Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2009

24.11.2009 · Aihe: _ 

Helsinki Townhouse suunnittelukilpailu

Tehdään uutta tyyppitaloa. Kilpailu on kansainvälinen, tosin kilpailuohjelma on vain suomenkielinen. Olisiko riski vääristä voittajista liian suuri, jos se käännettäisiin myös englanniksi.

Leppäsuon kaava pöydältä

En ollut viime kokouksessa enkä ole seuraavassakaan, joten sijaiseni Kai Ovaskainen vetää linjaa tässä asiassa puolestani. Lautakunnassa on esiintynyt kaavaan tyytymättömyyttä. Sitähän on esitetty myös tällä sivustolla. Sellainen korjaus, että tässä tehdään tavallisia asuntoja tontille, joka oli aiemmin varattu asuntola-asumiseen. Todettakoon, että koko tontin rakentamista on aikanaan vastustettu.

Täydennysrakennuskaava Kangasalantiellä

Vanha yksikerroksinen liikerakennus ja pysäköintikenttä väistyvät 5-6 kerroksisen asuinrakennuksen ja parkkihallin tieltä. Ei suurempaa marmattamista. paitsi jonkun mielestä julkisivu on tökerö, tympeä välinpitämätön ja yksinkertaisesti ruma, mutta hänelle vastattiin, että vika on havainnekuvassa. Lisää rakennusoikeutta liki 5000 kerrosneliötä eli yli sata asukasta.

Itäkeskuksen laajennus ja City-Marketin korttelin asemakaavaluonnos

Uutta kerrosalaa pukkaa 9,1 hehtaaria, josta uutta liiketilaa vajaat kuusi hehtaaria. Lisää tulee leveämpi yhteys Itäväylän yli, hotelli, elokuvakeskus ja neljä uutta 14-kerroksista asuintornia (asukkailla lyhyt matka kauppaan), asukkaiksi nuoria ja opiskelijoita toiseen osaan ja toiseen kai ihan tavallisia ihmisiä. Uutta asuinpinta-alaa vajaat 1,7 hehtaaria. Itäväylä pannaan tällä kohdalla tunneliin. Suunnitelmissa on kattaa Itäväylä koko matkalta joskus myöhemmin.

Harmi, etten pääse näkemään esittelyä.  

Vuosaaren keskustan asemakaavaluonnos

Kerrosalaa tulee noin viisi hehtaaria. Varsin monimutkainen suunnitelma, jota on turha selostaa ilman kuvaa. Vuosaari saa modernin ja siis hyvin kaupallisen ja tylsän keskustan, mutta tilanne kohdentuu kyllä nykyisestä. Taas harmittelen, etten pääse katsomaan esittelyä, koska ei tämä oikein esityslistasta aukea.

Kommentit

40 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2009”

  1. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 24.11.2009 kello 20:47

    Englannista en niin tiedä, mutta kilpailuohjelma kannattaa käännättää hollanniksi ja tanskaksi. 🙂 Suoraan sanoen en oikein usko kotimaisilta yrittäjiltä tulevan mitään käyttökelpoista. Niin paljon tehdään ihan alkeellisia virheitä. Viimeaikojen parasta kaupunkirakentamista on Vantaan Kartanonkoski, jossa käsittääkseni suomalaiset arkkitehdit eivät loistaneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville kirjoitti 24.11.2009 kello 22:42

    “Kilpailu on kansainvälinen, tosin kilpailuohjelma on vain suomenkielinen.”

    EU:n myötä rajoitteita kilpailulle yleensä piti purkaa ja myös kansalliset suunnittelukilpailut piti avata muille EU- ja EU:n yhteistyösopimusmaille.

    Mitä seurasikaan? Useimmissa maissa kilpailukutsut ja materiaalit julkaistaan vain omalla kielellä. Välillä ehdotuksen voi jättää kansallisen kielen lisäksi englanniksi, mutta joskus taas vain kansallisella kielellä. Esim. satasivuinen puolankielinen lähdeaineisto ja vaatimus tehdä ehdotus selostuksineen puolan kielellä rajoittaa kilpailua varsin tehokkaasti.

    Joissain EU-maissa yleisten kilpailujen järjestäminen väheni EU:n myötä huomattavasti ja siirryttiin järjestämään kutsukilpailuita, joihin ihan laillisesti saa kutsua vain oman maalaisia. Suomessa aiemmin kaikille kansalaisille avoimet kilpailut muutettiin avoimiksi vain niille, joilla on oikeus maassaan harjoittaa arkkitehdin ammattia: näin saatiin blokattua runsaslukuiset ulkomaalaiset arkkitehtiopiskelijat ja vastavalmistuneet arkkitehdit, joiden maissaan pitää suorittaa monivuotinen harjoittelu ennen ammattilisenssin saamista.

    Eräät maat harjoittavat tämän lisäksi kotiinpäinvetoa niin, että vaikka suunnittelukilpailun kaikista sen vastaisista yrityksistä huolimatta voittaisi ulkomaalainen suunnittelija, toteutus kuitenkin annetaan omanmaalaiselle.

    EU-maat eivät ole oikein sisäistäneet unionin tarkoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Juhani Salovaara kirjoitti 24.11.2009 kello 22:52

    Väärä voittaja? Ymmärtääkseni Vihreät ovat Helsingissä vaatineet laadukkaampaa arkkitehtuuria ja rakentamista. Miksi sitten rajoitetaan mahdollisuuksia rajaamalla ulkomaiset arkkitehtitoimistot pois kutsumalla avoimeen kilpailuun vain suomeksi? Tuskin kukaan alalla oleva suomalainen haluaa vinkata ulkomaalaisille ja lisätä kilpailua. Kaupunki on jo kansainvälinen, mutta nähtävästi sen kehitystä ohjaa sisäsiittoinen koneisto.
    Nyt Kalasataman ja Keski-Pasilan keskukset ovat kilpailutettavina, uskaltaisin väittää ettei kukaan kaupunkilainen olisi pahoillaan, jos saisivat vertailtavakseen myös ulkomaisia ratkaisuja. Toki muut tekee päätökset ja kaupunkilainen katselee tulosta hautaan saakka. Huono itsetunto vai suositaanko virkamiestasolla opiskelukavereita?
    Protektionismi ei mielestäni kuulu asiaan, jos puhutaan Helsingin imagon nostamisesta. Italialainen Zucchi vei hoviarkkitehti Siitosta Pasilassa 100-0, Katajanokan kohuhotellin tontille ensin suunniteltu Armi-talo (“Lukko”) ei sekään ollut mitenkään sulautuva empire-keskustaan, mutta nyt sveitsiläisten suunnitelmaa pidetään kaupungin raiskaamisena. Itse hyväksyisin ristihotellin, jos Kirjava Satama-suunnitelmissa ehdotetut muutokset koko Eteläsatamaan ovat tulossa. En mitenkään pysty ymmärtämään miten empire-puoli Kauppatorista menee pilalle uuden hotellin takia, vanha loppuu tasan Gutzeitin marmoriin ja Uspenski jää sen taakse pois näkyvistä. Koko ranta täynnä surkeita satamarakennuksia ja nyt uusi hotelli pilaisi kaiken? Toki avoin kilpailu voisi tuoda jotain kaikelle sopivaa, mutta taitaa norjalainen rahoittaja häipyä. Ulkomailta hankitulla rahalla ne empire-pytingitkin rakennettiin, ulkomailta haettiin myös tyyli. Nytkö ei kelpaa muu kuin vanha kunnon suomalainen ja maailmalla suuresti arvostettu elementti-tyyli? Arkkitehti valitsee betonilaatan värin ja pojat ruuvaa laatikon kokoon. Rakennusyhtiöt ovat vain tyytyväisiä, ettei tarvitse panostaa rahallisesti ja pakollinen korjausrakentaminen viimeistään kymmenen vuoden jälkeen on sisäänrakennettuna.
    Kun kaupunki tiivistyy, niin samalla mahdollisuudet rakentaa uutta arvokasta arkkitehtuuria järkevän matkan päähän kantakaupungista vähenee vuosi vuodelta, eikö asiaa voi nostaa enemmän julkisuuteen, jotta vaatimustaso arkkitehtuuria kohtaan nousisi. Vai onko ymmärrykseni tehnyt minulle taas kepposen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. JiiPee kirjoitti 25.11.2009 kello 1:16

    Paljon mainostettu Helsinki-pientalo on varsinainen limbo, onneksi sitä ei juuri kukaan rakenna itselleen, paitsi ehkä pari arkkitehtia, suomalaista.
    Toivottavasti nyt vihdoin tulee jotain “normaali”-ihmistä miellyttävää, käännös ainakin englanniksi olisi tarpeen, Hollannista tulisi jotain liian konstikasta tyyppitaloksi.

    Leppäsuon ehdotuksen saisi kuopata nyt lopullisesti. Kaupunkikuvaneuvottelukunnan selitykset ei vakuuta ollenkaan, hölynpölyä.
    Lähialue muuttuu jo nyt melkoisesti, asukkaat lisääntyy, olisiko aihetta miettiä ko tontille jotain muuta käyttötarkoitusta, lähialueen palveluja, matalaa rakennusta, vaikka lähikauppa ym.
    Aluehan on kaupungin omistuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Harri Paavola kirjoitti 25.11.2009 kello 8:41

    Pystyykö tavallinen vuosaarelainen tutustumaan tuohon Vuosaaren keskustan asemakaavaluonnokseen jossain?

    Nimim. 25 vuotta vuosaarelaisena ja lisää kertyy jatkuvasti 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.11.2009 kello 10:11

    Kokeile kaupunkisuunnitteluviraston sivuja. Esityslistaan pääsee kohdan päätöksenteko kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Vesa Peipinen kirjoitti 25.11.2009 kello 8:45

    Townhouse on mielletty kalliiksi ja varakkaammille kaupunkilaisille suunnatuksi asumiskonseptiksi. Voisiko townhouse-tyyppisessä asumisessa olla myös vuokra-asuntoja esim. suurille maahanmuuttajaperheille tai vaikka työtilaa tarvitseville taiteilijoille? Olisi kiinnostavaa jos tällainen elementti olisi myös osana kilpailua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 25.11.2009 kello 10:56

    Suora linkki KSV:n esityslistaan on pitkä kuin kaavoitusprosessi (huhuu webadmin, friendly URL?), lyhennyttynä http://tinyurl.com/2611ksv tai esikatselun kanssa http://preview.tinyurl.com/2611ksv
    Jos Osmo kerkiäisi heittää linkin näihin raporttiinsa, niin olisi monelle varmaan helpompi lukea.

    Asiasta, Itäväylän kattaminen on hieno homma. En kertakaikkiaan keksi tuosta kaavasta mitään vikaa, jos joku muu yrittäisi 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.11.2009 kello 12:39

    KSV:n linkit ovat niin pitkiä, etteivät ne toimi tässä blogissa. Lautakunta on jo huomauttanut asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Arho Toikka kirjoitti 25.11.2009 kello 14:33

    Vuosaari-fanina sanoisin, että suunnitelma näyttää hyvältä. Liike- ja toimistotilat ovat keskellä asutusta, ja tosi lähellä asuntoja, kouluja, urheilutaloa, vuotaloa.

    Ainoa tylsä kohta on Mosaiikkitori ja sille pyllistävä Vuotalo, perintönä edellisestä suunnitteluvaiheesta, joten kyllä nyt näyttää paljon vähemmän tylsältä tämä kaava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 25.11.2009 kello 18:25

    Vesa: “Townhouse on mielletty kalliiksi ja varakkaammille kaupunkilaisille suunnatuksi asumiskonseptiksi…”

    Jos lähdetään ihan määritelmän kautta, niin kysehän on aristokraattien kaupunkitalosta. Se oli yleensä huomattavasti pienempi, kuin kartano(t).

    Todennäköisesti nyt ei kuitenkaan haeta tyyppitaloa aatelliskalenteriin kuuluville. 🙂 Parempi lähtökohta tarkastelulle olisi ehkä brittiläinen sodanjälkeinen uudisrakentaminen. Se on huomattavasti fiksumpaa, kuin meidän kerrostalovirheemme keskellä ei mitään. 🙁

    Rakentaminen britanniassa tapahtui tiiviisti joko rivi- tai paritaloihin. Parasta suomalaista perinnettä, jotka asumislaadullisesti vastaavat brittien rakentamista, olivat ns. asevelitalot. Suomessa on kuitenkin aina ollut tonttimaa halpaa, joten asevelitaloja ei ollut tarpeen mahduttaa postimerkin kokoisille tonteille.

    Idea varsinaisesta tyyppitalosta tiiviissä kaupunkiympäristössä ei välttämättä toimi helposti. Brittiläiset kadut ovat muotoutuneet monivivahteisiksi, vaikka talot alkujaan ovat olleetkin ehkä saman tyyppisiä. Ainakin alue, jolle on tarkoitus rakentaa uusia townhouseja tulee määrätä julkisivulautakunnalta kielletyksi. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Mikko Särelä kirjoitti 25.11.2009 kello 19:26

    Leppäsuon kohdalla palvelut olisivat kyllä ihan pop. Kannattaisikohan varmistaa, että paikalle rakennettaviin taloihin tulee liiketiloja kivijalkoihin?

    Yksi tuttu arkkitehti muuten väitti, että syy siihen, ettei moisia nykyään nähdä olisi se, että kaavoitusmääräysten mukaiset asiat (autopaikat, varastokomerot, yms) vievät tilaa aika tarkkaan kaksi kerrosta, mikä loppupeleissä tarkoittaa kellaria ja pohjakerrosta. Lopputuloksena liiketiloille (kuten pikkukaupoille) ei jää tilaa. Osmo, tiedätkö pitääkö moinen paikkansa?

    Yksi syy lisää vastustaa kantakaupungissa autopaikkanormeja. Ne tuhoavat kaupungin pienliikekulttuurin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mikko Särelä kirjoitti 25.11.2009 kello 19:27

    Kehutaan vielä nyt lopuksi täältäkin itäväylän kattamista ja lisärakentamista. Erinomainen asia Itäkeskukselle ja Helsingille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 25.11.2009 kello 19:56

    Särelä, ratkaisu noihin komeroihin on syvemmät talot. Keskellä on sitten ikkunatonta tilaa jota voi käytää vaikka komerona, keksin moiselle paljon muutakin käyttöä. Tämä on myös energiatehokkaampaa koska neliöiden ja seinäpinta-alan suhde on suurempi.

    Nykyään ne kellarit on lämmitettyjä, pinnoitettuja, tms. eli ne eivät oikeasti eroa ihan asunnon tai toimitilan sisällä olevasta tilasta oikein mitenkään, edes rakennuskustannuksilttan. Mitä järkeä siinä on että ihmisen asunto on kuudennessa kerroksessa ja komero ensimmäisessä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Mikko Lahti kirjoitti 25.11.2009 kello 20:42

    tpyyluoma, syvempirunkoisissa taloissa on omat onegelmansa, ennen muuta se, että niiden kämpät avautuvat vain yhteen (kulmissa kahteen) suuntaan. Toki lisääntyneiden tehokkuusvaatimusten takia näitä tehdään jo nyt aika paljon, rakennuttajat haluavat että myytävät neliöt maksimoidaan eli tungetaan mahdollisimman monta asuntoa per kerrostasanne. Parjatuissa 60-70-luvun betonilähiöissä usein riitti kolme per tasanne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ville kirjoitti 25.11.2009 kello 21:33

    “Leppäsuon kohdalla palvelut olisivat kyllä ihan pop. Kannattaisikohan varmistaa, että paikalle rakennettaviin taloihin tulee liiketiloja kivijalkoihin?”

    Toimivia liikkeitä ei saada kivijalkoihin toiminnallisilla kaavamääräyksillä. Niitä voidaan saada kaavoittamalla tarpeeksi paljon ja tehokkaasti. Jopa kantakaupungissa liike- ja toimistotiloja muutetaan asunnoiksi, koska asumiskäytöstä maksetaan enemmän. Kannattava liiketoiminta vaatii koko ajan laajempaa asiakaskuntaa, joten ellei aluetehokkuus kasva, kivijalkaliikkeiden määrä vain vähenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 25.11.2009 kello 22:15

    Lahti, jos ne asunnot on tarpeeksi isoja niin ne voivat olla läpitalon. Sanotaan vaikka 5×15=75 kaksio, keskellä komeroita, ehkä keittiö, makuualkovi, kotiteatterihuone, kylpyhuone… Ja arvelen, ilman kunnollisia perusteita tosin mutta kuitenkin, että tuo maksaa käytännössä suurinpiirtein saman verran kuin 60 neliön kaksio kapeammassa talossa. Näin mm. siksi että tonttimaan käyttö on tehokkampaa, erillistä varastokerrosta ei tarvita, asuinneliön rakennuskustannus pienenee asunnon kasvaessa koska osa kuluista on asuntokohtaisia (ovi nyt esimerkiksi)…

    Jos halutaan tehdä yksiöitä niin asia on sitten eri, mutta kovin vaikea niitä on tehdä läpitalon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Mikko Lahti kirjoitti 26.11.2009 kello 11:44

    tpyyluoma, esimerkkisi voisi toimia kyllä, mutta vaatisi nimenomaan muutosta nykyiseen trendiin syöttää mahdollisimman monta asuntoa per porrastasanne. Tuolla mallilla mahtuu periaatteessa kaksi läpitalon asuntoa per porras, plus x kappaletta vain yhteen suuntaan avautuvia asuntoja (esim. yksiöitä). Mitä useampi kämppä per tasanne, sitä enemmän porraskäytävän on venyttävä rungon keskellä, ja sitä enemmän toispuoleisia asuntoja. Porrashuoneiden lisääminen taas kasvattaa rakennuskuluja ja asuntojen hintaa, kun (myytävät) hyötyneliöt suhteessa kokonaisalaan vähenevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tapio Peltonen kirjoitti 26.11.2009 kello 12:44

    Monikerroksiset townhouse -asunnot ovat kyllä ehdottomasti asumisviihtyvyyden kannalta paras ratkaisu, jos pitää rakentaa pientaloja tiiviisti. Tehokkuusluvutkin saadaan todella korkealle siitä huolimatta, että jokaiseen asuntoon kuuluu sekä etu- että takapiha (“garden”). Suomen oloissa tällaiset talot olisi toki järkeä rakentaa kunnolla lämpöeristetyiksi ja yhdistää kaukolämpöverkkoon; Lontoossahan nämä ovat harakanpesiä, joita lämmitetään kaasulla.

    Halpojahan tuollaisista asunnoista ei tule, mutta halvempia asukkaan kannalta kuitenkin kuin omakotitaloista samassa paikassa, koska maapinta-alaa tarvitaan paljon vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Turo kirjoitti 26.11.2009 kello 19:17

    Soininvaara, jos saan pyytää, niin kirjoita seuraavaksi juttu blogiisi, miten suhtaudut avioehdolla hankittuun omaisuuteen.

    Blogiasi seuraneet tietävät, että suhtaudut nihkeästi perintöihin ja mielestäsi lahjakkaiden ei tulisi automaattisesti saada suurempia tuloja kuin vähälahjaisten.

    Minua on kuitenkin kummastuttanut, miten et ole ikinä ottanut kantaa avioehdoilla hankittuun tuloon. Näissähän monesti hyvän lahjakkuuden ulkonäön suhteen saaneet pääsevät vuolemaan kultaa mennessään naimisiin tyhmän rikkaan kanssa, joka ei tee avioehtoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. tpyyluoma kirjoitti 26.11.2009 kello 20:41

    Lahti, joo. Tuolla mallilla, varsinkin kun ei ole kellarikomeroita, voisi tehdä kortteliriviä vaikka jotenkin niin että yhdessä kulmassa takapihan puolella on seinällä maisemahissi jossa on kaksi ovea joista toinen aukeaa suoraan parvekkeelle vähän niin kuin luhtitalossa. Toisessa kulmassa kadun puolella on taas upotetut portaat jotka on toisen puolen asunnon kanssa yhteiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. jore kirjoitti 26.11.2009 kello 22:18

    “Tehdään uutta tyyppitaloa. Kilpailu on kansainvälinen, tosin kilpailuohjelma on vain suomenkielinen. Olisiko riski vääristä voittajista liian suuri, jos se käännettäisiin myös englanniksi.”

    Jos oltaisiin oikein ajassa kiinni, lopputuloksena olisi talopaketti, joka tehtäisiin Kiinassa ja vain pystytettäisiin täällä.

    Milloinkohan muuten Kiinassa aletaan valmistamaan talopaketteja ja tuodaan tänne laivalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Markku af Heurlin kirjoitti 27.11.2009 kello 6:50

    Tämä käännöskyysmys tuskin on oleellinen. Oleelliselta osin kilpailuohjelman voi itsekin käännättää – ja jos todella kiinnostaa niin sitten vielä erikosikääntäjällä.

    Täsäs on seuraava ongelma: Jos käännämme englanniksi, pitäisikä tasapuolisuuden vuoksi käännättää myös muillle eu-kielille? Toinen ongelma: v i r a l l i n e n käännös on yllättäävän kallista puuhaa. Sen täytyy olla oikeudellisetsi yhtä pätevä kuin suomenkielisen tekstin. – Ymmärsinkö oikein: kilpailuohjelma on julkaistu suomeksi mutta ei ruotsiksi. Mikä tietenkään ei ole tarpeellista, sillä p ä t e v ä äidinkieleltään ruotsikielinen arkkitehti hallitsee täysin suomen kielen(ja vice versa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Markku af Heurlin kirjoitti 27.11.2009 kello 7:08

    Townhouse -idea on ihan mielenkiintoinen. Jonkinlainen esikuva löytyy Eliel Saarisen piirtämästä vanhasta Munkkinimestä Hollantiklaientieltä. Kannattaa tehdä sinne kävely. Ja jopa kolkuttaa ovea.

    Sen sijaan taita aolal jo yksimielisyys siitä, että turhan tilavia näistä ei tule tehdä. 200 m2 on jo ehkä hyvinkin riittävä. (Teollisuusneuvos Auramo vaurastuttuaan rakensi Westendiin 60-luvun alussa kauniin talon: asuinpinta-ala juuri n 200 m2 ja onnitteli itseään siitä, että näin tilavaan asuntoon hänellä oli varaa.)

    Kyllän äistä taloista tulee verraten varakkaiden huvia: Lauttasaaressa (jonne sellaisia on suunniteltu) omakotitontin hinta on 400.000 egua. Toisaalta on parempi, että varakas ihminen panee ylimääräiset fyrkansa fiskuun asumiseen kuin ökyveneisiin tai matkailuun. – Kysymys on myös preferensseistä

    Voi olla, että muilla alueilla löytyy sitten mahdollisuus myös tarjota tämäntyyppinen vuokra-asunto suurperheille.

    Tietenkkän ei tarvitse matkia Jugend-arkkitehtuuria. Mutta ei myöskään modertnin arkkitehtuurin virheitä pidä toistaa. – Olen nähnyt liikaa arkkitehtoonisia muoteja ollakseni vakuuttunut niiden takana olevan ajattelun syvällisyydestä. (Tai siis: koulukunnan perustajilla voi olla hyvinkin nerokas ajattelu pohjanaan, mutta sitten tulevat epigonit, jotka näkevät vain muodon mutta eivät todellista sisältöä…)

    Hollannisa muuten säädettiin laki, joka velvoitti arkkitehdin asumaan suunnittelemassan talossa, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kumosi sen epäinhimillisenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Mikko Särelä kirjoitti 27.11.2009 kello 11:19

    Tpyyluoma: kellarikomerovaatimuksesta voisi kyllä luopua kaavoitusmääräyksissä samoin kuin autopaikkavaatimuksista. Rakennettakoon sellaisia siinä määrin kuin katsotaan tarpeellisiksi tai hyödyllisiksi. Eikä tosiaan siinäkään erityisesti liene eroa, onko komero samassa kerroksessa vai kellarissa tai pohjakerroksessa.

    Ville, tuossa asiassa olen ehdottomasti samaa mieltä. Omasta mielestäni Helsingin keskusta-alue kaipaisi asuntoja ja toimistoja lisää 100000-200000 asukkaalle. Nykyisellään Helsingin niemellähän (mitaten Töölö-Kruunuhaan eteläpuolta) asuu hädin tuskin enemmän ihmisiä kuin Myyrmäen ympäristön kolmella asemalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 27.11.2009 kello 11:36

    Mikä tarve on rajoittaa ihmisten asumismukavuutta? Asuinpinta-alan rajoittaminenhan tarkoittaa juuri sitä. Jos Helsinki haluaa hyviä veronmaksajia tai lapsiperheitä, tulee mahdollistaa myös riittävän suuret asunnot. Ollaan jälleen alueella, jossa viranomaismäräykset eivät paranna laatua. Minulle vajaa sata neliötä riittää asumiseen, mutta täytyy myöntää, että kaipaan lisää sitä muuta tilaa.

    Joskus ihmetyttää, miksi kellarit ja vintit viimeistellään nykyään? Käsittääkseni pulilämmin ullakko ja puoliavoin kellaritila ovat sekä lämpötaloudellisesti että talon terveydenkannalta hyviä asioita. Monet rintamamiestalot ovat menneet pilalle vasta korjausten myötä. Sen verran annan periksi viranomaisohjaukselle, että tasakattojen teko Suomeen pitää kieltää. Tiedän, että ne teoriassa voidaan tehdä toimiviksi, en vain koskaan ole nähnyt sellaista.

    Hollantilaisentien lisäksi kannattaa tehdä ekskursio Vantaalle ja Graniin. Vantaalla tuo mainittu Kartanonkoski on omine virheineenkin parasta mitä pitkään aikaan on tehty. Se olisi jopa hyvä, jos koko alua olisi toteutettu ilman kerrostaloja ja hieman tiiviimpänä. Granissa on yksi yhtiö brittiläisvakutteisia 80m² paritaloja Eteläisen Heikelintien päässä. Siinäkin halpa tonttimaa on tehnyt rakentamisesta hyvin väljää esikuviinsa verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tapio Peltonen kirjoitti 27.11.2009 kello 13:52

    200 neliön asuinpinta-ala on jo ruhtinaallinen, jollei puhuta tavanomaista oleellisesti suuremmista perheko’oista. 150 neliötäkin on, järkevästi jaettuna, erittäin tilava asunto neljän hengen perheelle.

    Tietysti, ei lisätilasta koskaan haittaa ole, jos maksukykyä löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Markku af Heurlin kirjoitti 27.11.2009 kello 15:14

    Olen samaa mieltä, että 200 m2 pienempikin riittäisi, mutta voi olla että täytyy olla myös isokokoisempi vaihtoehto. – Sitten voi tulla seruaava ongelma. idea siis on, että kyseessä on omakotitalo ja 2-3 kerroksessa. Kerroksesta voi tulla epäkäytännöllisen pieni ja käytävät veisivät suhteessa liikaa tilaa.

    Mutta enpä sano enempää, kuin että en asiasta juuri tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ville kirjoitti 27.11.2009 kello 20:03

    “Tämä käännöskyysmys tuskin on oleellinen. Oleelliselta osin kilpailuohjelman voi itsekin käännättää – ja jos todella kiinnostaa niin sitten vielä erikosikääntäjällä.”

    Käännöskysymys ei ole oleellinen, jos halutaan suosia suomalaisia tai rajoittaa kilpailuun osallistumaan vain sellaiset suunnittelutoimistot, joilla on varaa teettää käännökset, jotka ovat kilpailun järjestäjälle liian kalliit.

    Vähän kehnompikin koneellinen käännös vaikka kaikille virallisille kielille ei olisi mitenkään merkittävä kustannus pienemmässäkään suunnittelukilpailussa. Enemmän on kyse viitseliäisyydestä ja siitä, että tosiasiallisesti kuitenkin halutaan vetää kotiin päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 28.11.2009 kello 10:12

    Markku: “…Sitten voi tulla seruaava ongelma. idea siis on, että kyseessä on omakotitalo ja 2-3 kerroksessa…”

    En näe tuossa ongelmaa. Jos laittaa päälekkäin kolme 60 neliön kerosta ja ottaa keskimmäisestä pois autotallin verran, niin lopputuloksena on 100 neliötä asuinpinta-alaa ja 80 neliötä muuta tilaa. Se on aika monelle pienelle perheelle, jolla ei ole erityisiä tarpeita edustamiseen, työntekoon kotona tms. oikea koko. Kuten asevelitaloissakin, toiminnot keskittyvät vähitellen keskikerrokseen, lasten lähdettyä pois kotoa.

    Ajatusleikkinä tuo sama runko voidaan jakaa kahdeksi kuudenkymmenen neliön eri kerroksissa olevaksi asunnoksi ja kellariin kaksi autotallia ja vähän varastotilaa. Tuollaisia on lontoossa jaettu jopa kolmeksi pieneksi asunnoksi, mutta en ole ihan varma sen järjestelyn hyvyydestä.

    Oleellista on, että tehdään mitä tehdään, niin rakennusmääräyksiä ei saa tulkita kovin tiukkapipoisesti. Ideahan tuollaisella alueella on, että suuressa mittakaavassa laaja, yhtenäinen kaupunginosa onkin täynnä mitä huimempia yksityiskohtia. Se erottaa länsi-eurooppalaisen pientaloalueen neuvostoliittolaisesta slummista, missä kaikki on samalla muotilla tehtyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Markku af Heurlin kirjoitti 28.11.2009 kello 13:36

    “En näe tuossa ongelmaa. Jos laittaa päälekkäin kolme 60 neliön kerosta ja ottaa keskimmäisestä pois autotallin verran, niin lopputuloksena on 100 neliötä asuinpinta-alaa ja 80 neliötä”

    100 asuinenliötä + 80 neliötä muta tilaa tekee 180 neliötä, eli 20 neliötä vaille 200 neliötä. –

    Näistä numeroista on turha kiistella: itse ajattelin ensimmäisenä yhdelle Lauttassarelaiselle ka toisellei Kulosaarelaisella tontille mahdollisesti suunniteltavaa kokonaisuutta – siis tässä tapauksessa vähän varakkaammalle perheelle.

    Tietenkin pitää suunnitella usemampi erikokoinentyyppi erilaisten perheiden tarpeisiin – ja tietenkin myös erilaisille tonteille.

    Pidän muuten mielekkäänä, että isompiin asuntoihin rakennetaan erillinen huone omalla sisäänköäynnillä ja WC:llä, minikeittiömahdollisuudella kuitenkin suoralla sisäänkäynnillä itse asuntoon. Sen voi tarvittaessa antaa lastenhoitajan käyttöön tai vuorata esim opiskelijalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. K-Veikko kirjoitti 28.11.2009 kello 15:01

    Re: Markku af Heurlin kirjoitti 28.11.2009 kello 13:36 “lastenhoitajan käyttöön tai vuorata”

    Onko se kiellettyä! – Ainoa syy tällaiseen kieltoon voi olla vain isojen vuokratalotuottajien onnistunut (vaaliraha)lobbaus kunnallishallinnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 28.11.2009 kello 19:16

    “…sojen vuokratalotuottajien onnistunut (vaaliraha)lobbaus kunnallishallinnossa.”

    Järkiperäinen rakentaminen loppui Suomessa sotien jälkeen ARAVA-määräyksiin. Sitä ennen sivuasuntojen rakentaminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus myös kerrostaloissa. Joku syylinen on selitellyt, että kyseessä olivat minimimääräykset. Niistä tuli valitettavasti rakentamisen maksimeja monestakin syystä.

    Ensimmäinen paikka, jossa näki tuollaisia asunnon kyljessä olevia yksiöitä pitkästä aikaa, oli Espoon asuntomessut. Olen nähnyt yhden sotien jälkeen rakennetun kerrotaloasunnon, jossa on tuollainen sivuasunto. Sen oli piirtänyt varakas arkkitehti yhden projektin yhteydessä itselleen. Kolmas ilmeinen käyttötarkoitus tuollaiselle sivuasunnolle on mummola.

    Mitä suurten vuokra-asuntogrynderien vaikutusvaltaan tulee, niin Osmo taisi itse valaista järjestelmän vinoutuneisuutta tällä palstalla juuri. Järjestelmä on rakennettu suurten tuottajien ehdoilla niin, että pienet toimijat pyritään sulkemaan markkinoilta. Kuluttajan kannalta ikävä tilanne ja yksi suuri syy, miksi Suomessa poikkeuksellisen usea ihminen omistaa asuntonsa. Perintöveron poisto on nopein tapa tuottaa markkinoille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Markku af Heurlin kirjoitti 29.11.2009 kello 2:15

    Kalle Pyöräniemi:
    “Järkiperäinen rakentaminen loppui Suomessa sotien jälkeen ARAVA-määräyksiin. Sitä ennen sivuasuntojen rakentaminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus myös kerrostaloissa. Joku syylinen on selitellyt, että kyseessä olivat minimimääräykset. Niistä tuli valitettavasti rakentamisen maksimeja monestakin syystä.”

    Minä en tietenkään voi tietää, miten asianlaita kokonaisuudessaan oli. Olen tutustunut muutamaan töölöläiseen 20- ja 30-luvuilla rakennettuun keskiluokalle tarkoitettuun kerrostaloon – kaksi oli rakennusmestarien piirtämiä, yksi arkkitehti Gripenbergin. Näissä asunnot ovat järjestään yksiöitä, kaksioita tai kolmioita – ei mihinkään huoneeseen erillistä sisäänkäyntiä. Asuntoja on joskus yhdistetty.

    Joissakin vanhoissa kerrostaloissa varakas perhe on voinut asua koko kerrosta – ja asuntoja on vuosikymmenien kuluessa yhdistetty ja erotetettu toisistaan.

    60- 70 -luvulla ei ollut tavatonta, että omakotitaloon rakennettiin kotiapualaisen asunto omalla sisäänkäynnillään.

    Oma esimerkkini on läheltä eli nykyisen asuintaloni, alunperin 1972 aravana rakennetun vuokratalon naapuriportaasta. Talossa on yksiöitä, kaksioita ja kolmioita ja kaksi neljän huoneen asuntoa, joissa yhdellä huoneella on oma WC ja sisäänkäynti. Silloin kotiapulaisia oli myös mm. työnjohtajaperheissä, koska lastenhoitopaikkoja oli vain niukasti.

    Kotiapulainen oli usein 16- 17 kesäinen maaltamuutanut tyttö, ja tämä oli hyvä keino löytää jalansija kaupungissa. Monet kävivät samalla iltakoulua .

    Erikseen olivat taloudenhoitajat, jotka saattoivat joskus palvella samaa perhettä lähes puoli vuosisataa, kuten isoäitini taloudenhoitaja Hilma. Piinttynyt vanhapoikalääkäri saattoi sitten aivan ennen kuolemaansa menenä naimisiin pitkäaikaisen taloudenhoitajansa kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 29.11.2009 kello 11:04

    Markku: “…Olen tutustunut muutamaan töölöläiseen 20- ja 30-luvuilla rakennettuun keskiluokalle tarkoitettuun kerrostaloon…”

    Töölö on vierasta seutua. Olen käynyt vain yhdessä talossa. Entisen tyttöystäväni vanhempien luona. Heillä oli kolmio, josta joku aikaisempi omistaja oli erotuttanut yhden huoneen yksiöksi, koska sillä oli oma sisäänkäynti. Sisäänkäynti oli samaan rappun, ei niin kuin aikaisemmin, että talossa oli etu- ja takaporraskäytävä. Rakennusvuotta en muista.

    Munkasta tiedän yhden juuri ennen sotia (-38) valmistuneen tapauksen, jossa ns. palvelijanhuomeella, ei ollut ollenkaan omaa sisäänkäyntiä. Se oli sijoitettu rauhalliseen nurkaan asunnossa ja pääsy oli vain keittiöstä.

    Aika monesta vanhasta kerrostalosta palvelijan huone tai makuualkovi löytyy pohjapiirroksesta, kun vertaa pohjapiirrosta ja joskus alkuperäisiä osakekirjoja. Osa vanhimmista, edelisen vuosisadan puolelta, ei ole sellaisia, että asuntoa voisi nykystandardein sanoa edes huoneeksi. Uusimmat juuri ennen sotia rakennetut ovat jo sitten ennemmin omia huoneistoja.

    Tarve on selkeä, odotan vain, koska sivuasunnot palaavat suomalaiseen kerrostalorakentamiseen. Ne ovat hyvin monikäyttöisiä: mummolle, abille, aupairille, vuokralle, jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Otso Kivekäs kirjoitti 30.11.2009 kello 10:50

    Katsottuani nyt tuon Leppäsuon kaavan, voin kyllä sanoa että pistetalojen rakentaminen kantakaupunkiin on aina virhe.

    Pohjoisempi Leppäsuo on melko onnistunut esimerkki kantakapungin laajentamisesta alueelle, joka oli aiemmin sen liepeillä olevaa epämääräistä maata (mitä nyt ylioppilastalo on käsittämättömän matala ja ratikan olisi voinut vetää alueen läpi eikä keskellä kaupunkimotaria).

    Eivät vanhaan kaavaan perustuvat havainnekuvatkaan erityisen vetovoimaisilta näytä, mutta siinä taloille muodostui edes jonkinlainen piha.

    Kangasalantiestä voin (lähistön asukkaana) sanoa että hyvä että rakennetaan, eikä ole valittamista suunnitelmassa. Joku saisi vielä miettiä Karstulantien ja Mäkelänrinteen välisen alueen kokonaan uusiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2009 kello 11:39

    Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti Leppäsuon kaavan äänin 8-0. Itse en ollut kokouksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Markku af Heurlin kirjoitti 30.11.2009 kello 12:50

    “Munkasta tiedän yhden juuri ennen sotia (-38) valmistuneen tapauksen, jossa ns. palvelijanhuomeella, ei ollut ollenkaan omaa sisäänkäyntiä. Se oli sijoitettu rauhalliseen nurkaan asunnossa ja pääsy oli vain keittiöstä.”

    Näin taisi olla myös taloudenhoitajan huone isoäitini ja hänen yhteisessä asunnossa Mechelinkadun päässä, nykyisen virastotalon vieressä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. JiiPee kirjoitti 30.11.2009 kello 13:19

    Otso Kivekäs
    “pistetalojen rakentaminen kantakaupunkiin on aina virhe”

    Nykyään melunormit koskevat myös taloyhtiön piha-aluetta, eli pääsääntöisesti umpikorttelit kantakaupunkiin.

    Sivuasunnoista :
    Pienten yksiöiden rakentaminen on kokonaan lopetettu, ennen oli mahdollista ostaa viereinen sellainen liitettäväksi oman asunnon yhteyteen.

    “Pikkuyksiöstä” tulisi liian kallis ja iso, kun siinäkin täytyy noudattaa nykyisiä tilanormeja, kph, keittiö, eteinen vie aivan kohtuuttoman pinta-alan.

    Eikö esteettömyys ym vaatimuksista voitaisi jostaa, esim. 23 m2:n yksiössä yksi ihminen elelee ihan mukavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 30.11.2009 kello 21:09

    JiiPee: “…“Pikkuyksiöstä” tulisi liian kallis ja iso, kun siinäkin täytyy noudattaa nykyisiä tilanormeja, kph, keittiö, eteinen vie aivan kohtuuttoman pinta-alan…”

    Noita täysin käsitämättömiä normeja voisi ehkä helpoiten kiertää juuri tekemällä sivuasunnon. Ymmärrän, että niillä on tarkoitettu hyvää, mutta ehkä sittenkin olisi syytä purkaa kaikkein typerimmät. 🙂

    Helsingissä on pulaa juuri pienistä asunnoista, koska uusia ei saa tällä hetkellä rakentaa. Omistajien kannalta säätely on tälläkin kertaa onnistunut, koska niukkuus hilaa vuokrat ja hinnat pilviin. Varmasti yhtä onnistunut säätely kuin HITAS, joka mahdollistaa taulukoiden mukaan todella huimat vuokratuotot. Sehän oli tarkoituskin? 😀 😀 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus