Kaupan kaavoitus

Kil­pailu­vi­ras­ton yli­jo­hta­ja Juhani Joki­nen näyt­tää ole­van huolis­saan siitä, että kun­tapäät­täjät suo­si­si­vat kaavoituk­ses­saan S‑ryhmää. En ota kan­taa muuhun maa­han, mut­ta tun­nen asi­aa jotenkin Helsin­gin vinkkelistä.

Mitään pul­mu­sia kaavoit­ta­jat eivät ole. Se, että IKEAn oli niin vaikea saa­da tont­tia Espoos­ta, ei ollut ihan sat­tumaa. Päivit­täis­myymälöi­denkin kohdal­la eri­laista koti­in­päin vetoa on ollut. Kun kat­soo S‑ryhmän markki­nao­su­ut­ta Helsingis­sä nyt, voisi kuvitel­la, että päät­täjät ovat sitä räikeästi suosi­neet, ja näin­hän väit­tää myös K‑ryhmä.

Joskus olin pikem­minkin havait­se­vani K‑ryhmän suosimista eri­tyis­es­ti kokoomuk­sen toimes­ta. Elan­to pär­jäsi myös aika hyvin. Elan­nos­sa on kaupunkisu­un­nit­telua aina arvostet­tu; oli­han kiireisel­lä pääjo­hta­ja Yler­mi Run­gol­la aikaa niinkin aikaa vievään vapaa-ajan har­ras­tuk­seen kuin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan puheen­jo­hta­jana toimimiseen.

Tästä huoli­mat­ta Helsingis­sä olti­in hyvin tas­a­puolisia. Tont­te­ja sai­vat vuoron perään Kesko, Elan­to, HOK, SPAR ja Pajunen Oy/ALEPA. Nyt yri­tyskaup­po­jen tulok­se­na neljä viimek­si mainit­tua kuu­lu­vat kaik­ki HOK/Elantoon, joten tämän puljun markki­nao­su­us on aika iso. Helsingiltä ei nois­sa yri­tyskaupois­sa kysyt­ty mitään, kil­pailu­vi­ras­tol­ta kaiketi kysyttiin.

Minus­ta yhteiskun­nan olisi otet­ta­va johta­va ase­ma kaup­pa­paikko­jen suun­nit­telus­sa. ERn toi­vo Idea­parkkien kaltaisia kyhäelmiä tänne. Idea­parkin voi yrit­tää estää kieltämäl­lä sen, mut­ta tämä edel­lyt­tää, että ympäristömin­is­teri on asi­as­sa mukana. Aina tulee uusia min­is­tere­itä, joten kiel­tolin­jaan ei voi luottaa.

Kaup­po­ja ei yleisen edun nimis­sä pitäisi lait­taa huonoille paikoille, mut­ta kaup­pi­aan etu se voi joskus olla, kos­ka maa­ta saa huonol­ta paikalla ilmaisek­si. Pieni kaup­pa ei men­esty­isi keskel­lä ei mitään, mut­ta jät­ti­mar­ket voi menestyä.

Tämän voi estää vain sil­lä, että yhteiskun­ta tar­joaa hyviltä paikoil­ta riit­tävästi hyvää kaup­pati­laa. Kunta/maakunta siis suun­nitelkoot kaup­paverkon ja luovut­takoon sit­ten ton­tit tar­jouskil­pailu­jen perus­teel­la kau­palle. Kil­pailun pitäisi sään­nöiltään olla sel­l­ainen, ettei yksi ketju voi voit­taa kaikkia tontteja.

On aika kor­rup­tioaltis tie, että kaup­paketjut etsivät sopivia tont­te­ja, eri­tyis­es­ti niitä, joiden kaavamerk­in­tä on vähän epämääräi­nen, ja junail­e­vat itselleen sopi­van kaa­van. Yhteiskun­ta kaavoit­takoot, pienet mar­ketit kun­tien päätök­sil­lä ja suuret maakun­nan päätök­sel­lä, kos­ka yhteiskun­ta kan­taa vas­tu­un myös kaa­vat­aloud­es­ta ja liiken­teestä, mut­ta tar­jotkoon ton­tit reilun kil­pailun tulok­se­na halukkaille.

52 vastausta artikkeliin “Kaupan kaavoitus”

  1. Keskite­tyn kaupunkisu­un­nit­telun tulok­se­na on syn­tynyt esimerkik­si Itäkeskus. “Väärän” suun­nit­telun poh­jal­ta syn­tynei­den kaup­pakeskusten erona siihen on, että niiden yhtey­dessä ei ole metroase­maa — ja ehkä se, etteivät ole niin mas­si­ivisen rumia ja epä­muo­toisia kom­plek­se­ja. Yhteistä kaup­pakeskuk­sille on, että urbaanin ympäristön kanssa niil­lä ei ole mitään tekemistä. Jopa Kampin kaup­pakeskus on kuin kap­pale lähiöarkkite­htu­uria kaupun­gin keskus­taan tuotuna.

  2. Vähit­täiskau­pan suuryk­sikön kaavoit­ta­mi­nen on jo nykyisel­lään melkoisen prose­du­urin takana, eikä se tai­da sen helpom­mak­si tai vaikeam­mak­si tul­la min­is­ter­istä riippumatta.

    Samaan kori­in on nyt jou­tu­mas­sa myös tilaavievän kau­pan suuryk­siköi­den sijoit­ta­mi­nen, joka minus­ta tun­tuu vähän ylilyön­niltä. Tilaavievää kau­paa on esim juuri Ikean tai autokau­pan tyyp­piset han­kkeet. On tietysti tot­ta, että tilaavievän kau­pan rajan­ve­to on joskus han­kalaa, mut­ta ei voi olla oikein että nykyi­nen tilanne taval­laan betonoidaan. Uusia yrit­täjiä ei markki­noille voisi käytän­nösssä enää tul­la, kos­ka tule­vien kaup­pa­paikko­jen hin­nat oli­si­vat liian korkeita.

    Vihdin Idea­parkin epäedullisu­ut­ta en ole oikein ymmärtänyt. Siitähän kul­kee joka tapauk­ses­sa auto­ja ohitse kym­meniä tuhan­sia vuorokaudessa. Nythän sieltä käy­dään var­maankin kaup­pakeskuk­sis­sa ehkä Espoos­sa? Kun nyt ollaan muu­tatet­tu jo ihmiset maalle niin kai siel­l­lä täy­tyy pystyä myös palvelui­ta tuottamaan.

    Yleen­säkin käsit­tääk­seni kau­pan sijoit­telul­la ei ole saman­laista merk­i­tys­tä yhdyskun­nan kus­tan­nuk­si­in kuin on ihmis­ten vääräl­lä sijoit­telul­la, ja ihmiset on saatu jo onnis­tuneesti sijoitet­tua alueelle väärin. Sitä ei enää peruta. Järkevältä tässä tilanteessa tun­tu­isi se, että palvelui­ta vietåisi­in sinne mis­sä ihmisiä jo on palvelutyhjiössä.

    SOK:n suosimi­nen on kanssa kum­malli­nen mantra. En voi uskoa tuo­hon, mut­ta sen tiedän, että SOK on huo­mat­ta­van paljon akti­ivisem­pi kaup­pa­paikka­hank­in­nas­sa kuin esim. Kesko. SOK:n han­kkeet ovat myös aina kon­sernin han­kkei­ta, jol­loin riskinot­tokyky on parem­pi kuin kaup­pi­asve­toi­sis­sa projekteissa.

    Aika har­va kun­ta var­maankaan tänä päivänä alka­isi torp­paa­maan han­kkei­ta toteut­ta­jan nimen mukaan.

  3. Vihdin idea­parkin suurin syn­ti oli se, että sen nähti­in vievän asi­akkai­ta Helsin­gin kaupoil­ta. Vihtiläis­ten ja muiden ei näet olisi pakko ajaa enää helsinkiin/espooseen, jos lähempänä oli kauppoja.

    Ei kan­na­ta olla sin­isilmäi­nen Vapaavuoren moti­ivien suhteen.

  4. Kampin keskus on erit­täin hyödylli­nen ja käytän­nölli­nen sekä autonkäyt­tö­tarvet­ta vähen­tävä inno­vaa­tio. Täl­laisia ei todel­lakaan pidä kieltää.

    Soin­in­vaaran aja­tus on ainakin kahdel­la tapaa hyvä: kun raken­nu­soikeut­ta kaavoite­taan run­saasti, myös kau­pan, kansakun­ta voit­taa paljon lisää tilaa ja toim­intaa ja samal­la raken­nu­soikeu­den arvo putoaa, jol­loin kan­nustin kor­rup­tioon vähe­nee. Myös tuo huu­tokaup­pa on paras jakomekanismi.

    Kun vielä kaavoitet­taisi­in myös asun­to­ja korkeasti ja tiheästi, voisimme elää halvem­mal­la ja lev­eäm­min ja lähempänä palvelu­ja. Pelkästään noi­ta raken­nu­soikeuk­sia huu­tokaup­paa­mal­la kaupun­ki tek­isi ehkä kym­me­nien mil­jar­di­en voitot ja me asukkaat voit­taisimme suun­nilleen saman ver­ran lisää väljyy­dessä (vrt. nykyi­nen valmi­utemme mak­saa lisäväljyydestä). 

    Näin 10 miljoo­nan euron “Pajusen kirjasto/koululeikkauslistojen” aikana on käsit­tämätön­tä, miten 1000 ker­taa suurem­mat sum­mat eivät kiin­nos­ta päät­täjiä — onko tuo leikkaus­lista niin pikku juttu?

  5. Luulisin, että tämä kaavoituskysymys on suurin yksit­täi­nen asia, jos­sa min­ul­la on Osmon kanssa ns. näkemysero.

    Siitä olen samaa mieltä, että jos kaup­po­ja kaavoite­taan “hyvä veli porukalla”, kor­rup­ti­ol­la tai muil­la perusteil­la, joi­ta nyt tyyp­il­lis­es­ti ei voi hyväl­lä kat­soa, niin hom­ma on ns. perseestä. Tässä ei kovin paljoa eroa siihen, että että “kaikille jae­taan tas­a­puolis­es­ti” kaup­pa­paikko­ja. Minus­ta se näyt­tää lähin­nä siltä, että siel­lä etu­ryh­mät keskenään ovat sopi­neet asi­at tyyli­in “jokaiselle jotakin”, mikä ei ole yleiseen kor­rup­tioon ver­rat­en juurikaan parem­pi tilanne, varsinkaan kun kaup­po­jen kil­pailu on Suomes­sa muutenkin vähäistä…

    Mut­ta tämä ei ole vil­lakoiran ydin — vaikkakin sinän­sä merkit­tävä asia.

    Olen Osmon kanssa samaa mieltä siitä, että nämä moot­tori­tien var­teen raken­netut ostoskeskuk­set ovat taloudel­lis­es­ti, ihmis­ten viihtyvyy­den kannal­ta ja ekol­o­gis­es­ti huono­ja ratkaisu­ja. Tämä on mielipi­de, kos­ka kon­sis­ten­tisti tuo­ta ei olla pystyt­ty osoit­ta­maan mitenkään pitävästi (no ok. on joil­tain osin, mut­ta niin vähäisessä määrin, etten ala tuo­ta argu­ment­tia viljelemään).

    Mut­ta se näke­my­sero syn­tyy oikeas­t­aan siitä, että Osmon mielestä (ainakin kir­joit­telu­jen­sa perus­teel­la) vika on kaavoituk­sen “virheistä”. Minus­ta virhe on siinä, että olemme luoneet jär­jeste­lyn, jos­sa tuol­laiset kaavoituk­set ovat taloudel­lis­es­ti kannattavia.

    Tämän jär­jeste­lyn kan­nat­tavu­us nojaa viimekädessä siihen, miten liiken­nejär­jestelmät ovat raken­netut, miten kaavoitus­ta (palaan tähän!) on sään­nöstel­ty, miten vero­tus on jär­jestet­ty ja mien maan­omis­tu­solot ovat jakautuneet.

    Mut­ta nyt siihen varsi­naiseen point­ti­in: kaavoitus­ra­joi­tusten tiuken­nuk­set tuo­vat tosi­asial­lisia kus­tan­nuk­sia liike-elämälle (joka ne pöm­pelit rak­en­taa), jon­ka tietenkin kuluttajat/veronmaksajat lop­ul­ta mak­sa­vat. Helsingistä kat­soen pön­delle (Espoo, Van­taa, Kirkkon­um­mi…) rak­en­t­a­mi­nen on tosi­asial­lis­es­ti halvem­paa, kos­ka siel­lä kaavoit­ta­ja ei säätele joka ikistä pikku nyanssia. Onko se ihme sit­ten, että sinne syn­tyy kaiken­laista Jum­boa ja Ideaparkkia?

    Minä väitän, että sään­nöste­lyn lisäämi­nen, ainakin noin lähtöko­htais­es­ti, _pahentaa_ tilan­net­ta. Ja minus­ta oikea tapa kor­ja­ta ongel­ma on jär­jestää asia siten, että tuol­lainen raken­nustapa saadaan jol­lain tavoin tilanteeseen, jos­sa sitä ei akti­ivis­es­ti tue­ta (kuten nyky­isin tapah­tuu). Kaavoitus­normien tai kaup­pa­paikko­jen sään­nös­normien muut­telu toden­näköis­es­ti lisää vain kor­rup­tio­ta, mut­ta ei auta ongelmaa.

    Kari

    1. Kari ymmär­si tarkoituk­seni tasan päin­vas­tais­es­ti. Yritin esit­tää, että kun­tien, eri­tyis­es­ti Helsin­gin, tulisi kaavoit­taa enem­män hyviä kaup­pa­paikko­ja jot­ta kaup­pa ei tun­tisi tarvet­ta rak­enbtaa huonoille. Hyvä kaup­pa­paik­ka on sel­l­ainen kuin esimerkik­si Hert­toniemen metroase­ma. Kun näitä tar­jo­taan riit­tävästi, Idea­parkkia ei saa kan­nat­tavak­si. Nyt hyviltä kaup­pa­paikoil­ta on tar­jot­tu tilaa liian vähän.

  6. Asian vier­estä ehkä, mut­ta eipä jak­sa ottaa siitä huol­ta, että duop­o­lin toista toim­i­jaa kohdel­laan jos­sain pitäjässä kaltoin. Kiitos kau­pan rak­en­teen — “vapaan kil­pailun” — niin koko pohjoinen Suo­mi toimii rekkar­allin varas­sa, jon­ka etelän kulut­ta­ja sekä luon­to maksaa.

  7. Tästä on var­maankin ollut puhet­ta blo­gis­sa jo aiem­min (kiitos Osmolle kaikesta keskustelus­ta), mut­ta ker­tokaa­pas tyhmemmälle:
    Jos kaup­pa raken­netaan jon­nekin pel­lolle, niin toteaako kaupun­ki että “kauheasti liiken­net­tä tuol­la huonol­la tiel­lä” ja rak­en­taa parem­man tien vai mak­saako kaup­pa tiestä jotenkin?

    1. Jos kaup­pa raken­netaan jon­nekin pel­lolle, niin toteaako kaupun­ki että “kauheasti liiken­net­tä tuol­la huonol­la tiel­lä” ja rak­en­taa parem­man tien vai mak­saako kaup­pa tiestä jotenkin?

      Valitet­tavasti meille on tul­lut käytän­tö, että val­tio mak­saa noiden poel­tomar­ket­tien tiey­htey­det, esimerkik­si moot­tori­tieli­it­tymät. Mik­si näin tapah­tuu, sitä en ymmärrä.

  8. Jotain myön­teistäkin on tapah­tunut. Pitkän viivy­tys­tais­telun jäl­keen joudut­ti­in ovet avaa­maan Ikealle ja Lidlille. Vaik­ka niiden osu­us on vähäisem­pi kuin keskustelus­ta voisi päätel­lä, ne ovat sotke­neet suurten koti­mais­ten keskusten mah­dol­lisu­ut­ta sulle-mulle ‑sopimiseen — sikäli kuin sel­l­aista on ollutkaan. Oden ehdot­ta­ma huu­tokaup­pa on hyvä, kos­ka nykyään on usei­ta huutajia. 

    Hert­toniemen metroase­man vier­essä S‑Marketilla, Val­in­tat­alol­la ja Lidlil­lä on isot myymälän­sä. Sijain­tikin on van­han Hert­ton­i­men ja Hert­toniemen­ran­nan kainalos­sa, käve­ly­matkan päässä.

    Jos jonk­i­nasteista sopimista on ollut, kan­nat­taisi jonkun tehdä gradu siitä, mil­lainen on ollut kun­nan­val­tu­us­ton kokoon­pano kul­lois­takin ratkaisua tehtäessä eri puo­lil­la Suomea.

  9. Osmo:

    Kunta/maakunta siis suun­nitelkoot kaup­paverkon ja luovut­takoon sit­ten ton­tit tar­jouskil­pailu­jen perus­teel­la kaupalle.

    Hienoa, että lapsenusko keskusjo­htoisen suun­nit­telun autu­ud­es­ta ei ole karissut!

    Miten olis, jos vaik­ka luovut­tas niistä kaavamerkin­nöistä ton­teil­la ja annet­tas kaupoille mah­dol­lisu­us rak­en­taa kaup­pansa niiden omas­ta mielestä parhaille paikoille, ei kaavoit­ta­jien mielestä parhaille paikoille?

    Kau­pal­la on kuitenkin aika paljon suurem­mat kan­nus­timet löytää rak­en­tamiselle opti­maa­li­nen paik­ka ver­rat­tuna kaavoit­ta­jaan. (Sen lisäk­si mon­imutkai­sis­sa asiois­sa on parem­pi antaa use­an kokeil­la ja onnistua/epäonnistua kuin antaa muu­ta­man har­van päät­tää koko jutus­ta, jol­loin toden­näköis­es­ti kaik­ki menee vähän päin mäntyä.)

    Jos tähän ei olla valmi­ita val­tion tasol­la, niin annet­tais kun­nille edes oikeus jät­tää käyt­tö­tarkoi­tus määrit­telemät­tä, niin kun­nat voisi­vat kil­pail­la keskenään parhaas­ta tavas­ta säädel­lä maankäyttöä.

    1. Miten olisi syn­tynyt eri­no­mainen kaup­pa­pak­ka Hert­toniemen metroase­man viereen kaupun­gin omis­ta­malle maalle ilman, että kaupun­ki olisi asi­aan mitenkään myötä­vaikut­tanut? Vihdin Ideaq­park on suun­nitel­tu jonkun toisen omis­ta­malle maalle ja siihen on vaa­dit­tu pakkol­u­nas­tu­soikeut­ta. Ei kai yksi­tyiselle voi antaa oikeut­ta pakkol­u­nas­taa naa­purin maa­ta, kos­ka pitää sitä parem­n­min sijoit­tunut­ta kuin omaansa?

  10. Osmo: “Valitet­tavasti meille on tul­lut käytän­tö, että val­tio mak­saa noiden poel­tomar­ket­tien tiey­htey­det, esimerkik­si moot­tori­tieli­it­tymät. Mik­si näin tapah­tuu, sitä en ymmärrä.”

    Tuo ei pidä paikkaansa kuin ehkä niis­sä tapauk­sis­sa, kuin ole­mas­sa ole­val­ta liik­keeltä viedään van­ha liit­tymä esim. juuri rak­en­ta­mal­la se moottoritie.

    1. Tuo ei pidä paikkaansa kuin ehkä niis­sä tapauk­sis­sa, kuin ole­mas­sa ole­val­ta liik­keeltä viedään van­ha liit­tymä esim. juuri rak­en­ta­mal­la se moottoritie.

      Muis­te­len, että Idea­parkille raken­net­ti­in Lem­päälään liit­tymä. Voin toki muis­taa väärin. Mak­soiko se sen itse?

  11. Siis ero pel­tomar­ketin ja Kehä I mar­ketin välil­lä on vain siinä että pel­tomar­ketin liit­tymät mak­saa val­tio ja Kehä I liit­tymät kaupunki?

    Kehä I mar­ket­te­ja siis Kan­nelmäen ja Itäkeskuk­sen Pris­mat, molem­mat puh­tai­ta automar­ket­te­ja, ratay­hteys aika lail­la teo­reet­ti­nen molem­mis­sa tapauk­sis­sa, vaik­ka joku var­maan joskus junalle kävelee tai metroon kävelee ja odot­taa kymmenet liikennevalot.

    Jonkun ver­ran pel­to­ja vielä Kehä I var­rel­la jäl­jel­lä, ja sit­ten tiivistämis­varaa vähän joka puolel­la. No, ehkä noi­ta lisäe­hdo­tuk­sia alkaa tulla.

  12. Osmo:

    Miten olisi syn­tynyt eri­no­mainen kaup­pa­pak­ka Hert­toniemen metroase­man viereen kaupun­gin omis­ta­malle maalle ilman, että kaupun­ki olisi asi­aan mitenkään myötävaikuttanut?

    häh? Ei mitenkään, kos­ka kaupungilla on kaavoitus­mo­nop­o­li ja siltä ei kai voi pakkol­u­nas­taa maata.

    Ei millekään maalle voi rak­en­taa mitään mitä omis­ta­ja ei halua ilman, että pakkol­u­nas­taa sen ja mitään ei saa myöskään rak­en­taa kaupunki­in ilman, että kaupun­ki kaavoittaa.

    Tässä mielessä on ihan älytön­tä käyt­tää argu­ment­ti­na, että kaupunkia tarvi­taan aina, kun halu­taan rak­en­taa. Ei tarvit­taisi, jos kaupun­ki huu­tokaup­paisi maa­ta eniten tar­joavalle ja luopuisi kaavoitusmonopolistaan.

  13. Arve­len Jokisen tarkoit­ta­van pikem­minkin maakun­tia. Min­ulle tulee mieleen ABC-ketju.

    Tämän voi estää vain sil­lä, että yhteiskun­ta tar­joaa hyviltä paikoil­ta riit­tävästi hyvää kauppatilaa.

    Niil­lä hyvil­lä paikoil­la sille tilalle on muu­takin käyt­töä, eli ne hyvät kaup­pan­eliöt mak­saa joka tapauk­ses­sa. Jos kaavamääräyksin annetaan ton­tille rak­en­taa vain kaup­pati­laa ja siten aje­taan sen hin­ta alas, niin tämä on taas käytän­nössä subventiota.

    Tode­taan myös ihan jo Art­turin kiusaamisek­si, että esimerkik­si Kes­ki- ja Etelä-Euroop­pas­sa on todel­la tiukat nor­mit kaup­po­jen säätelyssä, ml. auki­oloa­jat. Tästä kauheas­ta byrokra­ti­as­ta seu­raa että kau­pan palvelu­jen saatavu­us on lois­ta­va, laatu esim. ruokatuot­teis­sa parem­pi, ja hin­nat alhaisem­mat kuin Suomessa.

  14. EDIT:

    Kaavoitus­pros­es­si­in kuu­luu myös raken­nus­lu­vat ja mil­laisen kau­pan saa rak­en­taa ja mitä saa purkaa.

    S‑ketju on tässä mielessä tehnyt Suomes­sa karmeaa jälkeä alka­en his­to­ri­al­lis­es­ti erit­täin arvokkaan Turun Ham­burg­er Börssin purkamis­es­ta 1970 luvul­la jatkuen suo­ma­laisen kaupun­ki- ja kyläku­van pilaamisel­la maut­tomil­la ja ympäristöön sopi­mat­tomil­la kaup­pa­raken­nuk­sil­la. Lisäk­si se saa surut­ta purkaa van­ho­ja ja arvokkai­ta osuuskaupparakennuksia.

    Monel­la paikkakun­nal­la asukkaat ovat nousseet vas­tar­in­taan nähdessään kuvan S‑ketjun halvim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la tehdys­tä tyyp­pikau­pas­ta Edes parkki­hal­lia ei vaivaidu­ta rak­en­ta­maan, vaan keskelle taa­ja­maa tehdään laa­ja parkkialue ja tarvit­taes­sa sille tehdään tilaa mitenkäs muuten kuin van­ho­ja raken­nuk­sia purkamalla.

    Tästä Googlen kuva­haus­ta saa hyvän käsi­tyk­sen S‑ketjun touhuista

    http://images.google.fi/images?hl=fi&um=1&newwindow=1&sa=1&q=s‑market+&aq=f&oq=&start=0

  15. tpyy­lu­o­ma:

    Tästä kauheas­ta byrokra­ti­as­ta seu­raa että kau­pan palvelu­jen saatavu­us on lois­ta­va, laatu esim. ruokatuot­teis­sa parem­pi, ja hin­nat alhaisem­mat kuin Suomessa.

    Niin. Joku voisi sanoa, että kauheas­ta byrokra­ti­as­ta huoli­mat­ta kau­pan palvelu­iden saatavu­us, ruoan laatu ja hin­ta ovat parem­mat kuin Suomessa.

    Sen var­jol­la mitä noin yleen­sä tiedämme markki­noista ja byrokra­ti­as­ta veikkaisin jälkim­mäistä, mut­ta kaikki­han on mahdollista…

  16. Kyl­lä nuo mak­sa­vat tarvit­se­mansa liit­tymät itse, toden­näköis­es­ti raha kiertää kun­nan kaut­ta siten että yri­tys mak­saa kun­nalle maankäyt­tö­mak­suna tms. myös liit­tymän kus­tan­nuk­set ja kun­ta raken­nut­taa liit­tymän ja luovut­taa sen sit­ten tiehallinnolle.

    Tiehallinnol­la ei ole tuol­laiseen tarkoituk­seen raho­ja olemassa.

  17. Ja kun tsekkasin tarkem­min miten Idea­park sijoit­tuu niin eihän siinä ole liit­tymää muualle kuin kun­nan katu­verkkoon muutenkaan:

    http://maps.google.com/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=ideapark&sll=61.316513,23.75166&sspn=0.297933,0.533524&g=lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4&ie=UTF8&hq=Ideapark&hnear=Ideapark,+37570+Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4,+Suomi&ll=61.361752,23.796859&spn=0.018594,0.033345&z=15

    Sil­loin tietysti kun­ta rak­en­taa kadut ja ton­tin rak­en­ta­ja ton­tin sisäiset jär­jeste­lyt ja katu­jen rak­en­tamiseen jol­lakin prose­du­uril­la ote­taan myös rahaa.

  18. Art­turi, teo­ri­as­sa lib­er­al­isoin­ti on hyvä asia kau­palle, mut­ta minä ihmette­len että mis­sä se näyt­tö on? Empiria ensin, teo­ria sitten.

    Joulun­punais­es­ti, mietin että pitäisikö kaup­pakeskuk­set sosial­isoi­da? Kaup­pakeskushan on oikeas­t­aan katet­tu tori, ja toritkin ovat kaupun­gin omis­tuk­ses­sa. Samoin tuskin tulisi kuu­lonkaan että yksi yrit­täjä vuokraisi koko torin, sehän söisi kil­pailun. Eli kaupun­ki voisi rak­en­taa katet­tua liiketi­laa ja vuokra­ta sitä eteenpäin.

  19. tpyy­lu­o­ma:

    Tuol­laista ideaa kri­isikun­nat toteut­ti­vat viime laman aikaan. Ei jäänyt kuin tyhjät hal­lit velkoi­neen käteen.

    Eiköhän se ole parem­pi että sijoit­ta­jat otta­vat tuot­to­jen ohel­la myös riskit kontolleen.

  20. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti “Samoin tuskin tulisi kuu­lonkaan että yksi yrit­täjä vuokraisi koko torin, sehän söisi kilpailun”

    Toril­la ei ole kil­pailua. Vap­puna huvit­tuneena kat­selin kun rop­poselli­nen muikku­ja mak­soi kaikil­la tasan saman kuusi euroa kaikil­la myyjillä.

    On väärä luu­lo, että kaup­pakeskuk­set lisäävät kil­pailua. Päin vas­toin. Lem­päälän Idea­Park on täyn­nä huonekalukaup­po­ja ja yksikään niistä ei kil­paile toisen kanssa. Siel­lä kil­pailun vält­tämi­nen on hienosäädet­ty sohvan verkaa myöten.

    Jenkeis­sä isos­sa liikekeskuk­ses­sa jopa kenkien hin­nat ovat samat eri liikkeis­sä ja hin­nat ovat tietenkin valmi­ik­si alennettu.

    Paras tapa lisätä kil­pailua olisi kaavoit­taa liikkeitä tasais­es­ti eri puo­lille asu­tus­ta. Sil­loin kau­pat jou­tu­isi­vat aidosti kil­paile­maan muiden ja houkut­tele­maan asiakkaita.

  21. “Yritin esit­tää, että kun­tien, eri­tyis­es­ti Helsin­gin, tulisi kaavoit­taa enem­män hyviä kaup­pa­paikko­ja jot­ta kaup­pa ei tun­tisi tarvet­ta rak­enbtaa huonoille.”

    Tämä on hyvä alku, mut­ta minus­ta pitäisi viedä vielä pidem­mälle: hyville paikoille pitäisi kaavoit­taa liiketi­laa reilusti enem­män kuin mitä kaup­pa ilmaisee tarvit­se­vansa. Markki­nat saisi­vat sit­ten päät­tää, mitkä han­kkeet toteu­tu­vat ja mitkä eivät. Jos jonkun mielestä uudelle kaup­pakeskuk­selle on kysyn­tää, niin siitä vain kaupung­in­talolle sopi­vaa tont­tia valitsemaan. 

    Täl­lä strate­gial­la olisi tarkoituk­se­na alen­taa liiketilo­jen vuokria lisäämäl­lä tar­jon­taa. Liiketilo­jen korkeat vuokrat ovat yksi syy kaup­po­jen korkeisi­in hin­toi­hin Suomes­sa. Etenkin erikois­li­ikkeille ongel­ma voi olla merkittävä.

  22. Evert:

    “Paras tapa lisätä kil­pailua olisi kaavoit­taa liikkeitä tasais­es­ti eri puo­lille asu­tus­ta. Sil­loin kau­pat jou­tu­isi­vat aidosti kil­paile­maan muiden ja houkut­tele­maan asiakkaita.”

    Joka taasen lisäisi liiken­net­tä huo­mat­tavasti ver­rat­tuna kaup­pakeskusten yhden park­keer­auk­sen peri­aat­teeseen per viikko.

    Sinän­sä on tot­ta, että kaup­pakeskuk­ses­sa tyyp­il­lis­es­ti ole­va yksi ruokahy­per­mar­ket on kallis. Sen voi kuka tahansa tode­ta ver­taa­mal­la eril­lään aina ole­vien Pris­man ja City­mar­ketin hin­to­ja vaikka­pa Munkkivuoren ostoskeskuk­ses­sa ole­vien vierekkäis­ten K‑marketin ja S‑marketin hin­toi­hin, jos­sa nämä kau­pat joutu­vat kil­paile­maan oikeasti asi­akkaista keskenään.

    Mut­ta sit­ten taasen ihmiset miet­tivät myös sitä, mitä kus­tan­taa aikana ja ympäri­in­sä ajelu­na ja parkki­mak­suina jos hakee ruokansa tuol­ta ja takkin­sa sieltä ja sukkansa kol­mannes­ta paikasta.

    Saman alan toim­i­joiden keskit­tymi­nen yhdelle alueelle ei ole lainkaan huono jut­tu. On var­maan kaikille eduk­si, että kaik­ki rautakau­pat tai kaik­ki huonekalukau­pat sijait­se­vat lähekkäin. Siel­lä pitää sil­loin väk­isinkin olla kil­pailua, ja samal­la liiken­nemäärät on vähäisem­piä kuin jos nämä samat liik­keet olisi hajasi­joitet­tu ympäri kaupunkia.

  23. Taus­tamies, yksi eri­ta­soli­it­tymä motar­ille mak­saa hel­posti 10–20 miljoon­aa, perus ABC-hal­li taas ei suh­teessa tuo­hon juuri mitään. Jos kun­nanisä on mak­sanut tuon liit­tymän siinä toivos­sa että se tuo työ­paikko­ja, ja kaup­pa ei käykään, niin kun­ta sii­inä tekee isom­man tapion.

  24. Val­tio mak­saa moot­tori­tieli­it­tymät myös pääkaupunkiseudul­la, jos ne ovat yleisen liiken­teen edel­lyt­tämiä liittymiä.

    Jos ne ovat jonkun kau­pan tarvit­semia liit­tymiä, niin kaup­pa kyl­lä mak­saa ne ihan itse, niin pääkaupunkiseudul­la kuin maal­lakin. Tiehallinnol­la on tietyt kohteet, joi­ta rak­en­ta­vat ja joi­hin saa­vat rahat. Ei se toi­mi niin, että kun­ta tulisi sanomaan tiehallinnolle että tuonne pitäisi saa­da liit­tymä tei­dän rahoil­la kun me kaavoite­taan sinne ale­la­to. Kyl­lä se ale­la­to mak­saa sen liittymän.

    Ja tpyy­lu­o­ma, näytä min­ulle yksikin liit­tymä, joka on raken­net­tu ABC-ase­malle motar­iltä 10 miljoo­nan hin­nal­la, ja jon­ka kun­ta olisi mak­sanut itse.

    Tai itse asi­as­sa näytä edes yksi liit­tymä, mikä olisi raken­net­tu ABC-ase­man vuok­si; nekun tup­paa­vat tule­maan muu­toinkin raken­net­tavi­in liit­tymi­in. Ei ABC ole sem­moinen vetovoi­matek­i­jä joka yksinään pärjäisi.

    1. Helsingis­sä on vastikää tehty sopåimus jostain Kehä I:n liit­tymästä Itä-Helsingis­sä, jos­sa Helsin­ki mak­soi mer­lkoisen osan.

  25. Kar­tas­ta selviää aivan nau­ret­ta­van hel­posti että ns. idea­parkin liit­tymä moot­tori­tielle on nykyisen seu­tu­tie 130, entisen kol­mostien liit­tymä. Sääksmäen kaut­ta kiertänyt enti­nen val­tatie ris­teää tuos­sa kohdas­sa nykyisen moot­tori­tien kanssa. Pelkkää Idea­parkkia varten ei siis ole raken­net­tu mitään eril­listä moot­tori­tieli­it­tymää ja lie­nee selvä että tuol­laiseen kohteeseen raken­netaan liit­tymä joka tapauk­ses­sa oli idea­parkkia tai ei.

    Tältä osin speku­loin­ti moot­tori­tieli­it­tymän mak­sa­jas­ta on täysin turhaa tai kovin läpinäkyvän tarkoitushakuista.

  26. “Helsingis­sä on vastikää tehty sopåimus jostain Kehä I:n liit­tymästä Itä-Helsingis­sä, jos­sa Helsin­ki mak­soi mer­lkoisen osan.”

    Aivan kuten totesin, val­tio mak­saa liit­tymät, jot­ka ovat pääasi­as­sa yleisen liiken­teen edellyttämiä.

    Jos ne taasen ovat lähin­nän kun­nan omaa liiken­net­tä ne mak­saa kun­ta. Joskus pis­tetään puoliksi.

    Ihan samat sään­nöt on Kehä I:llä ja Tam­pereen ohitustiellä.

    Tiehallinnol­la ei ole mitään maaseu­tukas­saa, jos­ta se kat­taisi maaseu­tukun­tien ABC- tms. hankkeet.

    Tiehallinnon han­kkeet ovat aika vähäiset, ja ne määritel­lään aika pitkäk­si aikaa etukäteen.

    Sieltä sivus­ta ei tul­la kaup­pali­it­tymil­lä, jollei ole omaa rahaa.

  27. Tun­tuu hul­lul­ta, että S‑ketju purkaa van­ho­ja arvo­raken­nuk­sia keskel­lä kylää ylim­i­toitet­tu­jen parkkipaikko­jen tieltä. Minkä mukaan määräy­tyy parkkialueen kiin­teistövero? Saako parkkialueen jopa laskea vero­tuk­ses­sa mil­laisek­si kuluk­si vai mikä juoni tässä on. En käsitä. Hait­tavero niille pitäisi laittaa…

  28. “Kehä I mar­ket­te­ja siis Kan­nelmäen ja Itäkeskuk­sen Pris­mat, molem­mat puh­tai­ta automar­ket­te­ja, ratay­hteys aika lail­la teo­reet­ti­nen molem­mis­sa tapauk­sis­sa, vaik­ka joku var­maan joskus junalle kävelee tai metroon kävelee ja odot­taa kymmenet liikennevalot.”

    Antille tiedok­si. Itäkeskuk­sen Pris­ma sijait­see vähän yli 100 metrin päässä Puoti­lan metroase­mas­ta. Ain­oas­taan Van­han­lin­nantie pitää matkalla ylittää.

  29. Kaup­pa­paikat ja kaavoitus

    Kuten tiede­tään n.75% on S ja K- ryh­mit­tymän hal­lus­sa kau­pan myyn­nistä — EU:n keskittyneintä.

    Mielestäni yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vat pel­tomet­sä — hyper­mar­ketit pitäisi jäädyt­tää viidek­si vuodeksi.Vihdin Idea­park (Sukari/M.Vanhanen) Espoon Lom­mi­la, Jyväskylä, Oulun seudun Ideapark.Pieksämäki lie­nee ain­oa jotenkin perusteltavis­sa sijoittuen kaava-alueeseen. 

    Kun ostovoima ei juurikaan lisään­ny lähivuosina,
    hyper­mar­ketit syövät pien- ja erikoiskaup­po­jen kil­pailuedel­ly­tyk­siä kaupun­ki- ja taa­ja­ma-alueil­la. Siitä kär­sivät mm. van­huk­set, vam­maiset, autottomat.

    Val­tion ja kun­tien olisi edis­tet­tävä lähipalvelui­ta. Helsingis­sä on yli kymme­nen kaupungi­nosaa, jos­sa ei ole ruokakauppaa !.

    Ris­to Kippola

  30. Art­turi, moni halu­aa ensisi­jais­es­ti, että lähikaup­pa pysyy pystyssä, ja tois­si­jais­es­ti halu­aa ostaa ison osan tavarois­taan muual­ta. Jokainen toivoo, että kaik­ki muut tek­i­sivät iso­ja ostok­sia lähikau­pas­sa. Tässä on selvästi kyse ulkois­vaiku­tuk­ses­ta, joka vaatii poli­it­tista päätöksentekoa.

  31. Eiköhän tämä hiilid­iok­sidi­hössö­tys olisi aika lopet­taa kun se ihmisen rooli ei nähtävästi niin kovin suuri ole. Annetaan ihmis­ten asua mis­sä halu­a­vat ja kaup­po­jen rak­en­taa mihin lystää, kaik­ki kuitenkin omil­la rahoil­laan. Kaavoitus tulisi lopet­taa, rom­ahti­han se neu­vos­toli­iton suun­nitel­mat­alouskin. Tun­nuste­taan se tosi­a­sia että tule­vaisu­ut­ta ei voi suunnitella.

  32. Ilmas­ton­muu­tos on kuin Kor­volan “jour­nal­is­mi”. Ote­taan hypo­teesi ja valikoidaan siihen sopi­vaa empiriaa. 

    Minä en käsitä tätä ilmas­ton­muu­tos­ta – merivesien pin­takin nousee jopa yhdek­sän metriä. Veden pin­ta voi päin vas­toin laskea, kun ves­i­mas­sa nousee ja painaa val­tame­rien pohjaa. 

    Poh­jan­lahti nousee vieläkin metrin sadas­sa vuodessa, kun 10.000 vuot­ta sit­ten man­ner­jää sen päältä suli. Sitä eivät water­gate tutk­i­jat tiedä.

    Arkkimedes nau­raisi näille meren pin­nan nostajille.

    Ilmasto­fo­bia on tilaustyö ja sil­lä myy­dään ener­gialamp­pua ja tuulivoimalaa niin että Visa vinkuu.

    1. Kyl­lä maan nousu Fen­noskan­di­as­sa on otet­tu huomioon meren­pin­taa koske­vis­sa ennusteis­sa. Jos val­tamerten pin­ta nousee sadas­sa vuod­edss­sa metril­lä, leikkau­tuu se merenkurkus­sa pois kokon­aan ja Helsingis­säkin havait­tu nousu jää 70 sent­ti­in. Meren poh­jan pain­u­mi­nen veden mas­sa alla koko maa­pal­lon alueel­la on ajatuk­se­na aika epä­toivoinen yri­tys kumo­ta ennusteet.

  33. Sori että menee ohi aiheen, mut­ta on mie­lenki­in­toista ajatusjumppaa.

    Eli onhan jotkut tutkimuk­set väit­täneet, että jäävuorten nos­taa meren pin­taa, vaik­ka sulami­nen ei veden mas­saa kas­va­ta — vesi vain muut­taa olomuotoaan.

    Man­ner­laat­to­jen tiede­tään kel­lu­van. Jos niiden päältä man­tereelta sulaa jäätä mereen niin meren paino suht­es­sa man­tereeseen kas­vaa mikä painaa mer­ta ja nos­taa mannerta 🙂

  34. “Mihin perus­tuu usko­mus, ettei ihmisen rooli ilmas­ton­muu­tok­ses­sa ole merkittävä?”

    Usko­muk­set perus­tu­vat siihen, että ihmiselle opete­taan, että jokin asia on niin kuin isä tai muu auk­tori­teet­ti sanoo. Tosi­a­sioi­ta ei joko tiede­tä tai ne kylmästi sivu­ute­taan. Yleisin usko­mus on luon­teeltaan uskonnollinen.

    Kun siis kysyt, että “mihin perus­tuu usko­mus, ettei ihmi­nen ole aiheut­tanut maail­man­laa­juista läm­pen­e­mistä”, ole­tat, että ne, joiden mielestä näyt­tö (ihmisen aiheut­ta­mas­ta maaiman­laa­juis­es­ta läm­pen­e­mis­es­tä perustuen fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töön) on puut­teelli­nen tai virheelli­nen, perus­ta­vat väit­teen­sä uskoon eivätkä mitat­tavi­in ja havait­tavi­in tosi­a­sioi­hin. Kuten älykkäänä ihmisenä var­maan huo­maat, tuos­sa logi­ikas­sa on kehäpäätelmä js sik­si se on arvoton. 

    Uskoville keskustelun jumit­ta­mi­nen on tietysti hyödyl­listä ja tarkoituk­sen­mukaista, kos­ka se pönkit­tää hei­dän maail­manku­vaansa. Kuten var­maan tiedät, mon­et kreation­is­tit väit­tävät, että ilman Jumalaa ei voi olla moraalia. Älykkäänä ihmisenä var­maan huo­maat, että tuokin on kehäpäätelmä. Se ei vie keskustelua eteenpäin.

    Kehäpäätelmän käyt­tämi­nen jonkin asian perustelu­na on var­ma tapa huo­ma­ta väit­teeseen sisäl­tyvä itsepetok­selli­nen näkökul­ma. Tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa se on siis sin­un uskosi haitalliseen kasvi­huoneilmiöön. On kak­si eri asi­aa olla usko­mat­ta johonkin tai tode­ta, että jonkin asian puoles­ta ei ole näyt­töä. Skep­tikko voi muut­taa mieltään, jos saa asi­as­ta uut­ta näyt­töä. Usko­vainen pitää kiin­ni dog­mis­taan todis­tu­saineis­tos­ta riippumatta.

    Jos nyt mietitään tätä ilmas­ton­muu­tos-ide­olo­giaa, niin kukaan aiheeseen objek­ti­ivis­es­ti suh­tau­tu­va ei ole enää muu­ta­maan vuo­teen voin­ut olla huo­maa­mat­ta sitä, että se on saanut uskon­nol­lisen kultin muodon.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultti#Kultin_tunnusmerkkej.C3.A4
    “Kerät­ty var­al­lisu­us ei hyödytä jäseniä eikä yhteisöä (päästökaup­pa), yhteisö edus­taa puh­taut­ta, muu maail­ma pahu­ut­ta (Euroop­pa vs. Yhdys­val­lat), maail­man­lop­un odot­ta­mi­nen (ther­mal runaway)”.

    Voi hyvin olla, että sinä et ole huo­man­nut tuon kultin ole­mas­saoloa, mut­ta sehän vaan kuvaa sitä, että olet sen sisäl­lä. Toinen vai­h­toe­hto on se, että et ole halun­nut pere­htyä asi­aan, kos­ka se on mielestäsi niin kiis­ta­ton, ettei ole ollut muka tarvet­ta kulut­taa siihen omaa aikaasi. Mut­ta nyt kan­nat­taa Osmo ottaa lusik­ka kau­ni­iseen käteen ja alkaa pere­htyä aiheeseen. Se kult­ti, mihin sinä uskot — nimeno­maan uskot — ei nimit­täin perus­tu tieteel­liseen näyttöön.

  35. Röm­pän ukko on toden­näköis­es­ti oike­as­sa sil­lä jos tutk­i­jat vedät­tävät läm­pöti­lakäyris­sään ja läm­pöti­lan nousun perus­teek­si san­o­taan että tietokone­mallien mukaan ei mikään muu kykene selit­tämään ilm­ston­muu­tos­ta kuin hiilid­iok­si­di jon­ka todel­li­nen fysikaa­li­nen vaiku­tus on ker­rot­ta­va kolmel­la ker­ran­nais­vaiku­tusten vuok­si. Vaik­ka näitä vesi­höyrys­tä johtu­viksi epäiltyjä ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia eivät tutk­i­jatkaan väitä oikein ymmärtävän­sä niin teo­ria nojaa melko hataral­la poh­jal­la, etenkin kun puhutaan miljoona­sosien muu­tok­sista ilmake­hän koos­t­u­muk­ses­sa ja ilmake­hä ei his­to­ri­as­sakaan ole läm­min­nyt hal­lit­se­mat­tomasti vaik­ka co2 pitoisu­udet ovat olleet hyvinkin suuria.

    Var­maan Osmokin on ko. keskustelu­un tutus­tunut ja kuulisinkin mielel­läni mielip­i­teesi cru sähköpostiviesteistä.

  36. ei se varsi­nais­es­ti ole aja­tusjumpaa tuo “onhan jotkut tutkimuk­set väittäneet”.

    Paljonko Poh­jan­lahdel­la oli jäätä “10 000 vuot­ta sit­ten” ja paljonko sinne on vet­tä tulossa.

  37. Koskien postaus­tani 25. ja 26. 12. niin sain tietää, että pro­fes­sori Juhani Kakkuri on päätel­lyt samal­la taval­la ja jopa tutk­in­ut asiaa:

    “Maankuori, jon­ka man­ner­jään val­ta­va mas­sa on jääkau­den aikana painanut lom­molle, alkaa oieta, kun jääkuor­ma pois­tuu. Oi’is­tu­mis­vai­he, jon­ka aikana maa kohoaa usei­ta sato­ja metre­jä, kestää tuhan­sia vuosia. Toisaal­la meri­in ker­tyneet sulamisvedet kuor­mit­ta­vat meren­po­h­jaa, joka vuorostaan painuu lom­molle, ja val­tameret alka­vat syvetä. Man­tereet kohoa­vat vas­taa­van määrän, jot­ta isostaat­ti­nen tas­apaino säi­ly­isi merten ja man­nerten välil­lä. Veden­pin­nan nousu jää tästä johtuen ran­nikoil­la las­ket­tuakin vähäisemmäksi.” 

    http://www.tieteessatapahtuu.fi/017/kakkuri.htm

  38. “Miten olisi, jos vaik­ka luovu­tus niistä kaavamerkin­nöistä ton­teil­la ja annet­tas kaupoille mah­dol­lisu­us rak­en­taa kaup­pansa niiden omas­ta mielestä parhaille paikoille, ei kaavoit­ta­jien mielestä parhaille paikoille?”

    Nythän on juuri näin eli kaavoit­ta­ja tekee kaup­pakeskuk­selle, siis S‑, HOK-Elan­to ja K‑ryhmälle kaup­pa­paikan siihen mihin nämä haluavat.

    Ryh­mil­lä on vielä nokkki­ma­järjestys maan eri alueil­la eli Kepu­lan­di­as­sa S‑ryhmä saa ottaa päältä parhaak­si kat­so­mansa paikan, suuris­sa kaupungeis­sa K‑ryhmä Oulua lukuunottamatta.

    Helsin­ki on taas omansa, HOK-Elan­nol­la on suurin val­tu­us­to­ryh­mä ja se on suurin ryh­mä myös Helsin­gin kaupun­gin hal­li­tuk­ses­sa, joten sil­lä on etuot­to oikeus Helsingissä

  39. Osmo!

    Ota kan­taa RAY:n kasinopäätök­seen. Ray läh­tee rak­en­ta­maan uut­ta kaupunkia Vaal­i­maalle. Tässä ei ole mitään järkeä.

    Paikas­sa ei ole täl­lä het­kel­lä mitään muu­ta kuin kor­pea, moot­tori­tie, rekko­ja, yksi huoltoase­ma ja muu­ta­ma rekkahalli.

    Paikkaan suun­nitelti­in pitkään ja har­taasti mas­si­ivisia kaup­pakeskuk­sia. Han­kkeet kaa­tu­i­v­at omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Nyt ray monop­o­liase­mas­sa läh­tee tekemään kor­pikeskus­ta ja monop­o­liase­mas­sa uuden kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen onnis­tuu juuri siihen, mihin päätetään. 

    Aiem­mat kump­pan­it kaup­pakeskuk­ses­ta on ulkona ja tilal­la on kak­si Venäläistä sijoit­ta­jaa ja Viro­lah­den kunta.

    Katas­trofin ainek­sia ilmassa.

    P.S Rahik­sen peruste­lut liiken­teen “sol­muko­hdas­ta” ontu­vat. Suo­ra tie menee Pietarista Viipurin ja Helsin­gin kaut­ta Turku­un ja välille jää joitakin pienem­piä kaupunke­ja. Esim. Ham­i­na ja Kot­ka saa osak­seen käytän­nössä jokaisen Vaal­i­maal­ta yli tulleen autoil­i­jan. Toki Ham­i­na ja Kot­ka ohite­taan useim­miten samoin, mitä Vaalimaakin.

    Vaal­i­maal­ta ei myöskään tul­la muualle suomeen kuin Suomen­lah­den ran­nikkokaupunkei­hin. Ellei sit­ten kul­jete­ta jotain, joka on pakko tuo­da Vaal­i­maan tullin kaut­ta. Sil­loin ollaan kuitenkin töis­sä eikä menos­sa Kasinolle. 

    Viipurin­lah­den vuok­si on pakko ajaa parinkymme­nen kilo­metrin päästä Lappeen­ran­nan Nui­ja­maan raja-ase­maa ja sik­si se Nui­ja­maa on henkilöli­iken­teessä ykkönen. 

    Numeroi­ta:

    Vaal­i­maa 3 156 482 ylit­täjää ja kasvua n. 230 000
    Nui­ja­maa 3 153 597 ylit­täjää ja kasvua yli 820 000

    Ole­tus on, että Vaal­i­maan ylit­täjistä noin 90% menee pääkaupunkiseudulle. (jos­sa muuten on kasino)

    Rajali­ikenne kaakossa:

    LPR/Imatra alku­vuon­na 2,9 miljoon­aa ylitystä.
    Viro­lahti alku­vuon­na 1,66 miljoon­aa ylitystä.

    Taxfreetä alueil­la voi käyt­tää myös mittarina:
    LPR/IMATRA 61 milj.
    Virolahti/Kotka/Hamina 7 milj.

    Mit­tarik­si voi ottaa oikeas­t­aan minkä halu­aa, kaivaa fak­tat ja tode­ta, että ray:n päätös vaikut­taa käsit­tämät­tömältä sen lisäk­si, että se on kestämätön.

  40. Ray perusteli ensin, että halu­a­vat liiken­teen sol­muko­htaan. Sit­ten he taju­si­vat ole­vansa perus­ta­mas­sa kasi­noa motarin var­teen ja vai­h­toi­vat seli­tys­tä kun sitä sol­mua ei ollutkaan.

    Nyt he perustel­e­vat, että vaal­i­maan liiken­nevir­ta on tasaisem­pi. Tot­takai se on tasaisem­pi kun siel­lä on niin paljon ammati­laisia liiken­teessä. Nui­ja­maan liikenne vai­htelee huo­mat­ta­van paljon lomapäivien ja lomakausien mukaan.

    Ray halu­aa vis­si­in kasi­noon­sa ennem­min rekkamiehen ja kaup­pa­rat­sun. Luulin, että kasi­no kil­pail­isi ihmis­ten vapaa-ajas­ta eikä työ ajasta.

  41. Yhteiskun­nan rahoil­la ei pitäisi tehdä täl­läisiä kor­pikeskuk­sia. Yksi­tyisel­lä rahal­la ne eivät toteu­tu­isi. Tässä vai­heessa ain­oat rahoit­ta­jat ovat ray ja alueen veron­mak­sa­jat. Toki ray voi tehdä pikkukaupun­gin kor­peen, mut­ta järkeä siinä ei ole. Vaik­ka on suo­ma­lais­ten raho­ja joskus hölmöm­minkin sijoitet­tuu. Ei vain tule mieleen milloin…

  42. Kasi­no­hanke on paljon huonom­mas­sa tilas­sa, mitä asi­as­ta ker­ro­tu­ista tiedoista voi päätel­lä. Edelleen paras kir­joi­tus aiheesta löy­tyy hs:n tekemänä.

    Koko han­ke on nyt jäis­sä. Asiano­saiset eivät voi viedä han­ket­ta eteen­päin ennenkuin sotkut ovat selvät. Vas­tu­ullisille on saata­va tuomio tai vapautus.

  43. http://yle.fi/uutiset/ray_kiistaa_vetaytyneensa_vaalimaalta_hamarien_bisnesten_vuoksi__mokasiko_joku/7553397

    Nyt RAY kiistää, vaik­ka ei ole kukaan edes syyttänyt.
    Mik­si kukaan ei syytä?
    Eikö se kuu­lu kenenkään toimenkuvaan? 

    Han­ke ei voi ede­tä mihinkään suun­taan, kos­ka toimin­nas­sa on epä­selvyyk­siä. RAY on selkeästi määritel­lyt kri­teer­it, joiden perus­teel­la se val­it­see sijoi­tu­s­paikan. Näil­lä kri­teereil­lä ei sijoi­tu­s­paik­ka ole mis­sään vai­heessa ollut epä­selvä. Edelleen sijoi­tu­s­paikas­sa on RAY:n kri­teereil­lä selkeästi vain yksi kohde, toisen vai­h­toe­hdon saa jos pain­ot­taa val­i­takri­teere­jä tälle toiselle kohteelle suo­tu­isal­la tavalla. 

    Peri­aat­teessa RAY on tehnyt jo selkeän päätök­sen siitä, mihin kasi­no sijoit­tuu val­in­takri­teer­it määrit­telemäl­lä. Joku saisi syyt­tää tai sit­ten tode­ta, että syytet­tä ei ole tulos­sa. Niin pitkään aikaan, kun tätä ei tapah­du ei RAY toden­näköis­es­ti tee mitään.

Vastaa käyttäjälle A.Siakas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.