Johdanto

Olen kir­joit­ta­mas­sa kir­jaa SATA-komitean työstä. Ajat­telin kokeil­la toisen­laista työ­ta­paa: julkaisen luon­nos­tek­ste­jä blogilla toivoen niihin kom­ment­te­ja. Kom­men­tit käytän kor­vauk­set­ta hyväk­seni; parhaat kom­men­toi­jat ehkä saa­vat kus­tan­ta­jal­ta kir­jan muis­tok­si jos se joskus julka­istaan. Tässä johdantolukua.

Puhe­lin soi repun taskus­sa, kun puuskutin toukoku­un 24 päivänä 2007 kuumas­sa auringonpais­teessa polkupyöräl­lä ylös Karpaat­tien rin­net­tä Puolan ja Slo­va­kian rajal­la. Nousu oli ensim­mäi­nen vuoris­to­taipaleeni matkalla Helsingistä Niz­za­an. Hakeuduin var­joon puun alle ja vas­tasin. Puhe­liny­hteys oli surkea ja liiken­teen melu hait­tasi kuu­lu­vu­ut­ta. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Liisa Hyssälän val­tiosi­h­teeri Tert­tu Savolainen kysyi suos­tu­mus­tani sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tus­ta valmis­tel­e­van SATA-komitean jäsenek­si ja sen ”tärkeim­män jaos­ton”, perus­tur­va­jaos­ton puheen­jo­hta­jak­si. En ollut ehdo­tuk­ses­ta järin ilah­tunut, kos­ka jätet­tyäni pari kuukaut­ta aiem­min eduskun­nan olin suun­nitel­lut aivan toisen­laista elämää. Mut­ta ei tuol­lais­es­ta voi kieltäy­tyäkään. Sanoin siis kyl­lä ja jatkoin kohti solan huippua. 

SATA-komiteaa san­ot­ti­in komitean alku­taipaleel­la Van­hasen kakkoshal­li­tuk­sen tärkeim­mäk­si han­kkeek­si, ja hyvin kun­ni­an­hi­moinen se olikin. Min­is­teri Hyssälä luon­nehti asi­aa jos­sain vai­heessa niin, että mei­dän tulee suun­nitel­la uusi jär­jestelmä puh­taal­ta pöy­dältä, eikä kiveäkään tarvitse jät­tää van­has­ta kiv­en päälle. Perus­teel­liseen uud­is­tuk­seen olikin tarpei­ta, sil­lä aikanaan hyvin toimin­ut sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme on alka­nut rapau­tua sisäisesti.

Komitean tehtäväk­si annon ensim­mäi­nen koh­ta kos­ki perus­tur­van riit­tävyyt­tä. Perus­tur­van tasoa ei ole nos­tet­tu 1990-luvun alun jäl­keen. Se on jäänyt noin 30 pros­ent­tia jäl­keen yleis­es­tä ansio­ta­sos­ta. On myös käynyt niin, että kaupungeis­sa toimeen­tu­lo­tu­ki takaa melkein aina parem­man tulota­son kuin työ­markki­natu­ki asum­istuel­la terästet­tynä. Eri­tyi­nen huomio piti kiin­nit­tää pien­impi­in eläkkeisi­in, minkä komitea ratkaisikin taku­ueläk­keen avulla.

Paran­taa piti myös perus­tur­van selkeyt­tä, sekä mah­dol­lisu­ut­ta yhdis­tää palkkat­u­lo­ja ja tulon­si­ir­to­ja nyky­istä parem­min. Molem­mat tavoit­teet oli­vat tärkeitä. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme on äärim­mäisen seka­va. Vaikeaselkoisu­us on ongel­ma, vaik­ka joku komitea työn tuoksin­nas­sa sanoikin, ettei ole tärkeätä, että asi­akkaat ymmärtävät lain­säädän­nön kiemu­rat, kun­han Kelan virkail­i­jat osaa­vat laskea heille oikeat avus­tuk­set. Vaikeaselkoisu­us saa mon­et epäilemään työkeikkaa sil­loinkin, kun sen vas­taan­ot­ta­mi­nen olisi tosi­asi­as­sa kan­nat­tavaa. Kun ei tiedä, miten lop­ul­ta käy, on tur­val­lis­in­ta pitäy­tyä saavutet­tuun oloti­laan. Työn ja sosi­aal­i­tur­van yhdis­tämi­nen sujuu Suomes­sa kankeasti. Sen takia olemme kovin huono­ja työl­listämään osatyökyky­isiä. Kun vai­h­toe­htona on joko kokon­aan pal­ka­lla toimeen tulem­i­nen tai kokon­aan tulon­si­ir­to­jen varas­sa elämisen, tulok­se­na on jäämi­nen tyystin pois työelämästä. Se on epäin­himil­listä ja se tulee kalliiksi.

Selkeyt­tä piti saa­da myös Kelan mak­samien hoito­tukien, omaishoidon tuen ja koti­talousvähen­nyk­sen muo­dosta­maan sekavaan vyy­h­teen. Samaan sekamel­skaan vaikut­ta­vat vielä vero­tuk­sen inva­lidi­vähen­nyk­set ja kun­tien anta­mat palvelusetelit.

Ansio­tur­vaa, eri­tyis­es­ti työt­tömyys­tur­vaa piti kehit­tää niin, että se tukee akti­ivi­vai­h­toe­hto­ja ja työurien piden­tämistä. Kan­nus­tavu­ut­ta tuli paran­taa tarkastele­mal­la sosi­aal­i­tur­van, vero­tuk­sen, asi­akas­mak­su­jen ja työstä saata­van palkan yhteis­vaiku­tus­ta. Ongel­mana on, että sosi­aal­i­tur­vamme on säästet­ty niin tarve­hark­in­taisek­si, että pienistä työkeikoista saata­va tulo val­uu jok­seenkin kokon­aan hukkaan, kos­ka tulon­si­ir­rot pienenevät niin nopeasti tulo­jen noustes­sa. Tyyp­il­listä on, että sadas­ta eurosta jää käteen 20 – 25 euroa.

Usein kuitenkin efek­ti­ivistä mar­gin­aaliv­eroakin suurem­pi ongel­ma on, että lyhyt työkeik­ka voi tuot­taa katkok­sen sosi­aal­i­tur­van mak­satuk­seen, mikä saa työt­tömät kai­h­ta­maan lyhy­taikaisia työ­tar­jouk­sia. Tähänkin komitean piti kek­siä parannuksia.

Viimeisenä mut­ta ei vähäisim­pänä tavoit­teena oli tur­va­ta sosi­aal­i­tur­van rahoituk­sen kestävyys. Tämä tavoite nousi suureen arvoon laman iskiessä Suomeen ja vau­ri­oit­taes­sa suuresti hyv­in­voin­ti­val­tion rahoi­tus­po­h­jaa. Tilanne oli han­kala jo ennen lamaa, sil­lä väestön eläkeläis­ten määrän nopea kasvu merk­it­si, että mak­sajia oli yhä vähem­män mut­ta tulon­si­ir­to­jen varas­sa eläviä yhä enem­män. Yhtälöä han­kaloit­ti se, että rak­en­teelli­nen työt­tömyys oli nousi 1990-luvun laman aikana ja on sen jäljiltä jäänyt korkeaksi.

Hyv­in­voin­ti­val­tion hin­taa nos­taa sosi­aal­i­tur­van ja yhteiskun­nal­lis­ten palvelu­jen käytön muut­tumi­nen yhä luon­nol­lisem­mak­si. Toimeen­tu­lo­tukea haetaan, kun siihen on oikeus, eikä vas­ta viimeisessä hädässä. Van­hempi lap­si voidaan pan­na päivähoitoon, vaik­ka äiti on nuorem­man kanssa kotona. Erim­ielisyyt­tä on siitä, onko tämä oikein vai väärin, mut­ta siitä ei voi olla erim­ielisyyt­tä, että se lisää julk­isia menoja.

Pohjo­is­maisen, palvelui­hin nojaa­van hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoi­tus­ta han­kaloit­taa myös Bau­molin taudik­si kut­sut­tu ongel­ma. Bau­molin mukaan työn tuot­tavu­us nousee yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, eri­tyis­es­ti hel­posti automa­ti­soitavas­sa teol­lisu­udessa paljon nopeam­min kuin julk­i­sis­sa palveluis­sa, kos­ka esimerkik­si opet­ta­ja ei voi opet­taa nopeam­min. Tämä merk­it­see, että julk­isten palvelu­jen tuotan­tokus­tan­nuk­set muut­tuvat koko ajan kalli­im­mik­si suh­teessa yleiseen hintatasoon.

Rahoituk­sen kannal­ta olen­naista on pitää huol­ta työl­lisyy­destä ja jopa nos­taa sitä. Suomes­sa työl­lisyysaste jämähti 1990-luvun laman jäl­keen vähän alle 70 pros­ent­ti­in kuin se muis­sa Pohjo­is­mais­sa on pitkälti yli seit­semänkym­men­tä pros­ent­tia. Tämän takia ruot­salaisil­la on varaa paljon parem­paan sosi­aal­i­tur­vaan ja julk­isi­in palvelui­hin kuin suo­ma­laisil­la. Suomes­sa on veron­mak­sajia vähän ja tulon­si­ir­to­jen varas­sa eläviä paljon ver­rat­tuna mui­hin Pohjo­is­mai­hin. Työl­lisyys siis pitäisi saa­da nousu­un ja maa­han pitäisi saa­da houkutel­luk­si veroa mak­samaan töi­hin tule­via maahanmuuttajia.

Minä suh­tauduin Komitean työhön hyvin innos­tuneesti. Tätä olen kaivan­nut pitkään. Olen tul­lut sosi­aalipoli­ti­ikan piirin talousti­eteil­i­jän koulu­tuk­sel­la. Talousti­eteil­i­jän silmin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme rak­en­teis­sa on paljon paran­tamista. Hyl­ly­metre­it­täin on kir­joitet­tu siitä, kuin­ka tärkeätä on suun­nitel­la vero­tus niin, että se ohjaa käyt­täy­tymistä oikein. Sosi­aal­i­tur­van puolel­la melkein kaik­ki näyt­tää ole­van väärin ja kehit­tyneen eri­tyis­es­ti edel­lisen laman säästö­jen aikaan huonom­paan suun­taan. Vielä 1980-luvul­la hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme oli hyvä ja hal­pa; takasi hyvän tur­val­lisu­u­den ja kohtu­ulliset tulo­erot ilman kohtu­ut­toman korkeaa vero­tus­ta samal­la, kun työt­tömyys pysyi mata­lana. Se oli tehokas kompromissi.

Nyt tilanne on aivan toinen. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme tar­joa­ma tur­va on jäämässä jäl­keen muista Euroopan maista. Jär­jestelmä tuot­taa kohtu­ut­toman korkean rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den. Tulo­erot kas­va­vat ja suh­teelli­nen köy­hyys yleistyy. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme ei ole enää tehokas. Sik­si se on huono ja kallis – tai ainakin kehit­tymässä huonom­mak­si ja kalliimmaksi.

Olin kokenut sosialidemokraatit – joille kuu­luu suuri kun­nia aikanaan hyvän jär­jestelmän rak­en­tamis­es­ta – suurek­si jar­ruk­si sen uud­is­tamises­sa. Ovat niin tykästyneitä omi­in aikaansaan­nok­si­in­sa, etteivät kykene niitä uud­is­ta­maan. Sik­si panin paljon toivoa tähän hal­li­tus­po­h­jaan ja eri­tyis­es­ti kokoomuk­seen, kos­ka mon­en kokoomus­laisen kanssa olin käynyt hedelmäl­lisiä keskustelu­ja nyky­menon ongelmista. Olimme tavoit­teista eri mieltä, mut­ta keinoista samaa mieltä ja nyt piti hioa niitä keinoja.

Lähdin tekemään vuo­sisadan uudistusta.

Näis­sä toiveis­sa jouduin pet­tymään ja pahasti. Komitea sai paljon aikaan, mut­ta ei juuri lainkaan niitä asioi­ta, joi­ta olisin halun­nut tehdä. Olin näköjään syyt­tänyt demare­i­ta aivan aiheet­ta. Hei­dän kon­ser­vatismin­sa ei olekaan omaperäistä vaan kumpuaa palka­nsaa­ja­jär­jestöistä. Vielä pet­tyneem­pi olin kokoomuk­seen, joka jät­ti tyystin käyt­tämät­tä mah­dol­lisu­udet uud­is­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa kohti parem­paa kom­pro­mis­sia taloudel­lisen tehokku­u­den ja sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den välillä.

36 vastausta artikkeliin “Johdanto”

  1. Hyvä cliffhang­er-lope­tus.

    Johdan­nok­si ehkä liian yksi­tyisko­htaista ongelmien läpikäyn­tiä. Oletet­tavasti nykyisen jär­jestelmän kipupis­teitä käsitel­lään vielä tätäkin seikkaperäisem­min myöhem­min kir­jas­sa, joten ei ehkä tarvitse men­nä niin syvälle tässä.

  2. “Puhe­lin soi repun taskus­sa, kun puuskutin toukoku­un 24 päivänä 2007 kuumas­sa auringonpais­teessa polkupyöräl­lä ylös Karpaat­tien rin­net­tä Puolan ja Slo­va­kian rajalla.”

    Kieliopin lukemis­es­ta on aikaa, mut­ta mielestäni tuo­hon virk­keeseen ei kuu­lu pilkkua.

    “Olen tul­lut sosi­aalipoli­ti­ikan piirin talousti­eteil­i­jän koulutuksella.”

    piiri­in?

    “Olin kokenut sosialidemokraatit – joille kuu­luu suuri kun­nia aikanaan hyvän jär­jestelmän rak­en­tamis­es­ta – suurek­si jar­ruk­si sen uudistamisessa.”

    Tämä virke ja sen yhteys on aika seka­va. Ehkä aikanaan=aikoinaan, jos viit­taus on men­neeseen? “sen uud­is­tamises­sa” “sen” näyt­tää viit­taa­van edel­liseen kap­paleeseen? Jos viit­taa viivo­jen välis­sä ole­vaan, niin sit­ten pilkuilla.

    “takasi hyvän tur­val­lisu­u­den ja kohtu­ulliset tulo­erot ilman kohtu­ut­toman korkeaa vero­tus­ta samal­la, kun työt­tömyys pysyi matalana.”

    Yllä olev­as­ta tuo pilkku pois tai mieluiten samal­la-sanan eteen.

  3. Jotkut kut­sui­v­at sata-komiteaa ainakin sen alkuaikoina myös sala-komiteak­si. Mik­si­hän se niin salaista oli? 

    Oliko komitean taustal­la hal­li­tuk­sen laa­jem­pi tarkoi­tus mur­taa lop­ul­takin työ­markki­na­jär­jestö­jen määräys­val­ta Ahon/Vanhasen työre­formin hengessä? Vai kuvitelti­inko, että uud­is­tuk­set voitaisi­in tehdä kau­ni­is­sa yhteistyössä työ­markki­na­jär­jestö­jen kanssa? 

    Jos lähtöko­htana oli yhteistyö työ­markki­na­jär­jestö­jen kanssa, niin koko komitean työ oli jo alus­sa tuhoon tuomittu.

    Näin ulkop­uolisen ja asioista tietämät­tömän maal­likon näkökul­mas­ta koko hom­ma lässähtikin siihen, kun työ­markki­na­jär­jestöt tekivät niin san­otun sosi­aal­i­tupon vajaa vuosi sitten. 

    Jär­jestelmään päätet­ti­in tehdä vain pieniä viilauk­sia. Hyssälän ylevät tavoit­teet vedet­ti­in ker­ral­la ves­san­py­tys­tä alas. Hal­li­tus­rin­ta­ma osoit­tau­tui lam­paak­si, joka ei uskaltanut hyökätä työ­markki­na­jär­jestö­jen val­taa vas­taan. Vai olenko­han erehtynyt?

  4. Komitean ongelmi­na mielestäni oli tilan­nesi­don­naisia, arvosi­don­naisia että puh­taasti lyhyen tähtäi­men puolue­polit­tisia ongelmia.
    1. Komitea laitet­ti­in liik­keelle suurin toivein, hyvässä taloudel­lises­sa tilanteessa. Talous lähti sit­ten tun­net­tuun kier­teeseen alas, ja rahal­lis­ten panos­ten tavoit­tei­ta joudut­ti­in laske­maan. Mut­ta sit­ten se vähä mikä käytet­ti­in, käytet­ti­in ei-kan­nus­tavasti (ei kokon­aan). Kokoomus on pet­tymys, jota en oikein ymmär­rä. Sil­lä tar­mol­la, jol­la esimerkik­si kokoomuk­sen Vapaavuori on edis­tanyt pitkäaikaisas­un­not­to­muu­den vähen­tämiso­hjel­maa olisi saanut paljon aikaan. Hän ymmärtää kokon­aiskus­tan­nuk­sia. Mut­ta muut. Mik­sei Kokoomus ymmär­rä näitä pieni­palkkaisten, toimeen­tu­lo­tukea saavien työl­listymis­loukku­ja, kan­nustin­loukku­ja, kun sen muuten kaik­ki loukut niin hyvin löytää? Ei ole järkeä siinä, että itse ansai­tus­ta lisä­tu­losta läh­tee melkein kaik­ki lisä, ja kus­tan­nuk­sia, ja han­kalu­ut­ta, lisää taan­nehti­va hidas byokra­tia (sosi­aalisek­torin logis­ti­ik­ka). Kelan mak­sama toimeen­tu­lotuen peru­sosa olisi ollut pelkkää logistiikkaa.
    2. Demar­it eivät jotenkin ymmär­rä, että ansiosi­don­naiselta pudon­nut pitkäaikaistyötön olisi hei­dän porukkaa, vaik­ka oli­si­vat. Laske­vatko, etteivät äänestä kuitenkaan. Omaa oksaansa sahaa­vat. Demar­it eivät tun­nu ole­van kiin­nos­tunei­ta oikein mistään?
    3. Työl­listämisas­teen nos­t­a­mi­nen vaatii mm. varhaista puut­tumista nuorten päi­hde- ja mie­len­ter­veysongelmi­in. Sieltä tule­vat isot rahat. Ylipään­sä päi­hdeon­gelmien hoi­dos­ta. (Kun vaikka­pa paik­ka Jär­ven­pään sosi­aal­i­sairaalas­sa mak­saa n. 300€/pvä; vaa­ti­va hoito). Ja siis tämäkin ehdot­tomasti on yhteiskun­nelle tuot­tavaa. Jos vähän päälle parikymp­pinen nuori saadaan pelaste­tuk­si veron­mak­sa­jak­si, ei tarvi­ta mon­taa nuor­ta, kun ‘katu­val­o­ja voidaan pitää pääl­lä suurim­mis­sa kaupungeis­sa ympäri vuorokau­den’. Hesaris­sa oli tänään, että Espoo säästää n. 15000 €:a kun samut­taa aikaisem­min katu­val­ot. Se on siis vähän vähem­män kuin yhden nuoren huume­hoito vuodessa. Lisäk­si päi­h­teet tap­pa­vat, työikäisiä miehiä ja naisia, eniten. Olisko täl­lä joku syy, maa­han­muu­ton lisäk­si, että työl­lisyysas­teemme on mui­hin Pohjo­is­mai­hin ver­rat­tuna alhaisempi?

  5. Taken­nuk­se­na, maa­han­muu­tos­ta tarkoitin, että työperäi­nen maa­han­muut­to on muis­sa Pohjo­is­mais­sa korkeampaa.

  6. “Usein kuitenkin efek­ti­ivistä mar­gin­aaliv­eroakin suurem­pi ongel­ma on, että lyhyt työkeik­ka voi tuot­taa katkok­sen sosi­aal­i­tur­van mak­satuk­seen, mikä saa työt­tömät kai­h­ta­maan lyhy­taikaisia työ­tar­jouk­sia. Tähänkin komitean piti kek­siä parannuksia.”

    Onko tämä omi­aan luo­maan työt­tömien osalta mieliku­vaa työhaluttomuudesta?

    “On myös käynyt niin, että kaupungeis­sa toimeen­tu­lo­tu­ki takaa melkein aina parem­man tulota­son kuin työ­markki­natu­ki asum­istuel­la terästettynä.”

    Perus­tur­van jäl­keen­jääneisyy­den vuok­si myös toimeen­tu­lo­tu­ki muo­dos­tuu usein pysyväis­lu­on­teisek­si toimeen­tu­lo­muodok­si, jol­laisek­si sitä ei ole lain mukaan tarkoitettu.

    Puo­let pitkäaikaistyöt­tömistä on toimeen­tu­lotuen saa­jia. Miten tämä näkyy lap­siköy­hyy­den lisään­tymisessä? Köy­hien las­ten per­heis­sä toinen tai molem­mat van­hem­mat ovat työttöminä.

    “Jär­jestelmä tuot­taa kohtu­ut­toman korkean rak­en­teel­lisen työttömyyden.”

    Mikä osu­us tässä on perus­tur­van vangik­si jääneil­lä, kun ei ole edes mah­dol­lista ottaa edes lyhy­taikaisia työte­htäviä vas­taan ansio­ta­son pudotessa?

    “Olin kokenut sosialidemokraatit – joille kuu­luu suuri kun­nia aikanaan hyvän jär­jestelmän rak­en­tamis­es­ta – suurek­si jar­ruk­si sen uudistamisessa.”

    Mak­sa­vatko perus­tur­van varas­sa elävät kovan hin­nan liian tiukko­jen poli­it­tis­ten peri­aat­tei­den takia?

    “Olin näköjään syyt­tänyt demare­i­ta aivan aiheet­ta. Hei­dän kon­ser­vatismin­sa ei olekaan omaperäistä vaan kumpuaa palka­nsaa­ja­jär­jestöistä. Vielä pet­tyneem­pi olin kokoomuk­seen, joka jät­ti tyystin käyt­tämät­tä mah­dol­lisu­udet uud­is­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa kohti parem­paa kom­pro­mis­sia taloudel­lisen tehokku­u­den ja sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den välillä.”

    Mitä poli­it­tisia kan­nus­timia näi­den asioiden kor­jaamisek­si puuttuu? 

    Ääniäkö ei saa­da tarpeek­si niiltä tahoil­ta, joi­ta asia koskee?

    Toisaal­ta köy­hien toimeen­tu­lon kun­toon lait­ta­mi­nen vaikut­taa mei­hin kaikki­in, sehän ehkäisee mui­ta ongelmia ja siten säästää sitä kaut­ta varo­jamme. Tätä taus­taa vas­ten poli­it­ti­nen kan­nustin voisi syn­tyä siitä, että myy tämän asian sit­ten vaaleis­sa kaikille äänestäjille ja saa siitä ääniä. Ajatel­laam­pa jos esimerkik­si Kokoomus olisi ollut aja­mas­sa uud­is­tuk­sia lävitse, olisi ollut mie­lenki­in­toista nähdä vaaleis­sa miten vaikut­taisi hei­dän kan­natuk­seen­sa, jos tämän asian olis nos­tanutkin vaaleis­sa esiin?

    Vasem­mis­ton osalta kuulin mie­lenki­in­toisen näkökul­man tähän asi­aan. Jos vasem­mis­to lait­taisi köy­hien asioi­ta kun­toon, niin mitä poli­ti­ikkaa ne sen jäl­keen sit­ten tek­i­sivät, kun ei voisi vaa­tia oikeis­tol­ta köy­hien asioi­hin paneutumista?

  7. “Van­hempi lap­si voidaan pan­na päivähoitoon, vaik­ka äiti on nuorem­man kanssa kotona. Erim­ielisyyt­tä on siitä, onko tämä oikein vai väärin, mut­ta siitä ei voi olla erim­ielisyyt­tä, että se lisää julk­isia menoja.”

    Ei tämäkään ihan näin suo­ravi­ivaista ole. 

    Yleen­sä lapsen pane­miselle päivähoitoon on jokin perustel­tu syy: van­hem­mat epäilevät esimerkik­si, että esikoises­sa on jotain “eri­ty­isyyt­tä”, jon­ka vuok­si tarvi­taan päiväkodin tukea, mut­ta vielä ei ole mitään diag­noosia, tms. joka tämän paikan saamisen varsi­nais­es­ti oikeut­taisi. Se eri­ty­isyys saate­taan havai­ta päivähoi­dos­sa juuri sinä vuon­na, kun äiti hoitaa vau­vaa kotona. Mitä nopeam­min täl­lainen huo­mataan ja kuntout­ta­vat toimet aloite­taan, sitä varmem­min laps­es­ta kas­vate­taan kelpo veron­mak­sa­ja eikä tukien varas­sa notku­jaa. Myös esimerkik­si väsynyt äiti, jon­ka lap­sil­la ei ole juurikaan kon­tak­te­ja ulko­maail­maan, voi pitem­män päälle tul­la yhteiskun­nalle kalliiksi.

  8. Oliko hyv­in­voin­ti­val­tio­ta pakko kar­sia? Ehkä, mut­ta lisäk­si Suo­mi on jostain syys­tä valin­nut mata­lam­man vero­pros­entin kuin Ruot­si, Tan­s­ka ja Belgia.

  9. AZ aina roiskuu kun rap­ataan. Täl­lä pal­stal­la kir­joi­tusvirheet yms. ovat aivan tosi­asi­aa. hHyVä Osmo Ja kUmPPaNIT.

  10. “Rahoituk­sen kannal­ta olen­naista on pitää huol­ta työl­lisyy­destä ja jopa nos­taa sitä. Suomes­sa työl­lisyysaste jämähti 1990-luvun laman jäl­keen vähän alle 70 pros­ent­ti­in kuin se muis­sa Pohjo­is­mais­sa on pitkälti yli seit­semänkym­men­tä pros­ent­tia… Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme tar­joa­ma tur­va on jäämässä jäl­keen muista Euroopan maista. Jär­jestelmä tuot­taa kohtu­ut­toman korkean rak­en­teel­lisen työttömyyden.”
    Ei dys­funk­tion­aa­li­nen sosi­aal­i­tur­van ja vero­tuk­sen yhdis­telmä ole ain­oa syy rak­en­teel­liseen työt­tömyy­teen. Suomen merkit­tävä ero mui­hin Pohjo­is­mai­hin ja Euroopan mai­hin on alhaisem­pi kaupungis­tu­misas­te. Työt­tömyys meil­läkin on pahin­ta haja-asu­tusalueil­la, meil­lä on niitä on vain paljon enemmän.

    Yksi tähän liit­tyvä ongel­ma on että val­takun­nal­lis­es­ti yht­enäiset tuki­rak­en­teet on epäop­ti­maal­isia niin maal­la kuin kaupungis­sa, ja tästä seu­raa “että kaupungeis­sa toimeen­tu­lo­tu­ki takaa melkein aina parem­man tulota­son kuin työ­markki­natu­ki asum­istuel­la terästet­tynä.” Tan­skas­sa voi olla saman­laiset tuet eri puo­lil­la kos­ka koko maa on suh­teel­lisen homogeeni­nen, Suomes­sa alueet poikkea­vat suuresti toi­sis­taan, esimerkik­si asumiskus­tan­nusten osu­us menoista.

  11. az,

    Mikäli aiot ansai­ta kir­jan kom­men­toimal­la oikeinkir­joi­tus­ta, on var­masti hyvä ker­ra­ta kielioppi. 

    Alis­tuskon­junk­ti­ol­la alka­va sivu­lause on erotet­tu pilkul­la päälauseesta maail­man sivu suomen kielessä. 

    En myöskään ymmär­rä, mikä vika on ilmais­us­sa “tul­la jonkin asian piiriin”.

    Veikkaan­pa, että Osmo toivoo sisältöön kohdis­tu­via kom­ment­te­ja pilkkusään­tö­jen sijaan. Sitä puol­ta varten on muun muas­sa kustannustoimittaja.

  12. Jotenkin tun­tuu siltä, että OS:n odotuk­set komiteal­ta oli­vat ide­al­is­tiset ja naiv­it. Kos­ka OS on kokenut ja osaa­va poli­itikko, olisin odot­tanut häneltä enem­män poli­it­tista real­is­mia ja tilan­neta­jua. Mut­ta toisaal­ta ilman naivia ide­al­is­mi­aan OS ei olisi koskaan jak­sanut komiteaan lähteä. Arvostan sitä, että hän lähti sinne ja viit­sii edelleen kaivaa aihepiiriä.

    Tietenkin Hyssälä aset­ti komitealle ylevät tavoit­teet. Mut­ta kepun todel­lise­na tavoit­te­na lie­nee kuitenkin ollut ajaa tiet­tyjä omien etu­ryh­mien­sä etuja. 

    Esimerkik­si taku­ueläke on ollut pitkään kepulle tärkeä asia. Taku­ueläke on maat­aloustuen jatko­ra­ha eri­tyis­es­ti niille maat­alo­jen eläkeikäisille emän­nille, jot­ka eivät ole koskaan viitsi­neet mak­saa omas­ta pus­sis­taan kun­nol­lisia työeläke­mak­su­ja kuten työn­tek­i­jät pakote­taan tekemään.

    On myös naivia kuvitel­la, että kokoomus halu­aisi ajaa köy­hien asi­aa perus­tur­van tasoa korot­ta­mal­la. Hei­dän­hän tavoit­teena on puo­lus­taa rikkaiden etu­ja. Tämä näkyy hal­li­tuk­sen veronalen­nuk­sis­sa. Rikkaiden etu­jen ajamista jar­rut­taa se, että Kataisen pitää samal­la huole­htia vaalivoitos­ta. Sik­si Katainen ei uskalla avoimesti sotia palka­nsaa­jia vastaan.

    Kun kepun ja kokoomuk­sen lähtöko­h­dat ovat mitkä ovat, niin on ymmär­ret­tävää, että palka­nsaa­ja­jär­jestöt ja demar­it aset­tau­tu­i­v­at puo­lus­tuskan­nalle eivätkä olleet halukkai­ta avoimen luo­vasti uud­is­ta­maan koko järjestelmää.

    Sama asetel­ma näkyy nyky­hal­li­tuk­sen toimin­nas­sa. Kokoomus ja kepu ovat saa­neet asioitaan aje­tuk­si min­ulle sin­ulle jakope­ri­aatt­teel­la. Vihreät ovat olleet naivi apupuolue, jon­ka uskot­tavu­us lop­ullis­es­ti tul­laan jyräämään kevään ydinvoimapäätöksessä.

    1. En kuvitel­lut kokoomuk­sen pyrkivän perus­tur­van nos­tamiseen, mut­ta luulin hei­dän tavoit­tel­e­van sitä, että köy­hä voisi paran­taa tilan­net­taan työtä tekemällä.

  13. Osmo:

    Yhtälöä han­kaloit­ti se, että rak­en­teelli­nen työt­tömyys oli nousi 1990-luvun laman aikana ja on sen jäljiltä jäänyt korkeaksi.

    ylimääräi­nen oli-sana työt­tömyy­den jälkeen…

    En ymmär­rä mik­si olet pet­tynyt demarei­hin kun ne toimi­vat rahoit­ta­jien­sa edel­lyt­tämäl­lä taval­la. Toimi­iko joku toinen puolue muka­mas toisin?

    Ric­ca­do:

    Demar­it eivät tun­nu ole­van kiin­nos­tunei­ta oikein mistään?

    Demar­it ovat ihan samal­la taval­la kiin­nos­tunei­ta rahoituk­ses­taan kuin muutkin puolueet. Äänestäjät ovat puolueille vält­tämätön paha, jota pitää kosiskel­la retori­ikalla ja päätök­set tehdään niin, että rahoit­ta­jat ovat tyytyväisiä.

  14. Nim­imerk­ki azille halu­an ker­toa, jot­ta päälauseen ja sivu­lauseen saa aina erot­taa toi­sis­taan pilkul­la. Sivu­lauseen tun­nus on muun muas­sa se, että se alkaa alis­tuskon­juk­ti­ol­la: että, jot­ta, kos­ka, kun, jos, vaik­ka, niin kuin, sil­lä jne. Päälauseen taas yleen­sä tun­nistaa siitä, että se ei ole sivulause.

    No, itse asi­as­ta sen ver­ran, että onko­han tässä kir­japro­jek­tis­sa nyt kan­nus­timet kohdal­laan? Kir­jail­i­jamme voisi edes luva­ta lait­taa avus­ta­jien nimet esipuheeseen. Minus­ta voisi kir­joit­taa: kiitok­sen ansait­see myös Pilkun­vi­ilaa­ja alis­tuskon­juk­tion ja pilkun käyt­töä koskev­as­ta ohjeesta.

    Oikean­laiset kan­nus­timet ovat nimit­täin tärkeä asia jos et ole sat­tunut asi­aa ajattelemaan.

    1. Riip­puu nyt vähän siitä, mihin suun­taan kom­men­toin­ti ete­nee. Var­maankin ahk­er­impia kom­men­toi­jia tul­laan kiittämään.

  15. Jos ajat­telee Kokoomuk­sen toim­intaa, niin eikö olisi kuitenkin pidem­mäl­lä tähtäimel­lä kan­nat­tavam­paa, tehdä sel­l­aisia toim­inta­malle­ja ja tukimuo­to­ja, jot­ka lyhen­tävät köy­hyy­den kestoa, ehkäi­sevät syr­jäy­tymistä ja mui­ta ongelmia, joiden hoit­a­mi­nen myös maksaa?

    Jos ihmi­nen saadaan omille jaloilleen, pääsee sen jäl­keen töi­hin, tai rupeaa yrit­täjäk­si niin onhan se ihan eri­lainen vai­h­toe­hto siihen ver­rat­tuna, että säästetään edelleen perus­tur­vas­sa ym. ja ihmiset ovat perus­tur­van tai toimeen­tu­lotuen vankeja.

    Kokoomuk­sen osalta luulen, että kyse on hei­dän omien poli­it­tis­ten ym. resurssien­sa opti­moimis­es­ta ja keskit­tymisessä niihin asioi­hin, jot­ka liit­tyvät hei­dän äänestäjiinsä.

    Se mitä Kokoomus tavoit­telee omien äänestäjien­sä lisäk­si, niin on niitä työläis­ten ääniä, kos­ka sieltä voisi saa­da enem­män ääniä, kuin mitä köy­hien kesku­ud­es­ta saa. Vrt. kun­nal­lis­vaa­likam­pan­ja ja työväen presidentti.

  16. Eli­na, paljon kir­jo­ja luke­vana tiedän, että niis­sä on run­saasti kir­joi­tus- ja kieliop­pivirheitä. Kus­tan­nus­toimit­ta­jien työ on aika kiireistä eikä kir­jo­ja käy­dä lävitse kam­man kanssa.

    Piirin -> piiri­in on esimerkik­si sel­l­ainen virhe, jos­ta Word ei huomauta.

    Tuos­ta ekas­ta virk­keestä en ollut itse var­ma. vrt. “Aurinko pais­toi kun pelasimme jalka­pal­loa.” Lyhyt google­tus viit­taisi siihen suun­taan, että molem­pia, pilkkua ja pilkun pois jät­tämistä käytetään. Virk­keen myös lukee suju­vasti tauot­ta tai tauon kanssa, joten sekään ei selkeytä kysymystä.

    Sil­lä ei ehkä muu­toin olisi mitään väliä, mut­ta jos se on kir­jan aloit­ta­va virke, niin joku asi­as­ta tietävä voisi ehkä tarken­taa. Voi hyvin olla, että olin väärässä.

  17. Sep­po S: “Esimerkik­si taku­ueläke on ollut pitkään kepulle tärkeä asia. Taku­ueläke on maat­aloustuen jatko­ra­ha eri­tyis­es­ti niille maat­alo­jen eläkeikäisille emän­nille, jot­ka eivät ole koskaan viitsi­neet mak­saa omas­ta pus­sis­taan kun­nol­lisia työeläke­mak­su­ja kuten työn­tek­i­jät pakote­taan tekemään.”
    Kyl­lä maat­alo­jen emän­nät mak­sa­vat työeläke­mak­su­ja samoin perustein kuin muutkin työelämässä mukana ole­vat. Ongel­ma on vain maat­alouden tuot­ta­ma huono työ­tu­lo, joka johtaa huonoi­hin eläkkeisi­in nykyjärjestelmässä.

  18. En mal­ta olla kom­men­toimat­ta taasen tätä(kin) keskustelua. Asi­as­ta keskustelemisen sijaan ihmisiä kiin­nos­taa enem­män kieliop­pivirheet ja tois­t­en kom­men­toi­jien kom­ment­tien kom­men­toin­ti. Herätkää !Pysykää asiassa.
    Mielestäni SATA-komitean ongel­mana on sama kuin monil­la muil­lakin julk­ishallinnon pro­jek­teil­la, han­kkeil­la ja organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­sil­la. Rak­en­teet ovat olleet ole­mas­sa jo pitkään eikä niitä voi­da muut­taa hel­posti. Edgar Scheinia mukaillen monista arvoista ja toim­intatavoista on tul­lut jo organ­isaa­tioiden peru­so­le­tuk­sia. Nämä pitäisi tun­nistaa ja muu­tok­sen pitäisi lähteä sieltä, eikä siten että tehdään miet­intö tai peruste­taan komitea asianti­lan muuttamiseksi.
    Näen pro­jek­teis­sa myös seu­raa­van ongel­man. Ilmeis­es­ti pro­jek­tit on lainat­tu julkiselle puolelle liike-elämästä ja sik­si että pro­jek­tien tulok­sia voidaan tarkastel­la edes jol­lain taval­la (raportin tai muiden tulosten avul­la), päin­vas­toin kuin organ­isaa­tioiden. En ole var­ma, kuin­ka hyvin nämä pro­jek­tit sopi­vat julkiselle puolelle. Pääasi­as­sa julkisen puolen organ­isaa­tiot ovat pöhöt­tyneitä lin­jaor­gan­isaa­tioi­ta eivätkä matri­isior­gan­isaa­tioi­ta kuten liike-elämässä.
    Vielä yksi syy komiteatyösken­te­lyn vaikeu­teen on mielestäni jo Osmonkin kuvaa­ma. Suomes­sa hallinnos­sa oma posti on totut­tu pitämään itsel­lä (saavute­tu­ista eduista on pidet­tävä kiin­ni) eikä siitä voi luop­ua, ei sit­ten mitenkään. Tämä näkyy myöskin perusteluis­sa, hallinnon päätösten perusteluina on aika usein se, että vedo­taan jo ole­mas­sa ole­vaan toim­intat­a­paan omana perustelu­naan (“näin meil­lä on aina tehty”) eikä voi­da ajatel­la päätök­sen ole­van väärä tai että sitä voisi muut­taa. Sehän merk­it­sisi väärässä olemisen mahdollisuutta.
    Joku viisas sanoi aikoinaan “byrokra­tioiden tärkein tarkoi­tus on oikeut­taa oma ole­mas­saolon­sa”. Tätäkään ei kan­na­ta unohtaa.

  19. >“Vielä 1980-luvul­la hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme oli hyvä ja halpa”
    Toiv­ot­tavasti tälle väit­teelle tulee oma lukun­sa kir­jas­sa, olisi kiva peila­ta mikä teki 80-luvus­ta niin kultaisen.

    Olet Osmo saanut aivan liikaa kom­ment­te­ja liian lyhyessä ajas­sa. Ei näitä ehdi lukea 🙂

  20. Ensim­mäi­nen kap­pale ja lop­pu kohdas­ta “Minä suh­tauduin Komitean työhön hyvin innos­tuneesti.” eteen­päin ovat hyvät. Väliosas­sa menet liian syvälle yksi­tyisko­hti­in ja analysoit liian pitkälle. Tämä vie jän­nitet­tä kir­jan sisäl­löltä. Ker­rot taval­laan juo­nen jo etukäteen. 

    Mikäli kyseessä on tosi­aan alkukap­ple, pitäy­dy mielu­um­min tehtävä­nan­non tyyp­pisessä käsit­telyssä ja jätä pois syvem­pi ana­lyysi ja yksi­tyisko­h­dat. Pelikent­tää voit tietysti kevyesti analysoi­da ja osoit­taa poli­it­tiset jän­nit­teet, mut­ta ei liikaa, jot­tei luk­i­ja heti arvaa miten tulee käymään. 

    Ymmär­rän kyl­lä, että lähin­nä kir­j­a­sit asioi­ta myöhempää käsit­te­lyä varten, mut­ta lop­ulliseen alkukap­paleeseen pitää jät­tää kihelmöivä jän­nite, joka kir­jan mit­taan nousee huip­pu­un­sa, kun tais­telet kokon­ais­val­taisen näke­myk­sesi puoles­ta, ja joka viimein latis­tuu komitean lop­pu­ra­portin pettymykseen. 

    Lataa alkukap­paleeseen suuret odotuk­sesi, kun yllät­täen pääset tekemään juuri sitä, mis­tä olit aina haaveil­lut. Draa­man kaari nääs!

  21. “Yleen­sä lapsen pane­miselle päivähoitoon on jokin perustel­tu syy: van­hem­mat epäilevät esimerkik­si, että esikoises­sa on jotain “eri­ty­isyyt­tä”, jon­ka vuok­si tarvi­taan päiväkodin tukea, mut­ta vielä ei ole mitään diag­noosia, tms.”

    Eihän tuo­hon tarvi­ta kuin pieni puhe­vi­ka esim ärrävi­ka. Meil­läkin nuorem­man puhe­viko­ja kor­jat­ti­in päiväkodissa.

    Itse asi­as­sa Suo­mi on ain­oi­ta EU-mai­ta, jois­sa esik­oulu on mak­sulli­nen, kos­ka se on liitet­ty päivähoitoon.

    Mikäli päivähoito kiel­letään ‚jos van­hempi on kotona, niin osa lap­sista jää näsi­iä puhe­viko­jen kor­jausten ulkop­uolelle ja samoin esikoulunkin.

  22. “Vielä 1980-luvul­la hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme oli hyvä ja halpa””

    Näin­hän se oli, työl­lisyys oli 75 % ja työt­tömyys 2 % eikä val­ti­ol­la ollut velkaa.
    Vielä 80-luvul­la oli voimas­sa ns lep­päsen laki eli 6 kuukaut­ta työt­tömänä olleelle piti yhteiskun­nan jär­jet­sää työpaikka.
    Kyseessä oli oikea työ­suhde, ei nykyisen työmin­is­terin aja­ma orjatyösuhde .

  23. Kärkkäi­nen,

    Etkö juuri ITSE kärkkäästi kom­men­toi tois­t­en kom­men­toi­jien kommentteja?

    Ja mitä se oikeas­t­aan sin­ulle kuu­luu, mitä tek­ste­jä tääl­lä on ja miten keskustel­laan. Ain­oas­taan Osmol­la on siihen oikeus puuttua. 

    En kuitenkaan mal­ta olla sanomat­ta, että käytä kap­pale­jako­ja, jos toiv­ot jonkun luke­van kir­joituk­sesi lop­pu­un. Minä en ainakaan jaksanut. 

    ++++++++++

    Olen samaa mieltä muu­ta­man kom­men­taat­torin kanssa siitä, että johdan­tolu­vuk­si aloi­tus on liian yksi­tyisko­hti­in menevä. Mut­ta kuten Osmo seu­raavas­sa postauk­ses­sa sanoo, kyseessä on vas­ta luon­nos­telu­vai­he. Näin ollen nimeno­maan epä­selvät koh­dat ja mah­dol­liset väärinymmär­ryk­set ovat kiin­nos­tuk­sen keskiössä.

  24. Liian van­ha,

    Viralli­nen esik­oulu ei ole Suomes­sa mak­sulli­nen, vaan ilmainen kaikille lap­sille. Se on toki vapaae­htoinen poiketen tässä monista muista maista. 

    Puhe­viko­jen kor­jauk­seen ei tarvi­ta päiväkoti­hoitoa, vaan puheter­api­aa. Tämän saami­nen ei liity mil­lään tavoin päiväkoti­toim­intaan osallistumiseen. 

    Yksit­täis­ten kir­jain­ten puut­tumiseen lapsen puheessa tai väärin­lausumiseen, saa hoitoa yleen­sä vas­ta kouluiässä. Tätä ennen odotel­laan, että luon­to tekee tehtävän­sä, kuten useim­miten tekeekin. 

    Puheter­api­an tarve kar­toite­taan neu­volas­sa, jos on aihet­ta epäil­lä dys­fasi­aa tai muuten vain taval­lisu­ud­es­ta poikkeavaa puheen viivästymää.

  25. Osmo: “Var­maankin ahk­er­impia kom­men­toi­jia tul­laan kiittämään.”

    Ei kai pidä kan­nus­taa ahk­e­ria vaan älykkäitä kom­men­toi­jia. Parhaat ovat tiet­ty sekä että. Hmmm … täy­tyy vielä kor­ja­ta: Tyh­mä ja ahk­er­akin kom­men­toi­ja on mah­dolli­nen yhdis­telmä, kun­han se ahkeru­us keskit­tyy tiedon han­kkimiseen ja pros­es­soin­ti­in eikä tänne kir­joit­telu­un. Aika nerokas metakom­ment­ti, vaik­ka itse sanon.

    Tämä on poten­ti­aalis­es­ti tosi mie­lenki­in­toinen pro­jek­ti. Mut­ta onnis­tuuko se näin struk­tur­oimat­tomasti ja ilman oikean­laisia ja julk­i­lausut­tu­ja kan­nus­timia? Vai onnis­tuuko se nimeno­maan siksi?

    Jois­sain keskusteluryh­mis­sä luk­i­jat saa­vat pisteyt­tää muiden kom­ment­te­ja ja vielä jos­sain kom­men­tit jär­jestetään pistey­tyk­sen mukaan. En tiedä saako Word­Pres­si­in edes pistey­tys­tä — tai pikem­min kai, kuin­ka hel­posti sen saa — mut­ta jos saisi se voisi antaa merkit­tävääkin lisäar­voa kir­japro­jek­tille. Lisäk­si voisi luva­ta, että pistey­tyk­sen mukaan arvoste­tu­im­mik­si osoit­tau­tunei­ta kom­men­toi­jia kiitetään esipuheessa.

    Miten muut vas­taa­vat pro­jek­tit ovat onnis­tuneet? Sitä voisin selvitel­lä jos olisin ahk­era (lyhy­itä pää- ja sivu­lau­sei­ta ei ole vält­tämätön­tä erot­taa toi­sis­taan pilkulla).

  26. OS:

    Bau­molin mukaan työn tuot­tavu­us nousee yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, eri­tyis­es­ti hel­posti automa­ti­soitavas­sa teol­lisu­udessa paljon nopeam­min kuin julk­i­sis­sa palveluis­sa, kos­ka esimerkik­si opet­ta­ja ei voi opet­taa nopeammin.

    Eikös tämä ole ilmi­selvä ongel­ma mittarissa?
    Opet­ta­jan tuot­tavu­ushan selvästi riip­puu oppi­laiden tulev­as­ta tuot­tavu­ud­es­ta. Näin ollen opet­ta­jan tuot­tavu­us kas­vaa jatku­vasti, mikäli yksi­tyisen sek­torin tuot­tavu­us ker­ran paranee.
    Tiedä sit­ten minkälaisia bud­jet­ti­jär­jeste­lyjä tämä ajat­te­lu­ta­pa vaatisi.

    Ric­car­do:

    Mik­sei Kokoomus ymmär­rä näitä pieni­palkkaisten, toimeen­tu­lo­tukea saavien työl­listymis­loukku­ja, kan­nustin­loukku­ja, kun sen muuten kaik­ki loukut niin hyvin löytää?

    Kokoomus ei halua ymmärtää. Se on puolueen ja sen kan­nat­ta­jien ide­olo­gian vas­taista. Sen vuok­si puolueen ehdokkaiden “huoli” köy­histä on kuu­lostaa aina niin huvittavalta.

  27. Viralli­nen esik­oulu ei ole Suomes­sa mak­sulli­nen, vaan ilmainen kaikille lap­sille. Se on toki vapaae­htoinen poiketen tässä monista muista maista. 

    Puhe­viko­jen kor­jauk­seen ei tarvi­ta päiväkoti­hoitoa, vaan puheter­api­aa. Tämän saami­nen ei liity mil­lään tavoin päiväkoti­toim­intaan osallistumiseen. 

    Ainakin minä mak­soin päivähoit­o­mak­sua myös siltä ajal­ta kun lapseni kävivät esikoulua.
    On lähin­nä sair­vartelua väit­tää, että esik­oulu ei olisi mak­sulli­nen, jos päiväko­tio­su­ud­es­ta maksetaan.

    Samoin päiväkoti han­k­ki puheter­apeutin kor­jaa­man lieviäkin puhe­viko­ja, kos­ka jo alku­vai­heessa ne on helpom­pi kor­ja­ta kuin kouluiässä.

    Itse asi­as­sa koulukin toimii varas­tona ja ilmaise­na sel­l­ise­na. Alun perin koulu perustet­ti­in vas­ra­tok­si, sil­lä teol­lis­tu­misen yhtey­dessä lapset jäivät var­tioimat­ta kaduille ja suu­ri­na jengeinä heistä tuli vaar­al­lisia häirikkölaumoja.
    Kansan sivistämi­nen on aina ollut tois­si­jainen tavoite

  28. Liian van­ha,

    Ei se mitään saivartelua ole jos esik­oulu on maksuton. 

    Se vain on maksuton! 

    Jos sen lisäk­si lap­si tarvit­see päivähoitoa iltapäivisin, niin se on mak­sullista. Mikä tässä on epä­selvää? Eli laps­esi ovat olleet ilmeis­es­ti kokopäivähoi­dos­sa myös esik­ouluikäis­inä. Mak­soit siis iltapäivätunneista. 

    Päiväkoti ei myöskään han­ki mitään puheter­apeutin palveui­ta, mut­ta voi toki tukea niiden hankinnassa. 

    Puheter­api­a­palve­lut ovat aivan yhtä lail­la koti­lap­sien saatavilla.

  29. Elina&Liian van­ha. Min­ul­la ei ollut pääl­lim­mäisenä mielessä puhe­vi­at, vaan autismin kir­joon liit­tyvät lievät eri­ty­isyy­det. Yleen­sä niihin kuntoutuk­se­na on mm. päiväkoti, jot­ta lap­si oppii ole­maan ikäis­ten­sä kanssa. Leikkipuis­tois­sa tms. se ei vält­tämätt­tä onnis­tu, kos­ka nämä voivat olla “niitä pikkuisen out­o­ja lap­sia, jot­ka leikkivät usein yksin”. Hyvässä päiväkodis­sa ammat­ti­taitoiset työn­tek­i­jät pystyvät ohjaile­maan lap­sia niin, että myös nämä lapset har­joit­tel­e­vat yhteisleikkiä ja ryh­mässä toimimista. 

    Neu­volas­ta saa hyvin apua kyl­lä, jos osaa jotain ongel­maa epäil­lä. Kun monil­la van­hem­mil­la ei ole koke­mus­ta lap­sista ennen kuin sel­l­aisen saa­vat, niin sitä ei vält­tämät­tä osaa mitään epäillä. 

    Eikös se ilmainen esik­oulu ala monis­sa mais­sa jo kolmi‑, neli- tai viisivuo­ti­aana eikä toim­inta juurikaan meikäläis­es­tä päivähoi­dos­ta eroa? Net­ti­tut­tu ker­toi, että sak­salainen Haus­frau vie kolmivuo­ti­aansa päiväkotiin/esikouluun, vaikkei edes olisi niitä nuorem­pia kothoidossa.

  30. Meil­läkin nuorem­man puhe­viko­ja kor­jat­ti­in päiväkodissa.

    Sil­loin kun minä olin pieni ja ärrävikainen niin puheter­apia aloitet­ti­in nimeno­maan seit­sämän vuo­den iässä. Pienen har­joit­telu­a­jan jäl­keen ter­apeut­teni tote­si että poi­ka puhuu ja lausuu oikein hyvin kun vaan malt­taa ajatel­la mitä sanoo. Yksi syy mik­si kas­va­mal­la nuo puhe­vi­at häviävät, sem­moinen keskiver­to viisivuo­tias poikalap­si jol­la on enem­män asi­aa kuin kie­len motori­ik­ka antaa myöten on vähän väk­isinkin jotenkin puhe­vikainen, ja yleen­sä tämä kor­jau­tuu ajan kanssa.

  31. Pojan päiväkotiryh­män nip­pa nap­pa viisivuo­tias kävi puheter­api­as­sa. Tarkem­pia yksi­tyisko­htia en tiedä, mut­ta kyse ole reip­paasti alle kouluikäis­es­tä, jol­la oli ärrä täysin hukassa.

  32. “Ei se mitään saivartelua ole jos esik­oulu on maksuton. 

    Se vain on maksuton! ”

    Kyl­lä minä mak­soin täy­den päivähoit­o­mak­sun vaik­ka lapset oli­vat ns esikoulussa.
    Koko päivähoit­o­mak­su per­itään jos lap­si on use­asti enem­män kuin tuon 9 tun­tia hoi­dos­sa eli sil­loin esik­oulu ei vaiku­ta mak­sui­hin alentavasti.

    Eli laki on laa­dit­tu siten, että useim­mat van­hem­mat mak­sa­vat täy­den päivähoit­o­mak­sun vaik­ka lap­si käy “esik­oulua”
    Tuos­sa laina­su Kun­tali­iton sivuil­ta, joku oli asi­as­ta valittanut

    “Lisäk­si päätök­sessä tode­taan, että las­ten päivähoi­dos­ta annetun ase­tuk­sen mukaan osapäivähoito on enin­tään viisi tun­tia vuorokaudessa. Myös kun­nan­hal­li­tuk­sen vahvis­ta­mas­sa sosi­aali­palvelumak­su­jen tak­sas­sa osapäivähoito on enin­tään viisi tun­tia päivässä. Kos­ka lapset ovat olleet neljän tun­nin esiopetuk­sen lisäk­si päivähoi­dos­sa yli viisi tun­tia, sosi­aalilau­takun­ta on hallinto-oikeu­den päätök­sen mukaan voin­ut per­iä hei­dän hoi­dostaan kokopäivähoitomaksun.”

  33. “Vielä 1980-luvul­la hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme oli hyvä ja halpa””

    Siihen aikaan kun­nat tuot­ti­vat palve­lut itse eivätkä osta­neet johta­jien serkuil­ta kalli­ina ostopalveluina.
    Hyvä ver­tailu­pari ovat Oulu ja Espoo.
    Oulu tuot­taa päivähoitopalvelun­sa itse ja se on suurten kaupunkien halvin per lapsi.
    Espoo on ulkois­tanut eniten ja sen päivähoidon hin­ta per lap­si on korkein.

    Kun­tasek­torin ongel­ma on se, että niil­lä ei ole ostokoke­mus­ta ja osaamista.
    Palvelun­tuot­ta­jat puhu­vat paljon kil­pailus­ta, mut­ta se on vain harhau­tus­ta, todel­lisu­udessa he ovat hyvin vikke­liä sopi­maan hin­tata­sos­ta keskenään.
    Kun­nil­ta puut­tuu myös osaa­va valvon­ta ja hin­tata­soista heil­lä ei ole mitään käsitystä.

    Ulkois­tamisen tärkein sään­tö on, että jos ei ymmär­rä miten säästöt saavute­taan niin ei kan­na­ta ulkoistaakaan.
    Toinen sään­tö on, että saat vain niin hyvää laat­ua kuin kykenet valvomaan.
    Useim­mis­sa kun­nan ostamis­sa palvelui­ta ei ole laatu­valvon­taa lainkaan

Vastaa käyttäjälle Riitta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.