Kaupan mahdoton yhtälö

Minäkin olen alka­nut taipua kaup­po­jen sun­nun­ta­iauki­olon kan­nalle, mut­ta mil­laisia argu­ment­te­ja tahansa tämän asian puoles­ta ei pitäisi esit­tää. Lie­nee selvä, että kau­pan myyn­ti ei voi san­ot­tavasti lisään­tyä, kos­ka ihmisil­lä ei ole aiem­paa enem­pää rahaa. Nyt kau­pan edus­ta­ja väit­tää, että sun­nun­taikaup­pa lisää sekä työl­lisyyt­tä, että alen­taa hintoja.

Jos sun­nun­ta­iauki­o­lo lisää työl­lisyyt­tä, se var­maankin lisää myös myyjien palkka­sum­maa. Palkka­sum­maa lisää entis­es­tään se, että sun­nun­taina mak­se­taan tupla­palkko­ja.  Kun täl­lä kas­va­neel­la palkka­sum­mal­la saadaan myy­dyk­si yhtä paljon tavaraa kuin aiem­min, miten kau­pan mar­gin­aalit voivat alen­tua? Mikä siis piene­nee, kun palkka­sum­ma kasvaa?

Ain­oa mahg­dol­lisu­us olisi, että kau­pan omat kul­je­tuk­set ja liiketilo­jen vuokrat väheni­sivät, kun lähikau­pat kuol­e­vat. Kek­si­ikö joku muun tavan, miten kas­va­va työl­lisyys ja sun­nun­tain kohon­neet palkat muut­tuisi­vat alem­mak­si kau­pan marginaaliksi?

119 vastausta artikkeliin “Kaupan mahdoton yhtälö”

  1. Käsit­tääk­seni uusille auki­oloa­joille ovat hur­ran­neet lähin­nä isot ruoka­mar­ketit. Ainakaan heil­lä ei ruo­ka van­hene hyl­lyis­sä yhtä turhaa päivää, joten hävik­ki pienenee.

    Muulle kuin ruokakau­palle tästä ei tietenkään ole mitään hyö­tyä. Maitotölkille yksi ylimääräi­nen päivä hyllyssä on kri­it­tisem­pi kuin esimerkik­si kengille.

  2. Tuo ruokakau­pan hävikin pienen­e­m­i­nen kuu­lostaa järkeenkäyvältä.

    Rav­in­to­la-ala var­maankin kär­sii, kun ihmiset ehtivät ostaa valmis­ruokansa ja olu­en­sa kaupasta. 

    Sik­si luulisikin rav­in­to­la-alan veris­es­ti lob­baa­van kaup­po­jen sun­nun­ta­iauki­oloa vastaan.

  3. Vih­doin saati­in päätös, joka olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sit­ten. En ole vielä tähän päivään men­nessä ymmärtänyt mik­si kau­pan­tädin pyhäpäivä on niin tärkeä? Moni kuitenkin käy töis­sä sun­nun­taisin, minäkin. 

    Mielestäni auki­oloa ei ole tarpeen rajoit­taa, pitäkööt auki ne keil­lä on siihen mah­dol­lisu­us. Jos jonkun yri­tyk­sen elämä on kiin­ni yhden päivän myyn­nistä, niin ei bisnes kovin vah­val­la poh­jal­la voi olla.

  4. Työn­tek­i­jä ei edelleenkään ole tas­a­puolises­sa neu­vot­telu­ase­mas­sa, kun sun­nun­tain työn­vuorolis­taa tehdään. Kieltäy­tymi­nen lie­nee kai sal­lit­tua, mut­ta toisaal­ta tilallekin var­maan aina löy­tyy joku, joka suos­tuu työsken­telemään sun­nun­taina. Kaup­pa tuskin suos­tuu sulke­maan ovi­aan sun­nun­taik­si, jos kukaan ei suos­tu, joten kaik­ki eivät saa kieltäytyä.

    1. Sun­nun­tain kaksinker­tainen palk­ka on niin houkut­tel­e­va, että vapaae­htoisia sun­nun­taityön­tek­i­jöistä kyl­lä löy­tyy — varsinkin kun kun­ta on velvolli­nen huole­hti­maan kaksinker­taisil­la palkoil­la lastenpäivähoidosta.

  5. “Lie­nee selvä, että kau­pan myyn­ti ei voi san­ot­tavasti lisään­tyä, kos­ka ihmisil­lä ei ole aiem­paa enem­pää rahaa.”

    Tämä on tot­ta, jos kaik­ki kan­ta­vat kaik­ki rahansa kaup­paan. Var­maan tyh­mä kysymys… mut­ta pitääköhän ole­tus paikkansa?

    Jos rahaa kan­netaan muuallekin kuin kaup­paan, niin saat­taa tapah­tua siir­tymää muus­ta rahankäytöstä shop­pailu­un ja shop­pailukin voi siir­tyä verkko-ostamis­es­ta ja pos­timyyn­nistä kau­pas­sa asioimiseen.

  6. Sun­nun­ta­iauki­olot lisäävät ihmis­ten shop­pailu­un käyt­tämää aikaa merkit­tävästi. Ja kaup­po­ja kiertelevä ihmiset tekevät aivan turhia mieli­hyvähank­in­to­ja. Näin kau­pan liike­vai­h­to kas­vaa ja samal­la jätekasat, ihmis­ten mak­suhäir­iöt, jonot velka­neu­von­nas­sa jne. 

    Samal­la autoilu lisään­tyy, kun men­nään jum­boi­hin ja idea­parkkei­hin viet­tämään aikaa. Pienet lähikau­pat menet­tävät liike­vai­h­toa. Moni niistä lopet­taa ja ihmis­ten on pakko ajaa autol­la kauppakeskukseen.

    Iso­jen kaup­po­jen toim­inta on ehkä logis­tis­es­ti edullisem­paa, mut­ta logis­ti­ikkasäästöt kaatu­vat asi­akkaiden niskaan, jot­ka raa­haa­vat niitä kasse­jaan pitemmältä.

    Työl­lisyys­vaiku­tuk­set Suomeen ovat niin ja näin. Var­maa on kuitenkin se, että kiinalaiset rikas­tu­vat, kos­ka paljon kau­pataan siel­lä tehtyä tavaraa.

    Sun­nun­tain kohon­neet palkat eivät muu­tu alhaisem­mik­si hin­noik­si, vaan nos­ta­vat suo­raan hintoja. 

    Kaup­pa ottaa omat ylisu­uret kat­teen­sa kuten aiem­minkin. Keskit­tymi­nen isoi­hin mar­ket­tei­hin vielä lisää iso­jen kaup­paketju­jen voimaa ja kat­tei­ta. Ja kau­pan johta­jien palkat ja bonuk­set kas­va­vat. Poli­tikko­jen lob­baus on ollut heille hyvä business.

    Onhan se kätevää päästä sun­nun­taisin kaup­poi­hin, mut­ta kyl­lä sil­lä on paljon negati­ivisia vaikutuksia.

  7. Olisiko niin, että kun kaup­pa pitää oven­sa auki myös sun­nun­taisin, niin ruuhkahuiput tasoit­tuvat, ja työn­tek­i­jöitä ei tarvi­ta isois­sa kaupois­sa töis­sä yhtä mon­ta samaan aikaan? Näin työvoimaku­lut eivät nouse juurikaan, eivätkä muutkaan kus­tan­nuk­set. Jonkun ver­ran lisämyyn­tiä voi tul­la ostok­sista, jot­ka ennen tehti­in sun­nun­taina R‑kioskilla.

  8. Jätit huomioimat­ta yhden seikan. Kulut­ta­jien kaik­ki rahat eivät mene peruskaup­paan. Kau­patkin kil­pail­e­vat kulut­ta­jien rahoista esimerkik­si verkkokaup­po­jen, rav­in­toloiden, matka­toimis­to­jen ja ties minkä kanssa. Jos kaup­paan on mah­dol­lista lait­taa sun­nun­taisinkin rahaa niin se on sit­ten muual­ta pois, ainakin osa siitä.

  9. Oma­l­la kohdal­lani tapah­tuu niin, että käyn hake­mas­sa sun­nun­taina sen maid­on ja jotain muu­ta Pris­mas­ta enkä Siwasta (lähim­mät liik­keet, ei main­os). Kokon­aiskus­tan­nus lie­nee sama (ja kas­soil­la on n. 70% opiske­li­joi­ta). Pris­man hin­tata­so voi nous­ta, mut­ta isos­sa liik­keessä se ei paljon näy. Siwa voi kuol­la pois? Mikä etu näille laatikoille jää, kun auki­oloaikahyö­ty häviää ja hin­tata­so on muutenkin kalli­impi. Eli kustannushyöty/haitta asi­akkaalle +/-/0. Osmon kysymyk­seen: mar­gin­aali pysyy samana, rak­en­teet muuttuvat.

    Huolestut­tavaa on se, että pitkäl­lä tähtäimel­lä yleinen viikon­lop­pu häviää. Tämä on vain alku­soit­toa. Eri palvelu­jen tarve (kauppa/kunta/valtio) viikon­lop­puna kas­vaa, ja kun se kas­vaa niin se — kumu­loituu. Ensin tarvi­taan lisää päivähoitopaikko­ja. Sit­ten muu­ta oheis­palvelua. Koh­ta vapaat viikon­lop­ut ovat korkeimpi­en virkami­esten yksinoikeus.
    Tämä nykyinen/tuleva 24/7 h avoin yhteiskun­ta menee huolestut­tavaan suun­taan. Emmepä vielä arvaakaan, kuin­ka mon­en laitok­sen ja viras­ton pitää olla auki lauan­tai ja sun­nun­tai aamu­na? Kuin­ka moni tämän pal­stan kom­men­toi­jista halu­aa lähteä töi­hin sun­nun­taina kymmeneltä aamul­la. Minä en.

  10. Osmo, kyl­lä kokon­aiskaup­pakin ja sitä kaut­ta työl­lisys ainakin vain jos Suomea kat­so­taan voi jonkun ver­ran kas­vaa kos­ka osa kau­pas­ta menee nyt esim ulko­maisi­in net­tikaup­poi­hin, sekä esim eri­laisi­in sun­nun­tai palvelui­hin, san­o­taan vaik­ka online pok­eri­in yms ja vaik­ka sun­nun­tai jopa ulko­maan esim viron matkoihin.
    Eli koti­mainen paikalliskaup­pa on jopa ennenkaikkea viihdet­tä, tämän viih­teen osu­us voisi kas­vaa jos siitä voi naut­tia sun­nun­taisinkin, ainakin vähän.
    Mielestäni on reilua taloudessa että paikallis kau­pan osu­ut­ta taloud­es­ta lisätään, kun ker­ran sun­nun­taisin saa esim lentää, ris­teil­lä ja jopa syödä ravintolassakin.

  11. Osmo kir­joit­ti: “Kun täl­lä kas­va­neel­la palkka­sum­mal­la saadaan myy­dyk­si yhtä paljon tavaraa kuin aiem­min, miten kau­pan mar­gin­aalit voivat alentua?”

    No yksinker­taisin seli­tys menee var­maan jotenkin näin:
    — menot kas­vaa (kas­vanut palkkasumma)
    — tulot pysyy samana (sama myynti)
    Tästä seu­raa että voit­to eli mar­gin­aali alenee.

  12. Uusi auki­oloaikala­ki on käytän­nön vält­tämät­tömyys. Ilmi­selvästi tarvet­ta (kysyn­tää) vapaam­malle auki­ololle on, minkä on osoit­tanut taa­jamien ulkop­uolelle raken­net­tu­jen “huoltoasemien” 24h-mar­ket­tien suo­sio. Uusi laki pois­taa tässä mielessä huoltoasemien eri­ty­isas­e­man, mikä toiv­ot­tavasti panee stopin tuon jär­jet­tömyy­den laajentamiselle.

    Iso­jen kaup­po­jen sun­nun­ta­iauki­o­lo on tässä uud­is­tuk­ses­sa mielestäni vähem­män tärkeä seik­ka kuin tuo alle 400 m² kaup­po­jen auki­olon täy­delli­nen vapaut­ta­mi­nen. Pienem­pikin mak­simip­in­ta-ala olisi kyl­lä riittänyt.

    1. Alle 400 neliön kaup­po­jen auki­o­lo on jo nyt ollut täysin vapaata.

  13. Sun­nun­ta­iauki­o­lo on muuten ihan ok jut­tu mut­ta nuo kaup­pakeskusten yht­enäiset auki­oloa­jat on kyl­lä liialli­nen rasite pienyrit­täjälle. Esim. yhden henkilön suu­tariko­ju, pitäisi olla 7 päivää viikos­sa auki 9–21. Tähän pitää saa­da poikkeus, kaikkien pitää saa­da ainakin yksi vapaapäivä viikos­sa. Esim. naa­puris­sa on pizze­ria joka on aina maanan­tait kiin­ni, ketään ei hait­taa kun kaik­ki sen tietää.

  14. Tääl­lä Van­taal­la Koivukylän kupeess­sa avasi uusi City-mar­ket oven­sa keskivi­ikkona (18.11.2009).

    Kau­pas­sa on 15 kas­saa. Uuden kau­pan pyöräl­lä ohit­taes­sani, olikin ihme­teltävis­sä, että mik­si kaik­ki lähistön per­in­teiset asi­akkaat oli­vat ahtau­tuneet uuden kau­pan kas­soille — kun tien toisel­la puolel­la S‑market on vuosikau­sia ollut ja myynyt tuot­teitaan vähävaraisile.

    Eli tuli C‑market S‑merketin viereen (väli­matkaa kaup­po­jen seinien välil­lä n. 50 metriä.)

    Uudessa C‑marketissa avaus­päivänä olikin jokaises­sa kas­sajonos­sa silmämääräis­es­ti arvioitu­na n. 10 asi­akas­ta. Jono liikkui hitaasti eteenpäin.

    Tosin oli­vatko muutkin kuin minä tul­lut uuteen kaup­paan sen takia, että 2 eurol­la sai 6 suk­laa­p­atukkaa. Tosin mon­et osti­vat ja mak­soi­vat kenkiä siinä mis­sä minä ostin sukaalaapatukoita.

  15. Mikäli sun­nun­tai auki­olosta ei ole mitään hyö­tyä, niin mik­si osa kau­pas­ta sitä ajaisi? Olenko ymmärtänyt oikein, kun käsit­tääk­seni kenenkään ei ole pakko pitää kaup­paansa auki sun­nun­taina? Tiedän kovin hyvin, että tiety­il­lä porukoil­la kuu­luu sopimuk­si­in sitä sun tätä, mut­ta kaiketi niihin voi hyvin perustein saa­da poikkeuksia?
    Aivan erikois­es­ti ymmär­rän joidenkin iso­jen keskusten erikoiskaup­po­jen murheen, mut­ta eikös siihen just lais­sa otet­tu kan­taa? On ilmeis­es­ti syytä vaa­tia noiden ostoskeskusten sopimusten muut­tamista niin, että vuokralainen (joku kaup­pa) saa olla auki nor­maal­isti, eikä sitä velvoite­ta ole­maan auki sun­nun­taisin, vaik­ka ruokakau­pat niin tekevät.

  16. Mik­set OS kysy asi­aa joltain osaaval­ta tahol­ta? Asut Keskon pääkont­torin nurkil­la, kai joku sieltä sin­ulle ker­too, mis­tä on kysymys? Ymmär­rän ton “maito­ju­tun”, mut­tei se mil­lään voi selit­tää sun­nun­tain lisäku­lu­ja, ellei myyn­ti yhtään lisään­ny. Olisiko ehkä jotain selitet­tävis­sä keskus­li­ik­keen mah­dol­lisuuk­sista jär­jestää jakeluli­ikenne parem­min ja siten säästää kuluja?

  17. Kek­si­ikö joku muun tavan, miten kas­va­va työl­lisyys ja sun­nun­tain kohon­neet palkat muut­tuisi­vat alem­mak­si kau­pan marginaaliksi? 

    Mar­gin­aalien alen­tu­mis­es­ta en tiedä, mut­ta eikös voitaisi ajatel­la niin, että tuol­la keinoin saadaan myy­tyä enem­män palvelua?

    Se, että kaup­paan pääsee sil­loin kuin halu­aa on palvelu (tai oikeas­t­aan ruokakaup­pa yleen­säkin on palvelu). Eli vaik­ka ihmiset eivät ostaisi enem­pää tavaraa kuin ennenkään (mikä ei sekään ole itses­tään­selvää), voi olla että he kuitenkin käyt­tävät enem­män rahaa ruokakaup­paan. Tämä raha tietenkin on pois­sa jostain muus­ta, mut­ta ei ruokakaup­paan käytet­ty osu­us ihmis­ten tuloista mikään vakio ole.

    Kyl­lähän alko­holin myyn­nin rajoit­tamis­takin perustel­laan kulu­tuk­sen pienen­tämisel­lä (ja se ilmeis­es­ti myös toimii). Mik­si muiden tavaroiden kaup­pa käyt­täy­ty­isi toisin?

    Kari

    1. Kari:
      Juuri noin minäkin ajat­te­len. Asi­akkaan kannal­ta palv elu­ta­so para­nee ja siitä on luon­nol­lista mak­saa enem­män, mut­ta kau­pan edus­ta­ja väit­ti, että hin­natkin vielä alen­tu­vat. Tämä on yhtälönä vähän yllättävä.

  18. Osmo: telkkar­i­uuti­sis­sa tyyp­pi maalaili että nopeasti van­hen­tu­van tavaran hävik­ki pienenisi niin paljon että hin­natkin saat­ta­vat alen­tua. Hin­to­je­nalen­nus kyl­lä mainit­ti­in niin pienel­lä äänel­lä ja tyylil­lä että mainit­si­jakin tiesi sen ole­van bullshittiä.

    Ric­ca­do kir­joit­ti sen, mitä minäkin ajat­te­len: “Huolestut­tavaa on se, että pitkäl­lä tähtäimel­lä yleinen viikon­lop­pu häviää. Tämä on vain alku­soit­toa. Eri palvelu­jen tarve (kauppa/kunta/valtio) viikon­lop­puna kas­vaa, ja kun se kas­vaa niin se – kumu­loituu. Ensin tarvi­taan lisää päivähoitopaikko­ja. Sit­ten muu­ta oheis­palvelua. Koh­ta vapaat viikon­lop­ut ovat korkeimpi­en virkami­esten yksinoikeus.
    Tämä nykyinen/tuleva 24/7 h avoin yhteiskun­ta menee huolestut­tavaan suun­taan. Emmepä vielä arvaakaan, kuin­ka mon­en laitok­sen ja viras­ton pitää olla auki lauan­tai ja sun­nun­tai aamu­na? Kuin­ka moni tämän pal­stan kom­men­toi­jista halu­aa lähteä töi­hin sun­nun­taina kymmeneltä aamul­la. Minä en.

    Oma­l­la alal­lanikin ollaan menos­sa samaan suun­taan. Se pirstoo elämän suorit­taval­ta por­taal­ta — ei pomoil­ta, kuten Ric­car­dokin huomauttaa.

    Toisaal­ta voi olla, että 24/7‑yhteiskunta ei tun­nu kamalal­ta sel­l­ais­es­ta joka siihen syn­tyy. Sel­l­ainen ei enää ole tätä aikaa, että pitäisi ottaa vapaapäivä töistä voidak­seen hoitaa asioitaan.

  19. Kun kaikkien ei tarvitse tunkea autol­laan sinne pris­man parkkipaikalle lauan­taina niin pris­ma ei tarvitse ihan niin suur­ta parkkikenttää. 

    Eikö niitä lisäpe­rustei­ta voi kysyä sieltä pris­man val­tu­us­tos­ta? Vai mietitäänkö siel­lä vain seu­raa­van viikon jauhe­li­hatar­jouk­sia? Tai sit­ten seu­raa­van automar­ketin kaavoitusta?

  20. Toimi­alan kan­nat­tavu­us­ta­sos­ta on ole­mas­sa Por­terin teo­ria, joka pyrkii selit­tämään toimi­alan kan­nat­tavu­ut­ta muun muas­sa alalle tulon esteil­lä, sisäisel­lä kil­pailul­la, alan yri­tys­ten neu­vot­telu­voimal­la suh­teessa tavaran toimit­ta­ji­in tai ali­hankki­joi­hin. Teo­ria ei ole täy­delli­nen, mut­ta antaa viit­teitä, mis­sä tehdään rahaa ja mis­sä kat­teet ovat tiukilla.

    Kun kau­pan tilan­net­ta kat­se­lee Suomes­sa, niin johtopäätös on, että siel­lä isot pelu­rit tekevät hyvin rahaa. Kaup­pa pystyy hyvin pitkälle määräämään omat osto- ja myyn­ti­hin­tansa (tietenkin rajo­ja on). 

    Kun tilanne on tämä, niin sun­nun­taipalkko­jen kas­va­vat kus­tan­nuk­set on help­po viedä hin­toi­hin. Ja kun sun­nu­taimyyn­ti lisää shop­pailua, niin kaup­pa tien­aa entistä enemmän. 

    Tietenkin parem­paa palvelua se on ja sik­si siitä joutuu maksamaan.

  21. “Asut Keskon pääkont­torin nurkil­la, kai joku sieltä sin­ulle ker­too, mis­tä on kysymys? Ymmär­rän ton “maito­ju­tun”, mut­tei se mil­lään voi selit­tää sun­nun­tain lisäku­lu­ja, ellei myyn­ti yhtään lisäänny”

    Kyl­lä se myyn­ti lisään­tyy, mut­ta se lisään­tyy vain Keskol­la ja SOK:lla, muil­la se vähenee.
    SOK ja Kesko ovat jo 70–80 % markki­nao­su­udel­la oli­gop­o­lises­sa markki­na-ase­mas­sa ja nyt se vielä tehostuu.
    Eli Kesko ja SOK voivat nos­taa hintoja .

    Kun nämä kykenevät hal­lit­se­maan toimit­ta­ji­aan ostovoimal­laan niin kil­pail­i­jankin on vaikea päästä markkinoilla.

    Tämä on myös isku pienyrit­täjyyt­tä vas­taan , he joutu­vat 16/7/360 ansaan eli alis­tu­maan epäin­himill­si­in työaikoi­hin tai sit­ten lopettamaan.

  22. Tuon kus­tan­nus­puoli Kesko ja SOK kykenevät hoita­maan siten, että palvelua ei ole eli nytkin hän liha-kala ja muut palve­lutiskit ovat sul­jet­tu­ja sunnuntaisin.

    Kaupois­sa on vain min­im­imiehi­tys ja töis­sä vain se halvin työvoima eli opiskelijat.

    Ei tässä palvelu lisään­ny vaan itsepalvelu

  23. Murheelli­nen päätös.

    Todel­la murheelli­nen päätös talouskri­isin ja ilmas­ton­muu­tok­sen olois­sa, aikana jol­loin kipeästi tarvit­sisimme kaiken hyvän elämän perus­taa; elämän­tapo­jen kohtu­ullis­tamista ja sivistynyt­tä ajattelua.

    Mitään liike­taloudel­lista järkeä sun­nun­taikau­pas­sa ei ole. Pait­si jos lisäkus­tan­nuk­set viedään täysimääräis­inä hin­toi­hin ja jos suuret päivit­täis­tavarakau­pat kas­vat­ta­vat myyn­tiään val­taa­mal­la markki­noi­ta pie­niltä erikoisliikkeiltä.

    Hal­li­tus lin­jasi pari viikkoa sit­ten ilmas­to- ja ener­giapoli­it­tises­sa kannanotossaan:
    “Siir­tymi­nen vähäpäästöiseen yhteiskun­taan edel­lyt­tää merkit­täviä muu­tok­sia tavois­samme käyt­tää ja tuot­taa ener­giaa, liikkua, kulut­taa, työsken­nel­lä sekä viet­tää vapaa-aikaa”

  24. Yhtälö ei ole mah­do­ton, sil­lä tarkastelet sitä väärästä näkökul­mas­ta. Ensinnäkin…

    a) kaup­po­jen kokon­aiskysyn­tä kas­vaa. Tämä lisäys tulee muista sun­nun­taipalveluista ja kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sien laajenemisesta. 

    b) kiin­teät kulut pysyvät ennal­laan, mut­ta vain palkkaku­lut kas­va­vat. Näin kiin­teistö­jen hyö­tykäyt­tö tehos­tuu, mikä tarkoit­taa säästöjä. Palkkaku­lu­ja voidaan luon­nol­lis­es­ti säädel­lä suo­raan kysyn­tää vastaavaksi. 

    c) kaup­po­jen hävik­ki piene­nee, kun ruokatuot­teet eivät jää hyl­ly­ille lep­äämään. Sun­nun­taimyyn­nistä voi saa­da hyvät tuo­tot kas­vaneista palkkakus­tan­nuk­sista huoli­mat­ta esim. sil­loin, jos sun­nun­taisin myy­dään pääsään­töis­es­ti lauan­taista yli­jääneitä tuotteita. 

    Näin­hän alle 400 neliön kau­pat ovat tehneet nykyäänkin. 

    d) vaik­ka sun­nun­taikau­pan voit­tomar­gin­aalit kohonnenei­den palkkakus­tan­nusten takia jäi­sivät mui­ta päiviä pienem­mik­si, se merk­it­sisi silti SIJOITETULLE PÄÄOMALLE suurem­paa tuottoa.

  25. Ensik­si tarpeesta: Viime lauan­taina Kale­van Pris­man parkkipaik­ka oli kel­lo 17:30 täyn­nä. Ihmiset ajoi­vat ympyrää etsien parkkipaikkaa ja odotellen, että joku vapau­tuu. Tilanne oli täysin sama sun­nun­taina noin kel­lo 14. Väite ettei sun­nun­ta­iauki­o­lo ole tarpeelli­nen, on siis väärä. Kysyn­tä sun­nun­ta­iauki­ololle on valtava.

    Toisek­si markki­noista: Ihmisil­lä ei tietysti ole enem­pää rahaa, mut­ta mar­gin­aalit ovat isoil­la liikkeil­lä pienem­mät. Sik­si ihmis­ten ostovoima voi paran­tua. Lisäk­si ihmis­ten ajankäyt­tö tehos­tuu ja muut­tuu tarkoituk­sen­mukaisem­mak­si, ja se on todel­lista hyv­in­voin­nin kasvua. 

    Markki­namekanis­min suurin hyö­ty on siinä, että se allokoi yli­jäämät ilman suun­nit­telua. Epäilen, että Osmo ja mon­et muut vihreät ovat huolis­saan lähin­nä siitä, että mar­ket­tien auki­o­lo aiheut­taa sen, että logis­ti­ikkaa “ulkois­te­taan” asi­akkaille ja tämä tuot­taa pakokaa­su­ja. Jos huole­nai­he on tämä — itsekin jaan tämän huolen — niin siihen on kuitenkin puu­tut­ta­va logis­ti­ikan kus­tan­nuk­si­in puut­tumalle, ei suinkaan rajoit­ta­mal­la auki­olo­ja. Se on erit­täin teho­ton keino.

    Huoli työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sista on kyl­lä yleen­sä joko aihee­ton­ta tai sit­ten har­mitel­laan pienen porukan mar­gin­aal­ista mene­tys­tä kun isom­pi ryh­mä hyö­tyy paljon, esimerkik­si sun­nun­tait ja muutenkin viikon­lop­ut teetetään käsit­tääk­seni paljolti opiske­li­javoimin marketeissa.

  26. Kun kat­se­lee eduskun­nan äänestys­tu­losta, niin kovin kauak­si viereät ovat men­neet per­in­tei­sistä vihreistä arvoistaa. 

    Nyt suurin osa vihrei­den edus­ta­jista äänesti shop­pailu­a­jan­vi­et­teen merkit­tävän lisäämisen puoles­ta. Ja sehän johtaa aivan turhan kulu­tuk­sen lisään­tymiseen ja ympäristön kas­vavaan saas­tu­miseen, uusien idea­parkkien rak­en­tamiseen jne.

    Vai oliko taas pakko äänestää hal­li­tuk­sen rin­ta­mas­sa vas­toin omaa vakau­mus­ta? Eikö se omatun­to kolku­ta mis­sään vai­heessa? Onko se val­ta niin makeaa?

    Samal­la isket­ti­in kovasti tur­paan pikkukaup­po­jen pienyrit­täjiä ja tar­jot­ti­in iso­jen kaup­paketju­jen johta­jille entistä muhkeam­mat ökybonukset.

  27. Veikkaan että ainakin aivan turhat, ain­oas­taan sun­nun­ta­iauki­olorajoi­tusten kiertämiseen tehtävät redun­tan­tit ABC-huo­ta­mokaup­painvestoin­nit vähenevät.

    Mitä hem­met­tiä ABC-myymäläl­lä tekee, jos muutkin päivit­täis­tavarakau­pat ovat auki?

  28. Tutkimuk­sen mukaan vihrei­den kan­nat­ta­jat ovat olleet kaikkein innokkaimpia sun­nun­taish­op­pail­i­joi­ta (ks. http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kysely+Selv%C3%A4sti+yli+puolet+kannattaa+kaupan+sunnuntaiaukioloa/1135250198979 ) Tämän päivän (19.11) Hesari (A5) ker­too, että kaup­po­jen auki­olo­lakia vas­tusti eduskun­nas­sakin vain pari vihreää kansanedustajaa. 

    Merkit­tävim­mät kaup­po­jen sun­nun­ta­iauki­olosta seu­raa­vat ongel­mat liit­tyvät ympäristöon­gelmien lisään­tymiseen, mut­ta myös siihen, että ihmis­ten elämästä tulee yhä kulu­tuskeskeisem­pää. Samal­la erikois­li­ikkei­den ja lähikaup­po­jen hyvään palvelu­un sat­saa­va toim­inta käy yhä vaikeam­mak­si. On hyvin toden­näköistä, että päätök­sen seu­rauk­se­na pien­ten myymälöi­den markki­nao­su­us kape­nee ja niiden elin­ti­laa tule­vat syömään hyper­mar­ket­tien sunnuntai-itsepalveluhallit.

    Voisiko joku vihreä pää- tai varaide­olo­gi sel­ven­tää min­ulle, miten tässä pääsi tai päästet­ti­in näin käymään? Mis­sä piilee ilmiön vihreä lan­ka? Perus­tuuko reaalivihreä aate sit­tenkin enem­män omaan kulu­tushi­moon kuin esim. ICPP:n ilmastoraporttiin?

    Itse olisin olet­tanut, että vihreät (niin äänestäjät kuin kansane­dus­ta­jat) oli­si­vat toim­i­neet asi­as­sa aivan toisel­la tavalla.

  29. “Lie­nee selvä, että kau­pan myyn­ti ei voi san­ot­tavasti lisään­tyä, kos­ka ihmisil­lä ei ole aiem­paa enem­pää rahaa.”

    Staat­tis­es­ti näin, mut­ta dynaamis­es­ti hyv­in­voin­ti­tap­pi­on pois­t­a­mi­nen voi toki real­isoitua myös enem­mässä rahas­sa. Arkielämän anek­doot­ti­na esimerkik­si aiem­min lauan­tai-iltapäivisin kau­pan jonois­sa seis­seet ihmiset tekevätkin jotain järkevää.

  30. Tim­on lis­taan voisin lisätä vielä:

    e) asi­akasvir­to­jen jakau­tu­mi­nen tasaisem­min mah­dol­lis­taa resurssien tehokkaam­man käytön. Eli vas­taavaan myyn­ti­in tarvi­taan vähem­män neliöitä, vähem­män autopaikko­ja ja vähem­män (kulu­tushuipun) työntekijöitä.

    ja

    f) kun auki­oloa ei enää rajoite­ta, kil­pailu lisään­tyy: pienem­mät kau­pat joutu­vat kil­paile­maan suurem­pi­en kanssa, rav­in­to­lat ja huoltoase­mat kaup­po­jen, nakkikioskit ja mäkkärit kau­pan take-awayn kanssa, jne. Kil­pailu las­kee hintoja.

    Ei ole selvää, että hin­nat pieneni­sivät, mut­ta ei se ole mil­lään tavoin mahdotontakaan.

    Kari

  31. Yritin kir­joituk­sel­lani provosoi­da esille argu­ment­te­ja, että kaup­pa säästää, kun auki­olo­la­ki suosii suuria ja tehokkai­ta yksiköitä ja pienet lähikau­pat kuol­e­vat. Tämä on ain­oa mahdlli­nen säästölähde. Pieni vähen­nys hävikissä on myhös esitet­ty, mut­ta se ei riitä kor­vaa­maan sun­nun­tain tupla­palkkaa. Jos luette ketjun läpi, aika hyvin tässä on onnistuttu.

  32. “Lie­nee selvä, että kau­pan myyn­ti ei voi san­ot­tavasti lisään­tyä, kos­ka ihmisil­lä ei ole aiem­paa enem­pää rahaa.”

    Outo aja­tus. Tot­ta kai myyn­ti lisään­tyy. Ilman sun­nun­ta­iauki­olo­ja perusti­lanne on, että köl­lötel­lään kotona ja rahaa ei kulu sent­tiäkään. “Säästyneet” rahat käytetään myöhem­min kau­pas­sa tai muual­la. Kun köl­löt­telijä saadaan nyt uud­is­tuk­sen myötä sun­nun­taina kaup­paan, rahat menevät var­masti sinne eivätkä säästy myöhempää käyt­töä varten.

    En nyt viit­si lähteä met­sästämään tilas­to­ja, joten väitän vain kär­jistäen: Ennen uud­is­tus­ta sun­nun­taista “säästyneet” rahat menivät etelän rantakahvi­lan Joselle, nyt niistä naut­tii suo­ma­lainen köy­hä, opiske­li­ja ennen kaikkea. 

    Sivuhuo­mau­tuk­se­na: Työl­listävä vaiku­tus kohdis­tuu huo­mat­tavasti enem­män nuori­in naisi­in kuin nuori­in miehi­in, kos­ka keskimäärin työ­nan­ta­ja mielu­um­min palkkaa naisen myyjäk­si tai kas­salle. Kun miesten ja eri­tyis­es­ti nuorten miesten epä­tasa-arvoinen ase­ma alkaa muutenkin olla jo hälyt­tävää, pitäisi täl­lais­ten uud­is­tusten vastapain­ona myös miet­tiä keino­ja paran­taa miesten työl­lisyyt­tä. Eri­tyis­es­ti nuo­rille miesopiske­li­joille — niille, joi­ta vielä on — pitäisi oikeasti kehit­tää sun­nun­taisivuhom­mia ja eri­tyis­es­ti niille, joiden talouden int­ti on tuhon­nut. Amerikois­sa yliopis­toil­la on paljon akti­ivisem­pi asenne työ­paikko­jen “kehit­telyssä” (vaik­ka tosin ne tietysti pääosin menevätkin naisille). San­ot­takoon vielä, että tule­vaisu­u­den super­työl­listäjä eli ter­vey­den- ja van­hus­ten­huolto on sekin aika pelot­ta­va ala miehille nykyisessä ilmapi­iris­sä. Tarkoi­tan pelkoa siitä, että syytetään käh­min­nästä, tirk­istelystä ja ped­ofil­ias­ta. Jos hyvin käy, pelko on aihee­ton, mut­ta hait­taa kuitenkin alalle hakeutumista.

    No, turha toi­vo, että asialle jotain tehtäisi­in, joten mitä siitä urput­ta­maan. Kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio asioi­hin, joil­la on mah­dol­lisu­us muuttua.

  33. kun­ta on velvolli­nen huole­hti­maan kaksinker­taisil­la palkoil­la lastenpäivähoidosta

    Velvol­lisu­us tuskin tulee näkymään esim. joukkoli­iken­teen käyt­tömah­dol­lisuuk­sien paran­tamise­na, joten sit­ten käytetään “lep­opäivänä” vielä moninker­tais­es­ti aikaa näi­hin päivähoitokul­je­tuk­si­in tai siir­ry­tään yksi­ty­isautoilu­un, mikäli hoitopaik­ka ei ole ns. vier­essä. Per­heen yhdessäoloai­ka ja nykyään hyvästä syys­tä peräänku­u­lute­tut van­hem­moin­ti ja kas­va­tus vähenevät entis­es­tään, vaikkei päivähoitoa tarvittaisikaan.
    Eikä velvol­lisu­us nykyään automaat­tis­es­ti tarkoi­ta mah­dol­lisu­u­den toteu­tu­mista, kos­ka sen rikkomis­es­ta ei tule mitään todel­lisia sanktioita.

    Yritin kir­joituk­sel­lani provosoi­da esille argumentteja

    Pelkkä provoilu on type­r­ää. Provoilu tiet­ty­jen argu­ment­tien esi­in­saamisek­si turhaa ja aikaavievää manipulointia.

    Mitä hem­met­tiä ABC-myymäläl­lä tekee, jos muutkin päivit­täis­tavarakau­pat ovat auki?

    Ei kai mitään. Lisäk­si huolta­momyymälöi­den ole­mas­saolol­la saat­taa olla se myön­teinen sivu­vaiku­tus, että huolto ja palvelu eivät häviä asemilta.

    Sun­nun­ta­iauki­o­lo ker­ran­nais­vaiku­tuksi­neen tun­tu­isikin ole­van aikamoinen karhun­palvelus sekä yhteiskun­nalle että siinä eläville. Hyö­tyjät ovat taas “yllät­täen” sitä samaa porukkaa.
    Kiitos jälleen ker­ran, vihreät.

  34. Sep­po S: “Nyt suurin osa vihrei­den edus­ta­jista äänesti shop­pailu­a­jan­vi­et­teen merkit­tävän lisäämisen puoles­ta. Ja sehän johtaa aivan turhan kulu­tuk­sen lisään­tymiseen ja ympäristön kas­vavaan saas­tu­miseen, uusien idea­parkkien rak­en­tamiseen jne.”

    Tässä on nyt vähän moral­isoin­nin makua. Miten shop­pailu­a­jan­vi­ete kaup­pakeskuk­ses­sa poikkeaa vapaas­ta pal­loilus­ta jos­sain muus­sa ympäristössä ? Jos kulut­ta­mi­nen nos­taa elämisen laat­ua, voiko se sil­loin olla turhaa ?

  35. “Per­heen yhdessäoloai­ka ja nykyään hyvästä syys­tä peräänku­u­lute­tut van­hem­moin­ti ja kas­va­tus vähenevät entisestään”

    Vas­taavasti myös avio­erot vähenevät kun van­hem­mat eivät ryyp­pää lauan­tai­ta, kun sun­nun­taina pitää men­nä töihin.

    😉

    (kaup­po­jen henkilökun­nan prästistä päätellen kovin suuri osa heistä ei vietä vielä keskilu­okkaista per­he-elämää. huvit­taa kun saman­laista huol­ta ei ole esimerkik­si tehtaiden henkilökun­nan lap­sien puoles­ta, ilmeis­es­ti kau­pan ala on jotenkin erityissuojeluksessa)

  36. Yhtälö ei ole mah­do­ton, sil­lä tarkastelet sitä väärästä näkökul­mas­ta. … vaik­ka sun­nun­taikau­pan voit­tomar­gin­aalit kohon­nei­den palkkakus­tan­nusten takia jäi­sivät mui­ta päiviä pienem­mik­si, se merk­it­sisi silti SIJOITETULLE PÄÄOMALLE suurem­paa tuottoa.

    No tuli­han se oikea näkökul­ma sieltä. Sitähän mei­dän on kuul­ta­va. Mikä voisi olla tärkeäm­pää kuin se, että tur­vaamme sille sadas- tai tuhan­nesos­alle maail­man ihmi­sistä, joka omis­taa pääosan maail­man sijoi­tus­var­al­lisu­ud­es­ta, sen että se saa sijoituk­silleen suurem­paa tuot­toa ja voi edelleenkin kas­vat­taa osuuttaan.

    Mei­dän on etsit­tävä kaikkia mah­dol­lisia tapo­ja, uusia liike­toim­inta­malle­ja, tehokkaampia johdan­naisia, parem­min pake­toitu­ja laina­pa­pere­i­ta, salaisem­pia bis­nes­su­un­nitelmia, enem­män vapaut­ta mad­of­feille ja kaila­järville, jot­ta tule­vaisu­udessa meistä kaik­ista voisi tulisi mad­of­fe­ja ja kaila­järviä eikä kukaan olisi pane­mas­sa meitä lin­naan, kos­ka sijoite­tulle pääo­ma­lle on pakko saa­da suurem­paa tuottoa. 

    Vai?

  37. Pieni vähen­nys hävikissä on myhös esitet­ty, mut­ta se ei riitä kor­vaa­maan sun­nun­tain tuplapalkkaa. 

    Mielestäni on esitet­ty kohtu­ullisen hyviä argu­ment­te­ja sen puoles­ta, että todel­liset hyödyt kau­palle saat­ta­vat olla suurem­mat kuin sun­nun­tain tupla­palka­s­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set. Jos yhteiskun­taa kat­so­taan kokon­aisuute­na, edut ovat vielä ilmeisemmät.

    Mut­ta oikeas­t­aan tuos­ta sun­nun­taipalka­s­ta ei voi vetää mitään muu­ta johtopäätöstä kuin sen, että moi­ses­ta palka­n­mak­su­pe­rus­teesta olisi syytä luop­ua. On kuitenkin varsin selvää, että ne aiheut­ta­vat hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta siinä kuin auki­oloaiko­jen rajoittaminenkin.

    Minä en oikein ymmär­rä tääl­lä pal­stal­la käy­tyä nuri­naa siitä, että olisi jotenkin epä­toiv­ot­tavaa, että ihmis­ten toim­inta jakau­tu­isi tasaisem­min eri viikon­päiville. Ei kuitenkaan tarvitse kauaa maail­maa kat­sel­la huo­matak­seen nykyisen — enem­män tai vähem­män val­tio­val­lan määräämän — keinotekoisen viikko‑, päivä- ja vuosi- ryt­min johta­van mas­si­iviseen infra­struk­tu­urin epätehokkuuteen:
    — joukkoli­ikenne ja tiestö pitää mitoit­taa huip­pukysyn­nän mukaan, vaik­ka tasaisem­pi jakau­tu­mi­nen mah­dol­lis­taisi vas­taa­van toimin­nan paljon vähem­mäl­lä infrastruktuurilla
    — kalli­it toimis­tot ja tehtaat seiso­vat tyhjän pant­ti­na viikon­lop­ut ja loma-ajat
    — viikon­lop­puisin ja loma-aikaan hiih­tokeskuk­set, uima­hal­lit, rav­in­to­lat, kau­pat, yms. ovat tupat­en täyn­nä sakkia seisoen muu­na aikana puoli­ty­hjänä (kulut­taen kuitenkin sekä pääo­mia että luonnonvaroja)

    Toinen omi­tu­inen nuri­na on tämä “työn­tek­i­jän ase­ma”. Nähdäk­seni yhteiskun­nan antamien rajo­jen pois­t­a­mi­nen mah­dol­lis­taisi myös työn­tek­i­jöille parem­mat mah­dol­lisu­udet viet­tää vapaa-aikaansa sil­loin kuin se heille sopii.

    Kari

  38. ´“kaup­po­jen kokon­aiskysyn­tä kas­vaa. Tämä lisäys tulee muista sun­nun­tai palveluista ja kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sien laajenemisesta. ”

    Ain­oas­taan suurten ketju­jen kysyn­tä lisään­tyy, pikkukaup­po­jen kysyn­tä taas laskee.

    Lisää rahaa tulee ain­oas­taan, jos ihmiset lopet­ta­vat mui­ta har­ras­tuk­sia tai vähen­tävät säästämistä.

    Hin­nat toden­näköis­es­ti nou­se­vat kun kil­pailu vähenee.

    Uut­ta kil­pailua ei myöskään syn­ny, kos­ka kil­pail­i­jat eivät saa hyviä kaup­pa­paikko­ja siitä huole­hti­vat Kepu, Kokoomus, Vihreät .

    Ja sen varmis­taa vaalirahoitus.

  39. Ain­oas­taan suurten ketju­jen kysyn­tä lisään­tyy, pikkukaup­po­jen kysyn­tä taas laskee.

    Sun­nun­taista tule saman­lainen ostospäivä kuin muis­takin viikon­päivistä. Nor­maal­i­ti­la sit­ten suosii jotain tai on suosi­mat­ta. Tai tarkem­min san­ot­tuna: sun­nun­tai tulee vas­taa­maan lauan­tai­ta ja lauan­taisin menee enem­män erikois­tavaraa. Siitä päätellen erikois­tavaraa myyvät pikkukau­pat hyötyvät.

    Lisää rahaa tulee ain­oas­taan, jos ihmiset lopet­ta­vat mui­ta har­ras­tuk­sia tai vähen­tävät säästämistä.

    Lisää rahaa tulee ihan mis­tä vain, mihin ihmiset rahaa käyt­tävät, ei var­masti pelkästään har­ras­tusten tai säästämisen vähentämisestä.

    Hin­nat toden­näköis­es­ti nou­se­vat kun kil­pailu vähenee.

    Kun sun­nun­taista tulee nor­maali ostospäivä, sil­lä ei ole mitään eri­ty­istä vaiku­tus­ta kilpailutilanteeseen. 

    Uut­ta kil­pailua ei myöskään syn­ny, kos­ka kil­pail­i­jat eivät saa hyviä kaup­pa­paikko­ja siitä huole­hti­vat Kepu, Kokoomus, Vihreät

    Lidl ei ole onnis­tunut kaap­paa­maan kuin viisi prossaa päivit­täis­tavarakau­pas­ta kymme­nessä vuodessa. Spar taisi pär­jätä vielä huonommin. 

    Jos Suomes­sa ei kil­pailu toi­mi, miten se on mah­dol­lista? Miten on mah­dol­lista, että ulko­maalaiset ketjut eivät onnis­tu markki­noi­ta valtaamaan? 

    Väit­teen pelas­tus­renkaana on väitet­ty, että kyl­lä Lidl olisi markki­nat val­lan­nut, jos sitä ei sor­sit­taisi liike­paikko­jen jaos­sa. Ei toi­mi: Tuos­sa­han ne on kaik­ki, Lidl, Pris­ma, City Mar­ket ja pari muu­takin käve­ly­matkan päässä. Lidl nyt vain pär­jää hin­ta-laatu-suh­teen suh­teen vain osas­sa tuotteista.

  40. Kari: “Minä en oikein ymmär­rä tääl­lä pal­stal­la käy­tyä nuri­naa siitä, että olisi jotenkin epä­toiv­ot­tavaa, että ihmis­ten toim­inta jakau­tu­isi tasaisem­min eri viikonpäiville”.

    Minä puolestani en ymmär­rä, mik­si (kaupunkilais)eliitti ei enää ymmär­rä ihmisen toimin­naksi muu­ta kuin ostoskeskusten tavarataivais­sa peuhaamisen.

    Elämään voisi sisäl­tyä muu­takin kuin tupla­palkko­ja, asi­akasvir­to­ja ja kas­sakonei­den kil­inää. — Vai ovatko ekon­o­mistit päässeet laskelmis­saan jo niin pitkäl­lä, että elämästä tavarataivaiden ulkop­uolel­la seu­raa vain hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta? Ilman jatku­vaa taloudel­lista kasvua me emme ainakaan selviä. Vai miten se nyt oli?

  41. “kalli­it toimis­tot ja tehtaat seiso­vat tyhjän pant­ti­na viikon­lop­ut ja loma-ajat”

    USA:ssa on jo käytössä posi­ti­ivi­nen dop­ing eli piris­teil­lä ihmiset kykenevät tekemään töitä kuukau­sia ilman nukkumista.
    Tämä paran­taa tehokku­ut­ta vielä lisää kun ihmiset alka­vat tehdä töitä 24/7/365.

    Täl­laiset ihmiset eivät tarvitse enää asun­toa, vaat­tei­ta, he eivät kul­je koti­in ja kun ei ole vapaa-aikaakaan niin he eivät tarvitse palkkaakaan. 

    Tämä on jo superte­hokku­ut­ta , Brax­in ja Sin­nemäen pitäisi alkaa lanseer­a­ta mallia tän­nekin ja muut­ta lain­säädän­töä tähän suuntaan,

    Palkaton­ta työtähän meil­lä tekee jo 100000 ihm­sitä, joten heille se sopisi ensimmäisenä.

  42. “Kun sun­nun­taista tulee nor­maali ostospäivä, sil­lä ei ole mitään eri­ty­istä vaiku­tus­ta kilpailutilanteeseen”

    Kyl­lä kos­ka arvion mukaan se lisää kah­den suurim­man toim­i­jan markkinaosuutta.

  43. “Jos Suomes­sa ei kil­pailu toi­mi, miten se on mah­dol­lista? Miten on mah­dol­lista, että ulko­maalaiset ketjut eivät onnis­tu markki­noi­ta valtaamaan? ”

    Suurin syy on kaup­pa­paikko­jen jaossa.
    KSM jupakas­sa taustal­la oli­vat juuri kau­pan alan liikemiehet, jot­ka halu­si­vat itselleen parem­pia kauppapaikkoja .

    Jos halu­at ymmärtää mil­lainen vaiku­tus liike­paikalla on kauppa‑, ravintola‑, palvelu- alal­la niin luepa McDon­aldsin tarina

  44. Miten työ­panos voisi todel­la net­tomielessä kas­vaa? Työ­panos = Työlliset*keskityöaika=työvoima*(1‑rakennetyöttömyys)*keskityöaika=työikäinenväestö*osallistumisaste*(1‑rakennetyöttömyys)*keskityöaika. Mikä näistä muut­tuu sun­nun­tain auki­olon ansios­ta, kuka suos­tuu tekemään pitem­pää päivää/viikkoa, ja kuka aiem­min tulon­si­ir­roil­la elänyt siir­tyy työvoimaan? Ehkä kau­pan alan työn­tek­i­jöi­den työ­panos todel­la hie­man lisään­tyy kun voi olla sun­nun­tainakin työssä? Onko kau­pan alal­la paljon työt­tömiä, jot­ka eivät osaa mitään muu­ta työtä? Mut­ta pelkästään se, että kaup­pa halu­aisi palkata lisää väkeä, ei lisää työl­lisyyt­tä, ellei työn tar­jon­ta kasva.

  45. Minä en oikein ymmär­rä tääl­lä pal­stal­la käy­tyä nuri­naa siitä, että olisi jotenkin epä­toiv­ot­tavaa, että ihmis­ten toim­inta jakau­tu­isi tasaisem­min eri viikon­päiville. Ei kuitenkaan tarvitse kauaa maail­maa kat­sel­la huo­matak­seen nykyisen – enem­män tai vähem­män val­tio­val­lan määräämän – keinotekoisen viikko‑, päivä- ja vuosi- ryt­min johta­van mas­si­iviseen infra­struk­tu­urin epätehokkuuteen

    Tehokku­usa­jat­telu johtaa siihen, että tas­apain­otilo­jen tapaiset lisään­tyvät. Mut­ta onko tas­apaino aina halut­ta­va tila? Onko elämä parem­paa, jos yhä use­am­min kaik­ki on samaa ja sit­ten vielä lisää sitä samaa? Samaa mössöä e pelkästään tässä ja nyt vaan kaikkial­la ja ikuis­es­ti. Onko kukaan selvit­tänyt talousti­eteen ja entropi­an sukulaisuutta?

    Meikä vielä jak­soi innos­tua ulko­maista puhu­mat­takaan jostain waltareista ja paavolai­sista. Nykyään lapset ovat ulko­mail­la vähän niin et onks tääl vaan mäkkärei, et mis on Hese. Sit­ten kun olemme vie­neet tehokku­u­den äärim­milleen Mala­ga on kuin Naan­tali vain vähän aurinkoisem­pana — ja ilmeis­es­ti kuiv­u­ud­es­ta pystyyn kuolleena, mikä ei kyl­lä liity asi­aan mitenkään.

    Tehokku­u­den ihail­i­jat eivät sitä itse oival­la mut­ta ovat vähän niin kuin ne, jot­ka halu­aa ruokansa pillere­inä ja halu­aa että kaik­ki syö koh­ta pillere­itä. Tehokku­u­den ihail­i­jat ovat myös niitä, jot­ka luule­vat, että ihmi­nen on aina sitä onnel­lisem­pi mitä enem­män hänel­lä on vapautta.

  46. Kyseesä on kulut­tamisen aset­tumis­es­ta normik­si vielä enem­män kuin se on nykyään. Toki syn­nytetään yhä enenevässä määrin keskitetyl­lä logis­ti­ikalla hal­lit­tu­jen yksiköi­den yli­val­taa pieniä toim­i­joi­ta kohtaan (ja mikä kaup­paketjuista omis­taakaan eniten poli­itikko­ja), mut­ta taustal­la on aja­tus kau­pan muut­tamis­es­ta yleisek­si ajanviettopaikaksi.

    Ham­puri­laisketju ilmoit­taa kotiru­uan pahim­mak­si kil­pail­i­jak­seen. Onko kau­pan pahin kil­pail­i­ja puisto?

  47. “Tuos­sa­han ne on kaik­ki, Lidl, Pris­ma, City Mar­ket ja pari muu­takin käve­ly­matkan päässä. Lidl nyt vain pär­jää hin­ta-laatu-suh­teen suh­teen vain osas­sa tuotteista”

    Mik­siköhän Ikea tais­teli 20 vuot­ta määrä­ty­istä liike­paikoista esim Espoo.

  48. “Kek­si­ikö joku muun tavan, miten kas­va­va työl­lisyys ja sun­nun­tain kohon­neet palkat muut­tuisi­vat alem­mak­si kau­pan marginaaliksi?”

    Help­po kek­siä. Osmokin on näpytel­lyt sen tun­nus­lu­vun siihen kas­san päätte­seen ja huo­man­nut ai kun kätevää, ei tarvitse enää kir­joit­taa nimeä lap­pu­un. Mik­si sit­ten se tun­nus­luku siihen kau­pan kannal­ta kan­nat­taa näpytel­lä, niin tässä ote­taan pieniä aske­lia kohti itsepa­lvelukas­so­ja. Eli koh­ta Osmokin vetää ne kamat siitä viivakood­in­luk­i­jas­ta ja mak­saa ostok­sen­sa ja lait­taa kamat kas­si­in. Henkilökun­nan määrä vähe­nee oleel­lis­es­ti. Kau­pan halu­a­ma sun­nun­ta­iauki­o­lo osoit­taa, että itsepa­lvelukas­so­jen aikakausi on hyvin lähellä.

    Kuka sit­ten nos­taa ne tavarat sinne hyl­ly­i­hin, no se on se kuor­ma-auton kul­jet­ta­ja, joka tuo ne sinne taka-ovelle. Se kuor­mau­tonkul­jet­ta­ja ei olekkaan sen keskus­li­ik­keen palveluk­ses­sa, vaan on yrit­täjä itsekin. Keskus­li­ike on osalle näistä kuor­mau­tokuskeista asi­akas ja osalle asi­akkaana on se toinen tavaran­toimit­ta­ja. Tähän hom­ma menee. Huo­masin tossa, että eräässä isos­sa ruoka­mar­ketis­sa on nyt jo nos­tet­tu niitä kul­je­tus­laa­tiokoi­ta suo­raan tiski­in, eli enää ei nos­te­takkaan kul­je­tus­laatikoista tavaroi­ta tiskiin.

    Kovin vähi­in se mar­ketin henkilöstö käy. Siel­lä ei kai koh­ta ole enää kuin var­ti­ja joka on vak­i­tuis­es­ti paikalla.

  49. Kehitel­lääm­pä tätä henkilöstön vähen­tämistä eteen­päin. Se kuor­mau­to tuo nyt niitä rul­lakoi­ta sinne ja kul­jet­ta­ja nos­taa niistä niitä muovi­laatikoi­ta ym. Entäs jos ei tuo­taisi­inkaan niitä rul­lakoi­ta vaan autos­ta suo­raan siir­ret­täisi­in joku yhteen niputet­tu tuot­tei­den laatikos­to (pahvia tms.) joka muo­dostaisi sen kau­pan tiskin osan. Se vain siir­ret­täisi­in paikalle ja van­ha otet­taisi­in mukaan? Varas­tossa robot­ti niput­taisi ne laatikot yhteen tilauk­sen mukaan ja näin syn­ty­isi myymälätis­ki. Kus­ki siirtäisi tämän kokon­aisen laatikos­ton paikalleen, menisi nopeasti. Enää ei tarvit­sisi use­am­paa reis­sua tehdä autolle. Tässä sitä visio­ta kerrakseen 😉

    Noi pienem­mät liik­keet ovat tietysti hätää kär­simässä, kun joutu­vat sopeu­tu­maan auki­oloi­hin, isot mar­ketit auki­olon sanelevat.

  50. USA:ssa on jo käytössä posi­ti­ivi­nen dop­ing eli piris­teil­lä ihmiset kykenevät tekemään töitä kuukau­sia ilman nukkumista.
    Tämä paran­taa tehokku­ut­ta vielä lisää kun ihmiset alka­vat tehdä töitä 24/7/365.

    Höpö, höpö. Tuo ei paran­na tehokku­ut­ta, vaan työn kokon­ais­määrää, se on ihan toinen asia. Minä en argu­men­toin­ut, että työtä pitäisi tehdä nyky­istä enem­män (jot­ta saataisi­in enem­män tuot­tei­ta), vaan että työn (ja infran, joka sekin tietenkin on työn tulosta) tuot­tavu­ut­ta pitäisi nos­taa — sil­loin saisimme nykyisen elin­ta­son _vähemmällä_ työllä.

    Kari

  51. Tehokku­usa­jat­telu johtaa siihen, että tas­apain­otilo­jen tapaiset lisään­tyvät. Mut­ta onko tas­apaino aina halut­ta­va tila? Onko elämä parem­paa, jos yhä use­am­min kaik­ki on samaa ja sit­ten vielä lisää sitä samaa? 

    Mis­tä pirus­ta minä sen tietäisin. Eiköhän se ole jokaisen ihmisen itsen­sä päätet­tävis­sä ole­va asia, että mikä on “hyvää elämää”?

    Tämä on toinen syy vas­tus­taa yhteiskun­nan muo­dostamia keinotekoisia rajoit­tei­ta (kuten auki­oloa­jat): onko se jonkin uskon­nol­lisen dok­tri­inin tai val­tion viskaalien asia päät­tää, että min­un elämäni on parem­paa, jos en myy sun­nun­taina silakkaa tai käy kau­pas­sa osta­mas­sa tomaat­te­ja. Jokainen päät­täköön itse tämän­tyyp­piset asiat.

    Kari

  52. Mitä olen pienkaup­pi­ait­ten kanssa keskustel­lut ja medi­as­ta lukenut/kuunnellut, ovat kaik­ki olleet sitä mieltä, että pysyvä sun­nun­ta­iauki­o­lo johtaa yhä enem­män kau­pan keskit­tymiseen ja pien- ja erikoiskaup­po­jen ja samal­la palvelun vähenemiseen. 

    Moni puhuu kau­ni­isti, että kaupoil­la on nyt mah­dol­lisu­us olla auki myös sun­nun­taisin. Käytän­nössä valin­nan­varaa ei juuri ole. Keskus­li­ik­keet määräävät ketjui­hin kuu­lu­vien auki­oloa­jat, ostoskeskuk­sis­sa taas niiden omistajat. 

    Ainakaan tähä­nas­tisen sun­nun­ta­iauki­olon aikana ei kokon­ais­myyn­ti ole lisään­tynyt — se on vain jakaan­tunut seit­semälle päivälle kuu­den sijas­ta. Yrit­täjien ker­toman mukaan sun­nun­taikaup­pa on ollut tap­pi­ol­lista joulu­nalus- ja alen­nus­myyn­ti­aikaa lukuunottamatta.

  53. Uskoisin kyl­lä kau­pan myyn­nin kas­va­van jos auki­olokin pitenee.

    Kum­mallisin argu­mentein tuo­ta sun­nun­ta­iauki­oloa vas­tuste­taan. Tääl­läkin puhutaan autoilun lisään­tymis­es­tä, ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, kulu­tuskeskeisyy­den lisään­tymis­es­tä, pikku kaup­po­jen men­estymis­es­tä kan­netaa huolta…
    Nämä eivät ole mielestäni mitään syitä rajoit­taa kaup­po­jen aukioloa.
    Jos pikkukaup­po­ja halu­taan tukea, niin eikö niitä voi tukea ihan suo­raan ja reilusti, ilman mitään nau­ret­tavaa auki­oloai­ka-keplot­telua? ..Tai vaik­ka esimerkik­si pois­ta­mal­la nyt ensik­si piilo­sub­ven­tiot automar­keteil­ta…? Tai jos halu­taan vähen­tää autoilua, niin kohdis­te­taan siihen suo­raan jokin vähennyskeino.
    Jos ihmiset eivät osaa rentoutua tai tule­vat kulu­tuskeskeisem­mik­si kaup­po­jen ollessa auki yhden päivän enem­män viikos­sa, sekin lie­nee jokin muu kuin aukioloaikaongelma.
    Täl­lainen kum­malli­nen auki­oloke­plot­telu kaiken muun hyvän nimis­sä on omituista.

    Markku kyseli että “Perus­tuuko reaalivihreä aate sit­tenkin enem­män omaan kulu­tushi­moon kuin esim. ICPP:n ilmastoraporttiin?”

    En ole mikään vihrei­den ide­olo­gi, mut­ta arvostan vihreis­sä tuo­ta arvolib­er­al­is­mia, jota tämäkin sun­nun­ta­iauki­olon rajoituk­sen pois­tu­mi­nen edustaa.
    Mielestäni kau­pat saisi­vat olla auki sil­loin kun niille parhait­en sopii ja minä voisin men­nä niihin sil­loin kun min­ulle parhait­en sopii.

  54. “JUoo, mut­ta tässä piti myös kau­pan työl­lisyy­den parantua.” 

    Oikeesti en edes perus­tanut koko työl­lisyy­destä, en pitänyt sitä todel­lise­na argu­ment­ti­na. Sun­nun­ta­iauki­olon syy on kau­pan taloudel­lisen hyö­dyn tavoit­telus­sa, siihen tarvi­taan enem­män tai vähem­män työvoimaa. Minus­ta oleel­lisem­paa on sen kek­simi­nen miten kaup­pa taloudel­lis­es­ti hyö­tyy sun­nun­ta­iauki­olosta, en todel­lakaan usko, että kaup­pa halu­aa hyvää hyvyyt­tään auki­oloa kan­nat­taa. Poli­it­tiset päät­täjät sit­ten Kokoomuk­ses­sa ja Keskus­tas­sa selit­televät sit­ten todel­lisen auki­olon syyn parhain päin. Hehän aja­vat keskus­li­ikkei­den etuja.

    Tämä oli kom­ment­ti­ni idea.

  55. Ei tehokku­us Pare­to-mielessä tässä yhtey­dessä tarkoi­ta mitään muu­ta kuin sitä, että jos Putkimies Jaskalla on liikaa aikaa ja Penal­la liikaa rahaa ja rikkinäiset putket, niin Val­tio ei säädä lake­ja, jot­ka estävät Jaskaa ja Penaa tekemästä ilmeisiä kum­mallekin hyödyl­lisiä vai­h­tokaup­po­ja. Vaik­ka sun­nun­taina, jos huvittaa.

    “Tehokku­u­den kri­ti­soi­jat” kri­ti­soi­vat itseasi­as­sa sitä, että ihmis­ten annetaan tehdä asioi­ta, joista he koke­vat iloa ja joista ei ole mitään hait­taa muille.

  56. “Minäkin olen alka­nut taipua kaup­po­jen sun­nun­ta­iauki­olon kan­nalle, mut­ta mil­laisia argu­ment­te­ja tahansa tämän asian puoles­ta ei pitäisi esittää.”

    Eli ensinkö on valit­tu oma näke­mys ja sit­ten etsitään sille ne argu­men­tit, vai onko Soin­in­vaar­al­la ne argu­men­tit jo olleet ole­mas­sa ja ne on sen laa­tu­isia ettei niitä kehtaa sanoa, esim. on kivaa kun sun­nun­taina ei ole mitään tekemistä ja pääsee kaup­paan shop­paile­maan. Ei siinä mitään pahaa ole jos sat­tuu tykkäämään sun­nun­ta­iauki­olosta vaik­ka sen takia, että pääsee vain kävelemään ja kat­se­le­maan kaup­poi­hin. Itse en oma­l­ta kohdal­tani koe sun­nun­ta­iauki­oloa tarpeel­lisek­si, ymmär­rän kuitenkin muidenkin näkemyksiä.

    Sit­ten vielä lisäyk­senä edel­lisi­in kom­ment­tei­hin, että sun­nun­ta­iauki­o­lo tilapäis­es­ti lisää työl­lisyyt­tä ja myös kan­nat­tavu­ut­ta. Nämä eivät vain lisään­ny samaan aikaan, vaan ensin luon­nol­lis­es­ti tarvi­taan lisää väkeä, kunnes ihmiset ovat tot­tuneet itsepalvelukassoihin.

  57. Minus­ta on vaar­al­lista kun “tehokku­u­den ihan­noi­jat” eivät selvästikään ole uhran­neet aja­tus­takaan sel­l­aiselle mah­dol­lisu­udelle, että eti­ikalla on merk­i­tys­tä. Moraal­i­filosofi­aan tutus­tuneet ymmärtävät mis­tä puhun ja koke­muk­ses­ta tiedän, että muut eivät ymmär­rä vaik­ka selit­täisin, joten en edes viit­si tuh­la­ta aikaani yrit­tämäl­lä selit­tää. Sehän olisi nimit­täin tehotonta.

    Tai no, en mal­ta olla sanomat­ta, että viime kädessä oikea ja hyvä ei voi edes teo­ri­as­sa selvitä tuottavuuslaskelmilla.

    Niin tai näin, maail­mas­sa pitää olla kupru­ja, kut­su­taan niitä sit­ten pyhik­si asioik­si tai vaik­ka “työläis­ten oikeuk­sik­si” (mitkä kyl­lä voiva­ta olla samo­ja asioi­ta). Kupru­ja tarvi­taan, kos­ka kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apaino, tehokku­us, tarkoit­taa saman­laisu­u­den mössöä aina ja kaikkialla. 

    Kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apaino tarkoit­taa muun muas­sa ihmisen kesyt­tämää luon­toa silmänkan­ta­mat­tomi­in. Bio­di­ver­si­teetin lop­pua. Samal­la taval­la se jo nykyään tarkoit­taa yhä enem­män kult­tuurien välis­ten ero­jen katoamista.

  58. Rauhoit­tukaa nyt hyvät ihmiset. Mikäli sun­nun­tai-auki­o­lo on huono jut­tu kaikkien kannal­ta, se tulee lop­pumaan ihan pikaises­ti. Mikä ihme teikäläisiä vaatii ole­maan jonkin ihmeen jutun puolel­la jotakin vas­taan??? Luulet­teko, että ihmiset juok­se­vat sun­nun­taisin kaupois­sa S tai K jut­tu­jen takia? Jos ihmiset halu­a­vat men­nä sun­nun­taina kaup­paan, niin antakaa men­nä. Mitä ihmettä se muille kuu­luu??? Älkää nyt vaan taas itkekö, että auto­ja käytetään sun­nun­taisinkin ja maail­ma tuhoutuu. Jos poruk­ka pysyy kotona ja kuun­telee jumalan sanaa tms, niin kau­pat pistävät ovet kiin­ni. Jos poruk­ka käy kaupois­sa, niin eikö asia ole sil­lä ok?? Olet­teko jotain parem­pia ihmisiä päät­tämääm muiden puoles­ta, kos­ka he voivat tehdä jotain. Pysykää Te kotona tiivi­isti sun­nun­taisin ja ihme­telkää, kuin­ka tyh­miä muu jen­gi on. Niin­pä. On se hyvä olla viisaampi kuin joku toinen ja säälitel­lä opiske­li­ja hlöä, joka joutuu tupla pal­ka­lla raata­maan kaup­pali­ik­keen kas­sal­la sun­nun­taisin, vaik­ka tämä itse taput­taa käsiään. Mut­ta tehän tiedätte kuin­ka huono jut­tu tämä sun­nun­tai auki­o­lo on. Voi itku, mis­sä ihmeessä te kuljette?

  59. Täy­tyy myön­tää, että vaik­ka muuten olenkin lib­er­aali, vas­tus­tan kaup­po­jen sun­nun­ta­iauki­oloa. Minus­ta tun­tuu, että maail­man van­him­mas­sa työaikalain­säädän­nössä oli jotain ideaa. 

    Sen sijaan täy­tyy myön­tää, etten ymmär­rä, mik­si lauan­tai on nor­maalia lyhyem­pi kaup­pa­päivä? Minus­ta lauan­tai-illan auki­o­lo, kuten Ran­skas­sa, on kulut­ta­jien palvelua.

    Lai­isa­han puhut­ti­in jotain erikoiskaup­po­jen oikeud­es­ta pitää ovansa kiin­ni sun­nun­taisin myös kaup­pakeskuk­sis­sa. Jos tiukasti tulk­it­see sitä tek­stiä, niin ain­oa liike, jon­ka on pakko pitää oven­sa auki myös sun­nun­taisin, on Alko! 😉

  60. Anna Joki­nen: “Jos ihmiset eivät osaa rentoutua tai tule­vat kulu­tuskeskeisem­mik­si kaup­po­jen ollessa auki yhden päivän enem­män viikos­sa, sekin lie­nee jokin muu kuin aukioloaikaongelma”.

    Ehkä syynä on esimerkik­si se, että kaupungeis­sa voi olla vaikea löytää muu­ta elämän­sisältöä kuin kulut­ta­mi­nen. Kaikille yhteistä julk­ista tilaa, jota voisi käyt­tää johonkin mielekkääseen tekemiseen — ja vieläpä ilmaisek­si — on nyky­isin kovin vähän. Joka tapauk­ses­sa sun­nun­ta­iauki­o­lo on aikamoinen lisäkan­nustin viet­tää myös sun­nun­tai shopaten. 

    “jos halu­taan vähen­tää autoilua, niin kohdis­te­taan siihen suo­raan jokin vähennyskeino”.

    Näitä keino­ja on jo käytössä ja lisää on odotettavissa.

    Ehdot­ta­masi suo­rat toimen­piteet eivät pienen­nä kulut­ta­jan ekol­o­gista jalan­jälkeä vält­tämät­tä yhtään tehokkaam­min kuin kat­e­gori­nen ja suo­ra tavaroiden kulut­tamisen rajoit­ta­mi­nen. Autoilu muo­dostaa ekol­o­gis­es­ta jalan­jäl­jestä vain osan ja tarvit­taes­sa polkupyöräl­lä ja jalankin pääsee kaup­paan törsäämään. Tavaroiden raa­ka-ainei­den tuot­ta­mi­nen, jalostus, kul­je­tus, vähit­täis­myyn­ti sekä koko tuotan­toketjun edel­lyt­tämän infran rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to kuor­mit­ta­vat myös ympäristöä.

    “Jos pikkukaup­po­ja halu­taan tukea, niin eikö niitä voi tukea ihan suo­raan ja reilusti, ilman mitään nau­ret­tavaa aukioloaika-keplottelua?”

    Tämä tun­tu­isi minus­takin järkevältä. Valitet­tavasti vain pikkukaup­po­jen suo­ra ja reilu tukem­i­nen kaatuu viimeistään EUn kil­pailu­lain­säädän­töön. E.F. Schu­mach­er kir­joit­ti 1970-luvun alus­sa kir­jan “Pieni on kau­nista”. 2000-luvul­la usko­taan, että suuri on tehokasta.

  61. “Mielestäni kau­pat saisi­vat olla auki sil­loin kun niille parhait­en sopii ja minä voisin men­nä niihin sil­loin kun min­ulle parhait­en sopii.”

    kau­pan auki­oloa­joista päät­tää käytän­nössä kak­si henkilöä : SOK ja Keskon toim­i­tusjo­hta­jat. Kaup­pi­aat ovat vain renkejä

  62. “Höpö, höpö. Tuo ei paran­na tehokku­ut­ta, vaan työn kokon­ais­määrää, se on ihan toinen asia”

    Kyl­lä se paran­taa tehokku­ut­takin, kun ei tarvi­ta koulut­taa ihmisiä kolmeen vuoroon. Tois­mis­tot saadan 24/7/365 käyt­töön, nythän ne ovat suurim­man osan aikaa tyhjinä etc
    Ja ennen kaikkea säästöä, kun ihmisille ei tarvitse mak­saa palkkaa, kun heil­lä ei ole enää vapaa-aikaa

  63. Timo kir­joit­ti: c) kaup­po­jen hävik­ki piene­nee, kun ruokatuot­teet eivät jää hyl­ly­ille lep­äämään. Sun­nun­taimyyn­nistä voi saa­da hyvät tuo­tot kas­vaneista palkkakus­tan­nuk­sista huoli­mat­ta esim. sil­loin, jos sun­nun­taisin myy­dään pääsään­töis­es­ti lauan­taista yli­jääneitä tuotteita. 

    Olen ollut tekemi­sis­sä organ­isaa­tion kanssa, joka han­kkii näitä ‘yli­jäämäruokia’ avus­tustyöhön. Tilanne on se, että esim. Pris­mo­jen logis­ti­ikalla jo nykyään jää van­hak­si huo­mat­tavasti vähem­män ruokaa kuin näistä nyky­i­sistä laatikkoli­ikkeistä, häm­mästyt­tävää kyl­lä. Käytän­nössä mitään ei jää. Varkaat taita­vat viedä enemmän.

  64. “Mik­si sit­ten se tun­nus­luku siihen kau­pan kannal­ta kan­nat­taa näpytel­lä, niin tässä ote­taan pieniä aske­lia kohti itsepa­lvelukas­so­ja. Eli koh­ta Osmokin vetää ne kamat siitä viivakood­in­luk­i­jas­ta ja mak­saa ostok­sen­sa ja lait­taa kamat kas­si­in. Henkilökun­nan määrä vähe­nee oleel­lis­es­ti. Kau­pan halu­a­ma sun­nun­ta­iauki­o­lo osoit­taa, että itsepa­lvelukas­so­jen aikakausi on hyvin lähellä.”

    Aikakausi on jo käsil­lä, jos siir­ry­tään hiukan län­teen päin: viime keväänä asioin ensim­mäistä ker­taa Englan­nis­sa ruoka­mar­ketis­sa, jos­sa ei ollut ilta-aikaan miehitet­tyjä kas­so­ja lainkaan. Tänä syksynä kävin rautakau­pas­sa, jos­sa ei ollut enää mui­ta kuin itsepa­lvelukas­so­ja. Tok­i­han paikalla on aina yksi henkilökun­nan edus­ta­ja — mut­ta vain yksi use­aa kas­s­apis­tet­tä kohti. 

    Kas­soil­la toimi­vat aivan nor­maalit mak­su­ta­vat: taval­liset kor­tit ja käteinen. Itsepa­lvelukas­sa ei siis mitenkään edel­lytä käteis­es­tä luop­umista. Ei käteis­mak­su vaa­di sen kum­mem­paa teknolo­giaa kuin mitä on vaik­ka parkki­hallin automaatissa.

  65. Kaikkea voi näköjään vas­tus­taa. Mei­dän per­he ei käy kau­pas­sa joka arkipäivä, vaik­ka kau­pat ovatkin arkipäivisin auki. Emme käy myöskään kau­pas­sa aamul­la klo 10, vaik­ka kau­pat ovat sil­loinkin auki. Emme osta ruokaa ABC:ltä, vaik­ka sitä siel­lä myy­dään jne. 

    Her­ra­nen aika, ei kai ketään pakote­ta ostok­sille lähi­mar­ket­ti­in sun­nun­taina klo 13.00? Sen sijaan on erit­täin miel­lyt­tävää tietää, että voi käy­dä kau­pas­sa esimerkik­si sun­nun­taina, jos tarvitsee/haluaa. Lisäk­si on reilua, että jos joku yrit­täjä halu­aa pitää liiket­tä auki eli har­joit­taa elinkeinoaan sun­nun­taina, se hänelle/heille suotakoon. 

    Kyl­lä ne pienet kau­pat ja erikois­li­ik­keet kuol­e­vat pääsään­töis­es­ti mui­hin syi­hin, kuin siihen, että yrit­tää saa sun­nun­taisinkin. Lisäk­si jos per­heel­lä ei tosi­aan ole mitään muu­ta yhteistä nimit­täjä kuin kau­pas­sa käyn­ti, niin sil­loin ollaan jo ylitet­ty se raja, jota ei voi­da kaup­po­jen auki­oloa­joil­la pelastaa.

  66. Ketjun alkupäässä pari kom­men­toi­jaa otti esille tärkeän pointin viikon­lop­un katoamisen vaaras­ta. En usko, että kaup­po­jen sun­nun­ta­iauki­o­lo vielä tähän johtaa, mut­ta lop­pu­un vietynä aja­tus 24/7‑yhteiskunnasta, jos­sa ihmis­ten työ- ja vapaa-aika on tasais­es­ti jaet­tu voi hyvinkin vähen­tää hyvinvointia.

    Mielestäni Osmokin on tästä kir­joit­tanut jos­sain kir­jas­saan, mut­ta käsit­teli asi­aa lomien kannal­ta. Kyse on kuitenkin samas­ta ilmiöstä, erään­lais­es­ta social mul­ti­pli­er ‑vaiku­tuk­ses­ta: jaet­tu vapaa-aika on paras­ta vapaa-aikaa.

    Useim­mille ihmisille koke­vat vapaa-aikansa laadukkaam­pana, jos sitä on mah­dol­lista viet­tää omien per­heen­jäse­nien ja ystävien kanssa. Jos vapaapäivät ja lomat sirotel­laan tasais­es­ti ympäri viikkoa ja vuot­ta, niin tulos saat­taa olla tehokkaampi(?), mut­ta entistä use­am­min oma vapaa-aika on pelkästään omaa vapaa-aikaa, eikä yhteistä vapaa-aikaa muiden kanssa.

    Jokaisel­la yö- ja viikon­lop­putyötä tehneel­lä on tästä koke­mus­ta. Kyl­lä se vapaapäivä tiis­tainakin tun­tuu hyvältä (on kau­pat auki ja kaik­kee!), mut­ta mielum­min vapaansa viet­täisi samas­sa tahdis­sa kuin muutkin.

  67. “Lisäk­si on reilua, että jos joku yrit­täjä halu­aa pitää liiket­tä auki eli har­joit­taa elinkeinoaan sun­nun­taina, se hänelle/heille suotakoon. ”

    Suomen Yrit­täjät ja yrit­täjäkaup­pi­aat juuri vas­tus­ti­vat vapaa­ta aukioloaikaa.
    Se huonon­taa juuri yrit­täjäkaup­pi­aiden ase­maa ja huonon­taa hei­dän sosi­aal­ista asemaansa.
    Yhä use­ampi luop­uu yrit­tämis­es­tä ja uusia ei enää tule alalle.
    Turha puhua yrit­tämisen edis­tämis­es­tä, jos yrit­tämis­es­tä tehdään epäin­himil­lisiä uhrauk­sia vaativaa

  68. Kaup­pa on mas­sali­ike­toim­intaa, ja varas­ton kiertonopeu­den kas­vamisel­la saadaan lisää katet­ta — siihen­hän jokainen vähit­täis­myyjä tähtää, varsinkin ruoan myyn­nis­sä. Kulut­ta­jahin­nois­sa ei tule näkymään. Heiken­tyykö sit­ten joidenkin tuot­ta­jien asema?

  69. Yhdessä olet ihminen

    Dip­so­maani kiteyt­ti sen per­im­mäisen syyn sun­nun­ta­iauki­olon kieltämiseen: “mielum­min vapaansa viet­täisi samas­sa tahdis­sa kuin muutkin”.

    Ihmisel­lä on per­im­mäi­nen tarve kokoon­tu­miseen yhteisen asian nimis­sä. Sata vuot­ta sit­ten se oli “yhteinen kris­till­i­nen uskomme”. Nykypäivän jumalia ovat mm. “työ” ja “kulut­ta­mi­nen”.

    Työ-usko­vaiset kokoon­tu­vat yhteen kak­si ker­taa päivässä; aamu- ja iltaru­uhkaan. Tämä yhteinen kokoon­tu­mi­nen on tiukan sosi­aalis­es­ti säädel­ty kunkin yhteiskun­nal­lisen arvon mukaiseen järjestyk­seen. Autoil­i­jat kokoon­tu­vat erik­seen moot­toriteille ja rah­vas julkiseen liiken­teeseen. Rajan ylit­tämi­nen on lail­la kiel­let­ty. Jos autoil­i­ja syyl­listyy rah­vaan kul­jet­tamiseen työ­matkalla seu­raa siitä ankara ran­gais­tus lait­toman henkilöli­iken­teen harjoittamisesta.

    Kulu­tus-uskon­non har­joit­ta­jien temp­peleitä tuskin erik­seen tarvit­see nimetä. Sun­nun­ta­iauki­o­lo voiti­in sal­lia vas­ta nyt kun paikalli­nen väestöti­heys ja liiken­teel­liset edel­ly­tyk­set mah­dol­lis­ta­vat massakokoontumiset.

    Liiken­teel­lis­es­ti tiev­erkos­to pystyy hoita­maan nykyiset liiken­nemäärät hel­posti, jos ajoneu­vot ajoite­taan tasaisin välein käyt­tämään teitä. Mut­ta sitä ennen pitää ratkaista miten sosi­aa­li­nen tarve kokoon­tua “yhteisen uskomme” nimis­sä kahdesti päivässä voidaan toteut­taa. — Itse asi­as­sa liiken­teen ruuhkille ei tarvitse tehdä mitään jos kokoon­tu­mis­tarve saadaan tyy­dytet­tyä muul­la tavoin; ruuhkat vain häviävät, kun niille ei enää ole tarvetta.

  70. Minus­ta on vaar­al­lista kun “tehokku­u­den ihan­noi­jat” eivät selvästikään ole uhran­neet aja­tus­takaan sel­l­aiselle mah­dol­lisu­udelle, että eti­ikalla on merk­i­tys­tä.

    En tiedä minkälaiseen moraal­i­filosofi­aan viit­taat, mut­ta näi­den vih­jei­den perus­teel­la se kuu­lostaa kyl­lä aika kummalliselta.

    Eihän tehokku­us tarkoi­ta mitään muu­ta kuin sitä, että pyritään vält­tämään tilantei­ta, jois­sa hävitetään itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti jotain sel­l­aista, jon­ka ihmiset koke­vat hyödyl­lisek­si ja toisaal­ta sitä, ettei itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti aiheuteta haittaa.

    Moraal­i­filosofi­aan tutus­tuneet ymmärtävät mis­tä puhun ja koke­muk­ses­ta tiedän, että muut eivät ymmär­rä vaik­ka selit­täisin, joten en edes viit­si tuh­la­ta aikaani yrit­tämäl­lä selit­tää. Sehän olisi nimit­täin tehotonta.

    Täl­laiset “moraaliset” posi­tiot, jois­sa kri­ti­soidaan tehokku­ut­ta, perus­tu­vat silmänkään­tötem­puille, jois­sa tois­te­taan ter­miä ikäänkuin sen merk­i­tys olisi jokin muu kuin mikä se oikeasti on. 

    En lähde yleisel­lä tasol­la asi­aa tarkastele­maan, mut­ta ote­taan nyt eräs par­tiku­laari­nen moraal­i­filosofinen kan­ta, jol­la kuitenkin on hyvin laa­ja kan­na­tus, eli vas­tavuoroisu­u­den peri­aate. Eli siis ohje, että käyt­täy­dytään mui­ta kohtaan niinkuin toiv­ot­taisi­in näi­den käyt­täy­tyvän itseä kohtaan. 

    Täl­laisen peri­aat­teen taustal­la on nimeno­maan tehokku­us. Olete­taan, että meil­lä on kat­so­mo, jos­sa on istuma­paikko­ja ja kaikkien istues­sa kuka tahansa yksin voi nous­ta sei­so­maan ja näin nähdä hie­man parem­min, mut­ta tämä tapah­tuu muiden kus­tan­nuk­sel­la. Kuitenkin, jos kaik­ki nou­se­vat sei­so­maan, eturiv­in kat­so­jia luku­unot­ta­mat­ta kukaan ei näe yhtään parem­min kuin aiem­min, mut­ta kaikkien jalat väsyvät.

    Täl­laises­sa tilanteessa kyse on nimeno­maan tehot­to­muud­es­ta. Istu­mal­la tilanne olisi tehokkaampi, kos­ka (läh­es) kaikkien hyv­in­voin­tia voitaisi­in parantaa. 

    Kaup­po­jen auki­olon kohdal­la tilanne on vielä kata­lampi. Siinä meil­lä on kiel­to (sun­nu­taina ei saa käy­dä kau­pas­sa), joka rajoit­taa kaikkia ja on suurim­malle osalle haitak­si ja hyödyt­tää pien­tä joukkoa (pikkukau­pat, ABC-huolta­mot jne.)

    Täl­laisil­la “moraal­i­filosofi­ol­la” on tapana olla vain joukko koru­lau­sei­ta, joil­la perustel­laan, mik­si muut pitää pakot­taa jonkun pienen ryh­män etu­ja palvelemaan.

  71. Osmo: “Yritin kir­joituk­sel­lani provosoi­da esille argu­ment­te­ja, että kaup­pa säästää, kun auki­olo­la­ki suosii suuria ja tehokkai­ta yksiköitä ja pienet lähikau­pat kuol­e­vat. Tämä on ain­oa mahdlli­nen säästölähde.”

    Mut­ta onko tuo ylipäätään vali­di moraa­li­nen näkökul­ma? Onko auki­olo­lakien tarkoituk­se­na tosi­aan sulkea suuret kau­pat, jot­ta pie­nil­lä kaupoil­la olisi taloudel­lisia mahdollisuuksia? 

    Ja onko pien­ten kaup­po­jen kan­ta­vana liikei­deana tosi­aan myy­dä tuot­tei­ta ja tehdä voit­toa sil­loin, kun muut kau­pat ovat kiinni? 

    Mielestäni tämä ei todel­lakaan ole kestävä ratkaisu. Pien­ten kaup­po­jen on kehitet­tävä strate­gia (esim. parem­man palve­lut yms.), jol­la ne kykenevät houkut­tele­maan asi­akkai­ta myös sil­loin, kun isom­mat kau­pat ovat auki. Ja tämän totean puh­taasti pien­ten kaup­po­jen vakioasiakkaana. 

    Lisäk­si olet väärässä siinä, että ain­oa mah­dolli­nen säästölähde on pie­niltä kaupoil­ta houkutel­tu kysyn­tä tai tuo hävik­ki. Kuten jo kir­joitin, olen­naista näis­sä laskelmis­sa on sijoite­tun pääo­man voit­to. Se kas­vaa, vaik­ka sun­nun­taikau­pas­ta saadut voit­tomar­gin­aalit oli­si­vat pienem­piä. Hin­to­jen ei siis tarvitse nous­ta, kat­ta­maan sun­nun­tain tuplapalkkaa!

    Myös Karin esit­tämät kom­men­tit asi­akasvir­roista ja kil­pailus­ta ovat tärkeitä. 

    Työtä ei ole ikinä tarkoi­tus teet­tää vain työn vuok­si. Jos kau­pas­ta tehos­tu­misen myötä vapau­tuu työvoimaa muille aloille, se on kansan­taloudel­lis­es­ti posi­ti­ivi­nen asia (=halvem­mat hin­nat, joil­loin ihmisil­lä on enem­män rahaa käytet­tävis­sä mui­hin palvelui­hin kuten rav­in­toloi­hin, jot­ka työl­listävät sit­ten kaupoista työt­tömik­si jääneitä).

  72. Tiedemies kir­joit­taa asiaa. 

    24/7 aja­tus on yleis­es­ti ymmär­ret­ty jotenkin vinoon, aivan kuin kaikkien olisi pakko ajaa autol­la, ostaa ja kat­soa eloku­via ympäri vuorokau­den ympäri viikon jokaise­na päivänä. 24/7 on osa sitä kehi­tys­tä joka vapaut­taa — kaik­ki ne jot­ka eivät ole “vielä jääneet lai­turille” — pois siitä yht­enäiskult­tuurista, joka pakot­taa mei­dät kaik­ki ruokakaup­paan ja auto­jonoon työpäivän päät­teek­si samaan aikaan. 

    Kaup­po­jen auki­oloaiko­jen sääte­lyä kan­nat­tavien tulisi loogis­es­ti vas­tus­taa myös hiuoltoasemien, kioskien, rav­in­toloiden, suurim­mak­si osak­si julkisen liiken­teen, eloku­vateat­te­rien ja tapah­tu­mien jär­jestämistä sun­nun­taisin. Kaik­ki ne vaa­ti­vat jonkun työssäkäyn­tiä ja ovat siten pois siitä yhteis­es­tä ajas­ta, joka liit­tää mei­dät osak­si yhteisöä. 

    Veikkaisin, että 50 vuo­den kulut­tua suurin osa asian vas­tus­ta­jien kom­menteista kuu­lostaa samal­ta kuin jo edes­men­neen isoäi­ti­ni perustel­tu tapa. Hän pukeu­tui aina tv:n uutis­lähetys­tä varten juh­la­puku­un, kos­ka jos hän näkee uutis­toim­i­ta­jan, näkee uutis­toimit­ta­ja myös hänet.

  73. Otan vielä kan­taa tuo­hon vapaa-ajan “vähen­e­miseen”. Ihmiset käyvät kau­pas­sa joskus kuitenkin, ja yleen­sä se tapah­tuu vapaa-ajal­la. Jos sun­nun­ta­iauki­o­lo lisää kau­pas­sakäyn­nin kokon­ais­määrää, niin se kai tarkoit­taa, että ihmiset käyvät mielu­um­min sun­nun­taina kau­pas­sa kuin tekevät jotain muu­ta. Mikä ihme hinku teil­lä on kieltää ihmisiä tekemästä vapaa-ajal­laan mitä haluavat?

    Jos se ei lisää kau­pas­sakäyn­tiä, niin herää kysymys, että miten se vapaa-aika oikein siitä vähe­nee? Meil­lä ainakin on per­heel­lä sun­nun­taisin paljon enem­män aikaa kuin iltaisin viikol­la. Jos kau­pas­sa pitää käy­dä ark­isin, niin arki-iltoina on vähem­män aikaa las­ten kanssa. Kos­ka arke­na olen muutenkin töis­sä, vapaa-ajan ja per­heen kanssa viete­tyn ajan merk­i­tys koros­tuu juuri työpäivinä. 

    Vapaa-ajan jakau­tu­mi­nen tasaisem­min on monille pien­ten las­ten van­hem­mille erit­täin ter­ve­tul­lut­ta, kos­ka lapset kaipaa­vat van­hempi­en seu­raa nimeno­maan usein.

    Jos huoli on työn­tek­i­jöi­den vapaa-ajas­ta, niin mikä pakko työn­tek­i­jöi­den on sun­nun­taisin men­nä töi­hin, jos ei halua?

  74. Olen myös hil­jalleen kään­tynyt sille kan­nalle, että kaup­po­jen tulee saa­da olla auki sun­nun­taisin. Jos auki­o­lo olisi ollut rajoit­tam­a­ton­ta aiem­min, olisi min­un hyvin vaikea perustel­la sun­nun­taira­joi­tusten säätämistä.

    Jaan kuitenkin huolen yhtäältä viikko­ryt­min häviämis­es­tä ja pien­ten lähikaup­po­jen tilanteesta.

    1) Viikko­ryt­mistä: Kari (19.11.2009 kel­lo 14:07) on minus­ta vaku­ut­ta­va kir­joit­taes­saan, että viikko­ryt­mi johtaa infra­struk­tu­urin käytön epäte­hokku­u­teen. Kuitenkin on minus­ta arvo siinä, että voin jär­jestää häät, 60-vuo­tisjuh­lat, kut­sua koti­in kavere­i­ta tai suku­laisia viikon­lop­puna kos­ka tiedän, ettei suurin osa heistä ole töis­sä. Jok­seenkin yhteinen viikko­ryt­mi luo tilaisuuk­sia toimin­nalle, jota olisi vaikeampi jär­jestää jos jok­seenkin yhteistä viikko­ryt­miä ei ole. Uskoisin, että kaup­po­jen sun­nun­ta­iauki­olol­la ei ole kovin suur­ta vaiku­tus­ta tähän vaikkakin muu­ta­ma ihmi­nen lisää käy sun­nun­taitöis­sä ja muu­ta­ma päiväkoti­paik­ka ym. tarvi­taan lisää. Eikä täl­lä argu­men­til­la kan­na­ta auki­olo­ja vas­tus­taa, mut­ta kuitenkin jok­seenkin yhteinen viikko­ryt­mi on sen ver­ran tärkeä, että siitä kan­nat­taa mak­saa vaikkakin se johtaa pienem­pään tehokkuuteen.

    2) anna joki­nen (19.11.2009 kel­lo 18:22) osuu minus­ta oikeaan auki­oloke­plot­telukri­ti­ikil­lään. Ei kan­na­ta tukea pieniä/lähikauppoja, mut­ta kau­pan suuryk­siköi­den tulee osal­lis­tua niihin kus­tan­nuk­si­in, jot­ka koitu­vat niiden rak­en­tamis­es­ta tärkei­den liiken­neväylien yhtey­teen. Tästä on joskus keskustel­tu täl­lä blogilla. Mitä nämä voisi­vat olla? Mieleeni tulee a) parkkipaikat maan alle tai katolle, b) osal­lis­tu­mi­nen tei­den raken­nuskus­tan­nuk­si­in, c) kaupungis­sa joukkoli­iken­nemak­su mikäli kaup­pa ei ole hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­rel­la. Muu­ta? Soin­in­vaar­al­la on var­masti tietoa siitä mitä kaupoil­ta vaa­di­taan täl­lä hetkellä?

  75. kaup­po­jen henkilökun­nan prästistä päätellen kovin suuri osa heistä ei vietä vielä keskilu­okkaista per­he-elämää. huvit­taa kun saman­laista huol­ta ei ole esimerkik­si tehtaiden henkilökun­nan lap­sien puoles­ta, ilmeis­es­ti kau­pan ala on jotenkin erityissuojeluksessa

    Isät vs. äid­it. Kieltämät­tä äid­it ovat enem­män niitä kodin henget­täriä. Ja varsinkin jos ovat yksin­huolta­jia, olisi var­maan hyvä pitää vapaansa samaan aikaan pen­skansa kanssa.

    rajoit­taa kaikkia ja on suurim­malle osalle haitak­si ja hyödyt­tää pien­tä joukkoa (pikkukau­pat, ABC-huolta­mot jne.)

    Kau­pan­tädit, hei­dän lapsen­sa, huolta­moil­ta huoltoa tarvitsevat..
    Demokra­tia ei ole edelleenkään enem­mistön dik­tatu­uria vaan rajo­ja tulee vetää.

  76. Jos tarkoi­tus oli provota, niin uusia syitä ei tain­nut ilmetä. 

    Min­ua kiin­nos­taisi lähin­nä se, että mil­lä perustein Osmo olet kään­tynyt puolta­maan sun­nun­tain auki­oloa? Sitä Vihrei­den perusväitet­tä, että uusi laki tap­paa keskus­tan kaup­po­ja, ajaa väen pel­tomar­ket­tei­hin ja aiheut­taa yhteiskun­nalle lisäkus­tan­nuk­sia ei tässä ketjus­sa ole kumot­tu. Mitkä ovat ne plus­sat, jot­ka aja­vat näi­den yli?

  77. Mat­ti R.: “Veikkaisin, että 50 vuo­den kulut­tua suurin osa asian vas­tus­ta­jien kom­menteista kuu­lostaa samal­ta kuin jo edes­men­neen isoäi­ti­ni perustel­tu tapa”.

    Enpä tiedä. 50 vuo­den päästä merive­den pin­ta on jo aika korkeal­la. Aika monikin voi sil­loin kysyä, mik­si vielä vuon­na 2009 Suomen hal­li­tus toi­mi tässäkin asi­as­sa näin, vaik­ka tiesi mitä päätök­ses­tä seu­raa tuleville sukupolville.

    Tiedemies: “Jos sun­nun­ta­iauki­o­lo lisää kau­pas­sakäyn­nin kokon­ais­määrää, niin se kai tarkoit­taa, että ihmiset käyvät mielu­um­min sun­nun­taina kau­pas­sa kuin tekevät jotain muu­ta. Mikä ihme hinku teil­lä on kieltää ihmisiä tekemästä vapaa-ajal­laan mitä haluavat?”

    Mitäpä tähän lais­sez faire ‑vaa­timuk­seen voisi tode­ta? Ehkäpä tämän: http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/world_footprint/

  78. Tiedemiehen kanssa samaa mieltä.

    Vaik­ka viikon­lop­un katoami­nen osin har­mit­taa min­u­akin, ei yht­enäiskult­tuurin häviämi­nen ole pelkästään huono jut­tu, kuten Mat­ti R osu­vasti kir­joit­taa. Siitä on myös etua, ettei kaik­ki yhtäaikaa ole tunke­mas­sa esimerkik­si teille ja mar­ket­tei­hin ruuhkaksi.

    Timo kir­joit­ti: “Ja onko pien­ten kaup­po­jen kan­ta­vana liikei­deana tosi­aan myy­dä tuot­tei­ta ja tehdä voit­toa sil­loin, kun muut kau­pat ovat kiinni?”
    Samaa mieltä myös Tim­on kanssa: Jos pikkukaup­po­jen kan­ta­va liikei­dea on tähän asti ollut tuo, ehkä niiden olisikin syytä paran­taa palveluitaan.

    Markku: Esille tuomis­tasi näkökul­mista olen samaa mieltä, mut­ta mielestäni auki­olorajoituk­set ovat vain todel­la ontu­va ja teho­ton ratkaisu näihin. 

    Sel­ven­nyk­sek­si vielä, että minäkin olen huolis­sani pikkukaup­po­jen men­estyk­sen puoles­ta ja ilmas­ton­muu­tok­sen ja kulu­tuskeskeisyy­den takia sekä pidän automar­ket­tiu­tu­mista hyvin epä­toiv­ot­ta­vana kehityksenä.

  79. Tässä nim­imerk­ki Tiedemiehelle vajaan puolen tun­nin joh­da­tus poli­ti­ikan ja eti­ikan yhteyksiin:
    http://athome.harvard.edu/programs/jmr/

    No, en itse sitä kyl­lä jak­sanut kat­soa, mut­ta olen muuten tutus­tunut Sandelin näke­myk­si­in. Jos hän ei petä min­ua, hän ker­too siitä eti­ikan perusasi­as­ta, jon­ka mukaan kaiken maail­mas­sa ei pitäisi olla myytävis­sä tai, tois­es­ta vinkke­listä, ratio­naalisen ajat­telun piiris­sä. Se taas tarkoit­taa muu­ta­man mutkan jäl­keen, että tehokku­us ei ole se kri­teeri, jota aina pitää soveltaa pyrit­täessä hyvään ja oikeaan, kau­ni­ista nyt puhumattakaan. 

    On jotenkin surullista, että nykyään moni muuten ihan skarp­pi hem­mo ei ymmär­rä tätä län­si­maisen filosofi­an iki­van­haa perusjuon­net­ta ja maail­man jakamista järkevään, hyvään/oikeaan ja kau­ni­iseen (plus metafyysiseen).

    Nyky­maail­maa korostaa järkevää, mikä lie väistämätön­tä demokra­tiaby­rokra­ti­as­sa. Järkevää ei kuitenkaan voi­da määritel­lä, jos ei ensin selvitetä hyvää ja oikeaa. 

    Vaikeus tietysti on siinä, että “makua­sioista ei voi väitel­lä”. Tai siis, kuten kaik­ki muis­taa lap­su­ud­estaan vas­taväit­teen: makua­siois­ta­han nimeno­maan aina väitel­lään eli niistä voi väitel­lä. Ongel­ma onkin se, että ei ole mitään kri­teer­iä, jon­ka perus­teel­la makuasi­at voisi lait­taa parem­muusjärjestyk­seen. Sik­si makua­sioista ei väitel­lä sel­l­ai­sis­sa järke­vis­sä piireis­sä kuin tämä blogi.

    Jonkin­lainen paradok­si siis: väitel­lään pin­tailmiöistä eikä niistä syvistä vir­roista, jot­ka aiheut­ta­vat pintailmiöt. 

    No, ehkä vielä jon­ain päivänä olemme jumalia ja ymmär­rämme jokaisen syy-seu­raus­suh­teen. Sit­ten voimme lopet­taa keskustelun moraalista.

  80. Sitä Vihrei­den perusväitet­tä, että uusi laki tap­paa keskus­tan kaup­po­ja, ajaa väen pel­tomar­ket­tei­hin ja aiheut­taa yhteiskun­nalle lisäkus­tan­nuk­sia ei tässä ketjus­sa ole kumottu. 

    No koite­taan­pa kumo­ta sitten.

    Isot kau­pat (siis yli 400 neliötä) eivät ole leimallis­es­ti mitään pel­tomar­ket­te­ja. Toki ne ovat myös niitä, mut­ta kan­takaupun­git ovat täyn­nä tuo­ta suurem­pia kaup­po­ja Stock­man­nista lähtien.

    Itse asi­as­sa tuo laki luul­tavasti on ampunut itseään jalka­an: kun ker­ran neliöt ovat kalli­ita ja sun­nun­tai-auki­o­lo on edullista, kan­takaupunki­in ei yksinker­tais­es­ti _kannata_ perus­taa kaup­paa, jon­ka valikoima olisi kioskia suurem­pi, ellei se sit­ten ole luokkaa todel­la iso. Näin ollen sen kokoiset kau­pat, jot­ka pystyvät kil­paile­maan myös valikoimal­la mag­a­hy­per-mar­ketin kanssa, ovat jääneet syn­tymät­tä. Jos siis valikoimaa halu­aa, kan­nat­taa hypätä autoon ja huraut­taa sinne Itäkeskuk­seen tai Sel­l­oon. Ellei nyt sit­ten sat­tumal­ta asu Stock­man­nin vieressä.

    Toisek­seen nykyi­nen lain­säädän­tö antaa eriva­pau­den huoltoasemille. Mikä voisi olla määritelmäl­lisem­min automar­ket­ti kuin huoltoase­ma? Maan moot­tor­in­tien­var­si­in on pul­pahdel­lut seit­semänä päivänä viikos­sa auki­ole­via ABC-mar­ket­te­ja kuin sieniä sateel­la, kos­ka muualle ei mitään kan­na­ta rak­en­taa, kun eivät ne saa olla auki.

    Voisin vielä lisäk­si ker­toa anek­dootin ihan omas­ta elämästäni. Min­ul­la oli joskus entisessä elämässäni sat­tuneista syistä auto käytet­tävis­säni. Sun­nun­taina totesin, että jääkaapis­sa on lähin­nä valo. Jos olisi ollut jokin muu päivä kuin sun­nun­tai, olisin var­maankin köpötel­lyt muu­ta­man sadan metrin päässä ole­vaan mar­ket­ti­in, mut­ta onnek­si joku min­ua viisaampi oli päät­tänyt, että sehän ei ker­takaikki­aan käy. Ratkaisu: otin auton alle ja hurautin 10 kilo­metrin päässä ole­valle ABC:lle hake­maan suuhun­pan­tavaa. Tämä ilmeis­es­ti sit­ten oli varsi­nainen ekoteko?

    Väite, että auki­oloaiko­jen rajoit­ta­mi­nen aiheut­taisi yhteiskun­nalle lisäkus­tan­nuk­sia on kumot­tu täl­lä pal­stal­la mon­een ker­taan jo. Tilanne on pikem­minkin päin­vas­toin: auki­oloaiko­jen rajoituk­set aiheut­ta­vat yhteiskun­nalle lisäkustannuksia.

    Kari

  81. Mitäpä tähän lais­sez faire ‑vaa­timuk­seen voisi tode­ta?

    Minä en kan­na­ta mitään lais­sez faire jär­jestelmää, vaan sitä että kiel­lot pitää perustel­la tehokku­udel­la, ei epämääräisel­lä henkilöko­htaisel­la moraalilla.

    Jos iso­jen mar­ket­tien ongel­ma on se, että niis­sä asioimi­nen aiheut­taa iso­ja ulkoishait­to­ja, esim. päästö­jen muo­dos­sa, niin pitää puut­tua tämän ulkoishai­tan tuot­tamiseen. Se, että pakote­taan paikat kiin­ni sun­nun­taisin, on tähän kyl­lä ihan väärä väline. 

    Näis­sä argu­menteis­sa “ekolo­gian” puoles­ta ei ole jär­jen hiven­tä siinä mielessä, rak­en­teel­liseen ongel­maan, kuten päästö­jen lisään­tymiseen, käytet­tynä sun­nun­ta­iauki­olon kieltö on mitätön, epä­tarkoituk­sen­mukainen ja teho­ton keino. Vähän niinkuin kiel­let­täisi­in kotisi­man tekem­i­nen vap­puna rat­ti­juop­pouden vähentämiseksi.

  82. Tiedemies:

    Minä en kan­na­ta mitään lais­sez faire jär­jestelmää, vaan sitä että kiel­lot pitää perustel­la tehokku­udel­la, ei epämääräisel­lä henkilöko­htaisel­la moraalilla. 

    Vaik­ka olen oikeas­t­aan kaik­ista muista argu­menteista, jot­ka nim­imerk­ki Tiedemies on tässä ketjus­sa esit­tänyt, melko pitkälle samaa mieltä, niin tästä en ole. Merkit­tävä osa lain­säädän­nöstä, kiel­loista ja sään­nöistä perus­tuu, ja tuleekin perus­tua, “epämääräiseen henkilöko­htaiseen moraali­in”. Min­un nähdäk­seni koko moraalia ei voi johtaa tehokku­ud­es­ta. Ei edes teoriassa.

    Ja vaik­ka voisikin, moraaliset argu­men­tit saat­ta­vat silti olla parem­pi työkalu kuin tehokku­usa­jat­telu, kun puhutaan mon­imutkai­sista ilmiöistä ja vaikutuksista.

    Mut­ta voihan tätä auki­oloa perustel­la vah­vasti ihan moraaliseltakin kannal­ta: min­un mielestäni on perus­ta­van­laa­tuis­es­ti moraali­ni vas­taista, että val­tio käyt­tää _väkivaltakoneistoaan_ estämään min­ua myymästä Mikolle tavaraa, kos­ka kau­pas­sani on liian mon­ta neliötä ja päivä on “väärä”.

    Kari

  83. Moraali vas­taa kysymyk­si­in siitä, minkä koetaan ole­van “oikein” tai “väärin”. Taustal­la on siis jonkin­laiset arvot, jot­ka ker­to­vat mikä on hyvää ja mikä huonoa.

    Moraa­li­nen argu­ment­ti on vali­di vain niiden ihmis­ten mielestä, jot­ka jaka­vat nämä arvot. Jos on kyse asi­as­ta, jos­sa yhteiskun­nal­la ei ole mitään syytä ottaa kan­taa minkään par­tiku­laarisen arvon suh­teen, niin sil­loin niin ei pidä tehdä. Yhteiskun­nan ei esimerkik­si pitäisi ottaa kan­taa siihen, onko ihmis­ten hyvä syödä vanil­ja- vai mansikkajäätelöä. 

    Minus­ta kau­pas­sakäyn­nin viikon­päivä on täl­lainen kysymys. Se ei ehkä ole, kuin­ka paljon vapaa-aikaa ihmisil­lä on (tästä on kir­joitet­tu toisaal­la), joten yhteiskun­nan on järkevää joskus ottaa kan­taa työaiko­jen jne. suhteen. 

    Sil­loin kun yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa ei ole mielekästä ottaa kan­taa arvoihin, on syytä ottaa kan­taa tehokku­u­teen. Esimerkik­si jos jokin toim­inta aiheut­taa ulkoishait­to­ja, syn­tyy tilanne, jos­sa lop­putu­los ei ole tehokas, so. on mah­dol­lista osoit­taa transak­tioi­ta, jot­ka paran­taisi­vat kaikkien hyv­in­voin­tia, mut­ta joi­ta ei tehdä markki­noiden puut­teen takia. 

    Lais­sez faire-näke­mys, jota en siis jaa, on, että mitään täl­laisia kysymyk­siä ei pidä edes yrit­tää ratkaista. Minus­ta ne pitää ratkaista ja ne pitää ratkaista tehokkaasti, ja tämä tarkoit­taa esimerkik­si sitä, että saas­tut­ta­ja mak­saa aiheut­ta­mansa hai­tan jne. 

    Jos mar­ket­tish­op­pailun ongel­ma ovat saas­teet tms. ulkois­vaiku­tuk­set, niin niihin pitää puut­tua tämän mekanis­min kaut­ta, ei epämääräis­es­ti moralisoimalla.

  84. En ymmär­rä Tiedemiehen väitet­tä siitä, että sun­nun­tain auki­olol­la ei olisi ekol­o­gista sivu­vaiku­tus­ta. Kun isot kau­pat on sijoitet­tu pel­loille, siir­tyy sun­nun­taikaup­pa nyt sinne. Autoy­hteiskun­ta sen kun porskut­taa, kos­ka pel­tosen­trumeille ei muuten pääse. 

    Yksit­täistä sun­nun­taista kaup­pareis­sua merk­i­tyk­sem­pää on kehi­tyk­sen suun­ta: kaup­pa siir­tyy koko ajan kauem­mas ihmi­sistä. Tätä trendiä vas­taan olisi hyvin voitu tehdä laki, jos­sa yhdyskun­tarak­en­teen ulkop­uolel­la ole­vien mar­ket­tien auki­oloa olisi rajoitet­tu. Nyt päädyt­ti­in päin­vas­taiseen ratkaisu­un. Jos Vihreät oli­si­vat olleet oppo­si­tios­sa, kaik­ki oli­si­vat äänestäneet vastaan.

  85. Pitäisikö orju­us sal­lia? No jaa, sanoo tehokku­us­fri­ik­ki, se riip­puu asian­haaroista. Jos joku hyö­tyy mut­ta kukaan ei kär­si, orju­us on oikein.

    Moral­isti taas sanoo, että orju­ut­ta ei pidä koskaan hyväksy kos­ka se rikkoo yhtä ihmisen perus­tavim­mista oikeuk­sista, nimit­täin oikeut­ta määrätä itsestään.

    Keskusteli­ja, joka on valmis eet­tisi­in pohd­in­toi­hin, myön­tää, että orju­us voi joskus olla parem­pi asia kuin sen vai­h­toe­hdot. Hän myös tietää, että ihmisen itsemääräämisoikeus on aina ollut ja tulee aina ole­maan illu­u­sio, ei kokon­aan mut­ta merkit­tävis­sä määrin.

    Hän myön­tää, että ei voi tietää, onko orju­us hyvä vai huono asia, huu­ta­va vääryys vai tietyis­sä tilanteis­sa oikeu­den­mukainen insti­tuu­tio. Jos hän on skep­tikko, asia jää tähän. 

    Mut­ta voi olla, että hän syys­tä tai tois­es­ta kuvit­telee tietävän­sä, mikä tässä tapauk­ses­sa on oikein ja väärin. Sil­loin hän saat­taa esimerkik­si tuomi­ta orju­u­den moraalise­na peri­aat­teena. Siitä huoli­mat­ta hän kun­nioit­taa muitakin moraal­isia peri­aat­tei­ta ainakin niin paljon, että on valmis kuun­tele­maan perustelut.

    Minus­ta orju­us on ihan hel­vetin väärin enkä halu­aisi sal­lia edes sitä, että rutiköy­hät äid­it myyvät lap­si­aan orju­u­teen vaik­ka lapsel­la orjana oli asi­at parem­min. Ihan tarkkaan ja lop­pu­un asti en osaa selit­tää, mik­si olen tätä mieltä vaik­ka var­maan pysty­isin aiheesta kir­joit­ta­maan kir­jan verran.

    Kaup­po­jen auki­oloa­jat? Mitä väliä … pait­si ehkä siinä mielessä, jos­ta kir­joitin aiem­min: koh­ta kaik­ki on saman­laista joka paikas­sa täältä ikuisuuteen.

  86. En tiedä, ovatko nämä 24/7 yhteiskun­nan kan­nat­ta­jat, Tiedemies ym., sinkku­ja vai per­heel­lisiä, veikkaan, että sinkkuja.
    Jos men­nään siihen, että lauan­taista ja sun­nun­taista tehdään arkipäiviä, niin sit­ten pitää myös las­ten koulupäivät ja päiväkodit jär­jestää sen mukaan. Että lapset ovat koulus­sa vaikka­pa lauan­taina ja sun­nun­taina ja vapaal­la vaik­ka maanan­tain ja keskivi­ikon, van­hempi­en kalen­terin mukaan. Ja sit­ten myös vero­toimis­toon, sosi­aal­i­toimeen, lään­in­hallintoon, ihan mihin vaan, pitää päästä sun­nun­taina. Mitään ylimääräisiä lisiä ei näistä sun­nun­taipäivistä tässä vai­heessa tietenkään mak­se­ta, samaa arkea kaik­ki. Tämä on toinen vaihtoehto.
    Miten käy näi­den bailaus­rav­in­toloiden, jot­ka olet­ta­vat, että lauan­taina ja sun­nun­taina ihmiset voivat potea kra­pu­laa. Ne ajat menevät ohi.
    No, ei hätää, kyl­lä Sedu kek­sii tavan baila­ta edelleen.
    Miten ihmiset jatkos­sa aiko­vat jär­jestää sit­ten vaikka­pa häitään, viikon­lop­pukaan ei käy, 50% on töis­sä. Ja kirkko ei ole auki lauan­taina vaan tiistaiaamulla.

  87. En minä väit­tänyt, ettei sun­nu­ta­iauki­o­lo voi lisätä “saastei­ta”, vaan väitin, että jos saas­teet ovat ongel­ma, niin on jär­jetön­tä yrit­tää ratkaista sitä niin epä­tarkoituk­sen­mukaisel­la keinol­la kuin kaup­po­jen pitämisel­lä kiin­ni sunnuntaisin.

    Tämä kysymys ratkeaa tosi­a­sioil­la, ei moralisoinnilla.

  88. Kotikat­so­mo (vaimo ja kak­si las­ta) taput­taa Tiedemiehen kom­menteille. Anop­pia ei näy, joten hän lie­nee jos­sain ostok­sil­la (vaik­ka on yö — huh).

    Har­va asia saa yhtä yksimielistä kan­na­tus­ta kuin pien­ten lähikaup­po­jen puo­lus­t­a­mi­nen. Vaik­ka tavoite on hyvä, niin ei kai kukaan usko niitä pelastet­ta­van lain­säädän­nöl­lä? Yhtä out­o­ja on pelot siitä, että 50-vuo­tisjuh­li­in tulee vain puo­let poru­ak­s­ta, kun lop­ut ovat sun­nun­taina töis­sä mar­ketin kas­sal­la. Olen ollut töis­sä kau­pas­sa yli 10 vuot­ta ja sen jäl­keen sekalai­sis­sa hom­mis­sa toiset 10 vuot­ta. Tuona aikana en ole kuul­lut etteikö poruk­ka olisi pystynyt jär­jestämään itselleen vapaa­ta myös työpäivä, jos on niin halunnut. 

    Välil­lä aina ihmette­len, miten mikään asia voi kehit­tyä, kun tyyp­illi­nen suh­tau­tu­mi­nen kaik­keen muu­tok­seen on kat­e­gori­nen vas­tus­tus. Onnek­si joskus har­voin päästään askel eteen­päin, muuten oltaisi­in kaik­ki edelleen kaskea polttamassa.

  89. Argu­ment­ti, jon­ka mukaan sun­nun­ta­iauki­olon sal­lim­i­nen johtaisi jonkin­laiseen puuro­maiseen yht­enäiskul­tu­uri­in, kuu­lostaa nurkinkuriselta. Mielestäni sun­nun­ta­iauki­oloa puoltaa eniten sen min­ulle tar­joa­ma mah­dol­lisu­us elää elämääni hie­man omaehtoisemmin.

  90. Voi hyvä tava­ton! Joidenkin mielestä kaik­ki menee väärin ja kaik­ki menee ihan p.…ellen, kun kau­pat saa­vat olla auki sun­nun­taina. Ilmeis­es­ti olen varsin yksinker­tainen ihmi­nen, kos­ka en tota niele.Ensinnäkin, eihän se, että kaup­pa on auki, velvoita ketään siel­lä käymään. En todel­lakaan juokse itse joka päivä osta­mas­sa jotain. Jos isot liik­keet saa­vat nyt samat oikeudet edes liki­main kuin pienet auki­olois­sa, niin mitä ihmeen väärää siinä on? Jos joku ihmi­nen itkee, mielel­lään mon­ta, jotain kort­te­likaup­paa ja halu­aa siel­lä käy­dä, niin mitä ihmettä nää jutut siihen meinaa­vat?? Jos jotkut ihmiset käyvät isois­sa kaupois­sa ja säästävät ben­sankin huomioiden rahaa, niin mitä väärää siinä on? Minus­ta ei pidä eri­laisil­la kiel­loil­la yms taval­laan yrit­tää tukea pienkaup­po­ja. Jos kansa halu­aa, niin tue­taan niitä sit­ten verora­hoil­la selvästi joidenkin pelisään­tö­jen mukaan, eikä tahal­lis­es­ti vaikeuteta tois­t­en hommia.
    Sit­ten nää jutut yhtei­sistä viikon­lopuista, eri­lai­sista juh­lista jne. Voi itkevä p.…..le. Paras­ta farisealaisu­ut­ta pitkään aikaan. Paljonko­han tänä päivänä on porukkaa töis­sä sun­nun­taisin? Paljonka­han tulee nyt lisää? Aika paljon tulee kaupois­sa ole­maan opiske­li­joi­ta, joille tuo hom­ma on jumalan lahja.
    Erikoiskau­pat saa­vat olla kiin­ni, jos halu­a­vat. Jos jollekin keskuk­selle niiden auki­o­lo sun­nun­taina on elin­tärkeä, niin lain mukaan voivat pitää ovet kiin­ni jon­ain muu­na päivänä.
    Mä en jak­sa käsit­tää vas­tus­ta­jien kan­to­ja järkevässä mielessä. Jokaisel­la saa ja pitää olla näke­mys, mut­ta mitä niil­lä sinän­sä on virkaa? Asi­akkaat tule­vat ratkaise­maan, oliko päätös huono tahi ei. Ei edes joku suuri kaup­pa kauan pidä ovia auki, ellei se edes likimäin kannata.
    Mik­si jos­sain päin maail­maa kau­pat ovat auki 24 h/vrk/viikottain? Tuskin huvin vuok­si. On tietysti erit­täin hienoa vas­tus­taa asioi­ta oman näke­myk­sen­sä (näin on kaikille hyvä) mukaan, mut­ta ehkä kuitenkin annetaan kansalle nyt sit­ten se näytön paik­ka ja katel­laan? Voi tir­tysti käy­dä niin, että kansa käyt­täy­tyy väärin ja käy sopi­vasti sun­nun­taisin kaupois­sa. Siis kansa on väärässä?
    Jonkun jut­tu orjista ei nyt kyl­lä men­nyt ihan jakelu­un, mut­ta sal­lit­takoon se yksinker­taiselle DI:lle.

  91. Vielä lisää. Jos kovasti porukkss käy kaupois­sa sun­nun­taisin, niin he ovat väärässä js Te kaik­ki vas­tus­ta­jat oike­as­sa. Eli kansa vaihtoon.
    Niinpä.

  92. Nämä puheet ruuan hin­nan­laskus­ta on selvä merk­ki siitä, että nyt muu­tok­sen jäl­keen tänne on suurem­pi toden­näköisyys tul­la oikeasti kil­pail­e­va vähit­täis­tavarakaup­pa. Vielä kun saataisi­in kaup­pakeskusten kaavoihin kolmelle yhtä­su­urelle tilat, niin sitä “oikeaa kil­pailua” voisi jopa syntyä.

    Seu­raaval­la Tukhol­man matkalla käykää ihmeessä Nor­ra Sta­tion­in Prisx­trassa. Siinä näkyy selvä malli kil­pailun tulok­ses­ta. Sor­ti­ment­ti on kas­vanut, lämpimät ruu­at läm­min­ruokatiskistä 9.90kr/100g, he-vi ja leipä osas­tot täy­del­lisiä, yli 10 sort­tia kahv­in­papu­ja, mitä saa itse myös kau­pas­sa jauhaa, yms…+perus kamat. Ja sit­ten kil­pail­i­jat Willys, Ica, Sabis, Lild, Net­to, Coop konsum,..

    Ja kaiken huipuk­si ostok­sia myös netistä http://www.netxtra.se

  93. Osmo: Ensin­näkin ihmis­ten kaupois­sa käyt­tämä raha ei ole vakio, eli se lisään­tyy, jos kau­pat ovat auki enem­män. Tämän lisäk­si säästöä syn­tyy, kun kiin­tei­den kulu­jen osu­us toimin­nan kus­tan­nuk­sis­sa las­kee ja hävik­ki piene­nee. Arhon point­ti hyv­in­voin­ti­tap­pi­oiden pienen­e­mis­es­tä vaikut­taa sen lisäk­si kaup­paan. Ihmiset ovat varakkaampia ja kysyn­tä kasvaa.

    Ric­ca­do:

    Eli kustannushyöty/haitta asi­akkaalle +/-/0.

    Tai voisko mitenkään olla, että sin­un yksit­täis­es­tä tapauk­ses­ta johtopäätösten vetämi­nen ylei­sistä vaiku­tuk­sista ei ole järkevää?

    Kuin­ka moni tämän pal­stan kom­men­toi­jista halu­aa lähteä töi­hin sun­nun­taina kymmeneltä aamul­la. Minä en.

    No onnek­si sin­un ei tarvit­sekkaan. Kyl­lä niitä halukkaitakin löy­tyy kun­han työstä mak­se­taan markkinahintaa.

    En tiedä, ovatko nämä 24/7 yhteiskun­nan kan­nat­ta­jat, Tiedemies ym., sinkku­ja vai per­heel­lisiä, veikkaan, että sinkkuja.

    Väärin veikat­tu ja sen lisäk­si idioot­ti­maista hyökätä muiden keskustelijoiden elin­ta­paa tai moti­ive­ja vas­taan, kun keskustel­laan politiikasta.

    BRG:

    Sun­nun­ta­iauki­o­lo on muuten ihan ok jut­tu mut­ta nuo kaup­pakeskusten yht­enäiset auki­oloa­jat on kyl­lä liialli­nen rasite pienyrittäjälle.

    häh? Entäs liiketi­lan vuokra? Onko sekin liialli­nen rasite? Entäs muut sopimuk­sen vuokralaista velvoit­ta­vat asi­at? Auki­oloaikavaa­timus ei poikkea mitenkään näistä muista. Jos se on kohtu­u­ton rasite yrit­täjälle hän luop­uu liiketi­las­ta ja kaup­pakeskuk­sen pyörit­täjä tekee sopimuk­sen sel­l­aisen yrit­täjän kanssa, jolle se ei ole liialli­nen rasite: resurssit tule­vat parem­paan käyt­töön. Jos taas se on oikeasti yrit­täjille suurem­pi rasite kuin mitä siitä on kaup­pakeskuk­sen omis­ta­jalle hyö­tyä, niin sit­ten kaup­pakeskuk­set luop­u­vat noista auki­oloaikavaa­timuk­sista ilman mitään lakia.

    Eduskun­ta voi ain­oas­taan vähen­tää hyv­in­voin­tia sekaan­tu­mal­la asiaan.

    Osmo:

    Yritin kir­joituk­sel­lani provosoi­da esille argu­ment­te­ja, että kaup­pa säästää, kun auki­olo­la­ki suosii suuria ja tehokkai­ta yksiköitä ja pienet lähikau­pat kuol­e­vat. Tämä on ain­oa mahdlli­nen säästölähde.

    Häh? Siis ootko itse tätä mieltä vai pidätkö tätä jonkun tahon pro­pa­gan­dana? Jos luet tämän ketjun läpi, niin tääl­lä esitetään usei­ta syitä mik­si hin­nat voivat alen­tua ja voitot kasvaa.

    Juhana Var­ti­ainen:

    Mut­ta pelkästään se, että kaup­pa halu­aisi palkata lisää väkeä, ei lisää työl­lisyyt­tä, ellei työn tar­jon­ta kasva.

    Ei. Työl­lisyys lisään­tyy, jos kysyn­tä tai tar­jon­ta kasvaa.

    Kalle Pyöränie­mi:

    Täy­tyy myön­tää, että vaik­ka muuten olenkin lib­er­aali, vas­tus­tan kaup­po­jen sunnuntaiaukioloa.

    heh… Eli et ole lib­er­aali ollenkaan. Lib­er­aal­ius on sitä, että kan­nat­taa ihmis­ten itsemääräämisoikeut­ta riip­pumat­ta siitä mihin ne ihmiset käyt­tävät tätä oikeut­taan (kun­han eivät loukkaa muiden oikeut­ta samaan). Ei vapaut­ta voi puol­lus­taa vaan sil­loin, kun se lisää omaa hyv­in­voin­tia ja väit­tää puol­lus­ta­vansa vapaut­ta. Sil­loin puol­lus­taa vaan omaa hyv­in­voin­tia muiden vapau­den kustannuksella.

  94. Ovat­pa ne ihmiset sit­ten aikaisem­min olleet tyh­miä ja tehot­to­mia, eivätkä ole moraal­i­filosofi­akaan ymmärtäneet, kun yhteiskun­nan ryt­miä on säädet­ty. Onnek­si mei­dän koulu­tusjär­jestelmä tuot­taa näitä lah­jakkuuk­sia, jot­ka oiko­vat aiem­pi­en sukupolvien idioottimaisuuksia.

  95. Isot jätit (K- ja S‑ryhmä) kas­va­vat edelleen. Ain­oa uusi kil­pail­i­ja LIDL joutuu ahtaam­malle kun on pitänyt sun­nun­tait tähän asti kiin­ni, nyt joutunee avaa­maan. Erikoiskau­pat menet­tävät osuuk­si­aa K- ja S‑ryhmälle.
    Oli­gop­o­li asetema vahvis­tuu, ei tule ole­maan kulut­ta­jan etu.

    Eduskun­nas­sa ei pikku(erikois-)kaupoilla ole edus­tus­ta, ei myöskään LIDL­l­lä. K- ja S‑ryhmällä on. Se näkyi nyt.

  96. Tiedemies, jos poi­s­tat arvot keskustelus­ta, jäl­jelle jää pelkkä tehokku­us. Siinä keskustelus­sa taas ei ole paljon järkeä, sen voi jät­tää virkamiehille. Kysymys onkin siitä, onko tehokku­us yhteiskun­nan ain­oa ohjaa­va tekijä.

    Kat­so­ma­l­la yksit­täisiä päätök­siä tehokku­u­den näkökul­mas­ta pää­tyy hel­posti ratkaisui­hin, jot­ka kokon­aisu­udessa johta­vat epä­toiv­ot­tuun ratkaisu­un. Esimerkik­si: kos­ka yhdyskun­taraken­net­ta pitäisi ohja­ta kaavoituk­sel­la eikä kaup­po­jen auki­oloil­la, ei pel­tomar­ket­tien auki­olo­ja saa rajoit­taa, vaan niiden kaavoit­tamista pitää rajoittaa.

    Täl­löin jää huomiotta se valitet­ta­va tosi­seik­ka, että pel­tomar­ketit ovat jo siel­lä pel­loil­la. Sal­li­mal­la tehokku­u­den nimis­sä sun­nun­ta­iauki­olot kaikille ohjaamme samal­la tule­vaa kaavoitus­ta — pel­tomar­ket­te­ja kohti.

    Yksi­u­lot­teisuuten­sa ja arvot­to­muuten­sa vuok­si tehokku­us ei sovi poli­it­tisek­si aat­teek­si. Vihrei­denkin piiris­sä se joskus unohtuu.

  97. En ymmär­rä Tiedemiehen väitet­tä siitä, että sun­nun­tain auki­olol­la ei olisi ekol­o­gista sivu­vaiku­tus­ta. Kun isot kau­pat on sijoitet­tu pel­loille, siir­tyy sun­nun­taikaup­pa nyt sinne. Autoy­hteiskun­ta sen kun porskut­taa, kos­ka pel­tosen­trumeille ei muuten pääse. 

    Tätä argu­ment­tia tun­nu­taan vil­jeltävän tääl­lä jatku­vasti. Mut­ta onko tälle olet­ta­muk­selle lop­ul­ta katet­ta? Nähdäk­seni ei ole.

    Voidaan suh­teel­lisen hel­posti pos­tu­loi­da myös vas­ta-argu­ment­te­ja. Esimerkin vuok­si joitakin.

    1) Keskeisim­mil­lä paikoil­la (lähiön keskel­lä, kan­takaupungis­sa…) maan hin­ta on kalli­impi kuin jos­sain pel­lol­la. Tämä tarkoit­taa sitä, että kau­pan kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat näil­lä alueil­la suurem­mat. Kiin­teät kus­tan­nuk­set juok­se­vat, oli­pa kaup­pa auki tai ei. Jos rajoita­mme auki­oloaikaa, noille kiin­teille kus­tan­nuk­sille ei voi­da saa­da vas­taavaa tuot­toa niin paljon. Maan hin­taeros­ta johtuen tämä suosii niitä kaup­po­ja jois­sa kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat pienem­mät. Käytän­nössä siis peltomarketteja.

    2) Keinotekoinen neliöra­ja osuu kaikkein pahim­min juuri niihin lähiöi­den ja kaupunkien keskel­lä ole­vi­in kaup­poi­hin, jot­ka yrit­täi­sivät tar­jo­ta suur-mar­ketin tar­jon­taa pienem­mäl­lä neliömääräl­lä. Sun­nun­tai-auki­olosta tule­va hyö­ty on niin suuri, että kaup­po­ja pide­tään “keinotekois­es­ti” liian pien­inä. Sil­loin ne eivät pysty valikoimas­sa kil­paile­maan suurem­pi­en “pel­tomar­ket­tien” kanssa.

    3) Tiivi­im­mässä kaupunki­rak­en­teessa muo­dos­tuu ruuhkia, pulaa parkkipaikoista jne., vas­taavasti pel­loil­la moot­toritei­den laa­jen­t­a­mi­nen ja isot parkkalueet eivät ole ongel­ma. Jos liikenne keinotekois­es­ti pakote­taan toim­i­maan tiet­ty­inä aikoina liiken­teen ongel­mat ovat pahempia. Tämä rankaisee nimeno­maan keskus­tois­sa ole­via liikkeitä.

    4) Onko meil­lä jotain eri­ty­istä syytä olet­taa, että tämä “autoil­e­va kansanosa”, joista Jum­bo­jen asi­akaskun­ta koos­t­uu, kävisi sun­nun­taisin tuke­mas­sa keskus­tan kivi­jalka­kaup­paa Jum­bon ollessa kiin­ni? Tuskin­pa. On paljon luul­tavam­paa, että ne aja­vat sen sijaan moot­tori­tien var­res­sa ole­valle ABC-huoltamolle.

    5) Nykyi­nen (ja myös tule­va) lain­säädän­tö suosii autoisum­ista ihan suo­raan: huoltoase­mat saa­vat olla auki, mut­ta vas­taa­van kokoinen kaup­pa asu­tuk­sen keskel­lä ei saa.

    Mielestäni ei ole ole­mas­sa kovin vahvo­ja teo­reet­tisia tai empi­irisiä näyt­töjä siitä, että auki­oloaiko­jen rajoit­tamisen pois­t­a­mi­nen tuk­isi “automar­ket­te­ja”. Tilanne näyt­täisi ole­van pikem­minkin päinvastoin.

    Kari

  98. Art­turi Björk:

    Lib­er­aal­ius on sitä, että kan­nat­taa ihmis­ten itsemääräämisoikeut­ta riip­pumat­ta siitä mihin ne ihmiset käyt­tävät tätä oikeut­taan (kun­han eivät loukkaa muiden oikeut­ta samaan).

    Jo vain. Niin­pä on lib­er­aalia käyt­tää raho­jaan kor­rup­tioon, kun­han ei loukkaa muiden oikeut­ta ostaa eri­ty­isiä palveluk­sia poli­itikoil­ta tai virkamiehiltä. Tietysti on myös lib­er­aalia kau­pan­teossa hui­ja­ta ja sala­ta asioi­ta jot­ka vain häir­it­si­sivät kau­pan­tekoa, kun­han sal­lii muidenkin menet­televän samal­la taval­la. Tosi lib­er­aalia on suurten kesken tehdä pieniä syr­jiviä sopimuk­sia, kun­han ei loukkaa muiden oikeut­ta samaan.

    Vai olisiko tämä sit­tenkin ns. uusliberalismia?

    Tiedemies:

    Sil­loin kun yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa ei ole mielekästä ottaa kan­taa arvoihin, on syytä ottaa kan­taa tehokkuuteen.

    Tämähän olisi val­lan mainio neu­vo, jos olisi ole­mas­sa tehokku­ut­ta an sich. Mut­ta kun ei ole. Jos joku halu­aa tehokkaasti naut­tia hil­jaisu­ud­es­ta ja luon­nos­ta, hän ei var­maankaan halua lähi­mailleen kaup­pakeskus­ta, toisin kuin sel­l­ainen, joka halu­aa tehokkaasti myy­dä tavaroita. 

    Se että nyky­isin tehokku­udel­la ymmär­retään tuotan­non ja kau­pan tehokku­ut­ta on vain tämän kult­tuurin ja ajan omi­naisu­us. Aja­tus tai ide­olo­gia, jon­ka mukaan ihmis­ten elämä on sitä parem­paa, mitä tehokkaam­paa tuotan­to on, on (läh­es) yhtä ont­to kuin ide­olo­gia, jon­ka mukaan työläis­ten elämä on sitä parem­paa, mitä tehokkaam­min työläis­ten puolue hei­dän etu­jaan ajaa.

    Jälkim­mäi­nen ide­olo­gia osoit­tau­tui virheel­lisek­si viimeistään kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten, kun taval­liset sosial­is­ti­maid­en kansalaiset huo­ma­si­vat, että puolueen tehokku­us kas­vat­tikin lähin­nä puolueen johta­jien ja jäsen­ten hyv­in­voin­tia ja heiken­si muiden. Nykyisen talouside­olo­gian vuoro koit­taa, kun ihmiset huo­maa­vat, että talouden tehokku­u­den edis­tämi­nen kas­vat­taa lähin­nä tuotan­non ja kau­pan omis­ta­jien ja ohjaa­jien hyv­in­voin­tia ja heiken­tää muiden. 

    Ehkä taval­lis­ten ihmis­ten hyv­in­voin­nin kannal­ta olisikin tehokkaam­paa arvioi­da asioi­ta vähän vähempiä teho­ja vaa­ti­vas­ta näkökulmasta.

  99. Tiedemies, jos poi­s­tat arvot keskustelus­ta, jäl­jelle jää pelkkä tehokku­us. Siinä keskustelus­sa taas ei ole paljon järkeä, sen voi jät­tää virkamiehille. Kysymys onkin siitä, onko tehokku­us yhteiskun­nan ain­oa ohjaa­va tek­i­jä.

    En minä sanonut, että arvot pitää pois­taa keskustelus­ta. Arvot ovat kul­lakin ihmisel­lä hie­man eri­laiset, joten pelkästään arvoihin perus­tu­van argu­mentin hyväksyvät vain ne, jot­ka ko. arvon jakavat. 

    Poli­ti­ikas­sa on tämän vuok­si usein kyse tehokku­ud­es­ta. Tätä eivät vasem­mis­to­laisim­mat usein ymmär­rä ollenkaan. Tehokku­us ei tarkoi­ta sitä, että mak­si­moidaan pääo­man tuot­to­ja tms., vaan sitä ettei kävel­lä tois­t­en arvo­jen yli pelkästään sik­si, että ne poikkea­vat omista. 

    Sun­nun­ta­iauki­olon vas­tus­tamises­sa tun­tuu lisäk­si ole­van ihan virheel­lisiä tai ainakin epä­tarkoituk­sen­mukaisia syitä. Esimerkik­si tämä saas­tu­mi­nen. Välil­lis­es­ti tietenkin on mah­dol­lista, että se, että pakote­taan ostok­set kuudelle päivälle, tulee vähem­män autoilua tms, mut­ta tämä on todel­la urpo syy kieltää ostosten teko yhdeltä päivältä, kos­ka on paljon tehokkaampia tapo­ja ohja­ta ihmis­ten autoilua kuin kaup­po­jen auki­olo­jen rajoitukset. 

    En ymmär­rä, mik­si kaavoit­ta­mi­nenkaan olisi oikea tapa ohja­ta käyttäytymistä.

  100. Eri­no­mainen kir­joi­tus Kari! Epäilemät­tä keskus­tan kalli­it neliöt vaikut­ta­vat juuri kir­joit­ta­mal­lasi tavalla.

  101. Kari kir­joituk­ses­saan ver­tasi pel­tomar­ket­te­ja ja keskus­tan pikkuli­ikkeitä. Mut­ta hän on valin­nut väärän ver­tailuko­hteen peltomarketeille.

    Itse asun 3 kilo­metriä Jum­bosta ja min­ul­la on pää­vai­h­toe­htona 0,5 km päässä ole­va pienehkö S‑market.

    Maan hin­ta on S‑marketin kohdal­la var­maan aivan sama kuin Jum­bossakin, kos­ka kum­matkin ovat yhtä etääl­lä keskus­tas­ta. Sik­si keskus­tan kalli­it neliöt eivät vaiku­ta asi­aan mil­lään tavalla.

    Ver­tailu pitää tehdä sen välil­lä, että kuin­ka paljon käyn S‑marketissa ja kuin­ka paljon Jum­bossa. Ja jos Jum­bo on auki sun­nun­taisin, niin se vaikut­taa niin, että ostamme enem­män Jum­bosta. Kos­ka arke­na sinne ei ajan­pu­ut­teen vuok­si useinkaan viit­si lähteä.

    Siis on päivän­selvää, että Jum­bo hyö­tyy sun­nun­ta­iauki­olosta ja autoilu lisääntyy.

  102. Jo vain. Niin­pä on lib­er­aalia käyt­tää raho­jaan kor­rup­tioon, kun­han ei loukkaa muiden oikeut­ta ostaa eri­ty­isiä palveluk­sia poli­itikoil­ta tai virkamiehiltä. Tietysti on myös lib­er­aalia kau­pan­teossa hui­ja­ta ja sala­ta asioi­ta jot­ka vain häir­it­si­sivät kau­pan­tekoa, kun­han sal­lii muidenkin menet­televän samal­la tavalla. 

    Minä joskus ajat­telin, että asi­at ovat tas­apain­os­sa, kun min­ua saman päivän aikana hauku­taan mielip­iteistäni kom­mu­nis­tik­si ja kap­i­tal­isti-siak­si. Näyt­tää siltä, että bal­anssi on mennyt.

    Ja nyt minä joudun sit­ten puo­lus­ta­maan markki­noi­ta täysin lib­er­aal­ista näkökan­nas­ta pelkästään type­r­ien argu­ment­tien vuok­si. O tem­po­ra o mores.

    Mut­ta lähde­tään­hän nyt vaik­ka ihan perusteista: täysin vapaas­sa markki­na­t­aloudessa — joka on siis lähin­nä utopi­aa — kor­rup­tio­ta ei edes teo­ri­as­sa voi esi­in­tyä. Ketään ei voi, eikä kan­na­ta, lahjoa, kos­ka tämä “lahjomi­nen” olisi kuitenkin parem­min välitet­tävis­sä markki­namekanis­min kaut­ta, siis hinnoissa.

    Ja kun nyt olen juonut muu­ta­man olu­en tässä lauan­tai-iltani ratok­si, niin vedän­pä vielä väli­in tylyn kom­mentin: kor­rup­tio on voima, joka suo­jaa meitä sor­ron voimia vastaan!

    Kos­ka tapoi­hi­ni kuu­luu perustel­la mielip­i­teeni, teen sen seuraavassa.

    Markki­nat toimi­vat aina. Siis tarkoi­tan täl­lä sitä, että ne toimi­vat aikanaan Neu­vos­toli­itossa ja ne toimi­vat nyky­isinkin kaikil­la elämän osa-alueil­la. Tästä ei voi­da oikeas­t­aan vält­tää mis­sään ihmis­ten välisessä toimin­nas­sa niin kauan, kun jol­lain taval­la työtä ja hyödykkeitä jaetaan.

    Esimerkkinä voisin keroa vaikka­pa kol­le­gani tari­nan entis­es­tä Tsekkoslovakiasta.

    Hin­nat oli­vat siel­lä täysin sään­nel­tyjä. Pesukone mak­soi X rähh­mylää. Selvä. Ongel­ma vain oli siinä, että pesukonet­ta (joi­ta oli liian vähän tar­jol­la) piti jonot­taa kak­si vuot­ta. Pait­si, jos sat­tui ole­maan “suhtei­ta” sopivi­in tahoi­hin, jol­loin sen sai per heti. Tosin sil­loin nämä “sopi­vat tahot” vaa­ti­vat vastapalveluk­sek­si, että piti hoitaa asia Y sit­ten niiden eduk­si. Tämä on toinen tapa jär­jestää markki­nat: vaihtokauppa.

    Lop­putule­ma siis oli se, että markki­nat toimi­vat edelleen, mut­ta pirun epäreilusti ja epäre­hellis­es­ti. Joku kut­su­isi tuo­ta kor­rup­tiok­si — mitä se tietenkin asial­lis­es­ti ottaen onkin.

    Kor­rup­tio­ta syn­tyy aina, jos joku henkilö A pääsee päät­tämään henkilön B asioista ilman, että A:lla on (rahal­lista tai muu­ta) vas­tu­u­ta asioista. Lib­er­aal­ius nähdäk­seni läh­tee siitä, että tuol­laisia tilantei­ta ei syn­ny, kos­ka jär­jestelmä on sel­l­ainen, että asi­at selvitetään markkinoilla.

    Mut­ta se, että ihmiset ihan täysin vapaae­htois­es­ti sopi­vat asioista ja omista rahois­taan on vapaut­ta. Jos val­ti­val­ta, tai joku muu, sit­ten yrit­tää sotkea asioi­ta esimerkik­si lain­säädän­nöl­lä, niin eihän näil­lä ihmisil­lä ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin lahjoa sään­nök­set sopiviksi. Se on sil­loin olo­suhteisi­in näh­den kap­ina enem­mistön (demokra­tia) tai vähem­mistön (dik­tatu­uri) sor­toa vastaan.

    Kari

  103. Timo:
    Vaik­ka en selkään taput­telus­ta yleen­sä pidäkään, niin kiitos nyös itselle­si: aloituk­ses­tasi oli help­poa jatkaa aja­tus loogiseen lop­pu­un asti.

    Ja kiitos myös Osmolle. Ei min­ul­la ollut mitään perustelua mielipi­det­tä asi­as­ta ennen tätä blogikeskustelua. Nyt on.

    Kari

  104. “Mielestäni ei ole ole­mas­sa kovin vahvo­ja teo­reet­tisia tai empi­irisiä näyt­töjä siitä, että auki­oloaiko­jen rajoit­ta­mi­nen pois­t­a­mi­nen tuk­isi “automar­ket­te­ja”. Tilanne näyt­täisi ole­van pikem­minkin päinvastoin.”

    Nämä automar­ketit siirtävät logis­ti­ikkaku­lut suo­raan kulut­ta­jien mak­set­tavak­si. Pel­to Mar­keteis­sa tavara voidaan tuo­da suuril­la yhdis­telmil­lä suo­raan kaup­paan, hajaute­tus­sa pienkaup­pa mallis­sa tulee yksi purkaus-jakelu­au­to-ketju lisää.

    Nyt tämän lähi­jakelun mak­saa kulut­ta­ja suo­raan omi­na kuluinaan.
    Kun tavaraa kul­jete­taan henkilöau­toil­la pien­inä erinä niin tehot­to­muus on hui­pus­saan ja liiken­net­tä lisäävä vaiku­tus suurim­mil­laan eli tehot­to­muus huipussaan

  105. “Ensin­näkin ihmis­ten kaupois­sa käyt­tämä raha ei ole vakio, eli se lisään­tyy, jos kau­pat ovat auki enemmän”

    Ja mikähän on se salaperäine mus­ta kas­sa, jos­ta se lisära­ha tulee ? Pankki­lainat vai pikavipit ?
    Ei ihmis­ten käytet­tävis­sä ole­va raha muu­tu, jos kau­pan auki­oloa­jat lisääntyvät.

    Pitäisi tun­nistaa main­os­ta­masi pimeän rahan lähde !!!

    Ja jos kulu­tus­tot­tumus muut­tuu niin sil­loin rahaa siir­tyy jostain muus­ta pois ja se vähen­tää taas työ­paikko­ja muualla

  106. Tiedemies:

    Minä en kan­na­ta mitään lais­sez faire jär­jestelmää, vaan sitä että kiel­lot pitää perustel­la tehokku­udel­la, ei epämääräisel­lä henkilöko­htaisel­la moraalilla.

    Tot­takai sinä kan­natat (useim­miten) lais­sez-faire jär­jestelmää, juuri siitä syys­tä, että hyväksyt vain sel­l­aisen sääte­lyn, jon­ka voi perustel­la tehokku­udel­la (eli et juuri mitään säätelyä).

    Sas­ka Tuomasjukka:

    Jos Vihreät oli­si­vat olleet oppo­si­tios­sa, kaik­ki oli­si­vat äänestäneet vastaan.

    Hei! Lopetas vihrei­den äänestäjien pelottelu!

  107. Tehokku­us on menetelmä arvo­jen osoit­ta­man tavoit­teen saavut­tamisek­si, niin kuin Mat­ti toteaa. Se ei ole poli­it­tises­sa keskustelus­sa kovin hedelmälli­nen aihe sinän­sä. Se taas, että ei kävel­lä tois­t­en arvo­jen ylitse on on arvo sekin — ei tehokkuutta.

    Ekol­o­gis­es­ta näkökul­mas­ta yhdyskun­taraken­net­ta hajot­tavaa lakia ei voi pitää hyvänä. Kos­ka ekologi­nen kestävyys on Vihrei­den perusar­vo, ja perusar­vo­jen on läpäistävä koko poli­it­ti­nen toim­inta, olisi oppo­si­tio-Vihrei­den ollut pakko äänestää vas­taan tai muut­taa nimen­sä nimek­seen Beige Liitto.

  108. Jos kau­pan auki­oloa­jat kas­va­vat, niin ihmiset osta­vat kaupoista enem­män, se lie­nee selvä. 

    Mut­ta sit­ten, kun ihmiset tarvit­se­vat auton, telkkarin tai asun­non, niil­lä on aiem­paa vähem­män tilil­lä rahaa. 

    Tämä johtaa siihen, että ihmiset otta­vat velkaa aiem­paa enem­män. Ja tämä velan­ot­to lisää markki­noil­la ole­van rahan määrää, joka siis ei ole mikään vakio.

    Työl­lisyys voi lisään­tyä tilapäis­es­ti hie­man, mut­ta velko­jen kas­vat­tamisel­la on rajansa, joten pitkäl­lä tähtäimel­lä työl­lisyys­vaiku­tuk­set ovat mitättömät.

  109. Itse en ole yhtään innos­tunut käymään sun­nun­taisin ostok­sil­la, itsel­leni olen selit­tänyt asian sol­i­daarisuute­na myyjäraukko­ja kohtaa.
    Silti olen asi­as­ta hyvin närkästynyt-sun­nun­ta­iauki­olon kus­tan­nuk­set kun vyöry­tetään arkipäivän ostok­si­inkin. Taan­noin näin nerokkaan ehdo­tuk­sen yleisönosas­tossa: Kun asi­akas käy sun­nun­taina kau­pas­sa, niin laskun lop­pusum­maan lisätään kau­pan lisäkus­tan­nuk­set kat­ta­va pros­ent­tio­su­us! Kat­so­taan sen­jäl­keen, kuka halu­aa käy­dä pyhänä ostoksilla.
    Sit­ten vielä toiseen asi­aan hiukan teemas­ta poiketen:
    Käyt­töön on tulos­sa uudet kan­sain­väliset mak­suko­r­tit. Niiden käsit­telystä per­itään kas­sal­la mak­su. Luot­tokun­nan kakkos­mies perusteli asi­aa lehdessä työn lisään­tymisel­lä, mut­ta sit­ten hän päästi melkoisen sam­makon jotenkin tähän tyyli­in: ” mut­ta käteisen käsit­te­ly se kau­palle kaikkein kallein­ta on, jos halu­taan olla kyynisiä, niin käteisel­lä mak­sav­ille pitäisi pan­na lisämaksu”.
    Toisin sanoen, kun kaup­pa säästää ihmis­ten siir­tyessä seteleistä muoviko­rt­ti­in, niin kulut­ta­jan tulee mak­saa siitä hyvästä ylimääräistä!

  110. Liian van­ha:
    Olen kanssasi samaa mieltä: isot mar­ketit siirtävät osan logis­ti­ikkakus­tan­nuk­sis­taan asiakkaalle. 

    Vielä mullis­tavampi on havain­to, että niin tekevät myös pienet kioskit! Ihmiset joutu­vat oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan han­kki­maan jääkaappe­ja, niille tilaa ja vielä mak­samaan sähkölaskunkin pitääk­seen kylmässä makkara­paket­te­ja ja moz­zarel­la-juus­toa. Kaup­pa ei osal­lis­tu näi­hin kus­tan­nuk­si­in mil­lään lail­la. Mikä vääryys!

    Jospa kyse kuitenkin olisi siitä, että ne kulut­ta­jat katso­vat itselleen edullisem­mak­si vai­h­toe­hdok­si ko. logis­ti­ikan hoitamisen?

    Täl­lä nyt kuitenkaan ei tai­da olla juuri mitään tekemistä kau­pan auki­oloaiko­jen kanssa. Pait­si tietenkin se, että kulut­ta­jat lop­ul­ta mak­sa­vat myös nykyisen jär­jeste­lyn tuot­ta­mat hai­tat seisoskele­mal­la kau­pas­sa jonois­sa ja mak­samal­la lisähintaa.

    Asial­lis­es­ti ottaen, minä kuitenkin argu­men­toin lähin­nä siitä näkökul­mas­ta, että nämä auki­oloa­jat eivät tuo­ta pel­tomar­ket­ti vs. lähikaup­pa ‑asetel­maa juurikaan muu­ta. Ja näyt­tää jopa siltä, että sääte­ly jopa lisää pel­tomar­ket­tien suh­teel­lista etua.

    Sep­po S:

    Ver­tailu pitää tehdä sen välil­lä, että kuin­ka paljon käyn S‑marketissa ja kuin­ka paljon Jum­bossa. Ja jos Jum­bo on auki sun­nun­taisin, niin se vaikut­taa niin, että ostamme enem­män Jum­bosta. Kos­ka arke­na sinne ei ajan­pu­ut­teen vuok­si useinkaan viit­si lähteä.

    Siis on päivän­selvää, että Jum­bo hyö­tyy sun­nun­ta­iauki­olosta ja autoilu lisääntyy. 

    Sinän­sä yksit­täistapauk­sista ei pitäisi tehdä mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätök­siä siitä, mitä kokon­aisu­udelle tapah­tuu. Minäkin olen tääl­lä aiem­min esit­tänyt anek­dootin tilanteesta, jos­sa autoilu lisään­tyi nyky­i­sistä auki­olosäädök­sistä johtuen. Mut­ta ei se ker­ro paljon muu­ta kuin että jos­sain men­neisyy­dessä oli ole­mas­sa ainakin yksi kaupun­ki, jos­sa oli yksi nälkäi­nen ihmi­nen, joka ainakin yhden ker­ran jou­tui autoile­maan saadak­seen ruokaa.…

    Minä olen kuitenkin argu­men­toin­ut, että pitkäl­lä tähtäimel­lä, koko yhteiskun­taa tarkastellen, näyt­tää siltä, että auki­oloaiko­jen sään­nöste­ly johtaa pikem­minkin pel­tomar­ket­tien ja autoilun lisään­tymiseen. Toisin kuin mitä jotkut väittävät.

    Argu­ment­ti­ni olen ker­tonut jo aiem­min, enkä niitä ala enää tois­tele­maan, mut­ta en nyt mal­ta olla puut­tumat­ta tähän yksittäistapaukseen.

    Täy­tyy­hän siihen jokin syy olla, että lähdet sinne Jum­boon paljon lähempänä ole­van mar­ketin sijaan. Syyk­si voisi tietenkin riit­tää pelkästään se, että “se on auki”, mut­ta epäilen raadol­lis­es­ti, että kyse on siitä, että siel­lä olevas­sa kau­pas­sa on jotain tavaraa tar­jol­la ja/tai halvem­mal­la myyn­nis­sä ver­rat­tuna lähimarkettiin.

    Sit­ten herää kysymys, että mik­sei tämä valikoima/hintataso toteudu lähi­mar­ketis­sa. Sehän kuitenkin saa etua jo ollessaan lähempänä (pienem­mät polt­toaine- ja aikakus­tan­nuk­set). Olisiko mitenkään mah­dol­lista, että lähi­mar­ketin hin­nat ovat liian suuret ja valikoima liian pieni, kos­ka mar­ket­tien kokoa ohjataan val­tion toimes­ta: mar­ket­tia ei kan­na­ta laa­jen­taa, kos­ka sil­loin menetetään oikeus olla auki myös sun­nun­taisin. Tai jospa se joh­tu­isi kil­pailun puut­teesta? Eivät ne ihmiset sun­nun­taina muuallekaan pääse.…

    Et tosin ker­tonut, kuin­ka iso se lähi­mar­ket­ti on. Jos se taas on niin iso, että sun­nun­tai-auki­o­lo onkin syn­tiä, niin joh­tu­isi­vatko suurem­mat hin­nat siitä, että katet­ta pitää saa­da enem­män, kos­ka kaup­paa saa pitää auki vain kuute­na päivänä, vaik­ka pääosa kuluista juok­see myös sinä seitsemäntenä?

    Ja entäs sit­ten tämä Jum­bo. Olisiko mah­dol­lista, että sen pitää olla niin mah­do­ton kom­plek­si sen vuok­si, että sen pitää kyetä palvele­maan ker­ral­la ne kaik­ki tuhan­net asi­akkaat, jot­ka sinne lauan­taina puske­vat? Jos osa näistä kävisi jon­ain toise­na päivänä, vähempikin olisi riit­tänyt. Lisäk­si tilo­ja ei tarvit­sisi läm­mit­tää ja six­päkke­jä viilen­tää sel­l­aisi­na päiv­inä, jol­loin siel­lä ei kier­rä muut kuin var­ti­jat tarkastele­mas­sa ovien lukitusta.…

    Jot­ta sun­nun­tai-auki­olon rajoit­tamista voitaisi­in perustel­la ympäristönäköko­hdil­la, pitäisi osoit­taa, että a) täl­lä on tosi­asialli­nen vaiku­tus luon­non­va­ro­jen käyt­töön ja b) tämä vaiku­tus on suurem­pi kuin ne ympäristöhai­tat (=tehokku­ustap­pi­ot), jot­ka syn­tyvät sään­te­lyn tuloksena.

    Nähdäk­seni kumpaakaan ei ole osoitet­tu mil­lään pätevil­lä argumenteilla.

    Kari

  111. Tehokkain­ta olisi tehostaa tehokku­ut­ta, tehokku­u­den siitä kärsimättä.

  112. Tehokku­us on menetelmä arvo­jen osoit­ta­man tavoit­teen saavut­tamisek­si, niin kuin Mat­ti toteaa. Se ei ole poli­it­tises­sa keskustelus­sa kovin hedelmälli­nen aihe sinän­sä. Se taas, että ei kävel­lä tois­t­en arvo­jen ylitse on on arvo sekin – ei tehokku­ut­ta.

    Tot­takai omien argu­ment­tien heikkoudet saa piilotet­tua kone­pellin alle, kun muut­taa sopi­vasti sano­jen merk­i­tys­tä kesken kaiken, mut­ta siinä on se ongel­ma, että samal­la ei tule sanoneek­si yhtään mitään.

    Jos ker­ran Pare­to-tehokku­u­den määritelmä on jäänyt opiskelemat­ta, niin kehotan vaik­ka luke­maan wikipedi­as­ta. Tar­joan vaik­ka linkinkin:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Pareto_efficiency

    Kos­ka Pare­to-kri­teeri on eit­tämät­tä kovin tiuk­ka, niin itse suosin ns. Kaldor-Hicks- tehokkuutta:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Kaldor-Hicks_efficiency

    Sun­nun­tain kiin­nio­lo ja mon­et vas­taa­vat kiel­lot ovat juuri tässä mielessä tehot­to­mia, eli ne vain hävit­tävät hyv­in­voin­tia anta­mat­ta oikeas­t­aan mitään muu­ta tilalle kuin him­meän moraalisen hehkun, jon­ka saa siitä, että puo­lus­taa “oikei­ta” mielipiteitä.

  113. Nim­imerk­ki Dip­so­maani toi jul­ki jotain erit­täin tärkeää.

    Vapaa-ajan koordi­noin­ti yksit­täis­ten ihmis­ten vapail­la päätök­sil­lä samaan aikaan tapah­tu­vak­si on vaikeaa jo per­heen kokoi­sis­sa, tiivi­is­sä yksiköis­sä ja läh­es mah­do­ton­ta suurem­mis­sa ja/tai hajasi­joite­tuis­sa. Olemme kaveri­porukas­sa jo vuo­den ajan yrit­täneet saa­da kahdek­saa eri puo­lil­la Suomea asu­vaa ihmistä samana päivänä samaan raken­nuk­seen, tulok­set­ta — työvelvoit­teet eivät ker­takaikki­aan anna edes yhtä yhteistä vapaapäivää tämän kokoiselle joukolle.

    Vapaa-ajan koordi­noin­tion­gel­ma on yksinker­tais­es­ti jotain sel­l­aista joka on päätet­tävä ylem­mäl­lä tasol­la, samaan tapaan kuin vapail­la yksilöi­den välisil­lä sopimuk­sil­la ei voi­da ratkaista esim. ympäristöon­gelmia vaan on luo­ta­va yleinen ympäristöla­ki kor­jaa­maan ongel­ma ylem­mäl­lä tasolla.

    Sinän­sä min­ua viehät­tää aja­tus täysin vapaas­ta auki­oloaikakäytän­nöstä jo senkin vuok­si, että on itsessään hyö­tyä jos sään­töjä on vähän (muun­muas­sa sik­si, että ne on helpom­pi muis­taa). Mut­ta ottaen huomioon VAKO:n, olisi minus­ta parem­pi pikem­minkin tiuken­taa säädök­siä esimerkik­si siten, että sun­nun­taisin kaik­ki työn­teko on keski­a­jan malli­in täysin kiel­let­ty ja koko maa pan­naan väkipakol­la seis yhdek­si päiväk­si. Tämä tek­isi vapaa-ajan koordi­noin­nista äärim­mäisen help­poa ja paran­taisi sitä kaut­ta tehokkuutta.

  114. Sole­noidille:
    siis poli­isit, lääkärit, hoita­jat, julkisen liiken­teen kul­jet­ta­jat, tak­sikul­jet­ta­jat, lentäjät, ambu­lanssinkul­jet­ta­jat, pelas­tus­laitosten työn­tek­i­jät, apteekkien työn­tek­i­jät jne jne koti­in sun­nun­taik­si? VOI HYVÄ TAVATON!
    Mil­lä aivoil­la tom­mos­ta edes haaveilee???

  115. Mon­ta ker­taa on jäänyt syömät­tä ku ei oo ehtiny kaup­paan. Tur­is­teil­la jää ostok­sia tekemät­tä kun kau­pat ovat kiinni.

Vastaa käyttäjälle Riccado Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.