Voitko esittää, miten tämä kehitys tapahtuu? Ihmisillä (niin köyhillä kuin rikkaillakin) on ihan yhtä paljon rahaa panna asumiseen kuin ennenkin. Tulovero on laskenut, mutta kiinteistövero on noussut. Asuntojen hinnat ovat jonkin verran halventuneet, joten pankille menee vähän vähemmän fyrkkaa.

Ne yhteiskunnan tukiaisten varassa elävät “todella” köyhät eivät ole ennenkään asuntoja omistaneet, joten heihin näillä muutoksilla ei ole ollut mitään merkitystä.

Häviäjäryhmä ovat ne, jotka eivät ole tuloveroja maksaneet, mutta nyt joutuisivat kiinteistöveroa maksamaan. Näitä ovat ennen kaikkea eläkeläiset, jotka asuvat täysin maksetussa omistusasunnossa. Eläkeläisillä taas ei ole merkitystä joidenkin koulujen kannalta.

En muutenkaan ymmärrä täysin ajatuskulkuasi (joka vaikuttaa hyvin samanlaiselta Liian vanhan ajattelun kanssa). Jos rikkaille on “yks paskan hailee” se, mitä asuminen maksaa ja ovat sen vuoksi valmiita maksamaan asunnoista “ylihintaa” (miten tämä sitten määritelläänkin) vain päästäkseen omiensa ympäröimäksi, niin mikä oikein estää tuollaista kehitystä tapahtumasta nykyisin?

Jos joku alue on se, missä rikkaat haluavat asua, niin mikseivät he osta kaikkia asuntoja siltä alueelta? Kyllä köyhä asuntonsa myy ja muuttaa samanlaiseen jollain toisella alueella, kun pöytään tarpeeksi pätäkkää lyö. Juuri näinhän on käynyt esim. jossain Kaivopuistossa. Tuskinpa siellä juuri köyhiä perheitä niissä miljoona-asunnoissa asustelee, vaikkei kiinteistövero rasitakaan.

Ovatko ihmiset oikeasti ajatelleet sitä, mitä tarkoittaa se, että ihmiset eivät asu varallisuutensa mukaisella seudulla?

Ajatellaan, että meillä on kolme henkilöä, A, joka on rikas, B, joka on keskituloinen ja C, joka on köyhä. Sanotaan, että alkutilanteessa A ja C sattuvat asumaan hyvällä alueella ja B huonolla. Nyt siis niistä, jotka vastustavat rikkaiden asumista rikkailla ja köyhien köyhillä alueilla, tämä tilanne on siis parempi kuin se, että B ostaisi C:n asunnon (ja antaisi omansa C:lle), C saisi rahaa ja B paremman asunnon. Jotenkin pitäisi siis perustella, miksi C:llä on suurempi oikeus siellä hyvällä alueella asumiseen kuin B:llä.

Ja jos tämä ajattelu pätee asuntoihin, niin päteekö se kaikkeen muuhunkin? Pitääkö köyhillä olla tietty osa Ferrareista ja muskeliveneistä? Vai olisiko sittenkin järkevää, että ihmisten varallisuudella on merkitystä siihen, miten korkean elintason he voivat itselleen hankkia?

Ja vielä siis sellainen huomio kiinteistöverosta, että koska tuolla alussa Osmon esittämä laskelma pätee, niin nuorten työtä tekevien köyhien olisi helpompaa päästä käsiksi niiden kalliiden alueiden asuntoihin kuin nykyisin.

Suosittele: 0

Hän siis sanoo, että tuloverotusta ei pitäisi kiristää, koska se vähentäisi työn tarjontaa. Siksi pitää nostaa kiinteistöveroja.

Joo, käytännössä tuloverotuksen kireys vaikuttaa joskus työn tarjontaan kuten teoria kertoo, mutta käytännössä muut tekijät kuitenkin dominoivat.

Useimmat hyvin tienaavat henkilöt tekevät aivan liikaa töitä. He ovat stressaantuneita ja heille syntyy liiasta työnteosta terveysongelmia. Kansantalouden edun kannalta heidän pitäisi vähentää työntekoa eikä lisätä sitä. Siis työn tarjontaa pitäisikin vähentää.

Siksi nuo kataismaiset puheet verokannusteiden tärkeydestä hyvätuloisille vähän naurattavat. Tuloverotuksella ei yleensä ole mitään merkitystä siihen, miten paljon nämä burn outin partaalla horjuvat päälliköt ja johtajat itseään töillään stressaavat.

Ja niitä, jotka todella ovat laiskoja ja saamattomia, pitäisi motivoida pääasiassa aivan joillakin muilla keinoin kuin verokepeillä tai -porkkanoilla.

Joten Vartiaisen perustelut kiinteistöverojen nostolle ontuvat käytännön tasolla.

Vartiainen kuitenkin aivan oikein totesi, että kyllä kiinteistöverojen kiristykset nostavat vuokria.

Nyt entistä voimallisemmin asumisen hintaa nostaa alueen hyvä vetokyky ja koulut, joissa oppilasrakenne on varakkaiden kansalaisten mieleen. Huonoilla alueilla asumiskustannukset sen sijaan saattavat halventua. Joten pelkkiä keskiarvoja ei pidä tuijottaa.

Ja kun tämän kehityksen päälle asumisen menoja nostetaan lisäksi kiinteistöverojen nostolla, niin köyhät siirtyvät halvoille alueille ja rikkaat, joille kiinteistöveron nosto on yks paskan haile, nauttivat omista keitaistaan. Aivan kuten liian vanha jo aiemmin totesi.

Eli kiinteistöveron korotus ajaa kehitystä juuri siihen suuntaan, jota demarit ovat aina vastustaneet. Eriarvoisuus kasvaa ja väestö eriytyy.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

USA:ssa on maailman korkeimpia kiinteistöveroja, yhteiskunta kerää 9 % verotuloista kiinteistöverolla, Suomi 0,9 %.
Silti se ei estänyt asuntojen hinnan nousua eikä kuplien syntymistä.

Tärkein havainto on, että kiinteistövero ei vaikuta ns hyvien alueiden asuntojen hintaan, se alentaa vain ns huonojen alueiden hintoja.
Eli lisää varallisuuseroja

Korkea kiinteistövero jakaa ihmiset tulotason mukaisiin asumisalueisiin, mikä taas hidastaa säätykiertoa ja hajannutta kansan, koska kontaktit eri sosiaaliluokkien välillä vähenevät.

USA:ssa joutuu myös veron takia kadulle, koska verottajalta ei saa maksuaikaa samlla tavalla kuin pankilta.

Suosittele: 0

Tämä kaikki tieto on verottajan käytössä ja nykyisin tilannetta kyetään simuloimaan tasolla .
Tänä päivänä tietoa kerätään kotitalouksian tuloista ja menoista niin tarkaan, että tuo on mahdollista ja itse asiassa tehdäänkin, mutta tuloksia ei poliittiista syistä julkaista kovin tarkasti.
Mutta esim Veronmaksajat esittävät esimerkkimuutoksia erilaisten perheiden käytettävissä olevien tulojen muutoksista

Suosittele: 0

Vuonna 2007 eläkkeelle jääneiden eläke oli keskimäärin 1200 euroa ja naisten eläke on keskimäärinsen 20 % alempi kuin miesten, joten aivan turha puhua suurituloisita eläkeläisistä, yli 2000 euron kuukausieläke on harvinaisuus

Suosittele: 0

Varallisuusverohan poistetiin Suomessa muinaisjäänteenä. Se kun rasitti vain suuria omaisuukisia.
Nyt halutaan omaisuusvero, joka verottaa erityiseti köyhiä.

Suosittele: 0

Artturi on ainakin rehellinen, hän halua, että köyhät asuvat omilla alueillaan ja rikkaat omilla.
Ja kun rikas sattuu muuttamaan naapuriin ja maksaa ylihintaa maasta niin ylihinta siirtyy napurinkin tontin arvoon ja ajaa hänet pois.

Kätevää rahan valtaa

Suosittele: 0

Jos halutaan säännellä asumismarkkinoita olisi reilua ensin sopia sääntelyn tavoite. Halutaanko reilu deflaatio asuntomassan arvolle , stabiloida asumismenoja vai mitä ihmettä? P:n negatiivinen kehitys tarkoittaisi jatkuvaa verotulojen laskua ja johtaisi T:n nousuun ja lopulta reaalisosialismiin eli paluuta vanhanajan tehtaan asuntoihin ,nyt vain tehtaan patruunana olisi Kelan kiinteistöverotukia jakava virkatäti.

Suosittele: 0

Asuminen ei ole haitallista.

No mutta silloinhan on mitä mainointa, että kiinteistövero ei lisää uusien asukkaiden asumisen todellisia kustannuksia.

Kiinteistöveroa lähemmäksi ilmaista lounasta tässä maailmassa on todella vaikea päästä.

Tuohon ongelmaan, että nykyisten tontin omistajien kulut kasvavat, on “helppo” ratkaisu. Tontin omistaja saa vähentää maksamistaan veroista täysimääräisesti ko. tontista maksetut kiinteistöverot hautaan asti, riippumatta siitä kuka ko. tontin tulevaisuudessa omistaa ja kuka veron maksaa. Tai kiinteistöverot tilitetään lyhentämättömänä nykyisen omistajan tilille 10 tai 20 vuotta.

Suosittele: 0