Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.-2009

13 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.-2009”

1. Helikopteri­in tuskin kovin moni mah­tuu joten se on teho­ton ja saas­tut­ta­va menopeli. Kysymys herääkin mis­sä todel­lisu­udessa muiden puoluei­den edus­ta­jat elävät? Näin pul­li­aisen näkökul­mas­ta Kööpen­ham­i­nan kok­ous viit­taa vah­vasti siihen, että maail­mal­la on tajut­tu ettei täl­laisille har­vo­jen kulku­peleille ole sijaa tule­vaisu­udessa. Ainakaan ei ole kaupun­gin tehtävä tukea sel­l­aista, jos puheet ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ovat muu­takin kuin trendikästä kansankos­in­taa. Nopea laivay­hteys kor­vaa parhait­en puut­tuvan junay­htey­den. Teot ja puheet pitäisi koh­da­ta parem­min, jos suun­nitel­laan vuosikym­menten päähän.

   Toisek­seen siilo­jen säi­lyt­tämi­nen on taas yksi outo suo­jelukum­ma­jainen. Alueen his­to­ri­an voi kat­soa kir­joista, ei sinne tarvitse jät­tää mitään arkkite­htu­uris­es­ti arvo­ton­ta muis­tut­ta­maan. Samaa sar­jaa makkarat­alon ramp­pi­en puo­lus­tamiseen käytet­tyä viit­taus­ta amerikkalaiseen (autoilu)kulttuuriin, jos­ta Rev­ell idioot­ti­maiset ideansa haki. Muutenkin koko kaaval­u­on­nos ker­too mielestäni siitä, ettei suun­nit­teli­jat ole ymmärtäneet mitä tapah­tuu, kun väkeä lap­paa sisään, mut­ta kaavoite­taan mata­laa. Tila lop­puu, kuten kaikkial­la muual­la on jo käynyt, jos vier­essä ei ole ollut Espoon ja Van­taan kaltaista varaventtiiliä. 

   Mik­si Hernari­in kaavoite­taan jotain uut­ta Eiran huvi­la-aluet­ta, kun tarve olisi kohtu­uhin­taisille max. 60 neliön asun­noille? Olen sen ver­ran nuori, että pystyn sanomaan, ettei unel­ma omakoti­talosta ja use­asta jälkeläis­es­tä lop­pu­jen lopuk­si kiin­nos­ta hil­jaista mas­saa toisin kuin päät­täjiä, joille kak­sio ker­rostalos­sa näyt­tää ole­van vain pakolli­nen väli­etap­pi. Tuol­lainen 50–60 neliötä mer­inäköalal­la taas kel­paisi mon­elle viimeisek­sikin asun­nok­si. Koiri­akin kun on alet­tu jalosta­maan taskukokoisia ja se 1,5 las­ta mah­tu­isi kas­va­maan tuol­laises­sa ilman ahtaan tilan tuot­tamia epä­muo­dos­tu­mia. Tun­tuu, että päät­täjil­lä on mukavu­u­den­halu men­nyt kohtu­ullisu­u­den edelle vai onko haja-alueil­la omil­la tiluk­sil­laan asu­vat päät­tämässä mitä Helsin­gin kan­takaupun­ki ja kaupunki­laiset tarvit­se­vat? Löysin netin kätköistä Vihrei­den ehdo­tuk­sen Her­ne­saares­ta Helsin­gin Man­hat­tan­i­na, näköjään ei saanut sit­ten tulta?

   Talouden näkökul­mas­ta keskus­ta on jo pelot­ta­van hil­jainen arki-iltoina ja kivi­jalka­kaup­po­ja on alka­nut katoa­maan. Tuonne ja myös esimerkik­si Kalasa­ta­maan pitäisi suun­nitel­la mod­erne­ja asuin­torne­ja, joista olisi mer­inäköala, mut­ta kuitenkin niin ettei alue vaikut­taisi lähiöltä. Keskelle Espan kaltainen puis­tokatu ja tor­nit sen reunalle vieriv­iereen. Paljon asun­to­ja, mata­lam­mat hin­nat — näin kai sen pitäisi men­nä jos markki­na on yhtään ter­ve. Muuten käy niin, että kas­va­va väestömäärä pakot­taa kaavoit­ta­maan lisää suu­raluei­ta jo ennenkuin nämä uudet on saatu raken­net­tua. Itse ainakin uskon arvioitua suurem­paan väestönkasvuun.

   Vastaa

2. Kumpu­lan kam­pus on joukkoli­iken­teel­lis­es­ti raken­net­tu han­kalalle paikalle. Näp­pärältä tun­tu­isi vetää ratik­ka tun­neli­in kam­puk­sen ali ja pysäk­ki olisi kuten Ham­markul­lenis­sa, mut­ta tulisiko hiukkaski­ihdytin vas­taan vai olisiko liian kallis tai muuten han­kala ratkaisu.

   Vastaa

3. Hesarin jutun mukaan Osmo vas­tusti kopterikent­tää, perus­teena kopterei­den varoalueen takia pienenevä Her­ne­saaren raken­nus­mah­dol­lisu­us. Mielestäni ihan pätevä oerustelu, mut­ta mik­si se tässä blo­gis­sa on jätet­ty taka-alalle, ainakin itsel­leni blo­gin kir­joituk­sista syn­tyi vaikutel­ma että kent­tää vas­tuste­taan turhana jup­pi­maise­na leikkikent­tänä tai kun koh­ta tehtäisi­in joku tun­neli Tallinnaan jne. Olisiko selvem­mät peruste­lut muut­ta­neet lop­putu­losta, tiedä hän­tä, mut­ta sat­un­naiselle luk­i­jalle olisi peruste­lut tulleet ker­ral­la selville.

   Vastaa

   1. Yritin kyl­lä sanoa, että tuo varaus aiheut­taa kohtu­u­ton­ta hait­taa muulle maankäytölle, eikä keskelle ulap­paa penger­ret­ty kent­tä ole myöskään mikään kaunistus.

      Vastaa

4. Jus­si, Kumpu­las­sa on (kai?) kaavava­raus auto­tun­nelille sen mäen ali. Tun­neli liit­ty­isi maan alle Pasi­lan­väylään eli jatkuisi edelleen Koske­lantien ja Mäkelänkadun risteyk­seen sekä itään Koske­lantien ja Lah­den­väylän liit­tymään, kul­kee muis­taak­seni nimel­lä Her­man­nin tunneli.

   Suh­taudun tuo­hon auto­tun­nellin varauk­sel­lisen myön­teis­es­ti. Varauk­se­na ensin­näkin että kus­tan­nuk­set ei räjähdä käsi­in, ja toise­na se että tuo kanssa todel­la kor­vaa Kus­taa Vaasan kadun, eli siitä ote­taan kai­stat pois henkilöau­toil­ta. Nämä myös liit­tyy sil­lä tavoin toisi­in­sa, että vapau­tu­van maan gryn­daamisel­la voi (osit­tain) rahoit­taa tuon tunnelin.

   Ratikkaa ei kan­na­ta viedä tun­neli­in jos ei ole pakko, yksi syy on kus­tan­nuk­set, ja toinen se että yleen­sä tästä ei ole todel­lis­ten mat­ka-aiko­jen kannal­ta juuri hyö­tyä. Tässä tapauk­ses­sa kapuami­nen ylös Vallilan­laak­sos­ta tai Lah­den­tieltä kestää vähem­män kuin kapuami­nen ylös vielä syvem­mältä maanalais­es­ta asemalta.

   Ylipään­sä alkaa pikkuhil­jaa tym­päistä se kisko­jen kanssa vatvom­i­nen. Kyse on vain parin kilo­metrin radas­ta, kym­meniä ker­to­ja kalli­impia autoväyliä tehdään sen kum­mem­min miet­timät­tä. Enkä ymmär­rä mik­si tähän pitää sotkea lin­jas­toa, siis malli­in Ara­bi­an­ran­taan tulee liikaa ratikoi­ta, vai­h­toe­hto­ja on vaik­ka kuin­ka, esimerkik­si ysi voisi jatkaa Pasi­las­ta Vallilan­laak­son kaut­ta Koske­laan, tai kasi kään­tyä Pasi­laan, jne. Lin­jas­to menee joka tapauk­ses­sa uusik­si laa­jen­nusten myötä, ei nyky­istä kan­na­ta tuijoittaa.

   Vastaa

5. Hyvä Osmo! Hyvä kan­nan­ot­to, hyvä päätös, hyvä dialo­gi intres­siryh­mien ja luot­ta­mus­mi­esten välillä.

   Vastaa

6. Tarken­nus vielä: Her­ne­saaren osalyleiskaa­va siis.

   Vastaa

7. Var­maankin tuon Her­ne­saaren kaavoit­ta­mat­ta jääneen raken­nu­soikeu­den hin­ta sisäl­lytetään sit­ten aikanaan lentolip­pun hin­taan, jos helikopterikent­tä joskus ote­taan käyt­töön ? Samoin kuin ken­tän ja kan­naksen rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ? Ja kenenkähän niil­lä hin­noil­la olete­taan vielä lentävän ?
   Kan­nat­taisi uno­htaa koko juttu.

   Vastaa

8. Kyl­lähän se helikopterikent­tä ja kan­nas on raken­net­ta­va, sin­nehän saa HKR:n varikon ja saunati­lat ainakin, vaikkei helikopter­ili­iken­net­tä olisikaan:)

   Vastaa

9. Tuotanoin, mitä vikaa on helikopterikentässä?

   Jos sem­moinen joskus raken­nte­taan, sitä toden­näköis­es­ti myös tarvi­taan. Esim. meripelas­tuk­seen tms.

   Kun samaan aikaan pide­tään Malmin lento­kent­tää, joka on pelkästään huvi­len­toon tarkoitet­tu, pois asuin­rak­en­tamisen piiristä, ja puuhataan raitei­ta Por­vooseen perustele­maan Helsin­gin käsit­tämätön­tä laa­jen­tu­mis­su­un­nitel­maa itään väestön sym­me­tri­an nimissä.

   Todel­la epälo­ogisia päätök­siä kaik­ki tyyni.

   Vastaa

10. Tuotanoin, mitä vikaa on helikopterikentässä? 

    Ei kai siinä muu­ta vikaa kuin hin­ta. Maan­täyt­tö ei ole ilmaista, mut­ta etenkin rak­en­ta­mat­ta jääneet asun­not tule­vat kalliiksi.

    Tai no, on muitakin ongelmia, näköaloista ja pur­je­hdus­mah­dol­lisuuk­sista valite­taan, mut­ta ne ovat pien­tä tuon hin­nan rin­nal­la. Ja peri­aat­teessa niillekin voi laskea hin­nan (käytän­nössä ei oikein).

    Jos kent­tää joskus tarvi­taan niin paljon, että kus­tan­nuk­set ollaan valmi­ita mak­samaan, sem­moinen voidaan rak­en­taa sit­ten. Sen rak­en­t­a­mi­nen etukä­teen veron­mak­sajien piikki­in ei kuu­losta järkevältä. Tarpeen iskiessä se myös luul­tavasti raken­net­taisi­in johonkin halvem­paan paikkaan, esimerkik­si Län­siväylän varteen

    Vastaa

11. Tun­tuu siltä, että Helsingis­sä on aivan liikaa kaavoitet­tavaa tont­ti­maa­ta käytössä. Kaik­ki uudet kaa­vat ovat kovin mata­laa ja teho­ton­ta (Kes­ki-Pasi­laan on piir­ret­ty torne­ja, mut­ta jos Kes­ki-Pasi­laa tarkastelee kokon­aisuute­na, tehokku­us on hyvin alhainen sit­tenkin). Kuvitel­la­pa tilanne, että olisi kaavoitet­tu niin paljon ker­roksia ja neliöitä, että raken­nut­ta­jan ei tarvit­sisikaan toteut­taa niitä kaikkia ja vielä kek­siä vip­paskon­ste­ja rak­en­taak­seen lisäneliöitä, joi­ta ei jonkin poikkeuk­sen nojal­la las­ke­ta mukaan…

    Vastaa

12. “Tun­tuu siltä, että Helsingis­sä on aivan liikaa kaavoitet­tavaa tont­ti­maa­ta käytössä…”

    Eikä pelkästään tun­nu, vaan näkyy myös. 😀 Ammat­ti­lais­ten mielestä Kehä I:n sisään sopii miljoona ihmistä lisää ilman suurem­pia paineita.

    Samana­iakises­ti kaupun­ki keinot­telee maal­la ja estää tehokkaan, ihmis­ten tarpeet huomioon otta­van sekä kaupunki­maisen rak­en­tamisen. Minus­ta ain­oa toimen­pide, jol­la hin­nat saadaan kuri­in, on kaavoitus­mo­nop­o­lin mur­t­a­mi­nen taval­la tai toisella.

    Muu­ta­ma vai­h­toe­hto on:
    — omis­ta­jalle kaavoituslupa,
    — kun­tien maan­omis­tamisen kieltämi­nen tai
    — kaavoituk­sen siirtämi­nen lääneille (Allut ja Ellut jne. 😀 ).

    Minus­ta jonkin­laista ohja­su­ta tarvi­taan. Oma kan­tani on, että kun­tien on tule­vaisu­udessakin voita­va tehdä yleiskaa­vatyyp­pistä suun­nit­telua ja alue­hallintovi­ra­nomaisen on tehtävä laa­jem­paa suun­nit­telua lähin­nä liiken­teeseen liit­tyen. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa kun­tien maan­omis­tuk­sen rajoittamista.

    Pääkaupunkiseudun osalta alue­hallintovi­ra­nomais­ratkaisua ei tehty vieläkään muus­ta maas­ta poiketen. Useis­sa mais­sa pääkaupun­gin eri­ty­isongel­mat ja ‑tarpeet on tun­nustet­tu. Seudun kaupun­git muo­dosta­vat usein oman alueen­sa. Tämä mah­dol­lis­taisi samal­la kun­takoon järkevöit­tämisen ja nyky­is­ten mam­mut­tien jakamisen tehokkaam­mik­si yksiköiksi.

    Vastaa