Onko kilometrikorvauksissa turhaa väljyyttä?

4.12.2009 · Aihe: _ 

Olen aina ihmetellyt, miksi valtion virkamiehet menevät niin mielellään vaikkapa Tampereella autolla, vaikka juna on paljon kätevämpi. Taisin keksiä eilen syyn tähän.

Kävin kuntajakoasioissa Sysmässä. Bussiaikataulut eivät sopineet minun aikatauluuni, joten jouduin harmikseni haaskaamaan neljä tuntia työaikaa auton ajamiseen, mikä harmitti minua suuresti.  Matkaa kertyi 370 kilometriä, mistä joudun maksamaan CityCarClubille 122 euroa. Tähän 122 euroon sisältyvät ihan varmasti kaikki auton kustannukset, koska muutenhan firma menisi konkurssiin. Tämän lisäksi hintaa rasittavat henkilökunnan palkat, kohtuullinen liikevoitto ja tilausjärjestelmän kustannukset.

OIman auton käyttökorvaus tuosta 370 kilometristä on 166,50 euroa (45 senttiä/km). Saan siis ”voittoa” tuosta autoilusta 44,50 euroa. Jos auto olisi omani ja pääomakulut pyörisivät joka tapauksessa, voittoni olisi paljon suurempi. Bensaa tuolla matkalla kului 31 euron edestä.

Onkohan tuossa oman auton käyttökorvauksessa vähän ylimääräistä väljyyttä?

Kommentit

59 Vastausta artikkeliin “Onko kilometrikorvauksissa turhaa väljyyttä?”

  1. Juke kirjoitti 4.12.2009 kello 9:19

    Soininvaara sai siis korvauksena autolla ajoon menetetystä ajastaan n. 11 euroa per tunti. Ei kovin kaksinen tuntipalkka. Eli kilometrikorvaus oli tässä tapauksessa mieluumminkin alimitoitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.12.2009 kello 13:15

    Soininvaara sai siis korvauksena autolla ajoon menetetystä ajastaan n. 11 euroa per tunti

    Kyllä siitäkin ajasta maksettiin tavallinen palkka.

    .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Syltty kirjoitti 4.12.2009 kello 9:21

    Et ole ajanut tarpeeksi kalliilla autolla 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Käpyläläinen kirjoitti 4.12.2009 kello 9:23

    Sinullako ei ole ollut muita kustannuksia CityCarClubin auton käytöstä kun kilometrikorvaus? Ei liittymis- eikä kuukausimaksuja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Evert The NeveRest kirjoitti 4.12.2009 kello 9:27

    Ennen muinoin myyntiedustaja teki toisen, verovapaan tilin ajelemalla omalla dieselillään ympäri ämpäri Suomea. Nyttemmin tämä on loppu ja paljon kulkevat on pakotettu ottamaan työsuhdeauto.

    Sitten on tämä kiinteistönvälitysfirma, joka maksoi kiinteistövälittäjien palkat kilometrikorvauksina. Ei mennyt veroja eikä sivukuluja.

    Yksityisissä toiminimissä ja perheyrityksissä auton käyttö on erittäin kurinalaista. Firman autolla ei ajeta omia ajoja metriäkään, jotta verottaja ei pääse kiepauttamaan koko autoa käyttäjän nimiin.

    En usko, että rehelliselle kansalaisell ja satunnaiselle kulkijalle kilometrikorvaus on yläkanttiin. Autot ja auton pito on Suomessa kallista.

    Valtiolla ja kunnalla, missä raha on isännätöntä, voipi olla, että autolla ajelulla tehdään toista tiliä. Se on työnjohtokysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mikko Särelä kirjoitti 4.12.2009 kello 9:27

    On. Perimätieto kertoo, että edullisin tapa omistaa auto on se, että vuodessa tulee riittävästi firman maksamia ajokilometrejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Herbert kirjoitti 4.12.2009 kello 9:59

    Olen jo pitkään ihmetellyt noiden korvausten määräytymisperusteita, mutta en ole onnistunut paikallistamaan Verohallinnon päätöksen perusteluita mistään.
    Suurempi ongelma liittyy käyttöetuautojen tapaukseen. Näistähän korvaus on vain polttoainekulut. Kuitenkin käytännössä käyttöedun arvo vähennetään suoraan palkasta eli työntekijä korvaa palkan vähennyksellä työnantajalle tästä aiheutuvat kustannukset. Ainoa etu yrityksen mukanaolosta on mahdollisesti hieman edullisempi vuokraushinta, mutta siitä työntekijän maksettavaksi tuleva hinta pienempinä km-korvauksina on varsin suuri.
    Suomalainen verotus ohjaakin käyttämään autoetua vain, jos työnantajalta laskutettavaa ajoa kertyy hyvin vähän. Hieman takaperoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jukka Siren kirjoitti 4.12.2009 kello 10:01

    Kurkkasin Citycarin kotisivuille. Kilometrimaksut näyttävät heiluvan tuon verottajan hyväksymän km-korvauksen, 45 sentin kahta puolta. Tosin enimmäkseen alle sen. Osin selvästikin alle.

    Nyt kysyn niin tyhmiä että ehkä ärsyynnyt, mutta varmuuden vuoksi:

    -oliko tuossa 122 eurossa polttoainekulut mukana? Km-korvaustenhan on tarkoitus kattaa nekin.
    Citycarissa varmaan saadaan ja luovutetaan auto tankattuna, eli eikö siitä tule lisäkustannus?

    -otitko laskelmissasi huomioon Citycarin liittymis- ja kuukausimaksujen tuoton?
    Ne vaikuttavat kannattavuuteen.

    -milloin Citycarissa sovelletaan tutnti- ja milloin km-laskutusta? Päättääkö sen käyttäjä itse. Kilometrikorvauksilla korvataan usein myös katkonaista kaupunkiajoa, josta ei kilsoja paljon kerry.

    Sinänsä olen sitä mieltä, että km-korvauksia ainakin joskus käytetään väärin. Kiinteistönvälitysala jäi käsi piparkakkupurkissa kiinni.

    Ja että ne joskus houkuttelevat käyttämään omaa autoa, vaikka esimerkiksi junalla olisi jopa nopeammin perillä. Tässä työnantajat voivat vaikuttaa.

    Laiskana miehenä turvaudun kyllä itse usein junaan…

    Onko km-korvaus “liian suuri”, riippuu kai paljon itsekunkin auton polttoainekuluista ja ennen kaikkea sen pääomakuluista/vuosittaisesta arvonalenemisesta. Pienasunnon hintaisella, joka toinen vuosi vaihdettavalla pensahaukalla ajava varmaan jää 45 sentilläkin tappiolle. Sen sijaan hyvin pidettyä peruskouluikäistä kansanautoa sompaileva varmaan tienaa.

    Eli ehkä km-korvauksellakin on jokin ohjaava vaikutus. Kymmeniä tuhansia km vuodessa ajavat tosin tarvitsevat luotettavan ja turvallisen auton. Toki muutkin, mutta kaikkihan on suhteellista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.12.2009 kello 13:12

    Tuo 122 euroa sisälsi bensan, mutta ei osuutta kuukausimaksusta. Auto oli tietysti pienin mahdollinen, koska sitä tarvittiin kuljettamaan vain minut ja muistitikku. Koska matka oli pitkähkö, siitä tuli paljon alennusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Herbert kirjoitti 4.12.2009 kello 10:08

    Katsoinpa myös tuota CityCarClubin hinnastoa hieman tarkemmin. Osmon kirjoitus ei ollut ihan rehellinen, sillä tuolla hinnalla hän liikkui ilmeisesti sponsorin väreillä koristellulla autolla? Hinnaston mukaan kun “koristelemattomien” autojen hinnat alkavat normaalissa hintaryhmässä 0,42€/km tasosta.

    Mietin myös, onko hinnassa huomioitu palveluun liittyviä muita maksuja kuten liittymismaksu, kuukausimaksu tai puheluihin liittyvät maksut (varaus, ovien avaus ja sulkeminen, yht. 3€)? Myös vakuutuksen ehdot vaikuttavat varsin heikoilta verrattuna siihen, mitä ihmiset yksityisautoltaan haluavat.

    Ilmeisesti Osmon laskulla on myös alennus, jonka pidemmistä matkoista saa. Tämän huomiointi on hieman kyseenalaista, sillä suuri osa ajosta on kuitenkin lyhyttä kaupunkiliikennettä. Tässä vaihtoehtona on usein taksin käyttäminen, joten voi miettiä, pitäisikö taksat jakaa erikseen lyhyen ja pitkän matkan ajolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mörkö kirjoitti 4.12.2009 kello 10:16

    Varmaan on, toki autoja on pieniä ja isoa, ja kulutus ja kulut vaihtelee… korvauksen ollessa sama kaikille. Mutta kuten jo toisessa postauksessa totesin, niin mielestäni suurempi ongelma on verovähennys oman auton käytöstä normaalien työmatka-ajojen osalta (en kannata työmatkakulujen verovähennyksen poistamista, mutta voisi kai tätäkin kohdentaa jotenkin julkista liikennettä palvelevaksi?).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Edison Arantes do kirjoitti 4.12.2009 kello 10:18

    Joo, niin vihreiden mielestä varmaan kilometrikorvauksissa on liikaa. Autokin on aivan turha väline, myös maaseudulla, kertovat vihreät. Muuttakaa kaupunkeihin, sanovat vihreät, ja istuvat hallituksessa suunnittelemassa ydinvoiman lisärakentamista. Jep jep. Voi teitä valkokaulustyöläisiä, vihreitä, kirjoitettuna pienellä alkukirjaimella.
    Kerroin vaimolleni terveiset sinulta, että suosittelet varmaan seuraavassa bloggauksessa polkupyörän käyttöä esim. maaseudun terveydenhoidon kotipalveluyksiköille ja postinjakajille, jotka jo nyt joutuvat käyttämään omaa autoa sinun mielestäsi liian suurilla kilometrikorvauksilla. Painotan sanoja joutuvat käyttämään. Sanoinkin vaimolleni, perushoitaja kotipalvelusyksikössä täällä maaseudulla, että kokoontukaa työpaikoilla heti ja vaatikaa kunta hoitamaan kulkuneuvo, sillä ainakaan minä en ajaisi omalla autollani nykyisellä kilometrikorvauksella metriäkään. Talvipakkasella lyhyehköjä, muutamasta kilometristä ylöspäin suoritettuja ajoja. Potilaskäynnin aikana auto jäähtyy sopivasti ja taas mennään pieni matka ryyppy päällä. Laske Soininvaara mitä lystäät siellä Sysmässä, mutta älä tule laskukoneittesi kanssa ainakaan tänne Kuhmoisiin muulla kuin polkupyörällä. Niin Linkolakin teki, kun kävi kylässämme muutama vuosi sitten. Linkola osaa myös käyttää käsityökaluja. Osaatteko te valkokaulusvihreät? Ihmettelen muuten sitä, miksi ette käytä näihin paperinpyöritysmatkoihinne tietotekniikkaa.

    ” Jos auto olisi omani ja pääomakulut pyörisivät joka tapauksessa, voittoni olisi paljon suurempi.”

    Me jouduimme ostamaan auton, jotta vaimoni voisi harjoittaa ammattiaan. Olenkin jo pitkään puhunut hänelle siitä, että kannattaisi käydä koulua vielä lisää, siirtyä valkokaulustyöläisten joukkoon ja sieltä nakella ohjeita vaikkapa lapion käytöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. supe kirjoitti 4.12.2009 kello 10:24

    Äläpäs Osmo oikaise ajattelussasi. Vaikka firmalla on katettava voitto ja muita eriä mitä yksityishenkilöllä ei ole, se ei suoraan tarkoita että auto olisi kalliimpi heidän kauttaan.

    Iso firma saa todennäköisesti suuremmat alennukset kuin yksityishenkilö, esim. auton ostossa, vakuutuksissa, huolloissa, jne. Ei se ole mikään itsestään selvyys, että firmana toimiminen olisi kalliimpaa.

    Toki kilometrikorvaus on aika hulppea, siitä ei pääse mihinkään. Sitä olen joskus ihmetellyt, että onko kelan “asioilla” kulkeminen halvempaa kuin verottajan, kela kun korvaa vain 20snt/km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. hagis kirjoitti 4.12.2009 kello 10:27

    Satunnaisesti työajoja ajavalle kilometrikorvaukset ovat lähes puhdasta nettoa, se on tosi. Kuvittelisin kuitenkin, että tilanne on toinen, jos tien päällä joutuu olemaan jatkuvasti, joka päivä ja kaikissa mahdollisissa keleissä. Polttoaineen kulutus tosin on nykyään ylemmän keskiluokan autoillakin usein hämmästyttävän pieni verrattuna esimerkiksi 10 vuoden takaiseen.
    Varmaan jonkunlainen porrastus olisi paikallaan siten, että satunnaisesti työajoa ajavalle korvaus olisi pienempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kimmo kirjoitti 4.12.2009 kello 10:31

    Eipä tuo kyllä yhtään lievennä sitä seikkaa, että tuhosit Osmo luontoa neljän tunnin verran yksityisauton ratissa. Onko aate palava ainoastaan silloin, kun kyseessä on jonkun toisen kulkemisen tarve?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.12.2009 kello 13:07

    Kimmolle:
    Olisin todella paljon mieluummin mennyt junalla ja bussill, koska olisin voinut käyttää matka-ajan lukemiseen ja kirjoittamiseen, mutta olisin ehtinyt olla perillä vain puoli tuntia. Aikataulut olivat sellaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ville_ kirjoitti 4.12.2009 kello 10:33

    Parasta olisi, jos korvaus olisi määritelty riippumatta matkustustavasta, mutta sitä taas vääristää julkisen liikenteen tuet.

    Lisäksi tuo verottajan kilometrikorvaus on yläraja, vähemmänkin saa maksaa. Työnantaja voisi ihan hyvin ottaa kannan,että maksaa halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan riippumatta millä menee. (kunhan ei ylitä tuota ylärajaa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. GranpaIgor kirjoitti 4.12.2009 kello 11:48

    No. Autoja on eri kokoisia ja hintaisia. City Car C lub tuskin maksaa samoja hintoja kuin yksittäinen kansalainen.

    Lisäksi toteamuksesi “Jos auto olisi omani ja pääomakulut pyörisivät joka tapauksessa” pitää sisällään minun mielestäni virheellisen ajatuksen ettei kilometrikorvauksen maksajan tarvitsisi osallistua pääomakustannuksiin. Lisäksi City Car Clubin pääomakustannukset yms (aika iso osa autoilun kustannuksista!) taitavat kilometriä kohti olla paljon pienemmät kuin yksityisautoilijalla keskimäärin 18000 km vuotuisella ajomäärällä.

    Ja jos se kilomterikorvaus olisi muodostettu ihmettelemälläsi tavalla vähemmän väljäksi saattaisi moni kieltäytyä kokonaan oman auton käytöstä työajoihin.

    Liikeyrityksissä tekee palkollisille tuon tarkoituksnemukaisuusharkinnan asianomainen työnantajan edustaja.

    Pitäisi siellä valtiollakin olla jämäkämpiä johtajia ettei turhia omalla autolla ajoja korvata. Ei se sen ihmeempää ole.

    Ja voisi VR:n hintojakin hiukan tarkastella kriittisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. BRG kirjoitti 4.12.2009 kello 12:00

    Kapitalisti on ratkaissut jo tämänkin ongelman 😉 Iso konepajakonserni jolle työskentelen on pistänyt ekonomin laskemaan ja tullut jo kauan sitten samaan tulokseen. Ovat tehneet diilin autonvuokrausfirman kanssa, auto pitää ottaa sieltä, omaa ei saa käyttää. Tämä ei tietenkään ratkaise co2 ongelmaa mutta hyvä esimerkki siitä miten yksityisellä puolella osataan laskea. Kun laskuoppi on hallussa, pitää vain säätää sellaiset parametrit että laskelman lopputuloksena on juna.

    Mutta kuka opettaisi valtion virkamiehiä laskemaan, toinen valtion virkamieskö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. keskiluokan auto kirjoitti 4.12.2009 kello 12:18

    Niin olikohan tuo citycarclubin auto joku melkoisen edullinen versio? Kilometrikorvaus kai lasketaan keskiluokan auton mukaan ja varsinkin kalliimmilla autoilla kilometrikorvaus ei ole edes riittävä pääomaklujen kasvamisen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Taustamies kirjoitti 4.12.2009 kello 12:31

    Noin voisi tietysti kuvitella.

    Oikeasti kuitenkaan se kunnan työntekijä ei voi laskuttaa matkaansa kuin julkisen liikenteen hintojen mukaisena, joten kilometrikorvauksia rukkaamalla ei homma oikene.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Artturi kirjoitti 4.12.2009 kello 13:13

    Osmo:

    Onkohan tuossa oman auton käyttökorvauksessa vähän ylimääräistä väljyyttä?

    Joka ikinen sentti siitä käyttökorvauksesta on ylimääräistä väljyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. TimoT kirjoitti 4.12.2009 kello 13:17

    Jos auto on hankittu muuta tarkoitusta varten kuin tilapäiset työmatkat, niin kyllä tuolla korvauksella tilin tekee.
    Jos taasen työ vaatii jatkuvaa auton pitoa, niin korvauksen on katettava myös pääomakulut, silloin se on mielestäni kohtuullinen.
    Matkustussääntöjä viilaamalla “ylimääräiset” tietysti olisi varmasti helppokin karsia, mutta silloin puututtaisiin “saavutettuihin etuihin” ja ammattijärjestöt varmasti älähtäisivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Edison Arantes do kirjoitti 4.12.2009 kello 13:41

    Junan ja bussin käyttö valkokauluksisten paperinpyöritysmatkoilla ei ole yhtään sen luontoystävällisempää kuin mikään muukaan turha reissaaminen. Ettekö te jo vähitellen oppisi käyttämään tietoliikennekanavia näihin tuiki tärkeisiin reissuihinne. No ette tietenkään, sillä matkustaminen avartaa.
    Joitain aikoja sitten Erkki Tuomioja kirjoitti omassa blogissaan huolensa ihmisen jättämästä hiilijalanjäljestä. Meni muutama päivä, kun hän kirjoitti lentomatkastaan Intiaan tapaamaan joitain tuttuja lääkäreitä. Lähetin Tuomiojalle postia ja tiedustelin hiilijalanjäljestä ja siitä, maksoiko veronmaksajat matkasta jotain. Vastauksen sain. Eivät kuulemma veronmaksajat maksaneet hänen matkaansa (oli sangen vaikeaa, ainakin minulle tarkistaa mikä oli totuus enkä sitä onnistunut tekemäänkään) ja lisäksi Tuomioja tuohtuneena mainitsi, ettei hänellä ole mitään tarvetta heittäytyä marttyyriksi luonnon pelastamisen suhteen. En viitsinyt jatkaa viestien vaihtoa. Meinasin kyllä kirjoittaa siitä, että entisessä Neuvostoliitossahan toimi järjestelmä, jossa valkokauluksiset saivat itse toimia miten lystäsivät, ja auliisti jakoivat kyllä almujaan ja ohjeitaan rahvaalle. Veikkaan, että sama peli on käytössä varsin laajalti pitkin maailmoja. Yhteiskuntajärjestelmistä riippumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Fillariton kirjoitti 4.12.2009 kello 14:46

    Virkamiesten matkustussäännön mukaan virkamiehen työmatka korvataan edullisimman matkustustavan mukaan. Yleensä se tarkoittaa julkisia liikennevälineitä. Ovatko toiset mahdollisesti tasa-arvoisempia kuin toiset, mutta mielenkiintoiseksi Osmon avauksen tekee tuo maininta että aikataulut eivät sopineet. Voisiko olla niin, että Suomessa aikataulut haja-asutusalueella eivät yleensäkään sovi ihmisten kulkemistarpeisiin vaan ainoa järkevä kulkuväline on henkilöauto?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tiedemies kirjoitti 4.12.2009 kello 14:59

    Olen pitänyt kirjaa autoni huoltojen tms. kilometreistä riippuvien kulujen suhteen (öljynvaihto kerran 10 000km, määräaikaishuollot, jne, jotka riippuvat kilometreistä) ja itselläni näistä kuluista polttoaine muodostaa noin puolet.

    Kokonaiskustannuksina muuttuvat kustannukset ovat minulla olleet liki 20 senttiä per kilometri. Kun ottaa huomioon pääomakulut ja vakuutukset, niin ainakin pieniruokaisella vm. 2006 henkilöautolla, jolla tulee ajettua noin 20- 25 000km vuodessa, jyvitetty kustannus kilometrille on ollut melkein tarkalleen se verottajan hyväksymän kilometrikorvauksen suuruinen.

    Hurjan suurella yhden auton otannalla, kolme vuotta vanhalla autolla 25 000 kilometriä vuodessa ajaen kaikki kilometrikorvauksin, pääsisi “omilleen” ja omista ajoistaan 20 sentin katteen. Ei ole kaksinen bisnes tämä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kullervo kirjoitti 4.12.2009 kello 15:01

    Usein perheessä on pakko olla joka tapauksessa yksi auto. Sitä käyttää se, joka kulloinkin on saamassa km-korvauksia (tai jos ei kumpikaan niin sitten muut syyt tietty ratkaisevat). Nämä korvaukset voi laskea liki kaikki suoraksi ja verottomaksi tuloksi, kunhan vähentää bensakulut ja jotain pientä auton kulumisesta. Erittäin kannattavaa.

    Homma muuttuu vähemmän kannattavaksi, jos omaa autoa on pakko käyttää päivittäin ja vielä nykivässä kaupunkiajossa välillä pysäköiden niin, että auto ehtii kylmetä. Tällöin puoliso ei pysty käyttämään autoa, bensaa kuluu kolmekin kertaa enemmän kuin maantieajossa ja autokin kuluu ihan eri tavalla.

    Kun auton käyttö alkaa olla tällaista, jossain kohdassa km-korvaus ei enää katakaan kaikkia kuluja osin kohonneista käyttökuluista johtuen, osin taas siitä, että tuollaisessa tapauksessa pääomakulu pitää laskea mukaan liki täysmääräisenä.

    Tilanne on todella epäoikeudenmukainen: yhdet saa verotonta tuloa, toiset joutuvat maksamaan omasta pussistaan. Toivon, että epäoikeudenmukaisuus ei selity sillä, että näistä hyvistä lisätuloista nauttivat ovat aika eri jengiä kuin nuo omasta pussista maksavat. Systeemi on säädetty niin, että satunnaisesti auto tarvitsevat ja silloin vähän pitempään yhtäjaksoisesti ajavat hyötyvät.

    Etteivät vain olisi aika tyypillisesti muun muassa virkamiehiä tuollaiset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Kimmo kirjoitti 4.12.2009 kello 15:26

    Minua nyt hieman hämmentää, että yhden ammatti pesee yksityisautoilun puhtaan valkoiseksi, missä toisen ammattikunnan “tarve” on puhdasta laiskuutta ja arvovammaisuutta?

    Olisiko mahdollista luoda listaa sellaisista ammateista, jossa yksityisautoilu on hyväksyttävää? Kuten poliitikko, linja-auton kuljettaja, kaupungin johtava virkamies, muita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Jukka Siren kirjoitti 4.12.2009 kello 16:26

    Artturi: “Joka ikinen sentti siitä käyttökorvauksesta on ylimääräistä väljyyttä.”

    Avaisitko vähän?

    Olisi kyllä ekologista saada kaikki työasoissa liikkuvat julkisen liikenteen käyttäjiksi,
    mutta usein on työnantajan etu että työntekijä menee omalla autollaan. Muuten suhteellisen lyhyeenkin matkaan voi mennä koko päivä.

    Jos työnantaja haluaa mieluummin maksaa km-korvausta kuin junalipun, niin eikö se ole hänen ja työntekijän välinen asia?

    Eri juttu ovat väärinkäytökset, joista ylempänä jo postasin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tcrown kirjoitti 4.12.2009 kello 16:45

    Eikö se ole ollut jo pitkään kaikille selvää, että kilometrikorvaukset ovat palkanluontoinen erä, jolla subventoidaan työntekijän auton omistusta?

    Olen Artturin kanssa samoilla linjoilla. Tätäkään verovähennystä ei tarvita sotkemaan markkinoiden toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Antti K kirjoitti 4.12.2009 kello 17:05

    Jukka Siren kyselee:

    “-oliko tuossa 122 eurossa polttoainekulut mukana? “Km-korvaustenhan on tarkoitus kattaa nekin.
    Citycarissa varmaan saadaan ja luovutetaan auto tankattuna, eli eikö siitä tule lisäkustannus?

    -milloin Citycarissa sovelletaan tutnti- ja milloin km-laskutusta? Päättääkö sen käyttäjä itse.”

    Tässäpä Jukalle ilmainen tietoisku – lainaus City Car Clubin nettisivuilta:

    “laskutusperuste on varattu aika ja ajetut kilometrit (sis. myös polttoaineet)”

    Siis aika JA kilometrit, jotka sisältävät polttoaineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. uusi kasvo täällä kirjoitti 4.12.2009 kello 17:42

    ihan vaan muistutuksi kilometrikorvauksiin liittyen:
    http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/palkkiot.htx#Kulukorvaus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. uusi kasvo täällä kirjoitti 4.12.2009 kello 17:45

    ja eritoten kohta:Matkustusoikeus
    Kansanedustajalla on oikeus maksutta käyttää edustajan tehtäviin liittyvillä matkoilla junaa, kotimaan reittilentoja ja busseja. Lisäksi edustajalla on pääkaupunkiseudulla taksinkäyttöoikeus.

    ja kaikki verottomana!.

    sääliksi käy niitä komennusmiehiä jotka saivat takautuvasti monelta vuodelta jälkiverot,kun verottja tulkitsi ne palkaksi,(muutama teki itsemurhan asian takia).

    laki ei ole kaikille sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. B.J kirjoitti 4.12.2009 kello 18:15

    Kilometrikorvaus on suunnilleen linjassaan. Ongelman aiheuttaa se, että auton käyttökuluista vain pieni osa on sidoksissa itse käyttöön.

    Meillä on tällä hetkellä laskeskeltu toisen auton ja taksin välistä kustannusta. Vielä on taksi voittanut. Perheemme ensimmäisen auton kilometrikustannus on alle 30snt, mutta kakkoselle se tekisi vielä reilun kaksi euroa.

    Uskon, että autoliitto on oikeassa väittäessään, että suurimmalle osalle autoilijoista kilometrikorvaus ei riitä kilometrin kuluihin. Kuitenkin on varmaan selvää, että korvauksia nostavien joukko on sellaista, joilla kilometrikorvaus on enemmän kuin riittävä suuremman ajomatkan tuoman halvemman ajokilometrin myötä.

    Edelleen olen sitä mieltä, että kaikki mahdolliset autoilun kulut tulisi laittaa polttoaineeseen. Auton omistaminen maksaa nykyisin todella paljon, mutta sillä liikkuminen on lähes ilmaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Pasi kirjoitti 4.12.2009 kello 19:21

    Jos nyt summataan tähänastista keskustelua niin; Tiettyä väljyyttä saattaa olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tapio Peltonen kirjoitti 4.12.2009 kello 19:33

    B.J kirjoittaa totuuden sanoja. Mitä ihmeen järkeä on jossain autoveron porrastamisessa auton taloudellisuuden suhteen? Ei se luo minkäänlaista insentiiviä käyttää vähemmän polttoainetta. Ihmiset ehkä ostavat pienikulutuksisempia autoja, mutta ajavat niillä enemmän.

    Polttoaineen raskaampi verotus olisi monessa suhteessa hyvä asia. Se hillitsisi turhaa ajamista ja ohjaisi juuri paljon ajavien autovalintoja pienikulutuksiseen suuntaan. Lisäksi, mitä korkeampi polttoainevero on, sitä vähemmän polttoaineen verottoman hinnan heilahtelut vaikuttavat yhteiskunnan toimintakykyyn.

    Dieselin ja bensan verotuskohtelu pitäisi muuten myös yhdenmukaistaa (nostamalla dieselin polttoainevero samaksi kuin bensiinin). Tällöin poistuisi käyttövoimavero, eikä dieselauton “järkevyys” riippuisi enää ajetuista kilometreistä. Jos valtiovalta haluaa subventoida raskaan liikenteen polttoainekuluja, siihen löytynee muitakin vaihtoehtoja kuin dieselöljyn bensiiniä alhaisempi polttoainevero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. TimoJ kirjoitti 4.12.2009 kello 20:48

    Kilometrikorvaus on aina jonkinlainen kompromissi ja keskiarvo joka tulee kuitenkin laskea niin että sen saaja ei joudu tappiolle eli maksamaan kuluja omasta pussista. Tästä johtuen suurelle osalle se tuottaa pienen lisätulon joka tosin on yleensä hyvin pieni.

    Ketjussa aikaisemmin viitattu kapitalistinen ratkaisu toimisi mielestäni tässä asiassa. Jos bussi/juna/taksi olisi MERKITTÄVÄSTI halvempi muokkaisivat firmat välittömästi matkustussääntöjään “ympäristöystävällisempään” suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Evert The NeveRest kirjoitti 4.12.2009 kello 21:43

    Valtio ottaa ja antaa. Niinpä se on. Suomessa on Euroopan kalleimmat autot ja yhdessä Kreikan kanssa Euroopan vanhin ja saastuttavin autokanta.

    Auto on maatalouden ohella pyhä helllvetin kallis lypsylehmä, joka viime kädessä lypsää valtiota. Valtiovarainministeriön sinnikäs autoverottaja katsoo vain autoveron tulopuolta, mutta ei katso miten se vuotaa korkeina kilometrikorvauksina.

    Suomen verotilaston kärjessä ovat yksityistetyn ja pakollisen autokatsastuksen Hannu Hanhet. Minä en käsitä, miksi autokatsastusta ei voi tehdä autokorjaamossa. 90 % auton omistajista käy ennen katsastukseen menoa, autohuollossa varmistassa auton kunnon. Miksi siinä samassa ei voi saada leimaa.

    Autot ja katsastus on tsaristisen hallinon perintö. Sillä erotuksella, että nykyään Ladoja tuodaan takaisin Venäjältä Suomeen – olikarkeilla on komeat City-Maasturin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Touko Mettinen kirjoitti 4.12.2009 kello 22:03

    Kilometrikorvaus on aivan ilmiselvästi liian suuri. On sinänsä hyvin kummallista, että tällaista liikkumista verotuksen avulla tuetaan. Itse olin viikolla Turusta työmatkalla – ensin päivän Espoossa ja sitten toisen Vantaalla. Tottakai otan mielihyvin vastaan n. 170 € puhtaana käteen, nukun lähtöpäivänä lähes normaalin mittaisen yöunen ja olen paluupäivänä ihmisten aikaan kotona. Jos kilometrikorvausta ei olisi, luultavasti olisin vieläkin tarkemmin miettinyt, kannattavatko nuo työpäivät todella. Jos olisin siihen päätynyt, olisin joka tapauksessa lähtenyt autolla: ei todella kiinnosta ryhtyä tutustumaan pääkaupunkiseudun ruuhkaiseen työmatkaliikenteeseen kehäkolmosen tietämissä. (Matka Espoosta Vantaalle hotelliin TomTomin avulla oli ihan riittävän haastavaa klo 17 tienoissa.)

    Kun matkustaminen vaikuttaa hyödylliseltä ja kun sitä niin avokätisesti verotuksella tuetaan, kenellekään ei ole kovasti kannustetta miettiä vaihtoehtoja.

    Mutta työmatkojen verovähennysoikeus on se varsinainen mätäpaise: Se kannustaa rakentamaan talot niin hankalien yhteyksien taakse, että verovähennys omasta autost menee läpi- ja perheessä on yleensä kaksi autoa (ja asuntolainan korot vähennyksiin päälle).

    Eli: oma moka, jos asuu liian kaukana työpaikastaan.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Liian vanha kirjoitti 4.12.2009 kello 22:03

    Näitä kannattavuuksia on laskeskeltu ja firmassamme päädyttiin siihen, että yli 200 km ajot ajetaan vuokra-autolla ja lyhyemmät omalla.
    En nyt kauheasti perehtynyt malliin, mutta varmaan vuokra-auto tuli edullisemmaksi pitemmillä matkoilla kuin kilometrikorvaus.

    Kilometrikorvaus on aika kaavaminen ja niinpä esim raksalla käytetään lyhyissä matkoissa keikkakorvauksia, en tiedä miten verottaja suhtautuu näihin

    Virkamiehen oman auton käytön ymmärtää kahdessa valossa: Pitkät matkat tuottavat paljon yli käyttökulujen ja jos tyytyy vanhaan pienikulutuksiseen autoon niin saa lisäansioita.
    Virkamiehellä ei ole tulostavoitteita, joten hän voi saada myös vapaata työstään , auton ajo kun lasketaan työksi ja työaikaan.

    Silloin tarvitsee tehdä vähemmän oikeaa työtä.
    Ja matkan voi aloittaa kotoa ja päättää sinne, jolloin myös työmatkat saa työantajan piikkiin

    Toinen on sivutöiden hoitaminen, omalla autolla on helppo poiketa omille asioilleen.

    Siksi useimmat poliitikot ovat entisiä/nykyisiä virkamiehiä, he kun voivat tehdä vaalityön yhteiskunnan piikkiin

    Muistelen nyt noita vanhoja PTL:n aikoja, näin teki moni , parhaimmat ajoivat 120-150000 km vuodessa.
    .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Ville kirjoitti 4.12.2009 kello 22:22

    Kukaan ei ole huomannut mainita työehtosopimuksia, jotka liittyvät myös aiheeseen. Joissakin työehtosopimuksissa matka-aika on aina työaikaa, josta maksetaan palkkaa riippumatta siitä, voidaanko se laskuttaa asiakkaalta. Joissakin työehtosopimuksissa voi vaikkapa normaalityöajan ylittävä matka-aika olla korvauksetonta. Jos työnantaja maksaa työajasta, on halpa hinta maksaa kilometrikorvauksia siihen verrattuna, että julkisella liikenteellä työpäivä pitenisi useammalla tunnilla. Joissain tapauksissa voi syntyö win-win-tilanne, jossa työntekijä saa kilometrikorvauksista voittoa enemmän kuin päivän palkka, ja kuitenkin työnantaja voittaa, kun matkustusaika jää pienemmäksi, jos siitä pitäisi maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Esko Niemi kirjoitti 4.12.2009 kello 22:28

    Kilometrikorvauksessa on ylimääräistä väljyyttä. Varsinkin pieniruokaisella autolla ajava pystyy tekemään kilometrikorvauksilla verotonta tiliä. Lystin maksavat ne veronmaksajat, joilla ei ole työajoa tai jotka eivät käytä, pakosta tai muuten, omaa autoaan työajeluihinsa. Nämä veronmaksajat löytyvät enimmäkseen kaupungeista. Kysymyksessä onkin taas kerran yksi aluetuen ilmenemismuoto.

    Korkea kilometrikorvaus ei pelkästään ohjaa käyttämään henkilöautoa julkisten sijasta. Pahimmillaan se kannustaa keksimään ylimääräistä ajoa. Ei kovin järkevää kokonaistaloudellisesti, ympäristöystävällisyydestä puhumattakaan.

    Virkamiesten syyllistäminen tässä on kohtuutonta. Meillä virkamiehillä on selvät ohjeet, jotka velvoittavat käyttämään halvinta välinettä. Yksityissektorilla ei julkisten käyttöä yleensä kukaan vakavissaan edellytä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Riitta kirjoitti 4.12.2009 kello 22:59

    “Olisiko mahdollista luoda listaa sellaisista ammateista, jossa yksityisautoilu on hyväksyttävää?”

    Eikös tämä ole nyt ihan selvä asia:

    1) jos julkisilla ei kohtuullisessa ajassa pääse perille
    2) jos on kuljetettavana niin paljon tavaraa, että auton tarvitsee niiden kuljettamiseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 4.12.2009 kello 23:31

    Tämän täytyy olla provo. 😀 😀 😀 Kun kaikki tekijät otetaan huomioon, on työnantajalle edullisinta ajattaa työntekijää tämän autolla. Jos tämä ei siihen suostu, niin halvinta on lentäminen, vuokra-auto tai juna vähän tilantesta riippuen.

    Työntekijälle rahallisesti edullisinta on tietysti käyttää julkisia liikennevälineitä työnantajan kustantamana, mutta jokainen tietysti katsoo jonkun hinnan omalle ajalleenkin. Sen takia työntekijät ovat yleensä halukkaita maksamaan vähän itse ja ajamaan omalla autollaan. Niin minäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Liian vanha kirjoitti 5.12.2009 kello 11:47

    Ei valtion ja kuntien virastoissa ole tarkkaa valvontaa oman auton käytölle, koska kaikki portaat käyttävät järjestelmää samalla tavalla hyväksi .
    Vaikka muodollisesti on olemassa tarkat määräykset niin valvontaa ei tosiasiallisesti ole.
    Ja mitä korkeammassa asemassa olet niin sitä vähemmän kontrollia ajoihin on

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. K-Veikko kirjoitti 5.12.2009 kello 12:23

    Tuon ylisuuren kilometrikorvauksen synty lienee siinä, miten hallitus ja Ay-väki ovat joskus edistäneet työvoiman liikkuvuutta. – Nyt siitä on tullut saavutettu etu. – Yhteiskunnan toimivuuden edistämiseksi on työntekijälle sovittu reilu ylimääräinen korvaus kilometreistä ja päivärahat päälle. Jos tuota rälssietua yritettäisiin pienentää olisi vastineeksi tietenkin annettava vielä suurempi etu korvauksena menetyksestä.

    Päivärahalla korvattavia lisäkustannuksia toisella paikkakunnalla työskentelystä ei todellisuudessa ole olemassa, vaan tuo korvaus on selkeästi verovapaa lisäpalkka.

    Todellista virkamieshenkeä olisit osoittanut lähtemällä matkalle iltapäivällä, jolloin sinun olisi ollut pakko virka-ajan päättyessä ottaa hotelli Lahdesta, yöpyä siellä ja jatkaa matkaa aamulla taas virka-ajan alettua. Näin päivärahaakin olisi kertynyt enemmän.

    Vaikka kävit alle 200 kilometrin päässä Helsingistä havaitsit saman logistisen ominaisuuden liikenteessä mikä on tuttua meille vieläkin syrjemmällä asuville. Liityntäyhteyksien vuoksi kuuden tunnin yhdensuuntainen matka toiselle paikkakunnalle itse ajaen on usein käytännössä ainoa vaihtoehto vaikka rata lähtee melkein kotoa ja vie melkein perille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. anna kirjoitti 5.12.2009 kello 13:34

    Eikös se niin mene, että jos työntekijä jokatapauksessa jo omistaa auton, kilometrikorvauksilla tekee hyvinkin lisärahaa. Mutta jos on hankittava auto siksi, että voi ajella työasiota hoitamassa, saa ajaa aika paljon että tulee kannattavaksi.
    Tällainen tilanne itsellänikin juuri on: Ei ole autoa, eikä henkilökohtaista tarvetta sen hankkimiseen. Työnantajani kuitenkin on alkanut vihjailla, että auto olisi tarpeen, jotta voisin edetä työssäni ja hoitaa työasioita tulevaisuudessa paremmin. Kuitenkin kyse olisi aluksi hyvin satunnaisista harvoista työmatkoista, joista saaduilla kilometrikorvauksilla ei kattaisi kyllä kuin murto-osan auton arvosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Liian vanha kirjoitti 5.12.2009 kello 13:58

    “Tuon ylisuuren kilometrikorvauksen synty lienee siinä, miten hallitus ja Ay-väki ovat joskus edistäneet työvoiman liikkuvuutta. – Nyt siitä on tullut saavutettu etu.”

    Yksityisellä sektorilla ihmiset ovat siirtymä velvollisuuden piirissä eli päivärahoja ja km -korvauksia voi maksaa vain vuoden.
    Rakennusalan päivärahaa saa vain ns ensimmäiselle työmaalle, sen jälkeen työmaalle matkustetaan omin rahoin.
    Lisäki paikkakunnan sisällä matkustelu on lyhyttä keikkaa, josta ei saa korvausta tai se on mitätön.
    Lisäksi raksamies tarvitsee pakun, jotta työkalut ja tarvikkeet kulkevat mukana.

    Tätä kompensoidaan verotettavat korvaukset

    Kyseessä on selkeästi virkamiesten etu .

    Virkamiehet ajelevat suuria määriä hoitaessaan työ- ja sivuhommiaan. Virkaehdot kun eivättunne siirtymävelvoitetta vaan virkamiehelle on aina kiinteä asemapaikka.
    Ainoa poikkeus on asuin paikka, jos se on eri kuin työapaikka, asuinpaikalla ei saa silloin päivärahaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 5.12.2009 kello 14:10

    LV: “Ei valtion ja kuntien virastoissa ole tarkkaa valvontaa …”

    Ei ole ei. Jos olisi, niin jo työntekijää haettaessa vaatimuksiin laitettaisiin oman auton käyttömahdollisuus, kuten yritysten hakiessa on tapana. Eri kuljetusmuodot maksetaan yhä kaiken lisäksi “eri rahoista”, joten tehokkuutta ei kyetä optimoimaan.

    Jos kyettäisiin hakemaan tehokkain matkustusmuoto, olisi oma auto pääsääntöinen tapa lyhyillä matkoilla. Pitkillä, Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen ulottuvilla matkoilla, lentokone ja vuokra-auto voi olla edullisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. tpyyluoma kirjoitti 5.12.2009 kello 15:32

    Kaikissa könttäkulukorvauksissa on aika paljon ekstraa. Vaikka niin että jos lähtee ajelemaan pitkin Eurooppaa työmatkalle ja firma maksaa hotellit, niin aika leveästi saa elää ja kalliilla autolla ajaa ettei siitä jostain 60 euron päivärahasta plus kilometrikorvauksista jää yli.

    En tiedä mitä tälle voi käytännössä tehdä, enkä oikein tiedä miksi tälle edes pitäisi tehdä mitään. Matkustaminen työn puolesta on ikävää puuhaa, itse olen ajatellut noita pikemminkin korvauksena siitä. Jos haluaa edistää junien tai lentokoneiden käyttöä niin korottaa sitten niiden verovapaita korvauksia. Verokertymän kannalta tämä on aika yhdentekevä asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. hagis kirjoitti 5.12.2009 kello 20:05

    Hiukan asiaa pohdittuani tulin siihen tulokseen, että koko käsite ‘veroton kilometrikorvaus’ on sellainen verotuksellinen anomalia, joka tulisi poistaa. Se on puhdas tulonsiirto yhteisestä kassasta työnantajan hyväksi, ja jos halutaan, veronkierron väline. Pitäisi olla työnantajan ja -tekijän välinen asia, millä (verollisella) hinnalla työntekijä suostuu käyttämään omaa työvälinettään, tässä tapauksessa autoa.
    Sama koskee tietyin varauksin työmatkavähennyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Liian vanha kirjoitti 5.12.2009 kello 22:56

    “Pitäisi olla työnantajan ja -tekijän välinen asia, millä (verollisella) hinnalla työntekijä suostuu käyttämään omaa työvälinettään, tässä tapauksessa autoa.
    Sama koskee tietyin varauksin työmatkavähennyksiä”

    Näin se onkin. Huomaan , että suurin osa tälle palstalle kirjoittavista on virkamiehiä.
    Ei veroton korvaus tarkoita yksityisellä, että se maksimi maksettaisiin vaan käytetään harkintaa esim lyhyillä keikoilla korvaus menee verollisen puolelle ja päinvastoin , pitkillä käytettään halvempaa taksaa.

    Tuo verottoman ylärajan käyttö on julkisen puolen etuja, piilopalkkaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kimmo kirjoitti 5.12.2009 kello 23:08

    Riitta vastaa: “Eikös tämä ole nyt ihan selvä asia:

    1) jos julkisilla ei kohtuullisessa ajassa pääse perille
    2) jos on kuljetettavana niin paljon tavaraa, että auton tarvitsee niiden kuljettamiseen”

    Ei kai tässä kohtuudesta ole kyse? Tuolla määritelmällä lähes jokainen suomalainen olisi oikeutettu yksityisautoiluun ja maapallu hukkuisi jo huomenna..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Pekka kirjoitti 6.12.2009 kello 11:47

    Liian vanha:

    Ei veroton korvaus tarkoita yksityisellä, että se maksimi maksettaisiin vaan käytetään harkintaa esim lyhyillä keikoilla korvaus menee verollisen puolelle ja päinvastoin , pitkillä käytettään halvempaa taksaa.

    Tuo verottoman ylärajan käyttö on julkisen puolen etuja, piilopalkkaa

    Tuo on kyllä paikkansa pitämätön yleistys. Kyllä yksityisellä sektorillakin pääsääntöisesti maksetaan verottajan vuosittain vahvistamia kilometrikorvauksia. Jotkut pienet perheyritykset voivat olla poikkeuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Touko Mettinen kirjoitti 6.12.2009 kello 12:39

    Liian vanhalle

    Eivät nämä ruhtinaalliset kilometrikorvaukset ja verotomat päivärahat (keikka naapurikunnassa) ihan tuntemattomia taida olla yksityisellä puolellakaan. Tunnen montakin yksityisen puolen henkilöä, joille maksetaan aika heppoisin perustein näitä suoraan sanottuna palkan lisiä.

    Eräällekin kustannuspäällikölle ei Jyväskylässä, Vaasassa tai Turussa niin pientä ja vaatimatonta palaveria ollutkaan, ettei sinne omalla autolla olisi pitänyt Helsingistä päästä. (Taisi kaveri kyllä autoilusta tykätäkin.)

    En todellakaan usko, että se hiljattain paljastunut palkan naamioiminen kilometrikorvauksiksi olisi vain parin kiinteistöfirman rike.

    Nämä kaikki on jonkun keskiportaan puuhastelua – yläportaalle on ihan lailliset optiojärjestelmät tai palkat pääomatuloiksi konvesiot.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Timo kirjoitti 6.12.2009 kello 17:50

    Itsekin joskus taannoin törmäsin samaan: kilometrikorvaukset Helsinki-Tampere-Helsinki olivat enemmän kuin saman matkan City Car Clubin vuokra, vaikka autoksi otti “normaalikokoisen” (taisi olla Peugeot 307 SW).

    Autottomana jäin vain pohtimaan verottajan valitsemaa sanamuotoa:

    Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta maksettavien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärät.

    En sitten tiedä onko tuossa tarkoituksena sulkea vuokra-autoilu jotenkin muulla tavoin korvattavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Risto kirjoitti 7.12.2009 kello 4:07

    Kyllä siitäkin ajasta maksettiin tavallinen palkka.

    370 km:n ajo ja neuvottelut voi vielä olla mahdollista tehdä tavanomaisen työpäivän pituuden puitteissa, mutta ainakin valtionleivissä, jos työpäivään tulee matkustamisen takia ylimääräisiä tunteja, ei niiltä tunneilta palkaa makseta.

    (jätän väliin pohtimiset siitä, onko kaksi toisiaan kompensoivaa virhettä parempi kuin yksi virhe)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. BW kirjoitti 13.12.2009 kello 19:54

    Ei tuo toiminta noilla taksoilla CCC:lle näytä olevankaan mikään kultakaivos. Liikevaihto oli yllättävänkin alhainen ja tappiota on tullut useimpina vuosina (ja vieläpä melko reippaasti suhteessa liikevaihtoon). Viime vuonna nenä näytti olleen ensimmäistä kertaa pinnalla, mutta tämä talouden taantuma luultavasti katkaisee tämänkin kehityksen. Subventoiko Helsingin kaupunki muuten CCC:tä esim. ilmaisten / edullisten pysäköintipaikkojen muodossa tai muulla tavoin?

    Sinänsä verottaja lienee maksanut korvauksen uuden keskikokoisen auton mukaan, jossa arvonalentuminen on hurja. Vanha pikkuautolla huristelemalla voi siis tehdä yrittäjänä kohtuullisen tilin, jos tähän on mahdollisuus. Sen sijaan työntekijältä ei kilometrikorvauksien osalta kerry mitkään etuudet eläkemaksuista alkaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Käpyläläinen kirjoitti 20.11.2010 kello 20:49

    Osmo sanoi:
    Tähän 122 euroon sisältyvät ihan varmasti kaikki auton kustannukset, koska muutenhan firma menisi konkurssiin.

    Nyt kannattaa varmaan katsoa MOT 22.11 klo 20.00…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus