Suosittele: 0

Olet käsittääkseni kritisoinut asuinrakennuksiin kohdistuvaa kiinteistöveroa ja pitänyt maahan kohdistuvaa kiinteistöverotusta parempana.

Haluaisin kuitenkin kysyä, mitä mieltä olet asuinrakennusten kiinteistöverosta asuntotulon verottamisen muotona?

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Nykytilanteessa työtön saa asumistukea suhteessa asumismenoihinsa, johon varmaan kiinteistöverokin kuuluu. Sen sijaan sitä ei saa asuntolainaan. Niinpä siis ihmisten turva asunnon menettämisen suhteen todennäköisesti paranisi sillä, että isompi osa asumismenoista menisi veroihin ja pienempi asuntovelkaan.

Ja lisäksi sillä työttömäksi putoavalla on ollut aikanaan töissä ollessaan ollut enemmän rahaa ja siten hän on voinut maksaa asunnon velan pois nopeammin kuin nyt. Sen jälkeen hän on voinut alkaa kerätä sukanvarteen pahan päivän varalle.

On totta, että asuntovelattoman asumiskulut kasvavat kiinteistöveron yhteydessä. Mutta tämän voi siis ajatella tulonsiirtona sieltä yleensä hyvän taloustilanteen keski- ja vanhuusiältä sinne tiukemman ajan nuoruuteen.

Ja lopeta tuo olkiukkomainen “määrätään kunnon kiinteistövero” -heittely. Koko keskustelun perusta on siinä, että kiinteistöveroa hitaasti korotettaisiin, koska yhtäkkiseen suureen muutokseen liittyy merkittäviä epäkohtia sen suhteen, kuka juuri sillä hetkellä, kun veronnostosta päätetään, sattuu omistamaan asunnon.

Suosittele: 0

Sitä paitsi ikääntynyt henkilö, joka on jo maksanut työnteolla tai perintörahoilla asuntolainansa pois, mutta on joutunut työttömäksi (korvaukset 6000 euroa /vuosi, 500 euroa/kk), saattaa hyvinkin asua 150.000 euron kämpässä Helsingissä.

Kun tällaiselle ikääntyneelle määrätään kunnon kiinteistövero, niin kaveri pistää asuntonsa myyntiin.

Suosittele: 0

Tässä muuten yksi hyvä lisäsyy kerätä kiinteistöveroa. Sen kiertäminen on paljon vaikeampaa kuin tuloveron.

“Mutta se oli niin halpa, että niiden korjaaminen ei kannattanut käyttää rahaa eli ne säilyivät rempallaan.
Toisena ongelmana mainittiin korkea kiinteistövero, joka vie rahat korjaamisesta ”

Ei kannattanut korjata? Eikö ihmisten oman asumismukavuuden vuoksi niitä kannattaisi korjata eikä sen vuoksi, että niiden arvo siitä nousisi? Jos minulla olisi vuotava katto, niin kyllä satsaisin sen korjaamiseen, vaikkei se nostaisikaan asunnon arvoa.

Ja jälleen, jos kiinteistövero on niin korkea, ettei asuntoja kannata korjata, vaan ne rapistuvat nopeammin kuin muuten rapistuisivat, niin tietenkin niiden hinta laskee. Ne eivät siis ole ostajalle yhtä arvokkaita kuin olisivat muuten. Ja tämä sitten laskee sekä kiinteistöveroa että muun asumisen kustannusta.

Itse veikkaan korjaamattomuuteen ennemminkin olleen syynä sen, että ihmiset olivat vain kertakaikkiaan liian köyhiä. Köyhillä ihmisillä ei ole varaa samaan kuin rikkailla. Jos tulotaso on jotain 150 euroa kuussa, niin siitä iso osa menee ruokaan, jolloin asumiseen sijoittamiseen ei jää niin paljoa. Ja siksi ei ole varaa maksaa myöskään asunnon kunnossapitoa. Mitähän kiinteistöverot ovat jossain kehitysmaiden slummeissa? Tuskinpa erityisen korkeita, mutta silti niissä ovat talot todella huonossa kunnossa.

Kuten täällä on osoitettu kiinteistövero ei tätä asetelmaa mihinkään muuta. Se vain vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa asumiskuluista menee valtiolle/kunnalle ja kuinka suuri osa pankille.

Suosittele: 0

Ja minkälaisen asunnon olit ajatellut sen 6000 euron tuloista nauttivan nykytilanteessa itselleen hankkivan vaikkapa pääkaupunkiseudulta? Mistä pankista hän saisi sellaisen asuntolainan, jolla saisi itselleen edes jonkinlaisen koirankopin asuttavakseen?

Ei mistään. Tai siis jos saisi, niin sen olisi pakko olla niin halpa, ettei kiinteistön hinnan mukaan määräytyvä kiinteistöverokaan häntä rappaisi.

Minusta tuntuu, ettet edelleenkään tajua, mistä tässä oikein on kyse, vaikka Osmo sen rautalangasta väänsi siellä toisessa esimerkissä.

“Jos taas vero nousee niin korkealle, esim USA;n tasolle tai Ruotsin entiselle tasolle niin yksiön 2000 -4000 euron vero vaikuttaa jo pienituloisen mahdollisuuksiin asua Helsingissä ja hän joutuu hakeutumaan muualle.”

Tuo 2000 euron vero sillä mainitsemallasi Ruotsin prosentilla (2.5%) tarkoittaisi 80 000 euron hintaista asuntoa. Sillä 6000 euroa hankkivalla ei ikimaailmassa olisi varaa ottaa 80 000 euron lainaa, vaikkei siis mitään kiinteistöveroa olisikaan. 4000 euron vero tarkoittaisi 160 000 euron hintaista asuntoa.

Lukusi ovat siis totaalisen pielessä, jos ajattelit niiden kuvaavan edes niitä asuntojen hintoja, joita pienituloiset nyt voivat ostella.

Ja lisäksi sinulta jäi edelleen vastaamatta siihen, että miten halusit omistusasunnot jaettavan, jos ei sen mukaan, miten ihmisillä on varaa maksaa niistä.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Korruptiota

Esim Latviassa meillä oli 5000 työntekijää ja paikallisten palkat vaihtelivat 150 eurosta 5000 euroon kuussa,
Kun kaikki alempien tulotasojen työntekijät ottivat rahaa asiakkailta niin ongelma oli, miten se lopetetaan siististi. Ja niin ettei jouduta suosta toiseen
Sitä varten haastattelin muutamaa sataa työntekijää, jotta sain selville heidän selviytymiskeinona ja mitkä asiat vaikuttavat heidän elintasoona ja elämän valintoihin
Latviassakin veronkanto perustui korkeahkoon kiinteistöveroon, koska palkkoja ei rekisteröity niin, että valtio saiis tiedot

Kiinteistöveron taso oli luokkaa 2 %.

Näissä haastatteluissa tuli selväksi kiinteistöveron vaikutus: Plavnieki missä asui köyhiä asuntojen hinta oli halpa , 20-50000 euroa.
Mutta se oli niin halpa, että niiden korjaaminen ei kannattanut käyttää rahaa eli ne säilyivät rempallaan.
Toisena ongelmana mainittiin korkea kiinteistövero, joka vie rahat korjaamisesta

Jurmalassa kiinteistöjen hinnat olivat 400000 eurosta ylöspäin ja nämä henkilöt taas kertoivat , ettei kiinteistöverolla ole merkitystä, koska muu verotus on alhaisempaa ja toisaalta veron osuus jokapäiväisistä elinkustannuksista on vähäinen, joten suuretkaan muutokset eivät vaikuta talouteen paljoa.

Suosittele: 0

Suosittele: 0