_

Taas tuli töitä

Lahden seudun kuntajakoselvittäjiksi on nimitetty Osmo Soininvaara ja Markku Lehto. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk) päätti perjantaina määrätä tehtäväksi erityisen kuntajakoselvityksen, joka koskee kymmentä kuntaa Päijät-Hämeessä.

Ministeri asetti päävastuulliseksi selvittäjäksi valtiotieteen lisensiaatti Osmo Soininvaaran. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta avustava kuntajakoselvittäjä on valtiotieteiden tohtori Markku Lehto.

Kaksikon tehtävänä on laatia selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää kuntakymmenikkö tai osa niistä yhdeksi tai useammaksi kunnaksi.

Lahden seudun kuntajakoselvittäjien työn on määrä olla valmis 30. marraskuuta 2010.

Selvitys koskee Asikkalaa, Hartolaa, Heinolaa, Hollolaa, Hämeenkoskea, Kuhmoista, Kärkölää, Lahtea, Nastolaa ja Padasjokea.

===

Elämä ei mene niin kuin kuvittelisi. Tuskin koskaan olen kuvilellut, että minusta tulisi valiovarainministeriön virkamiestä.

24 thoughts on “Taas tuli töitä

  1. ja tehtävä tuli niinkuin Jäätteenmäen faksit…

    ..asiaan;nyt on niin sanottu näytön paikka.

    nykyisyys 10kuntaa=10hallintoa
    tulevaisuus 1kunta=1-3hallintoa(verrattuna vanhaan malliin)

    eli 7-8 kunnan hallinto on periaatteessa turha jos yhdistytään.

    tätä kautta ne säästöt syntyvät kun byrokraatteja pannaan yksityiselle puolelle töihin.

    vai tarviiko tulevaisuudessa olla 10:ntä kunnansihteeriä,kunnanjohtajaa,kaavainsinööriä jne jne..mutta edelleenkin tarvitaan suhtkoht sama määrä ihmisiä vaihtamaan vaipat,hoitamaan lapsia jne..

    tottakai tarvitaan siirtymäaika että asia saadaan syötettyä työntekijöille sekä kuntalaisille.

    saapas nähdäänkö Suomessa historiaa niin tuottavuuden osalta kuin myös ns.rakenteiden osalta!!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Niin, tähänkin kommentti. Muistakaa, kuntajakolaki takaa kunnan työntekijöille viiden vuoden työsuhdeturvan. Jos kyse on akuutista talousangelmasta, homma kaatuu siihen. Mutta jos kyseessä on vakavaraiset kunnat, niin siitä vaan kuntaliitos, homma onnistuu.

    Paitsi silloin se kaatuu siihen, että iskussa oleva kunta ei halua kuntaliitosta. Voisin kuvitella, että Lahden kymmenen kunnan yhdistymisellä syntyy 300 hallintovirkamiehen tarpeeton armeija, viideksi vuodeksi. Yhteensä 20 miljoonaa euroa per vuosi. Säästöä syntyy, jos ne irtisanotaan heti. Muuten säästöt vedetään palveluista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Lahdessa on iso vaara, että käy Hämeenlinnat: terveimmät pikkukunnat jättäytyvät ulkopuolelle ja keskuskaupunki saa kituvat kylät vaivoikseen. Hämeenlinnan tapauksessa kasvava Janakkala ja varakas Hattula säilyttivät itsenäisyytensä, Lahden seudulla varmaan ainakin rikkaiden Hollola hylkii kuntaliitosta.

    Pikkukunnilla on Lahden seudulla ainakin opetuspuolella ollut jo muutaman vuoden täysi offensiivi käynnissä, kun seudun lukiot tahdotaan osaksi Päijät-Hämeen koulutuskonsernia. Ammatillisen opetuksen rahoja käytetään konsernin sisällä reippaasti konsernin omien lukioiden hyväksi, jolloin ne saavat paremmat toimintaedellytykset kuin Lahden kaupungin lukiot. Hyvähän on, että lukiot saavat rahaa, mutta ikävää se on ammatillisella puolella opiskelevia nuoria kohtaan.

    Toivottavasti seudulla saadaan aikaiseksi järkiratkaisu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Työsuhdeturva ei pidä paikkansa. On vain maan tapa lahjoa kunnan henkilökunta työsuhdeturvalla liitosten taakse. Huomattava osa valtuuston ja lautakuntien jäsenistä on kunnan työntekijöitä.

    Kuntajakolaki 5. luku 13. pykälä sanoo:

    “… Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Aina ei voi voittaa, eli kaikenlaiseen hommaan voi ajautua, mutta nyt skarppina…

    1 (yksi), 1 ja vain 1 kunta.

    Yhdistymisen jälkeen 15 vuoden kuluttua tehdään sama selvitys uudelleen ja liitetään se yhteen kaikkien rajanaapurien kanssa. Hitaasti, mutta epävarmasti poistuu historiaan sekin omituisuus, että 10 kilometrin välein autonomiset kuntavallat hääräsivät mitä ja miten sattui, jonka seurauksena suurin osa maasta edustaa yhdyskuntarakenteen oppikirjan omaista painajaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. “kuntajakoselvittäjä”

    Ilmeiseti sinulla on arvovaltaa. Eikös tuossa tehtävässä ole tärkeintä saada lopputulos, jonka jokainen jo tiesi, mutta poliittisen arvovallan vuoksi mikään prosessin osapuoli ei voi sitä esittää, koska se tyrmättäisiin heti poliittisten vastustajien taholta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Nyt olisi Osmolla paikka käyttää kuntalain 27 pykälää, jota jostain syystä suomalaisessa kuntademokratiassa noudateta ei edes silloin, kun kyse on kunliitoksista. Eli kyse on asukkaiden kuulemisesta:

    27 §
    Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

    Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

    Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

    1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;

    2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa;

    3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia;

    4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

    5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa;

    6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä

    7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tulevalla suurkunnalla on edelleen kunnallinen itsehallinto, eikä selvitysmies voi valita itseään sen diktaattoriksi. Kunnan osa-aluetta koskeva hallinto tosin kuuluu selvitystyön kohteisiin, mutta ei esimerkiksi se, miten avustetaan asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, jää tulevan kunnan itsensä päätettäväksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. “Kuntajakolaki 5. luku 13. pykälä sanoo:

    “… Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 3”

    Eli myös kuntaliitoksissa voi virkansa menettäneille johtajille tarjota muutakin työtä ja jos kieltäytyy niin saa kenkää.
    Tuo pykälä ei siis vielä oikeuta rationalisointipotkuihin.

    Palkankin voi sovittaa uuteen vastuuseen, ei ole pakko pitää netistä palkkaa eikä ainakaan korottaa suurimman mukaan, jos tehtävä ei edellytä.
    Kunta on suuri organisaatio ja vaihtuvuuttakin on aika paljon, joten rationalisoinnin voi hoitaa siististikin ilman suuria irtisanomisia.
    Kolmessa vuodessa saa aikaan helposti 20 % vähenemän
    Muutos kun lisää luonnollistakin poistumaa.
    Suuressa organisaatiossa muutokset ovat hitaita ja vaativat usein usemman vuoden ja useita vaiheita.
    Kun palvelutuotannon on toimittava katkotta ja korkealla laatutasolla niin ei muutoksia saa toteutettua yhdessä yössä
    Storalla tai Nokialla tilanne on toinen, se voi lopettaa kokonaisia tehtaita, se on yksinkertaisempaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Olen aikalailla läheltä seurannut kolmea kuntaliitosselvitystä ja selvityskonsulttien työtä. Mieleeni on joka kerta tullut, että liikkeelle on aina lähdetty lopputuloksesta. Eli kuntajakoselvittäjä on ennakkoon päättänyt, että liitostahan tämä kaipaa.

    Uudistanpa kysymykseni sinulle ammattilaisena, oletko kuullut selvittäjän joskus ehdottavan tai ylipäätään tulleen lopputulokseen, ettei uutta kuntajakoa kannata tehdä? Vai olenko ollut niin epäonninen, että seuraamissani tapauksissa ei vaihtoehtoa ole ollut. Kyllä konsulttien talousluvut ovat aina olleet selvät. Tosin valtuustoissa on oltu erimielisiä ja löydetty jopa uutta aineistoakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ts. tässäkin selvityksessä on lähtökohtana suurkunta eikä se kumpi ompi parempi yhdessä vai yksin. Tämä on kyllä selvinnyt kaikista niistä laskelmista, talousennusteista ym. joita minä olen nähnyt. Kriteerit ovat poikeuksetta taloudellisia esim. lähidemokratia, palveluiden saatavuus jne. puuttuvat niistä. “Leikkaukset” jäävät suurkunnan päättäjille, vaikka niitä tietysti voi tehdä pienkunnassakin.

    Henkilöstökustannusten vähentäminen on aina jäänyt haaveeksi ihan tutkimuksienkin mukaan. Se kuitenkin on yksi konsulttien painavimmista perusteista.

    Olen kannattanut muutamaa liitosta. Tottakai ison kunnan “kantokyky” on parempi monessa asiassa, mutta vastaavasti kyläkoulut ovat sitten mennyttä, terveysasemat keskitetään jne. Harvemmin näyttäisi selvittäjän kynästä lähtevän selvitystä, miten maankäytön, kaavoituksen mahdollisuudet paranevat ja antavat uusia mahdollisuuksia.

    Jotenkin vaikuttaa, en tiedä, siltä, että kuntajakoselvitykset tehdään samalla sabluunalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. “Olen kannattanut muutamaa liitosta. Tottakai ison kunnan “kantokyky” on parempi monessa asiassa, mutta vastaavasti kyläkoulut ovat sitten mennyttä, terveysasemat keskitetään jn”

    Nykyinen kuntajako on ajalta hevonen ja rattaat.Pikkupostitkin lopetettiin jo 20 vuotta sitten kannattamattomana.
    Yksityinen sektori saneerasi jo 30 vuotta sitten organisaatiot vastaamaan muuttunutta kuljetus-ja tieverkostot.

    Itse asiassa nykyinen kuntamuutos on jo venhentunut jo ennen toteutustaan,nyt pitäisi miettiä jo koko kuntarakenteen romuttamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. “Henkilöstökustannusten vähentäminen on aina jäänyt haaveeksi ihan tutkimuksen mukaan. Se kuitenkin on yksi konsulttien painavimmista perusteista.”

    Kyllä duunareita potkitaan aika surutta pihalle, ongelma ovat johtajat, joille järjestetään palkkiovirkoja.

    Toinen ongelma ovat poliittiset voimasuhteet, jokainen merkittävä puolue haluaa merkittävän johtajan paikan ja se lisää johtajien tarvetta.
    Hyvä esimerkki on Uudenmaan Liitto: Sitä saneerattiin vähän aika sitten, mutta kun Vihreät kasvoivat Helsingissä niin nyt Uudenmaan Liittoon pitää perustaa Vihreille oma johtajan paikka

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Voisit panna alueen nykyiset kunnanjohtajat kehittämisduuniin, jota he eivät ole koskaan ehtineet muilta kiireiltään riittävästi tekemään. He tuntevat hyvin alueen vahvuudet ja heikkoudet ja ovat tottuneet toimeksipanojuttuihin.

    Itse voit sillä aikaa hoitaa kaikkien viransijaisuuden ( jokaisella on kyllä nimettynä varahenkilö, joka pystyy hoitamaan ns juoksevat asiat ) , jolloin sinulla on tilaisuus toimia muutosagenttina.

    Puolessa vuodessa he tekevät yhdistetyn kunnan kehittämisestä kaksivuotisohjelman, jolla säästetään 15% ja samalla parannetaan palveluja 5%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Päätöksenteon heuristiikka ympäristökuntien kohdalla on yksinkertainen: Palvelut eivät saa huonontua eivätkä kustannukset kohota.

    Siinähän sitä sitten onkin puristamista, koska Lahti on kaikilla mittareilla (terveydenhoito, kunnallinen päätöksenteko, jne.) seutukunnan huonoin.

    Kuntaliitoksissa olisi ehkä järkeä, jos Lahti jätettäisiin ulkopuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.