Kun katsoo kuinka vähän Sörnäisten Rantatiellä on jalankulkijoita ja kuinka paljon autoja, niin aika helposti voi laskea absoluuttisen ajanmenetyksen olevan paljon suurempi rajoitettaessa tarpeettomasti autoliikennettä.

Kun nyt nähdään kokemuksestakin, että kevyenliikenteen vetäminen samassa tasossa kyseisessä paikassa on vaarallista, niin en oikein ymmärrä noiden tarpeettomien ja vaarallisten suojateiden puolustajia? Keskustelu juuttuu kaiken lisäksi epäolennaiseen, helposti korjattavaan seikkaan. Suojatiet pois ja turvallisuus on paljon parempi.

Nyt olisi kuitenkin aika puhua kevyen liikenteen kannalta paljon vaarallisemmasta paikasta siinä vieressä. Itäväylän päässä oleva Hermannin rantatielle vievä ramppi on todella vaarallinen. Onko siihen mahdolista tehdä halvalla jonkinlaista eritasoratkaisua? Samoin koko osuudella pyörä- ja jalankulkuliikenteen erottaminen toisistaan edes keskiviivalla tulee ottaa työn alle.

Suosittele: 0

Asiasta sen verran lisää, että minusta YTV:n liikennetilastoja tulisi salata tai ainakin muokata yleisölle enemmän sopiviksi.

Salaaminen nyt tuskin on kovinkaan järkevää. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että joiltain osin niitä tulisi paremmin “muokata” tai oikeammin selittää, mitä ne tarkoittavat ja miten niitä tulee tulkita.

Keskeinen ongelmahan on se, että liikenteen suhteen joka ikinen on (ainakin omasta mielestään) “asiantuntija”, vaikka omat tulkinnat ovat (usein) vääriä. Tilastojen tulkinta nyt kuitenkin on varsin korkeaa ammattitaitoa vaativaa hommaa.

Mutta voin kyllä kertoa terveisiä YTV:n tiedottamisesta vastaavalle, jahka tapaan hänet

Tiede on hieno asia, mutta se tulisi valjastaa tarkemmin Enemmistöläisen yhteiskuntamallin mukaiseksi.

Ei kyllä pitäisi! Tieteen tarkoitus on selvittää se, miten asiat ovat. Keskeisimpiä tieteen periaatteita on, että sitä ei tehdä tarkoitushakuisesti!

Kari

Suosittele: 0

Ja tilanne 37 vuotta sitten oli jotenkin hyvä? Muuten samana aikana koko kantakaupungin ajoneuvoliikenne on kasvanut noin 50%…

Olen entistä vakuuttuneempi että pitäisi tehdä Smith-Polvinen II. Siis sellainen suunnitelma josta näkee mitä se tarkoittaa ja mitä se maksaa jos tehdään niin kuin autopuolue haluaa. Se alkuperäinen jossa esimerkiksi puoli Krunikkaa pantiin matalaksi motarin alta oli oikein hyödyllinen esitys siitä mitä autoistuminen käytännössä tarkoittaa.

Suosittele: 0

“Ei ole hyväksi, että nuoret kriitikot löytävät epäsuoria todisteita siitä, että vaikkapa muuten tyhjän Rikhardinkadun pysäköintikiellot ovat syntyneet puhtaasti halusta luoda joukkoliikennemyönteisyyttä, tai sitä että lähes kaikki keskustan ruuhkat ovat syntyneet systemaattisella ja tarkoin suunnitellulla katuverkoston liikennevälityskyvyn laskulla.”

Rikhardinkadulla ei ole psyäköintikieltoa lukuunottamatta Chez DFominiquen edustaa. Muut ovat mittaripaikkoja. (Muistakseni Rikhardinkadulla ei ole asukas-pysäköintipaikkoja.)

Erittäin käytännöllistä. Kadulta löytää päiväsaikaan aina pysäköintipaikan, jos on vaikka autolla menoa esim. Consortium Sofiin suunnittelemaan stadionia Shotshin talviolympilaisia varten. Tai tekemään korjauksia tai viemään tavaroita johonkin toimistoon tai asuntoon. Pysäköinti maksaa 4 e/tunti mutta sähkömies maksaa 44 e/ tunti.

Menin tänä iltana Savoy-teatterin esitykseen. Löysin paikan juuri sopivasti teatterin vierestä eli Nylands Nationin edestä. Lähdin ystäväni luota K:nummelta klo 18.05 ja olin parkkeerannut auton klo 18.35 (siis illalla ilmaispaikalle). Takaisin tulin samoin ½ tunnissa. Meitä oli neljä, joten autolla oli mukava kulkea.

Illalla ei ole ruuhkaa. Eikä keskustassa päivälläkään, kun riittäävn hintavalla psyäköinnillä on pidetty huolta siitä, että autolal sinne tulevat lähinnä vain ne, joilla on todellista syytä sellaisella kulkea.

“Tiede on hieno asia, mutta se tulisi v a l j a s t a a t a r k e m m i n E n e m m i s t ö l ä i s en yhteiskuntamallin m u k a i s e k s i.”

Lähs 40 vuotta Eenmmistön jäsenenä olleena minä toivon, että tällainen asenne ei ole yhdistyksen vähäisen jäsenistön enemmistön mielipide.

Tästä porukastaa kun on vaikea selvittää, mikä on ironiaa ja mikä on tarkoitettu vakavasti otettavaksi.

Suosittele: 0

Asiasta sen verran lisää, että minusta YTV:n liikennetilastoja tulisi salata tai ainakin muokata yleisölle enemmän sopiviksi.

On aika pelottavaa, että joukkoliikennekriitikot saattavat löytää sellaisia lyömäaseita, että Helsingin keskustan ja niemen liikenne ei ole kasvanut lainkaan viimeisen 37 vuoden aikana ja kaikki pk-seudulle tapahtuneen muuton liikenne on siirtynyt rasittamaan kehiä ja pk-seudun ympäristöä.

Ei ole hyväksi, että nuoret kriitikot löytävät epäsuoria todisteita siitä, että vaikkapa muuten tyhjän Rikhardinkadun pysäköintikiellot ovat syntyneet puhtaasti halusta luoda joukkoliikennemyönteisyyttä, tai sitä että lähes kaikki keskustan ruuhkat ovat syntyneet systemaattisella ja tarkoin suunnitellulla katuverkoston liikennevälityskyvyn laskulla.

Tiede on hieno asia, mutta se tulisi valjastaa tarkemmin Enemmistöläisen yhteiskuntamallin mukaiseksi.

Suosittele: 0

Vai onko? Missä?

Lautakuntaan menneen materiaalin mukaan nämä dokumentit ovat keskeisiä. Kuitenkaan niitä tai niissä esitettyjä perusteita ei kerrota julkisuuteen. Tämä ei vastaa käsitystäni kaavoitusprosessin avoimmuudesta.

Helsingin Satama viittaa 18.6. päivätyssä kaavaehdotuksen liitteenä olevassa lausunnossaan noihin selvityksiin, ja toteaa niiden olleen kaavaluonnoksen pohjana risteilyliikenteen osalta.

KSV toteaa nyt lautakunnalle esitetyssä vastineessaan mielipiteisiin:
“Helsingin Satama on esittänyt risteilysataman laajentamistarpeen, josta syystä luonnoksessa on esitetty etelään suuntautuvan merialueen täytön yhteyteen kolmatta risteilylaituria. Laiturin sijainti on määritetty Helsingin Sataman kanssa käydyissä keskusteluissa.”

Vedotaan siis johonkin minkä sisältöä ei julkaista!

Suosittele: 0

Aamulehdessä oli juuri mielenkiintoinen juttu Jyväskylän kävelykeskustasta. Kannattaa lukea!

Suosittele: 0

Niin kauniisti kun kirjoititkin tuon niin kyllä se niin vaan on, että kaupunki elää tai kuihtuu kumipyörillä. Auto, henkilö-, paketti- ja kuorma-auto, on mahdollistanut nykyisen kehityksen.

En nyt oikein tiedä, mitä ajat tällä takaa. Tietenkin on selvää, että nykyinen yhteiskunta (ja kaupungit) tarvitsevat kumipyöräliikennettä – tuskin sitä kukaan kiistää. Toisaalta, on myös itsestäänselvää, että autoilun määrällä on rajansa, koska sitä ei kaupungeissa voi lisätä rajatta. Tämän vuoksi sitä täytyy jollain tavoin rajoittaa. Tai no, ei täydy, viimekädessä sitä rajoittaa mm. ruuhkat ja tilanpuute, mutta tätä pidetään yleensä epätoivottavana.

Kysymys kulminoituu siis siihen, että mikä on autoliikenteen osuus, määrä ja asema kaupungeissa.

On olemassa varsin selvää evidenssiä siitä, että kauppa ja kaupungin elävyys kukoistavat siellä, missä autoja on vähän. Helsingissä esimerkiksi Aleksanterinkadun ympäristö ja jotkin suuret ostoskeskukset ovat tällaisia autottomia tai lähes autottomia vyöhykkeitä.

Jos ei halua Keski-Eurooppaan asti matkustaa, niin jo Tukholmassa voi havaita elävimmän kaupungin ja kalliimpien liikkeiden keskittyvän nimenomaan Vahnaan kaupunkiin ja sen “jatkeena” pelkästään kävelylle varatun Drotningsgatanin ympäristöön.

Toisaalta mm. Yhdysvalloissa on myös eläviä esimerkkejä (esim. Los Angeles) siitä, miten kaupunki (ainakin siinä mielessä, miten minä sen ymmärrän) on tuhottu ratkaisemalla autoliikenteen ruuhkia: lopulta “kaupungista” ei ole jäljellä muuta kuin ristiin rastiin kulkevia moottoriteitä, joita pitkin ihmiset ajelevat autoilla lähiöiden, ostoskeskusten ja työpaikkakeskittymien välillä. Ja siitä huolimatta on massiivisia ruuhkia, saasteongelmista nyt puhumattakaan.

Helsinkiläisten “liikennesuunnittelijoiden” tarve haitata paikoitusta aiheuttaa lieveilmiöitä, kuten pysäköintä muiden kannalta huonoihin paikkoihin.

Paikoitustilan puutteelle on yksi ja ainoa syy: liian alhainen hinta. Koska hinta on liian halpa (käytännössä ilmainen tai lähes ilmainen), paikat eivät allokoidu tehokkaasti. Toisaalta tämä myös vie motivaation rakentaa paikkoja lisää (siinä tapauksessa, että niitä todella on liian vähän), koska niiden rakentaminen ei tuota mitään. Se on nyt vaan ikävä tosiasia, että jos rajallista hyödykettä jaetaan liian halvalla, se loppuu kesken.

Erityisen ongelmallinen asia on kaupalle. Parkkipirkkojen tapa kiusata jakeluliikennettä ei ole meidän yhteinen etumme. Me maksamme sen keskustan pikkukauppojen hinnoissa.

Me maksamme liian laajan autoilun tuotteiden hinnoissa. Ruuhkat lisäävät kuljetuskustannuksia paljon enemmän kuin pysäköintimaksut. Jos pysäköintipaikat olisi hinnoiteltu oikein ja väärinpysäköintiä valvottaisiin tehokkaasti, jakeluliikenteen toimintaedellytykset paranisivat olennaisesti.

Auton käyttö liikkumiseen, erityisesti Suomen kaltaisessa maassa on myös suuri haitta kaupalle ja palveluelinkeinolle, koska kaikki autoon käytetty raha on poissa muusta kulutuksesta.

Mikko:

Tarkoitin siis lähinnä sitä, että joidenkin kommenttien perusteella yhdentoista sekunnin teoreettinen viive harvinaiseen ideaalitilanteeseen verrattuna on autoliikenteessä merkittävä yhteiskunnallinen menetys, mutta jalakulkijoiden puolen kilometrin ylimääräinen lenkki ei ole mitään ja se kuuluu niellä napisematta.

Kaikki aikamenetykset ovat tietenkin yhteiskunnallinen tappio, mikä pätee sekä autoilijoihin että jalankulkijoihin.

Yheiskunta- ja taloustieteiden piirissä ei olla päästy yksimielisyyteen siitä, pitäisikö pienet (esimerkiksi autoilijan menettämät muutama sekunti) arvottaa samalla tavoin kuin suuremmat (jalankulkijoiden muutamat minutit) aikamenetykset, mutta vallitseva käsitys lienee se, että ne tulisi laskea samanarvoisina.

Tuo minun kommenttini liittyi kuitenkin siihen, että on olemassa myös muita arvoja kuin vain yhteiskuntataloudellinen optimointi. Mielestäni on kohtuutonta, jos jonkin heikomman väestönosan liikkuminen käytännössä estetään kokonaan pelkästään siksi, että autoilijat säästävät (jos edes säästävät) muutamia sekunteja.

Kari

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Niin, jos tässä nyt verrataan autoilijoita ja jalankulkijoita, niin kyllä se oikeastaan on ihan oikein olettaa, että käytännössä kaikkien autoilijoiden (pl. nyt invalidistatuksen omaavat) tulisi kyllä kyetä tuollainen matka kävelemään.

Tässä taitaa olla jonkun sortin väärinkäsitys, tai ehkä en vaan tajua huumoria. Tarkoitin autoilijan ylimääräistä lenkkiä autolla ajettuna ja tulin ilmaisseeksi asian epäselvästi. Pahoittelut siitä. Tarkoitin siis lähinnä sitä, että joidenkin kommenttien perusteella yhdentoista sekunnin teoreettinen viive harvinaiseen ideaalitilanteeseen verrattuna on autoliikenteessä merkittävä yhteiskunnallinen menetys, mutta jalakulkijoiden puolen kilometrin ylimääräinen lenkki ei ole mitään ja se kuuluu niellä napisematta. Tällä asenteella kun tehdään kaupunkia, niin kovin kauaa siellä ei jalankulkijoita olekaan valittamassa. Helsinki ei tietysti sentään ihan tällainen paikka ole, vaikka näitä heittoja aina välillä pulpahtelee.

Suosittele: 0