Valitettavasti vasemmisto on niin heikko ja Vihreät niin pihalla, etten näe tätä tällä hetkellä realistisena poliittisena suuntauksena.
Mutta katsotaan mitä Siperia nykyisessä lamassa opettaa…

Suosittele: 0

Oletus, että jos kaupan kassa tekisi työtään ilmaiseksi, kauppias pystyisi myymään tuotteensa ilmaiseksi, sotii ainakin minun maalaisjärkeäni vastaan.

Minä en väitäkkään, että jos palkat menee puoleen, että tuotteiden hinnat menee puoleen. (Tai jos palkkasumma menee nollaan, että tuotteiden hinnat menevät nollaan.) Minä väitän, että tuotteiden hinnat alenevat tuon palkkasumman vähenemisen verran. (np/2)

Eli siis jos palkkasumma alenee np/2, niin tuotteiden hinnat ovat nh-np/2, ei suinkaan 0.75nh. Eli raha ei katoa mihinkään, eli kokonaiskysyntä pysyy samana. (Muutenkin tämä kokonaiskysyntä on omituinen aihe tässä yhteydessä, koska se on keskuspankin kontrollissa. Sitä ei päätetä markkinoilla.)

Nytkö työn tuottavuus onkin jotakin muuta kuin mitä siitä maksetaan?

Ei. Kaupan tuotantorakenne muuttuu (vähemmän pääomaa, enemmän työtä -> työn (marginaali)tuottavuus pienenee) ja työntekijät eivät ole samoja.

Mitä mieltä oot tuosta sektorin sisäisestä tarkastelusta, jos työn tarjontaa rajoitetaan samalla tavalla?

Suosittele: 0

Jos palkkasumma menee puoleen, niin sittenhän ne hyödykkeet varmaankin halpenevat juuri sen palkkasumman verran (np/2), ei 0,25*h (jonka ilmeisesti vedit hatusta?).

Oletus, että jos kaupan kassa tekisi työtään ilmaiseksi, kauppias pystyisi myymään tuotteensa ilmaiseksi, sotii ainakin minun maalaisjärkeäni vastaan. Hintataso ei koostu vain palkkakuluista, vaan myös pääomakuluista, jotka eivät muutu mihinkään palkkatason muuttuessa.

Siis kyllä, jos kauppias pystyy pienentämään palkkakulujaan 100 euroa, muu yhteiskunta pystyy käyttämään 100 euroa muualle. Samaan aikaan yhteiskunnan palkkasumma on pienentynyt 100 eurolla. Tuosta pienemmästä palkkasummasta pitää maksaa kuitenkin kiinteät pääomakulut lähes joka sektorilla, joten työn kysyntä ei tuossa ainakaan voi kasvaa.

Tuskin se saman kassan tuottavuus mitenkään muuttuu…

Nytkö työn tuottavuus onkin jotakin muuta kuin mitä siitä maksetaan?

Suosittele: 0

Mun mielestä toi sun erimerkki menee metsään tässä:

Meillä on silti pieni ongelma. kaupan hintataso h ei kiinteiden (pääoma)kustannusten vuoksi pudonnut puoleen, vaan vain 25% arvoon 0,75h.

Jos palkkasumma menee puoleen, niin sittenhän ne hyödykkeet varmaankin halpenevat juuri sen palkkasumman verran (np/2), ei 0,25*h (jonka ilmeisesti vedit hatusta?).

että lasketaan kaikkien muiden tuottavuutta, en oikein keksi miten siitä seuraisi mitään hyvää.

En oikein ymmärrä tätä. Jos kassan tuottavuus laskee, niin sehän johtuu sitten siitä, että pääomaa käytetään vähemmän (sen tuottavuus nousee) tai sitten kassalle valikoituu eri työntekijät kuin ennen. Tuskin se saman kassan tuottavuus mitenkään muuttuu…

Minusta ei kannata ajatella noita sektoreita erillisinä: esim. kaupat haluaisivat varmasti palkata ostoskassin pakkaajia ja kantajia, jos kustannus olisi vaikka 20% pienempi. Noh, jos ihmisillä ei ole mitään muita sektoreita mistä valita, niin varmaan kaupatkaan eivät haluaisi palkata kaikkia tulijoita, mutta koska tämä 20% palkan lasku avaisi hirvittävän määrän työpaikkoja myös muilla sektoreilla kokonaisuutena väitän, että työpaikkoja syntyisi enemmän kuin niille löytyisi halukkaita työntekijöitä.

Tai jos haluat välttämättä käyttää yhtä sektoria, niin sitten sinun pitäisi pystyä rajoittamaan sitä työn tarjontaa samassa suhteessa. (Esim. jos vaikka kauppakassien pakkaus ja kantaminen on tällä hetkellä 0,0001% osa kansantaloudesta, niin ajattelisit sitten, että jos minimipalkkaa lasketaan 20%, niin tulisiko kassien pakkaukseen enemmän työpaikkoja kuin 0,0001% minimipalkan aiheuttaman työvoiman tarjonnan lisäyksestä.

Suosittele: 0

Kokonaiskysyntä pysyy vakiona, jos keskuspankki ei puutu tapahtumien kulkuun. Joillakin työntekijöillä on vähemmän rahaa, joillakin uusilla työntekijöillä on enemmän rahaa kuin ennen. Joillakin kapitalisteilla on enemmän rahaa, joillakin vähemmän. Kokonaisuutena rahaa ei ole hävinnyt mihinkään.

Pelkään, että minulla alkaa olla vähissä uudet asiat mitä aiheesta osaan sanoa (ainakin ennen kuin olen nämä työhypoteesini ajatellut loppuun asti), mutta kokeillaan vielä yhdenlaisella laskelmalla.

Jo tutuksi käyneessä kaupassamme kävi nyt niin, että palkka putosi 75%, jäljelle jääneet kassat työskentelevät kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin, joten kauppiaan maksama palkkasumma p puolittuu arvoon p/2. Nyt kauppa toimii kilpailluilla markkinoilla, joten tuo siirtyy kokonaisuudessaan asiakkaiden hyödyksi, joten ihmiset voivat käyttää summan p/2 joko suurempaan määrään hernekeittopurkkeja, tai sitten kokonaan uusiin koiranulkoilutuspalveluihin. Tässä vaiheessa vaikuttaa nollasummapeliltä, tuo p/2 työllistää pois potkitut sitten jossain muualla, eikö? (Huomaa, että kassojen tuottavuus putosi juuri. Kassat eivät tuota enää yhtä paljon hyvinvointia kuin aiemmin. Siis mitattuna muina kuin kassapalveluina)

Meillä on silti pieni ongelma. kaupan hintataso h ei kiinteiden (pääoma)kustannusten vuoksi pudonnut puoleen, vaan vain 25% arvoon 0,75h.

Eli kun laajennetaan tämä koskemaan kaikkia n:ää sektoria:

Alussa meillä on kokonaispalkkasumma np, jolla saa hyödykkeitä määrän np/h. Edellisten tapahtumien jälkeen meillä on palkkasumma np/2 (oletetaan, että kaikki pois potkitut löytävät työpaikan joltakin uudelta sektorilta samalla palkalla. Jos jäävät työttömiksi, palkkasumma on np/4). Hyödykkeitä saadaan (np/2)/0,75h = 0.66np/h. Tai toisin sanottuna, jos palkkataso putoaa 50% ja hintataso 25%, kysyntä ei kyllä mitenkään pysy vakiona. Minä en yksinkertaisesti näe mistä se kysyntä tulisi joka tämän kääntäisi toisinpäin, jollei sektoreilta, jossa sektorin sisällä hinnan laskiessa työn kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin. Noita en siis ole keksinyt vielä yhtään, juurikin tuon pääomakustannusten aiheuttaman painolastin vuoksi. Ja kaikki esittämäsi uudet sektorit, määritelmällisesti ne ovat alhaisemman tuottavuuden töitä, joten jos ne saadaan tuottaviksi sillä, että lasketaan kaikkien muiden tuottavuutta, en oikein keksi miten siitä seuraisi mitään hyvää.

Suosittele: 0

http://econlog.econlib.org/archives/2009/12/correcting_my_f.html

Suosittele: 0

Ja tästä seuraa, että kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta, tarkalleen ottaen miten?

Ei siitä toki seuraa yhtään mitään. Esitin sen vaan siksi, että mielestäni aliarvioit kysynnän kasvun, koska otit huomioon pelkän tulovaikutuksen. Voisi ajatella, että jos olet vakuuttunut perusteluistani siitä miksi kysyntä kasvaa enemmän kuin pelkkä tulovaikutus selvittää se voisi myös muuttaa kantaasi siitä kumpi kasvaa nopeammin tarjonta vai kysyntä.

Toisaalta tätä asiaa voisi ehkä ajatella tältä kannalta: onko ihmisellä rajallinen määrä haluja joiden tyydyttämisestä kuluttaja on valmis maksmaan enemmän kuin ihmisen hengissä pysyminen maksaa?

Voiko ihminen olla tilassa, että hän on niin tyytyväinen, että hän ei haluaisi olla tyytyväisempi? Minä uskon, että ihmiset ovat tässä suhteessa kyltymättömiä, mutta en pysty kyllä perustelemaan tätä millään muulla kuin koko ihmiskunnan historialla.

Olen tässä nyt vähän aikaa odotellut, että luettelisit niitä sektoreita ja argumentteja missä tämä ei päde.

No mä luettelen ne kaikki sektorit, joita ei vielä ole olemassa, koska työ on liian kallista. Eli kaikki ne tyydyttämättömät halut mitä ihmisillä on, mutta joita heillä ei ole varaa tyydyttää, koska työ on niin kallista.

Sen lisäksi tähän voi varmaan laskea, siivouspalvelut, puistojen hoidon, lasten hoidon, musiikin yms. esittävän taiteen, ylipäänsä työvoimavaltaiset alat joiden tuote ei ole sen laatuinen, että kaikilla on siihen tällä hetkellä varaa ja sen rajahyöty laskisi erittäin nopeasti.

joten työn kysyntä voi _pienentyä_ palkkatason laskiessa

Kokonaiskysyntä pysyy vakiona, jos keskuspankki ei puutu tapahtumien kulkuun. Joillakin työntekijöillä on vähemmän rahaa, joillakin uusilla työntekijöillä on enemmän rahaa kuin ennen. Joillakin kapitalisteilla on enemmän rahaa, joillakin vähemmän. Kokonaisuutena rahaa ei ole hävinnyt mihinkään.

Kuinka todennäköisenä pidät, että tuon seurauksena 170 euron lenkkitossujen kysyntä euroopassa laskee yli 10 prosenttia?

Mä en nyt ehkä ymmärtänyt tätä kysymystä, mutta ei mulla kyllä oo hajuakaan vastauksesta, kun en oikein osaa arvioida

a) paljonko sitä palkkaa pitäisi nostaa että työntekijä haluaisi laskea työaikaa 10%,

b) miten lenkkarifirma reagoisi tähän (käyttämällä lisää pääomaa tuotantoon, jne.)

c) miten se vaikuttaisi muitten tuotteiden hintaan, että työn hinta muuttuisi radikaalisti filippiineillä (ja oletettavasti myös muissa samassa kehitysvaiheessa olevissa maissa)

d) miten lenkkarien hinta muodostuu, eli paljonko palkan muutos vaikuttaa lopputuotteen hintaan

e) enkä tiedä mikä lenkkareiden hintajousto

f) nouseeko kaikkien lenkkareiden hinta, vai pelkästään tämän yhden mallin.

(+ olisko realistisempaa puhua vaikka 50 euron lenkkitossuista, koska vaan Jay-Z:llä on varaa tollasiin sadan seittemänkympin Air Jordaneihin.)

Suosittele: 0

Esim. koiranulkoilutuspalveluissa suunnilleen koko kustannus muodostuu palkasta, niin siellä palkan laskeminen kyllä alentaa lopputuotteen hintaa samassa suhteessa.

Ja tästä seuraa, että kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta, tarkalleen ottaen miten?

Eli ei riitä, että lisäät siihen parturipalvelut, vaan pitää lisätä kaikki.

Minä olen käyttänyt yhtä sektoria kuvaamaan mitä tapahtuu melkein kaikilla sektoreilla. Melkein kaikilla sektoreilla käy samoin kuin kaupan kassoilla. Sinä lisäät kaikista sektoreista vain kysynnän kasvun, kun pitää lisätä myös tarjonnan kasvu. Ja kun melkein joka sektorilla työvoiman tarjonnan kasvu on nopeampaa kuin kysynnän kasvu, niin mistä ihmeestä se kysyntä tulee, joka kääntää aggregaatin kysynnän kasvun suuremmaksi? (Olen tässä nyt vähän aikaa odotellut, että luettelisit niitä sektoreita ja argumentteja missä tämä ei päde. Jollei niitä ala pikapuoliin tippua, joutunen julistamaan itseni tiukkaan pistevoittoon 1-0.)

En oikein ymmärrä tätä. Kai se nyt pitää paikkansa riippumatta siitä onko tarkastelu dynaamista vai staattista?

Ehkä huonoja sanavalintoja. Dynamiikalla tarkoitan lähinnä sitä, että palkkatason laskiessa ihmisillä ei välttämättä ole enää varaa ostaa niitä hernekeittopurkkeja yhtä paljon, joten työn kysyntä voi _pienentyä_ palkkatason laskiessa, vaikka ceteris paribus palkkatason laskiessa kysyntä nousee.

Laitetaan nyt loppuun vielä yksi esimerkki. Oletetaan, että lenkkariparin tekemisestä maksetaan filippiineillä sen tekijälle palkkaa n. 1 euro. Nostetaan palkkaa niin paljon, että, työntekijä haluaa lyhentää 12 tunnin työpäiväänsä (tai työuraansa) 10%:lla eli reilulla yhdellä tunnilla. Kuinka todennäköisenä pidät, että tuon seurauksena 170 euron lenkkitossujen kysyntä euroopassa laskee yli 10 prosenttia?

Suosittele: 0

No mikä tuossa nyt sitten on väärin?

Se, että työn hinta laskee kauttaaltaan ja siksi sitä kysytään enemmän. Eli ei riitä, että lisäät siihen parturipalvelut, vaan pitää lisätä kaikki. Eli kyse ei ole pelkästä tulovaikutuksesta, vaan myös siitä, että liikutaan kysyntäkäyrää pitkin. (Tulovaikutus siirtää kysyntäkäyrää…)

Ja tarkalleen ottaen kuka/koska on täällä väittänyt, että länsimaissa työn tarjontakäyrä olisi yleisesti nurinkurinen?

Ei kai kukaan. Ollaan siis samaa mieltä, että perusturvan heikentäminen lisää hyvinvointia?

kaupan kassan palkan laskun vaikutusta kaupan tuotteiden (ja parturi/koiranulkoilutuspalvelujen) kysyntään.

Jälleen kerran kyse ei ole siitä, että palkka laskee joillain tietyillä sektoreilla.

Työvoimavaltaisilla aloilla työvoiman kysynnän kasvu on tietysti voimakkaampaa kuin aloilla, jossa käytetään paljon pääomaa. Esim. koiranulkoilutuspalveluissa suunnilleen koko kustannus muodostuu palkasta, niin siellä palkan laskeminen kyllä alentaa lopputuotteen hintaa samassa suhteessa.

Sinä et ole vieläkään onnistunut kertomaan muuta kuin että staattisesti tarkasteltuna työn hinnan laskiessa työn kysyntä nousee.

En oikein ymmärrä tätä. Kai se nyt pitää paikkansa riippumatta siitä onko tarkastelu dynaamista vai staattista?

Suosittele: 0

Toimitusjohtajien palkoista: jos yrityksen omistus on hajautunut pieniksi sirpaleiksi, niin eihän yksittäisellä osakkeenomistajalla ole voimakkaita kannustimia perehtyä kaikkiin yritystä koskeviin asioihin. Ja jos huomaat jonkin olevan pielessä, myyt varmaankin kyseiset osakkeet pois ja sillä selvä. Jos taas et halua myydä, haluat ehkä olla hissuksiin yrityksen ongelmista.

Muutama vuosi sitten puhuttiin Fortumin johdon palkkioista. 500 miljoonaa. Yli 2 % yrityksen arvosta. Eikä edes mikään dynaaminen, innovatiivinen ala. Ei järkeä.

Suosittele: 0