Pamfletti julkisen sektorin tuottavuudesta

Tänään per­jan­taina julkaisen Bot­tal­la Tehokkaan Tuotan­non Tutkimussäätiön tilauk­ses­ta kir­joit­ta­mani pam­fletin “Julkisen sek­torin tuot­tavu­us” Voit lukea sen tästä.

========

Pam­fletin sivul­la 22 san­o­taan, että yksi­ty­islen­tokoneet on vapautet­tu arvon­lisäveros­ta. Oikaisuna todet­takoon, että tieto on van­hen­tunut, eikä täl­laista vapau­tus­ta enää ole.

98 vastausta artikkeliin “Pamfletti julkisen sektorin tuottavuudesta”

  1. TILAA VIEVÄT HARRASTUKSET KAUPUNGISSA
    Ampumara­ta, har­rasteil­mailukent­tä, golfkent­tä ja venei­den talvisäilytys
    kan­takaupun­gin ran­noil­la ovat toim­into­ja, jot­ka ovat mah­dol­lisia vain
    siten, että maa-alue annetaan käyt­töön räikeäl­lä ali­hin­nal­la. Jos kaupunkialueella
    gol­frataa ylläpitävä seu­ra ei olisi vuokran­nut maa­ta vaan omistaisi
    sen, se vaatisi voimakkaasti alueen kaavoit­tamista asun­to­tuotan­toon, kos­ka myymäl­lä maan seu­ra voisi rak­en­taa kymme­nen golfkenttää
    halvem­malle maalle

    Ilmaisu­ut­ta ja voimakas­ta sub­ven­tio­ta on perustel­tu implisiittisesti
    myös jonkin toimin­nan kohtu­ut­toma­l­la kalleudel­la. Kut­sun tätä minkkiturkkiavustukseksi.
    Kos­ka kalli­in har­ras­tuk­sen hin­ta ylit­tää oman maksukyvyn
    tai ‑halun, tarvi­taan veron­mak­sajien panos­ta. Täl­lä perusteella
    esimerkik­si har­rasteil­mailus­sa käytet­tävät lentokoneet on vapautet­tu arvonlisäverosta
    samal­la kun toim­intaa sub­ven­toidaan ylläpitämäl­lä verovaroin
    tap­pi­ol­lisia lento­kent­tiä ja kat­so­ma­l­la lennon­jo­hdon kustannuksia
    läpi sormien.

    Mie­lenki­in­toinen, terävä ja luo­va ana­lyysi julkisen puolen kulun muo­dos­tuk­seen. Oman Osmo­maisen lisän pam­flet­ti saa pakkosyöte­ty­il­lä Enem­mistöläisil­lä agen­doil­la, kuten vas­tustet­takoon golf- ja lento­kent­tiä sekä samal­la tavoin elit­is­tistä yksi­ty­isautoilua. Olisikin mie­lenki­in­toista tietää mikä on kyseis­ten toim­into­jen vuosit­tainen kulun­muo­dos­tus nimeno­maan kun­tat­aloudessa (ei val­tion­taloudessa) ver­rat­tuna pam­fletis­sa keskeiseen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ylläpitoon. 

    Niiden, jot­ka ihmettelevät kan­nan­ot­to­jani, niin pal­jas­tan äänestäneeni Osmoa peräti kahdesti — ja siinä on min­un man­daat­ti täl­lä pal­stal­la ilmeisen epäso­vin­naiseen maailmankatsomukseen.

    1. Tämä ei suo­rana kulu­na ole iso, mut­ta neliök­ilo­metri raken­nus­maa­ta ase­man vier­essä on välil­lisenä kulu­na mittava.

  2. Onko HTML liian vaa­ti­va formaatti?
    Voisi nimit­täin lait­taa pdf:n rinnalle..

  3. Todel­la hyvä, ellei loistava!

    Mitään pelkäämät­tömiä, raikkai­ta ajatuk­sia umme­htuneen byrokra­t­ian alasajoksi. 

    Kaikesta luon­nol­lis­es­tikaan en ole samaa mieltä, mut­ta se ei ko. läpyskän arvoa vähen­nä… ehkä jopa nos­taa sitä 🙂

  4. Erit­täin hyvää tek­stiä. Toiv­ot­tavasti tämä pam­flet­ti saa ansait­se­mansa määrän julk­isu­ut­ta, eikä ehdotet­tu­ja uud­is­tuk­sia vesitetä poli­it­tisen tarkoituk­sen­mukaisu­u­den nimissä.

  5. Heti sivul­la 13 on väite, joka ei pidä paikkaansa: “Opet­ta­jaa ei voi kor­va­ta koneella”.

    Opet­ta­jan voi kor­va­ta koneel­la ja on kor­vat­tukin. Tai pikem­min: koneel­la plus itseo­h­jau­tu­vu­udel­la. Tietokone tekee monia per­in­teisen opet­ta­jan hom­mia aika tehokkaasti ja joskus tehokkaam­minkin kuin opet­ta­ja. Lisäk­si on etäope­tus, jos­sa eri­laiset koneet ja verkot tehosta­vat ope­tus­ta merkittävästi.

    Tule­vaisu­u­den kannal­ta on aivan oleel­lista etenkin kehi­tys­mais­sa, että opet­ta­jat yhä enem­män kor­vataan koneil­la ja tietoverkoilla.

  6. “teol­lisu­us­maid­en ihmisil­lä on paljon rahaa ja vähän aikaa ja kehitysmaiden
    ihmisil­lä paljon aikaa ja vähän rahaa.”

    Kehi­tys­maid­en ihmisil­lä on keskimäärin paljon vähem­män vapaa-aikaa kuin teol­lisu­us­maid­en ihmisillä.

  7. Luen kun­nol­la ja kom­men­toin sit­ten varsi­naista tek­stiä, mut­ta Bau­molin taud­ista: Epäilen sen ole­van osin tilas­to­harha. Siis niin että mata­lan tuot­tavu­u­den palve­lut jäävät yhteiskun­nan kon­tolle ja yksi­tyiset poimi­vat rusi­nat pul­las­ta. Eli julki­nen sek­tori tekee sitä mitä yksi­tyi­nen sek­tori ei suos­tu tekemään.

    Esimerkke­jä:
    — Teley­htey­det oli­vat julki­nen palvelu, ja se yksi­ty­is­tet­ti­in siinä vai­heessa kun sen tuot­tavu­us alkoi kas­va­maan astronomis­es­ti (ja minus­ta sen kasvun syy on tek­nol­o­giset muu­tok­set, ei yksi­ty­istämi­nen sinän­sä) ja siihen uusien teknolo­gioiden käyt­töön tarvit­ti­in pääo­mia (tässä yksi­ty­istämi­nen toki auttoi).
    — Postin jakelu jatkos­sa, toden­näköis­es­ti syr­jäseu­tu­jen tap­pi­olli­nen jakelu jää yhteiskun­nan kon­tolle, ja yksi­tyiset yri­tyk­set hoita­vat kaupungit.
    — Työter­veyshoito (yksi­tyi­nen) hoitaa helpot poti­laat, julki­nen van­huk­set ja muut vaikeat.
    — Aiem­min usein yksi­tyiset kult­tuuri­laitok­set, kuten se yleinen esimerk­ki Oop­pera, on tip­punut julkisen rahoituk­sen varaan.

    Eli paradok­saalis­es­ti, jos jokin julki­nen palvelu nos­taa tuot­tavu­ut­taan tarpeek­si niin se yksi­ty­is­tetään. Mah­dol­lisia täl­laisia alo­ja olisi esimerkik­si joukkoli­ikenne (oikein jär­jestet­tynä ja sopi­vas­sa kaupunki­rak­en­teessa hyvinkin voitol­lista), leikkipuis­tot (vrt. Liplopho­p­lan­di­at) ja van­hainkodit (jos automaa­ti­ol­la saadaan nos­tet­tua tuottavuutta).

    1. Bau­molin tau­ti ei ole sitä, että mata­lan tuot­tavu­u­den alat jäi­sivät yhteiskun­nan kon­tolle, vaan että julk­i­sis­sa palveluis­sa tuot­tavu­us nousee hitaam­min, kos­ka niitä on vaikeampi automatisoida.

  8. Niin ja Kim­mo, se että Enem­mistö Ry vas­tus­taa golf-kent­tiä tai venei­den talvisäi­ly­tys­tä on min­ulle uuti­nen. (Ei, en ole jäsen.)

  9. Samaa mieltä Tapi­on kanssa. Esite­tyt uud­is­tuk­set ovat ainakin min­un näkökul­mas­tani ns. poli­it­tis­neu­traale­ja, eli puh­taasti sel­l­aisia, jot­ka kan­nat­taisi tehdä, oli sit­ten mis­sä kohti oikeis­to-vasem­mis­to-akselia. Pare­to-opti­maal­isu­us olisi kai se hienom­pi ter­mi, eli ne toteut­ta­mal­la kukaan ei häviä, mut­ta jotkut tai jopa kaik­ki voittavat.

  10. Hei mul­ta puut­tu sivut 25–26 tuos­ta linkissä olev­as­ta pdf:stä.

    Tähän men­nessä vaikut­taa kyl­lä tosi hyvältä, ei oo nokan kop­ut­tamista ku ihan muu­ta­mas­ta epäolennaisuudesta.

  11. OS, minus­ta tpyy­lu­o­ma­l­la on tuos­sa point­tin­sa. Julk­i­sis­sa palveluis­sa tuot­tavu­us nousee hitaam­min osin sik­si, että sen piiristä pois­te­taan asioi­ta, jos niis­sä tuot­tavu­us läh­tee kovaan kasvuun. 

    Se teleli­ikenne oli tästä hyvä esimerk­ki. Johtuen siitä, että tuot­tavu­u­den paran­nus joh­tui siel­lä ennen kaikkea teknolo­gian nopeas­ta kehi­tyk­ses­tä, olisi tuot­tavu­us siel­lä nyt läh­es samaa luokkaa, vaik­ka sitä pyörit­täisi Posti- ja tele­laitos monopolinaan. 

    Sinäl­lään tämä on tietenkin luon­nol­lis­takin, kos­ka voimakas tuot­tavu­u­den kasvu johtaa yleen­sä hin­to­jen lasku­un suh­teessa ihmis­ten palkkoi­hin, eikä sen vuok­si ole tarvet­ta enää tuot­taa asioi­ta julkises­ti, kos­ka kaikil­la on varaa ostaa ne muutenkin. Mitähän esim. yksi puhelu mak­saa nyky­isin ver­rat­tuna siihen, mitä se inflaa­tio huomioiden mak­soi 20 vuot­ta sitten?

  12. Oikein hyvä pam­flet­ti, tulee mieleen Max Weberin läh­estymistapa bykro­ta­ti­aan — ei liian tiuk­ka ja sopi­vasti mieliku­vi­tus­ta käyttävä.

    Minä en ole koskaan päässyt jyvälle, miten empiria kohtaa Bau­mo­lian teo­ria. Täysin samanalainen työ, ter­veyspalve­lut, ne hoitu­vat kyl­lä tehokkaam­min yksi­tyisessä fir­mas­sa kuin kun­nal­lisel­la puolel­la, mis­sä työe­htosopimus on yhtä pak­su kuin lääkärinkirja.

    Mitä automaa­tioon tulee, niin kun­nis­sa on automa­ti­soitu liikaakin:) Omat jär­jestelmät on 350 kun­nal­la ja 250 kun­tay­htymäl­lä. Keskikokoisel­la kaupungilla voi olla jopa sato­ja jär­jestelmiä, jot­ka eivät edes kom­mu­nikoi keskenään.Tampereella on oper­ati­ivisi­akin tieto­hallinnon jär­jestelmiä 32. 

    Jos per­he muut­taa Tam­pereelta kehyskun­taa, kai­ki per­heen­jäse­nien tiedot naputel­laan ko. kun­nan jär­jestelmi­in uudelleen. Suomen ja Ruotsin val­tion välil­lä tieto vai­h­tuu parem­min kuin kah­den kun­nan välillä.

  13. Samuli Saarel­ma
    “Se teleli­ikenne oli tästä hyvä esimerk­ki. Johtuen siitä, että tuot­tavu­u­den paran­nus joh­tui siel­lä ennen kaikkea teknolo­gian nopeas­ta kehi­tyk­ses­tä, olisi tuot­tavu­us siel­lä nyt läh­es samaa luokkaa, vaik­ka sitä pyörit­täisi Posti- ja tele­laitos monopolinaan.”

    Uskokoot ken tah­too. Meil­lä olisi vain Euroopan kovim­mat puheluhinnat.

  14. San­ot, että lau­takun­tien, hal­li­tuk­sen ja val­tu­us­ton pitäisi päät­tää, mitä tuote­taan ja mil­lä hin­nal­la. Minkä tai kenen pitäisi päät­tää se, tuote­taanko se joku yksi­tyis­es­ti, julkises­ti vai jotenkin muuten.

    Minus­ta tuos­sa sin­un ajat­telus­sasi annetaan virkamiehille myös poli­it­tista päätös­val­taa. Ulkois­te­taanko esim. lääkäri­palve­lut, osa opetuk­ses­ta, siivous jne. Se kuka halvim­mal­la ottaa, se saa. Tuot­tavu­us kas­vaa kohis­ten, kun hal­pavoima hoitaa hom­mat tasos­ta välittämättä.

  15. Mie­lenki­in­toinen pam­flet­ti, paljon tääl­läkin keskustel­tua asi­aa. Jois­sakin kohdis­sa olisin toivonut radikaalimpia näke­myk­siä, mut­ta syy siihen lie­nee min­un naivius vs. Osmon poli­it­ti­nen realismi.

    Hie­man olisin odot­tanut pohd­in­taa jonkun­lais­es­ta ter­veystil­i­mallista, se kun vaikut­taa ainakin tois­taisek­si näkemistäni ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus­mall­eista selvästi mielenkiintoisimmalta.

    Julkisen ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nusten siirtämi­nen kun­nil­ta kokon­aan val­ti­olle lie­nee poli­it­tis­es­ti täysin epäre­al­is­tista? Miksi?

    Jos palkat määräy­ty­i­sivät vapaasti markki­noil­la, palk­ka olisi oikea työmäärän mit­tari. Jos vai­h­toe­htona olisi palk­it­se­va ja miel­lyt­tävä työ tai raskas ja epämiel­lyt­täväk­si koet­tu, jälkim­mäis­es­tä työ­nan­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan enemmän.

    Paradok­saal­ista kyl­lä, raskaat ja epämiel­lyt­täväk­si koe­tut työt löy­tyvät sieltä huonoim­min palkatus­ta päästä. Ja kun ei niitä palkko­ja kuitenkaan aivan niin paljoa säädel­lä, on vaikea tehdä muu­ta johtopäätöstä kuin että talousti­eteel­lä on vielä hie­man hiot­tavaa työ­markki­noiden teoriassa.

    Mitä tulee jo edel­lä mainit­tuun totea­muk­seen siitä, että opet­ta­jia ei voi kor­va­ta koneel­la, niin tren­di, että automa­ti­saa­tio tekee jatku­vasti uusia alue­val­tauk­sia olisi ehkä ansain­nut jonkun ver­ran pohd­in­taa, vaik­ka onkin koko talout­ta koske­va ilmiö eikä vain julk­ista talout­ta. Mut­ta jos nyt tarkastel­laan kah­ta per­in­teis­es­ti “koneil­la kor­vaam­a­ton­ta” julkisen talouden ammat­tikun­taa, läkäre­itä ja opet­ta­jia, niin ei se ainakaan min­un mielestäni ole ollenkaan selvää, etteikö työn tuot­tavu­us jol­lain aikataul­ul­la paranisi merkit­tävästi. Kir­jas­sa Super Crunch­ers Ian Ayres käsit­teli sat­tumal­ta molem­pia aloja. 

    Lääkärei­den avuk­si (ja mitä ilmeisem­min myöhem­min kil­pail­i­joik­si) on jo pitkään kehitet­ty ohjelmis­to­ja, joi­hin syötetään oire­i­ta ja mit­taus­tu­lok­sia, joiden perus­teel­la ohjel­ma antaa arvion sairastelun syistä. Ei ole kuin ajan kysymys kun tuo antaa suures­sa osas­sa tapauk­sista nopeam­man ja parem­man tulok­sen kuin ihmislääkäri. 

    Opetuk­ses­sa taas, tutkimuk­sis­sa tehokkaim­mak­si ope­tus­me­todik­si monis­sa asiois­sa on osoit­tau­tunut (osin hie­man yllät­tävästi) malli, jos­sa opet­ta­ja (ja oppi­laat) vain nou­dat­taa tarkasti ennal­ta suu­nitel­tua käsikir­joi­tus­ta. Tästä askel siihen, että nor­maal­isti pär­jäävien opet­ta­ja oliskin inter­ak­ti­ivi­nen tietoko­neo­hjel­ma ei ole kovin iso. Lisäti­eto­ja yllä­mainit­se­mas­tani kir­jas­ta tai vaik­ka http://en.wikipedia.org/wiki/Direct_Instruction

  16. Erit­täin hyvä keskustelunavaus.

    Kaipaisin kyl­lä vähän rohkeam­paa rav­is­telua mm. siihen, mikä on kun­nan tehtävä ja mikä ei ole.

    Esim. ter­vey­den­huol­lon ei nykyään mielestäni pitäisi olla kun­nan vas­tu­ul­la, vaan jär­jestet­tynä jotenkin muuten. Mui­ta tuot­tamistapo­ja­han tuos­sa käsit­telitkin myös mut­ta oikeasti kun­nan tehtävät olisi se, mikä pitäisi lait­taa tarkastelun alle.

    Luot­ta­muis­mieselin­ten ja nor­maalin palvelun tuot­tamisen välisen ongel­man esi­in­tuon­ti on myös hyvä jut­tu. Nykyisel­lään luot­ta­mus­miehet nimit­tävät virkamiehiä ja samal­la ovat myös hei­dän erot­ta­ji­aan, ja se oikeas­t­aan tekee näi­den virkami­esten esimiehistä täysin aseet­to­mia alaisi­aan vas­taan töi­den järjestelyissä.

    Kokon­aisuute­na erit­täin raikas ja hyvä pamfletti.


  17. VUOROHOITO
    Sub­jek­ti­ivi­nen oikeus päivähoitoon merk­it­see vuoro- tai yötyötä tekeville oikeut­ta tuo­da lapsen­sa myös yöhoitoon. Tämä on kun­nalle erit­täin kallis palvelu. Hyvin usein sen hin­ta ylit­tää sen palkan, jon­ka vuorotyötä tekevä isä tai äiti työstään saa. Eikö olisi järkeväm­pää organ­isoi­da yhteiskun­ta niin, etteivät pien­ten las­ten van­hem­mat jou­tu­isi tekemään vuorotyötä? Pien­ten las­ten van­hem­mat tek­i­sivät tuskin vuorotyötä, jos oikeus päivähoitoon kor­vat­taisi­in kiin­teähin­taisel­la palvelusetelil­lä, jol­loin vuorotyötä tekevä tai hänen työ­nan­ta­jansa jou­tu­isi mak­samaan vuoro­hoi­dos­ta aiheutu­vat ylimääräiset kus­tan­nuk­set itse.

    Alku­un semantiikkaa:

    Vuorotyötä tekevät kyl­lä ovat itse sitä sanovat, että hei­dän lap­sil­laan ei ole sub­jek­ti­ivista oikeut­ta päivähoitoon. Hei­dän lapsen­sa pää­sevät päiväkoti­in vain ja ain­oas­taan sil­loin, kun molem­mat van­hem­mat ovat töis­sä tai nukku­vat yövuoron jäl­keen. Näitä säädel­lään hyvin tarkasti, jois­sakin päiväkodeis­sa jopa lapsen edun vas­tais­es­ti: jos esimerkik­si työvuoro alkaa puoli kahdelta las­ta ei saa tuo­da päiväu­nilleen (12–14) päiväkoti­in, vaan hänet on kotona herätet­tävä kesken päiväu­nien ja kiikutet­ta­va yhdek­si päiväkoti­in. Toi­sis­sa taas kan­nuste­taan tuo­maan jo lounaalle (11.00), jol­loin iltapäivä ja ilta on hyvin nukut­tu­jen päiväu­nien jäl­keen lapselle helpom­pi (ja työn­tek­i­jöille myös). 

    Sub­jek­ti­ivi­nen oikeus päivähoitoon tarkoit­taa sitä, että lapsen voi tuo­da päiväkoti­in päivä­saikaan juuri sil­loin, kun van­hem­mat hyväk­si näkevät, eikä sil­loin kysel­lä, mitä van­hem­mat hoitopäivän aikana tekevät — ellei hoitoa halu­ta “päivysty­saikaan”, ennen seit­semää tai viiden jälkeen.

    Varsi­naiseen asiaan:

    Jos kak­si vuorotyön­tek­i­jää saa use­am­man lapsen, niin nämä lapset ovat hel­posti alun tois­takym­men­tä vuot­ta päivähoi­dos­sa. Minä en ole lainkaan var­ma, että jär­jestelmä kestäisi sitä, että muutenkin työvoima­pu­las­ta kär­siväl­lä hoitoalal­la iso joukko pien­ten las­ten van­hempia jäisi töistä pois tai alka­isi tehdä vain päivävuoro­ja. Yksilölle pitkä katkos työuras­sa voi johtaa syr­jäy­tymiseen työelämästä tai ainakin urake­hi­tyk­sen tyssäämistä.

    Jos vuoro­hoidon kus­tan­nuk­set pis­tetään työ­nan­ta­jien mak­set­tavak­si, niin se ei ainakaan paran­na poten­ti­aal­is­ten pien­ten las­ten van­hempi­en, varsinkaan nais­ten, työllistymismahdollisuuksia.

  18. Esimerkkinä hyvää tarkoit­tavas­ta normista on ehdo­ton määräys, kuin­ka mon­ta las­ta saa yhdel­lä per­hep­äivähoita­jal­la olla ryh­mässään. Määräys
    kuu­lostaa perustel­lul­ta, mut­ta se voi johtaa tilanteeseen, jos­sa saman per­heet lapset joudu­taan sijoit­ta­maan eri hoita­jille kauas toi­sis­taan, mikä ei ainakaan helpota per­hei­den arkea.

    Minä en ainakaan halu­aisi las­tani pph:lle, jol­la on hoidet­ta­vanaan yhtään enem­pää kuin ne sääde­tyt 4,5 las­ta. Enkä kyl­lä las­tani myöskään ylisu­ureen päiväkotiryh­mään. Las­ten kuskaami­nen on pieni riesa siihen näh­den, että liian isos­sa ryh­mässä las­ten tur­val­lisu­us vaaran­tuu. Har­voin sitä kovin pitkään hoidon­aloituk­ses­ta menee, että lapset samaan paikkaan saa. Viimeistään eloku­us­sa se onnis­tuu, kun päiväkodista läh­tee ikälu­okalli­nen lap­sia kouluun.

  19. Liikun­ta­lau­takun­nat taas ovat usein kiin­nos­tuneimpia urheiluseu­ro­jen jäsenistä eivätkä niistä vähän liikku­vista, joi­hin toimen­piteet pitäisi kohdistaa.

    Sama pätee liikun­nanopet­ta­ji­in! Koulus­sa liikun­nan pitäisi olla kivaa nimeno­maa niiden mielestä, jot­ka val­i­taan viimeisenä joukkueeseen. Yleen­säkin koul­uli­ikun­nas­sa pitäisi numeroar­vostelus­ta kokon­aan luop­ua ja men­nä hyväksytty/hylätty ‑asteikolle. Ammat­tiurheil­i­jat eivät koul­uli­ikun­taa mik­sikään poh­jak­oulu­tuk­sek­si tarvitse, vaan han­kki­vat perusk­oulu­tuk­sen­sa urheiluseuroissa.

  20. Mikäli liikun­taa ei oppi­aineena arvosteltaisi, niin mil­lä perus­teel­la esim. musi­ik­ista saisi arvosanan?

    Taide- ja taitoainei­den arvostelemat­ta jät­tämi­nen syr­jisi mielestäni vähem­män teo­reet­tis­es­ti lah­jakkai­ta lap­sia ja nuo­ria, jot­ka saat­ta­vat olla näis­sä aineis­sa taitavia. 

    Ymmär­rän Riitan pointin kyl­lä siinä mielessä, että liikun­nan juur­tu­mi­nen jokapäiväiseen elämään on kansan­ter­vey­delli­nen asia toisin kuin esim. kuvataiteesta kiinnostuminen. 

    Itse olisin valmis hyväksymään tun­tike­hyk­seen ainakin ala-asteel­la tun­nin liikun­taa ennen ruokailua jokaiki­nen päivä. Suo­ma­lais­ten las­ten koulupäiväthän ovat kan­sain­välis­es­ti hyvin lyhy­itä, joten tokkopa tämä lap­sia rasit­taisi, vaan pikem­minkin edis­täisi las­ten jak­samista iltapäivän tunneilla.

  21. Kysymys Odelle. Kun sin­un mielestäsi lau­takun­tien, hal­li­tuk­sen ja val­tu­us­ton pitäisi päät­tää vain, mitä tuote­taan ja mil­lä hin­nal­la, niin kenen tai minkä pitäisi päät­tää siinä sys­tee­mis­sä Helsin­gin säästölis­tan kohteista eli kir­jas­toista, kouluista jne.

  22. Hyvä, kokon­ainen puheen­vuoro maan tilas­ta ja tavasta.

    Yksi asia oli , var­maan tarkoituk­sel­la, san­ot­tu epä­selvästi. Kun puhuit maakun­tata­son demokraat­tis­es­ti val­i­tu­ista hallintoe­lim­istä, tarkoititko että kun­nal­lisporras kor­vat­taisi­in kokon­aan , osit­tain (esim.terveydenhoito) vai jäisikö heikko tynkädemokra­tia kun­nal­lis­ta­solle? Aika val­tapoli­it­tiselta kuulostaa.

    Yksi­ty­isa­jat­telus­sani olen aina ollut sitä mieltä että suo­ma­laisen hallinnon rak­en­teelli­nen peru­songel­ma on aja­tus siitä että aina täy­tyy rak­en­taa valmi­in maail­man kokon­aisia hallintorak­en­tei­ta, jois­sa ei ole tilaa evoluu­ti­olle, aat­teel­liselle kasvulle(esim. sosialidemokra­ti­as­ta val­is­tuneeseen pupouteen) tai uusille toim­inta­mallei­ille jot­ka eivät sovi van­haan runk­oon. Eikä varsinkaan supis­tu­misen mah­dol­lisu­ut­ta. Tähän ongel­maan ei pam­fletis­sa ollut lääkkeitä.

  23. Eli­na: olisiko hyvä arvostelu­asteikko koul­uli­ikun­nalle kolmi­por­tainen (kiitettävä/hyväksytty/hylätty). Siinä oikeasti hyvät saisi­vat eri­ty­ishuomio­ta, mut­ta eri­tyisen huono­ja ei masen­neta. Ihan liian monel­la vähän liikku­val­la on trau­mo­ja liikun­tatun­neil­ta. Se taas on kansan­ter­vey­delli­nen asia.

  24. Min­un koulu­aikanani liha­vat pojat laitet­ti­in jalka­pal­los­sa maali­vahdik­si ja huonoille laula­jille nau­ret­ti­in joulun alla luokan laulukokeis­sa. Toivon että tämä keskustelu päät­tyy tähän, ja keski­tyt­täisi­in pääai­heeseen eli miten kun­nal­liset palve­lut pitäisi tuot­taa ja toteuttaa.

  25. Eikö hylät­ty masenna?

    Mitkä oli­si­vat kri­teer­it hylätylle suorituk­selle liikun­nas­sa? Neliraajahalvaus?

    Mitä eroa nyt lop­pu­jen lopuk­si on sil­lä, onko arvostelu­asteikko kolmi‑, neli- vai seit­sen­por­tainen? Asteikko se joka tapauk­ses­sa on. 

    Diko­to­mia syn­ty­isi käytän­nössä kiitet­tävän ja hyväksy­tyn välille ja aina joku tun­tisi itsen­sä väärin kohdelluksi. 

    Arvostelun pois­t­a­mi­nen kokon­aan voisi ehkä aut­taa innos­tu­maan liikun­nas­ta. Koul­uli­ikun­ta olisi kuin koulu­ruokailu — kuu­luu jokaiseen päivään ilman mitäään arvostelua. 

    En kuitenkaan ole oikein päät­tänyt kan­taani tässä asi­as­sa eli puol­lanko liikun­nan vapaut­tamista arvioin­nista vai en…

  26. Opetuk­sen ped­a­gogis­es­ta käsikir­joit­tamis­es­ta on pitkä mat­ka tietokoneeseen opet­ta­jana. Ihmisopet­ta­ja kun kyke­nee arvioimaan tulosten lisäk­si myös ulkois­t­en merkkien perus­teel­la tarkem­man ohjauk­sen tarvet­ta ja tarvit­taes­sa jopa impro­vi­soimaan vai­h­toe­htoisia tulk­in­to­ja ja seli­tys­mall­e­ja opetet­tavalle asialle sekä anta­maan tukea jo läs­näolol­laan. Näin opetuk­sen per­ille­meno ja asian todel­li­nen ymmärtämi­nen varmistetaan.

  27. Hei mul­ta puut­tu sivut 25–26 tuos­ta linkissä olev­as­ta pdf:stä.

    Se johtuu tait­ta­jas­ta. Hän on tait­tanut mukaan kak­si tyhjää sivua saadak­seen uuden luvun alka­maan aukea­man oikeal­ta puolelta niin, että vasen sivu on tyhjä.

  28. Lapsel­la ei ole varsi­naisia metakog­ni­ti­ivisia taito­ja, ei tietoisu­ut­ta oppimis­pros­es­sista eikä itseo­h­jau­tu­vu­ut­ta. Näi­den valmiuk­sien kehit­tymi­nen on yksilöl­listä, mut­ta yleen­sä ennen mur­rosikää kyseisiä omi­naisuuk­sia on turha odottaa. 

    Osmo käsit­tääk­seni siis tarkoit­ti, että on ammat­te­ja ja asemia, jois­sa ihmis­ten väli­nen kon­tak­ti on vält­tämätön ja opet­ta­jan roolin näk­isin myös nimeno­maan näin.

  29. Kom­ment­te­ja pam­flet­ti­in, osa 1

    S. 14: “Helsin­gin sanomien kult­tuu­ri­toim­i­tuk­sen esimies Sas­ka Saarikos­ki yksinker­taisti työn­jaon muu­tok­sen sanom­al­la, että teol­lisu­us­maid­en ihmisil­lä on paljon rahaa ja vähän aikaa ja kehi­tys­maid­en ihmisil­lä paljon aikaa ja vähän rahaa. Molem­mat osa­puo­let hyö­tyvät kun näitä vai­hde­taan siten, että teol­lisu­us­maid­en ihmiset saa­vat aikaa ja kehi­tys­maid­en ihmiset rahaa.

    Eikö tämä itse asi­as­sa merk­itse, että on sydämet­tömän itsekästä kauhis­tel­la sitä, että suuryri­tyk­set siirtävät tuotan­toaan kehi­tys­mai­hin – kauhis­tel­la nimeno­maan kehi­tys­maid­en kannal­ta, ei län­si­maid­en työt­tömäk­si jäävien? Mitä tähän sanovat ne, joiden mielestä köy­hien maid­en köy­hyys on teol­lisu­us­maid­en riis­ton seu­raus­ta ja jot­ka tun­te­vat omako­htaista syyl­lisyyt­tä köy­hien maid­en köyhyydestä?

    Vasem­mis­to järkyt­tynee tästä näkökan­nas­ta. Olen jol­lain foo­ru­mil­la väitel­lyt olan takaa siitä, onko hyvä, että jät­ti­fir­ma antaa töitä kehi­tys­maid­en kansalaisille kohtu­ullis­es­ti parem­mil­la työe­hdoil­la ja palkkae­duil­la kuin paikalliset orjatyölaitok­set. Vasem­mis­to­lainen vas­taan­väit­täjäni oli väit­te­lyn hiipumiseen asti sil­lä kan­nal­la, että jät­ti­fir­man pitäisi joko pysyä pois­sa kehi­tys­maas­ta tai palkata työn­tek­i­jät täysin län­si­maisin työe­hdoin ja palkkae­duin, mak­saa siis jär­jetön­tä tuhatk­er­taista palkkaa paikalliseen palk­ka- ja hin­tata­soon verrattuna.

    Pyy­dän muis­ta­maan, että hyväksyt­tävänä jät­ti­fir­man toim­intana pidän vain sitä, että se mak­saa paikalliseen tasoon näh­den kun­nol­lis­es­ti ja pitää työolot kohtuullisina. 

    S. 16: “Kun lama pakot­ti kar­si­maan henkilökun­taa sairaaloista ja van­hainkodeista, tämä näkyi laskelmis­sa ‘tuot­tavu­u­den’ nousuna, vaik­ka moni koki sen hoidon huonone­mise­na. Kun kun­tasek­torin talous vähän hel­lit­ti ja henkilökun­taa palkat­ti­in lisää, mit­tar­it näyt­tivät punaista: tuot­tavu­us on laskenut.

    Tämä päivän­selvyys (sekä blo­gi-isän­nän jatkomi­etinnät seu­raav­il­la sivuil­la) erot­taa julkisen sek­torin niin totaalis­es­ti yksi­tyis­es­tä. Tämän takia yri­tyk­siltä matk­i­tut liik­keen­jo­hto-opit ovat julkiselle sek­to­rille tuo­tu­ina – mikä on ollut jo kauan muodis­sa – niin epäon­nis­tunei­ta ja korne­ja ja henkilöstöä pilkkaavia. Plus sen poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­tin tosi­asian takia, että trendikkäi­den yri­tyskon­sult­tien markki­noin­ti-ideoiden toteu­tus jää julkisel­la sek­to­ril­la kunkin yksit­täisen työn­tek­i­jän henkilöko­htaisen innos­tuk­sen varaan. Jos kukaan ei innos­tu, asialle ei tehdä mitään. Julkisel­la sek­to­ril­la on tässä mielessä hyvin suuri vapaus toteut­taa itseään työssään.

    S. 19: “Kysymys kult­tuuri­palvelu­jen sub­ven­toimis­es­ta kietoutuu myös voimakkaasti posi­ti­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten ole­tuk­seen.” Tästä ja minkki­turkki­avus­tuk­ses­ta (s. 20) tule­vat mieleen mon­en­laiset komeat jutut, joiden tarpeel­lisu­ut­ta en näe, vaik­ka miten vakuuteltaisi­in posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Yksi esimerk­ki on onnek­si hylät­ty suun­nitel­ma uimas­ta­dion­in läm­mi­tyk­ses­tä sitä varten, että voisi uida pakkas­taivaan alla talvel­la. Toinen esimerk­ki on umpi­hul­lu maail­man muo­toilupääkaupungik­si ryhtymi­nen. Ovatko täl­laiset komeat paraati­ju­tut todel­la poli­itikoille (ja ylim­mille virkamiehille) niin tärkeitä, ettei niistä voi luop­ua? Usko­taanko niiden aikaansaa­jien jäävän sankareina kun­nall­ishis­to­ri­aan? Mik­si ne sit­ten herät­tävät yleisönosas­tois­sa ja verkkokeskusteluis­sa mil­tei yksi­no­maista suuttumusta?

  30. tcrown: “Lääkärei­den avuk­si (ja mitä ilmeisem­min myöhem­min kil­pail­i­joik­si) on jo pitkään kehitet­ty ohjelmis­to­ja, joi­hin syötetään oire­i­ta ja mit­taus­tu­lok­sia, joiden perus­teel­la ohjel­ma antaa arvion sairastelun syistä. Ei ole kuin ajan kysymys kun tuo antaa suures­sa osas­sa tapauk­sista nopeam­man ja parem­man tulok­sen kuin ihmislääkäri.”

    Hyllyssäni nököt­tävä Kodin lääketi­eteelli­nen käsikir­ja vuodelta 1897 toimii samal­la peri­aat­teel­la. Tosin se toimii hiukan hitaam­min. Nopeampia ver­sioi­ta on var­maan nykyään saatavil­la, onhan sel­l­aisen tekem­i­nen nau­ret­ta­van help­poa, puhe­lin­luet­telon automa­ti­soimiseen ver­rat­tavaa: oireet ja labrat ja kuvan­tamis­löy­dök­set ovat kuitenkin ihan julk­ista tietoa.

    Mik­siköhän lääkäre­itä on silti niin pirusti enem­män nykyään?

  31. “Esimerkkinä hyvää tarkoit­tavas­ta normista on ehdo­ton määräys, kuin­ka mon­ta las­ta saa yhdel­lä per­hep­äivähoita­jal­la olla ryh­mässään. Määräys
    kuu­lostaa perustel­lul­ta, mut­ta se voi johtaa tilanteeseen, jos­sa saman per­heet lapset joudu­taan sijoit­ta­maan eri hoita­jille kauas toi­sis­taan, mikä ei ainakaan helpota per­hei­den arkea.

    Minä en ainakaan halu­aisi las­tani pph:lle, jol­la on hoidet­ta­vanaan yhtään enem­pää kuin ne sääde­tyt 4,5 las­ta. Enkä kyl­lä las­tani myöskään ylisu­ureen päiväkotiryh­mään. Las­ten kuskaami­nen on pieni riesa siihen näh­den, että liian isos­sa ryh­mässä las­ten tur­val­lisu­us vaaran­tuu. Har­voin sitä kovin pitkään hoidon­aloituk­ses­ta menee, että lapset samaan paikkaan saa. Viimeistään eloku­us­sa se onnis­tuu, kun päiväkodista läh­tee ikälu­okalli­nen lap­sia kouluun.”

    K o k e n u t per­hep­äivähoita­ja pysty hyvin hoita­maan 5 ‑6 las­ta, riip­puen tietenkin las­ten iästä jne. — Jär­jestelmän toimivu­us perus­tuu siihen, että lapset myös pitävät toisilleen seu­raa ja isom­mat (tytöt) vähän katso­vat pienem­pi­en perään ja sam­lal oppi­vat las­ten­hoito- ja ihmissuhdetaitoja. 

    Edel­lyt­tää myös tuk­il­palvelu­ja kuten las­ten­puis­to­ja, musi­ikkileikkik­oulu­ja jne. Omien las­teni hoitotädin luona saat­toi iltapäiväl­lä olla yli 20 las­ta naa­pu­trista ja hyvin viihtyivät ja kum­masti mah­tu­i­v­at per­heen 70 m²:n kolmioon­sa. (lisät­tävä, että ei ollut huole­na syöt­tämiustä jne.)

  32. tpyy­lu­o­ma: Käsi­tyk­sesi teleli­iken­netoimin­nas­ta ja sen kehit­tymis­es­tä Suomes­sa on väärä.

    Teleli­ike­toim­inta Suomes­sa on pääsään­töis­es­ti polka­istu pystyyn ihan yksi­tyisenä liike­toim­intana. Yksi­ty­ishenkilöt aikanaan toi­vat maa­han puhe­lim­ia ja pis­tivät pystyyn tuhan­sit­tain puhe­lin­fir­mo­ja (ja yhdistyksiä).

    Toki maas­sa toi­mi myös Lennätin­laitos (myöhem­min Posti- ja lennätin­laitos, Posti-tele, Tele­com Fin­land, Son­era…), joka har­joit­ti muun ohel­la puhe­lin­bisnestä val­takun­nas­sa, mut­ta sen ase­ma oli maini­tus­sa bis­nek­sessä merkit­tävästi pienem­pi kuin useim­mis­sa muis­sa maissa. 

    Kieltämät­tä jär­jeste­ly on ollut aikanaan has­su: PTL:llä oli vira­nomais- ja sääte­ly­val­ta mui­hin oper­aat­tor­ei­hin, mut­ta samaan aikaan se myös kil­paili näi­den oper­aat­tor­ei­den kanssa. Tämä epäko­h­ta lie­nee suurin syy siihen, että pulju lop­ul­ta yksi­ty­is­tet­ti­in (ja paljon aiem­min kuin muual­la maail­mas­sa, jos­sa yksi­ty­istämi­nen on mon­esti vieläkin vaiheessa!)

    Suo­mi on ain­oi­ta mai­ta maail­mas­sa, jos­sa on ollut jol­lakin tavoin toimi­vat yksi­tyiset tele­markki­nat “aina” (en tiedä, onko ain­oa, mut­ta epäilen Ruot­sis­sa olleen vas­taa­van tilanteen). Melkein kaikkial­la muual­la bisnestä hoiti paikalli­nen val­tion liike­laitos. Yhdys­val­lois­sa tosin hom­maa hoiti yksi­tyi­nen monop­o­li, joka sit­tem­min pilkottiin:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Bell_System_divestiture

    Ei ole perustei­ta väit­tää, että ala olisi yksi­ty­is­tet­ty “kun­han tuot­tavu­us oli nous­sut riit­tävästi”. Pikem­min tilanne on ollut se, että val­tio on Suomes­sa ollut aikanaan liian heikko ottaak­seen koko bis­nek­sen haltuunsa.

    Sen sijaan on perustei­ta väit­tää, että nimeno­maan yksi­tyiset markki­nat ja kil­pailu ovat olleet keskeisiä syitä siihen, että Suo­mi on tietoli­iken­netekni­ikan huip­ul­la tänä päivänä.

    Käsit­tääk­seni Suomes­sa aikanaan surkutelti­in sitä tehot­to­muut­ta, joka syn­tyi näi­den eri­lais­ten oper­aat­to­rien ja tekni­ikoiden yhteenso­vit­tamis­es­ta. Näke­mys oli sinän­sä perustel­tu, sil­lä muis­sa mais­sa oli vain yksi (tekni­nen) “stan­dar­di” ja yksi oper­aat­tori, jol­loin siel­lä ei ollut saman­laista tarvet­ta tuskastel­la eri­lais­ten sopimusteknis­ten, lain­säädän­nöl­lis­ten ja teknis­ten yhteen­sopivu­u­songelmien kanssa.

    Sit­ten bisnes muut­tui globaa­lik­si ja käytän­nössä kaik­ki län­si­maat päät­tivät siir­tyä avoimien markki­noiden suun­taan. Sil­loin tietysti tarvit­ti­in kovaa osaamista sopimuk­sista, lain­säädän­nön soveltamis­es­ta, bis­nes­mall­eista ja eri­tyis­es­ti eri­lais­ten jär­jestelmien yhteenso­vit­tamis­es­ta. Suomes­sa tätä osaamista oli kerät­ty vuosikymmenet, jol­loin täkäläisil­lä fir­moil­la oli eri­no­maiset mah­dol­lisu­udet liike­toim­intaan. Siitä se Nokiankin kasvu alkoi.

    Kari

  33. Eli­na: liikun­nan hylät­ty vas­taisi tietenkin nyky­istä nelosta.

    Min­un käsi­tyk­seni liikun­tatun­neista ovat 20–30 vuo­den takaa, joten voi olla, että ilmapi­iri ovat nykyään parem­min heikoimpia kan­nus­ta­va. Yhtä kaik­ki, kansan­ter­vey­den edis­täjinä ja sitä myöten ter­veys­meno­jen pienen­täjinä liikun­nanopet­ta­jat ovat tärkeässä asemassa.

  34. Ystäväni meni opet­ta­jak­si maakun­tali­iton koulu­un, kun­nal­li­sista kouluista poiketen tuli heti työ­suhdepuhe­lin yms. Hän piti vitsinä kun kok­ouk­ses­sa joku sanoi että toim­itko sih­teer­inä, saat 70e, ei ollut vit­si. Koulun hyvää rahati­lan­net­ta ihme­tel­lessään hän sai vas­tauk­sek­si että rahat tulee suo­raan val­ti­ol­ta, ilman välikäsiä. Kun­nis­sa val­tion koulu­tuk­seen anta­mat rahat has­sa­taan itse­hallinnon nimis­sä vaikka­pa johonkin parashankkeeseen tai minne vaan sat­tuu mieli tekemään sil­lä vaa­likaudel­la. Tämä ihan kahvipöytäkeskustelun perus­teel­la joten en mene taku­useen joka yksi­tyisko­hdas­ta mut­ta en kyl­lä ole ihan satavar­ma kun­nal­lisen itse­halli­non autuudesta.

  35. Sylvesteri:“Uskokoot ken tah­too. Meil­lä olisi vain Euroopan kovim­mat puheluhinnat.”

    Hmm, teleli­iken­teessä taitaa kaik­ki Euroopan maat olla nyky­isin yksi­ty­is­ten yri­tys­ten pyörit­tämiä, joten siel­lä ei voi oikein tehdä vertailua. 

    Kuitenkin rautatei­den kohdal­la Euroopan maid­en välil­lä ero­ja löy­tyy. Bri­tan­ni­as­sa rautati­et on yksi­ty­is­ten junafir­mo­jen pyörit­tämää ja melkein kaikkial­la muual­la val­ti­ol­lisen monop­o­lin. Ja yllät­täen monop­o­lit pesevät etenkin palvelun tasos­sa yksi­tyiset (Bri­tan­ni­as­sa ei Pari­isi­in menevää Eurostaria luku­unot­ta­mat­ta ole yhtään Pen­dolinon tai TGV:n tasoista luoti­ju­nay­hteyt­tä), eivätkä hin­natkaan käsit­tääk­seni Bri­tan­ni­as­sa ainakaan halvem­pia ole.

  36. “Olen kyl­lä ajanut pen­dolinol­la Bri­tan­ni­as­sa. Oli jopa oikein hyvä.”

    Suomes­sa tuos­ta joutuu edesvas­tu­useen, kos­ka junankul­jet­ta­jal­la pitää olla veturinkul­jet­ta­jan pätevyys. Ehkä Bri­tan­ni­as­sa asia on toisin. Kaik­ki eivät pääse toteut­ta­maan joka pojan unel­maa junan ajamis­es­ta. Hieno Hom­ma Osmo.

  37. Riitalle:

    Ei liikun­nas­ta voi saa­da nelosta kuten ei mis­tään muus­takaan taide- tai taitoaineesta. 

    Laadul­taan huono suori­tus ei voi olla siis hylät­ty. Nelo­nen voisi tul­la ain­oas­taan lintsaa­mal­la jokainen tun­ti, mikä ei käytän­nössä ole enää koulumaail­mas­sa mahdollista. 

    Joten asteikkosi olisi tosi­asial­lis­es­ti kak­si­por­tainen, kuten sanoin. Sil­loin hyväksyt­ty olisi huonom­pi kuin kiitet­tävä eikä nyt sen kum­mem­min kan­nus­taisi ketään enem­pää kuin se pakolli­nen seiska, jon­ka saa nykyäänkin osal­lis­tu­mal­la tun­neille asiallisesti.

  38. Kieli­saivartelua:

    Minus­ta vaikka­pa “ajaa bus­sil­la” viit­taa kyy­dis­sä oloon, ja jos kul­jet­ta­ja itse ker­too amma­tis­taan käyt­tää hän muo­toa “ajaa bussia”. 

    Eli lähtekäämme perustel­lusti olet­ta­muk­ses­ta, että Osmo ei itse ollut pen­dolinon puikoissa.

  39. SS, junat ja teleli­iken­n­ev­erkko eivät ole ver­ran­nol­lisia, jo pelkästään sik­si kos­ka teleli­iken­n­ev­erkkoon mah­tuu hyvin use­ampi kuin yksi rin­nakkainen toimija.

  40. Osmo on kyl­lä oikeal­la asial­la. Mut­ta: julki­nen hallinto on läpen­sä poli­ti­soi­n­unut sekä ay-liik­keeen, että lukuis­ten muiden poli­it­tis­ten toim­i­joiden kaut­ta. Tämä tulee hal­vaan­nut­ta­maan julkisen sek­torin täältä ikuisu­u­teen, eikä tuot­tavu­u­den nousua tul­la näkemään. Ohjaus puuttuu.

    Tästä syys­tä oikeis­ton lin­ja on oikea. Ain­oa mah­dol­lisu­us on supis­taa julk­ista sek­to­ria. Tämä lähtöko­h­ta ei poista ongel­maa, mut­ta supis­taa sitä, mikä on paras­ta, mitä voidaan saa­da aikaiseksi.

  41. Erit­täin hyvä kir­joi­tus! Sitä lukies­sa tuli mieleeni, onko mah­dol­lista, että olisit saanut / saisit Suomes­sa enem­män aikaan olemat­ta poli­itikko ja ole­mal­la sen sijaan joku korkea virkamies?

    Poli­itikol­la (varsinkin pienehkön puolueen poli­itikol­la) on aina ongel­mana se, että vaiku­tuk­sen määrää huo­mat­tavas­sa määrin henkilöko­htais­ten kyky­jen lisäk­si puolue­poli­it­ti­nen tilanne. 

    Näin ei vält­tämät­tä ole virkamiehillä: ajatel­laan vaik­ka, miten paljon Raimo Sailak­sel­la on val­taa riip­pumat­ta siitä, mitkä puolueet istu­vat hallituksessa.

  42. Huo­mau­tus fil­larit­toma­lle. Huumo­ril­la on ennenkin pilat­tu mon­ta asial­lista keskustelua. Huumori on poli­ti­ikan pahin viholli­nen. Että näin vaan tiedoksi.

  43. Ter­vey­den­huol­lon huono tuot­tavu­us johtuu siitä, että sitä ei vasem­mis­ton takia ole voitu kehit­tää itsepa­lvelun suuntaan.

  44. Hienoa, että käsit­telit myös poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä, jot­ka ovat yllät­tävän vai­et­tu aihe. Niiden ole­mas­sao­lo muual­la kuin aivan ylim­mäl­lä tasol­la aiheut­taa pätevän työvoiman pysymistä pois­sa julkiselta sek­to­ril­ta sekä tehot­to­muut­ta ja huonoa työilmapi­ir­iä. Onnek­si tilanne ei usein ole enää ihan niin nau­ret­ta­van surulli­nen kuin ennen.

    Tut­ta­vani oli 90-luvul­la pienen suo­ma­laisen kun­nan sosi­aal­i­jo­hta­ja ja ker­toi kuin­ka sil­loin perushoita­jan paikkaa täytet­täessä keskustelti­in tämän puoluekan­nas­ta avoimesti.

    Yksi­tyisen sek­torin todel­li­nen hin­tak­il­pailukyky ter­vey­den­huol­los­sa voitaisi­in muuten saa­da selville niin, että ulkois­tet­taisi­in yksi kokon­ainen sairaan­hoitopi­iri, jol­loin hoito­jen kaik­ki kus­tan­nuk­set tuli­si­vat niiden hin­noit­telu­un myös yksi­ty­isil­lä, esim leikkauskom­p­likaa­tiot ja vaikei­den poti­laiden osuus.

  45. Koul­uli­ikun­nas­ta:

    Eikös ongel­man ratkai­sisi se, että jaet­taisi­in koko oppi­aine “liikun­ta” kah­tia: pakol­liseen “liikun­taan”, jos­ta ei saa arvosanaa, ja vapaae­htoiseen “urheilu­un”, jos­sa pyritään mah­dol­lisim­man hyvi­in tulok­si­in. Ehkäpä jopa niin, että “urheilu­un” osal­lis­tu­mal­la saisi vapau­tuk­sen ainakin osas­ta “liikun­taa”, jot­ta vähem­män kyvykkäät voisi­vat har­ras­taa esim. joukkue­pele­jä keskenään ilman että tarvit­see kokea itseään alempiarvoiseksi.

  46. Opetuk­sen ped­a­gogis­es­ta käsikir­joit­tamis­es­ta on pitkä mat­ka tietokoneeseen opet­ta­jana. Ihmisopet­ta­ja kun kyke­nee arvioimaan tulosten lisäk­si myös ulkois­t­en merkkien perus­teel­la tarkem­man ohjauk­sen tarvet­ta ja tarvit­taes­sa jopa impro­vi­soimaan vai­h­toe­htoisia tulk­in­to­ja ja seli­tys­mall­e­ja opetet­tavalle asialle sekä anta­maan tukea jo läs­näolol­laan. Näin opetuk­sen per­ille­meno ja asian todel­li­nen ymmärtämi­nen varmistetaan.

    Osmo käsit­tääk­seni siis tarkoit­ti, että on ammat­te­ja ja asemia, jois­sa ihmis­ten väli­nen kon­tak­ti on vält­tämätön ja opet­ta­jan roolin näk­isin myös nimeno­maan näin.

    On täysin selvää, että nykyi­nen teknolo­gia on hyvin kaukana tilanteesta, jos­sa opet­ta­jat voitaisi­in kokon­aan kor­va­ta tietokoneil­la. Mut­ta tuot­tavu­u­den tai tehokku­u­den paran­tamisek­si ei tuo­hon tarvit­sekaan päästä, vaan riit­tää, että osa oppi­laista osan aikaa voidaan jät­tää inter­ak­ti­ivisen ope­tu­so­hjel­man huo­maan. Jos kak­si kol­ma­sosaa oppi­laista voidaan opet­taa kak­si kol­ma­sosaa ajas­ta ilman opet­ta­jaa, tarkoit­taa se, että opet­ta­jil­la on läh­es kak­si ker­taa enem­män aikaa käytet­tävis­sä oppi­laisi­in ja asioi­hin, joi­ta ei voi ilman ihmiskon­tak­tia opet­taa (tai opet­ta­jia tarvi­taan läh­es puo­let vähem­män. Tehokku­usko­likon toinen puoli). Ja tästä ei enää teknis­es­ti olla mitenkään kovin kaukana, olet­taen, että tiukan ped­a­gogisen käsikir­joituk­sen nou­dat­ta­mi­nen on edes kohtu­ullisen tehokas tapa opet­taa. Ja tutkimuk­sethan osoit­ta­vat, että tuo on jopa tehokkaampi tapa opet­taa kuin opet­ta­jan vapaa­muo­toinen omaan asiantun­te­muk­seen ja oppi­laiden tun­temiseen perus­tu­va opetus. 

    Hyllyssäni nököt­tävä Kodin lääketi­eteelli­nen käsikir­ja vuodelta 1897 toimii samal­la peri­aat­teel­la. Tosin se toimii hiukan hitaam­min. Nopeampia ver­sioi­ta on var­maan nykyään saatavil­la, onhan sel­l­aisen tekem­i­nen nau­ret­ta­van help­poa, puhe­lin­luet­telon automa­ti­soimiseen ver­rat­tavaa: oireet ja labrat ja kuvan­tamis­löy­dök­set ovat kuitenkin ihan julk­ista tietoa.

    Mik­siköhän lääkäre­itä on silti niin pirusti enem­män nykyään?

    Luulisin, että ihan lain­säädän­tö estää, että kukaan muu kuin lääkäri voi tehdä diag­noosia. Luulisin myös, että vaik­ka joskus saataisi­in aikaisek­si kone, joka pystyy ihmis­lääkäriä tarkem­min tekemään jotkin diag­noosit (ja jopa ilmoit­ta­maan kos­ka diag­noosi ei ole luotet­ta­va), lääkärilob­bar­it onnis­tunevat vaa­ti­maan, että ihmis­lääkärin tarvit­see käyt­tää sikain­flu­enssa­di­ag­noosin vahvis­tamiseen se sama aika kuin ilmankin tuo­ta konetta.

  47. Samuli Saarel­ma:

    Kuitenkin rautatei­den kohdal­la Euroopan maid­en välil­lä ero­ja löy­tyy. Bri­tan­ni­as­sa rautati­et on yksi­ty­is­ten junafir­mo­jen pyörit­tämää ja melkein kaikkial­la muual­la val­ti­ol­lisen monop­o­lin. Ja yllät­täen monop­o­lit pesevät etenkin palvelun tasos­sa yksi­tyiset (Bri­tan­ni­as­sa ei Pari­isi­in menevää Eurostaria luku­unot­ta­mat­ta ole yhtään Pen­dolinon tai TGV:n tasoista luoti­ju­nay­hteyt­tä), eivätkä hin­natkaan käsit­tääk­seni Bri­tan­ni­as­sa ainakaan halvem­pia ole. 

    Jatkan val­it­se­mal­lani lin­jal­la: käsi­tyk­sesi junali­iken­teestä ja sen kehi­tyk­ses­tä bri­ta­ni­as­sa on väärä.

    Bri­ta­ni­as­sa­han rautati­et oli­vat yksi­ty­isiä aina maail­man­soti­in asti, jol­loin ne kansal­lis­tet­ti­in. Sen jäl­keen niitä oper­oi val­tion liike­laitos, kunnes Thatch­er ja hänen seu­raa­jansa, osin ide­ol­o­gi­sista syistä, yksi­ty­is­tivät toiminnan.

    Brit­tien yksi­ty­istämisen ongelmia käytetään usein (perus­teet­tomasti) mm. VR:n monop­o­lin puo­lus­tamiseen. Tosi­a­sia on kuitenkin se, että yksi­ty­istämi­nen toi selkeitä etu­ja: esimerkik­si matkus­ta­jamäärät kasvoivat huo­mat­tavasti ja sub­ven­tioiden määrä pieneni. Olen­nais­es­ti vaiku­tuk­set oli­vat samo­ja, jot­ka Ruot­sis­sa havait­ti­in jo aiem­min, kun siel­lä rautatieli­iken­net­tä “yksi­ty­is­tet­ti­in”.

    Toki myös ongelmia ilmeni. Rato­jen yksi­ty­istämisen kat­so­taan ole­van syynä ali-investoin­tei­hin ja jopa tur­val­lisu­u­songelmi­in. Vielä kar­mai­se­vampi esimerk­ki tästä löy­tyy Viros­ta, jos­sa yksi­tyisen radan­omis­ta­jan lyhyt­näköi­nen voiton­tavoit­telu on johtanut ratain­fran läh­es täy­del­liseen tuhoon.

    Kaikki­nen­sa voidaan kuitenkin sanoa Bri­tan­ian rautatieli­iken­teen yksi­ty­istämisen olleen enem­män onnis­tu­mi­nen kuin epäonnistuminen.

    Viitat­en sekä tähän että aiem­paan kom­ment­ti­i­ni tietoli­iken­teestä totean, että tiety­il­lä aloil­la yksi­ty­is­ten markki­noiden toim­intaedel­ly­tys­ten luomi­nen on vaikeaa. Tehot­tomien val­ti­ol­lis­ten organ­isaa­tioiden purkami­nen vaatii suur­ta asiantun­te­mus­ta ja paljon aikaa ja rahaa.

    Ennus­tan, että yliopis­to­jen yksi­ty­istämi­nen, jota nyt tehdään (Aal­to) tulee ole­maan tuskaisen tien takana. Ter­vey­den­huolto ja muu sel­l­ainen tullee ole­maan vielä vaikeampaa.…

    Kari

  48. “Huumori on poli­ti­ikan pahin vihollinen.”

    Ja epätäs­mäl­lisyyskö ei sit­ten ole?

  49. “Luulisin, että ihan lain­säädän­tö estää, että kukaan muu kuin lääkäri voi tehdä diagnoosia.”

    Näin on. Siihen on syynsä.

    “Luulisin myös, että vaik­ka joskus saataisi­in aikaisek­si kone, joka pystyy ihmis­lääkäriä tarkem­min tekemään jotkin diag­noosit (ja jopa ilmoit­ta­maan kos­ka diag­noosi ei ole luotet­ta­va), lääkärilob­bar­it onnis­tunevat vaa­ti­maan, että ihmis­lääkärin tarvit­see käyt­tää sikain­flu­enssa­di­ag­noosin vahvis­tamiseen se sama aika kuin ilmankin tuo­ta konetta.”

    Yritin havain­nol­lis­taa sitä, että tieto sairauk­sien oireista ja löy­dök­sistä ei vielä ole kuin ensim­mäi­nen askel ihmis­ten sairauk­sien hoita­mises­sa. Sitä tietoa on osat­ta­va soveltaa tässä elämässä ja sik­si lääkärikir­jat eivät ole pois­ta­neet lääkärien tarvet­ta. Oirei­den ymmärtämi­nen ja rel­e­vant­tien asioiden huomioimi­nen on vaikeaa. Poti­las keskit­tyy hyvin usein täysin epärel­e­vant­tei­hin asioi­hin sairau­den suh­teen ja se onkin nuorelle lääkärille aluk­si välil­lä aika huvit­tavaa. Poti­laan tutkimi­nen perus­tuu kaikkien aistien käyt­töön ja poti­laan ker­tomat oireet ovat vain yksi asia, jon­ka perus­teel­la diag­noosi tehdään. Sit­ten kun poti­las on varaa tutkia heti mon­en­laisil­la koko­var­taloskan­nereil­la ja huip­puo­hjelmis­toil­la sekä labrakokeil­la joskus tule­vaisu­udessa, niin lääkäre­itä tarvi­taan enää hoidon kehit­tämiseen, valvon­taan, valikoimiseen, tutkimuk­seen ja sääte­lyyn sekä toteut­tamiseen, ei poti­laan tutkimiseen.

  50. Ker­taus. Totu­us poli­ti­ikas­ta, lyhyesti tässä. 

    Oli kylä ja joki, mut­ta joen yli ei ollut sil­taa, kos­ka sil­lan paikas­ta ei päästy yksimielisyy­teen. Vai­h­toe­hto­ja oli kolme.

    Lop­ul­ta kylä kyl­lästyi ja päät­ti, että sil­ta tehdään ja val­it­si toimikun­nan, jolle annet­ti­in tehtäväk­si päät­tää sil­lan paikka.

    Toimikun­ta kokoon­tui. Tuli ilta ja tuli yö ja vas­ta aamul­la puheen­jo­hta­ja pääsi ilmoit­ta­maan, että ratkaisu oli syn­tynyt. Kylä hur­rasi. Yes.

    Puheen­jo­hta­ja ilmoit­ti, sttä sil­ta tehdään paikkaan numero neljä. Aivan uusi vai­h­toe­hto. Kylä napisi ja kaik­ki oli­vat tyy­tymät­tömiä, mut­ta sil­ta tehtiin.

    Harmia lisäsi vielä se, että naa­purikylän pääl­likkö vierailul­laan tote­si, että teil­lä on hyvä yhteistyö, kun olette saa­neet joen yli sil­lan. Meil­lä riidel­lään edelleen sil­lan paikasta.

  51. Minus­ta on aivan turha napista koulun liikun­nan numeros­ta. Geeneistä siinä numero annetaan aivan yhtä lail­la kuin matem­ati­ikas­ta tai englannista.

  52. Kan­natan lämpimästi aja­tus­ta siitä, että diag­nos­tiset ja hoitoa ohjaa­vat tietoko­neo­hjel­mat oli­si­vat vapaasti kaikkien käytet­tävis­sä ja kaik­ki lääk­keet oli­si­vat vapaasti kau­pan hyl­ly­iltä ostettavissa.

    Täl­löin munun itseni ei tarvit­sisi koskaan enää konkreet­tises­sa mielessä _tehdä_ yhtään mitään vaan voisin keskit­tyä laiskan­lin­nas­tani käsin rahas­ta­maan sil­lä yhdel­lä asial­la, jos­sa minä olen hyvä:
    Selvit­tämään, miten tähän kamalaan sotku­un oikeas­t­aan onkaan joudut­tu? Mikä on johtanut mihin ja mis­sä järjestyk­sessä, ja miltä suunnal­ta ulospääsyä kan­nat­taisi ryhtyä etsimään?

  53. Jouni: niin­hän sitä annetaan, mut­ta koulus­ta saatu matem­ati­ikkakam­mo ei vie ihmiseltä ter­veyt­tä, liikun­takam­mo voi viedä.

    Ehdo­tus jakaa oppi­aine “liikun­naksi” ja “urheiluk­si” on minus­ta hyvä. Jos esimerkik­si joukkueessa on kovin eri­ta­soisia pelaa­jia, niin heikoim­mat lähin­nä pyörivät keskiken­täl­lä, yrit­tävät näyt­tää touhukkail­ta ja varovat hait­taa­mas­ta peliä. Vieläkin käy sää­lik­si sitä tyt­töä, joka lukios­sa jou­tui kanssani pelaa­maan squashia: ei se ole kivaa, jos vastapelaa­ja ei ker­taakaan osu palloon.

  54. Ok, en ollut tark­ka sen Pen­dolinon suh­teen. Sen huip­punopeus Bri­tan­ni­as­sa on kuitenkin rataverkon vuok­si rajoitet­tu 200 km/h:in, kun Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa junat pyyhkii yli 300 km/h ja Ital­ias­sakin Pen­dolinot menee 250 km/h.

  55. GC:“teleliikenneverkkoon mah­tuu hyvin use­ampi kuin yksi rin­nakkainen toimija.”

    Eh, min­un talooni tulee kyl­lä vain yksi puhe­lin­piuha. Toki oper­aat­tor­e­i­ta voi olla usei­ta, mut­ta samal­la tavoin rautateil­lä voi peri­aat­teessa ajaa use­am­man fir­man junia. Juuri täl­lä tavoin­han Bir­tann­ian junaverkko juuri toimiikin.

  56. Kari:“käsityksesi junali­iken­teestä ja sen kehi­tyk­ses­tä bri­ta­ni­as­sa on väärä.”

    En kir­joit­tanut mitään junali­iken­teen kehi­tyk­ses­tä, vaan ver­tasin ain­oas­taan Bri­tann­ian sys­teemiä Ran­skan ja Sak­san vas­taavi­in. Min­un käsi­tyk­seni on, että se on Bri­tan­ni­as­sa surkeampi kuin nois­sa kahdessa. Tähän avainko­htaan et ottanut lainkaan kan­taa, mut­ta silti tote­sit käsi­tyk­seni ole­van “väärä”.

    Löysit näköjään itsekin syyn rautatei­den matkus­ta­jamäärien nousu­un ja sub­ven­tion vähen­e­miseen. Rataverkko jätet­ti­in ylläpitämättä.

  57. Sem­i­naarista toiseen ter­veyspoli­itikot tois­ta­vat, että panostaminen
    ennal­taehkäisyyn on paljon kus­tan­nuste­hokkaam­paa kuin sairauksien
    hoito. Kun tästä asi­as­ta on niin pitkään vallinnut yksimielisyys ja asiat
    menevät silti alati väärään suun­taan, on var­maankin jokin systeemivirhe,
    joka tuot­taa näin väärää käyt­täy­tymistä. Mis­tä tämä voi siis johtua?

    Soin­in­vaara on oikeil­la jäljil­lä, ja täy­den­nän ennal­taehkäisyn keino­ja. Tuol­la ylem­pänä on taitet­tu peistä koul­uli­ikun­nan numeroarvioin­nin vaiku­tuk­ses­ta elämänikäiseen liikun­nan har­ras­tamiseen. Kan­nan­ot­to­ja var­josta­vat henkilöko­htaiset koke­muk­set 30 vuo­den takaa. Oppi­aine on kuitenkin muuttunut.

    Kaik­ki , jopa asiantun­ti­jatkin, ovat sitä mieltä, että liikku­mi­nen ja oikea rav­in­tokäyt­täy­tymi­nen ovat paras­ta ja kus­tan­nuste­hokkain­ta ennal­taehkäisyä. Seu­raavas­sa tulee vinkki­ni, jota voi vapaasti laina­ta ilman royalteja:

    Suomes­sa on Euroopan vähiten koul­uli­ikun­taa, joten viikot­taiseen kah­teen oppitun­ti­in ( 2x45 min) olisi saata­va ainakin yksi tun­ti lisää. Jo alak­oulus­ta olisi lapsen saata­va ammat­ti­taitoisen liikun­nanopet­ta­jan ope­tus­ta. Myös liikun­taan erikois­tuneen luokanopet­ta­jan ammat­ti­taito alkaa nykypäiv­inä olla korkeaa tasoa.

    Toisel­la asteel­la (lukiossa)liikuntaa on enää 72 oppitun­tia kah­den ja puolen vuo­den aikana. Sen lisäk­si on ter­veysti­etoa 36 oppitun­tia samas­sa ajan­jak­sos­sa. Sen lisäk­si on tar­jol­la vapaae­htoisia valin­naisia kursse­ja . On kuitenkin käynyt niin, että valin­naisia kursse­ja val­it­se­vat vain ne , jot­ka jo muutenkin liikku­vat riit­tävästi. Onhan päivän selvää, että nuo “pakol­liset ” 72 oppitun­tia (45 min) eivät täytä ter­veysli­ikun­nan kri­teer­iä määrällisesti.

    Ratkaisuna on “pakol­lisen”, kaikille yhteisen liikun­nan lisäämi­nen toiselle asteeelle ja mik­si ei myös ammat­tiko­rkea- ja yliopistotasolle. 

    Tämä on tehokkain ja halvin keino vähen­tää yhteiskun­ta — ja sosioekon­o­mis­ten luokkien välisiä terveyseroja.

    Ihmi­nen on tun­netusti laiska “eläin”. Meil­lä on luon­nos­taan tarve nukkua ja syödä, mut­ta ei liikkua. Alku­jaankin liikku­misen moti­iv­ina oli ruuan han­k­in­ta. Nyt ruuan voi vaik­ka tila­ta suo­raan kotisohvalle.

    Soin­in­vaar­al­la on kovin insinöörimäi­nen ajat­te­lu­ta­pa liikun­ta­palvelu­iden suh­teen. Se tulee esille golfkent­tien , vene­paikko­jen , ampumara­to­jen jne. karsas­tamises­sa. Nekin olisi hänen mielestään parem­pi kaavoit­taa asun­toalueik­si. Jos ter­veysli­ikun­ta­palve­lut ovat kaukana, niin niiden saavut­ta­mi­nen on vaikeaa, kallista ja saas­tut­tavaa. Ope­tus­min­is­ter­iö ja SLU ovat lin­jan­neet tule­vien vuosien tavoit­teik­si mm. lähili­ikun­ta­paikko­jen kehittämisen.

    http://www.nuorisuomi.fi/files/ns2/Olosuhteet_PDF/Lhiliikuntap_raportti_2007.pdf

    On erotet­ta­va toi­sis­taan käsit­teet liikun­ta ja kil­pau­rheilu. Koulus­sa viral­lise­na kas­va­tus­tavoit­teena on elämänikäi­nen liikun­nan har­ras­tus , ei kilpaurheilu.

  58. Yritin havain­nol­lis­taa sitä, että tieto sairauk­sien oireista ja löy­dök­sistä ei vielä ole kuin ensim­mäi­nen askel ihmis­ten sairauk­sien hoita­mises­sa. Sitä tietoa on osat­ta­va soveltaa tässä elämässä ja sik­si lääkärikir­jat eivät ole pois­ta­neet lääkärien tarvetta.

    On täysin selvää että vielä pitkään, pitkään aikaan olla tilanteessa, jos­sa teknolo­gia on “pois­tanut lääkärien tarpeen”. Yhtä selvää pitäisi olla, että ei ole yhtäkään tek­nol­o­gista estet­tä sille, että sikain­flu­enssan diag­nosoin­ti voitaisi­in siirtää korkeasti koulute­tul­ta kalli­il­ta lääkäriltä halvem­malle sairaan­hoita­ja-kone-kom­bi­naa­ti­olle ilman minkään­laista mit­taus­tarkku­u­den heikken­e­mistä. Kone kun sen näyt­teen taitaa jo nyt analysoi­da. Lääkäre­itä tarvi­taan sit­ten, kun oireet täs­määvät influ­enssaan, mut­ta kone ei influ­enssaa näytä. Tuot­tavu­us ei parane niin, että lääkäreistä päästään eroon ker­tarysäyk­sel­lä, vaan niin, että aluk­si selvim­mät tapauk­set diag­nosoidaan ilman lääkäre­itä ja myöhem­min teknolo­gian kehit­tyessä sit­ten enemmän. 

    Luon­nol­lis­es­ti MTK:n pro­pa­gan­da- ja lob­bauskoneis­to tulee vaikut­ta­maan pikkupoikien näperte­lyltä siihen ver­rat­tuna kun lääkärit alka­vat vas­tus­ta­maan täl­laista kehi­tys­su­un­taa. Ja korostan, että en usko että aivan vielä ollaan siinä pis­teessä, että edes sitä sikain­flu­enssaa kan­nat­taisi diag­nosoi­da ilman lääkäre­itä, vaan point­ti­ni on se, että teknolo­gian kehi­tys­tä ei kan­na­ta aliarvioi­da pitkäl­lä tähtäimel­lä, ja teknolo­gia joskus ei niin kaukaises­sa tule­vaisu­udessa voi tähänkin tar­jo­ta tuot­tavu­u­den parannuksia.

  59. Erit­täin ansiokkaas­sa ja terävänäköisessä paperis­sa Ode näyt­tää syyl­listyvän ainakin yhdessä kohtaa numeroil­la mitat­tavien asioiden suu­ru­us­lu­okkien vir­hearvioon, vaik­ka tämänkaltaiset ana­lyysit yleen­sä ovatkin hänen vahvuutensa.

    Venei­den talvisäi­ly­tyk­sen rin­nas­t­a­mi­nen tilaavievyy­deltään ja tilas­ta ali­hin­noit­telun osalta har­rasteil­mailu­un, ampumarataan ja golfkenttään. 

    Veneen talvisäi­ly­tys­neliön hin­ta on 6 euroa, ja alueen täyt­töaste lie­nee tyyp­il­lis­es­ti ainakin 50%.

    Kaupunki­lais­ten veneily­har­ras­ta­jien pakot­ta­mi­nen johonkin Kirkkon­um­mi­matkailu­un venei­den nosto‑, lasku- ja kun­nos­tustöi­den tekemisen vuok­si ei liene kestävää kaupunkisu­un­nit­telua. Golf­faa­jat ja ilmailuhar­ras­ta­jat — ehkä ampu­jatkin — lienevät autoil­e­vaa kansanosaa, mut­ta veneil­i­jät eivät läh­eskään samas­sa mitas­sa, eikä veneil­i­jöistä pidä pakot­ta­mal­la autoil­i­joi­ta tehdäkään.

    1. Kuusi euroa ranta­ton­tista on aika vähän. Tai siis miltä ajal­ta. Jos se on kuukaudessa, hin­ta vas­taa Hitas-tont­tien vuokraa, mut­ta juos se on vuodelta, hin­ta on aika alakantissa.

  60. Bau­molin tau­ti ei ole sitä, että mata­lan tuot­tavu­u­den alat jäi­sivät yhteiskun­nan kon­tolle, vaan että julk­i­sis­sa palveluis­sa tuot­tavu­us nousee hitaam­min, kos­ka niitä on vaikeampi automatisoida.

    Bau­molin tau­ti alun­perin on nimeno­maan sitä että työ­val­tais­ten palvelu­iden tuot­tavu­u­den kasvu on hitaam­paa kuin muiden palvelu­iden, ei siis ain­oas­taan julk­isten. Ja jos san­o­taan että julkisen sek­torin tuot­tavu­uske­hi­tys on hidas­ta niin se on sitä suh­teessa johonkin, eli käytän­nössä yksi­tyiseen sektoriin.

    Julki­nen ja yksi­tyi­nen eivät ole his­to­ri­al­lis­es­ti staat­tisia kat­e­go­ri­oi­ta, eli niiden työn­jako elää koko ajan. Speku­loin vain että työ­val­taiset palve­lut eivät kiin­nos­ta yksi­ty­istä sek­to­ria, ja sen takia jäävät julkisen harteille. Tämä ei ole argu­ment­ti yksi­ty­istämistä vas­taan, ja muutenkin varsi­naisen asian eli julkisen sek­torin tuot­tavu­u­den nos­tamisen kannal­ta toissijaista.

  61. errataan voisi lait­taa kor­jauk­sen kuva 1:n kuvatek­sistä. Var­maankin _nouseva_ käyrä kuvaa tuotan­tokus­tan­nuk­sia (sup­ply) ja _laskeva_ kuvaa mak­suhalukku­ut­ta (demand), eikä toisinpäin…

  62. Eh, itselle­si. Teleli­iken­n­ev­erkko on nykyään lan­ga­ton. Lisäk­si, tiet­tyyn aikaan ase­mal­la tulee yleen­sä vain yksi juna, joten kyseessä on kuitenkin vahvem­mal­la taval­la luon­nolli­nen monop­o­li kuin teleli­iken­n­ev­erkko, joten kulut­tu­ja ei voi käytän­nössä vali­ta mitä junafir­maa käyt­tää. On selvää, että oper­aat­tori­toimin­nas­sa, jos­sa voidaan järkevästi kil­pail­la, yksi­ty­istömi­nen paran­taa tuottavuutta.
    Ongel­ma on tässä erääl­lä taval­la kuitenkin sama mitä rautatiev­erkos­sa. Infraan ei jostain syys­tä ole yksi­ty­isil­lä riit­tävästi halua investoi­da. Sik­si olisi minus­ta hyvä, että rautati­et ja teleli­iken­n­ev­erkon omis­taisi val­tio, jot­ta se pysy­isi kun­nos­sa ja ajan tasalla.

  63. Soininvaara:“Kuusi euroa ranta­ton­tista on aika vähän.”

    Se on juuri oikea hin­ta. Kaupun­gin sisäl­lä ole­vat liikun­ta- ja vapaa-ajan palve­lut tule­vat aikanaan säästämään yhteiskun­nalle mit­taa­mat­toman määrän rahaa. Sen määrä on niin suuri, että edes lah­jakas matemaatikko Soin­in­vaara ei pysty hah­mot­ta­maan sitä.

    Ihmette­len Soin­in­vaaran kovi­in arvoihin perus­tu­vaa läh­estymistapaa ter­veys- ja ympäristöa­siois­sa hänen vihreän taus­tansa vuok­si. Onko O.S. luop­unut vihrey­destä, vai onko vihreä aate koskaan ollutkaan muu­ta kuin talous- ja valtapeliä?

    Tääl­lä mietitään sairaan­hoitoku­lu­jen vähen­tämistä teknolo­gian avul­la. Voi tätä teknolo­gia- ja marki­navoimauskonnnon määrää, sanoisi lip­po­nenkin. Soin­in­vaarakaan ei näe selkeästi ennal­taehkäi­sevän liikun­nan , vapaa-aika­palvelu­iden ja ter­veyskas­vatuk­sen merk­i­tys­tä kaupun­gin tont­tineliöi­den hin­to­jen takaa.

    Ehdo­tus kus­tan­nuste­hokkaas­ta teknolo­gian ja ker­rosneliöi­den hyö­tykäytöstä. Kaupun­ki vuokraa van­han teol­lisu­ushallin taa­ja­ma-alueen ulkop­uolelta. Sinne kul­jete­taan kun­topy­öräil­i­jät bus­seil­la kaupun­gin keskus­tas­ta. Hal­lis­sa on korkeud­es­ta riip­puen 10 tasoa, jois­sa on kun­topy­öriä esim. sata per ker­ros . Tun­nin vuoro mak­saa polk­i­jalle kympin enem­män mitä kus­tan­nuk­set ko. palvelu­un vaa­ti­vat. Miljoona polk­i­jaa päivässä tuo 10 miljoon­aa kaupun­gin kas­saan, ja tuo kolme ker­taa viikos­sa, mikä visio…

    Pol­jen­non jäl­keen polk­i­jat kävelevät pesulin­jas­ton läpi autope­su­lan malli­in, ja lopus­sa on jumalat­toman iso pro­pel­li , joka kuiv­aa käveli­jät. Virk­istävän kun­toilun jäl­keen kansalaiset kuskataan takaisin kaupunki­a­sun­toi­hin. Automatkalla olisi tietenkin oiva tilaisu­us viihdyt­tää kansalaisia hal­li­tuk­sen saavu­tuk­sia ylistävil­lä tiedotuksilla.

    Ideaa voi vielä jalostaa pidem­mälle. Jokaiseen kun­topy­örään voitaisi­in kon­struoi­da pieni dynamo, joka tuot­taisi sähköä kaupun­gin verkkoon, pesuvedet tietenkin kier­rätetään jne.

    Meni vähän överik­si, mut­ta ei paljon ver­rat­tuna ylem­pänä esitet­tyyn robot­tilääkäri­in. “Piip­mitenkäs­sitäon­voitu-min­ul­la on ollut särkypi­ip­is­tukaat­es­taus­penkki­in­jaki­in­nit­täkääelek­trodit­vasema­paankyynärver­teen-ja, että mitkä?piipvalitkaapaneelistamoodi…

  64. “Yhtä selvää pitäisi olla, että ei ole yhtäkään tek­nol­o­gista estet­tä sille, että sikain­flu­enssan diag­nosoin­ti voitaisi­in siirtää korkeasti koulute­tul­ta kalli­il­ta lääkäriltä halvem­malle sairaan­hoita­ja-kone-kom­bi­naa­ti­olle ilman minkään­laista mit­taus­tarkku­u­den heikkenemistä.”

    Sen jäl­keen kun on lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­sel­la var­men­net­tu tuol­lainen väestössä epi­demi­ana jyl­läävä infek­tio jol­lain tyyp­il­lis­es­ti oireil­e­val­la poti­laal­la, ei varsi­nais­es­ti ole enää mitään diag­nos­ti­ikkaa jäl­jel­lä. Kyse on vain siitä kuka näpyt­tää sitä atk-jär­jestelmää ja jokainen lääkäri var­masti erit­täin mielel­lään antaisi sen työn sairaan­hoita­jalle tai parem­minkin jollekin viikon kurssin käyneelle sih­teer­ille. Tosin näitä lievem­piä sikain­flu­enssia ei ole var­men­net­tu testeil­lä, kos­ka siihen ei ole tarvet­ta. Lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Suomen jär­jestelmään noi­ta sihteerejä/apulaisia ei ole mil­lään saatu lääkärei­den esi­tyk­sistä huoli­mat­ta. Hoita­jil­lakin on nykyään välil­lä sel­l­ainen asenne, että he keskit­tyvät mielu­um­min “moni­ammatil­liseen voimaan­nut­tavaan arjen vaa­ti­vaan hoito­työhön” tai sit­ten kir­joit­ta­maan siitä väitöskir­jo­ja kuin esimerkik­si aut­ta­maan lääkäriä vaik­ka tämä kau­ni­isti pyytää. 

    Diag­noosi on ilmeisen merk­i­tyk­sen­sä lisäk­si yhteiskun­nal­lis-juridi­nen instru­ment­ti, jol­la val­tiot, kun­nat ja vaku­u­tusy­htiöt yms kon­trol­loi­vat resursse­jaan. Diag­noosin tekemisen yhtämit­taisu­us on myös tärkeä ihmis­ten oikeustur­van ja tasa-arvon takia.

    Itseäni on ihme­tyt­tänyt se, miten yhteiskun­nas­sa muuten yksinker­taisimpi­inkin tehtävi­in vaa­di­taan nykyään eri­laisia koulu­tuk­sia ja perus­mais­tere­i­ta ei huoli­ta oikein mihinkään, ja samal­la ter­vey­den­huol­los­sa osaamis­vaa­timuk­sia halu­taan laskea mon­es­sa tehtävässä. 

    Ihan ensik­si voisi pois­taa ne työn­tek­i­jät ter­vey­den­huol­losta, jot­ka eivät tee mitään tuot­tavaa, jos halu­aa nos­taa tuot­tavu­ut­ta. Eikö totta!

  65. Olen Ilpo Per­naan kanssa täysin samaa mieltä lähili­ikun­ta­paikko­jen ja virk­istysaluei­den merk­i­tyk­ses­tä taajamassa. 

    Ei-raken­ne­tu­il­la keital­la kaupun­gin keskel­lä on myös ulkois­vaiku­tuk­sen­sa, jot­ka var­masti näkyvät kansan­ter­vey­dessä. Nautin Tal­in golf-ken­tän maise­mas­ta, ven­er­an­nat ovat kau­ni­ita, ilah­dun, kun nurmel­la lapset pelaa­vat jalka­pal­loa isien­sä kanssa jne. 

    Eli ei aina itse edes tarvitse olla paikan varsi­nainen käyt­täjä saadak­seen “hyö­tyä” kaupunkialueen mon­imuo­toisu­ud­es­ta, en esim. omista venettä. 

    Tiivis pakokaa­su­jen ja hälyn täyt­tämä ympäristö, jos­sa lapset eivät voi leikkiä kuin aida­tuis­sa tur­valeikkipuis­tois­saan var­masti altistaa stres­sille ja heiken­tää näin ihmis­ten terveyttä. 

    Mitä Osmon vihrey­teen tulee, se on kupla, joka viimeistään tämän blo­gin myötä on puh­jen­nut. Mustinkin kokoomus­lainen on mitä toden­näköisim­min vähem­män elit­isti­nen teknokraat­ti ja enem­män aito luon­non ja eläin­ten ystävä.

  66. Gc, vaik­ka osa teleli­iken­teestä on lan­ga­ton­ta, niin myös niiden lanka­puhelu­jen hin­ta on laskenut ja sen lisäk­si sen kupar­i­lan­gan kaut­ta on mah­dol­lista saa­da paljon sel­l­aista, mitä ei ennen inter­net-aikaa ollut tar­jol­la. Silti se tulee kaik­ki sitä yhtä piuhaa pitkin. Se on siis vähin­tään saman­lainen monop­o­li kuin junaratakin. 

    Mitä tulee juni­in, niin vaik­ka yhdelle ase­malle tulisikin vain yhden fir­man juna, niin tämä ei osoi­ta, ettei siel­lä voisi olla kil­pailua. Kil­pailu on vain tapah­tunut siinä vai­heessa, kun junay­hteyk­siä on jaettu.

  67. Venei­den talvisäi­ly­tysh­in­taan en ota kan­taa, mut­ta talvisäi­ly­tyk­sen “esteet­tis­es­tä” puoles­ta on nous­sut turha kohu. Siihen Osmo ei viit­taakaan, mut­ta sanon­pa nyt:/

    On joitakin talvisäi­ly­ty­s­paikko­ja jot­ka lähiym­päristön­sä kaavoituk­sen yhtey­dessä häviävät (Koivusaari, Rajasaari?) ja se kuu­luu ns. kehitykseen.

    Sen sijaan en ymmär­rä, mik­si Merisa­ta­man ran­nan talvisäi­ly­tyk­ses­tä on nous­sut sem­moinen poru. Muista kuin hinnoittelusyistä. 

    Eihän sinne mitään raken­neta kuitenkaan. Ja sata­makaupunki­in kuu­lu­vat veneet. Myös talviteloillaan. 

    Asi­as­ta osit­tain toiseen:
    joskus 30-luvul­la Humal­lahti, Rajasaaren­penger ja Hietanie­mi oli­vat kaupun­gin röntsy­istä laitaa. Sieltä annet­ti­in avokä­tis­es­ti tont­te­ja mel­on­ta- ja soutuk­er­hoille. Niin­pä siel­lä nyt on 4 mel­on­taseu­raa ja onko 2 vai 3 soutuklubia.
    Ja sou­tus­ta­dion, tietty.

    Enää tuol­lainen ei onnis­tu­isi, vaan alueet otet­taisi­in kipin kapin luksustaloille.

    Nyt noin 1500–2000 har­ras­ta­jaa pää­sevät fil­lar­il­la tai julk­isil­la iltalenkille.

  68. Se on juuri oikea hin­ta. Kaupun­gin sisäl­lä ole­vat liikun­ta- ja vapaa-ajan palve­lut tule­vat aikanaan säästämään yhteiskun­nalle mit­taa­mat­toman määrän rahaa.
    Se että veneet nos­te­taan talvek­si Kaivopuis­ton rantaan hiekkak­en­tälle eikä niitä esimerkik­si viedä Vuosaa­reen tai johonkin muuhun paikkaan säästää “mit­taa­mat­toman määrän rahaa”?

    Eli­na on ihan oike­as­sa siinä että avoin­ta tilaa tarvi­taan kaupungis­sa, ja pihal­la siinä että täl­lä voidaan perustel­la ihan mitä tahansa avoin­ta tilaa. En ole juuri mitään mieltä Kaivopuis­ton venesäi­ly­tyk­ses­tä, kesäisin se tila on parkkipaik­ka joten sama­pa tuo, mut­ta järkevä perustelu sen puoles­ta ei ole että avoin­ta tilaa noin niin ku yleen­sä tarvitaan.

  69. tpyy­lu­o­ma
    “Speku­loin vain että työ­val­taiset palve­lut eivät kiin­nos­ta yksi­ty­istä sek­to­ria, ja sen takia jäävät julkisen harteille.”

    Ai samal­la taval­la kuten tukan­leikkuu, insinööri­työ, ham­puri­laisen­pais­to ja kotisiivous? 

    Eiköhän se ole siitä kiin­ni kuka mak­saa ja minkälaisia palvelui­ta on. Kar­rikoiden sanoen ter­vey­den­huol­los­sa on yksi­tyisen keskus­sairaalan pär­jäämi­nen hyvin han­kalaa, kun ei sinne saa mis­tään mak­savia asi­akkai­ta kun naa­puris­sa julki­nen keskus­sairaala hoitaa kaik­ki puoli-ilmaiseksi.

  70. Julka­is­us­sasi kir­joi­tat kun­nal­lis­es­ta päätök­sen­teosta. Allekir­joi­tan useim­mat argu­ment­tisi myös Turun osalta. Ensisi­jainen näkökul­mani on perus­palvelu­lau­takun­ta / sosi­aali- ja ter­veystoi­mi mut­ta ongel­ma on laajempi.
    Tähän liit­tyen, ns. Turun tau­ti, ‘keskus­tan arvotalo­jen tuhoami­nen’ aikanaan on ollut val­takun­nalli­nen han­ke, ja näkyy kaikkien suurten (his­to­ri­al­lis­ten) kaupunkien katuku­vas­sa, jois­sa jotain puret­tavaa joskus on ollut. (Tam­pereel­la kun on ollut vain pari van­haa tehdas­ta ja Pis­palan har­ju ei keskustelua tietysti ole vas­taavasti syn­tynyt, vaik­ka Pis­palan uud­is­tuotan­to on osin kamalaa.)
    Kun luot­ta­mushenkilöis­sä ja virkamiehissä on samaa kon­ser­vati­ivi­su­ut­ta (joka voi myös nimestään huoli­mat­ta tarkoit­taa purkamista) ja yhtey­det näi­den välil­lä ovat ‘liian tiivi­it’ niin se on se tau­ti. Päätök­sen­teko on jumis­sa ja ‘ylim­ielistä’, mis­tä kär­sitään pitkään. Kun Osmon esi­tyk­seen viitat­en ei riitä, että jom­pi kumpi uud­is­tuu, molem­pi­en pitäisi. Se vie Turussa(kin) paljon aikaa.
    Mut­ta ongel­mat ovat jo 1970-luvun puo­livälil­lä saavut­ta­neet Turus­sa ensim­mäisen kään­neko­htansa. Tutus­tukaa­pa Turun Asun­to- ja maankäyt­töo­hjel­maan 2009–2013.

    http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=96079&GUID={DB1CA100-55D3-4C59-9030–16C385A1058A}

    Turun väk­ilu­vun kasvu kään­tyi net­to­tap­piok­si n. 1975. Sen jäl­keen on tul­lut joitakin net­tokasvun vuosia lähin­nä maa­han­muu­ta­jien ja opiske­li­joiden (muut­tunei­den kir­jaamis­pe­rustei­den) seu­rauk­se­na ym.
    Ja hyvä niin. Varisuon lähiöstä on tiet­ty­jen kasvu- ja muu­toskipu­jen kaut­ta tul­lut mainet­taan parem­pi lähiö. Se on rauhoit­tunut, ja vähitellen eri ryh­mät ovat alke­neet ‘tul­la toimeen’. Tätä tuke­vat sekä tilas­tot että ihmis­ten ker­to­muk­set (ihan viime vuosi­na oikeas­t­aan vas­ta, puhe seu­raa toteu­tunut­ta). Ongel­mallisim­mat lähiöt ovat nykyään toisaal­la, jois­sa maa­han­muut­ta­jia on vähem­män. (Eksyin sivupolulle.)
    Turun sosi­aali- ja ter­veystoimes­sa organ­isaa­tio on raken­net­tu tilaa­ja-tuot­ta­ja ‑mallin hyö­dyn­net­tävyy­teen. Vielä se on enem­män malli piirus­tus­pöy­däl­lä. Mut­ta hyvät lähtöko­h­dat sinän­sä on. Turus­sa sosi­aalipuolel­la luot­ta­mus­toi­mi taitaa kuitenkin johtaa 1–0. He halu­a­vat vai­h­toe­hto­ja. Virkamiehistö (sote, jos­sa on hirvit­tävä organ­isaa­tioma­lli, älkää tutus­tuko) toteaa (keskusteluis­sa), että kun­ta tar­jotkoon palve­lut muut ovat täy­den­täjiä — laadus­ta ja kus­tan­nuk­sista piit­taa­mat­ta (seli­tyk­set ovat mon­et). Virkamiehet vievät tanssia. Nyt kun KH sanoi perus­palvelu­lau­takun­nan meno­jen yli­tyk­sille ‘ei käy’, aset­tunee siilipuo­lus­tus entistä vankem­min asemiin.
    Mut­ta tule­vaisu­us on hyvä vaik­ka vähän se vielä kestää: Turus­sa kaavoite­taan ja on tulos­sa paljon hyviä ja mie­lenki­in­toisia kohtei­ta asumiseen, (sekä uusille alueille, saar­ille, että täy­den­nys­rak­en­tamista) sekä pien­talo­ja että että kerrostaloja.
    Ennus­tan, että Turun seu­tu on seu­raa­va kasvun vyöhyke Itämeri-Tukhol­ma yhteyksi­neen, vuon­na about 2015. Nokia on nos­tanut Oulua ja keskel­lä Suomea asum­i­nen Tam­peretta ja Jyväskylää (van­han ajan logis­ti­ikkaa). Nämä edut hiipuvat.
    Aika aikaansa.

  71. Edelleen kulut­ta­ja voi vai­h­taa liit­tymää yhdel­lä puhe­lin­soitol­la, mut­ta se mikä juna tulee mihinkin aikaan millekin ase­mal­la on viimekädessä byrokraat­tien päätet­tävis­sä. Mut­ta ei tästä, selvästä asi­as­ta, enää sen enempää.

  72. “..suun ter­vey­den­huol­lon sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­set pan­naan kun­nan maksettaviksi.”
    Tästä kohdas­ta Osmo uno­hdit sen seikan, että ehdo­tuk­sesi edel­ly­tyk­senä olisi poti­laan sama omavas­tu­u­o­su­us sekä julkisel­la että yksityispuolella.
    Nykyään­hän kun­nal­lises­sa ham­mashoi­dos­sa poti­laan itse mak­sama osu­us on n 30%, lopus­ta vas­taa KUNTA.
    Yksi­ty­is­puolel­la poti­las mak­saa 70%, lop­ut VALTIO.
    Tot­ta kai kun­nan kanat­taisi lopet­taa oma hamashoiton­sa ja lähet­tää kaik­ki poti­laat yksi­tyiselle, kun jou­tu­isi kor­vaa­maan vain 30 % nykyisen 70 sijaan!

  73. Tämä keskustelu siitä mitkä alat jäävät julkiselle sek­to­rille on vähän älytön. Ei kyse ole siitä, että nämä alat oli­si­vat työ­val­taisia tai että niiden tuot­tavu­us ei nouse ja ne jäävät sik­si julkiselle sektorille.

    Noin pääsään­töis­es­ti julkiselle sek­to­rille jää alat, joi­ta ei voi tehdä markki­nae­htois­es­ti, eli siis alat joista ihmiset eivät ole valmi­ita markki­noil­la mak­samaan niiden tuot­tamisen kus­tan­nuk­sia, mut­ta joi­ta poli­itikot silti halu­a­vat kansalaisille tar­jo­ta. (Tähän joukkoon kuu­luu sit­ten myös alat joiden tuot­ta­mat hyödyk­keet ovat julk­ishyödykkeitä, eli sel­l­aisia joiden käyt­töä on vaikea estää keneltäkään.)

    Julkiselle sek­to­rille jäte­tyt alat ovat työvoimaval­taisia ja niiden tuot­tavu­us kehit­tyy hitaasti sik­si, että ne ovat julkisel­la sek­to­ril­la, jos­sa ei ole tuo­ton ja tap­pi­on aiheut­tamia kan­nus­timia kehit­tää toim­intaa optimaaliseksi.

  74. Noin pääsään­töis­es­ti julkiselle sek­to­rille jää alat, joi­ta ei voi tehdä markki­nae­htois­es­ti, eli siis alat joista ihmiset eivät ole valmi­ita markki­noil­la mak­samaan niiden tuot­tamisen kus­tan­nuk­sia, mut­ta joi­ta poli­itikot silti halu­a­vat kansalaisille tarjota.

    Markki­nae­htoisi­na eivät myöskään toi­mi sel­l­aiset palve­lut joista laskut­ta­mi­nen on kallista. Tiev­erkko on per­in­teinen esimerk­ki, tiemak­su­jen keräämi­nen esimerkik­si tul­lip­is­teil­lä mak­saisi niin paljon ja hidas­taisi liiken­net­tä ettei tuo käytän­nössä laa­jas­sa mit­takaavas­sa toi­mi. Toisaal­ta jos jatkos­sa on vaik­ka satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­va mak­su­jär­jes­jestelmä niin asia on eri. Nimeno­maan täl­laiset tek­nol­o­giset muu­tok­set muut­ta­vat julkisen ja yksi­tyisen työnjakoa.

    Toinen help­po esimerk­ki on ter­vey­den­hoito mis­tä täl­lä blogilla on aiem­minkin puhut­tu, käytän­nön koke­musten perus­teel­la vaikut­taa siltä että yksi­ty­is­vaku­u­tus­po­h­jainen jär­jestelmä on erit­täin kallis hallinnoi­da. Jos joku kek­sii fik­sum­man vaku­u­tusjär­jestelmän niin tämäkin asia on eri.

  75. Jos ole­tamme, että:
    1) kil­pail­tu yksi­tyis­sek­tori toimii tehokkaam­min ja asi­akaslähtöisem­min kuin julki­nen sek­tori, ja
    2) merkit­tävä osa julkissek­torin hoita­mista tehtävistä on ko. sek­torin hoita­mia, kos­ka niiden käytöstä laskut­ta­mi­nen on kallista (johon tpyy­lu­o­ma viit­tasi) tai jopa mah­do­ton­ta (Art­turin julkishyödykkeet), 

    niin eikö sil­loin kan­nat­taisi julkisen sek­torin työte­htävien tehostamises­sa keskit­tyä nyky­istä enem­män nimeno­maan noiden transak­tiokus­tan­nusten pienen­tämiseen (tai lasku­tuk­sen mah­dol­lis­tamiseen ylipäätään) ja sitä kaut­ta toimin­nan yksityistämiseen?

    Kari

  76. tpyy­lu­o­ma
    “tiemak­su­jen keräämi­nen esimerkik­si tul­lip­is­teil­lä mak­saisi niin paljon ja hidas­taisi liiken­net­tä ettei tuo käytän­nössä laa­jas­sa mit­takaavas­sa toimi.”

    Käyp­päs tutus­tu­mas­sa asi­aan Osmonkin kehu­mas­sa Barcelo­nan ympäristössä. Rahas­tus vie vähem­män aikaa kuin liiken­neval­ot, sil­lä sys­teemin saa toim­i­maan etälukijoilla. 

    Enem­män olisin huolis­sani tienkäytön hin­noit­telus­ta ja siitä että se hodi­etaan tehokkaasti. Viereen kun on turhan kallista vetää kil­pail­e­vaa moottoritietä.

  77. Artturi:“Noin pääsään­töis­es­ti julkiselle sek­to­rille jää alat, joi­ta ei voi tehdä markki­nae­htois­es­ti, eli siis alat joista ihmiset eivät ole valmi­ita markki­noil­la mak­samaan niiden tuot­tamisen kus­tan­nuk­sia, mut­ta joi­ta poli­itikot silti halu­a­vat kansalaisille tarjota.”

    Tuos­sa on perää, ja lisäisin vielä sen, että tasa-arvon vuok­si niistä ei voi per­iä markki­nahin­taa. Taas joku väit­tää, että on halvem­paa mak­saa avus­tus suo­raan mak­sukyvyt­tömille. Voi olla, mut­ta tuon ohjausjär­jestelmän tekem­i­nen ja ylläpitämi­nen mak­saa myös.

    Tulee väistämät­tä mieleen maat­alous. Senkään tuot­teista eivät kulut­ta­jat ole valmi­ita mak­samaan täyt­tä hin­taa. Sub­ven­tio ohjataan tuot­ta­jille vaik­ka joidenkin mielestä tulisi halvem­mak­si tukea suo­raan maksukyvyttömiä.

    Markki­noiden avul­la toteutet­tu sääte­ly ja ohjaus heiken­tää palvelua ja saat­taa mak­sukyvyt­tömät eri­ar­voiseen ase­maan rikkaimpi­in näh­den. Tämä pätee samal­la taval­la niin ter­veyspalveluis­sa kuin maataloudessakin.

  78. Kari, joo transak­tiokus­tan­nuk­sia kan­nat­taa pyrk­iä pienen­tämään, kuten sylt­ty mainit­see esimerkik­si etäluk­i­joil­la tiemak­sut onnis­tu­vat (min­un point­ti oli se että tekni­nen kehi­tys kuten RFID muut­taa tilan­net­ta…). Mitään takei­ta siitä että tässä onnis­tu­taan ei tietenkään ole, ja esimerkik­si ter­veysvaku­u­tusten suh­teen en näe mitään syytä optimistisuuteen.

  79. Ilpo Per­naa:

    Tulee väistämät­tä mieleen maat­alous. Senkään tuot­teista eivät kulut­ta­jat ole valmi­ita mak­samaan täyt­tä hintaa. 

    yhyyy… ei nyt taas…

    Jos kulut­ta­jat ovat jostakin valmi­ita mak­samaan tuotan­tokus­tan­nusten mukaista hin­taa niin se todel­lakin on ruoas­ta, kos­ka kaikkien on sitä pakko ostaa. Ilman ei tule toimeen. Tuot­ta­jat taas eivät voi myy­dä sitä alle tuotan­tokus­tan­nusten, kos­ka muuten he menevät konkurssi­in ja joutu­vat lopet­ta­maan tuotannon.

    Markki­noil­la ei ikinä ole kyse pelkästään siitä mitä kau­pan toinen osa­puoli halu­aa tehdä. Tot­takai kulut­ta­ja halu­aisi aina mak­saa vähem­män ja myyjä halu­aisi aina myy­dä kalli­im­mal­la. Tämä ei tarkoi­ta sitä etteikö kulut­ta­ja olisi valmis mak­samaan tuotan­tokus­tan­nusten mukaista hin­taa tai että myyjä ei olisi valmis myymään tuotan­tokus­tan­nusten hinnalla.

  80. “Speku­loin vain että työ­val­taiset palve­lut eivät kiin­nos­ta yksi­ty­istä sek­to­ria, ja sen takia jäävät julkisen harteille.”

    Ai samal­la taval­la kuten tukan­leikkuu, insinööri­työ, ham­puri­laisen­pais­to ja kotisiivous? ”

    Yksi­tyi­nen sek­tori keskit­tyy aina kulu­tuskyky­isimpi­in asi­akkaisi­in, ei yksi­tyi­nen koskaan edes ajat­tele palvel­e­vansa kaikkia.
    Hyvä esimerk­ki on Son­era: Val­tion laitok­se­na se tar­josi palvelui­ta kaikille asuin­paikas­ta riippumtta,nyt pörssiy­htiönä se kerää lan­gat pois, kos­ka pienen määrän tilaa­jia, jot­ka tarvit­se­vat eri­ty­is­tekni­ikkaa, palvelem­i­nen kat­so­taan rön­syk­si, jos­ta pitää päästä eroon .
    Kant­tavu­uskaan ei ratkaise, vaan volyy­mi, pienet kant­ta­vatkin palve­lut kat­so­taan rönsyiksi.
    Kun stan­dar­d­oin­tikin on siir­tynyt valmis­ta­jille niin kukaan ei edes speksaa stan­dard­e­ja, joil­la palvelu voitaisi­in toimit­taa kaikille.

    Toinen ongel­ma-alue on ter­vey­den­hoito , siel­läkin yksi­tyi­nen kek­si­tyy volyymei­hin , pieniä sairausvolyymejä ei halu­ta hoitaa, ne kat­so­taan rönsyiksi.
    Toinen ongel­ma on kilpailun

  81. vaik­ka osa teleli­iken­teestä on lan­ga­ton­ta, niin myös niiden lanka­puhelu­jen hin­ta on laskenut ja sen lisäk­si sen kupar­i­lan­gan kaut­ta on mah­dol­lista saa­da paljon sel­l­aista, mitä ei ennen inter­net-aikaa ollut tar­jol­la. Silti se tulee kaik­ki sitä yhtä piuhaa pitkin. Se on siis vähin­tään saman­lainen monop­o­li kuin junaratakin. 

    Mobi­ili liikenne on kaupungeis­sa lan­ga­ton­ta vain sato­ja metre­jä ja kun nopeudet kas­va­vat niin mat­ka lyhe­nee edelleen
    Van­han kuparinkaan kaut­ta ei saa nopeaa laa­jakaistaa kuin keskuk­sen lähialueil­la asuville. Kun kupariverkko on max 5 km pitkä niin täysi nopeus on mah­dol­lista saavut­taa vain alle 800 m yhteyk­sil­lä. Noille 5 km tilaa­jille saadaan vain 1–2 Mbittiä.
    Mut­ta kau­pal­liselle riit­tää tuo 60–70 % kattavuus.

    Hyvä esimerk­ki on myös HTV , se ei rak­en­tanut koskaan omako­tialue­peit­toa, vaik­ka se olisi ollut kant­tavaakin. Aivan vain sen takia,että se kat­sot­ti­in liian pienek­si volyymil­taan eli rönsyksi.

    Ei yksi­tyi­nen koskaan huole­h­di, että kaik­ki kansalaiset tuli­si­vat palvelun piiriin

  82. Artturi:“Tottakai kulut­ta­ja halu­aisi aina mak­saa vähem­män ja myyjä halu­aisi aina myy­dä kalliimmalla. ”

    Et tavoit­tanut aja­tus­tani tai sit­ten en osan­nut kuva­ta sitä riit­tävän tarkasti.

    Maat­alous ympäristö­palveluineen ja ruuan tuotan­toi­neen on sosi­aal­isi­in palvelui­hin ver­rat­tavis­sa ole­va toimi­ala. Maat­alout­ta ohjataan tiukalla lain­säädän­nöl­lä ja valvon­nal­la, jot­ka heiken­tävät tuot­tavu­ut­ta. Heikkoa tuot­tavu­ut­ta kom­pen­soimaan on kehitet­ty maat­alous­tu­ki, joka samal­la pitää ruuan raa­ka-aineen hin­nan alhaisena.

    Yhteiskun­nan ter­vey­den­hoitopalvelui­ta tue­taan verora­hal­la kos­ka niiden palve­lut halu­taan jokaisen ulot­tuville, ei ain­oas­taan mak­sukyky­is­ten. Markkin­ausko­vaiset luule­vat täl­laisen palvelun ole­van tehottomuutta.

    Tehot­to­muudessa he ovat oike­as­sa, mut­ta jonkun pitää kuitenkin huole­htia vähäo­sai­sista. Se on sivistysy­hteiskun­nan tehtävä, markki­navoimat eivät siihen kykene.

    Artturi:“Tämä ei tarkoi­ta sitä etteikö kulut­ta­ja olisi valmis mak­samaan tuotan­tokus­tan­nusten mukaista hin­taa tai että myyjä ei olisi valmis myymään tuotan­tokus­tan­nusten hinnalla.”

    Tämä aja­tus tor­per­oituu siihen tosi­asi­aan, että kulut­ta­jat eivät ymmär­rä tuotan­tokus­tan­nusten muo­dos­tu­misen kokon­aisu­ut­ta. Sen vuok­si tuot­ta­jan toimeen­tu­losta suurin osa mak­se­taan verovaroista. Esimerkkinä voisi käyt­tää vesien ja ilmas­ton­suo­jelua. Kulut­ta­ja ei ymmär­rä , että hänen pitäisi mak­saa vesien suo­jelus­ta ruuan hin­nas­sa. He halu­a­vat suo­jelun yksistään vil­jeli­jän maksettavaksi. 

    Val­tio on tul­lut kulut­ta­jia vas­taan ja mak­saa kus­tan­nuk­set verovaroista. Näin mah­dol­lis­tuu yksit­täiselle kansalaisen suurem­pi rahankäyt­tö muuhun kulut­tamiseen. Maat­alous­tu­ki on näin tulon­si­ir­to elinkei­noelämän muille sektoreille.

    Maat­alous­tu­ki mah­dol­lis­taa esim. uuden kän­nykän ostamisen jokaisen mallin, muodin tai vaatek­er­ran vai­h­tu­misen yhteydessä. 

    Nyt joku tylyt­tää, että mehän ne verot mak­samme. Ette te mak­sa vero­ja. Hyvä­tu­loiset mak­sa­vat veromme.

  83. Pyy­dän anteek­si kaik­il­ta blo­gin luk­i­joil­ta, että en osan­nut hillitä itseäni. Ei tule toistumaan.

  84. Kyl­läpä taa Ilpo Per­naal­ta tuli kuor­malli­nen sitä ihteään. 

    On se maat­alous­tu­ki hieno asia, kun sen ansios­ta ihmisil­lä on varaa kännyköihin!

  85. Olisi kyl­lä kiin­nos­tavaa jos joku tek­isi arvion siitä, kuin­ka suuren osan kansalais­ten mak­samas­ta tulovero­ker­tymästä vihrei­den äänestäjät tuo­vat. Oma veikkauk­seni 1–2 pros­ent­tia. Itsekin tähän vaa­ti­mat­tomaan aikaansaan­nok­seen osal­lis­tu­vana asia mietityttää.

  86. Sylt­ty on päässyt sylt­tyte­htaan jäljille ja talouselämän perus­teet alka­vat hil­jalleen hahmottua. 

    Joillekin on suuri järky­tys kun he huo­maa­vat, että heitä on vedätet­ty vuosikymmenet. Maat­alous­tukia ja maat­alouden har­joit­ta­jia on syyl­lis­tet­ty poli­it­tisen dok­tri­inin mukaan mil­loin mis­täkin syys­tä. Totu­us ei olekaan mustavalkoinen.

    Art­turin totea­mus muis­tut­taa pikku­las­ten leikke­jä kun ei halu­ta kuun­nel­la toisen puhet­ta. Kädet korville ja solkote­taan omaa puhet­ta , niin ettei toisen ääni kuulu.

    Uno­hdin , että pal­staa lue­taan insinöörilogi­ikalla. Tämä lause pitää käsit­tää yleisel­lä tasol­la: “Ette te mak­sa vero­ja. Hyvä­tu­loiset mak­sa­vat veromme.”

    Enem­mistö kansas­ta naut­tii maat­alous­tukien sub­ven­tio­ta halvem­man ruuan muo­dos­sa, kos­ka hyvä­tu­loiset mak­sa­vat suh­teel­lis­es­ti enem­män veroja.

  87. Tuskin­pa venei­den talvisäi­ly­tys­tä tont­ti­maa­han tulee verrata!
    Kyseessä on kausikäyt­tö eri­lais­ten virk­istys­toim­into­jen kesken. Raken­netut alueet ovat eri asia.

    Kysymys 1) kuu­luuko venei­den talvisäi­ly­tys todel­la noiden muiden joukkoon? Eikö juuri kausikäyt­tömah­dol­lisu­us tee asian aivan toisek­si — siis tuon perit­tävän 6 euroa/neliö/talvi lisäksi?

    Kysymys 2) eikös tässä venei­den talvisäi­ly­tys’on­gel­mas­sa’ ole kysymys halut­to­muud­es­ta ratkaista sitä? Esimerkikkinä tuo alla linkit­tämäni Her­man­nin ranta-alue. Mitäs jos siel­lä olisi talvikaut­e­na veneitä ja kesäl­lä kar­avaanareille parkkialue, ja/tai kent­tä liikuntatarkoituksille? 

    Kaavas­sa tuos­sa on laa­ja VU ja VP alue, ja havain­to­jeni mukaan ei kovinkaan viihty­isää, eikä virk­istysar­vot ole kovin inten­si­ivisessä käytössä.

    Ansiokkaan pam­fletin huitaisu veneilyn suun­taan on todel­la epäonnistunut.

    http://ptp.hel.fi/hanke/windows/CreateMap.aspx?pixWidth=470&pixHeight=246&easting=51628&northing=21548&resolution=1&category=thm307618c9-b4c7-47d4-a799-fc8ab7e18e97,30,-1,-1,-1|thm65e047c9-72be-47e9-87da-b79bbdf69108,30,-1,-1,-1&theme=&stext=&copyright=Aineistot|Helsingin kaupun­ki

  88. Kun­tien raha on isän­nätön­tä rahaa. Kuo­pio hakee palvelu­jo­hta­jia aivan kum­mallisil­la tehtäväku­vauk­sil­la. Avain­te­htävi­in haetaan diakonei­ta ja samaan aikaan kaupun­ki talous on siinä kun­nos­sa, että henkilökun­taa lomautetaan. 

    Ilmoi­tus Kuo­pi­on sivuil­ta tässä:

    “Kuo­pio on siir­tymässä asi­akaslähtöiseen pros­es­si­jo­htamiseen ja hakee nyt luovia tule­vaisu­u­den johta­jia. Haet­tavak­si julistetaan

    KOLME PALVELUALUEJOHTAJAN VIRKAA

    Palvelu­alue­jo­hta­jien tehtäväkokon­aisu­udet ovat: 

    I palvelu­alue­jo­hta­ja johtaa arjes­sa selviy­tymisen tukemisen ja ter­vey­den huoltamisen palvelualueita 

    II palvelu­alue­jo­hta­ja johtaa hyv­in­voin­nin edis­tämisen sekä kasvun ja oppimisen tukemisen palvelualueita 

    III palvelu­alue­jo­hta­ja johtaa asuin- ja toim­intaym­päristön kehit­tämisen ja ylläpitämisen palvelualuetta. 

    Palvelu­alue­jo­hta­ja

    johtaa palvelu­aluet­taan ja toimii esit­telijänä alueen­sa toimielimissä
    yhteenso­vit­taa kaupun­gin strate­gisen kokon­aise­dun ja johta­mansa palvelu­alueen toimin­nan, talouden ja henkilöstövoimavarat edus­taa johta­mansa palvelu­alueen asi­akas­näkökul­maa arvioi palvelu­alueen­sa tulok­sia ja kehit­tää avain­te­htäviä yhdessä henkilöstön­sä kanssa.
    Palvelu­alue­jo­hta­jan kelpoisu­use­htoina ovat:

    virkaan sovel­tu­va ylem­pi korkeakoulututkinto
    koke­mus tulok­sel­lis­es­ta johtamisesta. 

    Arvostamme myös

    hyvää prosessi‑, talous- ja henkilöstöjohtamisosaamista
    hyvää kir­jal­lista ja suullista asioiden esit­tämis­taitoa yhteistyö‑, neu­vot­telu- ja vuorovaikutustaitoja
    kykyä johtaa ja viedä eteen­päin vaa­tivia muu­tospros­esse­ja virkakokon­aisu­u­teen liit­tyvien alo­jen tun­te­mus­ta englan­nin kie­len taitoa. 

    Palvelu­alue­jo­hta­jat muo­dosta­vat kaupung­in­jo­hta­jan ydinjohtoryhmän.

    Tehtäväko­htainen palk­ka on 7.500 euroa kuukaudessa.”

  89. KOLME PALVELUALUEJOHTAJAN VIRKAA

    Vaa­timuk­set: paskan­tärkeä naa­ma ja pas­seli puoluekirja.

    Tulos­vas­tuu: Jos jotain hyvää tapah­tuu, niin olit siitä vastuussa.

    Palk­ka: 7500e, kun ei kehat­tu viis­inu­meroista, tulee­han siitä suun­nilleen sata kiloa silti vuodessa, eikös vaan.

  90. Ei ole ihme, jos Kuo­pi­on talous on hun­ningol­la. Meil­lä tääl­lä Kou­volas­sa on iso virka­her­ra nimeltään strate­giapääl­likkö, joka osaa kir­joit­taa yhtä soopaa kuin Kuo­pi­on tapaus. Mis­tä näitä oikein tulee. Jostain yliopis­tos­ta, vai. Ei kai.

Vastaa käyttäjälle Anna-Liisa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.