Kaupan kaavoitus

22.12.2009 · Aihe: _ 

Kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen näyttää olevan huolissaan siitä, että kuntapäättäjät suosisivat kaavoituksessaan S-ryhmää. En ota kantaa muuhun maahan, mutta tunnen asiaa jotenkin Helsingin vinkkelistä.

Mitään pulmusia kaavoittajat eivät ole. Se, että IKEAn oli niin vaikea saada tonttia Espoosta, ei ollut ihan sattumaa. Päivittäismyymälöidenkin kohdalla erilaista kotiinpäin vetoa on ollut. Kun katsoo S-ryhmän markkinaosuutta Helsingissä nyt, voisi kuvitella, että päättäjät ovat sitä räikeästi suosineet, ja näinhän väittää myös K-ryhmä.

Joskus olin pikemminkin havaitsevani K-ryhmän suosimista erityisesti kokoomuksen toimesta. Elanto pärjäsi myös aika hyvin. Elannossa on kaupunkisuunnittelua aina arvostettu; olihan kiireisellä pääjohtaja Ylermi Rungolla aikaa niinkin aikaa vievään vapaa-ajan harrastukseen kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana toimimiseen.

Tästä huolimatta Helsingissä oltiin hyvin tasapuolisia. Tontteja saivat vuoron perään Kesko, Elanto, HOK, SPAR ja Pajunen Oy/ALEPA. Nyt yrityskauppojen tuloksena neljä viimeksi mainittua kuuluvat kaikki HOK/Elantoon, joten tämän puljun markkinaosuus on aika iso. Helsingiltä ei noissa yrityskaupoissa kysytty mitään, kilpailuvirastolta kaiketi kysyttiin.

Minusta yhteiskunnan olisi otettava johtava asema kauppapaikkojen suunnittelussa. ERn toivo Ideaparkkien kaltaisia kyhäelmiä tänne. Ideaparkin voi yrittää estää kieltämällä sen, mutta tämä edellyttää, että ympäristöministeri on asiassa mukana. Aina tulee uusia ministereitä, joten kieltolinjaan ei voi luottaa.

Kauppoja ei yleisen edun nimissä pitäisi laittaa huonoille paikoille, mutta kauppiaan etu se voi joskus olla, koska maata saa huonolta paikalla ilmaiseksi. Pieni kauppa ei menestyisi keskellä ei mitään, mutta jättimarket voi menestyä.

Tämän voi estää vain sillä, että yhteiskunta tarjoaa hyviltä paikoilta riittävästi hyvää kauppatilaa. Kunta/maakunta siis suunnitelkoot kauppaverkon ja luovuttakoon sitten tontit tarjouskilpailujen perusteella kaupalle. Kilpailun pitäisi säännöiltään olla sellainen, ettei yksi ketju voi voittaa kaikkia tontteja.

On aika korruptioaltis tie, että kauppaketjut etsivät sopivia tontteja, erityisesti niitä, joiden kaavamerkintä on vähän epämääräinen, ja junailevat itselleen sopivan kaavan. Yhteiskunta kaavoittakoot, pienet marketit kuntien päätöksillä ja suuret maakunnan päätöksellä, koska yhteiskunta kantaa vastuun myös kaavataloudesta ja liikenteestä, mutta tarjotkoon tontit reilun kilpailun tuloksena halukkaille.

Kommentit

52 Vastausta artikkeliin “Kaupan kaavoitus”

  1. Ville kirjoitti 22.12.2009 kello 21:43

    Keskitetyn kaupunkisuunnittelun tuloksena on syntynyt esimerkiksi Itäkeskus. “Väärän” suunnittelun pohjalta syntyneiden kauppakeskusten erona siihen on, että niiden yhteydessä ei ole metroasemaa – ja ehkä se, etteivät ole niin massiivisen rumia ja epämuotoisia komplekseja. Yhteistä kauppakeskuksille on, että urbaanin ympäristön kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Jopa Kampin kauppakeskus on kuin kappale lähiöarkkitehtuuria kaupungin keskustaan tuotuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Paavo Häikiö kirjoitti 22.12.2009 kello 22:00

    Vähittäiskaupan suuryksikön kaavoittaminen on jo nykyisellään melkoisen proseduurin takana, eikä se taida sen helpommaksi tai vaikeammaksi tulla ministeristä riippumatta.

    Samaan koriin on nyt joutumassa myös tilaavievän kaupan suuryksiköiden sijoittaminen, joka minusta tuntuu vähän ylilyönniltä. Tilaavievää kaupaa on esim juuri Ikean tai autokaupan tyyppiset hankkeet. On tietysti totta, että tilaavievän kaupan rajanveto on joskus hankalaa, mutta ei voi olla oikein että nykyinen tilanne tavallaan betonoidaan. Uusia yrittäjiä ei markkinoille voisi käytännösssä enää tulla, koska tulevien kauppapaikkojen hinnat olisivat liian korkeita.

    Vihdin Ideaparkin epäedullisuutta en ole oikein ymmärtänyt. Siitähän kulkee joka tapauksessa autoja ohitse kymmeniä tuhansia vuorokaudessa. Nythän sieltä käydään varmaankin kauppakeskuksissa ehkä Espoossa? Kun nyt ollaan muutatettu jo ihmiset maalle niin kai sielllä täytyy pystyä myös palveluita tuottamaan.

    Yleensäkin käsittääkseni kaupan sijoittelulla ei ole samanlaista merkitystä yhdyskunnan kustannuksiin kuin on ihmisten väärällä sijoittelulla, ja ihmiset on saatu jo onnistuneesti sijoitettua alueelle väärin. Sitä ei enää peruta. Järkevältä tässä tilanteessa tuntuisi se, että palveluita vietåisiin sinne missä ihmisiä jo on palvelutyhjiössä.

    SOK:n suosiminen on kanssa kummallinen mantra. En voi uskoa tuohon, mutta sen tiedän, että SOK on huomattavan paljon aktiivisempi kauppapaikkahankinnassa kuin esim. Kesko. SOK:n hankkeet ovat myös aina konsernin hankkeita, jolloin riskinottokyky on parempi kuin kauppiasvetoisissa projekteissa.

    Aika harva kunta varmaankaan tänä päivänä alkaisi torppaamaan hankkeita toteuttajan nimen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Juha kirjoitti 23.12.2009 kello 0:26

    Vihdin ideaparkin suurin synti oli se, että sen nähtiin vievän asiakkaita Helsingin kaupoilta. Vihtiläisten ja muiden ei näet olisi pakko ajaa enää helsinkiin/espooseen, jos lähempänä oli kauppoja.

    Ei kannata olla sinisilmäinen Vapaavuoren motiivien suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kalle kirjoitti 23.12.2009 kello 1:48

    Kampin keskus on erittäin hyödyllinen ja käytännöllinen sekä autonkäyttötarvetta vähentävä innovaatio. Tällaisia ei todellakaan pidä kieltää.

    Soininvaaran ajatus on ainakin kahdella tapaa hyvä: kun rakennusoikeutta kaavoitetaan runsaasti, myös kaupan, kansakunta voittaa paljon lisää tilaa ja toimintaa ja samalla rakennusoikeuden arvo putoaa, jolloin kannustin korruptioon vähenee. Myös tuo huutokauppa on paras jakomekanismi.

    Kun vielä kaavoitettaisiin myös asuntoja korkeasti ja tiheästi, voisimme elää halvemmalla ja leveämmin ja lähempänä palveluja. Pelkästään noita rakennusoikeuksia huutokauppaamalla kaupunki tekisi ehkä kymmenien miljardien voitot ja me asukkaat voittaisimme suunnilleen saman verran lisää väljyydessä (vrt. nykyinen valmiutemme maksaa lisäväljyydestä).

    Näin 10 miljoonan euron “Pajusen kirjasto/koululeikkauslistojen” aikana on käsittämätöntä, miten 1000 kertaa suuremmat summat eivät kiinnosta päättäjiä – onko tuo leikkauslista niin pikku juttu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kari kirjoitti 23.12.2009 kello 3:19

    Luulisin, että tämä kaavoituskysymys on suurin yksittäinen asia, jossa minulla on Osmon kanssa ns. näkemysero.

    Siitä olen samaa mieltä, että jos kauppoja kaavoitetaan “hyvä veli porukalla”, korruptiolla tai muilla perusteilla, joita nyt tyypillisesti ei voi hyvällä katsoa, niin homma on ns. perseestä. Tässä ei kovin paljoa eroa siihen, että että “kaikille jaetaan tasapuolisesti” kauppapaikkoja. Minusta se näyttää lähinnä siltä, että siellä eturyhmät keskenään ovat sopineet asiat tyyliin “jokaiselle jotakin”, mikä ei ole yleiseen korruptioon verraten juurikaan parempi tilanne, varsinkaan kun kauppojen kilpailu on Suomessa muutenkin vähäistä…

    Mutta tämä ei ole villakoiran ydin – vaikkakin sinänsä merkittävä asia.

    Olen Osmon kanssa samaa mieltä siitä, että nämä moottoritien varteen rakennetut ostoskeskukset ovat taloudellisesti, ihmisten viihtyvyyden kannalta ja ekologisesti huonoja ratkaisuja. Tämä on mielipide, koska konsistentisti tuota ei olla pystytty osoittamaan mitenkään pitävästi (no ok. on joiltain osin, mutta niin vähäisessä määrin, etten ala tuota argumenttia viljelemään).

    Mutta se näkemysero syntyy oikeastaan siitä, että Osmon mielestä (ainakin kirjoittelujensa perusteella) vika on kaavoituksen “virheistä”. Minusta virhe on siinä, että olemme luoneet järjestelyn, jossa tuollaiset kaavoitukset ovat taloudellisesti kannattavia.

    Tämän järjestelyn kannattavuus nojaa viimekädessä siihen, miten liikennejärjestelmät ovat rakennetut, miten kaavoitusta (palaan tähän!) on säännöstelty, miten verotus on järjestetty ja mien maanomistusolot ovat jakautuneet.

    Mutta nyt siihen varsinaiseen pointtiin: kaavoitusrajoitusten tiukennukset tuovat tosiasiallisia kustannuksia liike-elämälle (joka ne pömpelit rakentaa), jonka tietenkin kuluttajat/veronmaksajat lopulta maksavat. Helsingistä katsoen pöndelle (Espoo, Vantaa, Kirkkonummi…) rakentaminen on tosiasiallisesti halvempaa, koska siellä kaavoittaja ei säätele joka ikistä pikku nyanssia. Onko se ihme sitten, että sinne syntyy kaikenlaista Jumboa ja Ideaparkkia?

    Minä väitän, että säännöstelyn lisääminen, ainakin noin lähtökohtaisesti, _pahentaa_ tilannetta. Ja minusta oikea tapa korjata ongelma on järjestää asia siten, että tuollainen rakennustapa saadaan jollain tavoin tilanteeseen, jossa sitä ei aktiivisesti tueta (kuten nykyisin tapahtuu). Kaavoitusnormien tai kauppapaikkojen säännösnormien muuttelu todennäköisesti lisää vain korruptiota, mutta ei auta ongelmaa.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.12.2009 kello 4:13

    Kari ymmärsi tarkoitukseni tasan päinvastaisesti. Yritin esittää, että kuntien, erityisesti Helsingin, tulisi kaavoittaa enemmän hyviä kauppapaikkoja jotta kauppa ei tuntisi tarvetta rakenbtaa huonoille. Hyvä kauppapaikka on sellainen kuin esimerkiksi Herttoniemen metroasema. Kun näitä tarjotaan riittävästi, Ideaparkkia ei saa kannattavaksi. Nyt hyviltä kauppapaikoilta on tarjottu tilaa liian vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kimmo kirjoitti 23.12.2009 kello 6:19

    Asian vierestä ehkä, mutta eipä jaksa ottaa siitä huolta, että duopolin toista toimijaa kohdellaan jossain pitäjässä kaltoin. Kiitos kaupan rakenteen – “vapaan kilpailun” – niin koko pohjoinen Suomi toimii rekkarallin varassa, jonka etelän kuluttaja sekä luonto maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jeebo kirjoitti 23.12.2009 kello 7:24

    Tästä on varmaankin ollut puhetta blogissa jo aiemmin (kiitos Osmolle kaikesta keskustelusta), mutta kertokaapas tyhmemmälle:
    Jos kauppa rakennetaan jonnekin pellolle, niin toteaako kaupunki että “kauheasti liikennettä tuolla huonolla tiellä” ja rakentaa paremman tien vai maksaako kauppa tiestä jotenkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.12.2009 kello 9:20

    Jos kauppa rakennetaan jonnekin pellolle, niin toteaako kaupunki että “kauheasti liikennettä tuolla huonolla tiellä” ja rakentaa paremman tien vai maksaako kauppa tiestä jotenkin?

    Valitettavasti meille on tullut käytäntö, että valtio maksaa noiden poeltomarkettien tieyhteydet, esimerkiksi moottoritieliittymät. Miksi näin tapahtuu, sitä en ymmärrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. P. Ekholm kirjoitti 23.12.2009 kello 9:31

    Jotain myönteistäkin on tapahtunut. Pitkän viivytystaistelun jälkeen jouduttiin ovet avaamaan Ikealle ja Lidlille. Vaikka niiden osuus on vähäisempi kuin keskustelusta voisi päätellä, ne ovat sotkeneet suurten kotimaisten keskusten mahdollisuutta sulle-mulle -sopimiseen – sikäli kuin sellaista on ollutkaan. Oden ehdottama huutokauppa on hyvä, koska nykyään on useita huutajia.

    Herttoniemen metroaseman vieressä S-Marketilla, Valintatalolla ja Lidlillä on isot myymälänsä. Sijaintikin on vanhan Herttonimen ja Herttoniemenrannan kainalossa, kävelymatkan päässä.

    Jos jonkinasteista sopimista on ollut, kannattaisi jonkun tehdä gradu siitä, millainen on ollut kunnanvaltuuston kokoonpano kulloistakin ratkaisua tehtäessä eri puolilla Suomea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Artturi kirjoitti 23.12.2009 kello 9:53

    Osmo:

    Kunta/maakunta siis suunnitelkoot kauppaverkon ja luovuttakoon sitten tontit tarjouskilpailujen perusteella kaupalle.

    Hienoa, että lapsenusko keskusjohtoisen suunnittelun autuudesta ei ole karissut!

    Miten olis, jos vaikka luovuttas niistä kaavamerkinnöistä tonteilla ja annettas kaupoille mahdollisuus rakentaa kauppansa niiden omasta mielestä parhaille paikoille, ei kaavoittajien mielestä parhaille paikoille?

    Kaupalla on kuitenkin aika paljon suuremmat kannustimet löytää rakentamiselle optimaalinen paikka verrattuna kaavoittajaan. (Sen lisäksi monimutkaisissa asioissa on parempi antaa usean kokeilla ja onnistua/epäonnistua kuin antaa muutaman harvan päättää koko jutusta, jolloin todennäköisesti kaikki menee vähän päin mäntyä.)

    Jos tähän ei olla valmiita valtion tasolla, niin annettais kunnille edes oikeus jättää käyttötarkoitus määrittelemättä, niin kunnat voisivat kilpailla keskenään parhaasta tavasta säädellä maankäyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.12.2009 kello 10:45

    Miten olisi syntynyt erinomainen kauppapakka Herttoniemen metroaseman viereen kaupungin omistamalle maalle ilman, että kaupunki olisi asiaan mitenkään myötävaikuttanut? Vihdin Ideaqpark on suunniteltu jonkun toisen omistamalle maalle ja siihen on vaadittu pakkolunastusoikeutta. Ei kai yksityiselle voi antaa oikeutta pakkolunastaa naapurin maata, koska pitää sitä paremnmin sijoittunutta kuin omaansa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Paavo Häikiö kirjoitti 23.12.2009 kello 9:59

    Osmo: “Valitettavasti meille on tullut käytäntö, että valtio maksaa noiden poeltomarkettien tieyhteydet, esimerkiksi moottoritieliittymät. Miksi näin tapahtuu, sitä en ymmärrä.”

    Tuo ei pidä paikkaansa kuin ehkä niissä tapauksissa, kuin olemassa olevalta liikkeeltä viedään vanha liittymä esim. juuri rakentamalla se moottoritie.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.12.2009 kello 10:43

    Tuo ei pidä paikkaansa kuin ehkä niissä tapauksissa, kuin olemassa olevalta liikkeeltä viedään vanha liittymä esim. juuri rakentamalla se moottoritie.

    Muistelen, että Ideaparkille rakennettiin Lempäälään liittymä. Voin toki muistaa väärin. Maksoiko se sen itse?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Antti kirjoitti 23.12.2009 kello 10:19

    Siis ero peltomarketin ja Kehä I marketin välillä on vain siinä että peltomarketin liittymät maksaa valtio ja Kehä I liittymät kaupunki?

    Kehä I marketteja siis Kannelmäen ja Itäkeskuksen Prismat, molemmat puhtaita automarketteja, ratayhteys aika lailla teoreettinen molemmissa tapauksissa, vaikka joku varmaan joskus junalle kävelee tai metroon kävelee ja odottaa kymmenet liikennevalot.

    Jonkun verran peltoja vielä Kehä I varrella jäljellä, ja sitten tiivistämisvaraa vähän joka puolella. No, ehkä noita lisäehdotuksia alkaa tulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Artturi kirjoitti 23.12.2009 kello 10:59

    Osmo:

    Miten olisi syntynyt erinomainen kauppapakka Herttoniemen metroaseman viereen kaupungin omistamalle maalle ilman, että kaupunki olisi asiaan mitenkään myötävaikuttanut?

    häh? Ei mitenkään, koska kaupungilla on kaavoitusmonopoli ja siltä ei kai voi pakkolunastaa maata.

    Ei millekään maalle voi rakentaa mitään mitä omistaja ei halua ilman, että pakkolunastaa sen ja mitään ei saa myöskään rakentaa kaupunkiin ilman, että kaupunki kaavoittaa.

    Tässä mielessä on ihan älytöntä käyttää argumenttina, että kaupunkia tarvitaan aina, kun halutaan rakentaa. Ei tarvittaisi, jos kaupunki huutokauppaisi maata eniten tarjoavalle ja luopuisi kaavoitusmonopolistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 23.12.2009 kello 11:45

    Arvelen Jokisen tarkoittavan pikemminkin maakuntia. Minulle tulee mieleen ABC-ketju.

    Tämän voi estää vain sillä, että yhteiskunta tarjoaa hyviltä paikoilta riittävästi hyvää kauppatilaa.

    Niillä hyvillä paikoilla sille tilalle on muutakin käyttöä, eli ne hyvät kauppaneliöt maksaa joka tapauksessa. Jos kaavamääräyksin annetaan tontille rakentaa vain kauppatilaa ja siten ajetaan sen hinta alas, niin tämä on taas käytännössä subventiota.

    Todetaan myös ihan jo Artturin kiusaamiseksi, että esimerkiksi Keski- ja Etelä-Eurooppassa on todella tiukat normit kauppojen säätelyssä, ml. aukioloajat. Tästä kauheasta byrokratiasta seuraa että kaupan palvelujen saatavuus on loistava, laatu esim. ruokatuotteissa parempi, ja hinnat alhaisemmat kuin Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Evert The NeveRest kirjoitti 23.12.2009 kello 12:25

    EDIT:

    Kaavoitusprosessiin kuuluu myös rakennusluvat ja millaisen kaupan saa rakentaa ja mitä saa purkaa.

    S-ketju on tässä mielessä tehnyt Suomessa karmeaa jälkeä alkaen historiallisesti erittäin arvokkaan Turun Hamburger Börssin purkamisesta 1970 luvulla jatkuen suomalaisen kaupunki- ja kyläkuvan pilaamisella mauttomilla ja ympäristöön sopimattomilla kaupparakennuksilla. Lisäksi se saa surutta purkaa vanhoja ja arvokkaita osuuskaupparakennuksia.

    Monella paikkakunnalla asukkaat ovat nousseet vastarintaan nähdessään kuvan S-ketjun halvimmalla mahdollisella tavalla tehdystä tyyppikaupasta Edes parkkihallia ei vaivaiduta rakentamaan, vaan keskelle taajamaa tehdään laaja parkkialue ja tarvittaessa sille tehdään tilaa mitenkäs muuten kuin vanhoja rakennuksia purkamalla.

    Tästä Googlen kuvahausta saa hyvän käsityksen S-ketjun touhuista

    http://images.google.fi/images?hl=fi&um=1&newwindow=1&sa=1&q=s-market+&aq=f&oq=&start=0

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Artturi kirjoitti 23.12.2009 kello 13:00

    tpyyluoma:

    Tästä kauheasta byrokratiasta seuraa että kaupan palvelujen saatavuus on loistava, laatu esim. ruokatuotteissa parempi, ja hinnat alhaisemmat kuin Suomessa.

    Niin. Joku voisi sanoa, että kauheasta byrokratiasta huolimatta kaupan palveluiden saatavuus, ruoan laatu ja hinta ovat paremmat kuin Suomessa.

    Sen varjolla mitä noin yleensä tiedämme markkinoista ja byrokratiasta veikkaisin jälkimmäistä, mutta kaikkihan on mahdollista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Paavo Häikiö kirjoitti 23.12.2009 kello 13:03

    Kyllä nuo maksavat tarvitsemansa liittymät itse, todennäköisesti raha kiertää kunnan kautta siten että yritys maksaa kunnalle maankäyttömaksuna tms. myös liittymän kustannukset ja kunta rakennuttaa liittymän ja luovuttaa sen sitten tiehallinnolle.

    Tiehallinnolla ei ole tuollaiseen tarkoitukseen rahoja olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Paavo Häikiö kirjoitti 23.12.2009 kello 13:10

    Ja kun tsekkasin tarkemmin miten Ideapark sijoittuu niin eihän siinä ole liittymää muualle kuin kunnan katuverkkoon muutenkaan:

    http://maps.google.com/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=ideapark&sll=61.316513,23.75166&sspn=0.297933,0.533524&g=lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4&ie=UTF8&hq=Ideapark&hnear=Ideapark,+37570+Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4,+Suomi&ll=61.361752,23.796859&spn=0.018594,0.033345&z=15

    Silloin tietysti kunta rakentaa kadut ja tontin rakentaja tontin sisäiset järjestelyt ja katujen rakentamiseen jollakin proseduurilla otetaan myös rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 23.12.2009 kello 16:48

    Artturi, teoriassa liberalisointi on hyvä asia kaupalle, mutta minä ihmettelen että missä se näyttö on? Empiria ensin, teoria sitten.

    Joulunpunaisesti, mietin että pitäisikö kauppakeskukset sosialisoida? Kauppakeskushan on oikeastaan katettu tori, ja toritkin ovat kaupungin omistuksessa. Samoin tuskin tulisi kuulonkaan että yksi yrittäjä vuokraisi koko torin, sehän söisi kilpailun. Eli kaupunki voisi rakentaa katettua liiketilaa ja vuokrata sitä eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Taustamies kirjoitti 23.12.2009 kello 17:49

    tpyyluoma:

    Tuollaista ideaa kriisikunnat toteuttivat viime laman aikaan. Ei jäänyt kuin tyhjät hallit velkoineen käteen.

    Eiköhän se ole parempi että sijoittajat ottavat tuottojen ohella myös riskit kontolleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Evert The NeveRest kirjoitti 23.12.2009 kello 18:28

    tpyyluoma kirjoitti “Samoin tuskin tulisi kuulonkaan että yksi yrittäjä vuokraisi koko torin, sehän söisi kilpailun”

    Torilla ei ole kilpailua. Vappuna huvittuneena katselin kun ropposellinen muikkuja maksoi kaikilla tasan saman kuusi euroa kaikilla myyjillä.

    On väärä luulo, että kauppakeskukset lisäävät kilpailua. Päin vastoin. Lempäälän IdeaPark on täynnä huonekalukauppoja ja yksikään niistä ei kilpaile toisen kanssa. Siellä kilpailun välttäminen on hienosäädetty sohvan verkaa myöten.

    Jenkeissä isossa liikekeskuksessa jopa kenkien hinnat ovat samat eri liikkeissä ja hinnat ovat tietenkin valmiiksi alennettu.

    Paras tapa lisätä kilpailua olisi kaavoittaa liikkeitä tasaisesti eri puolille asutusta. Silloin kaupat joutuisivat aidosti kilpailemaan muiden ja houkuttelemaan asiakkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kuluttaja kirjoitti 23.12.2009 kello 18:54

    “Yritin esittää, että kuntien, erityisesti Helsingin, tulisi kaavoittaa enemmän hyviä kauppapaikkoja jotta kauppa ei tuntisi tarvetta rakenbtaa huonoille.”

    Tämä on hyvä alku, mutta minusta pitäisi viedä vielä pidemmälle: hyville paikoille pitäisi kaavoittaa liiketilaa reilusti enemmän kuin mitä kauppa ilmaisee tarvitsevansa. Markkinat saisivat sitten päättää, mitkä hankkeet toteutuvat ja mitkä eivät. Jos jonkun mielestä uudelle kauppakeskukselle on kysyntää, niin siitä vain kaupungintalolle sopivaa tonttia valitsemaan.

    Tällä strategialla olisi tarkoituksena alentaa liiketilojen vuokria lisäämällä tarjontaa. Liiketilojen korkeat vuokrat ovat yksi syy kauppojen korkeisiin hintoihin Suomessa. Etenkin erikoisliikkeille ongelma voi olla merkittävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Taustamies kirjoitti 23.12.2009 kello 19:04

    Evert:

    “Paras tapa lisätä kilpailua olisi kaavoittaa liikkeitä tasaisesti eri puolille asutusta. Silloin kaupat joutuisivat aidosti kilpailemaan muiden ja houkuttelemaan asiakkaita.”

    Joka taasen lisäisi liikennettä huomattavasti verrattuna kauppakeskusten yhden parkkeerauksen periaatteeseen per viikko.

    Sinänsä on totta, että kauppakeskuksessa tyypillisesti oleva yksi ruokahypermarket on kallis. Sen voi kuka tahansa todeta vertaamalla erillään aina olevien Prisman ja Citymarketin hintoja vaikkapa Munkkivuoren ostoskeskuksessa olevien vierekkäisten K-marketin ja S-marketin hintoihin, jossa nämä kaupat joutuvat kilpailemaan oikeasti asiakkaista keskenään.

    Mutta sitten taasen ihmiset miettivät myös sitä, mitä kustantaa aikana ja ympäriinsä ajeluna ja parkkimaksuina jos hakee ruokansa tuolta ja takkinsa sieltä ja sukkansa kolmannesta paikasta.

    Saman alan toimijoiden keskittyminen yhdelle alueelle ei ole lainkaan huono juttu. On varmaan kaikille eduksi, että kaikki rautakaupat tai kaikki huonekalukaupat sijaitsevat lähekkäin. Siellä pitää silloin väkisinkin olla kilpailua, ja samalla liikennemäärät on vähäisempiä kuin jos nämä samat liikkeet olisi hajasijoitettu ympäri kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 23.12.2009 kello 19:19

    Taustamies, yksi eritasoliittymä motarille maksaa helposti 10-20 miljoonaa, perus ABC-halli taas ei suhteessa tuohon juuri mitään. Jos kunnanisä on maksanut tuon liittymän siinä toivossa että se tuo työpaikkoja, ja kauppa ei käykään, niin kunta siiinä tekee isomman tapion.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.12.2009 kello 20:28

    Pääkaupunkiseutua lukuunottamatta valtio ymmärtääkseni maksaa moottoriteiden liittymät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Taustamies kirjoitti 23.12.2009 kello 21:50

    Valtio maksaa moottoritieliittymät myös pääkaupunkiseudulla, jos ne ovat yleisen liikenteen edellyttämiä liittymiä.

    Jos ne ovat jonkun kaupan tarvitsemia liittymiä, niin kauppa kyllä maksaa ne ihan itse, niin pääkaupunkiseudulla kuin maallakin. Tiehallinnolla on tietyt kohteet, joita rakentavat ja joihin saavat rahat. Ei se toimi niin, että kunta tulisi sanomaan tiehallinnolle että tuonne pitäisi saada liittymä teidän rahoilla kun me kaavoitetaan sinne alelato. Kyllä se alelato maksaa sen liittymän.

    Ja tpyyluoma, näytä minulle yksikin liittymä, joka on rakennettu ABC-asemalle motariltä 10 miljoonan hinnalla, ja jonka kunta olisi maksanut itse.

    Tai itse asiassa näytä edes yksi liittymä, mikä olisi rakennettu ABC-aseman vuoksi; nekun tuppaavat tulemaan muutoinkin rakennettaviin liittymiin. Ei ABC ole semmoinen vetovoimatekijä joka yksinään pärjäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.12.2009 kello 22:27

    Helsingissä on vastikää tehty sopåimus jostain Kehä I:n liittymästä Itä-Helsingissä, jossa Helsinki maksoi merlkoisen osan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. A.Siakas kirjoitti 23.12.2009 kello 22:19

    Kartasta selviää aivan naurettavan helposti että ns. ideaparkin liittymä moottoritielle on nykyisen seututie 130, entisen kolmostien liittymä. Sääksmäen kautta kiertänyt entinen valtatie risteää tuossa kohdassa nykyisen moottoritien kanssa. Pelkkää Ideaparkkia varten ei siis ole rakennettu mitään erillistä moottoritieliittymää ja lienee selvä että tuollaiseen kohteeseen rakennetaan liittymä joka tapauksessa oli ideaparkkia tai ei.

    Tältä osin spekulointi moottoritieliittymän maksajasta on täysin turhaa tai kovin läpinäkyvän tarkoitushakuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Taustamies kirjoitti 23.12.2009 kello 22:47

    “Helsingissä on vastikää tehty sopåimus jostain Kehä I:n liittymästä Itä-Helsingissä, jossa Helsinki maksoi merlkoisen osan.”

    Aivan kuten totesin, valtio maksaa liittymät, jotka ovat pääasiassa yleisen liikenteen edellyttämiä.

    Jos ne taasen ovat lähinnän kunnan omaa liikennettä ne maksaa kunta. Joskus pistetään puoliksi.

    Ihan samat säännöt on Kehä I:llä ja Tampereen ohitustiellä.

    Tiehallinnolla ei ole mitään maaseutukassaa, josta se kattaisi maaseutukuntien ABC- tms. hankkeet.

    Tiehallinnon hankkeet ovat aika vähäiset, ja ne määritellään aika pitkäksi aikaa etukäteen.

    Sieltä sivusta ei tulla kauppaliittymillä, jollei ole omaa rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Fillariton kirjoitti 23.12.2009 kello 22:47

    Kehätiet 1 ja 3 eivät ole moottoriteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Evert The NeveRest kirjoitti 23.12.2009 kello 22:56

    Tuntuu hullulta, että S-ketju purkaa vanhoja arvorakennuksia keskellä kylää ylimitoitettujen parkkipaikkojen tieltä. Minkä mukaan määräytyy parkkialueen kiinteistövero? Saako parkkialueen jopa laskea verotuksessa millaiseksi kuluksi vai mikä juoni tässä on. En käsitä. Haittavero niille pitäisi laittaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Jani Holm kirjoitti 24.12.2009 kello 1:31

    “Kehä I marketteja siis Kannelmäen ja Itäkeskuksen Prismat, molemmat puhtaita automarketteja, ratayhteys aika lailla teoreettinen molemmissa tapauksissa, vaikka joku varmaan joskus junalle kävelee tai metroon kävelee ja odottaa kymmenet liikennevalot.”

    Antille tiedoksi. Itäkeskuksen Prisma sijaitsee vähän yli 100 metrin päässä Puotilan metroasemasta. Ainoastaan Vanhanlinnantie pitää matkalla ylittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Risto Kippola kirjoitti 24.12.2009 kello 10:45

    Kauppapaikat ja kaavoitus

    Kuten tiedetään n.75% on S ja K- ryhmittymän hallussa kaupan myynnistä – EU:n keskittyneintä.

    Mielestäni yksityisautoiluun perustuvat peltometsä – hypermarketit pitäisi jäädyttää viideksi vuodeksi.Vihdin Ideapark (Sukari/M.Vanhanen) Espoon Lommila, Jyväskylä, Oulun seudun Ideapark.Pieksämäki lienee ainoa jotenkin perusteltavissa sijoittuen kaava-alueeseen.

    Kun ostovoima ei juurikaan lisäänny lähivuosina,
    hypermarketit syövät pien- ja erikoiskauppojen kilpailuedellytyksiä kaupunki- ja taajama-alueilla. Siitä kärsivät mm. vanhukset, vammaiset, autottomat.

    Valtion ja kuntien olisi edistettävä lähipalveluita. Helsingissä on yli kymmenen kaupunginosaa, jossa ei ole ruokakauppaa !.

    Risto Kippola

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. turkkalo kirjoitti 24.12.2009 kello 21:10

    Artturi, moni haluaa ensisijaisesti, että lähikauppa pysyy pystyssä, ja toissijaisesti haluaa ostaa ison osan tavaroistaan muualta. Jokainen toivoo, että kaikki muut tekisivät isoja ostoksia lähikaupassa. Tässä on selvästi kyse ulkoisvaikutuksesta, joka vaatii poliittista päätöksentekoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. jussi kirjoitti 25.12.2009 kello 22:33

    Eiköhän tämä hiilidioksidihössötys olisi aika lopettaa kun se ihmisen rooli ei nähtävästi niin kovin suuri ole. Annetaan ihmisten asua missä haluavat ja kauppojen rakentaa mihin lystää, kaikki kuitenkin omilla rahoillaan. Kaavoitus tulisi lopettaa, romahtihan se neuvostoliiton suunnitelmatalouskin. Tunnustetaan se tosiasia että tulevaisuutta ei voi suunnitella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.12.2009 kello 22:55

    Mihin perustuu uskomus, ettei ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa ole merkittävä? Römpän uikkoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Evert The NeveRest kirjoitti 25.12.2009 kello 23:42

    Ilmastonmuutos on kuin Korvolan “journalismi”. Otetaan hypoteesi ja valikoidaan siihen sopivaa empiriaa.

    Minä en käsitä tätä ilmastonmuutosta – merivesien pintakin nousee jopa yhdeksän metriä. Veden pinta voi päin vastoin laskea, kun vesimassa nousee ja painaa valtamerien pohjaa.

    Pohjanlahti nousee vieläkin metrin sadassa vuodessa, kun 10.000 vuotta sitten mannerjää sen päältä suli. Sitä eivät watergate tutkijat tiedä.

    Arkkimedes nauraisi näille meren pinnan nostajille.

    Ilmastofobia on tilaustyö ja sillä myydään energialamppua ja tuulivoimalaa niin että Visa vinkuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.12.2009 kello 9:56

    Kyllä maan nousu Fennoskandiassa on otettu huomioon merenpintaa koskevissa ennusteissa. Jos valtamerten pinta nousee sadassa vuodedsssa metrillä, leikkautuu se merenkurkussa pois kokonaan ja Helsingissäkin havaittu nousu jää 70 senttiin. Meren pohjan painuminen veden massa alla koko maapallon alueella on ajatuksena aika epätoivoinen yritys kumota ennusteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Evert The NeveRest kirjoitti 26.12.2009 kello 11:39

    Sori että menee ohi aiheen, mutta on mielenkiintoista ajatusjumppaa.

    Eli onhan jotkut tutkimukset väittäneet, että jäävuorten nostaa meren pintaa, vaikka sulaminen ei veden massaa kasvata – vesi vain muuttaa olomuotoaan.

    Mannerlaattojen tiedetään kelluvan. Jos niiden päältä mantereelta sulaa jäätä mereen niin meren paino suhtessa mantereeseen kasvaa mikä painaa merta ja nostaa mannerta 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Markus kirjoitti 26.12.2009 kello 18:42

    “Mihin perustuu uskomus, ettei ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa ole merkittävä?”

    Uskomukset perustuvat siihen, että ihmiselle opetetaan, että jokin asia on niin kuin isä tai muu auktoriteetti sanoo. Tosiasioita ei joko tiedetä tai ne kylmästi sivuutetaan. Yleisin uskomus on luonteeltaan uskonnollinen.

    Kun siis kysyt, että “mihin perustuu uskomus, ettei ihminen ole aiheuttanut maailmanlaajuista lämpenemistä”, oletat, että ne, joiden mielestä näyttö (ihmisen aiheuttamasta maaimanlaajuisesta lämpenemisestä perustuen fossiilisten polttoaineiden käyttöön) on puutteellinen tai virheellinen, perustavat väitteensä uskoon eivätkä mitattaviin ja havaittaviin tosiasioihin. Kuten älykkäänä ihmisenä varmaan huomaat, tuossa logiikassa on kehäpäätelmä js siksi se on arvoton.

    Uskoville keskustelun jumittaminen on tietysti hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista, koska se pönkittää heidän maailmankuvaansa. Kuten varmaan tiedät, monet kreationistit väittävät, että ilman Jumalaa ei voi olla moraalia. Älykkäänä ihmisenä varmaan huomaat, että tuokin on kehäpäätelmä. Se ei vie keskustelua eteenpäin.

    Kehäpäätelmän käyttäminen jonkin asian perusteluna on varma tapa huomata väitteeseen sisältyvä itsepetoksellinen näkökulma. Tässä nimenomaisessa tapauksessa se on siis sinun uskosi haitalliseen kasvihuoneilmiöön. On kaksi eri asiaa olla uskomatta johonkin tai todeta, että jonkin asian puolesta ei ole näyttöä. Skeptikko voi muuttaa mieltään, jos saa asiasta uutta näyttöä. Uskovainen pitää kiinni dogmistaan todistusaineistosta riippumatta.

    Jos nyt mietitään tätä ilmastonmuutos-ideologiaa, niin kukaan aiheeseen objektiivisesti suhtautuva ei ole enää muutamaan vuoteen voinut olla huomaamatta sitä, että se on saanut uskonnollisen kultin muodon.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultti#Kultin_tunnusmerkkej.C3.A4
    “Kerätty varallisuus ei hyödytä jäseniä eikä yhteisöä (päästökauppa), yhteisö edustaa puhtautta, muu maailma pahuutta (Eurooppa vs. Yhdysvallat), maailmanlopun odottaminen (thermal runaway)”.

    Voi hyvin olla, että sinä et ole huomannut tuon kultin olemassaoloa, mutta sehän vaan kuvaa sitä, että olet sen sisällä. Toinen vaihtoehto on se, että et ole halunnut perehtyä asiaan, koska se on mielestäsi niin kiistaton, ettei ole ollut muka tarvetta kuluttaa siihen omaa aikaasi. Mutta nyt kannattaa Osmo ottaa lusikka kauniiseen käteen ja alkaa perehtyä aiheeseen. Se kultti, mihin sinä uskot – nimenomaan uskot – ei nimittäin perustu tieteelliseen näyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. jussi kirjoitti 26.12.2009 kello 23:49

    Römpän ukko on todennäköisesti oikeassa sillä jos tutkijat vedättävät lämpötilakäyrissään ja lämpötilan nousun perusteeksi sanotaan että tietokonemallien mukaan ei mikään muu kykene selittämään ilmstonmuutosta kuin hiilidioksidi jonka todellinen fysikaalinen vaikutus on kerrottava kolmella kerrannaisvaikutusten vuoksi. Vaikka näitä vesihöyrystä johtuviksi epäiltyjä kerrannaisvaikutuksia eivät tutkijatkaan väitä oikein ymmärtävänsä niin teoria nojaa melko hataralla pohjalla, etenkin kun puhutaan miljoonasosien muutoksista ilmakehän koostumuksessa ja ilmakehä ei historiassakaan ole lämminnyt hallitsemattomasti vaikka co2 pitoisuudet ovat olleet hyvinkin suuria.

    Varmaan Osmokin on ko. keskusteluun tutustunut ja kuulisinkin mielelläni mielipiteesi cru sähköpostiviesteistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Jeebo kirjoitti 27.12.2009 kello 2:43

    ei se varsinaisesti ole ajatusjumpaa tuo “onhan jotkut tutkimukset väittäneet”.

    Paljonko Pohjanlahdella oli jäätä “10 000 vuotta sitten” ja paljonko sinne on vettä tulossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Evert The NeveRest kirjoitti 27.12.2009 kello 18:31

    Koskien postaustani 25. ja 26. 12. niin sain tietää, että professori Juhani Kakkuri on päätellyt samalla tavalla ja jopa tutkinut asiaa:

    “Maankuori, jonka mannerjään valtava massa on jääkauden aikana painanut lommolle, alkaa oieta, kun jääkuorma poistuu. Oi’istumisvaihe, jonka aikana maa kohoaa useita satoja metrejä, kestää tuhansia vuosia. Toisaalla meriin kertyneet sulamisvedet kuormittavat merenpohjaa, joka vuorostaan painuu lommolle, ja valtameret alkavat syvetä. Mantereet kohoavat vastaavan määrän, jotta isostaattinen tasapaino säilyisi merten ja mannerten välillä. Vedenpinnan nousu jää tästä johtuen rannikoilla laskettuakin vähäisemmäksi.”

    http://www.tieteessatapahtuu.fi/017/kakkuri.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Liian vanha kirjoitti 28.12.2009 kello 1:00

    “Miten olisi, jos vaikka luovutus niistä kaavamerkinnöistä tonteilla ja annettas kaupoille mahdollisuus rakentaa kauppansa niiden omasta mielestä parhaille paikoille, ei kaavoittajien mielestä parhaille paikoille?”

    Nythän on juuri näin eli kaavoittaja tekee kauppakeskukselle, siis S-, HOK-Elanto ja K-ryhmälle kauppapaikan siihen mihin nämä haluavat.

    Ryhmillä on vielä nokkkimajärjestys maan eri alueilla eli Kepulandiassa S-ryhmä saa ottaa päältä parhaaksi katsomansa paikan, suurissa kaupungeissa K-ryhmä Oulua lukuunottamatta.

    Helsinki on taas omansa, HOK-Elannolla on suurin valtuustoryhmä ja se on suurin ryhmä myös Helsingin kaupungin hallituksessa, joten sillä on etuotto oikeus Helsingissä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Kaakon-Kulmalta kirjoitti 31.8.2012 kello 11:24

    Osmo!

    Ota kantaa RAY:n kasinopäätökseen. Ray lähtee rakentamaan uutta kaupunkia Vaalimaalle. Tässä ei ole mitään järkeä.

    Paikassa ei ole tällä hetkellä mitään muuta kuin korpea, moottoritie, rekkoja, yksi huoltoasema ja muutama rekkahalli.

    Paikkaan suunniteltiin pitkään ja hartaasti massiivisia kauppakeskuksia. Hankkeet kaatuivat omaan mahdottomuuteensa. Nyt ray monopoliasemassa lähtee tekemään korpikeskusta ja monopoliasemassa uuden kaupungin rakentaminen onnistuu juuri siihen, mihin päätetään.

    Aiemmat kumppanit kauppakeskuksesta on ulkona ja tilalla on kaksi Venäläistä sijoittajaa ja Virolahden kunta.

    Katastrofin aineksia ilmassa.

    P.S Rahiksen perustelut liikenteen “solmukohdasta” ontuvat. Suora tie menee Pietarista Viipurin ja Helsingin kautta Turkuun ja välille jää joitakin pienempiä kaupunkeja. Esim. Hamina ja Kotka saa osakseen käytännössä jokaisen Vaalimaalta yli tulleen autoilijan. Toki Hamina ja Kotka ohitetaan useimmiten samoin, mitä Vaalimaakin.

    Vaalimaalta ei myöskään tulla muualle suomeen kuin Suomenlahden rannikkokaupunkeihin. Ellei sitten kuljeteta jotain, joka on pakko tuoda Vaalimaan tullin kautta. Silloin ollaan kuitenkin töissä eikä menossa Kasinolle.

    Viipurinlahden vuoksi on pakko ajaa parinkymmenen kilometrin päästä Lappeenrannan Nuijamaan raja-asemaa ja siksi se Nuijamaa on henkilöliikenteessä ykkönen.

    Numeroita:

    Vaalimaa 3 156 482 ylittäjää ja kasvua n. 230 000
    Nuijamaa 3 153 597 ylittäjää ja kasvua yli 820 000

    Oletus on, että Vaalimaan ylittäjistä noin 90% menee pääkaupunkiseudulle. (jossa muuten on kasino)

    Rajaliikenne kaakossa:

    LPR/Imatra alkuvuonna 2,9 miljoonaa ylitystä.
    Virolahti alkuvuonna 1,66 miljoonaa ylitystä.

    Taxfreetä alueilla voi käyttää myös mittarina:
    LPR/IMATRA 61 milj.
    Virolahti/Kotka/Hamina 7 milj.

    Mittariksi voi ottaa oikeastaan minkä haluaa, kaivaa faktat ja todeta, että ray:n päätös vaikuttaa käsittämättömältä sen lisäksi, että se on kestämätön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Kaakon-Kulmalta kirjoitti 31.8.2012 kello 23:37

    Ray perusteli ensin, että haluavat liikenteen solmukohtaan. Sitten he tajusivat olevansa perustamassa kasinoa motarin varteen ja vaihtoivat selitystä kun sitä solmua ei ollutkaan.

    Nyt he perustelevat, että vaalimaan liikennevirta on tasaisempi. Tottakai se on tasaisempi kun siellä on niin paljon ammatilaisia liikenteessä. Nuijamaan liikenne vaihtelee huomattavan paljon lomapäivien ja lomakausien mukaan.

    Ray haluaa vissiin kasinoonsa ennemmin rekkamiehen ja kaupparatsun. Luulin, että kasino kilpailisi ihmisten vapaa-ajasta eikä työ ajasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. rahoitus kirjoitti 1.9.2012 kello 12:12

    Yhteiskunnan rahoilla ei pitäisi tehdä tälläisiä korpikeskuksia. Yksityisellä rahalla ne eivät toteutuisi. Tässä vaiheessa ainoat rahoittajat ovat ray ja alueen veronmaksajat. Toki ray voi tehdä pikkukaupungin korpeen, mutta järkeä siinä ei ole. Vaikka on suomalaisten rahoja joskus hölmömminkin sijoitettuu. Ei vain tule mieleen milloin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Kaakon-Kulmalta kirjoitti 28.9.2014 kello 9:43

    Kasinohanke on paljon huonommassa tilassa, mitä asiasta kerrotuista tiedoista voi päätellä. Edelleen paras kirjoitus aiheesta löytyy hs:n tekemänä.

    Koko hanke on nyt jäissä. Asianosaiset eivät voi viedä hanketta eteenpäin ennenkuin sotkut ovat selvät. Vastuullisille on saatava tuomio tai vapautus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Kaakon-Kulmalta kirjoitti 2.11.2014 kello 16:14

    http://yle.fi/uutiset/ray_kiistaa_vetaytyneensa_vaalimaalta_hamarien_bisnesten_vuoksi__mokasiko_joku/7553397

    Nyt RAY kiistää, vaikka ei ole kukaan edes syyttänyt.
    Miksi kukaan ei syytä?
    Eikö se kuulu kenenkään toimenkuvaan?

    Hanke ei voi edetä mihinkään suuntaan, koska toiminnassa on epäselvyyksiä. RAY on selkeästi määritellyt kriteerit, joiden perusteella se valitsee sijoituspaikan. Näillä kriteereillä ei sijoituspaikka ole missään vaiheessa ollut epäselvä. Edelleen sijoituspaikassa on RAY:n kriteereillä selkeästi vain yksi kohde, toisen vaihtoehdon saa jos painottaa valitakriteerejä tälle toiselle kohteelle suotuisalla tavalla.

    Periaatteessa RAY on tehnyt jo selkeän päätöksen siitä, mihin kasino sijoittuu valintakriteerit määrittelemällä. Joku saisi syyttää tai sitten todeta, että syytettä ei ole tulossa. Niin pitkään aikaan, kun tätä ei tapahdu ei RAY todennäköisesti tee mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus