Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.-2009

10.12.2009 · Aihe: _ 

Maanalainen osayleiskaava

Pöydälle

Hernesaaren osayleiskaavaluonnos

Esitin palautusta niin, että helikopterikenttä poistetaan kaavasta kokonaan. Hävisimme äänestyksen 7-2 (vihreät – muut). Tämän jälkeen hyväksyimme yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksesta jatkosuunnitteluohjeet, jotka kuuluivat seuraavasti :

– Kasvavalle risteilyalusliikenteelle osoitettava lisäkapasiteetti siirretään länteen mahdollisimman lähelle olemassa olevia laituripaikkoja niin, että lisälaiturin toteuttaminen ei ole sidoksissa helikopterikentän toteuttamiseen. Nämä jätetään asemakaavoilla erikseen ratkaistaviksi.

– Edellä olevasta johtuen venesataman ulostuloväylä suuntautuisi lähtökohtaisesti etelä-itäsuuntaan.

– Kilpapurjehdukselle ja veneilylle taataan alueella mahdollisimman hyvät olosuhteet myös jatkossa.

– Alueen pohjoisosassa selvitetään mahdollisuudet toteuttaa kaavaluonnosta korkeampaakin rakentamista.

– Siilojen säilyttämiseksi alueella niiden monipuolinen uusiokäyttö tulee olla mahdollista ja siksi suojelutarvetta on syytä arvioida uudelleen.

Tämä päätös on ihan hyvä. Miten se eroaa omasta palautusehdotuksestani? Helikopterikenttään vain varaudutaan, mutta ei ole varmaa, eikä edes todennäköistä, että sitä koskaan rakennetaan. Tämä ei ole kovin merkittävää, sillä en voi oikein uskoa, että kenttää koskaan rakennetaan. Tämä varautuminen ei ole mitenkään ilmaista. Sen vuoksi menetetään huomattavasti asuinrakennusoikeutta, koska asuntoja ei voi rakentaa potentiaaliselle melualueelle. Siksi olisin halunnut poistaa sen osayleiskaavasta.

Kruununhaan arvokkaiden porrashuoneiden suojelu

Hyväksyttiin esityksen mukaan. Päätös ei ollut mitenkään helppo, koska se merkitsee tosiasiallista hissin rakentamiskieltoa.

Etelä-Haagan Isonnevantien asemakaava

Tiivistyskaava, joka tuo Etelä-Haagan asunnon tuhannelle asukkaalle.

Nopeusrajoitusten alentaminen

Esitys hyväksyttiin kahdella lisäyksellä.

1)      Yksimielisesti, että ennen vastaavien päätösten tekemistä muilla katuosuuksilla lautakunnalle tuodaan arvio rajoitusten tarkistamisen vaikutuksesta

2)      sekä äänin 5-4 (vihreät+sdp+vas – kok+rkp) Mari Holopaisen (vihr.) esitys, että lautakunta toivoo, että liikennesuunnitteluosasto aloittaisi selvitystyön myös muiden asuinalueita halkovien ja koulujen läheisyydessä olevien teiden nopeuksien alentamismahdollisuuksista.

Kumpulan joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ja poikittaisliikenteen tehostaminen

Pöydälle

Hissi ja silta mäen alla olevilta pysäkeiltä osoittautui hyväksi. Tehtiinköhän mäelle turhaan katulämmitys, jotta bussit pääsisivät mäkeä ylös talvellakin. Hissillä ja sillalla pääsisi alhaalta nopeammin ylös kuin bussin kanssa kiemurrellen.

Kaikki muut ehdotuksen mukaan.

 

 

 

Kommentit

13 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.-2009”

  1. Juhani Salovaara kirjoitti 10.12.2009 kello 23:58

    Helikopteriin tuskin kovin moni mahtuu joten se on tehoton ja saastuttava menopeli. Kysymys herääkin missä todellisuudessa muiden puolueiden edustajat elävät? Näin pulliaisen näkökulmasta Kööpenhaminan kokous viittaa vahvasti siihen, että maailmalla on tajuttu ettei tällaisille harvojen kulkupeleille ole sijaa tulevaisuudessa. Ainakaan ei ole kaupungin tehtävä tukea sellaista, jos puheet ilmastonmuutoksesta ovat muutakin kuin trendikästä kansankosintaa. Nopea laivayhteys korvaa parhaiten puuttuvan junayhteyden. Teot ja puheet pitäisi kohdata paremmin, jos suunnitellaan vuosikymmenten päähän.

    Toisekseen siilojen säilyttäminen on taas yksi outo suojelukummajainen. Alueen historian voi katsoa kirjoista, ei sinne tarvitse jättää mitään arkkitehtuurisesti arvotonta muistuttamaan. Samaa sarjaa makkaratalon ramppien puolustamiseen käytettyä viittausta amerikkalaiseen (autoilu)kulttuuriin, josta Revell idioottimaiset ideansa haki. Muutenkin koko kaavaluonnos kertoo mielestäni siitä, ettei suunnittelijat ole ymmärtäneet mitä tapahtuu, kun väkeä lappaa sisään, mutta kaavoitetaan matalaa. Tila loppuu, kuten kaikkialla muualla on jo käynyt, jos vieressä ei ole ollut Espoon ja Vantaan kaltaista varaventtiiliä.

    Miksi Hernariin kaavoitetaan jotain uutta Eiran huvila-aluetta, kun tarve olisi kohtuuhintaisille max. 60 neliön asunnoille? Olen sen verran nuori, että pystyn sanomaan, ettei unelma omakotitalosta ja useasta jälkeläisestä loppujen lopuksi kiinnosta hiljaista massaa toisin kuin päättäjiä, joille kaksio kerrostalossa näyttää olevan vain pakollinen välietappi. Tuollainen 50-60 neliötä merinäköalalla taas kelpaisi monelle viimeiseksikin asunnoksi. Koiriakin kun on alettu jalostamaan taskukokoisia ja se 1,5 lasta mahtuisi kasvamaan tuollaisessa ilman ahtaan tilan tuottamia epämuodostumia. Tuntuu, että päättäjillä on mukavuudenhalu mennyt kohtuullisuuden edelle vai onko haja-alueilla omilla tiluksillaan asuvat päättämässä mitä Helsingin kantakaupunki ja kaupunkilaiset tarvitsevat? Löysin netin kätköistä Vihreiden ehdotuksen Hernesaaresta Helsingin Manhattanina, näköjään ei saanut sitten tulta?

    Talouden näkökulmasta keskusta on jo pelottavan hiljainen arki-iltoina ja kivijalkakauppoja on alkanut katoamaan. Tuonne ja myös esimerkiksi Kalasatamaan pitäisi suunnitella moderneja asuintorneja, joista olisi merinäköala, mutta kuitenkin niin ettei alue vaikuttaisi lähiöltä. Keskelle Espan kaltainen puistokatu ja tornit sen reunalle vieriviereen. Paljon asuntoja, matalammat hinnat – näin kai sen pitäisi mennä jos markkina on yhtään terve. Muuten käy niin, että kasvava väestömäärä pakottaa kaavoittamaan lisää suuralueita jo ennenkuin nämä uudet on saatu rakennettua. Itse ainakin uskon arvioitua suurempaan väestönkasvuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jussi kirjoitti 11.12.2009 kello 1:51

    Kumpulan kampus on joukkoliikenteellisesti rakennettu hankalalle paikalle. Näppärältä tuntuisi vetää ratikka tunneliin kampuksen ali ja pysäkki olisi kuten Hammarkullenissa, mutta tulisiko hiukkaskiihdytin vastaan vai olisiko liian kallis tai muuten hankala ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Antti kirjoitti 11.12.2009 kello 9:29

    Hesarin jutun mukaan Osmo vastusti kopterikenttää, perusteena koptereiden varoalueen takia pienenevä Hernesaaren rakennusmahdollisuus. Mielestäni ihan pätevä oerustelu, mutta miksi se tässä blogissa on jätetty taka-alalle, ainakin itselleni blogin kirjoituksista syntyi vaikutelma että kenttää vastustetaan turhana juppimaisena leikkikenttänä tai kun kohta tehtäisiin joku tunneli Tallinnaan jne. Olisiko selvemmät perustelut muuttaneet lopputulosta, tiedä häntä, mutta satunnaiselle lukijalle olisi perustelut tulleet kerralla selville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2009 kello 9:38

    Yritin kyllä sanoa, että tuo varaus aiheuttaa kohtuutonta haittaa muulle maankäytölle, eikä keskelle ulappaa pengerretty kenttä ole myöskään mikään kaunistus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 11.12.2009 kello 9:35

    Jussi, Kumpulassa on (kai?) kaavavaraus autotunnelille sen mäen ali. Tunneli liittyisi maan alle Pasilanväylään eli jatkuisi edelleen Koskelantien ja Mäkelänkadun risteykseen sekä itään Koskelantien ja Lahdenväylän liittymään, kulkee muistaakseni nimellä Hermannin tunneli.

    Suhtaudun tuohon autotunnellin varauksellisen myönteisesti. Varauksena ensinnäkin että kustannukset ei räjähdä käsiin, ja toisena se että tuo kanssa todella korvaa Kustaa Vaasan kadun, eli siitä otetaan kaistat pois henkilöautoilta. Nämä myös liittyy sillä tavoin toisiinsa, että vapautuvan maan gryndaamisella voi (osittain) rahoittaa tuon tunnelin.

    Ratikkaa ei kannata viedä tunneliin jos ei ole pakko, yksi syy on kustannukset, ja toinen se että yleensä tästä ei ole todellisten matka-aikojen kannalta juuri hyötyä. Tässä tapauksessa kapuaminen ylös Vallilanlaaksosta tai Lahdentieltä kestää vähemmän kuin kapuaminen ylös vielä syvemmältä maanalaisesta asemalta.

    Ylipäänsä alkaa pikkuhiljaa tympäistä se kiskojen kanssa vatvominen. Kyse on vain parin kilometrin radasta, kymmeniä kertoja kalliimpia autoväyliä tehdään sen kummemmin miettimättä. Enkä ymmärrä miksi tähän pitää sotkea linjastoa, siis malliin Arabianrantaan tulee liikaa ratikoita, vaihtoehtoja on vaikka kuinka, esimerkiksi ysi voisi jatkaa Pasilasta Vallilanlaakson kautta Koskelaan, tai kasi kääntyä Pasilaan, jne. Linjasto menee joka tapauksessa uusiksi laajennusten myötä, ei nykyistä kannata tuijoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kim Weckström kirjoitti 11.12.2009 kello 10:26

    Hyvä Osmo! Hyvä kannanotto, hyvä päätös, hyvä dialogi intressiryhmien ja luottamusmiesten välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kim Weckström kirjoitti 11.12.2009 kello 10:27

    Tarkennus vielä: Hernesaaren osalyleiskaava siis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. hagis kirjoitti 11.12.2009 kello 12:09

    Varmaankin tuon Hernesaaren kaavoittamatta jääneen rakennusoikeuden hinta sisällytetään sitten aikanaan lentolippun hintaan, jos helikopterikenttä joskus otetaan käyttöön ? Samoin kuin kentän ja kannaksen rakentamiskustannukset ? Ja kenenkähän niillä hinnoilla oletetaan vielä lentävän ?
    Kannattaisi unohtaa koko juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ville kirjoitti 11.12.2009 kello 13:45

    Kyllähän se helikopterikenttä ja kannas on rakennettava, sinnehän saa HKR:n varikon ja saunatilat ainakin, vaikkei helikopteriliikennettä olisikaan:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Taustamies kirjoitti 13.12.2009 kello 16:27

    Tuotanoin, mitä vikaa on helikopterikentässä?

    Jos semmoinen joskus rakenntetaan, sitä todennäköisesti myös tarvitaan. Esim. meripelastukseen tms.

    Kun samaan aikaan pidetään Malmin lentokenttää, joka on pelkästään huvilentoon tarkoitettu, pois asuinrakentamisen piiristä, ja puuhataan raiteita Porvooseen perustelemaan Helsingin käsittämätöntä laajentumissuunnitelmaa itään väestön symmetrian nimissä.

    Todella epäloogisia päätöksiä kaikki tyyni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Otso Kivekäs kirjoitti 13.12.2009 kello 17:55

    Tuotanoin, mitä vikaa on helikopterikentässä?

    Ei kai siinä muuta vikaa kuin hinta. Maantäyttö ei ole ilmaista, mutta etenkin rakentamatta jääneet asunnot tulevat kalliiksi.

    Tai no, on muitakin ongelmia, näköaloista ja purjehdusmahdollisuuksista valitetaan, mutta ne ovat pientä tuon hinnan rinnalla. Ja periaatteessa niillekin voi laskea hinnan (käytännössä ei oikein).

    Jos kenttää joskus tarvitaan niin paljon, että kustannukset ollaan valmiita maksamaan, semmoinen voidaan rakentaa sitten. Sen rakentaminen etukäteen veronmaksajien piikkiin ei kuulosta järkevältä. Tarpeen iskiessä se myös luultavasti rakennettaisiin johonkin halvempaan paikkaan, esimerkiksi Länsiväylän varteen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ville kirjoitti 13.12.2009 kello 20:45

    Tuntuu siltä, että Helsingissä on aivan liikaa kaavoitettavaa tonttimaata käytössä. Kaikki uudet kaavat ovat kovin matalaa ja tehotonta (Keski-Pasilaan on piirretty torneja, mutta jos Keski-Pasilaa tarkastelee kokonaisuutena, tehokkuus on hyvin alhainen sittenkin). Kuvitellapa tilanne, että olisi kaavoitettu niin paljon kerroksia ja neliöitä, että rakennuttajan ei tarvitsisikaan toteuttaa niitä kaikkia ja vielä keksiä vippaskonsteja rakentaakseen lisäneliöitä, joita ei jonkin poikkeuksen nojalla lasketa mukaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 13.12.2009 kello 23:13

    “Tuntuu siltä, että Helsingissä on aivan liikaa kaavoitettavaa tonttimaata käytössä…”

    Eikä pelkästään tunnu, vaan näkyy myös. 😀 Ammattilaisten mielestä Kehä I:n sisään sopii miljoona ihmistä lisää ilman suurempia paineita.

    Samanaiakisesti kaupunki keinottelee maalla ja estää tehokkaan, ihmisten tarpeet huomioon ottavan sekä kaupunkimaisen rakentamisen. Minusta ainoa toimenpide, jolla hinnat saadaan kuriin, on kaavoitusmonopolin murtaminen tavalla tai toisella.

    Muutama vaihtoehto on:
    – omistajalle kaavoituslupa,
    – kuntien maanomistamisen kieltäminen tai
    – kaavoituksen siirtäminen lääneille (Allut ja Ellut jne. 😀 ).

    Minusta jonkinlaista ohjasuta tarvitaan. Oma kantani on, että kuntien on tulevaisuudessakin voitava tehdä yleiskaavatyyppistä suunnittelua ja aluehallintoviranomaisen on tehtävä laajempaa suunnittelua lähinnä liikenteeseen liittyen. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntien maanomistuksen rajoittamista.

    Pääkaupunkiseudun osalta aluehallintoviranomaisratkaisua ei tehty vieläkään muusta maasta poiketen. Useissa maissa pääkaupungin erityisongelmat ja -tarpeet on tunnustettu. Seudun kaupungit muodostavat usein oman alueensa. Tämä mahdollistaisi samalla kuntakoon järkevöittämisen ja nykyisten mammuttien jakamisen tehokkaammiksi yksiköiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus