tyydyttämiseen. Maa on maailman suurin autonvalmistaja. Oletteko nähneet Kiinan vievän suuria määriä autoja muihin maihinin? On maailman kokonaistasapainoa horjuttava ongelma, että Kiina pitää liian suurta kauppataseenylijäämää. Sen teki mahdolliseksi USA, joka piti suurta alijämää. Sukanvarteenhan kiinalaiset eivät säästä, vaan kuljeksivat ympäri maailmaa ja ostavat melkein kaiken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Teppo kirjoitti 5.1.2010 kello 2:56

    “Tuosta linkistä voit katsoa paljonko ostovoima on kasvanut 2000 luvulla niin ei tarvitse mituarvioita esitellä.Ostovoiman kasvu tarkoittaa sitä, että palkallasi saat enemmän.

    Musta on aina ihanaa nää “linkit”. Todellisuuden kanssa niiden suhteen ei ole mitään tekemistä. Palkankorotukset nyt on ihan tunnetusti kompensointia yleiseen hintatasoon. Tokihan voittajiakin on ja ne sitten näkyy noissa “laskelmissa” siten, että “yleinen ostovoima” olisi kasvanut. Kuitenkin todellinen fakta on se, että esim. juuri suurimpiin (suurin?) ryhmä (eläkeläiset) köyhtyy joka vuosi suhteessa eniten, koska eläkkeiden nousut ei kulje missään indeksissä. Pienillä palkansaajilla saman suuntaista. Me opiskelijat olemme myöskin isoja hävijöitä. Moniko edes tajuaa koska tai miten paljon viimeksi opintotukia on korotettu?

    Tietenkin kaikki “Nallet” rikastuu. Yksi “Nalle” kun saa kymmenen tai kaksi kymmentä miljoonaa lisää osinkoja, niin se kattaa aikamoisen “ostovoiman”.

    “Tuon leikkauksen voi kompensoida tekemällä 2,5 vuotta lisää töitä eli 65,5 vuotiaaksi, tuo lisäkertymä kun kompensoi leikkauksen .”

    Yritin jo aiemmin osoittaa, ettei minua vähempääkään voi kiinnostaa kokonaisuus. Minua ei kiinnosta se, miten paljon saan eläkettä sadan vuoden sisällä. Minua kiinnostaa se, miten paljon saan kuukaudessa eläkettä. Sillähän minä elän, en sillä “mahdollisella” kokonaissummalla. Sama koskee sitäkin, etten voi tietää voinko olla työelämässä kuukauden vaiko kaksi pidempään. Ehkä en kykene olemaan töissä kuin vuoden vielä, ei voi tietää, kaikkea sattuu. Kuten sekin on tosiasia, etten voi tietää elänkö 10 vaiko 30 vuotta eläkkeellä, vai vieläkin pidempään, vai vain kuukauden. Ruokaa pitäisi syödä joka päivä ja kattokin olisi kiva olla päällä, ne kuukaudenkin päivät.

    Eläke on kuitenkin siitä “kurja” juttu, ettei sitä kukaan peri. Ei ole mitään kokonaisvaltaista summaa olemassakaan, jonka saan tai mistä loput joku perii. Eli tärkeintä on se miten paljon saan KUUKAUDESSA eläkettä.

    Tosiasia on se, että nykyisen mallin mukaan maksan eläkemaksuja jonkun mukaan, mutta tosiasiassa saan pienemmän mukaan kuukaudessa eläkettä, kun tai jos joskus eläkkeelle pääsen. Et sinä mene ostamaan kaupastakaan 300 grammaa lihaa täydellä hinnalla ja kassalla siitä otetaan 100 grammaa pois, koska niin vain on käytäntönä. Ei siinä vaiheessa tule ajatelleeksi, että kun kyllin monta ketaa ostan, niin voitan aiemmat määrässä. Vai mietitkö?

    Tietysti on taas kaikki nämä “Nallet”, joilla on purjeveneet omassa laiturissa ja isot huvilat ym. ja joilla ei ole merkitystä saako ne eläkettä kymmenien miljoonien eurojen kaveriksi tonnin vaiko miljoonaan kuukaudessa, tai ylipäätään mitään. Kokonaan toinen juttu on se eläkeläinen, joka saa tonnin kuussa ja jolla ei ole kuin tuulen huuhtoma perse ja kämppä maksaa nykyisin ihan sikana ja joka on kulueränä puolet, ehkä enempikin eläkkeestä ja jolta sitten vielä jossain vaiheessa aletaan leikkaamaan prosentteja pois eläkkeestä.

    Joten please, älä tuo noita laskelmia nokilleni enää. Ei kiinnosta. Jos sinulla on omia murheita omissa eläkkeissä, niin OK. Älä kuitenkaan ota kantaa puolustaaksesi eläkejärjestelmää, jos minä valitan. Minulla on siihen ihan oikea syy, kuten sinullakin on syy valittaa, mutta olet vissiin niin aivopesty, että kaikki “kokonaisvaltaiset” laskelmat on osunut ja uponnut…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2010 kello 5:43

    Mistä kumpuaa Tepon väite, etteivät eläkkeet ole missään indeksissä?
    Kansaneläkkeet on sidottu hintaindeksiin ja maksussa olevat ansioeläkkeet indeksikoriin, jossa hinnat ovat painolla 0,8 ja palkat painolla 0,2.
    Osingot eivät vaikta palkan ostovoimalaskelmiin vaan ainoastaan palkat ja hinnat. Palkat pvat suhteessa hintoihin nousseet 2000-luvulla voimakkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Teppo kirjoitti 5.1.2010 kello 6:35

    “Mistä kumpuaa Tepon väite, etteivät eläkkeet ole missään indeksissä?
    Kansaneläkkeet on sidottu hintaindeksiin ja maksussa olevat ansioeläkkeet indeksikoriin, jossa hinnat ovat painolla 0,8 ja palkat painolla 0,2.
    Osingot eivät vaikta palkan ostovoimalaskelmiin vaan ainoastaan palkat ja hinnat. Palkat pvat suhteessa hintoihin nousseet 2000-luvulla voimakkaasti.”

    No se perustuu ihan siihen, että kun vuokra nousee kympillä, niin eläke _ehkä_ myöskin samalla summalla, mutta verot laskettuna pois, voi jäädä itse asiassa vähempi eläkkeestä jäljelle mitä ennen eläkkeen nousua sai. Samaan aikaan ruuan hinta on noussut valtavasti, etenkin juuri 2000-luvulla eurojen ilmestyttyä kehiin. Noh niin on toki palkatkin, mutta tappiolle on kuitenkin keskiverto jäänyt.

    Siis ihan tämmönen toteaminen, kun seuraa äidin eläkkeen “nousuja”.

    Hassua onkin, kun 2000-luvulla mukamas Suomella meni kovimmin, kuin ikinä. Samaan aikaan tilanne on selkeästi heikompi keskivertoihmisillä suhteessa 80-lukuun, jolloin oli palkansaajan markkinat. Työttömyys on vähintään pysynyt samana sitten 90-luvun laman. Työttömät vain pyörivät muissa tilastoissa, kuin “kortistossa”. Tuet ei ole koskaan kivunnut sille tasolle mitä ne oli ennen 90-luvun lamaa. Joo joo, onhan ne kasvanut, mutta tosiaan indeksiä seuraten ja siinäkin heikosti.

    Osingoista sen verta, että ne on kuitenkin käytännössä palkkaa, kuten saadut optiot.

    Onkin erikoista, että Jorma Ollilan kaltainen henkilö saa Suomessa sellaisen summan rahaa vuodessa, että tavallinen pulliainen saa tehdä yli 200 vuotta töitä saadakseen moisen rahan. Eli siis jostain yrityksen toimista on kiskottu yli 200 ihmisen palkka. Nämä 200 henkilöä joko on iritisanottu tai laskutettu kuluttajia. Noh, energiasta on esimerkiksi melko helppo kiskoa mitä halutaan. Joko maksat sähkölaskun, tai olet pimeässä… Viittaan siis Fortumiin, jossa sällit kiskoo miljoonia optioina ja kyseessä kaiketi suurimmaksi osaksi valtion omistama yritys?

    Noh, en ole kateellinen henkilöille, jotka tämmösiä aivan kohtuuttomia summia saa rahaa, mutta ihmettelen järjestelmää, joka tämän mahdollistaa ja samaan aikaan louskuteen, että nousihan sun eläke kahdellakympillä kuussa.

    Voi elämän kevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Anna-Liisa kirjoitti 5.1.2010 kello 8:23

    Kun kerran eläkkeitä leikataan elinajan odotuksen pidentyessä, niin maksetaanko se leikattu osa takaisin perintöpottiin, jos eläkeläinen kuoleekin ennen odotteen täyttymistä?

    😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Jaakko Hirvonen kirjoitti 5.1.2010 kello 9:02

    Indekseistä, eläkkeistä ja hintatasosta:

    Mulla on sellainen mielikuva, että asumisen kustannukset ja tulotaso korreloivat melko hyvin. Muistan nähneenin käppyrät, joissa verrattiin keskituloa ja keskineliöhintaa, ja kyllähän ne samaan tahtiin menivät. Lisäksi voidaan arvella sitä, että elintason nousu tarkoittaa yleisen ansiotason nousua jonkinlaisella positiivisella korrelaatiolla. Inflaatio ( = kuluttajahinnat) pyrkinevät pysymään kurissa nykyisen EKP:n rahapolitiikan tavoitteiden mukaan.

    Tämä indikoi sitä, että asumisen yleinen hintataso määräytyy jollain tavalla sen mukaan, mitä keskimäärin palkansaajalla on varaa maksaa. Eläkkeiden ns. taitettu indeksi antaa nykyisin enemmän painoa kuluttajahintatason kuin ansiotason muutoksille. Jos yllä arvelemani ajatus pitää paikkansa, että asumiskulut seuraavat enemmän ansiotasoa, seuraa siitä että ajan myötä asumiskulut (jos asuu vuokralla) vievät suuremman ja suuremman osan kaikista käytössä olevista tuloista. Näin ollen nyt eläkkeelle siirtyvä ihminen, jolla nyt on varaa maksaa eläkkeestään asumis- ja muut kulut, voi olla liemessä 20 vuoden päästä, kun asumiskulut karkaavat käsistä. Eliniän pidentyessä on yhä yleisempi skenaario, että eläkettä myös nostetaan sen 20 vuotta.

    Siten uskon, että tärkein vanhuudenturva minkä tavallinen tallaaja voi itselleen järjestää, on velaton omistusasunto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Artturi kirjoitti 5.1.2010 kello 9:26

    Osmo:

    On maailman kokonaistasapainoa horjuttava ongelma, että Kiina pitää liian suurta kauppataseenylijäämää.

    Se ei ole maailman kokonaistasapainoa horjuttava ongelma kuin siinä tapauksessa, että Yhdysvaltalaiset alkavat nopeasti kuluttamaan vähemmän tai Kiinalaiset nopeasti säästämään vähemmän.

    Talous sopeutuu asteittaisiin muutoksiin. Noin yleisesti on hyvä, että siellä missä halutaan säästää säästetään ja siellä missä halutaan kuluttaa kulutetaan. Rahamarkkinat sitten jakavat talletukset ja lainat näiden preferenssien mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Teppo kirjoitti 5.1.2010 kello 10:00

    “Kun kerran eläkkeitä leikataan elinajan odotuksen pidentyessä, niin maksetaanko se leikattu osa takaisin perintöpottiin, jos eläkeläinen kuoleekin ennen odotteen täyttymistä?”

    Tätä minäkin tuumin, kun kerta “Liian vanha” niin kärkkäästi puolustaa leikkauksia tuolla eliniän pidennyksellä.

    Toisaalta, eläkkeellekkin päästään yhä vanhempina. Eli eläkekertymää kertyy pidemmältä ajalta, mutta silti leikataan?!

    Jos nyt jo nuollaan liki 70 vuotta, kunnes päästään eläkkeelle, niin mitenköhän vanhana sitä itse enää pääseekään eläkkeelle? Itse nyt 28 vuotias.

    “Mulla on sellainen mielikuva, että asumisen kustannukset ja tulotaso korreloivat melko hyvin.”

    Tajusinkohan oikein. Eli mielestäsi asumiskulut nousee jyrkemmin, kuin muut menot? Se voi olla kyllä taivaan tosi.

    Noh, tällä menolla (jos yksityistäminen jatkuu) meillä ei ole mistä maksaa yhtään mitään. Vertaan siis Fortumiin, jossa riistohinnoilla kerätyistä suomalaisista rahoista menee kerran vuodessa ulkomaille noin puolet yhä kiihtyvällä vauhdilla.

    Miettii, että jos on kaksi rahaa, joista kummatkin menee Fortumiin, mutta vain yksi raha tulee valtiolle takaisin, niin onko se kestävää taloutta? No ei niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Liian vanha kirjoitti 5.1.2010 kello 10:40

    “Kun kerran eläkkeitä leikataan elinajan odotuksen pidentyessä, niin maksetaanko se leikattu osa takaisin perintöpottiin, jos eläkeläinen kuoleekin ennen odotteen täyttymistä?”

    Kuolema ennen eläkeikää vähentää eläkeyhtiön vastuuvelkaa ja vapautunut pääoma on omistajien rahaa.
    Sama käytäntö koskee myös ns vapaaehtoisia eläkevakuutuksia eli perilliset eivät saa kuolleen säästynyttä pääomaa vaan yhtiön omistajat.
    Kuoleman varalta on otettava erillinen vakuutus, jonka perustella perilliset saavat 70-90 % pääomasta, mutta tällöinkin maksu tulee kuolemanvaravakuutuksesta jonka maksavat vakuutetut eli tässäkin tapauksessa se säästöpääoma jää vakuutusyhtiön omistajille.

    Nyt menillää olevassa eläkeiän nostossa on kysmys siitä, että eläkevakuutusyhtiöiden omistajat haluavat kaapaata osan eläkerahastoista.
    Koska vakuutusyhtiöisen sääntöjä ei ola muuttamassa niin eläkeiän nosto kolmella vuodella merkitsee sitä e, että vakuutusyhtöiden vastuuvelka pienenee n 15-50 % eli vakuutusyhtiöiden omistajat voivat siirtää omille tileilleen 15-25 miljardia euroa.

    Aika suuri puhallus, mitä Vanhanen ja Katainen ajavat. Heidät varmaan palkitaan hyvin EK:n jäsenten taholta, katsokaapa muutaman vuoden kuluttua mitä on tapahtunut.

    Näin toimii oligarkia Suomessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2010 kello 11:55

    Eläkeyhtiöiden omistajat ovat siis eläkkeensaajia. Ei niistä opsinkoa kenellekään makseta. Eläkesäätiöt ovat eri juttu.
    Kun eläkkeitä joudutaan maksamaan vähemmän, eoläkemaksut laskevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Liian vanha kirjoitti 5.1.2010 kello 10:46

    “Joten please, älä tuo noita laskelmia nokilleni enää. Ei kiinnosta. Jos sinulla on omia murheita omissa eläkkeissä, niin OK. Älä kuitenkaan ota kantaa puolustaaksesi eläkejärjestelmää, jos minä valitan. Minulla on siihen ihan oikea syy, kuten sinullakin on syy valittaa, mutta olet vissiin niin aivopesty, että kaikki “kokonaisvaltaiset” laskelmat on osunut ja uponnut…”

    Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku sanoi jo Paasikivi ja oli enemmän kuin oikeassa.

    Mutta jos olet vain kiinnostunut omasta navastasi niin älä itke muiden saamia etuuksia, eivät ne sinulle kuulu, kun et ole muutenkaan kiinnostunut muiden toimeentulosta ja miten järjestelmät pysyvät pystyssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Liian vanha kirjoitti 5.1.2010 kello 11:09

    “Tähän kun lasketaan sekin, että kun joskus valmistun ja alan maksamaan eläkettä, niin saankin eläkettä karkeasti sanottuna kymmeniä prosentteja vähempi suhteessa palkkaani, kuin vaikka äitini.”

    Sinun pitäsi rittää aikuistua, se mietä saat eläkettä joskus riippuu sinustakin.
    Sinun lähtökohta on, että astut valmiiseen pöytään ja olet siihen tyytyväinen.
    Minun sukupolveni lähti siitä, että senaikainen pöytä ei kelpaa ja niinpä päätimme muuttaa maailmaa.
    Kun sinä olet vasta 40 niin silloin yleensä aletaan suunnitellla eläköitymistä ja me olemme jo silloin mullan alla emmekä ole esteenä millkään muutokselle.
    Sinä ja sukupolvesi voitte tehdä niin hyvän eläkejärjestelmän kuin haluatte.
    Meille sinne mullan alle ei tarvitse lähettää yhtään centtiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Artturi kirjoitti 5.1.2010 kello 11:47

    Anna-Liisa:

    Kun kerran eläkkeitä leikataan elinajan odotuksen pidentyessä, niin maksetaanko se leikattu osa takaisin perintöpottiin, jos eläkeläinen kuoleekin ennen odotteen täyttymistä?

    Ei, koska eläke on kuin vakuutus. Jos talosi ei pala, niin et saa korvausta palovakuutuksesta. Jos et selviä eläkkeelle, et saa eläkettä.

    Tuote minkä ostat maksamalla eläkemaksuja on vakuutus pitkän iän varalle.

    Ainakin Yhdysvalloissa näitä vakuutuksia voi ostaa kertarysäyksellä, tyyliin maksan miljoona dollaria, että saan 4000 dollaria vuodessa loppuelämäni ajan riippumatta siitä miten pitkään elän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. tpyyluoma kirjoitti 5.1.2010 kello 12:14

    Palkat on noussut Kiinassa vähemmän kuin tuottavuus, ts. palkkojen osuus BKT:stä on laskenut.

    On maailman kokonaistasapainoa horjuttava ongelma, että Kiina pitää liian suurta kauppataseenylijäämää. Sen teki mahdolliseksi USA, joka piti suurta alijämää. Sukanvarteenhan kiinalaiset eivät säästä, vaan kuljeksivat ympäri maailmaa ja ostavat melkein kaiken.

    2 000 miljardia amerikkalaisia joukkovelkakirjoja on käytännössä sukanvarsi, paitsi että sukanvarsi todennäköisesti tuottaisi paremmin, ottaen huomiion lähes väistämättä seuraavat valuuttatappioit RMB:n vahvistuessa. Tuohon verrattuna yritysostot on nappikauppaa, kuten Brad Setser piruili “billion here, billion there, and pretty soon you are talking about real money”.

    Ja tämä valuuttasterilisaatio nimenomaan pitää yllä sitä kauppataseen ylijäämää, koska se pitää Remnibin kurssin keinotekoisen alhaalla. Eikä vain suhteessa dollariin, kun Yhdysvaltain ja Kiinan vaihtotase ei voi korjautua valuuttakytköksestä johtuen, niin Yhdysvaltain kauppatase vaje korjaantuu sitä kautta että dollari heikkenee suhteessa euroon ja muihin valuuttoihin, mikä taas heikentää Remnibiä suhteessa euroon ja muihin valuuttoihin.

    Jos jollain on liikaa aikaa, niin tuore raportti Kiinan raskaan teollisuuden ylituotanto-ongelmista on mielenkiintoinen: “…the overcapacity problem in China is by no means a new one… its effects on both the Chinese and international economies have become ever more destructive – in light of the global economic crisis… in the form of the Chinese government’s massive stimulus package, is being pumped into building new plants and adding unnecessary capacity. … This in turn is having a severe effect on the Chinese economy. The extremely low utilisation rates in industries producing at overcapacity go hand-in-glove with resource waste. Companies are cutting corners, often disregarding environmental as well as
    health and safety standards and circumventing labour and social laws. Companies in
    overcapacity industries suffer from low profits and lack sufficient cash for R&D projects,
    leading to less innovation. Meanwhile, as banks bankroll the addition of unnecessary
    capacity in certain industries, the threat from non-performing loans (NPLs) is growing. At
    the same time, the global impact already can be felt in the form of growing trade tensions…” http://www.europeanchamber.com.cn/images/documents/marketing_department/beijing/publications/overcapacity_en.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Teppo kirjoitti 5.1.2010 kello 12:19

    “Kuolema ennen eläkeikää vähentää eläkeyhtiön vastuuvelkaa ja vapautunut pääoma on omistajien rahaa.”

    Aivan ja maksamani rahat on minun rahoja. Eläkemaksuthan on rahaa, joka on vain lainassa, kunnes pääsen eläkkeelle. Eläkejärjestelmä perustuu siihen, että maksan tietyn prosentin palkansaajana palkastani ja tämä “tietty summa” määrää minun eläkkeeni KUUKAUDESSA. Se ei määrää minun kokonaissummaa mitä minulle tullaan maksamaan eläkkeenä.

    Tämä on keskeisin seikka eläkkeessä ja siinä eripurassa mikä syntyy, kun eläkkeitä ollaan leikkaamassa KUUKAUTTA kohden.

    “Sinun pitäsi rittää aikuistua, se mietä saat eläkettä joskus riippuu sinustakin.”

    Hyvä heitto, mutta samalla pitää muistaa sekin, että minun sukupolvi päättää myöskin siitä miten sinä saat vastaisuudessa eläkettä ja miten sinua hoidetaan aivokuolleena sairaalassa. Siis heitin tämän ihan sillä, jos meidän sukupolvi haluaa kostaa. Mehän ollaan tietty niin hiton fiksuja, ettemme lähde tälle linjalle ym. 🙂
    Mutta kandee silti sielä ikäpolvessa varautua, jos tai kun.

    BTW. Kun puhun omasta eläkkeestäni, niin puhun samalla ylipäätään kaikkien oman sukupolveni eläkkeistä ja olen aidosti huolissani siitä miten sinun sukupolvi on perseillyt ensin eläketurvat (myymällä kaiken irtaimiston ulkomaille) ja sitten kaikessa viisaudessa keksinyt eläkkeitä “turvatakseen” leikata lapsiensa eläkkeitä, kuitenkaan miettimäti, että ne lapsetkin joskus asioista päättää ja me ennenkaikkea kärsimme isiemme perseilyistä.

    Joten, tosiasioiden tunnustaminen on alku jollekkin: Tämä sukupolvi ei säästele ja seuraavalla ei ole mitä säästää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Jaakko Hirvonen kirjoitti 5.1.2010 kello 12:55

    Teppo: “Tajusinkohan oikein. Eli mielestäsi asumiskulut nousee jyrkemmin, kuin muut menot? Se voi olla kyllä taivaan tosi.”

    Kyllä.

    Esimerkiksi viimeisen 30 vuoden aikana:
    1) Asuntojen nimellishinnat ovat kuusinkertaistuneet.
    2) mutta yleinen hintataso kolminkertaistunut

    Mutta: suhteessa kotitalouksien keskituloihin, asuinneliön hinta on noussut vain 20%.

    Eli aiempaan palatakseni: jos sama meno jatkuu, enimmäkseen kuluttajahintaindeksiin sidottua eläkettä nauttiva kansalainen voi joutua ahtaalle asumismenojen kasvaessa nopeammin kuin muut menot, jos joutuu nostamaan eläkettä kymmeniä vuosia.

    Erään esityksen kaavioissa oli heitetty esimerkkiskenaario, että jos eläkkeenmaksun alussa saa eläkettä 50% silloisesta palkkatasosta, se voi parinkymmenen vuoden päästä olla enää 30% sen aikaisesta palkkatasosta.

    Tästä seuraa, että elintason nosto tai edes ylläpito suhteutettuna ympäröivän maailman elintasoon voi olla eläkeläisenä vaikeaa tai mahdotonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Artturi kirjoitti 5.1.2010 kello 13:38

    tpyyluoma:

    Ja tämä valuuttasterilisaatio nimenomaan pitää yllä sitä kauppataseen ylijäämää, koska se pitää Remnibin kurssin keinotekoisen alhaalla.

    Jos valuuttakurssin ei anneta sopeutua, niin valtion sisäiset hinnat sopeutuvat. Osmo esitti jo tämän pointin.

    Se, että Kiinalla on suuri kauppataseen ylijäämä ei ole mikään ongelma mihinkään suuntaan, kunhan se perustuu ihmisten todellisille preferensseille ja kunhan nämä preferenssit eivät muutu nopeasti.

    Eli siinä määrin kuin kiinalaiset haluavat säästää suunnilleen sen verran kuin ne yksityishenkilöinä ja valtiona säästävät ja siinä määrin kuin amerikkalaiset haluavat yksityishenkilöinä tai valtiona tuhlata mitään ongelmaa ei ole.

    Tietysti jos amerikkalaiset kuluttavat enemmän kuin mihin heillä on varaa heidän lainasta maksamansa korot nousevat pikkuhiljaa.

    Minullakin on ihan älyttömän suuri kauppataseen alijäämä Alepan kanssa, mutta ei siitä pidä olla huolissaan, koska minä ihan oikeasti haluan niitä tuotteita joita Alepa myy ja ne ihan oikeasti haluavat sen rahan mitä minä olen niistä valmis maksamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Tonni käteen kirjoitti 5.1.2010 kello 13:49

    Teppo:
    “Joten, tosiasioiden tunnustaminen on alku jollekkin: Tämä sukupolvi ei säästele ja seuraavalla ei ole mitä säästää.”

    Asia josta ei hirveästi puhuta, mutta joka on kuitenkin fakta on se, että Suomen eläkejärjestelmässä on rahastoitua varallisuutta yli 100 miljardia euroa. Monissa muissa maissa kuten Italiassa ei ole juurikaan rahastoitu, joten kyllä Suomessa nämäkin asiat on suhteellisen hyvin hoidettu.

    Ja kyllä tuota summaa kaikki työssä olevat sukupolvet kerryttävät eli ei ole olemassa eri järjestelmiä eri sukupolville eíkä mikään sukupolvi ole tullut “valmiiseen pöytään” vain nauttimaan sen antimista. Sotasukupolven ansiosta tällaisia järjestelmiä ylipäänsä pystyttiin suomalaisten suunnittelemana rakentamaan, myöhemmät ikäluokat sitten toivat ja tuovat oman panoksensa. Järjestelmä ei varmasti tietenkään ole paras kuviteltavissa oleva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Teppo kirjoitti 5.1.2010 kello 15:14

    “Asia josta ei hirveästi puhuta, mutta joka on kuitenkin fakta on se, että Suomen eläkejärjestelmässä on rahastoitua varallisuutta yli 100 miljardia euroa. Monissa muissa maissa kuten Italiassa ei ole juurikaan rahastoitu, joten kyllä Suomessa nämäkin asiat on suhteellisen hyvin hoidettu.”

    Joo-o. Äkkisiltään en osaa laskea tai edes ajatella noin isoja summia mihin se riittää, noin niin kuin eläkkeitä ajatellen, mutta kova into kuitenkin nykyisellä hallituksella on säästää eläkkeissä.

    Vai onko tämä samanlainen “ennuste”, kuten tuleva työvoimapula?

    Nimimerkillä: Yhden kokonaisen vuosikymmenen odotellut sitä työvoimapulaa, joka piti olla jo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Seppo S kirjoitti 5.1.2010 kello 15:18

    On esitetty sitä, että koska Kiina kieltäytyy revalvoimasta, niin markkinat tasoittuisivat palkkainflaation kautta. Tämä ei kuitenkaan kovin hyvin toistaiseksi toimi.

    Aiemmin on jo todettu, että Kiinassa säästöt menee ulkomaisiin sijoituksiin. Tämä on totta, mutta se on vain yksi asiaan vaikuttava syy.

    Kiinassa on edelleen huomattava useiden satojen miljoonien ihmisten maaseudun työvoimareservi, joka tosin asustaa pääosin Kiinan itärannikosta länteen eli sisämaahan päin. Vaikka itärannikolla palkkataso nouseekin jonkun verran, niin lännempänä on runsaasti halpaa työvoimaa saatavilla.

    Samalla Kiinan valtio satsaa valtavasti infrastruktuuriin, jolla nimenomaan köyhemmät läntisemmät osat Kiinasta saadaan voimakkaamman talouskasvun piiriin. Samalla Kiina tukiaisilla houkuttelee yrityksiä kauemmaksi rannikosta.

    Yliopistoista tulee ylenmäärin koulutettuja insinöörejä ja niiden ylitarjonta pitää palkkatasoa ainakin jossakin määrin kurissa.

    Tuottavuus kasvaa Kiinassa nopeammin kuin Suomessa alhaisemmasta lähtötasosta johtuen ja infrastruktuurin ja osaamisen paraneminen nostaa Kiinan kilpailukykyä. Nyt osaavat tehdä siellä jo laatuakin (kunhan valvonta toimii).

    Isojen kotimarkkinoiden turvin monilla sektoreilla Kiina on jo noussut tai nousemassa johtavaan asemaan, josta alkaa vähitellen tulla kiinalaisille lisää kilpailuetua esimerkiksi suurten osaamiskeskittymien kautta. Myös tuotannossa johtavasta asemasta on usein etuja.

    Aiemmin Suomi oli paperinteon johtava maa. Meillä oli parhaat ja nopeimmat paperikoneet, joita ajettiin lähes keskeytyksettä täysillä. Jos markkinat eivät vetäneet koko tuotantoa, ylijäämä dumpattiin Kiinaan.

    Nyt Kiinalla on parhaat ja nopeimmat paperikoneet ja ne ajavat niitä täysillä ja dumppaavat ylijäämäpaperit Suomeen ja muualle Eurooppaan.

    Suomessa paperitehtaita ajetaan alas, mutta muutama tuntemani työtön paperi-inssi on saanut työtarjouksia kiinalaisilta yhtiöiltä ryhtyä myymään kiinalaista paperia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Tonni käteen kirjoitti 5.1.2010 kello 17:10

    Teppo
    “Joo-o. Äkkisiltään en osaa laskea tai edes ajatella noin isoja summia mihin se riittää, noin niin kuin eläkkeitä ajatellen, mutta kova into kuitenkin nykyisellä hallituksella on säästää eläkkeissä.

    Vai onko tämä samanlainen “ennuste”, kuten tuleva työvoimapula?”

    Rahastoidut eläkevarat eivät ole ennuste, vaan olemassaolevaa varallisuutta. Eläkkeiden laskentakaavaa myös muutettiin hiljattain, jotta järjestelmä kestäisi keskimääräisen eliniän nousun. Käsittääkseni uusi laskentakaava parustuu kunkin vuoden toteutuneeseen ikäjakaumaan (elinaikakerroin) alkavissa eläkkeissä, hinta ja palkkatasoon.

    Tuosta on ollut keskustelua kohteleeko tuo uuden laskentakaavan mukainen elinaikakerroin eri ikäluokkia tasapuolisesti. Lisäksi aiemmin, kun eläkeläisiä on ollut vähemmän, eläkkeitä on pystytty korottamaan nykyistä laskentakaavaa nopeammin. Toisaalta keskimääräisten eläkkeiden ostovoima on aikaisemmin ollut nykyistä matalampi.

    “Nimimerkillä: Yhden kokonaisen vuosikymmenen odotellut sitä työvoimapulaa, joka piti olla jo.”

    Niinpä. Yleiseen suureen työvoimapulaan en uskonut silloin enkä usko nyt. Paikallista ja alakohtaista työvoimapulaa voi hyvinkin ilmetä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2010 kello 17:56

    Eläkerahastot eivät riittäisi alkuunkaan kattamaan eläkeyhtiöiden vastuuvelkaa, ellei uusien maksajien olisi pakollista liittyä järjestelmään. Eläkejärjestelmämme on vain osittain rahastoiva. vapaaehtoisen eläkejärjestelmän on rahastoitava sataprosenttisesti, koska se ei voi panna uusia asiakkaita maksamaan vanhojen eläkkeitä, kuten meidän järjestelmämme tekee. Siksi vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maissa eläkerahastot ovat suhteessa moninkertaiset Suomeen verrattuna. Vaikka eläkeläiset aina uhoavat, että he ovat eläkkeensä säästäneet, tosiasiassa heidän säästönsä eivät riittäisi alkuunkaan lunastamaan niitä lupauksia, joita he itse ovat itselleen antaneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. nos kirjoitti 5.1.2010 kello 19:02

    “Vaikka eläkeläiset aina uhoavat, että he ovat eläkkeensä säästäneet, tosiasiassa heidän säästönsä eivät riittäisi alkuunkaan lunastamaan niitä lupauksia, joita he itse ovat itselleen antaneet.” Tuosta täydet pisteet, että joku silmää tekevä pystyy tosiasian suoraan sanomaan. Jakojärjestelmässä ei toisaalta ole mitään väärää – kysehän on siitä, mitä ihmiset haluavat (kohtuudella toivottavasti).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Teppo kirjoitti 5.1.2010 kello 19:09

    “Vaikka eläkeläiset aina uhoavat, että he ovat eläkkeensä säästäneet, tosiasiassa heidän säästönsä eivät riittäisi alkuunkaan lunastamaan niitä lupauksia, joita he itse ovat itselleen antaneet.”

    Näin sitä itsekkin tulee ajateltua ja siksi olenkin ihmeissäni, että valtion “irtaimisto” pistetään lihoiksi pikku hiljaa. Päälle vielä kestämättömästi jaetaan miljoona-optiot ulkomaille niistäkin vähistä rahoista mitä voisimme pitää kotimaassamme.

    Joka tapauksessa, hyvin pian erilaisilla tuilla elävät ihmiset putoaa kelkasta, eläkeläiset yhtenä isoimpana ryhmänä. Kuten tuossa yksi heittikin asumiskulujen kasvun, niin tatkemmin ajateltuna se on taivaantosi. Äitini eläke kasvaa noin suurin piirteen juuri asumiskulujen mukaan ja siinäkin jäljessä, ottamati osaa muihin kasvaviin kuluihin. Noin 500 euron vuokra ja reilun 700 euron eläke ei ole kovin hyvä yhdistelmä. Ja jos tahti jatkuu, jossa eläke kasvaa juuri ja juuri vain asumiskulujen mukaan, niin jäljelle jäänyt muu osuus jättää kokonaan huomiotta muiden kulujen nousun.

    Noh, onhan toki asumislisä, toisaalta se kattaa edelleenkin vain osan asumisesta, ottamati kantaa muihin menoihin ja lisäksi, eikös ostovoiman ppitänyt tilastojen mukaan vain nousta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2010 kello 19:42

    Teppo, unohdit kertoa, että äitisi saa eläkeläisen asumistukea, eikä edes ihan vähän; siis jos ruokakuntaan ei kuulu muita. Kun vuokra nousee kympillä, asumistuki nousee 8,5 eurolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Teppo kirjoitti 5.1.2010 kello 20:06

    “Teppo, unohdit kertoa, että äitisi saa eläkeläisen asumistukea, eikä edes ihan vähän; siis jos ruokakuntaan ei kuulu muita. Kun vuokra nousee kympillä, asumistuki nousee 8,5 eurolla.”

    Eli siis, kokoajan asumiskulut nousee eläkeläisellä ja aika kovastikkin. Kun vuokra on noussut vaikka 100 euroa, niin kulut on nousseet 25 eurolla, kun huomioimme, että muutkin kulut nousevat, joita kompensoi eläkkeen _mahdollinen_ nousu.

    Tämä “puolivillaisella” meno juuri ottaakkin päähän. Kun kulut nousee, niin korvaukset nousevat, mutta aina jättävät kuitenkin hiukan maksamistakin edunsaajalle. Sitten tilastot kertovat ostovoiman kasvusta ja samassa rytäkässä meillä palkkaerot kasvavat ja yhä enempi on monimiljonäärejä, joiden tulot on sitä luokkaa, ettei ole enää todellisuudessa merkitystä saavatko he miljoonan vaiko kymmenen miljoonaa, joka vuosi kasaan.

    Ja tarkemmin siitä asumistuesta, se on noin 200 euroa. Eli todelliset toimeentulot on noin 700 + 200. Tästä pois asuminen, eli 500. Jäljelle jää tosiaan hikisesti se pakollinen toimeentulo, eli 400. Kun ruokakulut kasvavat ja vuokrat nousevat, niin tuo summa kutistuu kaiken aikaa.

    Oma tilanne on sitten kokonaan omansa, kun olen opiskelija.

    Tilanne Suomessa on yksinkertaisesti kasvavasti se, että ns. keskiluokka katoaa tai ainakin pienenee. On joko erittäin hyvin toimeentulevia tai juuri ja juuri elossa olevia. Vaikka palkkatulomme näennäisesti kasvavatkin, niin se ei kasva samassa suhteessa mitä sillä rahalla saa, lukuunottamati niitä harvoja joilla sitten on sitä massia suhteessa menoihin ihan sikana.

    Asiaa ei mitenkään edistä se, että esimerkiksi meillä on sähköteollisuus, jonne suomalaiset syytävät millon minkäkin räntäsateen takia hirmuharppauksin yhä enempi rahaa ja josta pieni ryhmä nostaa miljoonia ja vielä pahempaa, iso liuta ulkomaalaisia eläkekassoja nauttii meidän rahoista. Niillä sadoilla miljoonilla antaisi jokusen euron meidänkin eläkeläisille, jos siis joskus olisi tehty toisin. Jollei muuten, niin energian hinta pysyisi kurissa, ettei mummon mökkiä tarvitsisi kultaharkoilla lämmitellä ja olisi varaa ostaa leipää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2010 kello 20:51

    Jos luvut todella ovat nuo, äitisi on oikeutettu toimeentulotukeen, koska 417 euroa pitää jäädä käteen keneltä vain. Tosin tuo asunto on niin kallis, ettei toimeentulotuki sitä ehkä hyväksy, riippuu kunnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Teppo kirjoitti 6.1.2010 kello 0:03

    “Jos luvut todella ovat nuo, äitisi on oikeutettu toimeentulotukeen, koska 417 euroa pitää jäädä käteen keneltä vain. Tosin tuo asunto on niin kallis, ettei toimeentulotuki sitä ehkä hyväksy, riippuu kunnasta.”

    Niin. Äiti tosiaan kävi kelassa ja kysyi mitä se saa apuja asumiseen ja tämä on tulos.

    Mutta, jäähän sille varmasti se 417 euroa, mutta siihen se sitten jääkin vuokrien jälkeen.

    Mutta tilanne on melko naurettava jos ajattelee, että ihminen oli töissä melkein päivääkään työttömänä ja eli juuri 80-luvulla herroiksi palkoillaan. Jokseenkin hyvin meni vielä vähän ennen eläkettäkin, mutta kun napsahti eläke, niin tulot puolittu?!

    Minusta vaan tuntuu, ettei tilannetta ihan oikeasti tajuta ylempänä. On jos minkälaista laskelmaa ja puhutaan toimeentulosta…noh tuleehan sillä reilulla 400 eurolla toimeen, mutta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Liian vanha kirjoitti 6.1.2010 kello 1:15

    “Vaikka eläkeläiset aina uhoavat, että he ovat eläkkeensä säästäneet, tosiasiassa heidän säästönsä eivät riittäisi alkuunkaan lunastamaan niitä lupauksia, joita he itse ovat itselleen antaneet.”

    Minä laskin ja yllätys oli, että olen maksanut enemmän kuin tulen saamaan jopa nollakorolla.
    Pitää muitsaa , että joka vuosi on kerätty enemmän rahaa vakuutusyhtöille kuin on maksettu etuuksia ja rahaa pitäsi olla rahastoissa enemmän kuin on.

    Mutta muistanet Paasilinnan kuuluisan vakuutusohjelman 60-luvulta ?

    Hän juuri avosteli sitä, että esim eläkevarat on sijoitettu tuottamattomasti ja tappiollisiin hankkeisiin.
    Mutta hänet torpattiiin risupartaadikaalina

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. tpyyluoma kirjoitti 6.1.2010 kello 1:40

    Artturi, kun ne palkat vaan ovat Kiinassa nousseet hitaammin kun BKT, eli se siitä sisäisten hintojen sopeutumisesta. Pikemminkin on käynyt niin että ulkoiset hinnat sopeutuvat. Jos se sinun lähi-Alepasi lainaisi asiakkaiden maksamat rahat takaisin heille asuntolainoina, niin se nostaisi paikallisten asuntojen hintoja.

    Eli siinä määrin kuin kiinalaiset haluavat säästää suunnilleen sen verran kuin ne yksityishenkilöinä ja valtiona säästävä…

    Mitä jos kiinalaiset haluaa kuluttaa eli säästää vähemmän kuin Kiinan valtio? Valtio voi haluta tehdä näin vaikkapa siksi että kuluttava keskiluokka saattaisi vaatia äänioikeutta tai taloudellisia vapauksia.

    Yleisenä huomiona aiheesta käytävästä keskustelusta yleensä, siinä on jotain vähintäänkin erikoista että ystävillemme oikealla täytyy vääntää rautalangasta minkä takia valtion (Kiinan) sekaantuminen (mm. valuutta)markkinoille on taloudellisesti paha asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Artturi kirjoitti 6.1.2010 kello 11:57

    Teppo:

    Mutta tilanne on melko naurettava jos ajattelee, että ihminen oli töissä melkein päivääkään työttömänä ja eli juuri 80-luvulla herroiksi palkoillaan.

    Olis kannattanut laittaa osa säästöön vanhuuden varalle, jos ei tunnu pärjäävän sillä eläkkeellä, joka nyt maksetaan. Ei valtion pidä tukea mitään herroiks elämistä.

    tpyyluoma:

    Artturi, kun ne palkat vaan ovat Kiinassa nousseet hitaammin kun BKT, eli se siitä sisäisten hintojen sopeutumisesta.

    heh… no voisko olla niin, että ilman dollaripegiä palkat olis noussu vielä paljon hitaammin? Ei siitä, että palkat ovat nousseet hitaammin kuin BKT voi päätellä että hinnat eivät sopeudu.

    Mitä jos kiinalaiset haluaa kuluttaa eli säästää vähemmän kuin Kiinan valtio?

    No sitten siellä olis yksityiset varmaankin velkaantuisivat.

    Valtio voi haluta tehdä näin vaikkapa siksi että kuluttava keskiluokka saattaisi vaatia äänioikeutta tai taloudellisia vapauksia.

    Mutta säästävä keskiluokka ei? Muutenkin mitä enemmän valtio säästää, niin sitä enemmän yksityiset kuluttavat, joten en oikein ymmärrä tätä esimerkkiä.

    Yleisenä huomiona aiheesta käytävästä keskustelusta yleensä, siinä on jotain vähintäänkin erikoista että ystävillemme oikealla täytyy vääntää rautalangasta minkä takia valtion (Kiinan) sekaantuminen (mm. valuutta)markkinoille on taloudellisesti paha asia.

    En tiedä kenestä ystävistä oikealla puhut, mutta noin yleensä oikeistolaiset vastustavat Kiinan rahapolitiikkaa enemmän kuin vasemmistolaiset. On vasemmistossakin toki Kiinakriitikkoja kuten Krugman.

    Noh ei sillä onhan talouteen puuttumisella huonot puolensa, mutta tämä kauppataseen tasapainon kritisointi menee kyllä ohi maalin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Teppo kirjoitti 6.1.2010 kello 13:57

    “Olis kannattanut laittaa osa säästöön vanhuuden varalle, jos ei tunnu pärjäävän sillä eläkkeellä, joka nyt maksetaan. Ei valtion pidä tukea mitään herroiks elämistä.”

    Siinä tapauksessa ei verotukselle ole mitään nimellistä merkitystä.

    Jos valtio kerää pakollisesti “eläkerahastoa”, luvaten toimeentulon eläkkeellä ollessa, on sen myöskin annettava toimeentulo.

    Suomessa kuitenkin köyhyysraja on 1000-1300 euron liepeillä.
    Mitä luulet, onko 700 euroa köyhyysrajan alapuolella? Ainakin se on paljon vähempi, kuin noin 2000 euroa kuussa, mikä oli äidinkin kuukausipalkka loppuajalla työelämässä, joka sekään ei mikään erityisen iso ollut.

    Jos kerta asenne on sellainen, että “mitäs et itse säästänyt?”, niin silloin pitää mennä amerikan malliin ja kaikkien pitää alkaa itse maksamaan eläkevakuutusta vapaaehtoisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Antti Mattila kirjoitti 22.1.2010 kello 15:08

    OS: ”Minun ymmärtääkseni ne [työttömyyskassoihin kuulumattomien työttömyysvakuutusmaksut] menevät nykyisin valtion pohjattomaan kassaan, koska niillä ei enää kehdata rahoittaa ansiosidonnaista. Asia selitetään niin,m että juuri nuo rahat käytetään perusturvan rahoitukseen, mutta tämä on silmänkääntötemppu.”

    Mielenkiintoista, onko tuo mahdollista? Siis onko tuohon oikeasti joku mekanismi? Minä kun olen luullut, että työttömyyskassan jäsenyydestä tietävät vain kassa ja jäsen itse, eikä ainakaan työnantaja. Kuinka ne kassoihin kuulumattomien työttömyysvakuutusmaksut voitaisiin sitten tulouttaa valtiolle? Enintään jonain summittaisena könttänä kassoihin kuulumattomien palkansaajien osuuden mukaan, jos sellainen tieto on. Työttömyysvakuutusrahaston sivuilta ei tunnu löytyvän tuohon ainakaan mitään viitettä. (http://www.tvr.fi/?4;2;5800;5800.html)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. K-S kirjoitti 14.8.2012 kello 2:38

    Osmo Soininvaara: Minun ymmärtääkseni ne menevät nykyisin valtion pohjattomaan kassaan, koska niillä ei enää kehdata rahoittaa ansiosidonnaista. Asia selitetään niin, että juuri nuo rahat käytetään perusturvan rahoitukseen, mutta tämä on silmänkääntötemppu.

    Tässä käsittelen aihetta lisää:
    http://tinyurl.com/oikeutta

    Lisäsin sivulle äsken laskelmia miten vääryyden voi korjata ilman että siitä tulee lisäkustannuksia valtiolle.

    (Kirjoittelinkin tähän kommentin jo aiemmin, mutta blogi romahti vähän sen jälkeen.
    Blogin palautuksen jälkeen näköjään uusimmat kommentit olivat hävinneet, myös minun.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. K-S kirjoitti 3.1.2013 kello 19:21

    K-S: Osmo Soininvaara: Minun ymmärtääkseni ne menevät nykyisin valtion pohjattomaan kassaan, koska niillä ei enää kehdata rahoittaa ansiosidonnaista. Asia selitetään niin, että juuri nuo rahat käytetään perusturvan rahoitukseen, mutta tämä on silmänkääntötemppu.

    Tutkimusjohtaja, professori Roope Uusitalon blogin mukaan vain osa noista rahoista tilitetään valtiolle. Näiden tarkennettujen tietojen mukaan laskin taulukkoni uudelleen. Todella rumaa luettavaa:
    http://www.saunalahti.fi/kvarkki/oikeutta/harhat.htm#taulukko

    Eli niillä rahoitetaan kumminkin ansiosidonnaista!

    Ja blogi tässä:
    http://blog.hse-econ.fi/?p=4203

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Keeppo kirjoitti 28.11.2014 kello 14:46

    Työmartkkinatuki ja sosiaaliturvakulujavääristellään ihan kokoajan. Tilasto on emävale.

    Itselä työmarkkinatuesta emenee ensin 22% vero. Päälle koko summasta menee ALV eli tässävaiheessa veroprosentti on jo lähellä viittäkymment’. Koska koko raha menee elämiseen mm sähkö, tästä osasta palautuu taas iso osa valtiolle ja lopputulema on että kun lasketaan verot ja veroluotoiset pakkomaksut pois, työmarkkinatueki on mennyt kokonaan niihin. Laskin tämän suurin piirtein perheessämme (5 henkeä). Koska elinkustannusten PELKKIIN ‘veroihinkaan’ ei työmarkkinatuki riitä on haettava sosiaalitukea.
    Käytännössä summasta palaa valtaosa valtiolle kumminkin VÄHINTÄÄN yli puolet. Näin ollen raha vain kierrätetään työttömän kautta ja saadaan tilastoitua ja tilastot kauniiksi, mutta todellisuudessa siitä ei ole juurikaan mitään iloa esim ostovoimaa parantamaan. Ei vaikka sitä nostettaisiin 30%, silti siitä valtaosa palaa valtiolle ja perheessämme saisimme vasta verot ja veroluotoiset maksut maksettua.
    Täten päivärahan suuruudella ei ole merkitystä koska se ei riitä mihinkään, ja on pakko hakea sosiaalitukea myöäs. Näin ollen kunnat maksavat sosiaalitukea, jotta valtio saa rahansa työttömältäkin.
    Myös sosiaalitukilaskeman omavastuut ovat kummallisia. Ihan kuin työtön taikoisi jostain sitä rahaa niihin.
    Ainoa oikeudenmukainen tapa on vähentää Mm. asumisen ja ruoan ALVia.

    JA mikä pahinta suomen sosiaalituki ei tunne sanaa auto tai työmtakakulut ja näin ollen työttömän töihinlähtökynnys on niin korkea ettei siihen ole varaa. Pitkäaikaistyöttömänä olen pudonnut tähän loukkuun kaksi kertaa. Työpaikka on, muttei varaa lähteä töihin joten se siitä. Kyse oli 300euron euron tuesta, jonka olisin tarvinut. Tämäkin on useinmiten virkailijan mielentilasta, asenteesta ja hakijan pärstästä kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Työttömyysvakuutus kaikille – ei vain kassan jäsenille - Blogitekstit - Blogi - THL kirjoitti 3.8.2017 kello 12:44

Jätä vastaus