Onnellisen sian sertifikaatti

Kos­ka kir­joituk­seni, jos­sa protestoin maat­alous­min­is­teri Antti­lan aikei­ta vas­taan käyt­tää verovaro­ja sian­li­han yli­tuotan­non lisäämiseen investoin­ti­tukien avul­la, sekoitet­ti­in viimeaikaisi­in tietoi­hin siankas­vatuk­sen eet­ti­sistä ongelmista, puhut­takoon nyt niistäkin.

En ole kasvis­syöjä, mut­ta en pidä eläin­rääkkäyk­ses­tä. Sik­si ostan kanan­mu­nani luo­mu­muni­na. En sik­si, että luo­mukanoille on syötet­ty luo­mare­hua vaan sik­si, että luo­mukanaa ei ole pidet­ty ahtaas­sa häkissä, jota pidän eläin­rääkkäyk­senä. Tässä mielessä ”onnel­lisen kanan munat” riit­täi­sivät min­ulle, jos tuo onnel­lisu­uskri­teeri vain olisi vähän parempi.

Siko­jen kas­va­tu­solo­suh­teet ovat sika­maisia, eikä asi­aa ainakaan paran­na maat­alous­min­is­terin ilmoi­tus siitä, ettei niis­sä ole mitään vikaa, kos­ka eläin­lääkärit ovat toden­neet ne määräys­ten mukaisiksi. 

Keski­t­u­loiselle suo­ma­laiselle peruselin­tarvikkeet ovat nau­ret­ta­van halpo­ja. Eri­tyisen pieni taloudelli­nen merk­i­tys on tuot­ta­jan saa­mal­la arvon­lisäyk­sel­lä, jon­ka osu­us pakat­tuna myytävästä mari­noidus­ta sian­li­has­ta on melko vähäi­nen. (Tuot­ta­jan osu­us saadaan, kun hin­nas­ta pois­te­taan alv, kau­pan kate, teuras­ta­mon kus­tan­nuk­set, kul­je­tuk­set ja myös rehun hin­ta.) Minä mak­saisin mielel­läni tuot­ta­jalle huo­mat­ta­van paljon enem­män, jos liha olisi eet­tis­es­ti tuotettua.

Kau­pas­ta saa luo­muli­haa, joka on huo­mat­tavasti taval­lista lihaa kalli­im­paa. Minä voin mak­saa sen hin­ta eron, mut­ta tuos­ta hin­taeros­ta ei mene kuin osa sian eduk­si. Huo­mat­ta­va osa hin­taeros­ta johtuu siitä, että sialle syötetään luo­mure­hua. Jos sial­ta kysyt­täisi­in, sika arvostaisi var­maankin enem­män väl­jem­pää karsi­naa ja mah­dol­lisu­ut­ta liikkua kuin luomuohraa.

Minus­ta Suomeen pitäisi saa­da eet­tis­es­ti korkeata­soiset onnel­lisen teuraseläi­men (!?) kri­teer­it hyväksyt­tävälle lihan­tuotan­nolle. Luulen että täl­lais­es­ta lihas­ta suuri osa kulut­ta­jista olisi valmis mak­samaan sen ver­ran enem­män, että tuotan­to olisi yhtä kan­nat­tavaa kuin tämä eläin­rääkkäys­tä lähen­televä tehotuotantokin.

Maat­alousvi­ra­nomaiset ovat pon­tev­asti osoit­ta­neet, ettei heistä ole valvo­maan tuol­laista ser­ti­fioin­tia. Sik­si sen valvon­nan on tul­ta­va luo­mu­tuotan­non tavoin jär­jestöpuolelta. Täl­laiseen onnel­lisen lihan ser­ti­fikaat­ti­in suos­tu­van tulisi sitoutua myös täy­del­liseen avoimuu­teen. Mik­si ei vaik­ka niitä wep­pikameroi­ta sikaloihin?

118 vastausta artikkeliin “Onnellisen sian sertifikaatti”

  1. Hei,

    Joku tutki­va jour­nal­isti voisi kar­toit­taa, mihin kaltoin kohdel­lut siat joutu­vat. Joku ne ilmeis­es­ti ostaa. Teuras­to­mot, joiden omis­ta­jista olisi hyvä saa­da tietoa. Teuras­ta­moil­ta kulut­ta­jille menevät lihat joutunevat lihan­jalosta­jille ja ehkä keskus­li­ikkeille ja rav­in­toloille. Koko näi­den toim­intaketju­jen toim­inta, johto ja omis­tusuh­teet olisi syytä selvit­tää. Käsit­tääk­seni lihat­alo­jen omis­ta­ji­na ja hal­li­tuk­sen jäs­en­inä on paljon sikaloiden ja tuot­ta­ja­jär­jestö­jen edus­ta­jia. Minus­ta näyt­tää, että täl­lä taval­la on saatu aikaan jonkin­lainen sika­mafia, jos­sa puk­ki on kaal­i­maan var­ti­jana. S‑Liisa Antti­la tuskin saa paran­nus­ta siko­jen kohteluun.

  2. Tuo on hyvä ja prag­maat­ti­nen idea. Markki­noiden kannal­ta eet­tis­es­ti tuote­tus­sa lihas­sa on vaan yksi ongel­ma, ne jot­ka ovat eniten huolis­saan eläin­ten kohtelus­ta eli valmi­ita reilus­ta pos­sus­ta mak­samaan eivät syö lihaa.

  3. Kun kulu­ta­jat ovat näköjään tietävämpiä kuin eläin­lääketi­eteel­lisen koulu­tuk­sen saa­neet eläin­lääkärit siitä, miten siko­ja pitäisi kohdel­la eet­tis­es­ti oikein, niin ehkä kulu­ta­jien pitäisi määritel­lä ne olo­suh­teet, jois­sa kas­vate­tun eläi­men lihaa he suos­tu­vát syömään.

    Voisit­teko te kulut­ta­jat määritel­lä esimerkik­si sen, kuin­ka paljon karsi­nati­laa pitää sial­la olla?

  4. Ei tähän jär­jestöjä tarvi­ta. Lainataan vähän tupakka­te­ol­lisu­ud­es­ta, ja vaa­di­taan, että pos­su­paketis­sa on puolen laatikon kokoinen kuva siko­jen kas­va­tu­solo­suhteista. Ani­malial­ta saa­nee sopi­van valikoiman. Jos joku halu­aa lait­taa paketin kyl­keen edel­lisen sijaan kuvan, jos­sa pos­su kir­mailee iloise­na lai­tumel­la, niin voi lait­taa, kun­han joku puoluee­ton ser­ti­fioin­tifir­ma on käynyt totea­mas­sa ker­ran vuodessa sat­un­naise­na aikana, että tietyt stan­dard­it on täytet­ty. Markki­nat hoita­vat lop­un. Ei se iloinen pos­su siinä paketin kyl­jessä nyt kuitenkaan niin paljoa tule mak­samaan. Eikä vira­nomais­ten tarvitse huole­htia valvonnasta.

  5. Yes, lois­ta­va idea. Olen sata var­ma, että markki­nat löy­tyvät. Tässä on valveu­tuneelle kansane­dus­ta­jalle esi­tyk­sen paikka.

  6. Nyt oli asi­aa! Juuri noin pitäisi toimia. Mut­ta var­masti byrokra­tia tulisi vas­taan. Ei saa suosia tietyn­tyyp­pistä tuotan­toa, EU:n mielestä varsinkaan koti­maista. Jonkin­laisen jär­jestelmän­hän valvon­toi­neen tämä “reilun kas­vatuk­sen” liha kuitenkin vaatisi. Ja siihen ei EU:n sään­tö­jen mukaan val­tio saisi osal­lis­tua mil­lään muotoa.

  7. Broil­erei­den ja kalkkunoiden kas­va­tus, kanan­mu­nien tuotan­to ja sian­li­han tuotan­to ovat maat­alouden Suomes­sa har­joitet­tavista tuotan­to­su­un­nista ne, jot­ka on hel­poin­ta toteut­taa teol­lisin peri­aat­tein. Suurin ongel­ma tuot­ta­jien kannal­ta taitaa olla lan­nan sijoit­ta­mi­nen, kun pel­toala on paikoit­tain kovin niuk­ka. Tämä lan­nan­levi­tysalan tarve on johtanut muun muas­sa siihen, että pel­losta mak­se­tut hin­nat ovat paikoin ihan sikamaisia.

    Suomes­sa on nyt toista vuot­ta voimas­sa eläin­ten hyv­in­voin­nin tuki. Siitä pää­sevät osal­lisik­si myös hyvin asiansa hoita­vat sikati­lat. Käsit­tääk­seni lihasikalat eivät kuitenkaan ole kovin innokkaasti tart­tuneet tähän rahaan. Nämä jär­jestelmässä mukana ole­vat tilat voisi­vat olla niitä onnel­lis­ten pos­su­jen kasvattajia.

  8. Jotain tämänkaltaista olen todel­la odot­tanut. En ole valmis lopet­ta­maan lihan­syön­tiä mut­ta teho­tuotan­toa en enää suos­tu tuke­maan. Uskon, että kaltaisiani on aika paljon.

  9. Osmo on kehunut kom­ment­tiosas­tol­la 8.12 2007 klo 19.55 ketjus­sa “Oliko Berlus­coni sit­tenkin oike­as­sa” juot­to­vasikan lihaa Ran­skan matkansa jäl­keen ja ker­tonut aiko­vansa ostaa tätä Stockmannilta. 

    Mikähän nyt on, kun havait­sen tässä siko­jen puoles­ta hätään­tymisessä vienoista feikin tuoksahdusta?

    (Kaik­ki tietänevät, että juot­to­vasikan kas­va­tus on Suomes­sa eläin­suo­jelulli­sista syistä kielletty.)

    1. Myön­nän olleeni tietämätön juot­to­vasikoi­hin liit­tyvistä eläin­suo­jelu­on­gelmista, mut­ta edn ymmär­rä,. mitä se tähän kuuluu.

  10. Ongel­ma on koko eu ssa. Ei yksin suomes­sa. On tot­ta että rahan syytämi­nen sikaloi­hin ei tilan­net­ta korjaa,päin vas­toin isom­pia yksiköitä kyhätään pystyyn.Kaikkia sikalan omis­ta­jia ei pidä syylistää siko­jen epäin­himil­li­sistä oloista.Sikojen ahtaista ns. häkeistä on kyl­lä säädök­set ole­mas­sa koko eu alueella.Tosin ongel­maa ei saa­da tyystin pois edes sil­lä että sian lihan tuot­ta­jahin­taa tuplattaisiin,ihminen on aina ihmi­nen ja tekee niinkun tekee.Rahaa on palanut suomes­sakin eläin­ten hyv­in­voin­ti­in suuria summia,suomessa on euroopan kalli­in­mat eläin­ten kul­je­tus säädökset,tiukinmat eläin­ten pito kriteerit,halvinmasta päästä tuottajahinnat,kalleinmasta päästä kuluttajahinnat.Epäkohtia on paljon mihin pitäisi puut­tua ja kor­ja­ta. Se että mielestäni ruo­ka saa mak­saa melkein­pä mitä vaan on oikein,sitä on kuitenkin kaikkien syötävä.Eläimiä on kuitenkin kohdelta­va inhimil­lis­es­ti tasaver­tais­es­ti koko eu ssa.

  11. Aja­tus siitä, että tuol­laiselle löy­ty­isi merkit­tävää kysyn­tää lihan­syöjien joukos­sa, ker­too siitä, kuin­ka järkyt­tävän vier­aan­tunei­ta tämän kansan valveu­tuneisu­ud­es­ta siel­lä kehä kol­mosen sisäl­lä ollaan.

    Tietysti jos hin­taero on täysin mitätön niin kuin reilun kau­pan banaaneis­sa, niin sil­loin täy­ty­isi vain voit­taa se asen­teelli­nen kuilu, joka myös on musertava.

  12. Se kuu­luu siinä mielessä, että on mielestäni kum­mallista voi­da toimia Vihreis­sä vuosikym­meniä tietämät­tä mitään noin keskeis­es­tä eläin­suo­jelu­on­gel­mas­ta Euroopassa. 

    Luulisi todel­lakin tör­män­neen tähän asi­aan, jos eläin­ten asi­at ovat niin sydän­tä lähel­lä kuin nyt annetaan ymmärtää…

    Väk­isinkin tulee mieleen muut kuin puh­taan eet­tiset moti­iv­it tämän sika­ju­pakan suh­teen. Eli suomek­si san­ot­tuna populismi.

  13. Lois­ta­va idea. Hel­posti tark­istet­tavis­sa ole­va tieto kas­va­tu­solo­suhteista jokaisen lihaerän mukaan. Tieto saa olla vaik­ka val­oku­va tai muu todis­tus. Pääa­sia, että jokaisel­la, ennen kaikkea kulut­ta­ja­jär­jestöil­lä on mil­loin tahansa vapaa pääsy tark­ista­maan tiedon todenperäisyys.

    Ei tämä mitään byrokra­ti­aa tarvitse. Yrit­teliäs sian kas­vat­ta­ja alkaa toimit­taa val­oku­via kas­va­tu­solo­suhteis­taan kaup­pi­aalle. Tieto täl­läisetä lihas­ta lev­iää suus­ta suuhuin ja sekä tuot­ta­ja, että kaup­pias joutu­vat lisäämään tuotan­toaan. Tämä merk­it­see kan­nat­tavu­u­den kasvua. 

    Muut tuot­ta­jat ja kaup­pi­aat tule­vat kateel­lisik­si ja alka­vat matkia toim­intaa. Kulut­ta­ja­jär­jestöt tutki­vat uut­ta markki­noin­tia ja pal­jas­ta­vat petosyritykset.Tuotannon laadun varmis­tu­mi­nen lisää lihan menekkiä.

    Pian peruste­taan oma liit­to asi­aa suo­jaa­maan ja määritel­lään onnel­lisen sian tuotan­to-olo­suh­teet. Liit­to rak­en­taa oman valvon­tamekanis­min­sa. Kulut­ta­jil­la, joil­la on halua mak­saa sys­teemin vaa­ti­ma kalli­impi hin­ta on nyt mah­dol­lisu­us han­kkia oikein kas­vate­tun sian lihaa.

  14. “Kun kulu­ta­jat ovat näköjään tietävämpiä kuin eläin­lääketi­eteel­lisen koulu­tuk­sen saa­neet eläin­lääkärit siitä, miten siko­ja pitäisi kohdel­la eet­tis­es­ti oikein, niin ehkä kulu­ta­jien pitäisi määritel­lä ne olo­suh­teet, jois­sa kas­vate­tun eläi­men lihaa he suos­tu­vát syömään.

    Voisit­teko te kulut­ta­jat määritel­lä esimerkik­si sen, kuin­ka paljon karsi­nati­laa pitää sial­la olla?”

    Voisin kuvitel­la, että se, mitä eläin­lääkärit tarkoit­ti­vat on, ettei eläin­suo­jelu­lakia ole rikot­tu. (Pitäisi kyl­lä kysyä eläin­lääkäreiltä). Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta, että eläimet voisi­vat hyvin.

    Eläin­suo­jelu­la­ki ei esimerkik­si vaa­di, että (tuotanto)eläimellä pitäisi olla mah­dol­lisu­us laji­no­maiseen käytök­seen. Mikä on vähän kum­mallista, kun puolestaan (lemmikki)eläinten kohdal­la tätä vaa­di­taan. Jos (lemmikki)minipossua pitäisi sikalan kaltai­sis­sa olois­sa ja jäisi siitä kiin­ni, ran­gais­tuk­se­na olisi toden­näköis­es­ti sakko­ja ja eläin­ten­pitok­iel­toa. Tämä siitäkin huoli­mat­ta, että (lemmikki)possut ovat de fac­to kaik­il­ta hyv­in­voin­nin kannal­ta rel­e­van­teil­ta omi­naisuuk­sil­taa samo­ja otuk­sia kuin (tuotanto)possut.

    No, joka tapauk­ses­sa mah­dol­lisu­us laji­no­maiseen käytök­seen voisi vakavasti tulkit­tuna olla hyvä kri­teeri hyv­in­voivan eläi­men elinoloille. 

    Miel­stäni hyvän näköiset (villi)sian eli­nolo­suh­teet voi käy­dä vilkaise­mas­sa hs:n video ark­istos­ta. Turkit­to­mia siko­ja ei tietenkään voi pitää talvel­la ulkona, joten vas­taa­vat olot pitäisi jär­jestää sisätiloissa.

  15. Syn­teet­ti­nen eli in vit­ro ‑liha tulee muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Peri­aat­teessa se ratkaisee kaik­ki lihan­syön­ti­in liit­tyvät eet­tiset ongel­mat tai ainakin vähen­tää niitä merkit­tävästi (kun­han oikei­den eläin­ten syön­ti kiel­letään). Suomes­sa tosin Kepu ja MTK var­maan kieltävät sen, kos­ka hom­ma on luul­tavasti teol­lisu­ut­ta, jota on vaikea har­ras­taa perheviljelmillä.

    Kun tietää, miten suuri ongel­ma lihan­syön­ti on globaal­isti ja ympäristön kannal­ta — niin ja sian kannal­ta — on käsit­tämätön­tä, miten vähän asi­as­ta meuhkataan ja miten vähän rahaa asian tutkimiseen on sijoitet­tu. Lihaan pitäisi ilmeis­es­ti laskea mukaan lisää negati­ivisia ulkoisvaikutuksia.

    Kaikesta huoli­mat­ta hom­ma onnis­tuu jo lab­o­ra­to­rios­sa. Seu­raavak­si se pitää kau­pal­lis­taa. Val­ta­va bisnes tiedos­sa ja val­tavasti rahaa sel­l­aisille, jot­ka onnis­tu­vat kek­simään kri­it­tisiä tai muuten vain mukavia patent­te­ja esimerkik­si joulukinkun rak­en­teeseen liittyen.

    Sioille, muuten, sika­maiset olot ovat kuin ihmiselle inhimil­liset toisin kuin blo­gis­timme antaa ymmärtää 😉

  16. Öh, tarkem­min ajatellen taitaa olla virhe kut­sua aitoa lihas­mas­saa syn­teet­tisek­si. Mut­ta eihän se ole in vit­roakaan sit­ten, kun liha tuote­taan teol­lises­sa pros­es­sis­sa. Olisiko kyseessä “keinotekoinen liha” vai mikä?

  17. Joulukinkku:
    “Sioille, muuten, sika­maiset olot ovat kuin ihmiselle inhmil­liset toisin kuin blo­gis­timme antaa ymmärtää”

    JOtenkin olen antanut itsel­leni ymmärtää että sika on suh­teel­lisen siisti eläin jos sil­lä siihen on vain mahdollisuus. 

    Sika­far­mari:
    “Kun kulu­ta­jat ovat näköjään tietävämpiä kuin eläin­lääketi­eteel­lisen koulu­tuk­sen saa­neet eläin­lääkärit siitä, miten siko­ja pitäisi kohdel­la eet­tis­es­ti oikein, niin ehkä kulu­ta­jien pitäisi määritel­lä ne olo­suh­teet, jois­sa kas­vate­tun eläi­men lihaa he suos­tu­vát syömään.”

    Juuri näin! Toivon sian­li­han kulu­tuk­sen kään­tyvän syöksykier­teeseen. Tässä kohtaa ongel­mana on löperö lain­säädän­tö. Toisaal­ta aika moni maail­man ongelmista ratkeaa samal­la logi­ikalla jos lopete­taan turha lain­säädän­tö. Jos henkirikok­set ovat ongel­ma, kan­nat­taa mielu­um­min muut­taa lain­säädän­töä niin, että se ei ole enää laiton­ta. Ja kat­so, ongel­ma on ratkaistu.

  18. Kulut­ta­jil­la­han se val­ta lop­ul­ta on, mil­lä taval­la lihaa tuotetaan.

    Jos kulut­ta­jien suuri enem­mistö halu­aa lihan mah­dol­lisim­man hal­val­la, niin se tuote­taan sil­loin mah­dol­lisim­man hal­val­la, eli teho­tuotan­non menetelmin.

    Tämä ei muuk­si muu­tu, ennen kuin kulut­ta­jien suuri enem­mistö on valmis mak­samaan lihas­ta nyky­istä enem­män. Vaik­ka Suomes­ta lopetet­taisi­in sian­li­han tuotan­to heti huomen­na, niin silti tääl­lä syötäisi­in jatkos­sa ulko­mail­la teho­tuotet­tua sianlihaa.

    Koko keskustelus­ta on uno­htunut tämä point­ti, olet­teko te valveu­tuneet kulut­ta­jat otta­neet selvää, mil­lai­sis­sa olo­suhteis­sa lihaa tuote­taan eri puo­lil­la Euroop­paa ja muu­ta maail­maa? Kysyn tätä aivan vil­pit­tömäl­lä mielellä.

    Kun jätätte HK:n, Atrian,Saarioisten, Portin,Snellmannin ja Poutun lihatuot­teet hyl­lylle, ja val­it­sette luo­mu­sian­li­haa, tai muuten sian­li­haa, jon­ka tiedätte tuote­tun sel­l­aisil­la menetelmil­lä jot­ka te hyväksytte, niin vas­ta sil­loin alkaa muu­tos suo­ma­laises­sa sian­li­han tuotan­nos­sa ja tuotan­tomenetelmis­sä, se ei ala maat­alous­min­is­ter­iä vai­h­ta­mal­la, se ei ala net­tikir­joit­telul­la, vaan se alkaa tei­dän oman ostoskäytäy­tymisenne muu­tok­sen seu­rauk­se­na, kun lihafir­mo­jen pomot ja me tuot­ta­jat huo­maamme, että liha jää meil­lä käsi­in, niin me olemme pakotet­tu­ja muu­tok­seen, mikään muu ei auta.

  19. Yllä tuli jo puheek­si sian­li­hatuotan­non aiheut­ta­mat saas­teet, eli siansonta.

    Kun Suomen sikatuotan­nos­ta n. 40 pros­ent­tia viedään ulko­maille se tarkoit­taa että tuo määrä tuotan­to­jätet­tä jää Suomeen. Olemme siis sian­li­han alku­tuot­ta­ja, tuo­tamme hal­paa lihaa Sak­san ja Venäjän markki­noille ja meille jää hais­teltavak­semme ongel­ma­jäte. Sian­son­taa­han ei ihan mielel­lään lev­itä talon­vierus­pel­lolle, haju on sen ver­ran mahtava.

    Lappeen­ran­nan lähel­lä on kaatopaik­ka joka on erikois­tunut vas­taan­ot­ta­maan näitä son­tavuo­ria. Niitä levit­täy­tyy hehtaari toisen­sa jäl­keen, korkei­ta mus­tan­ruskei­ta hai­se­via son­tavuo­ria. Saman­laisia ongel­ma­jäte­varas­to­ja on maas­samme paljon muuallakin.

    Mieleen tulee sanon­ta: “Forssas­sa haisee sian paska!”.

  20. Kun jätätte HK:n, Atrian,Saarioisten, Portin,Snellmannin ja Poutun lihatuot­teet hyl­lylle, ja val­it­sette luo­mu­sian­li­haa, tai muuten sian­li­haa, jon­ka tiedätte tuote­tun sel­l­aisil­la menetelmil­lä jot­ka te hyväksytte, niin vas­ta sil­loin alkaa muu­tos suo­ma­laises­sa sian­li­han tuotan­nos­sa ja tuotan­tomenetelmis­sä, se ei ala maat­alous­min­is­ter­iä vai­h­ta­mal­la, se ei ala net­tikir­joit­telul­la, vaan se alkaa tei­dän oman ostoskäytäy­tymisenne muu­tok­sen seu­rauk­se­na, kun lihafir­mo­jen pomot ja me tuot­ta­jat huo­maamme, että liha jää meil­lä käsi­in, niin me olemme pakotet­tu­ja muu­tok­seen, mikään muu ei auta.

    Olen peri­aat­teessa samaa mieltä. Olisi hienoa, että muu­tos lähtisi kulut­ta­jista ja uskon ehkä vähän naivisti, että näin tapah­tu­isi, jos lihan­tuotan­non ulkois­vaiku­tuk­set (tärkeimp­inä hiilidioksidi/ekvivalenttipäästöt ja eläimille aiheutuneet kär­simyk­set) tuo­taisi­in nyky­istä parem­min kulut­ta­jille tiedok­si. Ulkois­vaiku­tuk­sien näkyväk­si tekem­i­nen ihmisille vaatii kuitenkin poli­it­tisia päätöksiä.

    Hiilid­iok­si­di päästöt saataisi­in nätisti lihan hin­taan päästökau­pal­la tai hiiliv­eroil­la. Kär­simyk­sen voisi tuo­da esille tupakkavaroi­tusten tapaan säätämäl­lä teho­tuotet­tui­hin liha­pakkauk­si­in näkyvä varoi­tus­tar­ra: “Tämän tuotet­teen tuot­ta­mi­nen on aiheut­tanut eläimille suun­na­ton­ta kärsimystä”. 

    Jos tuol­lainen varoi­tus olisi liian jyrkkä, niin toinen vai­h­toe­hto olisi Osmon ehdot­ta­ma “onnel­lisen pos­sun ser­ti­fikaat­ti”. Tosin täl­lai­sista ser­ti­fikaateista on vaarana tul­la pelkkää viher­peusua ilman kun­nol­lista valvontaa.

  21. Eli­na, juot­to­vasikkaa ei Suomes­sa juuri syödä, eikä tietääk­seni ole per­in­teis­es­tikään syö­ty. Joten ei siitä nyt ole tääl­lä puhut­tukaan. Olen joten kuten tietoinen sen kas­vatuk­seen liit­tyvistä ongelmista, olen myös joskus syönyt. Liha on maid­on­va­lkeaa höt­töä joka ei mais­tu oikein miltään, niin kuin useim­mat yli­jaloste­tut lihat.

  22. Ter­ve­hdys Soinivaara!
    Olen tuos­sa muu­ta­man viestin tähän “sika­sop­paan” liit­tyen kir­joit­tanut. Osa tun­tuu katoa­van bit­ti­taivaaseen ja osaan tek­stistä ilmestyy ihmeel­lisiä krusifiksejä.
    Asi­aan, mielestäni näitä lake­ja rikkonei­ta tuotan­toeläin­tilo­ja pitäisi kohdel­la samoin, kuin mui­ta rikol­lisia. Syyt­teet päälle ja vas­taa­maan toimis­taan. Kotieläi­men (lem­mikin) parista kakkakikka­reesta saa eläin­ten­pitok­iel­lon ja muut sank­tiot päälle. Mik­sei näitä sääntöjä/lakeja rikkovia yhteiskun­nan tukea naut­tivia tuotan­toeläin­tilo­ja saa­da syyt­teeseen ja vas­taa­maan rikol­lisin keinoin han­ki­tus­ta edusta/omaisuudesta? Kansalaisadres­si rikoskanne?
    Kukako­han ois niin kova, että ottaisi asiaksi?
    Mik­sei laki toteudu? Eläinsuojelu???

  23. TUOTANTOA ULKOISTAMAAN
    Niin kuin teol­lisu­us tuotan­toa ulkoistetaan,
    niin pitäsi tehdä sikaloillekkin.
    Suuret elin­tarvike­tukut takaa­vat lainat
    sikaloiden rak­en­tamis­tavarten Suomessakin
    että saa­vat tuot­ta­jat omaan “naru­un­sa”
    Nämä suuret tukut voisi­vat tehdä sopimussuikaloita
    esim eesti­in, palkata omat eläin­lääkärit ja valvojat.Mikä siinä sian kas­vatuk­ses­sa on niin pyhää ettei sitä voi­da kil­pailut­taa niinkuin
    kaikkea muu­takin sil­loin­han lop­pu­vat tukiaisetkin.
    Antti­la piti yllä­tyk­senä sikaloiden tarkas­tusten tulok­sia, edel­lisel­lä ker­ral­la­han kuvaajat
    kävivät Antti­lan suku­ti­lal­la, seurauksella
    että poli­isille tehti­in­rikosil­moi­tus luvattomasta
    kuvaamisesta.Tammikuussa tapah­tuu, mut­ta vuodesta
    ei ollut puhetta
    Suurin ongel­ma asi­as­sa on se että mis­tä sika­far­mar­it han­kki­vat toimeen­tu­lon­sa ja mielel­lään vielä hyvän sellaisen.

  24. Olen vuosikau­sia toimin­ut eläin­ten hyväk­si vapaae­htoise­na eläin­ten ystävänä ja kas­vanut koirien kanssa.Viimeisen kah­den vuo­den ajan­jak­sol­ta voisin ker­toa usei­ta esimerkke­jä. Lem­mikkieläin­ten kohta­lo on “eläin­suo­jelu” pikku puute ja mars raas­tu­paan. Tuotan­toeläin­puolel­la hyssytel­lään ja annetaan määräaiko­ja. Mik­si ei laki toteudu tasa-arvoise­na, kun on kyse todis­tet­tavista eläin­suo­jelurikok­sista. Oikein min­is­teri tulee apu­un ja taas palaa yhteiskun­nan varo­ja pienen ryh­män elin­ta­son pönkittämiseen.
    Lain kir­jain on sit­ten hiuk­ka hämärässä, kun puhutaan tuotan­toeläimistä? Vai onko niin, että elinkeinon nimis­sä Suomes­sa saa har­joitaa halu­a­maansa lin­jaa eläin­ten pidos­sa. Annetut sään­nök­set ja val­lit­se­va laki on siis tois­si­jainen. (Vai kuin­ka min­is­teri Anttila?)
    Rikok­sel­la ansait­tu raha val­ti­olle ja kor­vauk­set myös! Kansalais­li­ike tähän per­in­tään on kai jär­jestet­tävä… Adres­si syyt­tei­den nostamiseksi
    ja peit­telijöille tuomiot rikok­sen suosimis­es­ta. (eläin­lääkärit, ym. toimin­nan mah­dol­lis­ta­neet “tarkas­ta­jat”)

  25. Hei

    Olen arvostanut kah­ta ihmistä, vaikkei hei­dän filosofi­ansa kaikin ajoin ole kohdan­nut omaani, Osmo Soin­in­vaaraa ja Claes Andersonia..

    Pyy­dän teiltä apua, että se sama poruk­ka, joka mit­tailee pel­to­jen laa­ju­ut­ta, tai yön hämyssä kul­jek­sii kat­so­mas­sa taimikoiden hoitoa, kävisi myös nave­tan puolella!

    Ostin taan­noin “met­sä” pal­stan, jos­ta työt oli­vat tekemät­tätä (tietoise­na siitä). Yllä­tys oli että paikalli­nen met­sävi­ra­nomainen saat­u­aan kau­pan tietoon­sa uhkaili, mikäli ei saman kesän aikana ole kaik­ki kun­nos­sa ne teetetään ja lasku tulee postissa.

    Kas kun ei edel­listä omis­ta­jaa olleet pommittaneet.. 

    Tiedot­tomana kunan puolue jutu­ista istu­timme rästit kiin­ni raskaana olleen vai­moni kanssa (ei olisi ollut varaa enää mak­saa ulkopuoliselle)

    Yllät­täen kun vein istus­tuskar­tan …keskuk­seen he oli­vat jo tietoisia mei­dä tekemisistämme

    maa-alo­jen ja met­sien mit­taamiseen löy­tyy resurssia mut­tei inhimil­liseen elämään!

    Perään kuu­lu­tan sitä että, mis­sä on ne jot­ka oikesti valvo­vat eläintiloja?!!!

    En valitet­tavasti voi puo­lus­taa taho­ja, jot­ka yön hämyssä hiip­paiule­vat tois­t­en alueel­la luvat­ta, mut­ta viran puoles­ta yllä­tyk­senä saa men­nä mil­loin vaan mis­sä eläim­iä on!

  26. Voi että oli hyvä kir­joi­tus, Osmo! Olen usein (useim­miten?) eri mieltä kanssasi, mut­ta täl­lä ker­taa allekir­joi­tan joka lauseen luku­un otta­mat­ta luo­mu­jär­jestöille ilmais­tua luot­ta­mus­ta sekä lauset­ta “keski­t­u­loiselle suo­ma­laiselle peruselin­tarvikkeet ovat nau­ret­ta­van halpo­ja”.

    Tämä on mei­dän taloudelle elämän ja kuole­man kysymys, kuten olen jo jos­sakin kom­men­tis­sani kir­joit­tanutkin, kos­ka olemme riip­pu­vaisia eläin­tuot­teista — kasvi­ravin­nol­la elämi­nen tap­paisi mei­dät, kos­ka emme kestä niin suur­ta sok­erikuor­maa ravin­nos­sa. (Kyl­lä, kaik­ki hiil­i­hy­draat­ti nos­taa verensokeria.)

    Tuotan­toeläin­ten rääkkäämi­nen saa niistä tuote­tun ruoan tun­tu­maan vaikeal­ta syödä.

    Tämä Osmon lause ker­too, mik­sen ole luo­mus­ta innos­tunut: “Jos sial­ta kysyt­täisi­in, sika arvostaisi var­maankin enem­män väl­jem­pää karsi­naa ja mah­dol­lisu­ut­ta liikkua kuin luo­muohraa.

    Minä annan piut paut ns. luo­mulle niin kauan kuin ei edes suo­rakylvöä har­raste­ta luomupi­ireis­sä ja niin kauan kuin “luo­mu­tomaat­te­ja” vil­jel­lään Ikaal­i­sis­sa paukku­pakka­sis­sa (HS 20.12.2009).

    Soisin myös sika­far­mareille mah­dol­lisim­man hyvän tuo­ton. Kulut­ta­jan mak­sama hin­ta menee kau­pan kat­teisi­in. Uskooko joku tosis­saan, että kat­tei­den pienen­tämiseen olisi mahdollisuuksia?

    Kiukut­taa ajatel­la, että Suomes­sa elin­tarvikekaup­pa saa suurem­mat kat­teet kuin muual­la EU:ssa, ja siihen on vain tyy­tymi­nen, myös eläin­ten rääkkäyk­sen muo­dos­sa. Tästä kir­joit­telin Osmon blogikom­men­tis­sa aiem­min, siteer­aan itseäni (toivon että ei tule typo­ja koodiviidakossa):

    Iltale­hdessä oli uuti­nen 17.3.2009, jos­sa san­o­taan: ‘[Maa- ja met­sä­talous­min­is­teri Sirk­ka-Liisa] Antti­la perusti viime vuon­na työryh­män selvit­tämään, onko ruoan hin­nan nousu siir­tynyt tuot­ta­jille, teol­lisu­udelle, kau­palle vai kulut­ta­jille. Selvi­tys pal­jasti hin­tarohmut, mut­ta niitä ei ker­ro­ta julk­isu­u­teen. […] Tieto ruoan hin­nas­ta hyö­tyjistä sul­je­taan min­is­terin kas­sakaap­pi­in. Asi­aa selvit­tänyt työryh­mä on saanut uuden toimek­sian­non. Se miet­tii nyt keino­ja, joil­la kulut­ta­ja saadaan hyväksymään ruoan hin­nan nousu.’ […] YLEn mukaan (uuti­nen 20.3.2009) hin­nan­nousu meni nimeno­maan kau­palle […]. Suomes­sa kau­pan saa­mat mar­gin­aalit ovat suurem­mat kuin esimerkik­si Kes­ki-Euroopas­sa. ‘Meil­lä kau­pan kat­teet ovat var­maan muu­ta­maa pros­ent­tia suurem­mat kuin muual­la Kes­ki-Euroopas­sa ja se johtuu osit­tain maan pitk­istä etäisyyk­sistä ja hajanais­es­ta asu­tuk­ses­ta. Var­maankin on näin, että kil­pailua on kaiken kaikki­aan vähem­män kuin Kes­ki-Euroopas­sa, Nie­mi toteaa.’ […] Aihet­ta jatkoi Etelä-Suomen sanomat pääkir­joituk­ses­saan 20.5.2009: ‘Ruo­ka on Suomes­sa todis­te­tusti kalli­im­paa kuin useim­mis­sa muis­sa EU-mais­sa. Kau­pan vas­tave­to tähän on Suomen korkea arvon­lisävero. Ilman tätä olisimme esimerkik­si Tan­skaa halvem­pi ruoka­maa. Euroopan keskiar­voon jäisi kuitenkin yhä matkaa.’

    Sika­far­mar­il­la on hyviä kysymyk­siä: “Vaik­ka Suomes­ta lopetet­taisi­in sian­li­han tuotan­to heti huomen­na, niin silti tääl­lä syötäisi­in jatkos­sa ulko­mail­la teho­tuotet­tua sianlihaa.
    Koko keskustelus­ta on uno­htunut tämä point­ti, olet­teko te valveu­tuneet kulut­ta­jat otta­neet selvää, mil­lai­sis­sa olo­suhteis­sa lihaa tuote­taan eri puo­lil­la Euroop­paa ja muu­ta maail­maa? […]Kun jätätte HK:n, Atrian,Saarioisten, Portin,Snellmannin ja Poutun lihatuot­teet hyl­lylle, ja val­it­sette luo­mu­sian­li­haa, tai muuten sian­li­haa, jon­ka tiedätte tuote­tun sel­l­aisil­la menetelmil­lä jot­ka te hyväksytte, niin vas­ta sil­loin alkaa muu­tos suo­ma­laises­sa sian­li­han tuotan­nos­sa ja tuotan­tomenetelmis­sä, se ei ala maat­alous­min­is­ter­iä vai­h­ta­mal­la, se ei ala net­tikir­joit­telul­la, vaan se alkaa tei­dän oman ostoskäytäy­tymisenne muu­tok­sen seu­rauk­se­na, kun lihafir­mo­jen pomot ja me tuot­ta­jat huo­maamme, että liha jää meil­lä käsi­in, niin me olemme pakotet­tu­ja muu­tok­seen, mikään muu ei auta.

    Ongel­ma on siinä, että en minä luo­mu­sian­li­haa aio ostaa, jos se tarkoit­taa vain että sika on saanut luo­muohraa, jolle, kuten kir­joitin, annan piut paut. En aio liioin matkus­taa ihme paikkoi­hin osta­maan onnel­lisen sian lihaa, jol­laista en ole taval­li­sis­sa ruokakaupois­sa nähnyt.

    Jääkö tässä muu­ta jäl­jelle kuin hidas itse­tuho hiil­i­hy­draateil­la, jos ei enää eläin­tuot­tei­ta pysty syömään?

  27. Tässäkin asi­as­sa on use­ampia puo­lia ja ne sekoit­tuvat usein ilois­es­ti a mon­een ker­taan: Yksi kyl­ki on eet­ti­nen, jos­sa on syytä korostaa eläin­ten kohtelua. Ihmisil­lähän ei ole aikoi­hin ollut ymmär­rystä eläin­ten tarpeista tai ole­mas­saolon perusteista (teuraskara elää kuol­lak­seen) ja tämä näkyy ääri-ilmiöinä kuten tämän keskutelun käyn­nistänyt eläin­rääkkäys tai vaik­ka suuren maail­man eläimille suun­natut luk­sushoidot, päiväkodit, par­tu­rit a terapeutit.

    Toinen kyl­ki voisi sit­ten olla puh­taasti koti­mainen ja siinä täkäläi­nen kor­rup­tio näyt­telee suur­ta osaa. Joidenkin poli­itikko­jen ja keskus­li­ikkei­den jauhot ovat niin sanoak­seni samas­sa laaris­sa, ja tämä edesaut­taa verora­hoin tuet­tu­ja vinoumia, joiden näkyvin ilmiö ovat pel­to­jen laitaan kohon­neet “ben­sa-ase­mat”, jot­ka tahkoa­vat rahaa omis­ta­jalleen ja entis­es­tään kur­jis­ta­vat koti­maista ruokatar­jon­taa, kos­ka ne tar­joa­vat aidon todis­teen, että laatu on tois­ar­voista, kun­han löy­tyy alko ja pal­lom­eri joiden kupeesta han­kkia broi­lerisuikaleen­sa ja homeiset perunansa. 

    Kun koko toim­inta perus­tuu logis­ti­ikkaketjun ehdot­to­muu­teen — ei sil­lä ole niin väliä mil­lä tavoin tai mil­lä laadul­la alku­tuotan­to toteutetaan. Riit­tää että mas­saa on tarpeek­si ja lop­putuot­teen ter­veys- ja hygien­i­amääräykst toteu­tu­vat. Tuot­ta­ja kär­sii, asi­akas kär­sii (vaik­ka ei aina ymmär­rä kär­sivän­sä) ja keskus­li­ike rikas­tuu, kuten myös poli­itikko­jen vaa­likas­sat ja osakesalkutkin.

  28. “Vapaan sian liha” on kyl­lä hyvä idea. Toisaal­ta olisi huo­mat­tavasti parem­pi, jos ei erik­seen edes annet­taisi mah­dol­lisu­ut­ta tuot­taa elin­tarvikkei­ta (tai mitään hyödykkeitä) eet­tis­es­ti arve­lut­taval­la taval­la. Minim­i­ta­son tulisi olla jo itsessään riit­tävän korkeal­la. (Samaa tasoa voitaisi­in sit­ten vaa­tia vaikka­pa maa­han tuo­duil­ta tuotteilta.)

    “Peri­aat­teessa se ratkaisee kaik­ki lihan­syön­ti­in liit­tyvät eet­tiset ongel­mat tai ainakin vähen­tää niitä merkit­tävästi (kun­han oikei­den eläin­ten syön­ti kielletään).”

    Jää jäl­jelle vain nau­ret­ta­van pieni eet­ti­nen ongel­ma lihaeläin­la­jien kuolemis­es­ta sukupuuttoon.

    “Kulut­ta­jil­la­han se val­ta lop­ul­ta on, mil­lä taval­la lihaa tuotetaan.”

    Ost­a­mi­nen ei ole äänestämistä.

  29. Eläin­ten hyv­in­voin­ti, oli se tuotanto‑, tai lem­mikkieläin pitää olla itsestäänselvyys.
    Nythän viral­liset eläin­suo­jelu­jär­jestöt eivät ole sika­ju­tu­ille kor­vaansakaan lotkautteet.
    Lainattua:
    Suomes­sa on nyt toista vuot­ta voimas­sa eläin­ten hyv­in­voin­nin tuki.
    Saisiko tukia myös muuhunkin kuin hyö­tyeläin­ten kas­vatuk­seen, ja olo­jen parantamiseen?
    Tuskin.
    Mitä näil­lä tuki­aisil­la on saatu aikaan?
    Hävet­tää olla suo­ma­lainen, maine on jo pilattu.
    Siko­jen virikkeistä;
    Sil­loin kun itse olin pieni tyt­tö, por­saat ja siat eivät eläneet niin hygieenis­sä tilois­sa, joi­ta nyt vaaditaan.
    Ne viet­tivät kesän­sä pihal­la aitauksessa.
    Niille revit­ti­in murk­i­naksi tuoret­ta voikukkaa, ja nataa.
    ( hygien­ia, tuule­tus, jne.), nyt tar­tu­taan em. seikkoihin.
    Tuol­loin siko­ja hoiti ihminen.
    “Hoita­jan” läheisyys, jutustelu hoiti tuon virikepuolen.
    Sian sielunelämä on nyt täysin unohdettu.

  30. Tämä on mei­dän taloudelle elämän ja kuole­man kysymys, kuten olen jo jos­sakin kom­men­tis­sani kir­joit­tanutkin, kos­ka olemme riip­pu­vaisia eläin­tuot­teista – kasvi­ravin­nol­la elämi­nen tap­paisi mei­dät, kos­ka emme kestä niin suur­ta sok­erikuor­maa ravinnossa.

    Minä en olisi tämän asian suh­teen ihan noin jyrkkä. Ainakin dia­beetikon ruokavalio­su­osi­tuk­sen(link­ki Dia­betes­li­iton sivuille) ja käypähoito­su­osi­tussten(link­ki käypähoito­su­osi­tuk­seen) mukaan dia­beetikon pitäisi nou­dat­ta suun­nilleen koko väestölle suun­nat­tu­ja rav­it­se­mus­su­osi­tuk­sia(näitä on kri­ti­soitu aika paljon, mut­ta suosi­tus ei ole ainakaan vielä muuttunut).

    Yleis­ten rav­it­se­mus­su­osi­tusten mukaan voi kyl­lä hel­posti syödä, vaikkei koskisi eläin­peräisi­in tuot­teisi­in. Tämä vaatii vähän pere­htymistä ja suun­nit­telua. Esimerk­ki rav­it­se­mus­su­osi­tusten mukaises­ta ruokapäivästä(link­ki veg­aanili­iton sivuille). Hiil­i­hy­draat­te­jen osu­ut­ta voi tuos­sa ruokapäivässä vielä pienen­tääkin esim. vähen­tämäl­lä leipää ja lisäämäl­l­lä vähän pähk­inöitä ja juureksia.

    Netistä löy­tyi myös esimerk­ki veg­aani­di­a­beetikos­ta(link­ki dia­betesle­hden jut­tuun).

  31. Kos­ka Suomen maat­alous ei ole ympäristö­vas­tu­ullista, ostan ruot­salaista maitoa, jon­ka jalostaa kulu­tus­maid­ok­si suo­ma­lainen työvoima Hämeen­lin­nan mei­jeris­sä. Siihen ei ole käytet­ty kansal­lisia tukia ja se on 20 pros­ent­tia edullisempaa. 

    Juus­tosta­han 40 pros­ent­tia jo tulee ulkoa samaan aikaan, kun suo­ma­lais­es­ta yli­jäämä mai­d­os­ta tehdään juus­toa ja viedään ulkomaille.

    Sen voin kyl­lä tode­ta, että vaik­ka kaik­ki Suomen kulu­tus­maito tulisi Ruot­sista, se ei paran­taisi maid­on tuotan­non ympäristö­vas­tu­ullisu­ut­ta tipan ver­taa. Yli­jäämä­mai­d­os­ta tehdään maito­jauhet­ta ja juus­toa ja se viedään ulko­maille. Tuot­ta­jan saa­maan litrahin­taan ei mitkään osto­boikotit vaikuta.

    Sikat­aloudessa­han toimii sama mekanis­mi kuin maidossa.

    Maat­aloudessa mitkään osto­boikotit eivät auta, kun yli­jäämä viedään verora­hoil­la tuet­tuna ulko­maille tai jopa polte­taan, kuten vil­jan osalta on tehty.

  32. Tuhannes ker­ta. Ihmi­nen ei tarvitse eläinkun­nan tuot­tei­ta ter­veeseen elämään. Ain­oa mitä ei kasveista löy­dy on B12 vita­mi­i­ni. Palkokasveista ja sienistä löy­tyvät kaik­ki tarvit­ta­vat aminomapot, joi­ta mak­sa ei pysty tuottamaan.

  33. Pikkuo­ra­va, tun­nen viral­liset dia­beetikon ja yleiset rav­it­se­mus­su­osi­tuk­set oikein hyvin. Ne lähtevät siitä, että syödään paljon hiilare­i­ta ja lääk­itään sit­ten aikaansaat­ua vahinkoa. Ihan oikeasti, olen vuosien ajan har­taasti seu­ran­nut rav­it­se­muskysymyk­siä ja tutus­tunut läh­es­tulkoon kaikki­in tiedonlähteisi­in ja alan tutkimuk­si­in. Veg­aanili­iton kanssa en ole peri­aat­teel­lis­es­ti samoil­la linjoilla.

    Kaiken tarpeel­lisen saami­nen kasvis­ravin­nos­ta hiilare­i­ta vält­täen on vaikeaa ja han­kalaa. Emme ole valmi­ita keskit­tämään koko elämää pelkän syömisen ympärille.

    Mut­ta nyt harhaudu­taan liikaa aiheesta.

  34. Ihmette­len mik­sei sit­ten peruste­ta luo­mu­ruokakaup­pu­ja tänne asu­tuskeskuk­si­in? Olen näh­nyt niitä , mut­ta vain maan­tei­den var­sil­la maakun­nis­sa, usein huoltoasemien yhtey­dessä, joka on var­maan huonoin paik­ka täm­möiselle. Valikoim­i­na on useim­miten jotain spelt­ti-itu-vir­i­tyk­siä kökköis­es­ti tuot­teis­tet­tuna, nor­maalipe­ruselin­tarvikkeet ovat sivutuote.

    Muu­ta­ma kymme­nen eri lajin vil­jeli­jää vuokraa asu­tuskeskuk­ses­ta liiketi­lan , ostaa kuor­ma-auton ja palkkaa opiske­li­joi­ta iltamyyjiksi.
    Valikoimis­sa perusvi­han­nek­set, mar­ja­jalostei­ta, liha- ja kalatiski
    Maitoa saa omaan tonkkaan, jukur­tit , juus­tot lähi­jalosteina. Vaik­ka pieni leipo­mo ja reilun kau­pan hedelmiä kyl­keen. Miten täl­läi­nen liikei­dea voi men­nä pieleen? Onko maat­alouden tuki­ai­sis­sa joitain reunae­hto­ja joka estää tämän. Itse olen valmis osta­maan bis­ne­sen­klinä vähistä rahois­tani muu­ta­man ton­nin osak­keen , jos sil­lä saan lähikau­pak­seni pris­man sijaan kokon­aisen ‚käve­lyetäisyy­del­lä ole­van luomukaupan.

    Ostopäätök­set tehdään jo kotona kun mietitään mihin kaup­paan lähde­tään. Kun kas­sal­la kysytään S/K‑korttia, ei tarkoi­tus ole kil­pail­la alen­nus­pros­en­teista kil­pail­i­jan kanssa , vaan liit­tää mak­su­ta­pah­tu­man mieliku­vaan aja­tus että on valin­nut tietyn kaup­paryh­män. Kun asi­akas seu­raa­van ker­ran miet­tii kaup­paan lähtöä(=mielikuva:maksan kas­sal­la ostok­sia), nousee ali­ta­jun­nas­ta mieliku­va etuko­rtista ostoritu­aalin osana. Mieliku­va­markki­noin­ti oppi­aineek­si peruskouluihin!

  35. Tun­nen keliaakikko‑, diabeetikko‑, karp­paa­ja ja ties mitä aller­giave­g­aane­ja. Ja silti he ovat veg­aane­ja. Aina voi kek­siä kaiken­laisia tekosy­itä, mik­sei ala veg­aaniksi. En ehdi, en osaa, liha on hyvää, ei kiin­nos­ta, en osaa tehdä ruokaa jne. Har­mi kyl­lä nuo tekosyyt ei eläim­iä auta.

    Sit­ten on niitä tapauk­sia, jot­ka sanovat, että suo­si­vat kasvis­ruokaa, mut­ta eivät oikeasti suosi. Tai että syövät luo­muli­ha mut­ta oikeasti syövät joka päivä työ­paikkaruokalas­sa ties mitä lihaa.

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mik­si Osmo syö lihaa. Se, että van­hempi mies alkaa veg­aaniksi tai kasvis­syöjäk­si, tarvit­see sel­l­aisen sysäyk­sen, että joku lähipi­iristä alkaa kasvis­syöjäk­si ja näyt­tää että kasvis­ruo­ka on oikeasti hyvää ja monipuolista.

  36. täysin käsit­tämätön­tä että täl­läi­nen eläin­rääkkäys on edes mah­dol­lista (oikeusval­tio) suomessa.esim. kalas­ta­jien tilois­sa kalasa­tamis­sa on sään­nöl­lisin väli­a­join tarkastukset,bakteerinäytteet niin vedestä jäästä ‚sekä esim. perkauskoneesta, noin kol­men kuukau­den välein, silti ter­veystarkas­ta­ja voi kos­ka vaan tul­la tarkas­ta­maan omia aiko­jaan tiloja.sama käytän­tö myös eläintenkasvattajille.

  37. Has­sua kun mainit­sit tuon web­bikam­er­a­hom­melin tuli itsellekkin mieleen viimevi­ikol­la. Kun on niitä sel­l­aisi­akin sikaloi­ta johon sel­l­aisen uskaltaa lait­taa. Näin siankas­vat­ta­jan näkökul­mas­ta voisin sanoa, että voin iloisin mieli rak­en­taa sikalan jos­sa on vaik­ka 5 neliöä lat­ti­aa sikaa päälle jos vain joku siitä sias­ta mak­saa sen ver­ran että saan sen joskus mak­set­tua rahaa pitäisi riit­tää myös maanos­toon kone­hank­i­noi­hin ja ties mihin muuhun mut­ta kun ei se piisaa edes nyt vaik­ka käytössä on teho­tuotan­non menetelmät.

  38. Joni Pelko­nen suoltaa jälleen aivan usko­ma­ton­ta tuubaa:

    “Yllä tuli jo puheek­si sian­li­hatuotan­non aiheut­ta­mat saas­teet, eli siansonta.

    Kun Suomen sikatuotan­nos­ta n. 40 pros­ent­tia viedään ulko­maille se tarkoit­taa että tuo määrä tuotan­to­jätet­tä jää Suomeen. Olemme siis sian­li­han alku­tuot­ta­ja, tuo­tamme hal­paa lihaa Sak­san ja Venäjän markki­noille ja meille jää hais­teltavak­semme ongel­ma­jäte. Sian­son­taa­han ei ihan mielel­lään lev­itä talon­vierus­pel­lolle, haju on sen ver­ran mahtava.

    Lappeen­ran­nan lähel­lä on kaatopaik­ka joka on erikois­tunut vas­taan­ot­ta­maan näitä son­tavuo­ria. Niitä levit­täy­tyy hehtaari toisen­sa jäl­keen, korkei­ta mus­tan­ruskei­ta hai­se­via son­tavuo­ria. Saman­laisia ongel­ma­jäte­varas­to­ja on maas­samme paljon muuallakin.

    Mieleen tulee sanon­ta: “Forssas­sa haisee sian paska!”.

    Joni Pelkosen tietämät­tömyys asioista on käsit­tämätön­tä tasoa.

    Suo­ma­lais­ten siko­jen tuot­ta­ma lan­ta menee taku­ul­la 100 % pel­loille lan­noit­teek­si, kor­vaa­man osit­tain kalli­iden keinolan­noit­tei­den käyt­töä, varsin ympäristöys­täväl­listä siis.

    Ja ne Lappeen­ran­nan lähel­lä ole­vat son­takasat eivät ole sian lan­taa, sian lan­taa ei edes ympäristömääräys­ten mukaises­ti saa varas­toi­da kuvaa­mal­lasi taval­la, vaan ne kasat ovat silkkaa ihmisen paskaa, ne ovat niitä jäteve­den­puhdis­ta­moiden tuot­ta­maa ihmisen paskaa, sitä jota sinäkin tuo­tat joka päivä, ja joi­ta kaso­ja on ympäri maa­ta, ne ovat 5,2 miljoo­nan suo­ma­laisen ihmiss­ian jätöksiä.

    Ja teurasjät­teet, siis ne osat teuraseläimistä, joi­ta ei voi käyt­tää ihmis­ravin­nok­si, tai muuten hyö­dyn­tää, viedään poltet­tavak­si Honka­joen laitokseen.

  39. Pystyn seu­raa­maan DHL:n lähetyk­siä tun­neit­tain, että mil­lä lento­ken­täl­lä se on käynyt, mis­sä siir­ret­ty seu­raavaan kulku­vä­li­neeseen ja mis­sä se on seis­syt varastossa.

    Kyl­lä var­maan löy­ty­isi tietoteknisiä ratkaisu­ja, joil­la pysty­isi seu­raa­maan bratwursti­paket­ti­ni sian­li­haa, lop­ul­ta kat­soen web­bikam­er­al­la sen eli­nolo­suhtei­ta. Min­ua ainakin kiin­nos­taisi, mil­loin ja mil­lä taval­la sika on viimeiset päivän­sä elänyt. 

    Niin kauan kuin kulut­ta­ja ei hel­posti pysty näkemään eroa liho­jen välil­lä, suurin osa val­it­see sen halvem­man. Ja vaik­ka iso osa ei ikinä kävisikään kat­so­mas­sa lihan alku­perää, jo tieto tästä läpinäkyvyy­destä ja avoimuud­es­ta var­masti paran­taisi tilan­net­ta ketjun joka lenkin osalta.

  40. Sian­li­ha on teolli­nen tuote, jol­la on kilo­hin­ta. Kil­pail­e­vaa tuotan­toa on ympäri maail­maa, tänä aikana jol­loin maitoakin kan­nat­taa kul­jet­taa maas­ta toiseen jalostet­tavak­si kau­pan maitop­urkki­in. Lihan tuotan­to on niin kil­pail­tua ettei se ole edes kan­nat­tavaa kovin pienis­sä yksiköis­sä, ainakaan jos puhutaan kehit­tyneen maan liike­toim­intamekanis­mein toimi­vas­ta tuotan­nos­ta. On naivia kuvitel­la tuotan­tosek­torin pystyvän otta­maan kokon­ais­vas­tu­u­ta eet­tis­es­ti korkeata­sois­es­ta tuotan­toeläin­ten hoi­dos­ta ja käsit­telystä sen suh­teen, mitä tämä eet­tisyys käytän­nössä olisi. Siankas­vat­ta­jan näkökul­ma oletet­tavasti mielekkääseen työhön­sä on, kuin­ka sil­lä elät­tää itsen­sä, niil­lä työjär­jeste­ly­il­lä ja kas­va­tuskäytän­nöil­lä joil­la toim­intaa ylipäätään kan­nat­taa, ja on lail­lista har­joit­taa. Tuskin­pa sika­far­mari tekee tietois­es­ti jotakin työ­vai­het­ta kak­si ker­taa työlääm­min tai hitaam­mal­la taval­la, so. kalli­im­min kuin naa­purin­sa, se on suo­raan omas­ta pus­sista pois. Tai ei tee ainakaan kovin kauaa, ennenkuin saa tode­ta, että on joko tehostet­ta­va tai lopetettava.

    Kansa mar­keteis­sa kat­soo vain ja ain­oas­taan kilo­hin­taa, tar­jousaltaat tyh­jenevät sään­nön­mukaises­ti ensin riip­pumat­ta tuote­tun liha­suikaleen eet­tisyy­destä. Me joi­ta eläin­tuotan­non eet­tisyys kiin­nos­taa edes sen ver­ran, että se oikeasti vaikut­taa osto­val­in­toi­hin, on aika vähän.

    En siten näe oikein muu­ta tietä kuin että tuotan­toeläin­ten eli­nolo­jen ja käytön sääte­lyn täy­tyy tul­la julkisen val­lan tahol­ta, ja mah­dol­lisim­man suures­sa mit­takaavas­sa. Todel­lista muu­tos­ta tulemme näkemään vas­ta kun vähin­tään EU:n tasol­la päästään yksimielisyy­teen siitä mil­laiset oli­si­vat sialle otol­liset kas­va­tus- ja tuotanto-olosuhteet.

  41. Real­is­tis­tis­es­ti ajatellen Osmkon idea on eri­no­maisen hyvä ensim­mäi­nen askel. Asi­as­sa on edet­tävä vai­heit­tain. Isot mas­sat eivät vielä ole kauhean kiin­nos­tunei­ta muus­ta kuin hin­nas­ta. Isom­pikin lisäys tuot­ta­jahin­taan ei kuitenkaan mah­dot­tomasti lisää tuot­teen lop­puhin­taa. Uskon, että osta­jia olisi, mut­ta tässä pitää olla selkeät nor­mit ja ohjeet ja niihin on kulut­ta­jan voita­va luot­taa. Moni kuitenkin mak­saa lisähin­taa jo nyt abstrak­tisim­mis­takin asioista. Ja esimerkik­si vapaan kanan munia oli Pris­mas­sa viimek­si kun kävin tar­jon­nas­ta about puolet.
    HS:n artikke­li ‘luo­mu­tomaateista’ (kuten edel­lä todet­ti­in) toi puolestaan esi­in sen, että luo­mu-merk­ki ei tarkoi­ta sitä, että tuot­teen osto olisi eet­tiseti järkevää. Maail­ma tulee näis­säkin asiois­sa entistä mon­imutkaisem­mak­si. (Ja jakau­tuu omi­in ryhmiinsä.)
    Mut­ta kaiken kaikki­aan, eikö tämä siko­jen kohtelus­ta aiheutunut kohu ole pidem­mäl­lä tähtäimel­lä sit­tenkin sika­far­marin etu. Hän saa tästä lisäpe­rustelu­ja sille, mik­si tuot­ta­jahin­nan pitää olla korkeampi. Ja lisä­markki­noi­ta sille, joka tähän kohu­un ensim­mäise­na älyää reagoi­da, tässä blo­gis­sakin maini­tu­in periaattein.

  42. Maat­alouteen kaikki­neen tarvit­taisi­in kyl­lä ihan TODELLINEN Sata-komitea, mikä panisi palikat ihan uusik­si. Tuet pois, vero­tus pienem­mäk­si kaiketi ja sit­ten jokainen ostaa mitä haluaa/kykenee. OS:lle vain tiedok­si, että halutes­saan sitä onnel­lisen pos­sun lihaa saa, mut­ta kaiketi siihen sit­ten tart­tee sitä Clu­bin autoa. Ylipäätän­sä tääl­lä ole­vat jutut ovat kär­päsen suri­naa koko tässä sopas­sa. Osmon tun­net­tuus saa niitä edes vähän lev­iämään. Voisiko joku Teistä osaav­im­mista ker­toa joulun jäl­keen, vaikut­tiko tää kohu mitään kinkku­jen menekki­in huomioiden myös talousti­lanteen. Ei muu­ta­man kymmenen/sadan talouden siir­tymi­nen tofu-jut­tui­hin/kalkku­naan tms, merk­itse sika­ju­tuis­sa yhtään mitään. Keskiver­toih­mi­nen pahoit­telee sika­jut­tu­ja ja hakee huomen­na kinkun koti­in. Kaik­ki se, mikä on mah­dol­lista, mut­ta vaatii paljon vaivaa, ei onnis­tu. Ener­gian­säästölam­puista tulee kyl­lä tosi riesa. Kaiketi se ris­ki on tietois­es­ti otet­tu. Sor­ry, sopi vaan tähän.

  43. Mikähän siinä on, että luo­muun on ollut help­po siir­tyä kanan­mu­nien ja maid­on kanssa, mut­ta luo­muli­haa ei vain tule ostet­tua? En oikein edes muista kuin jauhe­li­haa luo­mu­na nähneeni.

    Min­ulle kyl­lä riit­täisi eläin­ten säälli­nen kohtelu, ei rehun tarvit­sisi väistämät­tä olla luo­mua. Luo­mukasviksista meil­lä puhutaan hive­nen sarkas­tis­es­ti “onnel­lisi­na tomaat­teina”, tms. En ole koskaan oikein tajun­nut, mikä niis­sä on hom­man point­ti. Jotkut kehu­vat, että maku olisi parem­pi, mut­ta mon­et luo­mukasvikset ovat jo mar­ketin hyllyssä hyvin luo­musti pahentuneita.

  44. Vinkke­jä joulupöytääsi; “lem­peästi” syöte­tyn han­hen mak­saa on nyky­isin saatavil­la Suomes­sakin. Mielestäni se on olleelli­nen osa sofistikoituneen kult­tuurikodin joulupöytää.
    “Keitä te ootte te vihreet, kuhn en mä tunne teitä…
    Jou­lu­mieltä kaikesta huolimatta!

  45. Minäkin halu­aisin tietää mik­si Soin­in­vaara syö teho­tuotet­tua lihaa, vaik­ka sen käyt­tämi­nen ei ole oikein mis­tään näkökul­mas­ta perustel­tua — eet­tis­es­tä, ekol­o­gis­es­ta tai terveydellisestä.
    No, uskon, että nuoris­sa vihreis­sä poli­itikon­aluis­sa on tule­vaisu­us. Vihrei­den vet­er­aa­nipoli­itikko­jen kanssa näistä asioista ei oikein pysty keskustele­maan. Tuskin Soin­in­vaara tähänkään viesti­in mitään vastaa.

    1. On vähän vaikea ymmärtää tuo­ta moitet­ta teho­tuote­tun lihan suosimis­es­ta liitet­tynä artikke­li­in, jos­sa juuri vaa­dit­ti­in sitä, että teho­tuote­tun liahn vai­h­toe­htona oolisi mah­doloisu­us ostaa eet­tis­es­ti kas­vatet­tua lihaa.

  46. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin syöt teho­tuotet­tua lihaa. Jos eet­tis­es­ti tuotet­tua lihaa ei ole tar­jol­la, niin mik­si syöt teho­tuotet­tua sen sijaan, että jät­täisit syömät­tä lihan­tuotan­non eet­tis­ten ongelmien vuok­si? Mitä tämä eet­tis­es­ti tuotet­tu liha edes olisi? Ei se ainakaan luo­mua nyky­isil­lä säädök­sil­lä voi olla, kun siitä luo­mu on hyvin kaukana.

  47. Todel­la hyvä idea. Mak­saisin myös mielel­läni aika paljonkin ylimääräistä, jos se menisi eläi­men hyv­in­voin­ti­in eikä keskus­li­ik­keelle tai luo­muohran ostamiseen.

  48. Pitäisi tietää, miten korkeak­si lihan hin­ta nousisi, jos eläimet oli­si­vat eläneet onnel­lisen elämän.

    Tämän het­ken pakat­tu­jen liho­jen hin­to­ja yhdestä main­ok­ses­ta (liha suomalaista):
    kinkku luu­ton yhdel­lä tuot­ta­jal­la 4,59 e/kg, toisel­la 6,59 e/kg
    kinkku luineen yhdel­lä tuot­ta­jal­la 3,59 e/kg, toisel­la 5,29 e/kg
    nau­dan sisä­paisti maustet­tu 8,90 e/kg

    Olen minäkin valmis mak­samaan tuot­ta­jalle enem­män, mut­ta en halua kas­vat­taa kau­pan katet­ta. Kuten kir­joitin jo kom­men­tis­sani ylem­pänä, en usko että kau­pan kat­teen alen­t­a­mi­nen euroop­palaiselle tasolle on mah­dol­lista. Voitaisi­inko huole­htia siitä, että hin­nan­nousu menisi alkutuottajalle? 

    Paljonko onnel­lisen sian kinkku mak­saa? Entä onnel­lisen nau­dan? Joku taisi sanoa sel­l­aista osta­vansa. (Mei­dän maal­la pak­su­turkkiset ja pieni­tis­siset lihakar­janau­dat kir­maili­vat vapaana kesät tal­vet, niil­lä oli pääsy sisätiloi­hin mut­ta ulkona ne näyt­tivät talvel­lakin märe­htivän. Nyt se kar­jati­lalli­nen on lopettanut.)

  49. Lisäys: kinkun hin­ta nyt ei paljon het­kau­ta. Jauhe­li­ha, leik­keet, kyljyk­set ja ulkopaisti- ja lapa­palat oli­si­vat tärkeim­mät jokapäiväisen elämän kannalta.

  50. Eevi:
    Aina voi kek­siä kaiken­laisia tekosy­itä, mik­sei ala vegaaniksi.

    Mik­si pitäisi kek­siä tekosy­itä? Liha­han on osa ihmisen nor­maalia ruokavaliota.

    Teho­tuotet­tu­jen eläin­ten huono kohtelu ja lihan­tuotan­toon liit­tyvät ympäristöon­gel­mat ovat asia erik­seen. Sen sijaan, jos puhutaan pelkästään moraalis­es­ta oikeu­tuk­ses­ta tap­paa toinen eliöyk­silö ravin­nok­si, en ymmär­rä, mik­si kasve­ja ja eläim­iä tulisi käsitel­lä eri kriteereillä.

  51. Rot­wang kir­joit­ti: “[…] jos puhutaan pelkästään moraalis­es­ta oikeu­tuk­ses­ta tap­paa toinen eliöyk­silö ravin­nok­si, en ymmär­rä, mik­si kasve­ja ja eläim­iä tulisi käsitel­lä eri kri­teereil­lä.

    Juuri noin! Varsinkin kun on mieleen jäänyt muinaises­sa Neukku­las­sa tehty tutkimus, jos­sa gal­vanometril­la havait­ti­in kasvin reagoivan kun sitä läh­estyi sak­set kädessä leikkau­saikeis­sa. Huu­uu, ajatelkaa salaat­tia joka kirkuu tuskissaan sitä pureskel­lessani… Eluk­ka on sen­tään kuol­lut siinä vaiheessa.

    No joo, en ehkä tuo­ta neukku­tutkimus­ta ota ihan vakavis­sani, mut­ta tosi on, että kasvit eivät kuole ker­ta­laak­ista. Toiv­ot­tavasti veg­aan­it eivät nyt val­lan lope­ta syömistä.

    Otan itsel­leni yhtä suuret elämisenoikeudet kuin vaikka­pa viruk­sel­la on. Samoin kuin viruk­sel­la on oikeus oman elämän­sä takia tap­paa isän­täeliön­sä, min­ul­la on oikeus tap­paa virus jäädäk­seni itse henki­in. Ei tästä ole kuin aste-ero mui­hin elämänmuotoihin.

    Minkään elämän­muodon rääkkäämistä en sal­lisi (kon­di­tion­aali sik­si etten pysty sitä oikeasti estämään omaa itseäni laa­jem­malti), vaik­ka tavanomais­ta­han se sekin luon­nos­sa on. Kat­sokaa luontodoku­ment­te­ja: verisiä jut­tu­ja, jois­sa saal­is­ta­ja jär­sii pakoon pyrkivän saali­in kylkeä. Onnel­lisen elämän ja ker­ta­laak­ista kolkatun elukan kuole­ma on siihen ver­rat­tuna helppo.

    Eeva sanoi, että kaik­ki syyt olla ryhtymät­tä veg­aaniksi ovat tekosy­itä. Eh… pakko­han on olla joku oikeakin syy, kun ker­ran niin har­va on veg­aani? Uumoilen­pa että Eevan mielestä oikea syy on vain se, että met sekasyöjät olemme niin paho­ja ihmisiä.

    Vieläkin kaipaan tieto­ja onnel­lisen eläi­men lihan hin­nas­ta. Onko kukaan sel­l­aista ostanut?

  52. Tämä on alkaa läh­estyä jo pahasti sivu­raidet­ta, mutta …

    Mik­si pitäisi kek­siä tekosy­itä? Liha­han on osa ihmisen nor­maalia ruokavaliota.

    Tästä ei kai seu­raa, että näin pitäisi olla, vai?

    Teho­tuotet­tu­jen eläin­ten huono kohtelu ja lihan­tuotan­toon liit­tyvät ympäristöon­gel­mat ovat asia erik­seen.

    Miten niin on? Mik­si teho­tuotet­tu­jen eläin­ten huonoko­htelu, ei vaikut­taisi teho­tuotan­non oikeu­tuk­seen ja näin lihan­syön­nin oikeu­tuk­seen? Tai mik­si se, että jos lihan­tuotan­ta­n­to aiheut­taa 18–50% kaik­ista kasvi­huonepäästöistä(HS:n uuti­nen ja link­ki World­watch insti­tuten) raport­ti­in), ei vaikut­taisin lihan­syön­nin moraaliseen oikeu­tuk­seen? Mik­si nämä ovat asia erik­seen? Eikö nämä ole juuri ne asi­at, joi­ta pitäisi tarkastel­la ensim­mäisek­si, kun mietitään lihan­syön­nin oikeu­tus­ta? Sit­ten kun nämä ongel­mat ovat jotenkin han­skas­sa voidaan men­nä tuo­hon sin­un seu­raavaan pointtiisi.

    Sen sijaan, jos puhutaan pelkästään moraalis­es­ta oikeu­tuk­ses­ta tap­paa toinen eliöyk­silö ravin­nok­si, en ymmär­rä, mik­si kasve­ja ja eläim­iä tulisi käsitel­lä eri kriteereillä.

    Mul­la on sel­l­ainen kuti­na, että et puhu tästä kysymyk­ses­tä ensim­mäistä ker­taa, joten poten­ti­aaliset vas­tauk­setkin lienevät jo tut­tu­ja. Jos aloite­taan ensik­si ihmis­ten ja eläin­ten eroista. Mar­gin­aali-argu­ment­ti on mielestäni aika vah­va peruste sille, että kär­simyk­sen aiheut­ta­mi­nen ainakin kädel­lisille ja ainakin joillekin muille nisäkkäille(delfiinit, koirat, siat, ehkä kaik­ki muutkin nisäkkäät…) on väärin. Mikä sit­ten erot­taa kasvit ja eläimet? Mielestäni moraalis­es­ti rel­e­vant­te­ja ero­ja löy­tyy esim. fys­i­olo­gias­ta. Nisäkkäi­den ja ihmis­ten “kär­simyk­sen fys­i­olo­gia” on hyvin pitkälle saman­laista. “Samankaltaiset” her­mo­tuk­set, välit­täjäaineet, samankaltaiset vas­teet mri-kuvis­sa ja niin edelleen. Kasveil­ta ei puolestaan löy­dy juuri, tun­temisen tai kär­simisen mah­dol­lis­tavia rak­en­tei­ta. Siinä, mis­sä eläin­ten ja ihmis­ten välil­lä moraalis­es­ti rel­e­vant­tien ero­jen tekem­i­nen on hyvin vaikeaa, kasve­jen ja eläin­ten välille se onnis­tuu mielestäni suh­teel­lisen helposti.

  53. Minus­ta Suomeen pitäisi saa­da eet­tis­es­ti korkeata­soiset onnel­lisen teuraseläi­men (!?) kri­teer­it hyväksyt­tävälle lihan­tuotan­nolle. Luulen että täl­lais­es­ta korkeata­sois­es­ta lihas­ta suuri osa kulut­ta­jista olisi valmis mak­samaan sen ver­ran enem­män, että tuotan­to yhtä kan­nat­tavaa kuin tämä eläin­rääkkäys­tä lähen­televä tehotuotantokin.

    En ole samaa mieltä. Kulut­ta­jat etsivät halvimpia vai­h­toe­hto­ja, suurim­malle osalle eet­tisel­lä tuotan­nol­la ei ole mitään merk­i­tys­tä. Ihmi­nen on luon­tais­es­ti itsekäs. Kovasti kyl­lä moral­isoidaan teho­tuotan­toa, mut­ta kun itse pitäisi pan­na likoon euro­ja, niin kiin­nos­tus katoaa. Eet­tisen tuotan­non, vesien- ja ilmas­ton­suo­jelun kus­tan­nuk­set tulisi enem­mistön mukaan sälyt­tää maajusseille.

    Vetäy­dytään maat­alouden tukien taakse, ne muka riit­tävät kaik­keen tähän. Voisi­vat riit­tääkin, mut­ta jussien palk­ka jää puuttumaan.Tuissa puhutaankin julk­isu­udessa aina mil­jardeista. Täl­lä saadaan aikaan val­heelli­nen mieliku­va niiden todel­lis­es­ta tilako­htais­es­ta määrästä. Keskiar­votkaan eivät ker­ro totu­ut­ta, kos­ka suuret tilay­htymät, val­tion yhtiöt ja kaupun­git vievät suurim­mat tukipotit.

    Soin­in­vaaaran eduk­si on kyl­lä mainit­ta­va, että hän puhuu nyt ruuan oikeas­ta hin­tata­sos­ta ver­rat­tuna keskiver­top­er­heen tuloi­hin. Samoin kulut­ta­jan ruokapöy­dässä ole­van ruuan hin­nan jakau­tu­mis­es­ta tuotan­toketjun eri vaiheisiin.

    Valitet­tavasti tähän ei pysty keskiver­toku­lut­ta­ja. Tätä näköalo­jen kapeut­ta ruokkii vielä val­takun­nan val­tavir­taa nuoleskel­e­va val­ta­me­dia. Tietysti tämä mas­sa mak­saa medi­an palkat main­os­tu­lo­jen kaut­ta. Ei palka­n­mak­sa­jalle kan­na­ta ker­toa epämieluisia asioi­ta. Yhteinen viholli­nen ja syn­tipuk­ki yhdistää.

    Tässä kon­sen­suk­sen hengessä on hyvä puh­tain oman­tun­noin jatkaa kulutusjuhlaa.

  54. Joakim
    “mik­si Soin­in­vaara syö teho­tuotet­tua lihaa, vaik­ka sen käyt­tämi­nen ei ole oikein mis­tään näkökul­mas­ta perustel­tua – eet­tis­es­tä, ekol­o­gis­es­ta tai terveydellisestä.”

    Et tai­da ymmärtää, että vaik­ka asia on sin­un mielestäsi noin, tämä ei pidä paikkaansa kaikkien muiden ihmis­ten kohdalla.

    Oma mielip­i­teeni on, että veg­aan­it ovat ärsyt­täviä idioot­te­ja, jot­ka pääsään­töis­es­ti pyrkivät tuput­ta­maan type­r­ää ide­olo­giaansa meille nor­maaleille ihmisille. Akti­iviset veg­aan­it ovat täysin rin­nastet­tavis­sa sel­l­aisi­in hih­hulei­hin, jot­ka omas­ta mielestään pää­sevät taivaaseen kun muut joutu­vat hel­vetti­in ja vielä ker­to­vat tämän suureen ääneen kaikille muille.

  55. Mik­si teho­tuotet­tu­jen eläin­ten huonoko­htelu, ei vaikut­taisi teho­tuotan­non oikeu­tuk­seen ja näin lihan­syön­nin oikeutukseen?

    Teho­tuotet­tu­jen eläin­ten kohtelu liit­tyy teho­tuotet­tu­jen eläin­ten syömisen oikeu­tuk­seen. Eihän vil­japel­to­jen teholan­noituk­sen aiheut­ta­mat ympäristöon­gel­matkaan liity kasvis­syön­nin oikeutukseen.

  56. Mar­gin­aali-argu­ment­ti on mielestäni aika vah­va peruste sille, että kär­simyk­sen aiheut­ta­mi­nen ainakin kädel­lisille ja ainakin joillekin muille nisäkkäille(delfiinit, koirat, siat, ehkä kaik­ki muutkin nisäkkäät…) on väärin. Mikä sit­ten erot­taa kasvit ja eläimet? Mielestäni moraalis­es­ti rel­e­vant­te­ja ero­ja löy­tyy esim. fys­i­olo­gias­ta. Nisäkkäi­den ja ihmis­ten “kär­simyk­sen fys­i­olo­gia” on hyvin pitkälle saman­laista. “Samankaltaiset” her­mo­tuk­set, välit­täjäaineet, samankaltaiset vas­teet mri-kuvis­sa ja niin edelleen. Kasveil­ta ei puolestaan löy­dy juuri, tun­temisen tai kär­simisen mah­dol­lis­tavia rakenteita.

    Ymmär­rämme parem­min mei­dän kanssamme samankaltais­ten eliöi­den kär­simys­tä. Se ei kuitenkaan tarkoi­ta, etteikö kasvi ais­tisi ympäristöään, kasvi­in samas­tu­mi­nen on vaan meille vaikeam­paa. Kehi­tyshis­to­ri­al­lis­es­ti olemme “serkku­ja” kaikkien maa­pal­lol­la elävien lajien kanssa. Mielestäni olisi spe­sis­miä ajatel­la, että mei­dän kanssamme enem­män samankaltainen eliöyk­silö olisi täl­lä perus­teel­la jotain toista arvokkaampi. Emme­hän me ihmisiäkään arvota geneet­tisen samankaltaisu­u­den perusteella.

    Tässä asi­as­sa olisi myös hyvä tehdä ero tap­pamisen ja kär­simyk­sen aiheut­tamisen välil­lä. Eläin on mah­dol­lista kas­vat­taa ja tap­paa ilman merkit­tävää kär­simys­tä (en tietenkään väitä, että näin tapah­tuu nyky­muo­toises­sa lihan­tuotan­nos­sa). Eli kär­simyk­sen vält­tämi­nen ei ole argu­ment­ti lihan syömistä vas­taan vaan kär­simyk­sen aiheut­tamista vastaan.

  57. Koko tätä keskustelua tuotan­non ohjaamis­es­ta eet­tiseen suun­taan kulu­tus­valin­noil­la vaivaa psykol­o­gis­ten reali­teet­tien puute. Ensin­näkin mielestäni ne gallupit, jois­sa on todet­tu ihmis­ten kan­nat­ta­van laa­jasti eet­tistä eläin­tuotan­toa, ker­to­vat hei­dän todel­lisen kan­tansa asi­aan eivätkä ole vain iden­ti­teet­ti­työtä, kuten ehkä voisi ajatel­la kulu­tus­val­in­to­jen ris­tiri­itaisu­u­den perus­teel­la. Tämä sik­si, että ihmisen käsi­tys itses­tään yleen­sä on ter­veil­lä ihmisil­lä yhteen­sopi­va sen kanssa mitä kut­summe moraa­lik­si eli käsi­tyk­sek­si oikeas­ta ja väärästä.

    Mik­si sit­ten kulu­tus on mitä on? Kos­ka oikean ja väärän pun­nit­sem­i­nen on tässä maail­mas­sa raskas­ta, vaikeaa ja epämiel­lyt­tävää. Moraali ei ole staat­ti­nen möhkäle ja sen nou­dat­ta­mi­nen on yleen­sä enem­män pon­nis­tus kuin ruti­ini­no­mainen toimen­pide. Kuka meistä olisi parhaim­mil­laan koko ajan. Arjes­sa ihmi­nen toimii ns. “automaat­tio­h­jauk­sel­la”, arjen pakkoli­ik­keet tekevät elämästämme helpom­paa. Jos joku menee sanomaan arkielämän ytimessä eli ruokakau­pas­sa asioivalle ihmiselle tämän toimi­van moraalis­es­ti väärin, seu­rauk­se­na ei ole eet­ti­nen pohd­in­ta vaan kieltämi­nen, asian pois­sulkem­i­nen tai muu defenssi. On itse asi­as­sa aika has­sua kuvitel­la, että yksilö tek­isi eet­tisen arvion 20–30 elin­tarvikkeen kohdal­la erik­seen. Yksilön valin­nan mitätön merk­i­tys kokon­aisu­u­teen ja tämän tarve käsit­tää ympäröivä maail­ma mielekkäänä tekevät eet­tis­es­tä kulut­tamis­es­ta mar­gin­aalisen ilmiön.

    Jos kuitenkin jär­jestet­täisi­in vaikka­pa kansanäänestys siitä pitääkö eläim­iä kidut­ta­va teho­tuotan­to vai­h­taa inhimil­lisem­pään tuotan­toon, niin siinä annet­taisi­in ihmisille edes mah­dol­lisu­us yltää parhaimpaansa.

    Toki ajan kanssa ihmiset muut­ta­vat hie­man kulu­tus­taan ja osit­tain myös eet­tiseen suun­taan, mut­ta tämä muu­tos on erit­täin hidas reagoimaan nopeasti muut­tuvien tuotan­to­pros­essien ongelmiin. 

    Nuoret voivat tehdä helpom­min eet­tisiä kulu­tus­val­in­to­ja, kos­ka heil­lä ei ole niin vahvo­ja arjen vaki­in­tunei­ta toim­intat­apo­ja ja toisaal­ta heille moraaliset kysymyk­set ovat mus­tavalkoisem­pia ja yksinker­taisem­pia. Nuoret eivät silti toi­mi kovin eet­tis­es­ti kulu­tuk­ses­saan, kos­ka oma vaiku­tus tun­tuu niin pieneltä, vaik­ka kokon­aisu­u­den kannal­ta kan­nat­taisikin jotain muutosta.

  58. “Täl­laiseen onnel­lisen lihan ser­ti­fikaat­ti­in suos­tu­van tulisi sitoutua myös täy­del­liseen avoimuu­teen. Mik­si ei vaik­ka niitä wep­pikameroi­ta sikaloihin?”

    Minus­takin eläin­rääkkäys on inhot­tavaa. Jos tuol­lainen wep­pikam­erasikala alka­isi tuot­taa lihaa ja sitä olisi myyn­nis­sä lähi­mar­keteis­sani, mei­dän per­heessä ei muu­ta sian­li­haa ostettaisikaan.

  59. “Syn­teet­ti­nen eli in vit­ro ‑liha tulee muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Peri­aat­teessa se ratkaisee kaik­ki lihan­syön­ti­in liit­tyvät eet­tiset ongel­mat tai ainakin vähen­tää niitä merkit­tävästi (kun­han oikei­den eläin­ten syön­ti kiel­letään). Suomes­sa tosin Kepu ja MTK var­maan kieltävät sen, kos­ka hom­ma on luul­tavasti teol­lisu­ut­ta, jota on vaikea har­ras­taa perheviljelmillä.”

    Tuskin tulee muu­ta­man vuo­den sisäl­lä mut­ta kymme­nen vuo­den sisäl­lä ehkä. Lihas­solurykelmiä eli jonkin­laista erit­täin heikko­laa­tu­ista jauhe­li­han­ta­paista osa­taan kyl­lä tuot­taa mut­ta siitä on vielä pitkä mat­ka kun­nol­la suonit­tuneeseen ja jän­teistyneeseen sekä treenat­tuun lihasku­dok­seen. Arve­len, että teol­lisu­us­maid­en liha- ja siipikar­jankas­vat­ta­jil­la on noin 15 tai korkein­taan 20 vuot­ta armon­aikaa. Sen jäl­keen, kun in vit­ro ‑sisä­filet­tä saa kau­pas­ta korkein­taan puoli­toista ker­taa luon­nol­lisen lihan hin­nal­la, en muun­laiseen lihaan koske pitkäl­lä seipäälläkään.

    In vit­ro ‑lihan ost­a­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa taval­lisen lihan rin­nal­la ihan tukimielessä toki jo aikaisem­minkin, kos­ka in vit­ro ‑lihan menek­ki tulee ole­maan val­ta­va buusti kudoste­knolo­gian lääketi­eteel­lisillekin sovelluksille.

  60. en ymmär­rä, mik­si kasve­ja ja eläim­iä tulisi käsitel­lä eri kriteereillä

    Eläim­iä ei saa syo­dä, kos­ka eläi­noikeusmoraal­i­filosofi­an mukaan kog­ni­ti­ivisil­la kyvy­il­lä ei saa olla merk­i­tys­tä yksilön arvoon. Pait­si että kasve­ja voi tietysti syödä, kos­ka niiden kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat pienem­mät kuin eläimil­lä. Ja kukaan ei kyseenalaista sitä, että las­ten ihmisoikeudet ovat vähän rajal­lisem­mat kuin aikuis­ten kos­ka las­ten kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat aikuisia heikom­mat, mut­ta eläimille, joiden kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat ker­talu­okkia lap­sia heikom­pia, pitäisi saa­da aikuisia vas­taa­vat oikeudet. Clear as mud.

    Minäkin halu­aisin tietää mik­si Soin­in­vaara syö teho­tuotet­tua lihaa, vaik­ka sen käyt­tämi­nen ei ole oikein mis­tään näkökul­mas­ta perustel­tua – eet­tis­es­tä, ekol­o­gis­es­ta tai terveydellisestä.

    Osmos­ta en tiedä, mut­ta minä syön teho­tuotet­tua lihaa lähin­nä sik­si, että noiden eläin­ten oikeudet eivät ole niin lähel­lä sydän­täni, että viit­sisin tehdä elämäni ylet­tömän han­kalak­si ja lähteä etsimään ei-teho­tuotet­tua lihaa toiselta puolelta kaupunkia. Tai sosi­aal­ista elämääni kovin han­kalak­si ja kieltäy­tyä syömästä ystävieni kanssa läh­es kaikissa rav­in­tolois­sa. (Mielestäni liha mais­tuu hyvälle ja min­un moraa­likäsi­tyk­seni mukaan ei ole väärin syödä lihaa). Tämä ei tietenkään tarkoi­ta, ettenkö välit­täisi ollenkaan eläin­ten oloista ja että en siir­ty­isi onnel­lisen pos­sun lihaan jos sel­l­aista lähikau­pas­ta riit­tävän hel­posti löytyisi.

  61. Sioista en osaa sanoa mitään, mut­ta jos ei ole ihan off-top­i­cia, niin pari sanaa kanoista. Näyt­tö häkkien huonom­muud­es­ta on heikkoa. 

    http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3641

    http://www.abc.net.au/science/articles/2009/01/26/2474294.htm

    “The find­ings add to a grow­ing body of evi­dence that free-range chick­ens are par­tic­u­lar­ly prone to dis­ease and vio­lent behav­iour, says vet­eri­nar­i­an and poul­try pathol­o­gist Dr Rob Porter, of the Uni­ver­si­ty of Min­neso­ta, Twin Cities.

    It’s hard to eval­u­ate whether a chick­en is or can be “hap­py,” Porter adds. But oth­er stud­ies have failed to find a dif­fer­ence in stress hor­mone lev­els between chick­ens that are raised one way or the other.”

  62. Olen yllät­tynyt Soin­in­vaaran kom­menteista. Ei sika ole kaltoin kohdel­tu. Se on eläi­nak­tivistien mielipi­de. Hei­dän infor­maa­tion­sa ei ole ain­oa totu­us. Laimin­lyön­te­jä on tapah­tunut, mut­ta vakavia laimin­lyön­te­jä ei ole siinä mit­takaavas­sa kuin on annet­tu ymmärtää.

    Puo­lus­tus­puheen­vuoro löy­tyy osoit­teesta http://www.sikamarfia.fi. Myöhem­min illala kun kuvatek­stit ovat paikoil­laan, niin ter­ve­tu­loa kaikki !
    Huo­maat­te kuin­ka eri­lail­la voi val­oku­vin samaa asi­aa esitellä. 

    Han­nu Koivisto

  63. Aja­tus siitä, että tuol­laiselle löy­ty­isi merkit­tävää kysyn­tää lihan­syöjien joukos­sa, ker­too siitä, kuin­ka järkyt­tävän vier­aan­tunei­ta tämän kansan valveu­tuneisu­ud­es­ta siel­lä kehä kol­mosen sisäl­lä ollaan.

    Ainakin tääl­lä Keha kol­mosen sisäpuolel­la luo­mukanan­mu­nille on silmämääräis­es­ti arvioiden huo­mat­ta­van paljon kysyn­tää, vaik­ka niiden hin­ta on kaksinker­tainen. Min­un on vaikea uskoa, että ihmiset Ker­hä I:n ulkop­upolel­la oli­si­vat val­lan toisen­laisia. Sitä­pait­si pääkaupunkiseudul­la asuu miljoona ihmistä, joten kyl­lä hekin muu­ta­man eet­tisen sikalan pitäi­sivät pystyssä.

  64. Tämä ei muuk­si muu­tu, ennen kuin kulut­ta­jien suuri enem­mistö on valmis mak­samaan lihas­ta nyky­istä enem­män. Vaik­ka Suomes­ta lopetet­taisi­in sian­li­han tuotan­to heti huomen­na, niin silti tääl­lä syötäisi­in jatkos­sa ulko­mail­la teho­tuotet­tua sianlihaa.

    En tätä sikaar­marin kan­nan­ot­toa oikein ymmärtänyt. Esitin juuri jär­jeste­lyä, jos­sa kulut­ta­jalle tehtäisi­in mah­dol­lisek­si mak­saa enem­män lihas­ta, ehdol­la että se tuote­taan vähem­män sika­mais­es­ti. Eri­tyis­es­ti en kehot­tanut boiko­toimaan suo­ma­laista lihaa ja osta­maan ulkomaista.

  65. Rot­wang kir­joit­ti:Se ei kuitenkaan tarkoi­ta, etteikö kasvi ais­tisi ympäristöään, kasvi­in samas­tu­mi­nen on vaan meille vaikeam­paa. Kehi­tyshis­to­ri­al­lis­es­ti olemme “serkku­ja” kaikkien maa­pal­lol­la elävien lajien kanssa. Mielestäni olisi spe­sis­miä ajatel­la, että mei­dän kanssamme enem­män samankaltainen eliöyk­silö olisi täl­lä perus­teel­la jotain toista arvokkaampi. Emme­hän me ihmisiäkään arvota geneet­tisen samankaltaisu­u­den perusteella.

    Ero mei­dän ajat­telus­samme on siis se, että minä löy­dän kasvien ja eläin­ten väliltä sel­l­aisia ero­ja, joi­ta voidaan mielestäni pitää moraalis­es­ti merkittävinä(ainakin kär­simyk­sen suh­teen), mut­ta sinä et. Toisin sanoen, sin­un mielestäsi sen lisäk­si, ettei eläin­ten ja ihmis­ten välille voi­da löytää eet­tis­es­ti merkit­tävää eroa(kärsimyksen oikeu­tuk­sen suh­teen), mut­ta täl­laista eroa ei voi­da löytää myöskään eläin­ten ja kasvien väliltä. (Tästä kai sit­ten seu­raa, että ihmis­ten ja kasvienkaan välille ei voi­da löytää moraalis­es­ti merkit­tävää eroa tässä suh­teessa, jos­ta taas seu­raa jän­niä asioita) . 

    Rot­wang kir­joit­ti:Tässä asi­as­sa olisi myös hyvä tehdä ero tap­pamisen ja kär­simyk­sen aiheut­tamisen välil­lä. Eläin on mah­dol­lista kas­vat­taa ja tap­paa ilman merkit­tävää kär­simys­tä (en tietenkään väitä, että näin tapah­tuu nyky­muo­toises­sa lihan­tuotan­nos­sa). Eli kär­simyk­sen vält­tämi­nen ei ole argu­ment­ti lihan syömistä vas­taan vaan kär­simyk­sen aiheut­tamista vas­taan.

    Tästä olemme oikeas­t­aan tarkem­min ajatellen aika samaa mieltä. Tap­pami­nen ja syömi­nen on eri asia kuin kär­simyk­sen aiheut­ta­mi­nen. Toisaal­ta kuten edel­lisessä viestis­sä totesin, on tässä yhtey­dessä kär­simyk­ses­tä puhumi­nen rel­e­vantim­paa kuin tappamisesta. 

    Toisaal­ta ainakin, jos mah­dol­lisu­ut­ta lajin omaiseen käytök­seen pide­tään säädyl­lis­ten eläin­ten eli­nolo­suhtei­den ehtona, on lihan tuot­ta­mi­nen ilman kär­simyk­sen aiheut­tamista vaikeahkoa…

    tcrown kir­joit­ti: Eläim­iä ei saa syo­dä, kos­ka eläi­noikeusmoraal­i­filosofi­an mukaan kog­ni­ti­ivisil­la kyvy­il­lä ei saa olla merk­i­tys­tä yksilön arvoon. Pait­si että kasve­ja voi tietysti syödä, kos­ka niiden kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat pienem­mät kuin eläimil­lä. Ja kukaan ei kyseenalaista sitä, että las­ten ihmisoikeudet ovat vähän rajal­lisem­mat kuin aikuis­ten kos­ka las­ten kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat aikuisia heikom­mat, mut­ta eläimille, joiden kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat ker­talu­okkia lap­sia heikom­pia, pitäisi saa­da aikuisia vas­taa­vat oikeudet. Clear as mud.

    Tässä se koite­taan ihmisoikeudet ja eläi­noikeudet. Käsit­tääk­seni kukaan ei ole vaat­in­ut eläimille ihmisoikeuk­sia. Yleen­sä eläimille vaa­di­taan oikeut­ta olla tulemat­ta tapetuk­si tai kidute­tuik­si, Toisin kuin yllä tun­nu­taan usko­van ei eläimille ole vaa­dit­tu esimerkik­si oikeut­ta äänestää tai oikeut­ta koulu­tuk­seen. Eläimille ei ole myöskään vaa­dit­tu oikeut­ta sanan­va­pau­teen, vaik­ka itse pidän tätä oikeut­ta ehkä ruumi­il­lisen koske­mat­to­muu­den jäl­keen tärkeim­pänä. Eläimille ei siis vaa­di­ta ihmisoikeuk­sia vaan eläi­noikeuk­sia. Näi­denkin oikeuk­sien kohdal­la vaa­di­taan, että niitä kun­nioit­taisi­vat vain moraalisen toim­intaan kykenevät toimijat.

  66. Minus­ta “eläin­ten oikeudet” on vähän huonos­ti määritel­ty käsite. Eläimet eivät mitään oikeuk­sia tunne tai kun­nioi­ta, vaan kyse on ihmis­ten keskinäis­es­tä sopimuksesta. 

    Merkit­tävää osaa ihmi­sistä inhot­taa aja­tus eläin­rääkkäyk­ses­tä, kuten min­u­akin. Eri­tyisen inhot­tavak­si sen tekee, kun eläin­rääkkäys on sys­temaat­tista, kuten joidenkin kotieläin­ten kohdal­la joskus on. Sil­lä, että tässä voidaan kat­e­gorisoimal­la ja argu­ment­tia liu’ut­ta­mal­la näyt­tää että on tekopy­hää olla samal­la kauhis­telemat­ta kasv­in­rääkkäys­tä, ei muu­ta sitä, että useimpia ihmisiä inhot­taa juuri eläin­ten, ja eri­tyis­es­ti suurten ja keskisu­urten nisäkkäi­den, kuten kisso­jen, koirien, siko­jen jne. rääkkääminen.

  67. Käsit­tääk­seni kukaan ei ole vaat­in­ut eläimille ihmisoikeuksia.

    Kyl­lä min­ulle on naa­ma vaka­vana väitet­ty, että kotieläin­ten pitäisi itse saa­da vali­ta aset­tuvatko talok­si vai ei. Tulk­itsin tuon niin, että ei ole hyväksyt­tävää, että eläimet ovat hol­houk­sen alaisi­na ja/tai van­git­tuina. Ehkä tuo sit­ten ei edus­tanut eläi­noikeusfilosofi­an val­tavir­taa, ja eläi­noikeusak­tivistien mielestä lehmien, siko­jen ym. van­git­sem­i­nen on hyväksyttävää.

  68. Olemme kai melkein kaik­ki yksimielisiä siitä, että vaik­ka joku ei uskoisi ihmisoikeuk­sil­la ole­van mitään itseis­ar­voa, niil­lä on val­ta­va (util­i­taristi­nen) välin­ear­vo siihen, että maail­ma muut­tuu onnel­lisem­mak­si paikaksi?

    Yksimielisiä siitäkin, että lap­sille, vas­ta­syn­tyneillekin, kan­nat­taa vas­taavasti taa­ta tietyt ihmisoikeudet (joskin tiety­nasteinen hol­hous on sallittava)?

    Ei ole lainkaan saman­veroisia syitä antaa eläimille ihmisoikeuk­sia. Niitä siis saa tap­paa (tuskat­tomasti) jne., ainakin util­i­taris­tis­es­ta näkökulmasta.

    Sika on kog­ni­ti­ivis­es­ti pien­impi­en (0–2 v.) las­ten yläpuolel­la. Luulisi sen hyv­in­voin­nil­la siis ole­van ainakin vähän itseis­ar­voa, jos ker­ran ihmisenkin hyv­in­voin­nil­la on.

    Tätä on vaikea tor­jua muuten kuin kiistämäl­lä täysin onnellisuuden/kärsimyksen eet­ti­nen merk­i­tys (util­i­taris­mi) ja lähtemäl­lä puh­taas­ta luonnonoikeus/ihmisoikeusnäkökulmasta. Täl­löinkin on epätriv­i­aalia (mut­ta mah­dol­lista) vali­ta ole­tuk­set, joil­la silti eläimil­lä ei olisi mitään oikeuk­sia mut­ta ihmisil­lä olisi. Esim. mielestäni eti­ikan peli­te­o­reet­ti­nen perustelu on puh­taasti deskrip­ti­ivi­nen eikä ker­ro mitään siitä, mil­lainen eti­ikan pitäisi olla (no, aika heikosti mikään muukaan).

    Ehkä maail­man johta­va eläi­noikeusfilosofi Peter Singer (“Oikeut­ta Eläimille” eli “Ani­mal Lib­er­a­tion” ‑kir­ja) on util­i­taristi eikä kat­so eläimil­lä ole­van mitään oikeuk­sia, mut­ta niiden onnellisuudella/kärsimyksellä on väliä. Ihmisil­lä tulee olla ihmisoikeudet, jot­tei vahvem­pi­en olisi liian help­po perustel­la heikom­pi­en sor­tamista, total­i­taris­mia jne. uskot­tavasti ja jot­ta ihmiset kok­i­si­vat, ettei hei­dän henken­sä ole enem­mistön oikku­jen tai sosi­aali-insinöörien kelvot­to­muus­laskelmien varassa.

  69. Han­nu Koivis­to sanoo: 

    Ei sika ole kaltoin kohdel­tu. Se on eläi­nak­tivistien mielipi­de.

    En ole varsi­nainen eläi­nak­tivisti, mut­ta kyl­lä tämän videon jäl­keen olen aivan vaku­ut­tunut siitä, että sika on kaltoin kohdel­tu. Ja sitä mielipi­det­tä ei mil­lään sika­far­mare­it­tein omatekemil­lä pro­pa­gan­dakuvil­la muute­ta. Var­masti roma­nialais­es­ta las­tenkodis­takin voi oikeal­la tekni­ikalla saa­da ihan söpöjä kuvia nälkään kuole­vista lapsista. 

    http://www.hs.fi/videot/1135251384788?kategoria=Uutiset&sivu=1

  70. Tiedemies,

    Jos eläin­ten oikeudet herät­tävät häm­men­nys­tä sik­si, että eläimet itse eivät oikeuk­sia tunne eivätkä kun­nioi­ta, niin sama häm­men­nys pitäisi olla las­ten oikeuk­sien kohdalla. 

    Moraa­likood­is­tomme alkaa hah­mot­tua lap­sille jol­lain tavoin noin kolmivuo­ti­aana, mut­ta sen sisäistämi­nen oman toimin­nan ohjen­uo­rak­si ilman auk­tori­teetin väl­itön­tä läs­näoloa tapah­tuu yleen­sä vas­ta kouluiässä. 

    Kaikil­la­han se ei tapah­du koskaan. Sik­si meil­lä on rikol­lisu­ut­ta… tai ainakin moraalin puute on yksi syy rikol­lisu­u­teen. Onhan niitä toki muitakin.

  71. Tässä on taas sen ver­ran kom­ment­te­ja ketjus­sa, että en jak­sa niitä kaikkia lukea, joten tämäkin näkökul­ma on ehkä käsitel­ty, mut­ta silti: 

    Sika­han on eri­laisin kokein osoitet­tu kog­ni­ti­ivisil­ta kyvy­iltään palveluskoiran veroisek­si toimijaksi. 

    Kipuher­mosto on saman­lainen kuin muil­lakin nisäkkäil­lä eli kuten ihmisel­lä. Kipuais­timuk­set ovat taa­tusti täysin saman­laiset ja henkisen “korkeata­soisu­u­den” vuok­si sika ahdis­tuu nyky­i­sis­sä olois­sa myös psyykkises­ti pahasti. 

    Olen ajatel­lut, että oikeas­t­aan eläi­men koke­ma ahdis­tus ja fyysi­nen kipu on pahempaa kuin ihmisen. 

    Mik­si?

    Jos minä joudun paljusel­li­in ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kidu­tuk­sen kohteek­si, on min­ul­la käytössäni eri­laisia lohdut­tau­tu­miskeino­ja ja ennne kaikkea min­ul­la on ajan­ta­ju. Tiedän, että tätä hel­vettiä ei kestä ikuis­es­ti. Pääsen pois esim. kah­den vuo­den kulut­tua. Voin ajatel­la omaisiani, riimitel­lä runo­ja ja ylipään­sä ori­en­toitua tule­vaan ja kestää siten. 

    Eläimel­lä näitä keino­ja ei ole eikä pienel­lä lapsel­la. Sik­si ehkä lapsen kär­simys meistä aina tun­tuukin pahem­mal­ta kuin aikuisen.

  72. Ei ole kyse eläin­rääkkäyk­ses­tä vaan tehokku­ud­es­ta ja tuot­tavu­ud­es­ta. Jos on las­ket­tu, että 0,65 neliömetriä riit­tää sialle, niin onhan se sil­loin niin. Sama kos­kee saparon leikkaus­ta. Sen katkomi­nen vähen­tää poik­ki puremisia ja mah­dol­lisia tule­hduk­sia. Suomes­sa toim­i­taan tehot­tomasti kun näin ei tehdä.

  73. Eli­na:

    Jos eläin­ten oikeudet herät­tävät häm­men­nys­tä sik­si, että eläimet itse eivät oikeuk­sia tunne eivätkä kun­nioi­ta, niin sama häm­men­nys pitäisi olla las­ten oikeuk­sien kohdalla. 

    Ei ole sama asia. Lap­sis­sa on poten­ti­aali kas­vaa tietoisik­si, inhimil­lisik­si, elukois­sa ei.

  74. Hyvä Eli­na, veit sanat suus­tani. Siinähän pistätte bor­der­col­li­enne tai aus­tralian ter­ri­erinne 0.65 kokoiseen häkki­in. Miltä kuullostaa.

  75. Olen ihmettelel­lyt Suo­ma­laisia liha markki­noi­ta jo pitkään. Itse syön lähin­nä lähin­nä ruo­hol­la kas­vanut­ta nau­taa, se on mielestäni eet­tisin eläin val­in­ta kos­ka lehmä on puh­das kasvisyöjä, mielestäni myöskin maukkain. Yhdys­val­lois­sa täl­läisen lihan tilaami­nen esim Hearst Ranch nimis­es­tä paikas­ta ja mon­es­ta muus­ta on help­poa. Hin­ta on tot­takai kova, mut­ta näin­hän aina hyvän eet­tisen ruuan kanssa, hal­paa ja hyvää ei ole ole­mas­sa. Lehmiä voi itsekin käy­dä kat­so­mas­sa. Olen myös aikaisem­min ollut “com­mu­ni­ty sup­port­ed agri­cul­ture” klu­bin jäsen jos­sa sai joka viikkoisen paketin eri liho­ja ja sähkö­postin, joka eläin oli jopa nimet­ty, luo­mu ja niitä sai myös kos­ka vain käy­dä moikkaa­mas­sa. Tot­takai kallista, mut­ta ainakin yhdys­val­lois­sa osta­jia on enem­män kuin myyjiä, mik­si ei Suomessa?

  76. Osmo: “Min­un on vaikea uskoa, että ihmiset Ker­hä I:n ulkop­upolel­la oli­si­vat val­lan toisenlaisia.”

    Ihmiset ovat saman­laisia mut­ta asen­teet eri­laisia. Kat­so vaik­ka vihrei­den äänestysprosentteja.

    Vedän siinä sanani takaisin, että on var­maan tot­ta että onnelli­nen sika saisi ehkä ajan kanssa pienen markki­nao­su­u­den, tuskin eri­tyisen merkit­tävää, riip­puen tietysti hin­taeros­ta. Eikä se poista ongel­maa. Jos selkeä enem­mistö ihmi­sistä on sitä mieltä, että jokin asia on ehdot­tomasti väärin, niin sil­loin tuo asia pitää kieltää eikä lait­taa ihmisiä joka päivä val­it­se­maan kau­pas­sa, että mikä on oikein ja mikä väärin. Ihmisen on paljon helpom­pi ker­ran äänestää moraalin­sa mukaisen poli­ti­ikan puoles­ta kuin joka ain­ut päivä päät­tää mak­saa enem­män tuotteistaan.

    Muis­tut­taisin myös siko­jen psyykkises­tä hyv­in­voin­nista huol­ta kan­taville, että Suomes­sa on paljon psyykkises­ti sairai­ta IHMISIÄ, joista ei juuri kukaan kan­na huol­ta ja jot­ka saa­vat surkeasti resurssoitua hoitoa. Enkä halua täl­lä vähätel­lä siko­jen kärsimystä.

  77. Re: Ville M kir­joit­ti 21.12.2009 kel­lo 21:06

    Samat ajatuk­set. Onko­han Suomes­sa mitenkään mah­dol­lista ostaa ruo­hol­la kas­vatet­tua kyyt­töä ja mis­tä sitä saa?

    Tehokas­vate­tus­ta pos­sus­takin saisi paljon maukkaam­paa, jos se pari viikkoa ennen teuras­tus­ta päästet­täisi­in luon­nol­lisi­in olo­suhteisi­in piehtaroimaan ja siihen paikkaan yllät­täen teurastet­taisi­in. Stres­si­hor­moonit eivät pää­sisi lisään­tymään. Varsi­naista teurastet­tua ruhoa sit­ten voitaisi­in vapaasti kul­jetel­la sato­ja kilo­me­tre­jä edes ja takaisin ilman että lihan laatu huononee.

    Jo Amerikan inti­aan­it osasi­vat “luon­non­mukaisen teuras­tamisen” hakies­saan uut­ta puun­runk­oa toteemik­si. Kun sopi­va puu oli löy­det­ty niin sitä ei suin päin men­ty kaata­maan vaan läh­estyt­ti­in aivan eri puu­ta, jot­ta kaadet­ta­va puu ei olisi arvan­nut kohtaloaan. Sit­ten yhtä’äkkiä käyti­in val­i­tun puun kimp­pu­un ja kaadet­ti­in se niin että oikea puun hen­ki tuli run­gon mukana uuden toteemin sieluksi.

  78. Met­sien mies: “Ongel­ma on koko eu ssa. Ei yksin suomes­sa. On tot­ta että rahan syytämi­nen sikaloi­hin ei tilan­net­ta korjaa,päin vas­toin isom­pia yksiköitä kyhätään pystyyn.”

    Toiv­ot­tavasti kyhätään: isom­mat yksiköt ovat niitä parem­pia eläin­ten kannal­ta. Pienem­mät ovat läh­es aina sivu­toimisia ja niis­sä juuri ei ole aikaa ja mui­ta resursse­ja hoitaa eläim­iä kun­nol­la. Ei edes tarvet­ta, sil­lä sik­abisnes on se sivuelinkeino, jota hoide­taan jos­sain van­has­sa nave­tan­rämässä, kun se jäi käsi­in isäukol­ta ja jotain piti kek­siä, jot­ta tuki­aiset eivät ehtyisi.

    Jos siis rahaa syy­de­tään johonkin, niin sit­ten iso­jen yksikkö­jen tukemiseen etelässä, ei har­rastelijoiden har­ras­tuk­sen tukemiseen Hik­iäl­lä. Kaukana teuras­ta­moista ja asi­akkaista tai mistään.

  79. Ville M ja K‑Veikko

    Juuri noin pitäisi ollakin ja onkin esim Por­voos­sa ks. http://www.bosgard.com
    Tässä malli Osmon ser­ti­fikaatille, menek­ki olisi taat­tu, laatu aivan toista luokkaa kuin tehokasvatetussa.
    Sama kos­kee myös kalatuot­tei­ta, Nor­jan altais­sa antibioot­tire­hul­la syötet­ty lohi on aivan eri kala kuin vapaana kas­vanut, en syö, vaan han­kin kalat suo­raan kalastajalta.

  80. Joulukinkku jäi tänä vuon­na osta­mat­ta. Tämä nykyi­nen kohu on vain puo­let syys­tä. Toinen on se, että nykyi­nen kinkku ei enää mais­tu siltä kinkul­ta miltä lap­suuteni ja nuoruuteni kinkku. Tässä ei ole sitä nos­tal­giaa, että aina oli lumi­nen talvi. Kaik­ki muut per­in­teiset joulu­ruoat, lipeäkalas­ta alka­en, ovat aina vähin­tään yhtä hyviä. Mut­ta ei siis kinkku. Sen maku ja koos­t­u­mus on viime­vuodet olleet pet­tymys. Nyt se oli hyvä vai­h­taa toiseen lihaan. Tämä kos­kee pos­sun­li­haa myös arkiruokailus­sa. Kaikesta muus­ta lihas­ta lapset pitävät (nau­ta, kalkku­na…) mut­ta pos­su ei mene alas. On se omas­sa lap­su­udessa men­nyt herkku­na. Mut­ta se liha tuli muu­ta­man pos­sun vapaas­ta porukas­ta. Nämä stres­si­hor­monit ja muut, mikähän vaiku­tus niil­lä on maku­un? Jol­lakin tässä nyt on vaiku­tus, kun kaikkea nyky­istä olen ‘aina’ syönyt mut­ta pos­su ei mais­tu. Sum­ma sum­marum. Ne tekevät sen itse.

  81. Eli­na, TM on oike­as­sa ter­mi­nol­o­gis­es­ti ja asia ei ole ihan triv­i­aali. Oikeuk­sia on jos­sain jär­jestelmässä jol­lain suh­teessa siihen, ja yleen­sä niihin liit­tyy ehto­ja ja velvol­lisuuk­sia. Esimerkik­si äänioikeus edel­lyt­tää täys­val­taisu­ut­ta ja sen voi nähdä liit­tyvän kansalaisvelvolluksiin.

    Sen ilmaisem­i­nen ettei eläim­iä saa rääkätä niin että eläimil­lä on oikeus rääkkäys­va­paseen elämään tai olla jou­tu­ma­ta ravin­nok­si on has­sua puhet­ta ja harhaan­jo­htavaa. Jos min­un pitäisi selit­tää mik­sei vas­taah­tuli­joi­ta saa lyödä sum­mit­tais­es­ti tur­paan, niin sanois­in että väki­val­tainen käytös on väärin, vas­ten­mielistä, toisia ei saa sat­ut­taa, tms. Enkä niin että ihmisil­lä on oikeus olla saa­mat­ta tur­paansa. Point­ti on se että jul­muus on väärin ihan itsessään, ei sen takia että uhri täyt­tää jotkut kriteerit.

  82. “Muis­tut­taisin myös siko­jen psyykkises­tä hyv­in­voin­nista huol­ta kan­taville, että Suomes­sa on paljon psyykkises­ti sairai­ta IHMISIÄ, joista ei juuri kukaan kan­na huol­ta ja jot­ka saa­vat surkeasti resurssoitua hoitoa. Enkä halua täl­lä vähätel­lä siko­jen kärsimystä.”

    Näin se on, vihreä työmin­is­terikin on enem­män huolis­saan siko­jen oloista kuin työntekijöiden.
    Mut­ta kyl­läö eläimil­lä oli ennen van­haan parem­mat olot. Muis­tan kun mum­mo­las­sa siat asui­v­at kesät vapaana lätis­sään ja sai­vat tonkia maa­ta ja rypeä mudas­sa. Ja me lapset rap­sut­te­limme onnel­lise­na makaavia possuja 

    Ruokakin oli rav­it­se­vaa ja niin­pä pos­su­is­sa oli mon­en sentin läs­ki, ne eivät olleet mitään nykya­jan anorektikkopossuja.

    Syksyl­lä niitä sit­ten alet­ti­in lah­taa­maan ja kuole­makin oli onnelli­nen: Me lapset rap­sut­te­limme pos­sua kun pap­pa ampui kivääril­lä otsaan, ei maal­la syö­ty tressipossua.

    Ja siihen aikaan pos­sus­ta meni hukkaan vain se viimeinen henkäys, kaik­ki muu käytet­ti­in hyväksi.Mummo kään­si suo­let ja pesi ne , ja suoli­in tehti­in makkaraa, jot­ka keit­eti­in suures­sa muuripadassa.
    Ja mum­mo miet­ti, miten sen viimeisen henkäyk­senkin voi hyö­dyn­tää, mut­ta se jäi häneltä ratkaisematta

  83. Kun eet­tis­es­tä lihas­ta puhutaan , on lajin ykkö­nen ehdot­tomasti hevosen­li­ha. Sil­lä on jostain syys­tä huono maine kansan mieliku­vis­sa , vaik­ka gourmet-väki sitä suosit­telee. Liha on härän­li­haa muis­tut­tavaa tum­maa ja aika vähäras­vaista. Hyö­dyn­tämistä hait­taa teuras­ta­moiden keskit­tymi­nen. Hevoset teuraste­taan yksitellen ‚jol­loin lihaa ei saa­da tarpeek­si tasaise­na vir­tana tuotan­tolin­joille eikä myöskään eines­te­ol­lisu­u­teen. Pienyk­siköis­sä tuotet­tuna se ei ole tarpeek­si hal­paa keskus­li­ike­jakelu­un , kaup­pa­hal­lista ostet­tuna se ei juuri taval­lista lihaa kalli­im­paa ole, alle kympin/kilo.

    Hevosen teurash­in­ta on täl­lä het­kel­lä n.300–500€, ja “tuotanto“kulut teurasikäiselle hevoselle +5000€, joten vaik­ka hin­ta kym­menker­tais­tu­isi, ei kukaan niitä lihakar­jana alka­isi pitämään. Teuraste­tut hevoset ovat oikeas­t­aan aina joko van­ho­ja , vaivaisia tai ihmisi­in sopeu­tu­mat­to­mia onnet­to­mia eläinyk­silöitä, joten niiden teuras­t­a­mi­nen lisää hevoskan­nan keskimääräistä hyv­in­voin­tia. Hevosen lihaa lennätetään Suomeen vuosit­tain mm. Brasil­ias­ta n.2 000 000 (!) kiloa, joten hiil­isäästöä kin syn­ty­isi koti­maisen polle­paistin suosimis­es­ta. Tuo lennätet­ty liha piilote­taan eines­ruoki­in ja eläin­ruoki­in. Lennätet­ty kilo­määrä vas­taa suun­nilleen sitä hevos­määrää joka Suomes­sa vuosit­tain syn­tyy, n. 10000hevosta, 200kg lihaa/hevonen.

    Hevosen lan­nan voi vielä polt­taa pien­laitok­sis­sa pel­let­teinä ener­giak­si. Tai siis voisi , jos lan­nan­polt­to olisi Suomes­sa sal­lit­tua niinkuin kaikissa muis­sa pohjois-Euroopan mais­sa , mut­ta valitet­tavasti ener­gia­te­ol­lisu­us, mm. Hei­di Hau­ta­lan luot­saa­ma For­tum on kieltänyt poli­itikko­ja hyväksym­stä sitä.
    (Tähän asi­aan halu­aisin kuul­la Osmon mielip­i­teen jonkun ener­gia-postauk­sen yhteydessä).

    Hevosen­li­ha on eet­tiselle lihan­syöjälle todel­li­nen win-win-val­in­ta. Itse syön sään­nöl­lis­es­ti hevosen­li­haa, kos­ka pidän hevosista.

  84. Eet­tis­es­ti kas­vate­tul­la — onnel­lisen sian- tai lehmän- — lihalle luulisi kysyn­tää siinä mis­sä luo­mu- tai onnel­lisen kanan­mu­nille yms. 

    Peru­songel­ma lie­nee siinä, joka on tois­tu­vasti jo mainit­tukin. Tomaatin tai kanan­mu­nan tuotan­to ei edel­lytä kanan tai kasvin tap­pamista, lihaa ei tois­taisek­si ole kyet­ty erot­ta­maan ruumi­ista ilman “hen­gen ja ruumi­in” lopettamista.

    Jos “kehi­tys kehit­tyy” eli tässä tapauk­ses­sa kulut­ta­mi­nen ja moraali jos­sain välis­sä kohtaa­vat, niin joko lihan syömi­nen lop­puu tai sit­ten sen tuotan­to muut­tuu vas­taa­maan käsi­tyk­siä siitä mikä on oikein.

    Jotenkin tun­tuu, että onnel­lisen sian­li­han vaa­timus kuu­lostaa väli­vai­heen ratkaisul­ta siir­ryt­tät­täessä siihen, mikä on loogis­es­ti perustel­tua, eli jos­sain vai­heessa sian­li­han syön­ti vain yksinker­tais­es­ti lopetataan. 

    Sitä odotel­lessa voidaan tietysti kaik­ki vas­tuu sysätä kulut­ta­jille. Ostakaa luo­mua yms. niin tuot­ta­jat tuot­ta­vat sitä. Minus­ta kaiken vas­tu­un sysäämi­nen elin­tarvike­tuotan­nos­ta kulut­ta­jille on vain keskusta­laista poli­ti­ikkaa. Ei halu­ta tehdä niitä muu­tok­sia joi­ta yleinen oikeusta­ju vaatii ja olettaa. 

    Mik­sei koti­maisen tuotan­non osalta voitaisi lain­säädän­nön turvin pyrk­iä malli­in, joka vas­taa yleistä käsi­tys­tä siitä, mikä on myös eläin­ten elämisen osalta eet­tis­es­ti oikein? Lain­säädän­nön kaut­ta määritel­lään rajo­ja ympäristön saas­tut­tamiselle, työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sille, lop­putuot­teen tur­val­lisu­udelle jne. Mik­si eläin­ten eet­tis­es­ti kestävä kas­va­tus ei voisi kuu­lua lain­säädän­nön piiri­in? Se kuu­luukin, joku vas­taa. Mik­si lain­säädän­tö ei näiltä osin vas­taa yleistä oikeis­ta­jua? Eli koti­maisen tuotan­non osalta asia voidaan parhait­en hoitaa lain­säädän­nön kaut­ta. Tulisi koti­maisu­udellekin samal­la jotain merkitystä.

    Ulko­maiseen kinkku­un täl­lä ei ole tietysti juuri muu­ta merk­i­tys­tä kuin sen kas­va­va hin­tak­il­pailukyky. Toiset näkevät sen koti­maisen kil­pai­lyvyn heiken­tämisenä. Itse näk­isin sen loogise­na väli­vai­heena sille, että (sian)lihan käyt­tö mar­gin­al­isoidaan osana siir­tymis­vai­het­ta, jos­sa kuolleen sian taka­puolen syömi­nen lopete­taan vai­heit­tain ihan vain nor­maalin kehi­tyspros­essin tuloksena.

  85. Nämä heitot, joiden mukaan ihmiset ovat tärkeämpiä ja että on jotenkin tekopy­hää puut­tua eläin­ten oloi­hin, ovat minus­ta aika maut­to­mia. Siko­jen tms. eläin­ten kiusaami­nen ei paran­na ihmis­ten työolo­ja tai mie­len­ter­veysongelmia, eikä asian paran­tamiseen tarvi­ta suuria sum­mia rahaa, pait­si ehkä keskusta­lais­ten mielestä. 

    Noin yleis­es­ti tämän­tyyp­pis­ten asioiden lykkäämi­nen kulut­ta­jan vas­tu­ulle on jonkin­laista utopis­mia. Ei sik­si, etteivätkö ihmiset voisi ilmaista pref­er­ensse­jään näis­sä asiois­sa, vaan sik­si että mar­ketin lihatis­ki tai kaup­pa­hal­li eivät vain yksinker­tais­es­ti ole sel­l­aisia paikko­ja, jois­sa ihmi­nen tekee moraal­isia val­in­to­ja. (Tilanne olisi eri, jos ennen kinkun tai paistin ostamista asi­akkaan pitäisi vierail­la sen kas­vat­ta­neessa sikalas­sa tms, mut­ta tämä johtaisi mas­si­iviseen tehot­to­muu­teen, kun lihan ost­a­mi­nen olisi niin hankalaa.)

    Sama pätee kaiken­laisi­in kulu­tus­tot­tumuk­si­in. Markki­na­t­alouden tehokku­us — siis se, että se jakaa resurssit parem­min ja oikeu­den­mukaisem­min kuin vaik­ka feo­daal­i­talous — perus­tuu pitkälti erikois­tu­miseen ja kil­pailu­un. “Eet­ti­nen kulut­ta­mi­nen” hukkaa tästä erikois­tu­mis­es­ta saatavas­ta hyödys­tä mah­dol­lis­es­ti paljonkin, enkä puhu nyt siitä, että Reilun Kau­pan Kahvi tai Onnel­lisen Orjan Puuvil­la olisi yli­hin­taista anekaup­paa, vaan siitä, että infor­maa­tion pun­nit­sem­i­nen on kulut­ta­jalle vaivalloista. 

    Sik­si se redu­soituu lop­ul­ta brändäyk­seen, joka yllät­täen uus­vasem­mis­ton — johon valitet­ta­van suuri osa vihreistäkin lukeu­tuu — mielestä on sekin väärin. Onnel­lisen sian ser­ti­fikaat­ti, vaik­ka olisikin selkeä paran­nus nykyiseen, ei minus­ta ole tyy­dyt­tävä ratkaisu pitkäl­lä aikavälillä.

  86. Eläin­ten oikeudet on tietysti johdet­tu siitä käsi­tyk­ses­tämme, että jul­muus on väärin. Toki oikeudet ovat ihmis­ten väli­nen sopimuskysymys eikä kaikkien ryh­mien kohdal­la edel­lytetä mitään velvollisuuksia. 

    Eihän vau­val­la ole mitään velvol­lisuuk­sia ja jos nyt edel­lä mainit­tua poten­ti­aalia kas­vaa täy­si­val­taisek­si yksilök­si pide­tään oikeuk­sien kri­teer­inä, niin mik­si vaikeasti älyl­lis­es­ti kehi­tys­vam­maisel­lakin lapsel­la on samat oikeudet kuin terveellä?

    Kat­somme (tai ainakin suurin osa meistä), että myös demen­toitunut, hol­houk­se­nalainen van­hus omaa oikeu­den ihmis­ar­voiseen elämään ilman että hänel­lä on mitään velvol­lisuuk­sia. Poten­ti­aali edis­tyä velvol­lisuuk­sia kan­tavak­si henkilök­si on kuitenkin kateis­sa ja tulee ole­maan koko loppuelämän. 

    Eli minä en näe puheessa eläin­ten oikeuk­sista mitään käsit­teel­listä ongelmaa.

  87. Tuos­sa tari­na miten hom­ma hoide­taan Amerikan tyyli­in. Nythän tämä teol­lisu­us on tul­lut Roma­ni­aan ja Puo­laan aikoo ottaa alku­tuotanonkin haltuunsa.

    Smith­field Foods, the largest and most prof­itable pork proces­sor in the world, killed 27 mil­lion hogs last year. That’s a num­ber worth con­sid­er­ing. A slaugh­ter-weight hog is fifty per­cent heav­ier than a per­son. The logis­ti­cal chal­lenge of pro­cess­ing that many pigs each year is rough­ly equiv­a­lent to butcher­ing and box­ing the entire human pop­u­la­tions of New York, Los Ange­les, Chica­go, Hous­ton, Philadel­phia, Phoenix, San Anto­nio, San Diego, Dal­las, San Jose, Detroit, Indi­anapo­lis, Jack­sonville, San Fran­cis­co, Colum­bus, Austin, Mem­phis, Bal­ti­more, Fort Worth, Char­lotte, El Paso, Mil­wau­kee, Seat­tle, Boston, Den­ver, Louisville, Wash­ing­ton, D.C., Nashville, Las Vegas, Port­land, Okla­homa City and Tucson.

    http://www.rollingstone.com/politics/story/12840743/porks_dirty_secret_the_nations_top_hog_producer_is_also_one_of_americas_worst_polluters

  88. “Ei ole sama asia. Lap­sis­sa on poten­ti­aali kas­vaa tietoisik­si, inhimil­lisik­si, elukois­sa ei.”

    Ei tietoisu­us ole pelkästään ihmis­ten omi­naisu­us ja inhimil­lisyy­teen vetoami­nen on kehäpäätelmä. Joka tapauk­ses­sa poten­ti­aal­isu­us ei ole hyvä peruste tehdä moraal­ista eroa ihmis­ten ja eläin­ten välille. On tietysti tot­ta, että lap­sis­sa on usein poten­ti­aalia, mut­ta siitä ei vielä seu­raa, että eläimil­lä ei pitäisi olla mitään oikeuk­sia. Mik­si omi­naisuuk­sien keskimääräisil­lä eroil­la edes olisi eet­tistä merk­i­tys­tä ihmis­ten ja eläin­ten arvot­tamisen kannal­ta, jos eri ihmis­ryh­miäkään ei arvote­ta ero­jen perus­teel­la? Täl­läisiä perustelu­ja on toki yritet­ty käyt­tää esimerkik­si rasis­min oikeut­tamiseen: kos­ka euroop­palaiset ovat afrikkalaisia älykkäämpiä, euroop­palaiset ovat arvokkaampia.

    Ihmette­len silti mik­si jatku­vasti vedo­taan ihmis­ten ja muiden eläin­la­jien välisi­in tak­sono­mi­aan perus­tu­vi­in rajoi­hin, vaik­ka rajoil­la ei ole moraalin kanssa mitään tekemistä emmekä pidä rotu­jen tai sukupuolten välisiäkään rajan­ve­to­ja eet­tis­es­ti merk­i­tyk­sel­lis­inä. Kukaan ei ole tätä logi­ikkaa vielä tässäkään keskustelus­sa onnis­tunut perustele­maan. Järkeväm­pää olisi ottaa huomioon yksilöi­den tarpeet riip­pumat­ta lajista, rodus­ta, sukupuoles­ta tai muista täysin epärel­e­van­teista luok­i­tuk­sista. Eiköhän läh­es jokainen halua, että hei­dän tarpeen­sa otet­taisi­in huomioon. Mik­si samaa peri­aatet­ta ei kuitenkaan halu­ta soveltaa johonkin mieli­v­al­tais­es­ti rajoitet­tuun joukkoon, vaik­ka siihen kuu­luvil­la yksilöil­lä on myös tarpeita?

  89. Tiedemies, mainit­sit, että “infor­maa­tion pun­nit­sem­i­nen on kulut­ta­jalle vaival­loista” lihan ostamisen yhtey­dessä. Voisiko tämän yleistää siten, että vaa­timus kulut­ta­jas­ta eet­tisenä toim­i­jana noin yleen­säkin on usein kohtu­u­ton, kos­ka infor­maa­tion määrä on niin suuri? 

    Itse asi­as­sa ole­tus kulut­ta­jan ratio­naalis­es­ta toimin­nas­ta omak­si hyväk­seenkin on samas­ta syys­tä han­kala. Erona val­in­to­jen yhteiskun­nal­lisi­in vaiku­tuk­si­in on kuitenkin se, että mitäpä sitä ulkoa mes­taroimaan tois­t­en tekemiä “virhe­val­in­to­ja”, jot­ka vaikut­ta­vat vain val­it­si­jaan itseensä.

    Brändäys, vaikka­pa onnel­lisen sian ser­ti­fikaat­ti, on yksi keino infor­maa­tioähkyn helpot­tamisek­si, mut­ta jos se ei toi­mi, mikä sit­ten? Jääkö ain­oak­si mah­dol­lisu­udek­si lain­säädän­tö? Miten väl­tetään liika puut­tumi­nen yksi­tyiselämään? Vai onko kyseessä vain kon­flik­ti, joka vaatii tapausko­htaista hark­in­taa, mitään yleis­pätevää keinoa ei ole?

  90. eggo:

    Jos selkeä enem­mistö ihmi­sistä on sitä mieltä, että jokin asia on ehdot­tomasti väärin, niin sil­loin tuo asia pitää kieltää eikä lait­taa ihmisiä joka päivä val­it­se­maan kau­pas­sa, että mikä on oikein ja mikä väärin.

    Ihmis­ten käyt­täy­tymis­ero markki­noil­la ja demokra­ti­as­sa ei johdu vält­tämät­tä siitä, että ihmi­nen ei jak­sa olla moraa­li­nen koko ajan, vaan siitä, että markki­noil­la moraalisel­la toimin­nal­la on kus­tan­nus, kun äänestyskopis­sa kus­tan­nus­ta ei ole.

    Äänestämisen sijaan me voitais sal­lia enem­män kil­pailua hallinnon aloil­la. Jos ihmi­nen ei jak­sa tehdä moraal­isia val­in­to­ja kaup­pa­hal­lis­sa, niin ehkä hän jak­saa tehdä sel­l­aisen sil­loin kun päät­tää minkä kun­nan alueelle aset­tuu asumaan. Kun­tien keskinäi­nen kil­pailu antaisi kulut­ta­jalle mah­dol­lisu­u­den vali­ta eri­lai­sista laki/sääntöjärjestelmistä oma­lle moraalilleen sopivan.

    Hyvät laki/sääntöjärjestelmät houkut­telisi­vat kun­ta­laisia ja näin aiheut­taisi­vat painet­ta muis­sakin kun­nis­sa omak­sua ne.

    Val­tion tasol­la äänestämisessä on se ongel­ma, että huono­ja päätök­siä ei pääse pakoon kuin älyt­tömän suuril­la kustannuksilla.

    Muis­tut­taisin myös siko­jen psyykkises­tä hyv­in­voin­nista huol­ta kan­taville, että Suomes­sa on paljon psyykkises­ti sairai­ta IHMISIÄ,

    Niin on. Kuin­ka paljon halvem­paa on sian psyykkisen hyv­in­voin­nin paran­t­a­mi­nen ver­rat­tuna ihmiseen? Veikkaan, että aika merkit­tävästi. Tästä voi seu­ra­ta, että mei­dän kan­nat­taa paran­taa psyykkises­ti huonovoin­tisen sian olo­ja, vaik­ka meil­lä olisikin psyykkises­ti huonovoin­tisia ihmisiäkin.

    lasse:

    joten niiden teuras­t­a­mi­nen lisää hevoskan­nan keskimääräistä hyvinvointia.

    heh… miks ketään kiin­nos­taisi hevoskan­nan keskimääräi­nen hyv­in­voin­ti, jos se saavute­taan teuras­ta­mal­la keskimääräistä huonom­min hyvinvoivat?

  91. Sil­lä, että tässä voidaan kat­e­gorisoimal­la ja argu­ment­tia liu’uttamalla näyt­tää että on tekopy­hää olla samal­la kauhis­telemat­ta kasv­in­rääkkäys­tä, ei muu­ta sitä, että useimpia ihmisiä inhot­taa juuri eläin­ten, ja eri­tyis­es­ti suurten ja keskisu­urten nisäkkäi­den, kuten kisso­jen, koirien, siko­jen jne. rääkkääminen.

    Min­un mielestäni ei ole tekopy­hää oma­ta eri­laisia moraa­likäsi­tyk­siä eläin­ten ja kasvien suh­teen. Se mikä on tekopy­hää, on yrit­tää perustel­la noi­ta moraa­likäsi­tyk­siään jonkun­laisil­la loogisil­la kon­struk­tioil­la, jot­ka kuitenkin lop­pu­jen lopuk­si johta­vat ris­tiri­itaan oman moraa­likäsi­tyk­sen kanssa. Noin yleis­es­ti, min­ul­la on kak­si moraal­i­filosofista työhy­po­teesia: Ensin, jokainen yksilön esit­tämä loogi­nen perustelu moraa­likäsi­tyk­selle johtaa ris­tiri­itaan yksilön moraa­likäsi­tyk­sen kanssa, ja toisek­si, jokainen yksilön objek­ti­ivis­es­ti määrit­telemä moraaliväite on osoitet­tavis­sa ris­tiri­itaisek­si (ei-psykopaat­tisen) yksilön moraa­likäsi­tys­ten kanssa. (Asia, jota en oikein ymmär­rä, on se, että mik­si ihmisil­lä on niin suuri tarve saa­da perustel­tua omat moraa­likäsi­tyk­sen­sä jotenkin loogisik­si ja objek­ti­ivisik­si kon­struk­tioik­si. Ainakin min­un moraa­likäsi­tyk­seni ovat kaukana tuosta) 

    “Eet­ti­nen kulut­ta­mi­nen” hukkaa tästä erikois­tu­mis­es­ta saatavas­ta hyödys­tä mah­dol­lis­es­ti paljonkin, enkä puhu nyt siitä, että Reilun Kau­pan Kahvi tai Onnel­lisen Orjan Puuvil­la olisi yli­hin­taista anekaup­paa, vaan siitä, että infor­maa­tion pun­nit­sem­i­nen on kulut­ta­jalle vaivalloista.

    En ole eri mieltä. Tämän vuok­si mielestäni ei riitä posi­ti­ivi­nen ser­ti­fioin­ti, vaan meil­lä pitäisi olla myös negati­ivi­nen ser­ti­fioin­ti. Sähkö­markki­noil­la saa ostaa vihreää sähköä, mut­ta kukaan ei joudu myön­tämään käyt­tävän­sä venäläistä ydin­sähköä. Ei ole mitään takei­ta, etteikö tuokin olisi liian raskas­ta pros­es­soin­tia kulut­ta­jille, mut­ta olisin tässä nyt valmis ainakin kokeile­maan ensin markki­noiden voimaa, kun­han kulut­ta­jille pakkosyötetään se riit­tävä informaatio.

  92. Huo­maut­taisin yhdestä asi­as­ta: sika on eläin. Ei se ole Stal­in­in aikaises­sa vanki­las­sa elävä ahdis­tunut älykkörunoil­i­ja, joka etsii vapaut­taan orju­ut­ta­jan ikeestä ja mah­dol­lisu­ut­ta julka­ista ajatuk­si­aan, jot­ta sen elämän­te­htävä täyttyisi.

    Sen elämän­te­htävä myös “vankeudessa” — muus­ta­han se ei tiedä — on syödä ja nukkua. Se halu­aa nukkua aina kun mah­dol­lista, noin 22 tun­tia päivässä, jos ruokaa riit­tää. Sil­lä sil­loin sial­la ei ole syytä olla valveil­la ja liikkua, jot­ka molem­mat se pyrkii luon­nos­taan min­i­moimaan. Kos­ka lihasi­at ovat leikat­tu­ja ja nuo­ria, ei edes lisään­tymi­nen häir­itse sian makoisaa unta. Hul­lu paljon töitä tekee.

    Väitän, että jos sikalan olo­suh­teet ovat asial­liset, se elää paljon sika­maisem­man elämän kuin vil­li serkkun­sa, joka on peto­jen, nälän, lois­t­en ja lisään­tymisvi­etin piinaama. 

    On tietenkin kum­mallista ja nyky­isin kiel­teisenä pidet­tyä, että ihmi­nen met­sästää ja syö toisia eläim­iä tai met­sästyk­sen kehit­tyneem­pänä muo­tona on jät­tänyt juok­semisen pois itseltä ja saali­il­taan. Ehkä se on luon­nol­lista? Niin­pä jos joku kyke­nee osoit­ta­maan esimerkik­si ihmisen ham­pais­ton avul­la, että ihmi­nen onkin kasvis­syöjä eikä omnivori eli sekasyöjä, jätän siko­jen syömisen pois luon­not­tomana. Näin etenkin, jos joku vielä voi osoit­taa, että kotisi­ka voi huonom­min kuin ahdis­tet­tu serkkunsa.

    Nyt on räikeil­lä yksit­täistapauk­sil­la ja sikaa inhimil­listämäl­lä pyrit­ty tekemään niin. Molem­mat ovat keinoina hal­pa­maisia ja jät­tävät pohti­mat­ta niitä edeltäviä kysymyksiä.

  93. Oliko se jo Kant vai Hegel, joka pohti sitä, onko älykkäil­lä avaru­u­solen­noil­la “ihmis­ar­vo”? Jos asi­aan liit­tyvää eti­ikkaa ajat­telee evoluu­tion eli tehokku­u­den näkökul­mas­ta — kuten nykyään usein tehdään — ei ole.

    Evoluu­tio on tuot­tanut pelkästään eläin­la­je­ja, jot­ka pyrkivät lisään­tymään ja täyt­tämään maan suosi­mal­la omia geene­jään. Usein se on tarkoit­tanut myös laji­tove­r­ien suosimista. Evoluu­tion (tehokku­u­den) näkökul­mas­ta on hyödyl­listä eli “tehokku­us­moraal­ista” pitää mui­ta laje­ja rav­in­tona tai keinona/esteenä han­kkia rav­in­toa, kos­ka maa­pal­lon resurssit ovat aidosti niukat eli rajalliset.

    Evoluu­tio ei kuitenkaan määrää, mis­sä kul­kee “omien” ja “vieraiden” gee­nien raja. Se taisi olla niin, että tatil­la on 80-pros­ent­tis­es­ti samat geen­it kuin ihmisel­lä. Sik­si on “evo­lu­tionääris­moraal­ista” suo­jel­la mui­ta maa­pal­lon eliöla­je­ja esimerkik­si kivien tai alie­nien kus­tan­nuk­sel­la. Saman peri­aat­teen mukaan on moraalisem­paa suo­jel­la sim­pansse­ja kuin bakteereja. 

    Kaikkein moraal­is­in­ta ihmiselle olisi suo­jel­la ja suosia toisia ihmisiä, jät­tää ainakin tap­pa­mat­ta. Tämä ei kuitenkaan ole ollut ihmiskun­nalle mah­dol­lista eloon­jäämiskamp­pailus­sa. Vain sel­l­aiset ihmis­ryh­mät ovat jääneet eloon, jot­ka ovat olleet valmi­it tap­pa­maan tais­telus­sa niukoista resurs­seista. Tämä ei kuitenkaan riko “evoluu­tiomoraalia” vas­taan, sil­lä omaa heimoa tms. puo­lus­taes­saan puo­lus­taa myös niitä geene­jä, jot­ka ovat eniten omien gee­nien kaltaisia. 

    Tois­t­en ihmis­ten tap­pami­nen ei kuitenkaan ole kivaa, joten tapana onkin ollut dehu­man­isoi­da viholli­nen. “Suo­ma­lainenkin” on luul­tavasti alun­perin mon­en muun etnonyymin tapaan tarkoit­tanut “me ihmiset”. Muut ovat olleet jotain muuta.

    Ehkä paradok­saalis­es­ti tietoinen altru­is­mi (evoluu­tion määräämän sokean altru­is­min sijaan tai rin­nalle) on saat­tanut myös syn­tyä sodas­sa. “Asevel­jet” on tarkoit­tanut alun­perin ryh­mää, joka on lupau­tunut tarpeen vaaties­sa kuole­maan tois­t­en­sa ja koti­in jäänei­den puoles­ta. Täl­lainen ryh­mä voi aivan hyvin syn­tyä per­imältään hyvinkin eri­lais­ten ihmis­ten kesken, kuten voi havai­ta vaikka­pa jenkkien armei­jas­ta. Vielä tokan maail­man­so­dan aikaan siel­lä kuvitelti­in, että raja kul­kee ihon­värin mukaan ja sik­si mus­tia ei päästet­ty tais­telu­joukkoi­hin. Nykyään täl­laista harhakäsi­tys­tä ei ole. 

    Samaan tapaan vel­jeyt­tä voi selvästikin laa­jen­taa eläimi­in päin ehkä jopa kasvei­hin. Geen­it eivät sitä siis vaa­di vaan päin­vas­toin ne vas­tus­ta­vat liial­lista altru­is­mia. Ihmi­nen on kuitenkin olen­to, joka pystyy pystyy toim­i­maan johonkin rajaan asti gee­nien “määräyk­sien” vas­tais­es­ti. Moraalisesti.

    Itse en kyl­lä osaa tun­tea vel­jeyt­tä siko­jen kanssa ainakaan näin joulun aikaan. Ajat­telin näet syödä sel­l­aisen. Toinen lap­sis­tani sen sijaan aikoo seu­raavak­si syödä joulukinkkua sit­ten, kun se on valmis­tet­tu keinotekois­es­ta lihas­ta. Tästä pääsenkin päivän pääasi­aan: miten valmis­te­taan joulukasvisruoka?

  94. Pikkuo­ravalle:
    Täs­men­nän vielä hie­man, kos­ka huo­maan, että aiem­pi kom­ment­ti­ni oli huonos­ti muotoiltu. 

    Minus­ta kär­simyk­sen vält­tämi­nen on hyvä tavoite ja kos­ka ymmär­rämme eläin­ten koke­maa kär­simys­tä suht. hyvin, osaamme myös sen min­i­moi­da. Tähän tulisi pyrk­iä. Kasvien “sielunelämästä” olemme tois­taisek­si aika pihal­la, joten niiden koke­man kär­simyk­sen vähen­tämi­nen on han­kalaa. Halusin vain muis­tut­taa, että ei ole itses­tään selvää, että kasvi olisi mitään tun­tem­aton kone. Tämän­hetki­nen suh­tau­tu­misemme kasvei­hin lie­nee samankaltaista kuin ihmis­ten suh­tau­tu­mi­nen eläimi­in muu­ta­ma sukupolvi sit­ten, ennen ymmär­rystä evoluu­tios­ta, aivo­jen toimin­nas­ta ym. Aika näyt­tää, muut­taako ymmär­ryk­sen lisään­tymi­nen suh­tau­tu­mis­tamme tule­vaisu­udessa. Se, että emme ymmär­rä kasve­ja, ei tietenkään ole syy olla kiin­nit­tämät­tä huomio­ta eläin­ten koke­man kär­simyk­sen vähentämiseen.

    Mitä tulee eliöyk­silön elämän arvon määrit­tymiseen, niin siinä ollaan todel­la han­kalil­la vesil­lä. Se menee useim­miten ihan mutu-poh­jal­ta: söpö eläin on arvokkaampi kuin ruma, eläin on useim­miten arvokkaampi kuin kasvi, mut­ta toisaal­ta esim. isokokoisen puun elämäl­lä saate­taan nähdä varsin suurikin arvo. Tästä syys­tä kär­simyk­sen min­i­moin­ti on mielestäni helpom­min perusteltavis­sa ole­va tavoite käytän­nön eläin­suo­je­lu­työlle kuin eläinyk­silön tap­pamisen oikeu­tuk­sen kyseenalais­t­a­mi­nen. Tässä lienemme samoil­la lin­joil­la, hyväksyt­tävän kär­simyk­sen asteesta ken­ties emme.

    Itse kan­natan mallia, jos­sa lihan­tuotan­non ympäristö­vaiku­tuk­set siir­ty­i­sivät lihan hin­taan ja tuotan­toeläin­ten olo­suhtei­ta paran­net­taisi­in todel­la huo­mat­tavasti. Lihan syömis­es­tä en kuitenkaan aio luopua.

  95. Juk­ka Kemp­pinen mainit­si blo­gis­saan osu­vasti, että eläin­ten oikeudet ovat kum­malli­nen käsite; ennem­minkin pitäisi puhua ihmis­ten velvol­lisuuk­sista (mui­ta) eläim­iä kohtaan. Samal­la taval­la voidaan muuten ajatel­la myös pien­ten las­ten tai muiden ei-yhteiskun­nal­lis­es­ti-tietois­t­en yksilöi­den kohdal­la. Ja velvol­lisu­udet toki muo­dos­tu­vat juuri ihmisy­hteisön lähtökohdista.

    Veg­an­is­min ja eläi­noikeusväen ylipäätään suurin kat­e­gori­nen ongel­ma on se, että he eivät halua ymmärtää ihmisen todel­lakin ole­van eläinkun­nas­sa erikoistapaus. Kunnes toisin osoite­taan, ihmiset ovat ain­oi­ta ihmisy­hteiskun­nas­sa toimivia olioi­ta, joil­la on kyky ymmärtää, miten ihmisy­hteiskun­ta ja ihmis­ten sosi­aa­li­nen normis­to toimii. Ilman tätä kykyä ei voi olla esimerkik­si tietoista pyrkimys­tä emansipaatioon.

  96. Marko Hami­lo: “Sioista en osaa sanoa mitään, mut­ta jos ei ole ihan off-top­i­cia, niin pari sa-naa kanoista. Näyt­tö häkkien huonom­muud­es­ta on heikkoa.” 

    Häkkikanaloiden ongelmia ovat ahtaus, liikun­nan puute, stereo­tyyp­pinen käyt­täy­tymi­nen, luun­mur­tu­mat, jalka­vi­at, höy­hen­peit­teen vau­ri­oi­tu­mi­nen etc.

    Lat­ti­akanaloiden ongel­mana ovat mm. ilman­laatu (ilmas­sa ammo­ni­akkia) ja erit­täin suuri parvikoko ja ‑tiheys. Kos­ka kanat pystyvät tun­nista­maan korkein­taan joitakin kym­meniä laji­tovere­itaan, par­ven suuri koko ja tiheys aiheut­ta­vat stres­siä eläimille. (Ks. http://www.oikeuttaelaimille.net/galleria/lattiakanalat/lattiakanala )

    Parem­pi vai­h­toe­hto on luo­mukanala (ei tosin mikään kano­jen parati­isi sekään). Luo­mukano­jen kas­va­tusti­heys on lat­ti­akanalaa pienem­pi (korkein­taan 5/m2). Kana­parven koon pitää myös olla hie­man pienem­pi (rajoitet­tu max. 3000 lin­tu­un), ja kanalan on olta­va varustet­tu ikkunoil­la. Luo­mukanalois­sa kano­jen ter­veysongel­mat ovat vähäisem­piä: http://blogit.helsinki.fi/ehvtk/uh041006.pdf

    Paras vai­h­toe­hto kano­jen kannal­ta on pienkanala, jos­sa parvikoko on pieni, kanoil­la paljon tilaa ja mah­dol­lisu­us ulkoilu­un. Useis­sa pienkanalois­sa kanoille tar­jo­taan vuo­den pimeim­pään aikaan myös ”munin­ta­rauha”. Eli tulos tai hen­ki ‑peri­aate ei ole yhtä ehdo­ton kuin muis­sa kanaloissa.

  97. Tiedemies: “Nämä heitot, joiden mukaan ihmiset ovat tärkeämpiä ja että on jotenkin tekopy­hää puut­tua eläin­ten oloi­hin, ovat minus­ta aika mauttomia.”

    Mau­ton­ta on se, että hel­posti lievitet­tävis­sä ole­vaa ihmis­ten kär­simys­tä on paljon turhaan ole­mas­sa, kos­ka kukaan ei väl­itä. Sitä pait­si sanoin, etten halua vähätel­lä siko­jen kärsimystä.

    Art­turi: “Kuin­ka paljon halvem­paa on sian psyykkisen hyv­in­voin­nin paran­t­a­mi­nen ver­rat­tuna ihmiseen? Veikkaan, että aika merkit­tävästi. Tästä voi seu­ra­ta, että mei­dän kan­nat­taa paran­taa psyykkises­ti huonovoin­tisen sian olo­ja, vaik­ka meil­lä olisikin psyykkises­ti huonovoin­tisia ihmisiäkin.”

    En puhunut psyykkises­ti huonovoin­ti­sista vaan sairaista ihmi­sistä. Ja hei­dän laadukas hoiton­sa tuot­taa yhteiskun­nalle rahaa eikä kulu­ta sitä. Esimerkik­si ensip­sykoosien laadukas hoito on äärim­mäisen tuot­tavaa. Tai vaikka­pa vaka­van masen­nuk­sen hyvä hoito. Jos sitä­pait­si tuo ajatuk­sesi viedään lop­pu­un niin sit­ten voidaan käyt­tää vaikka­pa laatu­pain­ot­teisia elin­vu­osia kri­teere­inä. Lopete­taan esimerkik­si aikuis­ten munuais­ten­si­ir­rot. Yhden sel­l­aisen hin­nal­la annetaan aika mon­elle pos­sulle parem­pi elämä. Lopete­taan kaik­ki sairaalat ja raken­netaan sikaloi­ta. On taku­ul­la halvem­pi saa­da pos­sulle laadukas elin­vu­osi kuin mon­i­sairaalle vanhukselle.

    Michel Houelle­becq sanoi, että maal­lis­tu­mi­nen on intu­iti­ivis­es­ti huolestut­tavaa. Luu­len­pa, että olemme siir­tyneet intu­itios­ta empiri­aan. Sanon tämän pesunkestävänä ateistina.

  98. Taidan­pa alkaa joulun viet­toon kun läskikaup­pias toi kinkun ja pitää alkaa valmis­tel­la sitä.
    Tästä sias­ta menee var­maan paljon enem­män hukkaan kuin siitä muinais­es­ta mum­mon luomupossusta .

    Tuli tässä mileeen tapah­tu­ma elämän varrelta.
    Vietin joulua 1985 Indone­si­as­sa ja joulupäivän aamun val­jetes­sa lähdimme vai­moni kanssa kiertelemään kaupunkia jalan.
    Kaupun­ki oli aivan hil­jainen , siel­läkin vietet­ti­i­in joulua ja ainainen kuhi­na oli ker­rankin poissa .
    Ker­jäläiset nukkui­v­at kaduil­la ja loikimme hei­dän ylitseen .
    Sil­loin tuli mieleen, että kyl­lä se on kuitenkin ollut onni syn­tyä Suomes­sa , mei­dän ongel­mamme on vain se, miten hyv­in­voin­tia jae­taan keskenämme.

    Toiv­otan Osmolle ja kir­joit­telijoille Hyvää Joulua ja parem­paa Uut­ta Vuotta !!!

  99. Samuli Rinne:
    Voisiko tämän yleistää siten, että vaa­timus kulut­ta­jas­ta eet­tisenä toim­i­jana noin yleen­säkin on usein kohtu­u­ton, kos­ka infor­maa­tion määrä on niin suuri?

    Itse olen ainakin lopet­tanut ns. eet­tisen kulut­tamisen läh­es täysin, kos­ka koen osto­val­in­to­jen vaiku­tuk­sien todel­lisen arvioin­nin usein mah­dot­tomak­si. Muu­tamia poikkeuk­sia toki on. Hel­poin­ta eet­tistä kulut­tamista on pohtia kri­it­tis­es­ti omia kulu­tus­tarpeitaan ja jät­tää turhat kamat kau­pan hyllylle.

    Uskoisin että useim­mille eet­tisille kulut­ta­jille tärkein­tä on se tunne, että ostaes­saan “ekol­o­gisen tuot­teen” tekee jotain hyvää. Kyseessä on jonkin­lainen ane, jol­la saa syn­nin­päästön muista pahoista teoista. Minus­ta eet­tisen kulut­ta­jan varaan ei voi laskea yhtään mitään. Main­os­mi­esten luo­mat mieliku­vat vievät heitä kuin päs­siä narussa.

  100. Veikko Huovi­nen käsit­teli monis­sa nov­el­leis­saan eläin­ten asioi­ta. Onnel­lisen sian ser­ti­fikaatista tulikin heti mieleen nov­el­likokoel­ma Por­saan paper­it. Sitä löy­tyy mm. sian haas­tat­telu, joka osaltaan val­ot­taa hänen arkeaan tuotantoeläimenä.

    Por­saan paper­it-nimisessä nov­el­lis­sa kyseistä ser­ti­fikaat­tia han­kit­ti­in mäyräkoiralle, jon­ka syömisvi­et­ti oli yltynyt kohtuuttomaksi.

  101. Tiedemies, mainit­sit, että “infor­maa­tion pun­nit­sem­i­nen on kulut­ta­jalle vaival­loista” lihan ostamisen yhtey­dessä. Voisiko tämän yleistää siten, että vaa­timus kulut­ta­jas­ta eet­tisenä toim­i­jana noin yleen­säkin on usein kohtu­u­ton, kos­ka infor­maa­tion määrä on niin suuri?

    Minus­ta vaa­timus “eet­tis­es­tä kulut­ta­ju­ud­es­ta” ei ole niinkään kohtu­u­ton kuin utopisti­nen. Ei ihmi­nen kohtaa tai näe sel­l­aisia asioi­ta, joi­hin hänen “eet­tisen kulut­tamisen” eetok­ses­sa pitäisi valin­noil­laan ottaa kan­taa. Yksi merkit­tävä osatek­i­jä tietysti on, että infor­maa­tion ja dis­in­for­maa­tion määrä on niin suuri.

    En väitä, ettei rajoite­tuis­sa tapauk­sis­sa voi olla näin. Esimerkik­si en pidä vält­tämät­tä epäon­nis­tuneena aja­tus­ta “onnel­lisen sian ser­ti­fikaatista” tms, mut­ta yleisenä muu­tosvoimana täm­möi­nen ei toi­mi vaik­ka infor­maa­tio olisi hel­posti saatavana.

    Tämä sik­si, että täl­laisen ajatuk­sen kään­töpuole­na pitää siis olla se, että muu­ta kuin Reilun kau­pan kahvia tai Onnel­lisen kanan munia tms. osta­va kulut­ta­ja on nähtävä jonkin­laise­na demonise­na, raakalais­maise­na ja veren­hi­moi­se­na moraalit­tomana hirviönä. 

    Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka näi­hin vaip­pafir­mo­jen kam­pan­joi­hin, jois­sa ne main­os­ta­vat lahjoit­ta­vansa yhden jäykkäk­ouris­tus­rokot­teen jokaises­ta paketista. Euroshop­per-vaip­po­ja osta­va — tai mikä herkullisem­paa, kesto­vaip­po­ja käyt­tävä, kulut­ta­ja­han siis tämän markki­naeti­ikan mukaan akti­ivis­es­ti halu­aa, että nämä lapset sairas­tu­vat jäykkäkouristukseen!!

    Minus­ta on jotenkin ilmeistä ja intu­iti­ivis­es­ti selvää, ettei super­mar­ketin hyl­lyn edessä nyt vain tehdä täl­laisia arvovalintoja.

  102. Tiedemies, “brändäys” on tässä tapauk­ses­sa järkevää, mut­ta yleen­sä sil­lä ei ole kuin negati­ivisia vaikutuksia.

  103. Art­turi:

    Öö.. eikö keskustelun aiheena ole syötävien eläin­ten hyvinvointi?

    Tun­nut ajat­tel­e­van kuten niin moni muu että teuras­tu­mi­nen on jotain jul­maa ja pahaa jota ihmi­nen tekee eläimille. Olen itse ollut seu­raa­mas­sa erään kaveri­ni hevosen teuras­tus­ta ja voin vaku­ut­taa ettei hevo­nen ollenkaan ymmärtänyt mitä sille on tapah­tu­mas­sa. Hevo­nen lopetet­ti­in tavan­mukaises­ti pult­tip­is­too­lil­la, silmät oli peit­et­ty joten se ei näh­nyt mitä ympäril­lä puuhattiin.
    Se ei näyt­tänyt tun­te­van mitään eri­ty­isiä kipu­ja kuol­lessaan vaan kaa­tui suo­ril­ta jaloil­ta kyl­jelleen täysin liikku­mat­tomak­si. Itsel­lä oli kyl­lä pala kurkussa.

    Eläimet eivät ajat­tele ihmis­ten ajatuksia.Ne elävät het­ken ker­ral­laan. Mitä suurem­pi osa niiden het­k­istä on stres­sitön­tä ja hyv­in­voivaa, sitä parem­min ne voivat.

  104. eggo:

    En puhunut psyykkises­ti huonovoin­ti­sista vaan sairaista ihmisistä.

    No ihan sama. Jos annat sian kär­simyk­sil­lä mitään arvoa, niin voi olla ihan perustelua pois­taa osa sian kär­simyk­sistä ennen kuin kaik­ki ihmiskun­nan ongel­mat on ratkaistu. Eli argu­ment­ti sairaista ihmi­sistä ei oo oikein mis­tään kotoisin, jos et suos­tu otta­maan huomioon kustannuksia.

    Enkä ymmär­rä miten tähän keskutelu­un kuu­luu se, että jonkun sairau­den hoito itse asi­as­sa tuot­taa yhteiskun­nalle rahaa. Sehän pitää sil­loin hoitaa riip­pumat­ta siitä mitä sioille tehdään.

    lasse:

    Tun­nut ajat­tel­e­van kuten niin moni muu että teuras­tu­mi­nen on jotain jul­maa ja pahaa jota ihmi­nen tekee eläimille.

    Mis­tä ihmeestä sait täl­laisen käsityksen?

    Minä en todel­lakaan vas­tus­ta teuras­tus­ta tai met­sästämistä. Minä vas­tus­tan tässä tapauk­ses­sa huono­ja argu­ment­te­ja. (Ja yleisem­min tässä ketjus­sa eläin­ten kär­simyk­siä, kos­ka uskon, että niiden vähen­tämisen kus­tan­nuk­set ovat aika pieniä.)

    Minus­ta oli vaan aika omi­tu­ista väit­tää, että on hyvä, että heikoim­mat teuraste­taan, niin keskimääräi­nen kelpoisu­us kasvaa.

    Samal­la logi­ikalla voisi teuras­taa vaik­ka kaik­ki alle 3000 euroa ansait­se­vat kansalaiset. Kyl­lä siinä keskimääräi­nen hyv­in­voin­ti lähtisi aika kiitävään nousuun…

    Eli siis teuras­taa kan­nat­taa sik­si, että me saadaan ruokaa tai sik­si, että eläimel­lä on huono olla, mut­ta ei sik­si, että eläin­ten keskimääräistä hyv­in­voin­tia kas­vate­taan. (nämä kak­si jälkim­mäistä voi tun­tua samal­ta asial­ta, mut­ta eivät sitä tietenkään ole.)

  105. “Öö.. eikö keskustelun aiheena ole syötävien eläin­ten hyvinvointi?”

    Eiköhän läh­es kaikkia eläim­iä voi syödä — myös lem­mikke­jä ja ihmisiä. Mik­si kaataa hau­tu­umaalle hyvää ruokaa, kun sen voisi syödä?

  106. Jos nyt pieni sivu­juonne sal­li­taan, niin brändäys ei ole yksioikoinen ilmiö sen parem­min hyvässä kuin pahas­sakaan mielessä. 

    Brändin ideana on se, että ihmi­nen ostaa mieliku­van. Jos mieliku­va helpot­taa val­in­taa ja pois­taa stres­siä, se on hyvä asia. Hyvä esimerk­ki voi olla vaik­ka Burana. Se taitaa mak­saa luokkaa kaksinker­tais­es­ti kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna ja hin­taero perus­tuu puh­taasti brändin voimaan. 

    Toki osa brändäyk­ses­tä perus­tuu hui­jauk­seen, eli siihen että ihmiset luule­vat jotain eroa löy­tyvän. En tiedä, mis­sä määrin ibupro­feenin kohdal­la on näin.

    Brändäys syn­nyt­tää markki­nat, jois­sa kil­pailu ei ole täy­del­listä. Täl­löin brändil­lä on “monop­o­li” omaan tuot­teeseen­sa ja sub­sti­tuu­tit (kil­pail­e­vat merk­it) ovat vain osit­taisia. Yksioikoinen ana­lyysi olisi, että brändäys syn­nyt­tää tehokku­ustap­pi­on, joka on puut­teel­lisen kil­pailun aiheut­ta­man kuolleen pain­on suuruinen. 

    Tämä on kuitenkin aika suo­ravi­ivainen tulk­in­ta, eikä kovin rehelli­nen. Kos­ka brändäys mah­dol­lis­taa korkeam­man hin­nan, sen täy­tyy taval­la tai toisel­la lisätä kulut­ta­jan yli­jäämää tai perus­tua jol­lain tapaa puh­taaseen hui­jauk­seen. Puh­taana hui­jauk­se­na se tulisi nopeasti ilmi; jos Ori­on väit­täisi buranan tehoa­van pään­särkyyn parem­min kuin kil­pail­e­van tuot­teen, se vale­htelisi ja jou­tu­isi tästä leivät­tömän pöy­dän ääreen. Yli­jäämä joka syn­tyy, syn­tyy, kun brändiuskol­lisu­us pois­taa tarpeen ver­tail­la ja harki­ta. Hin­ta- ja laatu­ver­tailu on työlästä, siitä on kauhean suuret kustannukset. 

    Itse ostan esimerkik­si vaat­teeni yleen­sä ensim­mäis­es­tä paikas­ta, jos­ta löy­dän tyy­dyt­tävän­näköisen vaat­teen, kos­ka laadun ja hin­nan ver­taami­nen on niin työlästä ja epämiel­lyt­tävää. Usein käyn jos­sakin sel­l­aises­sa liik­keessä, jon­ka tun­nen entuudestaan. 

    On toki tot­ta, että jos pelkkiä luku­ja kat­soo, brändäys muis­tut­taa jär­jestäy­tynyt­tä rikol­lisu­ut­ta. Applen voitot iPhoneista on tästä hyvä esimerk­ki. Tosin siinä on muu­takin monop­o­lis­mia pelis­sä kuin pelkkä tavaramerk­ki. Itseasi­as­sa en usko, että pelkkä brändäys on oikeasti syylli­nen suurim­paan osaan niistä ongelmista, joista siitä syytetään, vaan taustal­la on aina liian laa­ja IPR, jos jokin todel­li­nen ongel­ma edes ilmenee.

  107. ““brändäys” on tässä tapauk­ses­sa järkevää, mut­ta yleen­sä sil­lä ei ole kuin negati­ivisia vaikutuksia.”

    Olen ymmärtänyt, että brän­di on asi­akaslu­paus eli lupaus asi­akkaalle siitä, että saa mis­tä mak­saa. Se, että antaa lupauk­sen, nos­taa hin­taa mut­ta ei siis kat­teet­tomasti. Korkeampi hin­ta kuvas­taa tehokku­ut­ta ansaitun luot­ta­muk­sen muodossa.

    Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la argu­ment­ti, jon­ka perus­teel­la brändil­lä on yleen­sä vain negati­ivisia vaikutuksia.

  108. Tiedemies:

    Toki osa brändäyk­ses­tä perus­tuu hui­jauk­seen, eli siihen että ihmiset luule­vat jotain eroa löytyvän.

    Eihän se brändäys nimen omaan perus­tu hui­jauk­seen, jos ihmiset luule­vat, että tuot­teis­sa on joku ero. (Jos ne luuli­si­vat tuot­tei­ta ident­tisik­si, niin sit­ten voisi puhua huijauksesta.)

    Jo pelkästään luu­lot vaikut­ta­vat siihen miten ihmi­nen kokee tuotteet.

  109. Ihmi­nen on elänyt kas­vaval­ta osin post-nat­u­ral­is­tista todel­lisu­ut­ta siitä läh­tien kun neoko­rtek­si rupe­si laa­jen­tu­maan ja peuka­lo kään­tymään käm­men­tä kohden. Moraali itsessään on hyvin post-nat­u­ral­isti­nen kon­struk­tio. Ihmisen evo­lu­ti­iviseen men­neisyy­teen sekasyöjänä vetoami­nen on nat­u­ral­isti­nen virhep­äätelmä, samal­ta poh­jal­ta voisi oikeut­taa mm. raiskaukset.

    Tiedostavien ja tun­te­vien olen­to­jen (joil­la on luke­mat­tomien miljoonien vuosien yhteinen ja myöh. rin­nakkainen taival ihmisen kanssa mm. kivun ja mieli­hyvän kvalioiden osalta) ver­taami­nen kasvei­hin on ikävän usein tois­tu­va, paljon ker­to­va, rehellis­es­ti san­ot­tuna idioot­ti­mainen, rimanal­i­tus. Kuten on enem­mistö-mielip­i­teeseen vetoami­nen, jol­la on his­to­ri­an saatossa oikeutet­tu vaik­ka mitä mah­dol­lisia kauheuk­sia. Käyt­täisitte sitä älykkyyt­tä, joka mei­dät muista eläimistä erottaa. 

    Sen älykkyy­den evo­lu­ti­ivis­es­ti erkaan­tunut kehi­tys­taival on sato­jatuhan­sia vuosia, max. muu­ta­ma miljoon­aa vuot­ta, emootioiden, aistien, viet­tien… tietoisu­u­den evo­lu­ti­ivi­nen kehi­tys­taival on luke­mat­tomasti pidem­pi, eivätkä ne edel­lytä edel­listä. Ei ole mitään tieteel­listä näyt­töä, että edel­lyt­täi­sivät itsessään. Päin­vas­toin esimerkik­si jokainen empa­ti­akykyi­nen koiran tai kissan­omis­ta­ja voi todis­taa päinvastaisesti.

    Tun­te­vien ja tiedostavien olen­to­jen sys­temaat­tiselle kidut­tamiselle ei ole mitään oikeu­tus­ta. Ei vähäis­in­täkään. 200 vuo­den päästä se tul­laan tuomit­se­maan kuten itse tuomit­semme tänäpäivänä mon­et men­neisyy­den kauhut. Kon­formistisen ihmisen omahyväi­nen psykologi­nen defenssi on kieltäy­tyä näkemästä oman aikansa, oman ryh­män­sä, oman itsen­sä eet­tisiä ongelmia. Aivan kuin moraal­i­filosofia olisi aina his­to­ri­as­sa saavut­tanut päätepisteensä.

    Nykypäivän veg­aan­it ovat eet­tis­es­ti ver­ran­nol­lises­sa (en sano vas­taavas­sa, kos­ka toki ihmi­nen > muut eläimet) ase­mas­sa kuin orju­u­den vas­tus­ta­jat 300 vuot­ta sitten.

  110. En kan­na­ta, että val­tio antaisi (antaa nytkin) teol­lisu­usyri­tyk­sille ilmaistyövoimaa, ilmais­raa­ka-ainei­ta tai ilmais­pääo­maa, kos­ka sel­l­ainen tuki­ainen vääristää markki­noi­ta ja yri­tyk­set tuot­ta­maan liikaa tuet­tu­ja asioita.

    Aivan samoin ilmainen ympäristön pilaamisoikeus (päästöki­in­tiö) tai eläi­men rääkkäysoikeus on haitalli­nen tukiainen.

    Toisaal­ta, jos jotkin teol­lis­es­ti tuote­tut eläimet ovat net­to-onnel­lisia, niin niiden onnel­lisu­u­den lisäämi­nen tai kär­simyk­sen vähen­tämi­nen ei ole ulkop­uolis­ten vaadittavissa. 

    Siinä tapauk­ses­sa tuo Onni-ser­ti­fikaat­ti (tai tuki­ainen) lie­nee ain­oa hyväksyt­tävä keino vaikut­taa. Siinä voisi olla eri­asteisia suosi­tuk­sia kuten ener­gianku­lu­tuk­ses­sakin (luokat A — G tms.), jot­ta pienistäkin paran­nuk­sista saisi hyö­tyä, elleivät skaalae­dut tee kah­ta use­ampia luokkia ei-järkeviksi.

  111. Nim­imerk­ki azille voin vaku­ut­taa, että tule­vat pol­vet tuskin tuomit­se­vat lihan­syön­tiä. Aivo­jen täysi kehi­tys nimit­täin vaatii run­sas­ta eläin­pro­tei­inia. Vai­h­toe­htona on monipuo­li­nen kasvis­ruokavalio, joka on ollut mah­dolli­nen pääos­alle ihmiskun­taa vas­ta vauras­tu­misen ja kan­sain­välisen kau­pan myötä. Vauras­tu­mi­nen ja kan­sain­vä­li­nen kaup­pa taas on tul­lut mah­dol­lisek­si juuri hyvin kehit­tynei­den aivo­jen ansios­ta. Tule­vat pol­vet siis tuomit­si­si­vat itsen­sä, jos tuomit­si­si­vat lihansyönnin. 

    Sitä on pohdit­tu, että minkälaises­sa ympäristössä esi­van­hempamme eliv­ät sil­loin kuin he pystyivät kehit­tämään ihmis­mäisen suuret aiv­ot laji­tyyp­il­lisek­si omi­naisu­udek­si. Mis­tä on tarvit­ta­va eläin­pro­tei­inin run­saus löy­tynyt, kun ihmi­nen ei nyt ainakaan pääl­lisin puolin eli fyy­sisiltä omi­naisuuk­sil­taan näytä kovin tehokkaal­ta tap­pokoneelta. Vas­taus­ta ei tiede­tä, mut­ta esimerkik­si ostere­i­ta on ehdotet­tu. Niiden met­sästämi­nen sujuisi meikäläiseltäkin. 

    Mah­taako osteri olla niin tietoinen olen­to, että sen syömi­nen herät­tää inhoa nyky­i­sis­sä kasvissyöjissä?

  112. Mie­lenki­in­toista luettavaa.
    Kulut­ta­ja on tässäkin asi­as­sa kuningas. Eli mikäli kulut­ta­ja val­it­see lihak­seen pelkästään onnel­lisen pos­sun tilan tuot­tei­ta, tämä teho­tuotan­tokin alkaa muuk­si muut­tua. Vas­taavasti lihan syön­nin vähen­tämisel­lä on vaikutuksensa.

    Keskustelul­la on ollut sen ver­ran vaiku­tus­ta, että täy­den­nän per­in­teistä tipa­ton­ta tam­miku­u­ta lihat­to­muudel­la. Kokeilen miten elo sujuu ilman lihaa. Suosit­te­len muillekkin vas­taavaa kokeilua.
    http://www.kayraranta.com/2009/12/lihaa-syova-hetero.html

  113. az: Puhut kovin kau­ni­isti, mut­ta paskaa (Paaasikiveä lainatakseni).

    Ihmisen evo­lu­ti­iviseen men­neisyy­teen sekasyöjänä vetoami­nen on nat­u­ral­isti­nen virhep­äätelmä, samal­ta poh­jal­ta voisi oikeut­taa mm. raiskaukset. 

    Nähdäk­seni kukaan jär­jis­sään ole­va ei ole lihan­syön­tiä, moraaliselta näkökannal­ta ottaen, “oikeut­tanut” mil­lään evo­lu­ti­ivisel­la men­neisyy­del­lä tms.

    Ihmisen men­neisyyt­tä sekasyyöjänä voi käyt­tää perus­teena lihan syömiseen, kos­ka sitä voidaan pitää terveellisenä/oikeana ruokavaliona ihmiselle. Ihan sen vuok­si, että jos näil­lä ruoil­la ollaan men­ty 100 000 vuot­ta, niin voidaan olet­taa ihmis­ten fyy­sis­es­ti tot­tuneen moisi­in pöperöi­hin. Voi olla, että asi­aa voitaisi­in muut­taa, tai sit­ten ei, mut­ta mikään _moraalinen_ peruste se tuskin kenellekään on.

    Ensin sanoit:

    Kon­formistisen ihmisen omahyväi­nen psykologi­nen defenssi on kieltäy­tyä näkemästä oman aikansa, oman ryh­män­sä, oman itsen­sä eet­tisiä ongelmia. Aivan kuin moraal­i­filosofia olisi aina his­to­ri­as­sa saavut­tanut päätepisteensä. 

    ja sit­ten vielä:

    Nykypäivän veg­aan­it ovat eet­tis­es­ti ver­ran­nol­lises­sa (en sano vas­taavas­sa, kos­ka toki ihmi­nen > muut eläimet) ase­mas­sa kuin orju­u­den vas­tus­ta­jat 300 vuot­ta sitten. 

    Tästä jol­lain tapaa ais­tii sel­l­aista, että ajat­telisit moraalin ikään kuin “kehit­tyvän” sitä mukaa, miten ihmiskunnan/kulttuurin ymmärtämys kehittyy.

    Se on erit­täin vaar­alli­nen näkökanta.

    Tuol­lais­es­ta kehikos­ta nimit­täin voidaan erit­täin näp­pärästi perustel­la vaikka­pa Neu­vos­toli­iton, nat­sien tai kris­tit­ty­jen käsit­tämät­tömät hir­mu­teot. Hehän oli­vat moraalis­es­ti “ylem­mäl­lä kehi­tys­ta­sol­la”; neu­vos­toih­mi­nen, arjalaiset tai kris­ti­tyt oli­vat muka jol­lain tavoin “parem­pi rotu”.

    Ei, ei ja ker­takaikki­aan ei!

    Jos moraali jotakin on, niin se on tietoisu­u­teen ja/tai ajat­telukykyyn liit­tyvä omi­naisu­us, eikä se siitä muu­tu sen parem­min kuin käsi­tys ajan kulus­ta tai kolmes­ta ulot­tuvu­ud­es­ta (olen siis varsin kan­ti­laisil­la lin­joil­la tässä asiassa).

    On selvää, että eläin­ten kidut­ta­mi­nen on väärin. Se on vas­ten­mielistä, ja otan itsel­leni vapau­den tulki­ta sel­l­aista har­joit­ta­van ihmisen ihmis­tunkiok­si. Tämä ei tee minus­ta mitenkään “kehit­tuneem­pää” tai parem­paa ihmistä suh­teessa tuo­hon tunkioon — ain­oas­taan ihmisen.

    Hyvää joulua kaikille,

    Kari

  114. Ihmisen men­neisyyt­tä sekasyyöjänä voi käyt­tää perus­teena lihan syömiseen, kos­ka sitä voidaan pitää terveellisenä/oikeana ruokavaliona ihmiselle. Ihan sen vuok­si, että jos näil­lä ruoil­la ollaan men­ty 100 000 vuot­ta, niin voidaan olet­taa ihmis­ten fyy­sis­es­ti tot­tuneen moisi­in pöperöi­hin. Voi olla, että asi­aa voitaisi­in muut­taa, tai sit­ten ei, mut­ta mikään _moraalinen_ peruste se tuskin kenellekään on.

    Se, onko joku ruokavalio ihmiselle ter­veelli­nen vai ei, on aika pitkälle empi­iris­es­ti ratkaistavis­sa ole­va kysymys. Tieteel­lis­es­ti ei ole osoitet­tu sekasyön­nin ole­van yleis­es­ti ottaen kasvis­syön­tiä ter­veel­lisem­pää eikä myöskään päinvastaista.

    Tuo his­to­ri­aan viit­taami­nen tässä yhtey­dessä on argu­men­tointi­na aika epämääräistä. Meil­lä ei yksinker­tais­es­ti ole sel­l­aista tietoa “kivikau­den ihmis­ten” ruokavalios­ta, elin­tavoista, sairauk­sista, elinajasta(etc), että voisimme sen perus­teel­la tehdä päätelmiä siitä, onko hei­dän ruokavalion­sa ihmiselle ter­veel­lisem­pää kuin esimerkik­si monipuolista kasvis­rav­in­toa syövän ihmisen.

    Keskeistä tässä on mielestäni se, että suurim­man osan ihmisen his­to­ri­as­ta, ihmisen on hengis­sä pysyäk­seen ollut pakko syödä vähän, mitä on ollut tar­jol­la. Luon­nol­lis­es­ti täl­löin sekasyön­ti on aik hyvä jut­tu. Nyt tilanne on kuitenkin toi­sisin. Keskiver­topel­tomar­ketin tar­jon­nas­ta voi vali­ta itseelleen ihan yhtälail­la ter­veel­lisen kasvis- kuin sekar­avin­nonkin. Se his­to­ria ei tässä paina puoleen eikä toiseen. 

    Toisalta, jos ruokavalio­ta halu­aa käsitel­lä myös eet­tisenäkysymyk­senä, on kivikau­den ruokavalios­ta puhumi­nen vielä turhempaa. Vaik­ka joskus löy­ty­isi näyt­töä sen puoles­ta, että joku ruokavalio olisi ihmiselle selvästi ter­veel­lisin, ei olisi niin, että sen syömi­nen olisi oikein. Esimerkik­si vaik­ka paljon lihaa sisältävä sekäruokavalio osoit­tau­tu­isikin kasvis­syön­tiä terveellisemmäksi(mitä en usko tapah­tu­van), voi sekaruokavalion nou­dat­ta­mi­nen esimerkik­si sen suurem­man hiili-inten­si­teetin takia olla “epäeet­tistä”.

    Tuos­ta az:n viestin orju­us-rin­nas­tuk­ses­ta voisi sanoa, että se on ihan yhtä korni ja tarpee­ton, kuin tuo sin­un nat­si­paasauk­sesi. Kumpikaan ei toden­näköis­es­ti tuo tähän keskustelu­un mitään uut­ta mis­sään suh­teessa, puhu­mat­takaan siitä, että se veisi keskustelua eteenpäin.

  115. Hienoa! Huo­masin blogikir­joituk­ses­ti vas­ta nyt, ja tämä on täyt­tä asi­aa. Min­ulle tärkein­tä on eläin­ten hyv­in­voin­ti, ei se, ovatko ne saa­neet syödäk­seen kallista luo­mure­hua vai eivät. Onnel­lisen lihan ser­ti­fikaat­ti tms. olisi se suun­ta, mihin lihan­tuotan­nos­sa tulisi men­nä. Toivoisinkin, että nos­taisit asi­as­ta laa­jem­maltikin keskustelua esimerkik­si eduskunnassa.

Vastaa käyttäjälle Joulukinkku Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.