Suosittele: 0

Vapaa-ajan koordinointi yksittäisten ihmisten vapailla päätöksillä samaan aikaan tapahtuvaksi on vaikeaa jo perheen kokoisissa, tiiviissä yksiköissä ja lähes mahdotonta suuremmissa ja/tai hajasijoitetuissa. Olemme kaveriporukassa jo vuoden ajan yrittäneet saada kahdeksaa eri puolilla Suomea asuvaa ihmistä samana päivänä samaan rakennukseen, tuloksetta – työvelvoitteet eivät kertakaikkiaan anna edes yhtä yhteistä vapaapäivää tämän kokoiselle joukolle.

Vapaa-ajan koordinointiongelma on yksinkertaisesti jotain sellaista joka on päätettävä ylemmällä tasolla, samaan tapaan kuin vapailla yksilöiden välisillä sopimuksilla ei voida ratkaista esim. ympäristöongelmia vaan on luotava yleinen ympäristölaki korjaamaan ongelma ylemmällä tasolla.

Sinänsä minua viehättää ajatus täysin vapaasta aukioloaikakäytännöstä jo senkin vuoksi, että on itsessään hyötyä jos sääntöjä on vähän (muunmuassa siksi, että ne on helpompi muistaa). Mutta ottaen huomioon VAKO:n, olisi minusta parempi pikemminkin tiukentaa säädöksiä esimerkiksi siten, että sunnuntaisin kaikki työnteko on keskiajan malliin täysin kielletty ja koko maa pannaan väkipakolla seis yhdeksi päiväksi. Tämä tekisi vapaa-ajan koordinoinnista äärimmäisen helppoa ja parantaisi sitä kautta tehokkuutta.

Suosittele: 0

Tottakai omien argumenttien heikkoudet saa piilotettua konepellin alle, kun muuttaa sopivasti sanojen merkitystä kesken kaiken, mutta siinä on se ongelma, että samalla ei tule sanoneeksi yhtään mitään.

Jos kerran Pareto-tehokkuuden määritelmä on jäänyt opiskelematta, niin kehotan vaikka lukemaan wikipediasta. Tarjoan vaikka linkinkin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Pareto_efficiency

Koska Pareto-kriteeri on eittämättä kovin tiukka, niin itse suosin ns. Kaldor-Hicks- tehokkuutta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Kaldor-Hicks_efficiency

Sunnuntain kiinniolo ja monet vastaavat kiellot ovat juuri tässä mielessä tehottomia, eli ne vain hävittävät hyvinvointia antamatta oikeastaan mitään muuta tilalle kuin himmeän moraalisen hehkun, jonka saa siitä, että puolustaa “oikeita” mielipiteitä.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Vielä mullistavampi on havainto, että niin tekevät myös pienet kioskit! Ihmiset joutuvat omalla kustannuksellaan hankkimaan jääkaappeja, niille tilaa ja vielä maksamaan sähkölaskunkin pitääkseen kylmässä makkarapaketteja ja mozzarella-juustoa. Kauppa ei osallistu näihin kustannuksiin millään lailla. Mikä vääryys!

Jospa kyse kuitenkin olisi siitä, että ne kuluttajat katsovat itselleen edullisemmaksi vaihtoehdoksi ko. logistiikan hoitamisen?

Tällä nyt kuitenkaan ei taida olla juuri mitään tekemistä kaupan aukioloaikojen kanssa. Paitsi tietenkin se, että kuluttajat lopulta maksavat myös nykyisen järjestelyn tuottamat haitat seisoskelemalla kaupassa jonoissa ja maksamalla lisähintaa.

Asiallisesti ottaen, minä kuitenkin argumentoin lähinnä siitä näkökulmasta, että nämä aukioloajat eivät tuota peltomarketti vs. lähikauppa -asetelmaa juurikaan muuta. Ja näyttää jopa siltä, että säätely jopa lisää peltomarkettien suhteellista etua.

Seppo S:

Vertailu pitää tehdä sen välillä, että kuinka paljon käyn S-marketissa ja kuinka paljon Jumbossa. Ja jos Jumbo on auki sunnuntaisin, niin se vaikuttaa niin, että ostamme enemmän Jumbosta. Koska arkena sinne ei ajanpuutteen vuoksi useinkaan viitsi lähteä.

Siis on päivänselvää, että Jumbo hyötyy sunnuntaiaukiolosta ja autoilu lisääntyy.

Sinänsä yksittäistapauksista ei pitäisi tehdä mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, mitä kokonaisuudelle tapahtuu. Minäkin olen täällä aiemmin esittänyt anekdootin tilanteesta, jossa autoilu lisääntyi nykyisistä aukiolosäädöksistä johtuen. Mutta ei se kerro paljon muuta kuin että jossain menneisyydessä oli olemassa ainakin yksi kaupunki, jossa oli yksi nälkäinen ihminen, joka ainakin yhden kerran joutui autoilemaan saadakseen ruokaa….

Minä olen kuitenkin argumentoinut, että pitkällä tähtäimellä, koko yhteiskuntaa tarkastellen, näyttää siltä, että aukioloaikojen säännöstely johtaa pikemminkin peltomarkettien ja autoilun lisääntymiseen. Toisin kuin mitä jotkut väittävät.

Argumenttini olen kertonut jo aiemmin, enkä niitä ala enää toistelemaan, mutta en nyt malta olla puuttumatta tähän yksittäistapaukseen.

Täytyyhän siihen jokin syy olla, että lähdet sinne Jumboon paljon lähempänä olevan marketin sijaan. Syyksi voisi tietenkin riittää pelkästään se, että “se on auki”, mutta epäilen raadollisesti, että kyse on siitä, että siellä olevassa kaupassa on jotain tavaraa tarjolla ja/tai halvemmalla myynnissä verrattuna lähimarkettiin.

Sitten herää kysymys, että miksei tämä valikoima/hintataso toteudu lähimarketissa. Sehän kuitenkin saa etua jo ollessaan lähempänä (pienemmät polttoaine- ja aikakustannukset). Olisiko mitenkään mahdollista, että lähimarketin hinnat ovat liian suuret ja valikoima liian pieni, koska markettien kokoa ohjataan valtion toimesta: markettia ei kannata laajentaa, koska silloin menetetään oikeus olla auki myös sunnuntaisin. Tai jospa se johtuisi kilpailun puutteesta? Eivät ne ihmiset sunnuntaina muuallekaan pääse….

Et tosin kertonut, kuinka iso se lähimarketti on. Jos se taas on niin iso, että sunnuntai-aukiolo onkin syntiä, niin johtuisivatko suuremmat hinnat siitä, että katetta pitää saada enemmän, koska kauppaa saa pitää auki vain kuutena päivänä, vaikka pääosa kuluista juoksee myös sinä seitsemäntenä?

Ja entäs sitten tämä Jumbo. Olisiko mahdollista, että sen pitää olla niin mahdoton kompleksi sen vuoksi, että sen pitää kyetä palvelemaan kerralla ne kaikki tuhannet asiakkaat, jotka sinne lauantaina puskevat? Jos osa näistä kävisi jonain toisena päivänä, vähempikin olisi riittänyt. Lisäksi tiloja ei tarvitsisi lämmittää ja sixpäkkejä viilentää sellaisina päivinä, jolloin siellä ei kierrä muut kuin vartijat tarkastelemassa ovien lukitusta….

Jotta sunnuntai-aukiolon rajoittamista voitaisiin perustella ympäristönäkökohdilla, pitäisi osoittaa, että a) tällä on tosiasiallinen vaikutus luonnonvarojen käyttöön ja b) tämä vaikutus on suurempi kuin ne ympäristöhaitat (=tehokkuustappiot), jotka syntyvät sääntelyn tuloksena.

Nähdäkseni kumpaakaan ei ole osoitettu millään pätevillä argumenteilla.

Kari

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Mutta sitten, kun ihmiset tarvitsevat auton, telkkarin tai asunnon, niillä on aiempaa vähemmän tilillä rahaa.

Tämä johtaa siihen, että ihmiset ottavat velkaa aiempaa enemmän. Ja tämä velanotto lisää markkinoilla olevan rahan määrää, joka siis ei ole mikään vakio.

Työllisyys voi lisääntyä tilapäisesti hieman, mutta velkojen kasvattamisella on rajansa, joten pitkällä tähtäimellä työllisyysvaikutukset ovat mitättömät.

Suosittele: 0

Ekologisesta näkökulmasta yhdyskuntarakennetta hajottavaa lakia ei voi pitää hyvänä. Koska ekologinen kestävyys on Vihreiden perusarvo, ja perusarvojen on läpäistävä koko poliittinen toiminta, olisi oppositio-Vihreiden ollut pakko äänestää vastaan tai muuttaa nimensä nimekseen Beige Liitto.

Suosittele: 0

Minä en kannata mitään laissez faire järjestelmää, vaan sitä että kiellot pitää perustella tehokkuudella, ei epämääräisellä henkilökohtaisella moraalilla.

Tottakai sinä kannatat (useimmiten) laissez-faire järjestelmää, juuri siitä syystä, että hyväksyt vain sellaisen säätelyn, jonka voi perustella tehokkuudella (eli et juuri mitään säätelyä).

Saska Tuomasjukka:

Jos Vihreät olisivat olleet oppositiossa, kaikki olisivat äänestäneet vastaan.

Hei! Lopetas vihreiden äänestäjien pelottelu!

Suosittele: 0

Ja mikähän on se salaperäine musta kassa, josta se lisäraha tulee ? Pankkilainat vai pikavipit ?
Ei ihmisten käytettävissä oleva raha muutu, jos kaupan aukioloajat lisääntyvät.

Pitäisi tunnistaa mainostamasi pimeän rahan lähde !!!

Ja jos kulutustottumus muuttuu niin silloin rahaa siirtyy jostain muusta pois ja se vähentää taas työpaikkoja muualla

Suosittele: 0