Tallinnan tunneli tekee Hernesaaren helikopterikentästä tarpeettoman

2.12.2009 · Aihe: _ 

Pro Hernesaariliike informoi lautakunnan jäseniä. He eivät pidä Hernesaaren kärkeen pengerrettävästä pitkästä keinoniemestä, johon tulisi risteilyaluksen laituri ja helikopterikenttä Tallinnaan liikennöiville koptereille. Aika moinen maisemahaitta tämä todellakin olisi.

Eikö meidän pitänyt rakentaa Tallinnaan rautatietunneli? Sen jälkeen ei tarvita helikopterikenttää. Risteilyalukset mahtuvat silloin hyvin Tallinnan lautoilta vapautuviin laitureihin.

Kommentit

34 Vastausta artikkeliin “Tallinnan tunneli tekee Hernesaaren helikopterikentästä tarpeettoman”

  1. MIVa kirjoitti 2.12.2009 kello 22:49

    Kuka sen tunnelin maksaisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 2.12.2009 kello 22:59

    En oikein usko, että kopteri, lautta tai jopa juna tunnelissa olisivat toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja. Ennemmin toisiaan täydentäviä.

    Jos joku ei pidä täyttömaalle rakentamisesta, niin silloin ei parane muuttaa Helsinkiin. Suuri osa kaupungista on rakennettu täyttömaalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 2.12.2009 kello 23:32

    Ottamatta Pro Hernesaareen sen kummemmin kantaa, en ole kunnolla tutustunute, niin se kopteri Tallinnaan nyt ei vaan oikein toimi. Olen matkustanut sillä kerran ja säästä johtuen se oli kolme tuntia myöhässä, neukkarissa johon olin menossa pitämään esitystä luki fläppitaululla uusi aika ja “kopteri sökö”. Se onnettomuus oli viimeinen naula arkkuun, valitettavaa sinänsä koska palvelu on jotenkin sympaattinen. Osa ongelmaa on myös se että kenttä on kuitenkin aika syrjässä.

    Viranomaisten helikopterit taas voisi olla esimerkiksi Santahaminassa. Itseasiassa tuo ei olisi yksityisliikenteellekään juuri sen huonompi paikka. Taksilla sille kentälle mennään joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. IlpoI kirjoitti 3.12.2009 kello 1:04

    Tunneli oikein hyvä ajatus. Ehdotetaan Virolle niin varmaan kustantavat sen mielellään.
    Onkos muuten Hesassa helikoptereille olemassa laskeutumispaikkoja?
    Tuo Malmin lentokentän kohtalokin olis hyvä saada jonkinlaiseen päätökseen. Epävarmuuden tila ei varmaan ole kenenkään etu. Nykyään tuntuu että kokonaisnäkemys ei ole kenenkään hallussa. Lamakin tulee aina 10 vuoden välein vaikka sitä ei maan hallitus tunnu ymmärtävän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ville M kirjoitti 3.12.2009 kello 1:47

    Ehdottomasti kannatettava ajatus, Suomi Eurooppaan, vihdoinkin sananmukaisesti, mutta kysymys on puhtaasti poliittinen, mikään yksitynen taho ei tuota rahoita, tai siis pysty rahoittamaan, uskaltavatko suomalaiset poliitikot kauakanakin Helsingistä puhaltaa yhteen hiilen Suomen parhaaksi, vai ajattelevatko vain lyhytjänteistä omaa alue etua, jota tälläinen Tallinnan tekeminen Helsingin työssäkäynti alueeksi ei välttämättä aja.

    Entä Viron poliitikot, vai saadaanko Ruotsin pankit rahoittamaan tämäkin balttian seikkailu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Nimetön kirjoitti 3.12.2009 kello 2:24

    Eikös ne vatkaimet voisi laittaa vaikka sinne Tallinnan-laivojen helikopterikansille? Tai Malmin lentokentälle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. B.J kirjoitti 3.12.2009 kello 6:39

    Missä vaiheessa tunnelihanke on menossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. BW kirjoitti 3.12.2009 kello 9:23

    Onko tunnelista hinta-arviota? Mielestäni hyvä idea, mutta ottaen huomioon valtion nykyisen rahatilanteen ei ehkä kuitenkaan ensimmäinen rahareikä. No, toisaalta tunneli voisi kehittyvän infrastruktuurin ansiosta luoda myös uutta taloudellista toimeliaisuutta pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantuessa. (Tässä on nyt ehkä turha viitata aluepolitiikkaan, jonka 7 miljardilla eurolla vuodessa rakentaisi tunnelin jos toisenkin)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jukka Siren kirjoitti 3.12.2009 kello 9:41

    Näin muualla (Wikipedia on ihmeellinen:)

    Seikan-tunneli Honshun ja Hokkaidon välillä. 53 kilsaa josta 23 merenalaista.
    Pienemmässä osapuolessa Hokkaidossa suunnilleen Suomen verran väkeä. Eteläpuolella aika paljon.

    Chunnel: 51 kilsaa josta 38 meren alla.
    Iso-Britanniassa 58? miljoonaa + irkut päälle.

    Idea jota jotkut vakavasti otettavatkin ajaa tosissaan: Japanin-Korean tunneli, noin 130 km.
    Etelä-Koreassa väkeä 48 miljoonaa + Venäjä ja Kiina jos Pohjois-Korea sattuisi sallimaan transitoliikenteen.

    Tallinna-tunneli olisi lyhimmillään 60 km, todennäköisesti 80.

    Ehkä se silti kannattaisi jos Baltiassa saataisiin jatkoyhteydet kuntoon kohti Puolaa, Saksaa ja Tsekkiä?
    Tuo ei ollut mielipide vaan kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Antti kirjoitti 3.12.2009 kello 9:41

    Vihreiden aikatauluja. Jotkut piirustuslautahankkeet kuvitellaan valmiiksi huomiseksi, jotkut vastaavat (Vanhasen sähköautot)leimataan haihatteluksi. No, kaippa sille Hernesaaren kopterikentälle jotain uusiokäyttöä keksitään kun tunneli on valmis, noin vuonna 2100.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ville_ kirjoitti 3.12.2009 kello 10:13

    Ei tuossa tunnelissa ole mitään järkeä, enenn kuin saadaan Talinnasta kunnollinen nopea junayhteys Keski-Eurooppaan. Oikeastaan tuo Helsinki- Tallinna tunneli olisi vain Pietari – Berliini radan sivuraide.

    Suomella ei riitä rahkeet rakentaa Tallinna Berliini rataa ja nykyisessä taloustilanteessa Baltian maiden halukkuus rahoittaa ko. projektia voi olla vaikeata. Sinänsä jos siihen saisi riittävästi EU:lta rahaa, niin voisi olla mahdollinen.

    Toinen on tuo kopterikenttä, mielestäni se voi olla Hernesaaren päässä, koska se on uusi asuinalue, ja sinne muuttavat ottavat sen huomioon asuntoa ostaessaan. Toinen ongelma on, että se saattaa nostaa asuntojen hintaa paremman äänieristyksen takia, ja siten tulla tuhottoman kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. ilkka kirjoitti 3.12.2009 kello 11:26

    Onko se helikopterikenttä nyt ylipäätään niin hyödyllinen? Kyllähän Tallinaan pääsee muutenkin, lentokoneella ja laivalla ainakin. Olisi eri asia jos meillä olisi joku näppärä helikopterikentän paikka odottamassa, mutta tuntuu absurdilta tehdä kaupunkisuunnittelua yhden marginaalisen liiketoiminnan ehdoilla. Vai onko joku ennustanut että helikopteri naukkaisi jonkun relevantin osuuden kaupunkien välisestä liikenteestä? Minun korvaan se vaikuttaa todella energia-intensiiviseltä tavalta liikkua, joka ei varmaankaan ainakaan lisää sen kilpailuetua tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kati Miettinen kirjoitti 3.12.2009 kello 11:44

    Maanantaina nettiin laitettuun adressiin http://www.adressit.com/pelastakaa_helsingin_merenedusta
    on torstaina klo 11.39 tullut 1034 allekirjoitusta meren turhaa täyttämistä vastaan!
    Päättäjien on hyvä myös tiedostaa miten valtavan työn yksityiset kansalaiset ovat joutuneet tekemään “suunnittelujyrää” vastaan, kun aitoa vuorovaikutusta ja yhteistyötä asukkaiden ja virkamiesten välillä ei ole. Asukkaissa olevat voimavarat ja vapaaehtoistyön kautta saatava suunnittelupotentiaali ja paikallistuntemus hukataan vastakkainasetteluun!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jyrki Lohi kirjoitti 3.12.2009 kello 13:26

    Veikkaan, että jos tunneli Tallinnaan toteutuu, ollaan pitkällä 2020-luvulla. Joillakin voi olla kiire Tallinnaan jo sitä ennen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kimmo kirjoitti 3.12.2009 kello 15:04

    Malmin lentokenttä, kuten Talin golf-kenttäkin on lopetettava ja tilalle rakennettava halpoja vuokra-asuntoja. Tätä Enemmistöläiset ovat vaatineet jo pitkän aikaa.

    Hernesaari on kulttuurihistorialliseesti ja luonnon moniarvoisuuden osalta ainutlaatuista aluetta. Sinne ei kaivata helikoptereita tai risteilyaluksia. Uusia raitioreittejä sen sijaan vielä mahtuisi useita, samoin busseja kulkemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kimmo kirjoitti 3.12.2009 kello 15:05

    Kenkää myös Tallinna-tunnelille, sehän toisi vaan entistä enemmän yksityisautoilua Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Liian vanha kirjoitti 3.12.2009 kello 16:39

    Halvemmaksi tulee alentaa viinan hintaa Suomessa kuin rakentaa tunneli. Viinaputkikin riittäisi Tallinnasta Suomeen, jos hintaa ei voi alentaa.
    Juopoille vain vodkakaivo Kaivopuistoon, tulisipa nimelle katetta.

    Tallinnasta Eurooppaan ei ole kunnon yhteyksiä, tieyhteys on kapea, mutkainen ja Puolan alueella hidas rekkaruuhkien takia .
    Viro ajoi rautatiet alas, joten ratayhteydet ovat heikot etelään. Neukut suosivat itä-länsi-suuntaisia yhteyksiä ja pohjoinen -etelä-yhteydet ovat onnettomia.

    Jäljelle jäävä käyttö on siis viinan rahtaus Tallinnaan ja juoppojen mukana takaisin.
    Viinaputki olisi halvempi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. farshore kirjoitti 3.12.2009 kello 16:56

    Voiko kaikki auto-/rekkalautat siirtää Vuosaareen ja risteilijät Etelä-Satamaan ja/tai Tallinnan lauttojen paikalle? On tuskin kenenkään intressissä ajella niillä autoilla ja rekoilla keskustan (tai Ruoholahden ruuhkien) läpi.

    Matkustajat pääsevät takuulla Vuosaaresta keskustaan shuttle-bussilla. Tai voi satamaankin laittaa metroaseman, vaikka ainakaan Tukholmassa en ole kokenut sitä tarpeelliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ville kirjoitti 3.12.2009 kello 20:11

    Nyt olisi oikea aika tehdä tunneli Tallinnaan. Virossa on massiivinen rakennusalan työttömyys, joten rakentajat saataisiin palkattua halvalla. Samalla virolaisten rakennusalaa vääristävä vaikutus Suomessa vähenisi, suomalaisille rakentajille olisi enemmän ja paremmin palkattua työtä, harmaa talous vähenisi ja valtion verotulot nousisivat. Kerrannaisvaikutuksineen voisi olla oikein järkevä investointi tehdä tunneli (palkkaamalla virolaisia rakentamaan sitä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Antti Arvela kirjoitti 3.12.2009 kello 21:18

    Jo vuosikymmeniä sitten, ennen Kanaalin alitunnelia rakennettiin 110 km Päijännetunneli, josta ei muistettu pitää meteliä ja se toteutui budjetoidusti.

    Tunneli Tallinnaan on tämän päivän Tamrockin (…?) tekniikalla “helppo juttu”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kiinteä yhteys kirjoitti 3.12.2009 kello 22:27

    Täällä on tarkasteltu erilaisia tunnelivaihtoehtoja Suomesta Viroon ja Ruotsiin: http://www.mtry.fi/tiedotteet/Anttikoski24022008_teksti%20ja%20liitteet%20ilman%20merikarttoja%20suomi.pdf Kustannusarviot eivät perustu yksityiskohtaisiin suunnitelmiin vaan ovat hyvin karkeita arvioita

    Esimerkiksi tunneli Pasilasta Viroon maksaisi 2700 M€. Ahvenanmaan kautta Ruotsiin syntyisi halvimmillaan kiinteä yhteys 3400 M€:lla (penger Ahvenanmaalle ja tunneli Ahvenanmeren ali). Viroon päin kustannuksia nostaa Viron hapero maaperä.

    Minusta kiinteä yhteys Ruotsiin olisi paljon hyödyllisempi. Tukholmasta on enää n. 1000 km Hampuriin ja yhteys on teknisesti korkeatasoinen – etenkin kun Fehmarsundin silta valmistuu. Eipä silti, en usko Ruotsinkaan yhteyden olevan kovin kannattava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. spottu kirjoitti 4.12.2009 kello 0:52

    Eiköhän tuolle heliportille löytyisi paikka Länsiväylän ja Karhusaarentien risteyksen melualueelta. Ei kai kentän ole pakko sijaita Helsingissä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. JiiPee kirjoitti 4.12.2009 kello 0:53

    Helsingin alla on jo 200 km louhittua tunnelia.
    Siitä vaan uutta louhimaan, tulisi mursketta melkoisesti uusiin täyttöihin, tonttimaata meren rantaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Liian vanha kirjoitti 4.12.2009 kello 2:18

    Viron bkt oli 2008 16 miljardia euroa eli 8 % Suomen bkt:sta. Viron työvoima on n 600000 henkeä ja sillä saa aikaan 200000 suomalaisen tuottavuuden.
    Tunnelilla ei ole Suomen taloudelle merkitystä ellei siksi lasketa sitä, että poliitikot saavat jakaa rahaa kavereilleen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. ilkka kirjoitti 4.12.2009 kello 9:10

    Kiinteä yhteys:
    “Ahvenanmaan kautta Ruotsiin syntyisi halvimmillaan kiinteä yhteys 3400 M€:lla (penger Ahvenanmaalle ja tunneli Ahvenanmeren ali).”

    Penger Ahvenanmaalle tuhoaisi ison kaistaleen Suomen parasta saaristoa. Se ei ole lainkaan realistinen vaihtoehto. Vaikka kieltämättä tuntuu hölmöltä puolustaa “pienen eliitin” harrastusta, on kuitenkin todettava että veneily on Suomessa laajalti harrastettua ja Suomen veneily olosuhteet on oikeasti monella tapaa mailman parhaat. Pitkät kesäpäivät mahdollistavat lähes ympärivuorokautisen silmä-perusteisen navigoinnin ja kattava ja monipuolinen saaristo tekee matkapurjehduksesta ainutlaatuisen kokemuksen. Penger mantereelta Ahvenanmaalle jakaisi saariston ikävästi kahtia ja pilaisi maisemaa. Vaikka itse junista pidänkin, en niitä saaristoidylliin kaipaa.

    Liian vanha:
    Tunnelin kannalta ei ole kiinnostavaa mitä Viron BKT on vuonna 2008, vaan ennemminkin mitä se on vuonna 2058. Eikä pelkästään Viron, vaan tietysti myös muiden Baltian maiden ja Puolan.

    Kunnollinen yhteys Tallinnasta länteen on jo työn alla. Vuonna 2020 voisi olla jo valmista:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_Baltica
    En tiedä miten tuo aikataulu pitää nykyoloissa, mutta joka tapauksessa se valmistuu ennen tunnelia, eli jatkoyhteyden puutteen takia ei kannata tunnelipäätöstä odotella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Pyöräilijä kirjoitti 4.12.2009 kello 13:33

    Kun tunnelia tarkastellaan suhteessa Viron talouteen, unohtuu helposti että myös venäläiset ovat siitä kiinnostuneita. Tunneli linkittäisi Suomen kiinteämmin myös 5 miljoonan asukkaan Pietariin, ja Venäjän markkinoille.

    Lisäksi tulevat rahdit, jotka rautateitse ovat hieman kallimpia mutta nopeampia kuin laivalla, mutta paljon halvempia kuin maanteitse. Logistiikka on mielestäni ihan relevantti kysymys etenkin periferiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 5.12.2009 kello 10:13

    Ilpo: “Tunneli oikein hyvä ajatus. Ehdotetaan Virolle niin varmaan kustantavat sen mielellään…”

    Tunneli on elintärkeä lähinnä Finnairille. Koska Euroopan ilmatila on rajallinen, tulee yhä suurempi osuus mannertenvälisten lentojen syöttöliikenteestä raiteilla.

    Tunnelista on hyötyä vain, jos Tallinna on liitetty Saksan nopeiden junien verkkoon. Muussa tapauksessa se on täysin kilpailukyvytön. Myös Ruotsin suunta kannattaa tutkia, vaikka nyt ruotsalaiset operoivat yhtä hitaalla junakalustolla kuin suomalaisetkin.

    Tunneli on selvästi yteiseurooppalainen hanke, joten maksajina ovat Suomen lisäksi ainakin EU ja toinen rantavaltio (Ruotsi tai Viro).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tpyyluoma kirjoitti 5.12.2009 kello 13:28

    Jos se Tallinnan tunneli maksaa oikeasti pari miljardia, niin se olisi luultavasti kannattavin liikenneinvestointi lähihistoriassamme. Helsinki – Tallinna välillä on nyt noin 6 miljoonaa matkustajaa vuodessa, tunnelin kanssa varovastikin arvioiden 10 miljoonaa. Tuo 4 miljoonaa lisää syntyisi esimerkiksi niin että vajaa 20 000 ihmistä käy lahden ali päivittäin töissä. Tunneli-investointi voitaisiin kattaa esimerkiksi 10 euron tunnelimaksulla per matkustaja suuntaansa, mutta vähempikin riittäisi kun maksajina olisivat myös tavaraliikenne, sähkönsiirto ja teleyhteydet.

    Lisäksi samalla olisi luontevaa tehdä Pisaraa ja siirtää keskustan kaukoliikennejuna-asema maan alle. Tämä vapauttaisi koko Pasila-Rautatieasema välin ratapohjan muuhun käyttöön. Hatusta nyhtäisty arvio tuon maapohjan arvolle, oletan että se käytettäisiin Töölönlahdella ja Pasilassa rakentamisen, on suuruuluokkaa miljardi euroa.

    Siis jos se tunneli maksaa pari miljardia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. kari kirjoitti 5.12.2009 kello 14:22

    Osmo nyt ilmeisesti etsi jonkinlaista aasinsiltaa, mutta toteanpa silti aluksi: mainitun helikopterikentän vastustaminen mahdollisen Helsinki – Tallina -tunnelin perusteella on suunnilleen yhtä järkevää kuin 6. y-voimalan vastustaminen sillä perusteella, että kohta fuusiovoima kuitenkin korvaa energiatarpeen. Tunnelin (tai fuusiovoiman) toteutuminen on käytännössä erittäin epävarmaa ja parhaimmillaankin siihen menee pitkä aika.

    Helikopterien järkevyyteen en sinänsä ota kantaa, eikä kai tarvitsekaan, sehän on yksityistä liiketoimintaa, jonka järkevyyden jotkut muut ratkovat. Eipä silti, joskus olisi ko. yhteydelle tarvetta ollut, silloin ratkaisuna oli lentää Hki-Vantaalta…

    Olen täällä hyvin usein argumentoinut (yhteiskuntataloudellisen) kannattavuuden lähtökohdista, mitä tulee näihin infrahankkeisiin. “And now for something completely different”

    Suomen tie- ja rataverkkoa ei nykyisessä laajudessaan olisi ikipäivänä kannattanut rakenaa, mikäli mittarina olisi käytetty teknistaloudellisia hyöty/kustannus -arvioita. Ei ikinä.

    Ratoja ja teitä ei tänne rakennettu taloudellisten realiteettien vuoksi – eihän silloin voitu mitenkään nähdä millaiseksi tämä maailma menee -, vaan sen vuoksi, että olisi ylipäätään olemassa sellainen ilmiö kuin “Suomi”. Yhtenäistä kansakuntaa, menestyvää taloutta, suomalaista kultuuria ja kansanvaltaista oikeusvaltiota ei olisi ikinä syntynyt, jos väylät olisi jätetty rakentamatta.

    Pavunlaskijat, ekonomistit ja insinöörit eivät mitenkään kykene näkemään aidosti suuria muutoksia ja seurauksia kymmenien ja satojen vuosien päähän.

    Nykyisin, kun liikenneverkko on valmis, on tietenkin järkevää tehdä muutokset, käytännössä järjestelmän optimointi, teknistaloudellisin perustein. Suomen sisällä ei ole enää sellaisia liikennehankkeita, jotka olennaisesti muuttaisivat pelikenttää, jolloin kannattaakin keskittyä järjestelmän parantamiseen, minkä insinöörit ja ekonomit hallitsevat.

    Tallinnan tunneli on kuitenkin esimerkki hankkeesta, joita ei voida pelkästään taskulaskimella tai laskutikulla arvioida, koska vaikutus kohdistuu kulttuuriin ja yhteiskuntaan erittäin laajasti. Eikä se ole lajissaan edes uniikki, muita esimerkkejä:
    – Helsingin yliopisto
    – Oikeusjärjestelmä
    – TKK/Aalto
    – Helsingin ja Pietarin välinen suurnopeusrata/moottoritie
    – Finnair
    – Lauttaliikenne Ruotsiin ja Viroon
    – Karjala
    – Internet
    – Arkkitehtuuri

    Tämä ei ollut kannanotto tunnelin puolesta tai sitä vastaan. Halusinpa vain huomauttaa, että mennään pahasti metsään, jos ko. hanketta tarkastellaan vain taloudellisena optimointiongelmana.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Fillariton kirjoitti 5.12.2009 kello 21:05

    Entäpä jos Viro valitseee siirtymisen standardiraideleveyteen kun uusia ratoja aletaan tehdä? Toki telejä junanvaunuissa voidaan vaihtaa, kuten tehdään Haaparanda-Tornio -alueella, mutta kummalle leveydelle tunneli rakennetaan ja onko vaihtamiseen kuluva aika liikaa matkustajaliikennettä hidastava?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. jore kirjoitti 7.12.2009 kello 13:19

    Jos tunnelista tehtäisiin riittävän iso, että sitä kautta voisi matkustajien lisäksi myös kuljettaa rahtia. Se voisi olla hyvä vaihtoehtoinen kuljetusreitti Eurooppaan ja sieltä meille?

    Myös matkustajat voisivat päästä esim. Pietarista junalla Eurooppaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.12.2009 kello 13:26

    Tunnelissa tullaan kuljettamaan ennen kaikkea rahtia. Sitä on jopa suunniteltu pelkkää rahtia varten, koska silloin turvamääräykset olisivat leievmmät. Samaan tunneliin pantaisiin myös kaapeleita, sekä sähkö, että tietoliikennekaapeleita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. J. Värälä kirjoitti 7.12.2009 kello 14:41

    Fillariton:

    Ei telejä tarvitse vaihtaa. Mm. Espanjan ja Ranskan välisessä liikenteessä raideleveys muuttuu lennossa, kun juna ajetaan tällaisen härvelin läpi:

    http://www.youtube.com/watch?v=ZiH4kt14yGw

    Samanlainen löytyy käsittääkseni myös Tornio-Haaparannasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Markku af Heurlin kirjoitti 8.12.2009 kello 22:24

    “Lisäksi tulevat rahdit, jotka rautateitse ovat hieman kallimpia mutta nopeampia kuin laivalla, mutta paljon halvempia kuin maanteitse. Logistiikka on mielestäni ihan relevantti kysymys etenkin periferiassa.”

    ovatko rahdit oleellisesti halvempia rautateitse kuin maanteitsee, kun otamme huomioon välivarastoinnin ja – vaihdon tarpeen. Ongelma on se, että Suomi on sekä suuri että pieni maa. Pinta-alaltaan Euroopan suurimpia, väkiluvultaan pieneimpiä. Noin 80 & västästä asuu osapuileen 100.000 km2:n alueella, siis 320 km kanttiinsa, jos se olisi neliö.

    En osaa sanoa, onko yhtään mielekkäämpää pendelöidä Tallinnasta kuin Mätsälästä. asemahan ei voi olla kodin vieressä kuin harvoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus