Artikkelin Tallinnan tunneli tekee Hernesaaren helikopterikentästä tarpeettoman kommentit

Kirjoittaja: Markku af Heurlin

Markku af Heurlin — Tue, 08 Dec 2009 20:24:40 +0000

“Lisäksi tulevat rahdit, jotka rautateitse ovat hieman kallimpia mutta nopeampia kuin laivalla, mutta paljon halvempia kuin maanteitse. Logistiikka on mielestäni ihan relevantti kysymys etenkin periferiassa.”

ovatko rahdit oleellisesti halvempia rautateitse kuin maanteitsee, kun otamme huomioon välivarastoinnin ja – vaihdon tarpeen. Ongelma on se, että Suomi on sekä suuri että pieni maa. Pinta-alaltaan Euroopan suurimpia, väkiluvultaan pieneimpiä. Noin 80 & västästä asuu osapuileen 100.000 km2:n alueella, siis 320 km kanttiinsa, jos se olisi neliö.

En osaa sanoa, onko yhtään mielekkäämpää pendelöidä Tallinnasta kuin Mätsälästä. asemahan ei voi olla kodin vieressä kuin harvoilla.

Kirjoittaja: J. Värälä

J. Värälä — Mon, 07 Dec 2009 12:41:01 +0000

Fillariton:

Ei telejä tarvitse vaihtaa. Mm. Espanjan ja Ranskan välisessä liikenteessä raideleveys muuttuu lennossa, kun juna ajetaan tällaisen härvelin läpi:

http://www.youtube.com/watch?v=ZiH4kt14yGw

Samanlainen löytyy käsittääkseni myös Tornio-Haaparannasta.

Kirjoittaja: Osmo Soininvaara

Osmo Soininvaara — Mon, 07 Dec 2009 11:26:37 +0000

Tunnelissa tullaan kuljettamaan ennen kaikkea rahtia. Sitä on jopa suunniteltu pelkkää rahtia varten, koska silloin turvamääräykset olisivat leievmmät. Samaan tunneliin pantaisiin myös kaapeleita, sekä sähkö, että tietoliikennekaapeleita.

Kirjoittaja: jore

jore — Mon, 07 Dec 2009 11:19:27 +0000

Jos tunnelista tehtäisiin riittävän iso, että sitä kautta voisi matkustajien lisäksi myös kuljettaa rahtia. Se voisi olla hyvä vaihtoehtoinen kuljetusreitti Eurooppaan ja sieltä meille?

Myös matkustajat voisivat päästä esim. Pietarista junalla Eurooppaan.

Kirjoittaja: Fillariton

Fillariton — Sat, 05 Dec 2009 19:05:35 +0000

Entäpä jos Viro valitseee siirtymisen standardiraideleveyteen kun uusia ratoja aletaan tehdä? Toki telejä junanvaunuissa voidaan vaihtaa, kuten tehdään Haaparanda-Tornio -alueella, mutta kummalle leveydelle tunneli rakennetaan ja onko vaihtamiseen kuluva aika liikaa matkustajaliikennettä hidastava?

Kirjoittaja: kari

kari — Sat, 05 Dec 2009 12:22:38 +0000

Osmo nyt ilmeisesti etsi jonkinlaista aasinsiltaa, mutta toteanpa silti aluksi: mainitun helikopterikentän vastustaminen mahdollisen Helsinki – Tallina -tunnelin perusteella on suunnilleen yhtä järkevää kuin 6. y-voimalan vastustaminen sillä perusteella, että kohta fuusiovoima kuitenkin korvaa energiatarpeen. Tunnelin (tai fuusiovoiman) toteutuminen on käytännössä erittäin epävarmaa ja parhaimmillaankin siihen menee pitkä aika.

Helikopterien järkevyyteen en sinänsä ota kantaa, eikä kai tarvitsekaan, sehän on yksityistä liiketoimintaa, jonka järkevyyden jotkut muut ratkovat. Eipä silti, joskus olisi ko. yhteydelle tarvetta ollut, silloin ratkaisuna oli lentää Hki-Vantaalta…

Olen täällä hyvin usein argumentoinut (yhteiskuntataloudellisen) kannattavuuden lähtökohdista, mitä tulee näihin infrahankkeisiin. “And now for something completely different”

Suomen tie- ja rataverkkoa ei nykyisessä laajudessaan olisi ikipäivänä kannattanut rakenaa, mikäli mittarina olisi käytetty teknistaloudellisia hyöty/kustannus -arvioita. Ei ikinä.

Ratoja ja teitä ei tänne rakennettu taloudellisten realiteettien vuoksi – eihän silloin voitu mitenkään nähdä millaiseksi tämä maailma menee -, vaan sen vuoksi, että olisi ylipäätään olemassa sellainen ilmiö kuin “Suomi”. Yhtenäistä kansakuntaa, menestyvää taloutta, suomalaista kultuuria ja kansanvaltaista oikeusvaltiota ei olisi ikinä syntynyt, jos väylät olisi jätetty rakentamatta.

Pavunlaskijat, ekonomistit ja insinöörit eivät mitenkään kykene näkemään aidosti suuria muutoksia ja seurauksia kymmenien ja satojen vuosien päähän.

Nykyisin, kun liikenneverkko on valmis, on tietenkin järkevää tehdä muutokset, käytännössä järjestelmän optimointi, teknistaloudellisin perustein. Suomen sisällä ei ole enää sellaisia liikennehankkeita, jotka olennaisesti muuttaisivat pelikenttää, jolloin kannattaakin keskittyä järjestelmän parantamiseen, minkä insinöörit ja ekonomit hallitsevat.

Tallinnan tunneli on kuitenkin esimerkki hankkeesta, joita ei voida pelkästään taskulaskimella tai laskutikulla arvioida, koska vaikutus kohdistuu kulttuuriin ja yhteiskuntaan erittäin laajasti. Eikä se ole lajissaan edes uniikki, muita esimerkkejä:
- Helsingin yliopisto
- Oikeusjärjestelmä
- TKK/Aalto
- Helsingin ja Pietarin välinen suurnopeusrata/moottoritie
- Finnair
- Lauttaliikenne Ruotsiin ja Viroon
- Karjala
- Internet
- Arkkitehtuuri

Tämä ei ollut kannanotto tunnelin puolesta tai sitä vastaan. Halusinpa vain huomauttaa, että mennään pahasti metsään, jos ko. hanketta tarkastellaan vain taloudellisena optimointiongelmana.

Kari

Kirjoittaja: tpyyluoma

tpyyluoma — Sat, 05 Dec 2009 11:28:44 +0000

Jos se Tallinnan tunneli maksaa oikeasti pari miljardia, niin se olisi luultavasti kannattavin liikenneinvestointi lähihistoriassamme. Helsinki – Tallinna välillä on nyt noin 6 miljoonaa matkustajaa vuodessa, tunnelin kanssa varovastikin arvioiden 10 miljoonaa. Tuo 4 miljoonaa lisää syntyisi esimerkiksi niin että vajaa 20 000 ihmistä käy lahden ali päivittäin töissä. Tunneli-investointi voitaisiin kattaa esimerkiksi 10 euron tunnelimaksulla per matkustaja suuntaansa, mutta vähempikin riittäisi kun maksajina olisivat myös tavaraliikenne, sähkönsiirto ja teleyhteydet.

Lisäksi samalla olisi luontevaa tehdä Pisaraa ja siirtää keskustan kaukoliikennejuna-asema maan alle. Tämä vapauttaisi koko Pasila-Rautatieasema välin ratapohjan muuhun käyttöön. Hatusta nyhtäisty arvio tuon maapohjan arvolle, oletan että se käytettäisiin Töölönlahdella ja Pasilassa rakentamisen, on suuruuluokkaa miljardi euroa.

Siis jos se tunneli maksaa pari miljardia…

Kirjoittaja: Kalle Pyöräniemi

Kalle Pyöräniemi — Sat, 05 Dec 2009 08:13:19 +0000

Ilpo: “Tunneli oikein hyvä ajatus. Ehdotetaan Virolle niin varmaan kustantavat sen mielellään…”

Tunneli on elintärkeä lähinnä Finnairille. Koska Euroopan ilmatila on rajallinen, tulee yhä suurempi osuus mannertenvälisten lentojen syöttöliikenteestä raiteilla.

Tunnelista on hyötyä vain, jos Tallinna on liitetty Saksan nopeiden junien verkkoon. Muussa tapauksessa se on täysin kilpailukyvytön. Myös Ruotsin suunta kannattaa tutkia, vaikka nyt ruotsalaiset operoivat yhtä hitaalla junakalustolla kuin suomalaisetkin.

Tunneli on selvästi yteiseurooppalainen hanke, joten maksajina ovat Suomen lisäksi ainakin EU ja toinen rantavaltio (Ruotsi tai Viro).

Kirjoittaja: Pyöräilijä

Pyöräilijä — Fri, 04 Dec 2009 11:33:43 +0000

Kun tunnelia tarkastellaan suhteessa Viron talouteen, unohtuu helposti että myös venäläiset ovat siitä kiinnostuneita. Tunneli linkittäisi Suomen kiinteämmin myös 5 miljoonan asukkaan Pietariin, ja Venäjän markkinoille.

Lisäksi tulevat rahdit, jotka rautateitse ovat hieman kallimpia mutta nopeampia kuin laivalla, mutta paljon halvempia kuin maanteitse. Logistiikka on mielestäni ihan relevantti kysymys etenkin periferiassa.

Kirjoittaja: ilkka

ilkka — Fri, 04 Dec 2009 07:10:49 +0000

Kiinteä yhteys:
“Ahvenanmaan kautta Ruotsiin syntyisi halvimmillaan kiinteä yhteys 3400 M€:lla (penger Ahvenanmaalle ja tunneli Ahvenanmeren ali).”

Penger Ahvenanmaalle tuhoaisi ison kaistaleen Suomen parasta saaristoa. Se ei ole lainkaan realistinen vaihtoehto. Vaikka kieltämättä tuntuu hölmöltä puolustaa “pienen eliitin” harrastusta, on kuitenkin todettava että veneily on Suomessa laajalti harrastettua ja Suomen veneily olosuhteet on oikeasti monella tapaa mailman parhaat. Pitkät kesäpäivät mahdollistavat lähes ympärivuorokautisen silmä-perusteisen navigoinnin ja kattava ja monipuolinen saaristo tekee matkapurjehduksesta ainutlaatuisen kokemuksen. Penger mantereelta Ahvenanmaalle jakaisi saariston ikävästi kahtia ja pilaisi maisemaa. Vaikka itse junista pidänkin, en niitä saaristoidylliin kaipaa.

Liian vanha:
Tunnelin kannalta ei ole kiinnostavaa mitä Viron BKT on vuonna 2008, vaan ennemminkin mitä se on vuonna 2058. Eikä pelkästään Viron, vaan tietysti myös muiden Baltian maiden ja Puolan.

Kunnollinen yhteys Tallinnasta länteen on jo työn alla. Vuonna 2020 voisi olla jo valmista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_Baltica
En tiedä miten tuo aikataulu pitää nykyoloissa, mutta joka tapauksessa se valmistuu ennen tunnelia, eli jatkoyhteyden puutteen takia ei kannata tunnelipäätöstä odotella.