Artikkelin Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (5): kaupunkiseutujen pudotuspeli kommentit http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/yhdyskuntarakenteen-hajoaminen-5-kaupunkiseutujen-pudotuspeli/ Osmo Soininvaara kommentoi yhteiskunnallisia ilmiöitä ja politiikkaa. Fri, 10 Feb 2012 18:58:05 +0000 hourly 1 http://wordpress.org/?v= Kirjoittaja: Liian vanha http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/yhdyskuntarakenteen-hajoaminen-5-kaupunkiseutujen-pudotuspeli/comment-page-1/#comment-48564 Liian vanha Mon, 16 Nov 2009 21:36:14 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=2403#comment-48564 "Kemikaalivirastoa oli vaikea saada edes Helsinkiin, joka on niin syrjässä. Jos olisi vielä pitänyt jaktaa koneella vaikkapa Kuopioon, virasto olisi varmaankin laitettu Brysseliin." EU:n tietoturvavirasto Enisa sijoitettiin Kreetan Heraklioniin,eipä se juuri syrjemmässä voi olla “Kemikaalivirastoa oli vaikea saada edes Helsinkiin, joka on niin syrjässä. Jos olisi vielä pitänyt jaktaa koneella vaikkapa Kuopioon, virasto olisi varmaankin laitettu Brysseliin.”

EU:n tietoturvavirasto Enisa sijoitettiin Kreetan Heraklioniin,eipä se juuri syrjemmässä voi olla

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Riccado http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/yhdyskuntarakenteen-hajoaminen-5-kaupunkiseutujen-pudotuspeli/comment-page-1/#comment-48562 Riccado Mon, 16 Nov 2009 20:11:00 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=2403#comment-48562 Vs. Touko. Tiedän aika monta, jotka haluaisivat asua akselilla Milano-Piacenza-Parma-Modena-Bologna-Rimini (Välimeri). Milano-Rimini väli on kuin viivoittimella vedetty suora, jota pitkin kulkee moottoritie ja rautatie. Ja lentokentät on. Kuopion vertaus Parman sijaintiin menee kyllä Länsi-Suomalaiselta Italian kävijältä vähän yli. Pro Tuomas. Jos kaupungin ainoa määritelmä on asukasluku, niin Espoo olkoon kaupunki. Sitten on näitä kahden tien risteyksiä, jossa on vastapäätä K:tä ja S:ää ja kunnantalo ja kirkko ja se kunnan vuokrakerrostalo, ja nekin ovat olevinaan kaupunkeja. Toisella keskusta muttei asukkaita, toisella asukkaita mutta ei keskustaa. Mutta kaupunkeja molemmat olevinaan. Näin se on kun kaupungiksi vain ilmoittaudutaan. Vs. Touko. Tiedän aika monta, jotka haluaisivat asua akselilla Milano-Piacenza-Parma-Modena-Bologna-Rimini (Välimeri). Milano-Rimini väli on kuin viivoittimella vedetty suora, jota pitkin kulkee moottoritie ja rautatie. Ja lentokentät on. Kuopion vertaus Parman sijaintiin menee kyllä Länsi-Suomalaiselta Italian kävijältä vähän yli.

Pro Tuomas. Jos kaupungin ainoa määritelmä on asukasluku, niin Espoo olkoon kaupunki. Sitten on näitä kahden tien risteyksiä, jossa on vastapäätä K:tä ja S:ää ja kunnantalo ja kirkko ja se kunnan vuokrakerrostalo, ja nekin ovat olevinaan kaupunkeja. Toisella keskusta muttei asukkaita, toisella asukkaita mutta ei keskustaa. Mutta kaupunkeja molemmat olevinaan. Näin se on kun kaupungiksi vain ilmoittaudutaan.

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Touko Mettinen http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/yhdyskuntarakenteen-hajoaminen-5-kaupunkiseutujen-pudotuspeli/comment-page-1/#comment-48559 Touko Mettinen Mon, 16 Nov 2009 19:18:50 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=2403#comment-48559 Vastaus nimimerkille a_l. Otin Googlen - kelvannee. Mistä sait tuon 5 tunnin ajomatkan? Viidessä tunnissa Jyväskylästä ehtii kaikkialle Suomeen - paitsi Lapin lääniin. Parmasta ehti myös moneen paikkaan - vaikka liikenne on toki ruuhkaisempaa. Parmasta on kansainväliselle lentokentälle 120 kilometriä - eli meillä on samoilla etäisyyksillä (sujuvampi liikenne, ei ruuhkia) esimerkiksi Tampere ja Turku. Mutta pitänee vielä toistaa, että olen vain poiminut satunnaisia esimerkkejä siitä, kuinka lähes jokainen Suomessa tehty päätös tulee suosineeksi pääkaupunkiseutua. Varsinaisesti haluaisin vakavasti keskustella siitä mahdollisuudesta, että myös Suomessa olisi vastapaino pääkaupungille. Olisihan se kivaa, jos meillä olisi myös esimerkiksi vaihtoehto Hesarille. Vai olisiko? Touko Mettinen Vastaus nimimerkille a_l.

Otin Googlen – kelvannee. Mistä sait tuon 5 tunnin ajomatkan? Viidessä tunnissa Jyväskylästä ehtii kaikkialle Suomeen – paitsi Lapin lääniin. Parmasta ehti myös moneen paikkaan – vaikka liikenne on toki ruuhkaisempaa. Parmasta on kansainväliselle lentokentälle 120 kilometriä – eli meillä on samoilla etäisyyksillä (sujuvampi liikenne, ei ruuhkia) esimerkiksi Tampere ja Turku.

Mutta pitänee vielä toistaa, että olen vain poiminut satunnaisia esimerkkejä siitä, kuinka lähes jokainen Suomessa tehty päätös tulee suosineeksi pääkaupunkiseutua.

Varsinaisesti haluaisin vakavasti keskustella siitä mahdollisuudesta, että myös Suomessa olisi vastapaino pääkaupungille. Olisihan se kivaa, jos meillä olisi myös esimerkiksi vaihtoehto Hesarille. Vai olisiko?

Touko Mettinen

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Tuomas http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/yhdyskuntarakenteen-hajoaminen-5-kaupunkiseutujen-pudotuspeli/comment-page-1/#comment-48540 Tuomas Mon, 16 Nov 2009 16:17:09 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=2403#comment-48540 "Miksi tämä kaupunkimalli sitten hylättiin ja yritettiin keksiä jotain parempaa, se onkin mielenkiintoinen kysymys?" Tähän on lyhyt ja täysin pätevä vastaus: Rakentamisen muuttuminen omistajavetoisesta rakennusliikevetoiseksi. Tästä seurasi (tietenkin) kuntien kaavoittajien suruton lahjonta eli "yhteistyö" niinkuin kunnan edustajat haluavat asiaa nimittää. Mutta eihän se asia kaunistelemalla parane. Rakennusliike kun haluaa mahdollisimman suuren voiton, joten tontti haetaan jostain kaukaa halvalla ja kaavoittajaystävä (vähän avustamalla) kaavoittaa sillä hetkellä maa-ja metsätalousmaata olevan tontin kerrostalotonteiksi, yleensä sen jälkeen kun rakennusliike on sen ostanut ja parturoinut puut pois. Tontin hinta kuitataan pelkällä puustolla ja kun se rakennetaan täyteen 8-kerroksisia taloja niin voitto on suunnaton. Kun mukaan otetaan pankki, joka rahoittaa nämä suunnattomalla voitolla tehdyt rakennukset, saadaan pyhä kolminaisuus kaavoittaja, rakennusliike ja pankki, joka tietoisesti tekee sellaista yhdyskuntarakennetta, joka nykyisin on vallitsevana: Kasa lähiöitä mahdollisimman kaukana taajamasta. Rakennusliikkeen tekemistä voitoista riitää kaavoittajan voiteluun vaikka kuinka ja kunnallistekniikanhan maksaa kunta, aivan sama rakennusliikkelle. Pyörä pyörii niin kauan kun asunnot käyvät kaupaksi ja maata riittää. Lopputuloksena saadaan Espoo: Kasa asuintaloja keskellä korpea eikä minkäänlaisia palveluja paitsi automatkan päässä. Näitä ryppäitä on sitten kymmenien kilometrien matkalla täysin satunnaisesti eikä mitään kaupungintapaistakaan ole missään, tiiviydestä puhumattakaan. Joskin Espoossa alkaa olla ryppäiden välitkin rakennettu täyteen, ei enää ole aivan niin räikeästi näkyvissä kuin 1980-1990-luvuilla. Hyvänä esimerkkinä Espoon "keskusta", joka ei ole keskusta millään mittarilla, ellei hallinnollista päätöstä lasketa. Ei vieläkään, vaikka se on tehty yli 20 vuotta sitten. “Miksi tämä kaupunkimalli sitten hylättiin ja yritettiin keksiä jotain parempaa, se onkin mielenkiintoinen kysymys?”

Tähän on lyhyt ja täysin pätevä vastaus: Rakentamisen muuttuminen omistajavetoisesta rakennusliikevetoiseksi.

Tästä seurasi (tietenkin) kuntien kaavoittajien suruton lahjonta eli “yhteistyö” niinkuin kunnan edustajat haluavat asiaa nimittää. Mutta eihän se asia kaunistelemalla parane.

Rakennusliike kun haluaa mahdollisimman suuren voiton, joten tontti haetaan jostain kaukaa halvalla ja kaavoittajaystävä (vähän avustamalla) kaavoittaa sillä hetkellä maa-ja metsätalousmaata olevan tontin kerrostalotonteiksi, yleensä sen jälkeen kun rakennusliike on sen ostanut ja parturoinut puut pois. Tontin hinta kuitataan pelkällä puustolla ja kun se rakennetaan täyteen 8-kerroksisia taloja niin voitto on suunnaton.

Kun mukaan otetaan pankki, joka rahoittaa nämä suunnattomalla voitolla tehdyt rakennukset, saadaan pyhä kolminaisuus kaavoittaja, rakennusliike ja pankki, joka tietoisesti tekee sellaista yhdyskuntarakennetta, joka nykyisin on vallitsevana: Kasa lähiöitä mahdollisimman kaukana taajamasta.

Rakennusliikkeen tekemistä voitoista riitää kaavoittajan voiteluun vaikka kuinka ja kunnallistekniikanhan maksaa kunta, aivan sama rakennusliikkelle. Pyörä pyörii niin kauan kun asunnot käyvät kaupaksi ja maata riittää.

Lopputuloksena saadaan Espoo: Kasa asuintaloja keskellä korpea eikä minkäänlaisia palveluja paitsi automatkan päässä. Näitä ryppäitä on sitten kymmenien kilometrien matkalla täysin satunnaisesti eikä mitään kaupungintapaistakaan ole missään, tiiviydestä puhumattakaan. Joskin Espoossa alkaa olla ryppäiden välitkin rakennettu täyteen, ei enää ole aivan niin räikeästi näkyvissä kuin 1980-1990-luvuilla.

Hyvänä esimerkkinä Espoon “keskusta”, joka ei ole keskusta millään mittarilla, ellei hallinnollista päätöstä lasketa. Ei vieläkään, vaikka se on tehty yli 20 vuotta sitten.

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: a_l http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/yhdyskuntarakenteen-hajoaminen-5-kaupunkiseutujen-pudotuspeli/comment-page-1/#comment-48491 a_l Mon, 16 Nov 2009 07:36:27 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=2403#comment-48491 Kartta käteen Touko. Paljonko ihmisiä asuu viiden tunnin ajomatkan päässä Parmasta? Miten pitkä matka on kans.väl. lentokentälle? Kartta käteen Touko. Paljonko ihmisiä asuu viiden tunnin ajomatkan päässä Parmasta? Miten pitkä matka on kans.väl. lentokentälle?

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Touko Mettinen http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/yhdyskuntarakenteen-hajoaminen-5-kaupunkiseutujen-pudotuspeli/comment-page-1/#comment-48448 Touko Mettinen Sun, 15 Nov 2009 18:07:34 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=2403#comment-48448 Ei Italiakaan sitä Suomen(Paavo Lipposen mukaan) elintarvikevirastoa Roomaan perustanut vaan Parmaan. Huonot yhteydet sinnekin on. Osmo ja Esko - teidän duuniin kuuluu muun muassa miettiä tätä Helsingin liikakansoitusta. Minusta esim. Eskon aluepolitiikka-tekstit ovat täyttä asiaa ja ei Osmokaan tunnu ehdoin tahdoin kaikkea Helsiinkiin hamuavan. Silti näin käy. Miksiköhän! Eli vielä kerran: 1 - 2 vastapainoa Helsingille? Touko Mettinen (Tämä on nimimerkki) Ei Italiakaan sitä Suomen(Paavo Lipposen mukaan) elintarvikevirastoa Roomaan perustanut vaan Parmaan. Huonot yhteydet sinnekin on.

Osmo ja Esko – teidän duuniin kuuluu muun muassa miettiä tätä Helsingin liikakansoitusta. Minusta esim. Eskon aluepolitiikka-tekstit ovat täyttä asiaa ja ei Osmokaan tunnu ehdoin tahdoin kaikkea Helsiinkiin hamuavan. Silti näin käy. Miksiköhän!

Eli vielä kerran: 1 – 2 vastapainoa Helsingille?

Touko Mettinen
(Tämä on nimimerkki)

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: a_l http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/yhdyskuntarakenteen-hajoaminen-5-kaupunkiseutujen-pudotuspeli/comment-page-1/#comment-48419 a_l Sun, 15 Nov 2009 12:24:51 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=2403#comment-48419 Touko Miettinen: Euroopasta katsottuna Suomen kaupungeista jokainen on vähintään kaksi kertaa Helsinkiä kauempana. Tämän tulevat lääkelaitoksenkin työntekijät (ja matkalaskujen käsittelijät) huomaamaan. Touko Miettinen:

Euroopasta katsottuna Suomen kaupungeista jokainen on vähintään kaksi kertaa Helsinkiä kauempana.

Tämän tulevat lääkelaitoksenkin työntekijät (ja matkalaskujen käsittelijät) huomaamaan.

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Touko Mettinen http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/yhdyskuntarakenteen-hajoaminen-5-kaupunkiseutujen-pudotuspeli/comment-page-1/#comment-48408 Touko Mettinen Sun, 15 Nov 2009 10:45:01 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=2403#comment-48408 Uskon toki, että Kemikaaliviraston saaminen muualle kuin Helsinkiin olisi ollut lähes mahdotonta. Kuten sanoin, annan vain esimerkkejä. Miksi ihmeessä sinne Helsingin niemelle piti saada satamakin? (Tässä kyllä olit samaa mieltä.) Eli vielä kerran: minusta voisi olla hyvä, että maassa olisi 1 - 2 vastapainoa pääkaupungille - jotta nuoret innovatiiviset ja fiksut ihmiset voisivat aidosti punnita paria kolmea eri vaihtoehtoa, eikä kaikkien tarvitsisi tunkea samalle niemelle. Aina kun tulee pienikin käytännön sijoitus- tai rahoituspäätös ratkaistavaksi, pääkaupunkiseutu vie voiton, kun siellä on se lentokenttä ja mitähän ulkomaalaisetkin meistä ajattelisivat. Göteborgissa, Bergenissä ja Århusissa on toimivat lentokentät ja varmasti ihan hyviä kansainvälisiä koulujakin. Touko Mettinen Uskon toki, että Kemikaaliviraston saaminen muualle kuin Helsinkiin olisi ollut lähes mahdotonta.

Kuten sanoin, annan vain esimerkkejä. Miksi ihmeessä sinne Helsingin niemelle piti saada satamakin? (Tässä kyllä olit samaa mieltä.)

Eli vielä kerran: minusta voisi olla hyvä, että maassa olisi 1 – 2 vastapainoa pääkaupungille – jotta nuoret innovatiiviset ja fiksut ihmiset voisivat aidosti punnita paria kolmea eri vaihtoehtoa, eikä kaikkien tarvitsisi tunkea samalle niemelle.

Aina kun tulee pienikin käytännön sijoitus- tai rahoituspäätös ratkaistavaksi, pääkaupunkiseutu vie voiton, kun siellä on se lentokenttä ja mitähän ulkomaalaisetkin meistä ajattelisivat.

Göteborgissa, Bergenissä ja Århusissa on toimivat lentokentät ja varmasti ihan hyviä kansainvälisiä koulujakin.

Touko Mettinen

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: veronmaksaja http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/yhdyskuntarakenteen-hajoaminen-5-kaupunkiseutujen-pudotuspeli/comment-page-1/#comment-48399 veronmaksaja Sun, 15 Nov 2009 09:17:35 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=2403#comment-48399 Osmo: <blockquote>"kunnollinen kansainvälinen koulu olivat edellytyksenä."</blockquote> Vuosaaressa olisi ollut jo valmiiksi kansainvälisiä kouluja. Voisiko Osmo sanoa, mikä näiden koulujen kansainvälisyydessä on ei-kunnollista? Osmo:

“kunnollinen kansainvälinen koulu olivat edellytyksenä.”

Vuosaaressa olisi ollut jo valmiiksi kansainvälisiä kouluja. Voisiko Osmo sanoa, mikä näiden koulujen kansainvälisyydessä on ei-kunnollista?

Suosittele: Thumb up 0

]]> Kirjoittaja: Osmo Soininvaara http://www.soininvaara.fi/2009/11/12/yhdyskuntarakenteen-hajoaminen-5-kaupunkiseutujen-pudotuspeli/comment-page-1/#comment-48391 Osmo Soininvaara Sun, 15 Nov 2009 08:06:35 +0000 http://www.soininvaara.fi/?p=2403#comment-48391 Taitaa olla ainakin osaksi Helsingin kaupungin maksettavana, mutta en ole varma. Taitaa olla ainakin osaksi Helsingin kaupungin maksettavana, mutta en ole varma.

Suosittele: Thumb up 0

]]>