Helsingin säästölista

5.12.2009 · Aihe: _ 

Maanantaina tuli julkisuuteen virkamiesten tekemä lista mahdollisesti lakkautettavista palvelupisteistä. Sen jälkeen sähköpostiin on tullut kiitettävästi palautetta kuntalaisilta. Kummallista, kun yksikään lehti ei ole onnistunut kirjoittamaan, mistä tässä listassa on kyse.

Helsingillä on luottamusmiehistä koostuva palveluverkkotyöryhmä, jonka tavoitteena on saada kymmenen miljoonaa euroa säästöä ”seinistä”, jotta ei jouduttaisi karsimaan toiminnasta. Tuon työryhmän  käyttöön on virkatyönä laadittu jokaiselta toimialalta lista mahdollisesti suljettavista tiloista. Jokaisen hallinnonalan piti tuottaa tähän listaan kiintiönsä mukainen määrä lakkautettavia tiloja, jotta palveluverkkotyöryhmällä on mistä valita. Nyt julkisuuteen tullut lista säästäisi paljon enemmän kuin kymmenen miljoonaa, eli sitä ei ole tarkoitustaan toteuttaa kokonaisuudessaan. Listassa on liikaa lakkautettavia kohteita, jotta työryhmällä olisi mistä valita.

Joidenkin palvelujen lakkauttaminen on aika-ajoin välttämätöntä, jotta uusia voitaisiin perustaa. Esimerkiksi kouluja on lakkautettava sieltä, missä ei enää ole oppilaita, jotta olisi varaa rakentaa kouluja lapsia pursuaville uusille asuinalueille.

Oma valtuustokeskusteluihin perustuva valistunut arvaukseni on, että esimerkiksi nyt esitetty lista lakkautettavista kirjastoista jää yhtä lukuun ottamatta toteutumatta.

Kirjastoverkkoon liittyy kyllä eräs periaatteellinen oikeudenmukaisuusongelma. Pidetään tärkeänä säilyttää lähikirjastot, jotta lapset pääsisivät kävellen kirjastoon. Periaate on kaunis, mutta se koskee vain niitä onnellisia kaupunginosia, joilla on oma kirjasto. Niiden kaupunginosien kannalta, joilla ei nyt ole omaa lähikirjastoa, olisi parempi, että lähikirjastot korvattaisiin harvemmalla kirjastoverkolla, joka sijaitsisi keskeisemmillä paikoilla.

Helsingin Sanomat käsitteli pääkirjoitussivullaan sitä, että Herttoniemen rannassa ei ole kirjastoa, mutta Roihuvuoressa ja vanhassa Herttoniemessä on, mutta paikoissa, joihin Herttoniemen rannasta ei helposti pääse.  Lehti ehdotti, että nuo kaksi kirjastoa lakkautettaisiin ja perustettaisiin uusi Herttoniemen metroasemalle, jolloin se olisi kaikkien helposti saavutettavissa. Ratkaisu olisi hyvä, mutta rahaa se ei säästäisi, vaikka kirjastojen lukumäärä pienenisikin yhdellä. Kun nykyiset kirjastot ovat niin huonoissa paikoissa, on niiden vuokra myös halpa. Herttoniemen metroasemalla vuokra olisi aivan toista luokkaa – juuri siksi, että se on kaikkien helposti saavutettavissa.

Aikuisten kannalta harvempi kirjastoverkko paremmilla paikoilla (Espoon ja Vantaan malli) olisi parempi kuin nykyinen lähikirjastojen suureen määrään perustuva malli, mutta nykyinen on lasten kannalta parempi – siis niiden lasten, joiden kaupunginosassa lähikirjasto on.  

Helsingin palveluverkko on muihin kuntiin verrattuna erittäin kallis. Lienee realismia, ettei kaupungilla ole siihen pitkään varaa; ei ainakaan, jos kuntaliitos Vantaan kanssa toteutuu. Siinä mielessä olisi toivottavaa, että palveluverkkotyöryhmä osaisi ja uskaltaisi tehdä hyvää työtä. Hyvällä työllä tarkoitan sitä, että osataan luopua aikansa eläneistä palveluista, mutta ei säästettäisi säästämisen ilosta silloin, kun se merkitsee todellista menetystä kuntalaisille.

Mielenkiintoinen palapeli on edessä, sillä moni koulu ilmoit6ti olevansa valmis luopumaan osasta rakennusta oppilasmäärän pienennyttyä. Silloin voisi ajatella, että näin talonpuolikkaisiin siirrettäisiin joitakin muita toimintoja – esimerkiksi se lähikirjasto – jolloin vapautuisi kokonainen kiinteistö muualta. Tuon virkamieslistan hölmöin piirre oli, että se oli puhdas lakkautuslista, kun pitäisi miettiä tilojen yhteiskäyttöä.

Jotain kaupunginosakohtaista kohtuuttakin pitää noudattaa. Esimerkiksi Tapulikaupungista ei voi viedä kaikkea.

Kommentit

50 Vastausta artikkeliin “Helsingin säästölista”

  1. K-Veikko kirjoitti 5.12.2009 kello 21:40

    lähikirjastot

    Toimiva julkinen liikenneverkko yhdistettynä älykorttimaksamiseen mahdollistaa helposti julkisten palvelujen ilmaiskäytön “etänä”.

    Esim liikenteen solmukohdassa sijaitsevan kirjaston sisällä on bussikortin leimauslaite, joka palauttaa bussimaksun takaisin kortille, jos vaihtoaikaa on vielä jäljellä. Sopivilla järjestelyillä tuo palautusleimaaminen on tehtävissä sellaiseksi että väärin käyttämiseen tuskin kukaan vaivautuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.12.2009 kello 23:19

    Jokseenkin kaikilla kirjastoa käyttävillä helsinkiläisillä on “kuukausikortti”. Matkalipun hinta ei ole se ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Esa kirjoitti 5.12.2009 kello 23:50

    Ei kaupunginosia voi aina kohdella tasapuolisesti. Väkisinkin käy niin, että jossain on jokin palvelu, mitä jossain muualla ei ole. Mutta ei tämän pitäisi olla ongelma, jos nämä asiat ovat ihmisten tiedossa, kun he tekevät päätöksiä omasta asuinpaikastaan. Järkevät ihmiset optimoivat omaa ajankäyttöään ja asettuvat asumaan sellaiseen paikkaan, jossa palvelut ovat heille riittävällä etäisyydellä. Jos jokin palvelu yhtäkkiä lakkautetaan, se on isompi ongelma. Tai jos uutta palvelua ei perusteta, vaikka on luvattu perustaa, niin sekin on ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. GranpaIgor kirjoitti 6.12.2009 kello 3:04

    “Jokseenkin kaikilla kirjastoa käyttävillä helsinkiläisillä on “kuukausikortti”.”

    Koululapsillakin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Anna-Liisa kirjoitti 6.12.2009 kello 8:13

    Osmo, väännä rautalankaa!

    Minulla on nyt 100 e. Saanko lisää rahaa, jos annan ystävättärelleni 50 e, jolla hän ostaa minulta ihanan puseron, jota hän on aina himoinnut?

    Entä säästänkö kovasti rahaa, jos en annakaan ystävättärelle 50 euroa ja annan puseron hänelle joululahjaksi?

    (Viittaan nyt tietysti siihen, että kaikki Helsingin virastot maksavat seinistään vuokraa Tilakeskukselle.)

    Älä ihmeessä sano, ettei matkalipun hinta ole ongelma! Meidän taloudessamme ei tällä hetkellä ole kellään aikaperusteista matkakorttia eikä edes rahaperusteista. Maksaisimme siis julkisilla matkustaessamme rahalla kertamaksun kahdelta hengeltä, edestakainen matka mihin tahansa 8 tai 10 e. Se estää huvimatkailun, ihan totta. Esimerkiksi Tuomaan markkinoilla Espalla emme tänä vuonna käy, koska emme halua maksaa siitä ilosta kymmentä euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.12.2009 kello 10:05

    Minun on kyllä vaikea ymmärtää, miksi kukaan maksaa kertamaksulla. Se haittaa myös kanssamatkustajia hidastamalla bussin/ratikan kulkua. Niinpä ratikoissa lopetetaan kertalippujen myynti kokonaan. Edelleen tariffiuudistuksessa on tarkoitus tehdä kertalipusta niin kallis, että ihmiset siirtyvät varmasti sujuvan liikenteen nimissä ennalta ostettuihin lippuihin. Ainakaan kertamaksu ei ole peruste palveluverkon suunnitteluun, koska järkeväkin maksutapa on olemassa.

    Ei tietenkään synny säästöä, jos kaupunki jättää oman tilansa tyhjilleen. Ei niin ole tarkoitus tehdä, vaan vuokrata ulos tai antaa tontti asuntorakentamiseen, jos päällä oleva rakennus on tullut elinkaarensa loppuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Leila kirjoitti 6.12.2009 kello 9:06

    Koulun ja kirjaston yhteinen tila on erinomainen ratkaisu. Kunnalle tulee todellista säästöä, mutta kuntalainen ei menetä palvelua. Kunpa tällaisiin ratkaisuihin vain päästäisiinkin: lapset ja nuoret löytäisivät entistä helpommin kirjastoon, eikä se olisi kaukana muiltakaan käyttäjiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. jouni lundqvist kirjoitti 6.12.2009 kello 10:23

    Kunnat ovat rahapulassaan ensimmäisenä vähentämässä palveluita. Onko Helsingissä mietitty byrokratian karsimista. Kun virkaherroille annetaan säästötehtäviä, sata varmaan he eivät näe säästötarpeita esikunnissaan vaan kentällä.

    Jokaisessa kunnassa pitäisi aika ajoin perata myös byrokratia läpi. Konsultin voimin tietysti, sillä eihän kukaan virkaherra näe itseään tarpeettomaksi lakkautaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kimmo kirjoitti 6.12.2009 kello 10:42

    Kertamaksu tarjoaa edes hieman yksityisyyttä. Jokainen rehellinen kansallinen ei välttämättä halua avata YTV:n kautta muille viranomaisille koko elämäänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Marko Jalonen kirjoitti 6.12.2009 kello 10:49

    Odotankin jännityksellä minkälaiseen ihmeelliseen käyttöön Pukinmäen kirjasto vuokrataan. Ehkä saamme siitä maan ensimmäisen kaljabaarin, joka sijaitsee kahden koulun välissä. Vai puretaanko puolikas rakennus?

    Toinen esimerkki lähialueelta: Malmin uimarannalla on ollut vuosia kanoottivuokraus, joka on työllistänyt muutaman nuoren. Kuntalaiset ovat saaneet muutamalla eurolla kokeilla melontaa Vantaanjoella. Tänä vuonna kiinteistövirasto korotti parakin ja mutaisen rantapenkan vuokraa niin paljon ettei liikuntavirastolla ollut toimintaan varaa. Seuraus: Ei kanoottivuokrausta, ei muutakaan toimintaa. Mutta syntyipähän säästöä!

    Kaupungin toiminta muistuttaa välillä tätä ekonomivitsiä:
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/6603004

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Marko Jalonen kirjoitti 6.12.2009 kello 10:52

    Ikävällä tavalla tulee sellainen olo, että listalle on valittu kohteita, joita ei ole tarkoituskaan lakkauttaa, mutta joista tiedetään nousevan kohu. Näin voidaan suurina hyväntekijöinä julistaa, että “Kirjastot on pelastettu!” ja että kansan ääntä on kuunneltu. Ja sitten vähin äänin lakkauttaa muut listalle päätyneet palvelut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Anna-Liisa kirjoitti 6.12.2009 kello 11:09

    Osmo kirjoitti, että hänen on vaikea ymmärtää miksi kukaan maksaa kuljettajalta ostetulla kertalipulla julkisilla tehtyjä matkoja.

    Totta on, että on parempi hankkia lippu ennen ajopeliin nousemista.

    Jos julkisilla tehtäviä matkoja tulee tarpeeksi harvoin, ei ehkä tiedä tarpeeksi toimiakseen fiksuimmin. Voi myös olla, että kännykkälippuja ei myydä juuri sille linjalle johon olisi menossa eikä R-kioskiakaan satu olemaan mukavan matkan päässä.

    HKL:n aikaperustaista matkalippua ei satunnaisesti matkustava voi tietenkään hankkia. Rahaperustaisessa matkalipussa on siinäkin käyttämättä jäämisen riski.

    Tarkoitin oikeastaan kysyä sitä, mitä järkeä ylipäätään on kaupungin maksattaa virastoillaan itselleen vuokraa. Vai onko se hoitovastiketta? Sen ymmärrän, että kaikkien virastojen ei kannata palkata omia laitosmiehiä lämpöpattereiden säätöön, mutta Tilakeskus puhuu vuokrasta. Täytynee lukea pdf-tiedosto, johon Tilakeskuksen sivulla on linkki.

    Kyllä minäkin sen tajuan, että jos myyn puseroni kolmannelle osapuolelle, jolle en anna sadasta eurostani latiakaan ja joka maksaa minulle 50 e, rikastun, jos se pusero on minulle joutilas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Antti K kirjoitti 6.12.2009 kello 11:20

    “Meidän taloudessamme ei tällä hetkellä ole kellään aikaperusteista matkakorttia eikä edes rahaperusteista.”

    No miksi ette hanki? Siksikö, että uuden kortin käyttöönotosta peritään huima 9 euron korttimaksu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Leena kirjoitti 6.12.2009 kello 11:32

    Silmääni pisti tuo Osmon väite, että jokseenkin kaikilla kirjastoa käyttävillä helsinkiläisillä on kuukausikortti. Itse taas olen ymmärtänyt tilanteen olevan vallan toinen.

    Esimerkiksi lukusalia käyttävät ahkerasti ne, joille ei tule lehtiä kotiin, he ovat usein työttömiä tai eläkeläisiä. En millään usko, että heillä on kuukausikortti kuten ei ole lapsillakaan tai valtaosalla nuorista, koska useimpien koulut ovat kuitenkin kävelyetäisyydellä.

    Omassa perheessäni ei kenelläkään ole kuukausikorttia, koska työmatkat tehdään joko kävellen(Espoossa asuvat) tai omalla autolla(Espoossa työssäkäyvät).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Anna-Liisa kirjoitti 6.12.2009 kello 12:22

    Tilakeskuksen pdf-esitteessä sanotaan:

    Kaupungin tilan vuokraan vaikuttavat yhtäältä pääomakustannukset ja toisaalta ylläpitokustannukset. Vuokra muodostuu siis pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta.

    Pääomavuokran osuus on suurin. Sillä on katettava korko, tontinvuokra ja tilaan tehtyjen investointien poistot. Ensimmäinen investointi tehdään, kun tila rakennetaan, ja seuraavan kerran investoidaan tilan peruskorjausvaiheessa. Pääomakustannuksiin sisältyvä korko tarkoittaa tuottoa, jonka tilan omistaja omistukselleen haluaa. […]Ylläpitovuokralla katetaan kiinteistön jokapäiväisestä hoidosta, ylläpidosta ja esim. energiakuluista aiheutuvat kustannukset.

    Hahaa, se oli niin kuin arvelin sen olevan. Kaupunki myöntää virastoille määrärahaa vuokranmaksua varten pannakseen rahansa tuottamaan, ei pelkästään tilojen kunnossapitoon. Toisin sanoen jos satasestani annan ystävälle 50 e, jonka ystävä antaa minulle takaisin, minun pitäisi tienata rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Teemu Kemppainen kirjoitti 6.12.2009 kello 12:28

    Tämä lapsiargumentti hieman haiskahtaa retoriselta jipolta. Itse uskoisin että lähikirjastoja tarvitsevat eniten eläkeikäiset, joiden on vaikea liikkua. Käsittääkseni myös maahanmuuttajille kirjastot ovat tärkeitä olohuoneita, kun ei työpaikkaa vielä ole eikä uskonto suosi baarielämää. Kirjastoasioinnin voi hoitaa aika pitkälti netissä, jossa voi valikoida ja varata haluamansa teokset ja noutaa ne jonakin sopivana ajankohtana isosta toimipisteestä. Kirjastoautoilla voisi korvata kalliita lähikirjastoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ville T kirjoitti 6.12.2009 kello 13:57

    Satunnaiselle matkailijalle/turistille lipun osto vasta liikennevälineessä on järkevää.
    Bremenissä ratikan sisällä pystyi maksamaan automaatissa rahalla ja kortilla kerta- ja päivä- jne. lippuja. Muutoinkin kaupungin joukkoliikenne oli erittäin positiivinen yllätys.

    Koska satunnaiselta käyttäjältä matkakortit unohtuvat, kannattaisi kategorisen ennakkosuunnittelun vaatimisen sijaan miettiä fiksuja maksutapoja.

    meidänkin perheemme kannalta joukkoliikenteen käyttö on selvästi autoilua kalliimpaa, mutta ajoittaisen nopeuden, mukavuuden ja maailmanparannusmeingin vuoksi joukkoliikenteellä on mahdollisuutensa. Kuukausilippua emme tarvitse, koska työmatkat tehdään fillarilla.

    Kirjastopalveluiden hienous on juuri tavoitettavuudessa – varsinkin kun Helmetin avulla valikoimat ovat kaikkialla hyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Sylvesteri kirjoitti 6.12.2009 kello 14:56

    Anna-Liisa
    Tottakai se kannattaa järjestää noin. Kun virastot eivät saa kaupungilta tiloja ilmaiseksi vaan ne joutuvat maksamaan niistä vuokraa, niin ne oikeasti harkitsevat paljonko seiniä tarvitaan. Jos tilat olisi ilmaisia, ei yhdelläkään virastolla olisi minkäänlaista mielenkiintoa optimoida tilankäyttöään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. spottu kirjoitti 6.12.2009 kello 15:27

    Pääomavuokran sisällyttäminen kustannuksiin on aina vähän hankalaa kun luvut halutaan saada vertailukelpoisiksi.

    Esimerkiksi uusi koulu näyttää paljon tehottomammalta kuin vanhassa hyväkuntoisessa kiinteistössä sijaitseva jos pääomavuokra on “todellista”, ts. esimerkiksi 30v tasapoistot, 3% pääomakorko.

    Vastaavasti hihasta vedetyt pääomakustannukset joilla yksikköjen välinen kustannusvertailu saadaan yhteismitalliseksi johtaa helposti epärealistiseen käsitykseen yksikön sulkemisella saatavien säästöjen suuruudesta.

    Jos hihavakioita on enemmän, esimerkiksi s.e. poistot joko kokonaan tai osin nollataan sillä hetkellä kun kiinteistö on siirretty tilakeskuksen taseeseen vaikeutuu vertailu entisestään.

    Noin karkeasti: kaikki kaupungin seinistä säästämisen kustannuslähtöinen vertailu muun kuin kaupungin “konsernitilinpäätöksen” luvuilla on kyseenalaista. Osittaisoptimoinnilla päädytään helposti talonpoikaisjärjen vastaisiin ratkaisuihin, esimerkiksi koulujen ei kannata luovuttaa ylimääräisiä tilojaan iltapäiväkerhotoimintaan koska se heikentää opetustoiminnan laskennallista tehokkuutta valitulla mittaristolla, vaan ylimääräiset tilat kannattaa yrittää keplotella ulos koulun laskennallisesta pinta-alasta. Näin kai nyt useat koulut haluaisivatkin tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Anna-Liisa kirjoitti 6.12.2009 kello 15:32

    Avartavaa seurustella täällä ihmisten kanssa, jotka hyytävästi tylyttävät niitä, joille viidelläkin eurolla on merkitystä.

    Hyvinvointivaltiota ajetaan alas, todellakin.

    Muistaakseni blogi-isäntäkin on joskus ollut sillä kannalla, että yhteiskunta, jossa slummien asukkaat on muurein ja turvamiehin häädettävä rikkaampien asuma-alueilta, ei ole yhtä miellyttävä kuin tasalaatuisempi yhteiskunta.

    Pitäisiköhän tähän taas panna Laitisen lista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. jouni lundqvist kirjoitti 6.12.2009 kello 16:02

    Kunnan palveluissa ylivoimaisesti eniten maksaa ihminen eli kunnan työntekijä. Jos kiinteistö on maksettu, niin sen kustannukset henkilöstöön verrattuna on yhden hyttysen ininää Lapin erämaassa.

    Kun puhutaan koulusäästöistä, niin kannattaa puhua seinien sijasta oikeista asioista eli opettajatarpeesta. Ja kun puhutaan opettajatarpeesta, katseet kohdistuvat luokkien eli ryhmien kokoon.

    Puheet on syytä siirtää seinistä ja lattioista oppilaisiin ja opettajiin eli arvokeskusteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 6.12.2009 kello 16:21

    Jalonen, minun suosikki: Kuinka ekonomisti pääsee pois autiolta saarelta? No, ensimmäiseksi oletetaan soutuvene…

    Säästö tilavuokrissa pitäisi periaatteessa laskea tulona vaihtoehtokäytöstä. Ja muutenkin palveluverkkoa pitäisi tarkastella kokonaisuutena, siis sisältäen yksityiset palvelut ja liikenneyhteydet. Esimerkiksi Pohjois-Helsingissä on muutamia huonosti kannattavia bussilinjoja, 75A nyt esimerkiksi, joidenka olemassaolen oikeutus on nimenomaan se että asukkaat pääsee kirjastoon, terveyskeskukseen, tms.

    Jos julkisia palveluita siirretään niin se vaikuttaa siis mm. paikalliseen liikenneverkkoon, ja toisaalta heikentää yksityisen palvelun edellytyksiä esimerkiksi Tapulikaupungista. Olen eri mieltä siitä että “Tapulikaupungista ei voi viedä kaikkea”, tämä on joko tai kysymys, jos Tapulikaupunki halutaan säilyttää jonkinlaisena paikalliskeskuksena, sinne tulee keskittää lisää palveluja, ja jos ei niin ne loputkin kannattaa siirtää. Helsingissä on aivan liikaa näitä keskuksia, kaikille ei yksinkertaisesti riitä “asiakkaita”, kun niitä kaikkia yritetään pitää hengissä niin seuraus on verkosto riutuvia ostareita. Ei semmoisessa koulu+päiväkoti+pienkauppa minikeskukessa ole mitään vikaa, kolkkoja niistä tulee siinä vaiheessa kun liike- ja julkista tilaa on yli tarpeen.

    Minkä takia KSV:lle ei tunnu olevan tähän mitään sanottavaa? Tässä on kysymys kaupunkirakenteesta, ei pelkästään palveluista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Fillariton kirjoitti 6.12.2009 kello 16:36

    Tälläkin palstalla on hehkutettu omistusasunnon hankkimisen ihanuutta. Eikö samalla tavalla julkishallinnon kannattaisi omistaa rakennuksensa per virasto ja maksaa vain ylläpidosta johtuvia kustannuksia?

    Tai pitäisikö esimerkiksi Osmon antaa omistusasuntonsa taloyhtiölle, joka vuokraisi sen takaisin hänelle sanotaan vaikka 7 %:n tuottotavoitetteella ja vuokra sisältäisi pääomavuokraosuuden ja ylläpitovuokran. Koska pidän Osmoa järkevänä miehenä, niin uskon että hän ei tekisi moista tyhmyyttä omistusasuntonsa kanssa. Mutta miksi kaupungin virastojen tulisi suostua samaan? Tai yleensä julkishallinnon?

    Senaattikiinteistöt otti esimerkiksi vastikkeetta Helsingin yliopiston rakennukset ja vuokrasi ne takaisin. Seuraus oli laitosten rahavaikeuksia ja tiloja jäi käyttämättä, koska niitä ei ollut varaa käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Touko Mettinen kirjoitti 6.12.2009 kello 18:00

    Tämä on monimutkainen juttu. Edellisistä puheenvuoroista erityisesti Spottu ja Tpyyluoman näkökulmat kannattaa pitää mielessä.

    Me Turussa menetimme juuri kaksi lähikirjastoa, koska kultturitoimi ei millään olisi päässyt sille asetettuun säästövelvoitteeseen ilman tätä karsintaa. Olen subjektiivisesti ollut kävelymatkan päässä olevan kirjastoverkon takana nimenomaan lasten (ja koulujen) takia: ei lapsiperheen arki ja vanhempien voimat riitä kyttäämään kaiken muun lisäksi kirjastoautojen vierailuja: lasten pitää päästä kirjastoon omin voimin. Siksi minulla on myös ristiriitainen suhtautuminen Turun uuteen pääkirjastoon: onhan se upea, mutta mm. sen takia sitten menetimme ne kaksi hyvää sivukirjastoa ja lisää on liipaisimella.

    Toisaalta koulukeskustelussa on mielestäni usein se sävy, että kaikki kolmentoista oppilaan koulutkin on säilytettävä, koska pieni on kaunista. Ensinnäkin, ei ole. Toiseksi – millä nämä pienten koulujen puolustajat perustelevat (oman lapsensa) pienen koulun turvallista ja yksilöllistä ilmapiiriä niille suurten koulujen vanhemmille, joiden lapset joutuvat sitten viettämään koulupäivänsä 29 luokkatoverin kanssa?

    Eli ymmärrän kyllä säästöjä, mutta (vaikka opettaja olenkin) alimitoitettuja kouluja en niin kovasti säälisi. En tiedä, mikä on yhdysluokkatilanne Helsingissä, mutta esim. Turussa niitä on vielä käsittämättömän paljon. Väitöstutkimuksisakin kehutaan kuinka hyviä tuloksia yhdysluokissa saavutetaan, mutta ei kai se sentään ole oikeasti toivottavaa?

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Riitta kirjoitti 6.12.2009 kello 22:57

    Olen Touko Mettisen kanssa samaa mieltä pikkukoulujen säälimisestä. Ainoa syy niiden säilyttämiseksi on se, ettei lasten koulumatkoista saisi tehdä liian pitkiä ja hankalia. Isoissa kaupungeissa sekään ei ole pätevä – paitsi jossain Teiskossa.

    Lapselle idyllinen pikkukoulu voi olla tosi ihana tai aivan kamala: jos eroat kovasti muusta porukasta etkä tule sen ainoan opettajankaan kanssa oikein toimeen, niin koulunkäynti on äkkiä helvettiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Herbert kirjoitti 6.12.2009 kello 23:22

    Fillariton,

    Vertauksesi omistusasunnon luovutuksesta taloyhtiölle on itse asiassa varsin hyvä, kovin moni suomalainen ei ymmärrä omistusasumisen oikeaa hintaa.

    Liian moni ajattelee, että omistusasuminen on halpaa, kun asumisesta tarvitsee maksaa vain hoitovastike eikä lainkaan vuokraa kenellekään.

    Todellisuudessa tilanne on kuitenkin toinen. Vuokra-asuja maksaa kyllä vuokran, mutta samalla hänelle jää sijoitettavaksi muuhun käyttöön se pääoma, joka asuntoon muuten sitoutuisi. Jos hän hankkii tälle kohtuullisen tuoton muulla sijoitustavalla, voi hän rahoittaa tuolla tuotolla hoitovastikkeen ja vuokran välisen erotuksen.

    Ilman verotuksen vaikutusta juuri vuokrien suuruus määräytyisi juuri tällä tavalla, vastaavan riskin sisältävän sijoituksen tuotolla.

    Tätä tuloslaskelmassa tai kassavirtalaskelmassa näkymätöntä kustannusta varten julkiselle sektorille on perustettu erillisiä yksiköitä kiinteistömassaa hallinnoimaan. Yritykset pystyvät toteuttamaan saman tarpeen kustannuspaikkalaskennalla kun he kohdistavat kiinteistöön liittyvät kustannukset (ml. pääomakustannus) oikein eri liiketoiminnalle. Tämä ohjaa johtoa optimoimaan pääoman eli tilojen käyttöä. Julkisella sektorilla tarvitaan erillinen organisaatio, jotta kustannus saadaan näkyväksi. Idea on kuitenkin sama, kohdistaa tiloista syntyvä kustannus sille toiminnalle, joka sitä käyttää.

    Jos Osmo siis antaisi oman omistusasuntonsa taloyhtiölle vuokrattavaksi, niin hän saisi tilalle ao. yhtiön osakkeita. Sen jälkeen hän voisi vapaasti valita, pitääkö hän varansa kiinni tuossa asuntoyhtiössä vai myykö hän sen ja sijoittaa rahansa jonnekin muualle saadakseen niille paremman tuoton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. spottu kirjoitti 7.12.2009 kello 0:36

    Teemu Kemppainen: “Tämä lapsiargumentti hieman haiskahtaa retoriselta jipolta.”

    Vahvasti eri mieltä sekä perheellisenä että suuren osan lapsuuttani kirjastossa notkuen viettäneenä.

    Mitä kirjastoihin tulee, mihin näitä monumentaalisia pääkirjastoja nykyään enää tarvitaan ? Asiakkaan kannalta kirjastojen välinen logistiikka ja http://www.helmet.fi toimivat loistavasti. Kirjaston pitää olla ihmisen kokoinen ja ensisijaisesti lapsen ja nuoren kannalta helposti saavutettavissa. Aikuisista varsin monelle Kirjasto 10 on sijainniltaan optimaalisin jos tarkoitus on vain hakea jotain internetitse tilattua.

    Esillä ollut ajatus siitä että Helsingin uusi pääkirjasto kytketään osaksi Töölönlahden pompöösiä monumentaalihanketta on suoraansanoen kauhistuttava, sekä periaatteellisessa mielessä että kustannuksiltaan. Massiivinen keskustakirjastoprojekti taitaa tosin tällä hetkellä olla jäissä, toivottavasti pysyvästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Fillariton kirjoitti 7.12.2009 kello 9:32

    Kerrotko Herbert vielä, miten tätä “läpinäkyvyyttä” hyödynnetään. Ja miksi julkishallinnolle on määrätty tuottotavotteita ja onko esimerkiksi Helsingin kaupungilla tai yliopistolla edes mahdollisuutta vuokrata muuta tilaa kuin mitä sillä on käytössä nyt eli sopivia tiloja etsitään kirjastoille, kouluille ja sosiaali&terveyssektorille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mikko Särelä kirjoitti 7.12.2009 kello 12:14

    Ville, Lontoossa asia on järjestetty siten, että matkakortista maksetaan 3 punnan pantti ja kahden matkan tekijä pääsee sillä jo halvemmalla. Samaa suosittelisin Helsinkiinkin.

    Järkevää olisi se, että haltijakohtaisia matkakortteja saisi kaikista R-kioskeista (ja muista vastaavista) esim. 3€ hintaan ja varmistetaan että lippujen hinnat ovat sellaisia, että tuo raha tulee parilla matkalla takaisin. Kaupunki säästää rahaa ja bussikuskien aikaa huomattavan paljon sillä, että kaikilla on matkakortti taskussaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Antti kirjoitti 7.12.2009 kello 12:51

    Kirjaston käyttö alkaa olla just tuota josain ylhäällä mainittu, http://www.helmet.fi kautta varaus, nouto ja palautus lähikirjastoon. Jos tuota haluaa edelleen kehittää, niin miksei kirjojen noutoa ja palautusta voisi järjestää asiamiespostityyliin lähikaupan tiskiltä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.12.2009 kello 13:28

    Kirjasto ei ole pelkkä lainaamo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Juha Makkonen kirjoitti 7.12.2009 kello 12:56

    Särelä: Kuopiossa matkakortista maksetaan 3 euroa ja niin ikään se on kuoletettu kahden matkan jälkeen. Lopuista matkoista -50%.

    (muuttujat 2,90 kertamatka, 40 matkan matkakortti 59 euroa tai 30 päivän matkakortti 56 euroa)

    Pks:lla korttialennus per matka ylittää 50%, mutta kaupungin suhteellinen subventio on myös aika tavalla suurempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Dizen kirjoitti 7.12.2009 kello 14:25

    Mikä on Osmo mielipiteesi Helsingin uudesta pääkirjastosta? Koetko sitä tarpeellisena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Mikko Särelä kirjoitti 7.12.2009 kello 15:11

    Juha, olennaista on nimenomaan se, että turisti joka tulee kaupunkiin ja käyttää julkista liikennettä pari kertaa, haluaa ja kykenee hankkimaan kortin lentokentältä. Tässä vaiheessa niitä aiheesta mussuttajia löytyy enää pari hassua ja niistä ei tarvitse välittää. Voidaan vaikka lopettaa busseissa ja ratikoissa kuljettajamyynti, koska voidaan olettaa se, että kaikilla on matkakortti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Anna-Liisa kirjoitti 7.12.2009 kello 16:02

    Keskusteluun muodostuu näköjään kirjastorönsy. Toisaalta kirjasto liittyy mitä suurimmassa määrin Helsingin säästöohjelmaan: lakkautettavaksi valittavissa toimipisteissä on kahdeksan kirjastoa.

    Kun ajattelee Helsingin Kirjasto 10:n valtavaa asiakasvirtaa (suurempi kuin missään isossa täyden palvelun kirjastossa), vaikkei Kympissä edes ole kirjoja kuin rajoitetusti tietyistä aiheista eikä hyvä musavalikoima ehkä sittenkään ole koko selitys, Antin aate noutopisteestä alkaa tuntua järkevältä.

    Kirjasto ei silti ole pelkkä lainaamo, todellakaan. Osan kirjaston muita tehtäviä voi hoitaa verkossa, jos osaa vähänkään hakea tietokannoista itse. Kirjasto voisi selvittää palvelutarpeensa; lonkalta heittäisin että pienissä lähikirjastoissa on tarvetta lasten ja vanhusten aineistolle ja miksei oheistoiminnallekin mutta ei niinkään tietopalvelulle, isoissa kirjastoissa sen sijaan suurin tarve on lainauksen lisäksi juuri tietopalvelulla. Tarvekartoitus olisi tarpeen, ja se tulisi antaa ulkopuolisen tehtäväksi eikä sen kanssa saisi surkeilla. Resursseja voisi jämäkämmin jakaa kun tarpeet olisivat selvillä eikä asian kanssa pitäisi surkeilla. Muutamassa isossa kirjastossa pitää panostaa kunnolla tietopalveluun sen sijaan että sitä häivytetään upoksiin muihin palveluihin. Hyvä tietopalvelu edellyttää tosi kovaa ammattitaitoa, sitä ei hoideta keikkatyöläisillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. vieras kirjoitti 7.12.2009 kello 19:29

    Näyttää ja kuulostaa siltä, ettei osalla ihmisiä ole tosiaankaan rahanpuutteesta käsitystä. En kiistä, etteikö ns. yhteistä rahaa osin virheellisesti sijoiteta, mutta niin tekevät päättäjätkin paljon suuremmassa mittakaavassa.
    Kirjastot ovat olleet koulutuksesta riippumattoman, vapaan tiedonhankinnan peruspilari.
    Jokaisen, joka minkä hyvänsä ikäisen ihmisen oikeuden kirjalliseen perinteeseen tuhoaa, olen valmis päätöksenteosta syrjäyttämään. Vielä on äänioikeus. Internet ei perinnettä vie pois, antaa lisää mahdollisuuksia.
    Mummot, vaarit ja lastenlapset barrikaadeille!
    Huonosti liikkuvana kirjasto itselleni lähellä on tärkeä. Oli jo lapsuudessa. Mutta tärkeämpää on palvelu ja edelleen uusien maailmojen löytö.
    Tiedon, tarinoiden, satujen puolesta. Ja sen sivistyksen, koulutuksen. Missä se vapaa yhteiskunta paremmin toteutuisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 7.12.2009 kello 21:39

    Mitä vähemmän kirjasto on lainaamo, sitä vähemmän kirjastolle on järkevää käyttää tilaneliöitä hyllymetreille. Näin se vain on, vaikka itseänikin miellyttää kirjastoissa nimen omaan kirjahyllyjen välien tunnelma ja arkistoestetiikka. Harvoin käyvien nostalgianhalu tai halu takertua johonkin mikä ennen oli logistisesti välttämätöntä ei kuitenkaan ole järkevä tilasuunnitteluperuste.

    Vaikea nähdä että “kirjastolla” olisi tulevaisuudessa järkevää roolia juuri minkäänlaisena kirjavarastona. Se mitä voidaan perustella jatkossakin tarvittavan, on ei-kaupallinen olohuone. Se lainanoutopiste, tietokoneita käyttöön, lehtiä luettavaksi, oleskelutilaa kahviloita mukaillen – mutta ilman ostopakkoa.

    Vapaasti varattava neuvotteluhuone järjestöille ja taloyhtiöille, äänieristetty tila musiikin kuunteluun. Ja kylkeen kiinni, mutta omalla sisäänkäynnillä nuorisotila.

    Lainastomateriaali mahdollisimman tehokkaaseen kiertoon ja vähän kiertäville edullinen keskusvarastotila. (vinkki: töölönlahdella ei ole edullista pitää varastoa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. vieras kirjoitti 8.12.2009 kello 4:24

    En voi olla tarttumatta täkyyn.
    Mihinkä ne neliöt sitten paremmin mielestäsi käytetään? Kirjoitit visiosi, oletko konsanaan sivukirjaston todellisuutta kohdannut. Ei se ole vain lainausta.
    Vaan turha aamuyötä myöten kinastella. Jos kirjoille ja niitä rakastaville toisenlainen miljöö löytyy, harkitaan. Ei kuitenkaan ihan vähällä. Siis HEVILLÄ.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Herbert kirjoitti 8.12.2009 kello 8:48

    Fillariton,

    Kulujen läpinäkyvyyttä tarvitaan siihen, että kaupunki voi aidosti miettiä, mihin rahoja käytetään. Jos kaupungin omistamat kiinteistöt ovat niitä käyttävälle budjettiyksikölle ilmaisia, niin miksi niistä säästäisi ja tehostaisi toimintaansa?

    Tuottotavoite sanaa en mielestäni itse ole tässä käyttänyt ja yleensäkin se on virheellinen. Oikeasti kysymys on vaihtoehtoisesta tuotosta. Eli tämä tuottotavoite määrittelee sen tuoton, jonka kaupunki uskoisi samasta pääomasta jossain muussa sijoitusmuodossa saavansa. Jotta siis investoinnin todellinen kustannus tulee esille, pitää investointia hyödyntävää toimintaa rasittaa tuolla manetetyllä tulolla.

    En tunne tarkasti kaupungin tai yliopiston sääntöjä (eli ovatko myös vuokrakiinteistöt samalla tavalla hallittuja), mutta jos asiaa tarkastelee kaupungin tasolla, niin varmasti paljon toimintoja on sijoitettu myös vuokrakiinteistöihin. Tekeekö sopimukset sitten kiinteistövirasto vai käyttäjävirasto itse, niin siitä minulla ei ole tietoa.

    Mutta en usko, että jatkossa enää rakennetaan uusia rakennuksia esim. kirjaston käyttöön, vaan uudet kirjastot sijoitetaan muiden toimintojen yhteyteen ja silloin myös tilat vuokrataan. Opetustoimessa ja terveydenhuollossa tilanne on varmasti toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Anna-Liisa kirjoitti 8.12.2009 kello 9:46

    Kommenteissa visioidaan tulevaisuuden kirjastoa.

    Opetusministeriön kulttuuriasiainneuvos pyysi tämän vuoden syksyllä muutamia tunnettuja kirjastoihmisiä kertomaan kirjastovisioistaan. Tätä varten lähetettiin jokaiselle joukko kysymyksiä, ja vastaukset julkaistiin marraskuussa: Näkemyksiä tulevaisuuden kirjastomaisemista.

    Kirjastotilojen luonteen muuttuminen kirjavarastosta kohtaamispaikaksi vaikuttaa todennäköiseltä. Sisältöjen saatavuuskynnys madaltuu olemattomiin, kun sisällöt saa jokainen kotiinsa. Kirjastoa toki tarvitaan verovaroilla toimivaksi levittäjäksi ja jakelijaksi aivan kuten nytkin; ei kaikkia sisältöjä ilmaiseksi tule saamaan, ja informaation vapaa saatavuus on yhteiskunnan demokratian kulmakivi.

    En malta olla käyttämättä hyväksi tarjoutuvaa tilaisuutta lobbata Postitaloa keskustakirjastoksi

    Kirjastossa tullaan valtavien kirjahyllytilojen sijaan tarvitsemaan verkossa työtään tekevälle ammattilaishenkilöstölle ja erilaisiin pienten asiakasryhmien toimintaan sopivia tiloja, jolloin suuri määrä pienehköjä työhuoneita on tarkoituksenmukaisempi ratkaisu kuin yksi hehtaarihalli. Kuten nimim. Melkein ajattelin tänään kirjoitti: “Harvoin käyvien nostalgianhalu tai halu takertua johonkin mikä ennen oli logistisesti välttämätöntä ei kuitenkaan ole järkevä tilasuunnitteluperuste.

    Postitalon korkea ala-aula on upea ja juhlava paraatipaikka, muut tilat passeleita uudenlaiseen kirjastotyöhön. Postitalon sijainnin lyömättömyyttä ei Töölönlahti-joukkuekaan kiellä. Ja mitkä huikeat näköalat Postitalon yläkerroksista on!

    Lyön murhemielin vetoa, että Töölönlahden uudisrakennuksesta tulee modernin standardin mukainen lasilaatikko.

    Postitalon omistaa Ilmarinen. Siitä vuokranmaksusta tulisi kyllä totinen menoerä kaupungille, ei pelkkää rahojen taskusta toiseen siirtelyä. Varmasti on keskusteltu siitä, miten paljon tulisi maksamaan talon ostaminen kaupungin omaksi (jonka jälkeen se “vuokranmaksu” olisikin höpöhöpöä) ja saneeraus kirjastoksi verrattuna uuden lasilaatikkomonumentin rakentamiseen (ja höpöhöpövuokranmaksuun sen seinistä). Muistaisiko joku arvioita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.12.2009 kello 10:44

    Ymmärtääkseni Postitalo on suojeltu niin tehokkaasti, ettei se kelpaa kuin 50-luvun toimistoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Juha Makkonen kirjoitti 8.12.2009 kello 9:54

    Mikko: Samaa mieltä. Kiitos yksityiskohtaisesta pohdiskelusta. Ajatusmalli soveltuu myös tänne Kuopioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. tpyyluoma kirjoitti 8.12.2009 kello 12:30

    Postitalon Postisali on suojeltu, muu rakennus käsittääkseni ei. Ei ne sisätilat missään alkuperäiasussa ole.

    Keskustakirjastolle hyvä uusiopaikka olisi Rautatieaseman itäsiippi, länsisiivestä tuli jo hyvä. Siellä on vielä sisäpihakin puistoon päin. VR voisi vastaavasti rakentaa uuden toimitalon Töölönlahdelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. tpyyluoma kirjoitti 8.12.2009 kello 12:30

    Siis Postisali eikä Postisalo…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Tuomas S. kirjoitti 9.12.2009 kello 0:28

    Sivuhuomautuksena näistä kirjastoista- Helsinki on varmasti ainoita eurooppalaisia (pää)kaupunkeja missä pääkirjasto on sijoitettu aivan huitsin skutsiin. Vuosisadan kulttuuriteko olisi siirtää pääkirjasto ihmisten ilmoille sieltä itä-pasilan loukosta. 10-kirjastoon tuli usein poikettua ihan vaan mielenjohteesta kun se siinä ytimessä on, mutta koskaan en muista spontaanisti menneeni lähijunalla pasilaan ja siitä 10 minuuttia kävellen että pääsisin kirjastoon. Mikä ihmeen järki sitä kirjastoa on siellä piilotella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. O. North kirjoitti 10.12.2009 kello 20:04

    Kaupunginjohtajan toimeksiannosta tehdyssä palveluverkon karsimisohjelmassa koillinen alue on suoraan lakkautusten tulilinjalla monien peruspalveluidensa osalta. Samaa ei voi sanoa esimerkiksi eteläisestä Helsingistä. Demokratia toteutuu epätasaisesti.

    Leikkauslistalle kuuluu ällistyttävän monta väestömäärältään kasvussa olevan koillisen suurpiirin lähipalvelua, mm. kouluja (esim. Nurkkatien ala-aste ja Puistolan ala-aste), kirjastoja (Puistolan kirjasto, Tapulikaupungin kirjasto) ja terveyspalveluja (Puistolan terveysasema). Eteläisen suurpiirin alueella ei juuri vastaaviin perustoimintoihin
    esityksessä kajota.

    Koillinen alue on syntyvyydellä sekä kaupungin sisäisellä ja ulkoisella muutolla mitattuna väestönkehitykseltään vahvan positiivinen. Esimerkiksi Puistolan-Heikinlaakson alueella on v. 2008 lukujen mukaan Helsingin suurimpia keskittymiä päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsia. Alueen palveluihin kohdistuu ensi vuosikymmenellä myös 2000 uuden asukkaan tuoma lisäpaine. Juuri tällaiseen alueeseen ollaan nyt rankasti puuttumassa ja ajamassa käytännössä alas esimerkiksi Nurkkatien monitoimitalon toimintaa. Talo täyttää ensi vuonna 25 vuotta.

    Onko kaupungin talouden johtotähtenä se, että julkiset rakennukset suunnitellaan 25 vuoden elinkaarta varten? Vastuullista taloudenpitoa ja kestävää kehitystäkö?

    Terveyspalvelujen esitetty alasajo Puistolassa asettuu mielenkiintoiseen valoon, kun muistetaan, että muutama vuosi sitten Jakomäen terveysaseman laboratoriopalvelut lakkautettiin ja laboratorioasiakkaat ohjattiin Puistolaan. Nyt Puistolan toimintoja ollaan siirtämässä hyvien raide- ja muiden liikenneyhteyksien ääreltä osin takaisin Jakomäkeen. Vähemmän hauskaa piirileikkiä kuntalaisen kannalta, eikä aivan ilmaistakaan. Vastuullista taloudenpitoa ja kestävää kehitystäkö?

    Esityksen tuominen julkisuuteen joulun alla vaikuttaa taktikoinnilta, jolla pyritään välttämään kansalaisaktiivisuuden aaltoja. Lakkautusmyönteinen kaupunginjohtaja peruutti neljäsluokkalaisten itsenäisyysjuhlankin influenssa-aaltoon vedoten. Samalla vältyttiin myös sujuvasti mielenilmauksilta esimerkiksi juhlien boikotoinnin muodossa.

    Kaikkinensa näyttää siltä, että etenkin koillisen lapsiperheitä ollaan lopullisesti savustamassa Helsingistä kehyskuntiin kaupunginjohtajan opastuksella. Maksaisimme mielellämme vaikka korotettua kunnallisveroa hyvien lähipalvelujemme takaamiseksi, mutta oikeistovetoiselle valtuustolle asukkaiden ajaminen pois Helsingistä lähipalvelut lahtaamalla tuntuu olevan luontevampi vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Markku af Heurlin kirjoitti 10.12.2009 kello 22:02

    “Sivuhuomautuksena näistä kirjastoista- Helsinki on varmasti ainoita eurooppalaisia (pää)kaupunkeja missä pääkirjasto on sijoitettu aivan huitsin skutsiin. Vuosisadan kulttuuriteko olisi siirtää pääkirjasto ihmisten ilmoille sieltä itä-pasilan loukosta. 10-kirjastoon tuli usein poikettua ihan vaan mielenjohteesta kun se siinä ytimessä on, mutta koskaan en muista spontaanisti menneeni lähijunalla pasilaan ja siitä 10 minuuttia kävellen että pääsisin kirjastoon. Mikä ihmeen järki sitä kirjastoa on siellä piilotella?”

    Pasilan pääkirjatso on n 15 mnuutin matkan päässä Helsingin rautatieaemalta erittäin hyvien yhteyksien päässä. Keskuskirjatson vieressä on mm. suuri messukeskus. Pasilasa myös asuu ihmisiä.

    Kukan ei ole vastustanut kirjasto 10:n kehittämistä tia lisätilan sijoittamisat postitaloon.

    Pääkirjasto on hallinnollinen keskus ja keskuskirjavarasto. mm. Logistisesti paljon parempoi kuin suunnitelteu keskustakirjasto.

    Rikhardinkadun kirjasto on samoin 15 minuutin matkan päässä rautatieasemalta. Silloin kun sinne sijoitettiin, se oli kaukana kaupungin silloisesta keskuksesta eli Senaatintorilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. ilkka kirjoitti 11.12.2009 kello 10:37

    Pasilan pääkirjaston ja Kirjasto 10 ovat tosiaan molemmat suhteellisen hyvin tavoitettavissa.

    Linkkinä kartta paikoista joista pääsee Pasilan pääkirjastoon Reittioppaan mukaan nopeammin kuin Kirjasto 10:iin:
    http://pastehtml.com/view/5sgsq02.html
    Vastaava kartta paikoista joista pääsee Kirjasto 10:iin nopeammin kuin Pasilan pääkirjastoon:
    http://pastehtml.com/view/5sgsptp.html

    Kartoista voi tulkita että karkeasti pohjoisesta pääsee Pasilaan nopeammin kuin Kymppiin, kun taas etelästä pääsee Kymppiin paljon nopeammin kuin Pasilaan. Keskimäärin matka-ajoissa on eroa vain kolme minuuttia Kympin eduksi (Pasilaan 38,6 min vs Kymppiin 35,2 min). Toisaalta Pasila on monille todella huono: aineistossa on 27 (23) osoitetta josta matka-aika Pasilaan on yli 10 (15) minuuttia pidempi kuin Kymppiin. Kymppi on sen sijaan kaikille suhteellisen hyvä: on vain kaksi osoitetta joista Pasilaan pääsee yli 10 minuuttia nopeammin.

    Matka-aikojen valossa Elielinaukio on mielestäni selvästi parempi, mutta ei tuo Pasila aivan toivoton ole. On toki epäselvää mitkä matka-ajat ovat relevantteja. Jos pääkirjasto on tarkoitettu lähinnä keskuskirjavarastoksi, niin joukkoliikenteen matka-ajat eivät ole lainkaan kiinnostavia. Ei kirjoja kuljeteta junalla kirjastosta toiseen. Pääkaupunkiseudulle tosiaan mahtuu monta kirjastoa, enkä näe mitään pakottavaa tarvetta siihen että pohjois-Vantaalta tullaan samaan kirjastoon kuin Westendistä. Jos tällainen kirjasto kuitenkin jostain syystä halutaan, on sen optimaalinen sijainti varmaankin Postitalo. Pasila on liian monelle liian hankalan matkan päässä. Kirjavarastoksi sen sijaan Postitalo on taas kovan vuokran ja huonon kumipyörä-saavutettavuuden kannalta huono.

    (Teknisiä huomatuksia: Karttojen lähtöpisteinä ovat pääkaupunkiseudun Valintatalot ja Siwat, jotka oletettavasti suurinpiirtein noudattavat väestönjakaumaa, sekä kolmekymmentä “satunnaista” pistettä katvealueilta. Matka-ajat on laskettu tämän päivän kello 12.00 aikataulujen mukaan, jolloin siis Rautatieaseman metroasema ei ole käytössä–sitä ei voi Reittioppaassa kytkeä manuaalisesti päälle. Matka-ajat ovat viiden ehdotetun vuoron keston keskiarvo, lisättynä odotusajan odotusarvolla.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. ilkka kirjoitti 11.12.2009 kello 17:12

    Olin kirjoittanut tämän kommentin aikaisemmin, mutta se taisi jäädä jumiin Osmon moderointiin tai kadota bittiavaruuteen. Tässä lyhennetty versio.

    Pasilan ja Kirjasto 10 ovat tosiaan molemmat suhtellisen hyvin saavutettavissa, mutta kyllä Kymppiin on helpompi tulla.

    Kartta paikoista pääkaupunkiseudulla joihin Pasilan pääkirjastosta pääsee joukkoliikenteellä Reittioppaan mukaan nopeammin kuin Kympistä:

    http://pastehtml.com/view/5sgsq02.html

    Vastaava kartta paikoista joihin Kympistä pääsee nopeammin kuin Pasilasta:

    http://pastehtml.com/view/5sgsptp.html

    Karkeasti katsoen, pohjoisesta pääsee Pasilaan paremmin ja etelästä pääsee Kymppiin paljon paremmin. Keskimääräinen matka-aika on Pasilan tapauksessa 3 minuuttia pidempi (Kymppi: 35,2 min vs. Pasila: 38,6 min). On merkittävää että 27 (23) paikkaan matka Pasilasta on yli 10 (15) minuuttia pidempi. Pasilasta sen sijaan vain kahteen paikkaan pääsee yli 10 minuuttia nopeammin kuin Kympistä. Eli siis on paljon paikkoja joista katsoen Pasila on selvästi kauempana kuin Kymppi, mutta ei ole juurikaan paikkoja joista katsoen Kymppi olisi oleellisesti kauempana kuin Pasila.

    (Teknisiä huomautuksia: Matka-ajat ovat laskettu tämän päivän aikataulujen mukaan, kello 12 alkaen viiden seuraavan matkan keston keskiarvon mukaan, ottaen huomioon myös keskimääräinen matka-aika. Näissä laskelmissa Rautatieaseman metroasema ei ole käytössä; jos se olisi, niin matkat Kymppiin olisi toki joillekin vielä nopeampi.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Jorma Nordlin kirjoitti 18.1.2010 kello 15:53

    Olin viimeviikolla paikalla Vallilan kirjastossa, kun valtuutettuja kokoontui keskustelemaan kirjastojen lakkautuksista. Koko säästölistan taloudellinen vaikutus on mitätön, joten kirjastojen lakkautuksista aiheutuva vahinko alueen sosiaalisena näivettymisenä näyttäisi olevan suurempi kuin saatu taloudellinen hyöty.

    Tästä oli moni samaa mieltä kuin esitin tämän näkökulman. Olen itse käytännössä kokenut, mitä merkitsee kun kirjasto ja kauppa loppuu, kirjastoa ei osaa arvostaa ennen kuin se on lopetettu.

    Valtuutetuilla oli yhteinen huoli siitä, että virkamiehet onnistuvat saamaan tahtonsa läpi. Helsingissä on kuulema virkamiesvalta, ne onnistuvat kuulema helposti taivuttelemaan poliitikkoja listojen taakse.

    Kirjasto on alueellinen sosiaalinen vetovoimatekijä.

    “Pidetään tärkeänä säilyttää lähikirjastot, jotta lapset pääsisivät kävellen kirjastoon. Periaate on kaunis, mutta se koskee vain niitä onnellisia kaupunginosia, joilla on oma kirjasto. Niiden kaupunginosien kannalta, joilla ei nyt ole omaa lähikirjastoa, olisi parempi, että lähikirjastot korvattaisiin harvemmalla kirjastoverkolla, joka sijaitsisi keskeisemmillä paikoilla.”

    Tällä periaatteella ei pitäisi kirjastoja lakkautella, eli kun ei ole naapurikaupunginosassa niin ei sitten tuollakaan saa olla. Minusta pitäisi mielummin nähdä se vahinko mikä lakkauttamisesta syntyy. Sitten niille alueille joissa ei ole kirjastoa, sinne pitäisi sitten kohdistaa sellaisia toimintoja jotka elävöittävät sosiaalisesti. Siis sellaisia, joita ollaan muutenkin luomassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus