Siihen aikaan kunnat tuottivat palvelut itse eivätkä ostaneet johtajien serkuilta kalliina ostopalveluina.
Hyvä vertailupari ovat Oulu ja Espoo.
Oulu tuottaa päivähoitopalvelunsa itse ja se on suurten kaupunkien halvin per lapsi.
Espoo on ulkoistanut eniten ja sen päivähoidon hinta per lapsi on korkein.

Kuntasektorin ongelma on se, että niillä ei ole ostokokemusta ja osaamista.
Palveluntuottajat puhuvat paljon kilpailusta, mutta se on vain harhautusta, todellisuudessa he ovat hyvin vikkeliä sopimaan hintatasosta keskenään.
Kunnilta puuttuu myös osaava valvonta ja hintatasoista heillä ei ole mitään käsitystä.

Ulkoistamisen tärkein sääntö on, että jos ei ymmärrä miten säästöt saavutetaan niin ei kannata ulkoistaakaan.
Toinen sääntö on, että saat vain niin hyvää laatua kuin kykenet valvomaan.
Useimmissa kunnan ostamissa palveluita ei ole laatuvalvontaa lainkaan

Se vain on maksuton! ”

Kyllä minä maksoin täyden päivähoitomaksun vaikka lapset olivat ns esikoulussa.
Koko päivähoitomaksu peritään jos lapsi on useasti enemmän kuin tuon 9 tuntia hoidossa eli silloin esikoulu ei vaikuta maksuihin alentavasti.

Eli laki on laadittu siten, että useimmat vanhemmat maksavat täyden päivähoitomaksun vaikka lapsi käy “esikoulua”
Tuossa lainasu Kuntaliiton sivuilta, joku oli asiasta valittanut

“Lisäksi päätöksessä todetaan, että lasten päivähoidosta annetun asetuksen mukaan osapäivähoito on enintään viisi tuntia vuorokaudessa. Myös kunnanhallituksen vahvistamassa sosiaalipalvelumaksujen taksassa osapäivähoito on enintään viisi tuntia päivässä. Koska lapset ovat olleet neljän tunnin esiopetuksen lisäksi päivähoidossa yli viisi tuntia, sosiaalilautakunta on hallinto-oikeuden päätöksen mukaan voinut periä heidän hoidostaan kokopäivähoitomaksun.”

Silloin kun minä olin pieni ja ärrävikainen niin puheterapia aloitettiin nimenomaan seitsämän vuoden iässä. Pienen harjoitteluajan jälkeen terapeutteni totesi että poika puhuu ja lausuu oikein hyvin kun vaan malttaa ajatella mitä sanoo. Yksi syy miksi kasvamalla nuo puheviat häviävät, semmoinen keskiverto viisivuotias poikalapsi jolla on enemmän asiaa kuin kielen motoriikka antaa myöten on vähän väkisinkin jotenkin puhevikainen, ja yleensä tämä korjautuu ajan kanssa.

Neuvolasta saa hyvin apua kyllä, jos osaa jotain ongelmaa epäillä. Kun monilla vanhemmilla ei ole kokemusta lapsista ennen kuin sellaisen saavat, niin sitä ei välttämättä osaa mitään epäillä.

Eikös se ilmainen esikoulu ala monissa maissa jo kolmi-, neli- tai viisivuotiaana eikä toiminta juurikaan meikäläisestä päivähoidosta eroa? Nettituttu kertoi, että saksalainen Hausfrau vie kolmivuotiaansa päiväkotiin/esikouluun, vaikkei edes olisi niitä nuorempia kothoidossa.

Ei se mitään saivartelua ole jos esikoulu on maksuton.

Se vain on maksuton!

Jos sen lisäksi lapsi tarvitsee päivähoitoa iltapäivisin, niin se on maksullista. Mikä tässä on epäselvää? Eli lapsesi ovat olleet ilmeisesti kokopäivähoidossa myös esikouluikäisinä. Maksoit siis iltapäivätunneista.

Päiväkoti ei myöskään hanki mitään puheterapeutin palveuita, mutta voi toki tukea niiden hankinnassa.

Puheterapiapalvelut ovat aivan yhtä lailla kotilapsien saatavilla.

Puhevikojen korjaukseen ei tarvita päiväkotihoitoa, vaan puheterapiaa. Tämän saaminen ei liity millään tavoin päiväkotitoimintaan osallistumiseen.

Ainakin minä maksoin päivähoitomaksua myös siltä ajalta kun lapseni kävivät esikoulua.
On lähinnä sairvartelua väittää, että esikoulu ei olisi maksullinen, jos päiväkotiosuudesta maksetaan.

Samoin päiväkoti hankki puheterapeutin korjaaman lieviäkin puhevikoja, koska jo alkuvaiheessa ne on helpompi korjata kuin kouluiässä.

Itse asiassa koulukin toimii varastona ja ilmaisena sellisena. Alun perin koulu perustettiin vasratoksi, sillä teollistumisen yhteydessä lapset jäivät vartioimatta kaduille ja suurina jengeinä heistä tuli vaarallisia häirikkölaumoja.
Kansan sivistäminen on aina ollut toissijainen tavoite

Baumolin mukaan työn tuottavuus nousee yksityisellä sektorilla, erityisesti helposti automatisoitavassa teollisuudessa paljon nopeammin kuin julkisissa palveluissa, koska esimerkiksi opettaja ei voi opettaa nopeammin.

Eikös tämä ole ilmiselvä ongelma mittarissa?
Opettajan tuottavuushan selvästi riippuu oppilaiden tulevasta tuottavuudesta. Näin ollen opettajan tuottavuus kasvaa jatkuvasti, mikäli yksityisen sektorin tuottavuus kerran paranee.
Tiedä sitten minkälaisia budjettijärjestelyjä tämä ajattelutapa vaatisi.

Riccardo:

Miksei Kokoomus ymmärrä näitä pienipalkkaisten, toimeentulotukea saavien työllistymisloukkuja, kannustinloukkuja, kun sen muuten kaikki loukut niin hyvin löytää?

Kokoomus ei halua ymmärtää. Se on puolueen ja sen kannattajien ideologian vastaista. Sen vuoksi puolueen ehdokkaiden “huoli” köyhistä on kuulostaa aina niin huvittavalta.

Ei kai pidä kannustaa ahkeria vaan älykkäitä kommentoijia. Parhaat ovat tietty sekä että. Hmmm … täytyy vielä korjata: Tyhmä ja ahkerakin kommentoija on mahdollinen yhdistelmä, kunhan se ahkeruus keskittyy tiedon hankkimiseen ja prosessointiin eikä tänne kirjoitteluun. Aika nerokas metakommentti, vaikka itse sanon.

Tämä on potentiaalisesti tosi mielenkiintoinen projekti. Mutta onnistuuko se näin strukturoimattomasti ja ilman oikeanlaisia ja julkilausuttuja kannustimia? Vai onnistuuko se nimenomaan siksi?

Joissain keskusteluryhmissä lukijat saavat pisteyttää muiden kommentteja ja vielä jossain kommentit järjestetään pisteytyksen mukaan. En tiedä saako Wordpressiin edes pisteytystä — tai pikemmin kai, kuinka helposti sen saa — mutta jos saisi se voisi antaa merkittävääkin lisäarvoa kirjaprojektille. Lisäksi voisi luvata, että pisteytyksen mukaan arvostetuimmiksi osoittautuneita kommentoijia kiitetään esipuheessa.

Miten muut vastaavat projektit ovat onnistuneet? Sitä voisin selvitellä jos olisin ahkera (lyhyitä pää- ja sivulauseita ei ole välttämätöntä erottaa toisistaan pilkulla).

Virallinen esikoulu ei ole Suomessa maksullinen, vaan ilmainen kaikille lapsille. Se on toki vapaaehtoinen poiketen tässä monista muista maista.

Puhevikojen korjaukseen ei tarvita päiväkotihoitoa, vaan puheterapiaa. Tämän saaminen ei liity millään tavoin päiväkotitoimintaan osallistumiseen.

Yksittäisten kirjainten puuttumiseen lapsen puheessa tai väärinlausumiseen, saa hoitoa yleensä vasta kouluiässä. Tätä ennen odotellaan, että luonto tekee tehtävänsä, kuten useimmiten tekeekin.

Puheterapian tarve kartoitetaan neuvolassa, jos on aihetta epäillä dysfasiaa tai muuten vain tavallisuudesta poikkeavaa puheen viivästymää.