Kiinteistövero ja asumisen hinta

Kos­ka blo­gin kom­men­taat­tor­eis­takin moni näyt­tää kuvit­tel­e­van, että maapo­h­jan kiin­teistövero siir­ty­isi asun­to­jen hin­toi­hin ja vuokri­in, ker­rataan, mik­si ei siirry.

Aloite­taan yksinker­tais­ta­mal­la, että kyse on raja­tus­ta kaupungista, jos­sa on kiin­teämäärä saman­laisia asun­to­ja, joi­ta ei voi rak­en­taa enää lisää. Ne huu­tokau­pataan eniten tar­joav­ille. Huu­tokaup­paan osal­lis­tu­vat miet­tivät, kuin­ka suuri­in pääo­ma­meno­ja hei­dän kan­nat­taa asumis­es­ta mak­saa. Olkoon se vuo­tu­inen asum­is­meno, joka tas­apain­ot­taa kysyn­nän Y ja reaa­liko­rko r. Asun­to­jen hin­naksi muodostuu

P = Y/r,

kos­ka tämä hin­ta tuot­taa pääomamenoksi

rP = Y

Nyt tuo­daan tähän maapo­h­jaan kohdis­tu­va kiin­teistö vero. Olkoon veron suu­ru­us T. Miet­tiessään, kuin­ka suuri­in asum­is­menoi­hin itse kul­lakin on varaa, jokainen tekee tar­jouk­sen, jos­sa on otet­tu huomioon se, että asun­non omis­ta­ja joutuu mak­samaan kiin­teistöveron. Sil­loin kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­ot­ta­va vuo­tu­inen pääo­ma­meno asun­non myyn­ti­hin­nas­ta = Y‑T ja asun­to­jen hin­naksi muodostuu

P*= (Y‑T)/r = P‑T/r

Tämä tarkoit­taa teo­ri­as­sa, että asun­to­jen hin­ta las­kee sil­lä het­kel­lä, kun kiin­teistövero ote­taan käyt­töön. Sik­si moni on kri­ti­soin­ut kiin­teistöveroa siitä, että se kohdis­tuu vain ja ain­oas­taan siihen, joka veron voimaan­tu­lo­hetkel­lä omis­taa kiin­teistön. Myöhem­mät osta­jat eivät joudu sitä mak­samaan, sil­lä ilman kiin­teistöveroa he mak­saisi­vat saman määrän korkoa.

Voimme ilman vaikeuk­sia pois­taa ole­tuk­sen, että asun­non ovat ident­tisiä. Kullekin asun­nolle tulee oma yksilölli­nen hin­ta, joka ale­nee kiin­teistöveron tul­lessa voimaan määrät­tä T/r.

Saman­laisel­la perustelul­la voidaan osoit­taa, ettei kiin­teistövero vaiku­ta mitään markki­navuokri­in. Markki­navuokrien voidaan olet­taa määräy­tyneen niin että ole­vat vuokra-asun­to­jen vuokra­sopimuk­set huu­tokau­pataan vuokralais­ten kesken ja markki­navuokrak­si muo­dos­tuu vuokra, joka tas­apain­ot­taa kysyn­nän ja tarjonnan.

Seu­raavak­si vapau­tamme ole­tuk­sen, ettei asun­to­ja voi rak­en­taa lisää. Olete­taan edelleen, että kyse on alueesta, jos­sa ton­tin hin­ta on selvästi nol­laa suurem­pi. Edelleen ole­tamme, että kiin­teistövero raken­netus­ta ja rak­en­ta­mat­tomas­ta ton­tista on yhtä suuri. Sil­loin kiin­teistöveron voimaan­tu­lo alen­taa yhtä paljon asun­non ja siihen kuu­lu­van ton­tin hin­taa,  jol­loin rak­en­tamisen kan­nat­tavu­us pysyy ennal­laan. Uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­ta las­kee, mut­ta tämä ei alen­na rak­en­tamisen kan­nat­tavu­ut­ta, kos­ka hin­nanalen­nus kos­kee kokon­aisu­udessaan tont­tia. Sik­si kiin­teistövero ei vaiku­ta mitään tar­jon­taan eikä sen takia myöskään kysyn­nän ja tar­jon­nan  tas­apain­ot­tavaan vuo­tuiseen asun­tomenoon Y.

Jos rak­en­ta­mat­toman ton­tin kiin­teistövero on suurem­pi kuin raken­netun, sil­loin rak­en­tamisen kan­nat­tavu­us lisään­tyy, asun­hto­jen tar­jon­ta lisään­tyy ja asumisen vuo­tuiset kus­tan­nuk­set alenevat.

Jos meil­lä on maapo­h­jan kiin­teistöveron lisäk­si kiin­teistövero, joka kohdis­tuu asuin­raken­nuk­seen, sil­loin rak­en­tamisen kan­nat­tavu­us heikke­nee ja tämä lisää asumisen kus­tan­nuk­sia. Täl­lainen vero meil­lä on, valitet­tavasti. Sen Helsin­ki aset­ti lain sal­li­malle minimitasolle.

53 vastausta artikkeliin “Kiinteistövero ja asumisen hinta”

  1. Laa­jen­na vielä tapauk­seen jos­sa on kak­si kaupunkia, toinen lait­taa kiin­teistöveroksi 10 % ja toinen 1% (tai x ja y jos sopi­vat teo­reetikolle parem­min). Päädytäänkö siihen että toises­sa kaupungis­sa asun­not ovat halvem­pia jol­loin ihmis­ten kan­nat­taa ostaa asun­ton­sa halvem­man kiin­teistöveron alueelta.

    1. Antille:
      Ensik­sikin kiin­teistövero ei toi­mi, jos se on korkeampi kuin korkokan­ta, kos­ka omaisuuk­sien arvot menevät negatiivisiksi.
      Mut­ta jos toises­sa kun­nas­sa kiin­teistövero on korkeampi, tästä kun­nas­ta saa asun­non halvem­mal­la ja joutuu mak­samaan asun­to­lainas­ta vähem­män korko­ja, mut­ta vas­taavasti joutuu mak­samaan sitä korkeam­paa kiin­teistöveroa. Asumisen hin­ta vuo­tuise­na men­ovir­tana ei muu­tu, eikä val­in­ta noiden kah­den kun­nan väliltä myöskään muu­tu. Toki on tur­val­lisem­paa ostaa siitä kun­nas­ta, jos­sa kiin­teistövero on mak­simis­saan, kos­ka se ei var­maankaan enää nouse.

  2. palautet­takoon sit­ten vaik­ka var­al­lisu­usvero takaisin,olisi paljon helpompaa.

    kenen muuten pitäisi mak­saa kiinteistöveroa?
    asun­non halti­jan vai pankin joka (käytännössä)asuntovelkaisen osalta omis­taa asun­non kos­ka asunto/kiinteistö on kiin­nitet­ty lainan vakuudeksi.
    ja eikös ainakin maati­lat ja met­säti­lat ole vapautet­tu ko.verosta–yrittäjistä en tiedä.

    mut­ta näin se menee: on eri­laisia poli­it­tisia ryh­miä joista joku kan­nat­taa jonkun veron nostoa/laskua ja me kansalaiset sit­ten 4vuoden välein val­i­taan omaan arvo­maail­maan sopi­va ehdokas.

  3. “Nyt tuo­daan tähän maapo­h­jaan kohdis­tu­va kiin­teistö vero. Olkoon veron suu­ru­us T. Miet­tiessään, kuin­ka suuri­in asum­is­menoi­hin itse kul­lakin on varaa, jokainen tekee tar­jouk­sen, jos­sa on otet­tu huomioon se, että asun­non omis­ta­ja joutuu mak­samaan kiinteistöveron”

    Itse asi­as­sa tuo lause sisältää koko kiin­teistöveron kuplan. Huu­tokau­pat­ta­vana eivät ole kaik­ki kaupun­gun ton­tit vaan esim alueemme tont­tien arvo määritel­lään kaupoista ‚joi­ta tehdään yksi (1) per vuosi .Tont­te­ja on n 300 eli arvo perus­tuu 0,3 % otan­ta­an tont­tein arvosta.
    Ton­tin osta­jat, jol­la on varaa mak­saa 2500000 euroa 500 m² ton­tista ja rak­en­taa sille 3–400000 talo ei edus­ta alueen omakoti­taloa­su­jien keskimääräistä tulota­soa vaan vaan kuu­lu­vat 0,0jotain % tuloeliittiin.

    He itse asi­as­sa hyö­tyvät kiin­teistöveros­ta, kos­ka tulovero las­kee enem­män kuin kiin­teistövero nousee.

    Hyvä esimerk­ki uud­es­ta tulori­ip­pumat­tomas­ta vero­tuk­set­sa on media­mak­su: Kun se jae­taan myös tulot­tomille joil­la ei ole varaa tele­vi­sioon eikä tietokoneeseen ‚niin se las­kee ja hyö­tyjiä ovat ne jot­ka ovat tv:n suurku­lut­ta­jia ja joil­la on varaa mak­saa tv-lupa ja joil­la on tietokoneet + muu­ta mediavärkit

    Osmon tarkastelu on puh­taasti teo­reet­ti­nen eikä toteudu oike­as­sa elämässä.

  4. Minähän en näistä hom­mista mitään muu­ta ymmär­rä kuin sen, että jos minä joudun mak­samaan nyky­istä korkeam­paa yhtiö­vastiket­ta kiin­teistöveron koro­tuk­sen seu­rauk­se­na, niin kyl­lä se vaikut­taa min­un asumiseni hin­taan. Voin ker­toa, että se hin­ta on jo nyt putkire­mon­tin jäl­keen ihan tarpeek­si korkeal­la. Lisäk­si omis­tan asun­nos­tani vas­ta mur­to-osan. Kyl­lä tämä siis ainakin min­un kohdal­lani merk­it­see tuloi­hin suh­teut­tam­a­ton­ta tulon­si­ir­toa pien­i­t­u­loiselta omis­tusasu­jal­ta muille (enkä kyl­lä usko ole­vani ihan ain­oa samas­sa tilanteessa, vaik­ka tääl­lä vil­jel­läänkin noi­ta “Helsin­gin omis­tusasu­jat eivät ole köy­hiä” ‑jut­tu­ja).

    Voisit Osmo miet­tiä vielä, vähin­täänkin tuo­ta otsikointiasi.

    1. Kiin­teistöveroa korotet­taes­sa nykyiset omis­ta­jat häviävät, se on ihan selvä ja tuli mimus­ta san­otuk­si myös itse postauksessa.

  5. “Kos­ka blo­gin kom­men­taat­tor­eis­takin moni näyt­tää kuvit­tel­e­van, että maapo­h­jan kiin­teistövero siir­ty­isi asun­to­jen hin­toi­hin ja vuokri­in, ker­rataan, mik­si ei siirry.”

    Totea­mus ei mielestäni päde yhteiskun­nan varoin sub­ven­toitu­jen vuokra-asun­to­jen vuokri­in. Nehän ei määräy­dy markki­nahin­toina vaan las­ke­taan täyskat­teel­lisi­na cost-plus periaatteella.

  6. Tont­te­ja on n 300 eli arvo perus­tuu 0,3 % otan­ta­an tont­tein arvosta. 

    Mitenkä niin perus­tuu? Ei ainakaan nykyisel­lään perus­tu. Käsit­tääk­seni lain­säädän­nössä arvo perus­tu “käypään arvoon”. Se, miten tont­tien arvo määritetään, on tietenkin oma prob­lemati­ikkansa, mut­ta eihän sil­lä sinän­sä ole tekemistä kiin­teistöveron kanssa.

    Ton­tin ostajat 

    He itse asi­as­sa hyö­tyvät kiin­teistöveros­ta, kos­ka tulovero las­kee enem­män kuin kiin­teistövero nousee. 

    No nyt vih­doinkin ymmär­sit mis­tä on kyse! Ne, jot­ka eivät omista kiin­teistöjä (=nuoret ja varat­tomat) itse asi­as­sa hyö­tyvät kiin­teistöveron nousemis­es­ta. Suuret ikälu­okat, pääo­mat­u­loil­la elelevät ja ne jot­ka ovat var­al­lisuuten­sa jo kerän­neet — kuten arvaan “Liian van­han” tehneen — häviävät tässä pelis­sä. Tietenkin he sil­loin tätä vas­tus­ta­vat — ja sil­loin ei näköjään ole mitään rajaa sille, kuin­ka val­heel­lisia argu­ment­te­ja käytetään.

    Tämän vuok­si koului­hin tarvit­taisi­in Osmon toivo­m­ia talousti­eteen opin­to­ja, jot­ta äänestäjille ei menisi moinen linssi­in viilaami­nen läpi.

    Kari

  7. Tuo malli­han on sinän­sä ihan pätevä jos olete­taan, että asun­nonos­ta­jat ovat ratio­naal­isia ja asun­not tuot­teina siinä määrin bulkkia, että on aina help­po löytää olen­naisil­ta osil­taan utili­teetil­taan vas­taa­va asun­to jos nykyisen vuokraa esimerkik­si nos­te­taan. Lisäk­si se ei huomioi asun­non vai­h­tamisen kitkakus­tan­nuk­sia. Käytän­nössä väit­täisin, että osa veron kus­tan­nuk­sista val­uu myös vuokra-asu­jille ja ainakin lyhyel­lä tähtäimel­lä uusille asun­nonos­ta­jille, kos­ka todel­li­nen maail­ma ei täysin vas­taa tätä ideaal­i­mallia. Toki se kohdis­tuu pääasi­as­sa nyky­isin asunnonomistajiin.

    Ensin­näkin tämä ratio­naal­isu­us­point­ti. Nähdäk­seni jos kat­se­lee ainakin asun­to­jen hin­tapyyn­töjä (ja käsit­tääk­seni toteu­tuneis­sa kaupois­sa on sama) Helsingis­sä, vaikut­taisi siltä, että esimerkik­si suurien remont­tien kus­tan­nuk­set eivät diskont­taudu asun­to­jen hin­toi­hin tasais­es­ti koko rem­nont­tien väliselle ajalle (esim. putkire­mon­tin kulut n. 40 vuo­den ajalle) vaan vas­ta muu­ta­ma vuosi ennen kuin remont­ti alkaa olla ajanko­htainen, asun­non hin­ta alkaa laskea jyrkästi. Ts. muu­toin ident­tiset asun­not joista toises­sa putkire­mont­ti on tehty 10 ja toises­sa 30 vuot­ta sit­ten ovat suun­nilleen saman hin­taiset, vaik­ka viime maini­tun pitäisi olla edullisem­pi jos asun­nonos­ta­jat oli­si­vat täysin ratio­naal­isia. Sama kos­kee vuokra- vs. omis­tus­ton­teil­la ole­via ker­rostalo­ja (pien­talois­sa vis­si­in näkyy tämä ero parem­min), tosin vuokra­ton­tin kus­tan­nusten arvioin­ti­in liit­tyy iso­ja epä­var­muustek­i­jöitä kun vuokra­sop­par­it tehdään kiin­teäl­lä vuokral­la hyvin pitkäk­si ajak­si ja sen lop­pues­sa uusi vuokra päätetään tapausko­htais­es­ti, joten ei oikein voi tietää mikä seu­raa­van sopimuskau­den vuokra tulee ole­maan. Mut­ta silti. 

    Tämän perus­teel­la voisi arvioi­da, että asun­nonos­ta­jat eivät myöskään osaa täysin arvot­taa kiin­teistöveronkaan merk­i­tys­tä. Väit­täisin että moni ensi­a­sun­non osta­ja ei esimerkik­si ole vält­tämät­tä edes tietoinen moi­sen veron ole­mas­saolosta eikä osaa arvioi­da sen vaiku­tus­ta asumiskus­tan­nuk­si­in­sa, joten asun­to­jen nyky­omis­ta­jat pystyvät vierit­tämään mah­dol­lis­es­ti sen kus­tan­nuk­sia seu­raav­illekin asukkaille.

    Sit­ten vuokra-asu­jan näkökul­mas­ta: Jos vuokranan­ta­ja toimii ratio­naalis­es­ti, hän toki pyrkii mah­dol­lisuuk­sien mukaan siirtämään lisään­tyneet kus­tan­nuk­set vuokri­in niin pitkälti kuin pystyy. Jos vuokralainen ei hel­posti löy­dä omi­in tarpei­hin­sa yhtä hyvää asun­toa ja/tai muut­tamisen kus­tan­nuk­set (ei pelkästään itse muut­tamistapah­tu­ma, vaan kaik­ki sen vaiku­tuk­set arkielämään kun joutuu miet­timään ruti­init uusik­si, ehkä han­kki­maan uuden koulu- tai tarha­paikan lap­sille jne.) ovat suurem­mat kuin vuokranko­ro­tus, hän toden­näköis­es­ti jää asumaan asun­toon vaik­ka vuokra nousee. Huomionar­voista on, että asumiseen liit­tyy niin val­tavasti sub­jek­ti­ivisia arvo­ja, että kak­si asun­toa eivät oikein koskaan ole ident­tiset. Jos esimerkik­si on asunut samas­sa paikas­sa pitkään ja se tun­tuu kodil­ta, muut­tamisen kyn­nys voi olla huo­mat­ta­van suuri. Ja sit­ten on eri­laisia mui­ta asi­aa sotke­via tek­i­jöitä. Esimerkik­si: jos vuokralainen on saanut nykyisessä asun­nos­sa asues­saan luot­toti­etomerkin­nän, hänen ei vält­tämät­tä ole edes mah­dol­lista saa­da toista vuokra-asun­toa vaan nykyisessä on pysyt­tävä läh­es mil­lä hin­nal­la hyvänsä.

    Sinän­sä en vas­tus­ta kiin­teistöveron koro­tus­ta, näk­isin että kiin­teistövero­ja pitäisi pitkäl­lä aikavälil­lä korot­taa lisääkin. Point­ti­ni on lähin­nä se, että todel­li­nen maail­ma on tässä esitet­tyä mallia mon­imutkaisem­pi, joten kus­tan­nuk­set voivat jakaan­tua laa­jem­min kuin malli esit­täisi. (Mikä ei vält­tämät­tä ole pelkästään huono asia. Kun kus­tan­nuk­sia on mak­samas­sa isom­pi joukko, yksit­täiselle veron­mak­sa­jalle kohdis­tu­va osu­us luon­nol­lis­es­ti pienenee.) 

    Löy­tyykö empi­iristä tietoa siitä, miten aiem­min vuokrat ja asun­to­jen hin­nat ovat muut­tuneet kiin­teistöveron muu­tosten seu­rauk­se­na? Kuvit­telisi että tuo malli olisi aika help­po osoit­taa empi­irisel­lä aineis­tol­la päteväk­si (tai ei-päteväk­si) ihan tutki­mal­la mil­laisia hyp­päyk­siä trendi­in kiin­teistöveron muu­tok­set ovat his­to­ri­al­lis­es­ti aiheuttaneet.

  8. Osmo:

    Kiin­teistöveroa korotet­taes­sa nykyiset omis­ta­jat häviävät, se on ihan selvä ja tuli mimus­ta san­otuk­si myös itse postauksessa.

    Nykyiset omis­ta­jat ja tule­vat omis­ta­jat, jot­ka ovat jo tehneet asun­nois­taan kau­pat. Minähän en pidä itseäni omis­ta­jana, kun ker­ran tosi­asi­as­sa en omista kuin pari neliötä eteisestäni.

    Se, että kiin­teistövero ei nos­ta hin­to­ja ja vuokria, on yksi asia. Mut­ta se että se nos­taa yhtiö­vastikkei­ta ja täten asumiskus­tan­nuk­sia, on asian toinen puoli, eikö? Minus­ta keskustelu on poh­javireeltään harhaan­jo­htavaa, kun jälkim­mäi­nen tosi­a­sia seu­rauksi­neen jätetään (läh­es) kokon­aan huomioimat­ta ja edel­listä painotetaan.

    Voisitko vielä ker­ran selit­tää tyh­mem­mälle, mik­si sinus­ta kiin­teistövero on aivan eri­tyisen hyvä tapa kar­tut­taa val­tion kas­saa. Etkö tosi­aan pidä edes yhtä hyv­inä sel­l­aisia vero­tuk­sen muo­to­ja, jois­sa ote­taan mak­sa­jan tulota­so huomioon?

  9. Ihanaa kun joku vielä jak­saa kek­siä ihan oikei­ta filosofisia perustelui­ta uusille veroille. Todel­lisia haiku­ja ovat Osmon ajatuk­set. Itse pidän eri­tyis­es­ti tästä:

    “Ensik­sikin kiin­teistövero ei toi­mi, jos se on korkeampi kuin korkokan­ta, kos­ka omaisuuk­sien arvot menevät negatiivisiksi.”

    Vain hul­lu voi olla sitä mieltä, että asun­nos­ta kan­nat­taa jotain mak­saa jos sen voi ker­ran vero­tuk­sel­la jär­jestää kaikille ilmaiseksi.

    Toim­intaa, edus­ta­ja Soininvaara!

  10. Maail­ma ei tot­tele teo­ri­aa tältä osin.

    Voit tode­ta tämän yksinker­tais­es­ti; ver­taa asun­to­jen hin­to­ja vuokra­ton­til­la ja omis­tus­ton­til­la Helsingis­sä. Eroa ei ole. Kaiken jär­jen mukaan pitäisi olla.

    Kiin­teistöveron koro­tus yksinker­tais­es­ti vain lisää asumisen kus­tan­nuk­sia ja jälleen ker­ran vähen­tää Helsin­gin vetovoimaa.

    Lisäk­si kiin­teistöveron pitäisi syn­tymekanis­min­sa perus­teel­la olla kaupunkialueil­la suh­teessa yleis­ten aluei­den hoitokus­tan­nuk­si­in, eikä mikään vero­tusautomaat­ti kuten siitä näyt­tää muodostuvan.

    Tuol­la edel­lä joku jo ehdot­ti var­al­lisu­usveron palaut­tamista, sitähän tämä kiin­teistöveron nos­to on.

    Ja on täyt­tä pup­pua ettei se siir­ty­isi vuokri­in. Tot­takai siir­tyy. Asun­tosi­joit­ta­ja las­kee menot ja paljonko sen päälle pitää jäädä handuun.

  11. Mei­dän talomme kiin­teistövero on muis­taak­seni noin 600 euroa vuodessa. Vaik­ka se kaksin- tai kolminker­tais­tu­isi, niin en usko myyn­ti­hin­nan muut­tuvan miksikään.

    Pari vuot­ta sit­ten per­hetut­tu kiin­teistövälit­täjä arvioi talon hin­naksi noin 650t euroa. Vielä kevääl­lä kaup­pa ei käynyt ja olisi ollut vaikea saa­da edes kuut­tasa­taatuhat­ta. Nyt on taas osta­jat liik­keel­lä ja talosta voisi kuulem­ma pyytää läh­es 700t. Eli hin­ta määräy­tyy pikälle kysyn­nän ja tietenkin sijain­nin mukaan.

    Emme ole myymässä, mut­ta oman koke­muk­seni perus­teel­la kiin­teistöveron suu­ru­ut­ta ei pahem­min kau­pan­tekoti­lanteessa mietitä.

  12. Tämä on kysymys siitä, miten kiin­teistöveron vero­tusar­vot määritetään.

    Kuvitel­laan 70-luvul­la raken­net­tu ker­rostalokak­sio Punavuores­sa ja Jakomäessä (turku­laise­na en osaa kek­siä vähem­män kli­seisi esimerkke­jä). Ker­rostalot ovat saman­laisia ja niiden rak­en­t­a­mi­nen ja perusko­r­jaami­nen on mak­sanut tässä ole­tuk­ses­sa yhtä paljon. Kohdis­tuuko — ja eikö pitäisi kohdis­tua — näi­hin kah­teen asun­toon yhtä suuri vak­i­tuisen asun­non kiinteistövero?

    Kaik­ki ero esimerkki­a­sun­to­jen hin­nas­sa johtuu min­un nähdäk­seni vain asun­to­jen paikas­ta. Paikkaa, eli tont­tia, taas verote­taan yleisel­lä kiin­teistöverol­la. Näin ajat­te­len, että kiin­teistöveron pitäisi toimia. Toimi­iko se niin?
    ======
    Osmo Soin­in­vaara: Ymmärtääk­seni se toimii niin. 

  13. Kiin­teistöveron pitäisi olla kus­tan­nus­pe­rusteinen. Kiin­teistöveron syn­ty­his­to­ria on se, että yhteen veroon yhdis­tet­ti­in lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo, mant­taal­i­mak­su sekä katu­mak­su. Kaupunkialueil­la pääele­ment­ti oli katu­mak­su, joka oli kor­vaus katu­jen ym ylläpidosta.

    Veron viem­i­nen var­al­lisu­usveron suun­taan on väärin, eikä var­masti ole perustel­tu ko veron syn­ty­his­to­ri­al­la kaupunkialueilla.

    Korotet­tu kiin­teistövero taasen on eri jut­tu, ja se on kan­natet­tavaa ja toimii. Tämän voi jokainen tode­ta esim. Raisios­sa, mis­sä otet­ti­in käyt­töön 3 % kiin­teistövero rak­en­ta­mat­tomille raken­nu­s­paikoille alus­ta pitäen. Kun korotet­tu vero määrät­ti­in ensim­mäisen ker­ran, vero­la­pun sai noin 450 kiin­teistöä. Nyt enää reilut sata.

    Korotet­tu kiin­teistövero toimii ja on tehokas siinä, että raken­net­tu infra ote­taan oikeasti käyttöön.

    Nor­maali kiin­teistövero taasen pitää olla suh­teessa katu­jen ym ylläpi­tokus­tan­nuk­si­in, eikä se saa olla vero­tusautomaat­ti, jol­la kor­vataan pois­tet­tu varallisuusvero.

    1. Maapo­h­jan kiin­teistövero kon­fiskoi yhteiskun­nalle maan ansiot­toman arvon­nousun. Tämä arvon­nousu kuu­luu yhteiskun­nalle parem­min kuin sille onnekkaalle, joka sat­tuu omis­ta­maan maa­ta metroase­man vier­essä. Mik­si sen pitäisi olla kus­tan­nus­pe­rusteinen, eihän kun­nan tuloverokaan ole?

  14. Tuli tässä mieleen, että kiin­teistöverol­la pelat­en kaupun­ki voisi mah­dol­lis­es­ti hillitä asun­toku­plan syn­tymistä alueelleen ja toisaal­ta saa­da asun­tokau­pan uudelleen käyn­ti­in, jos laske­vat hin­nat ovat karkoit­ta­neet ostajat. 

    Nos­ta­mal­la veroa asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat (tai ainakin niiden nousu­vauhti hidas­tu­isi) ja laske­mal­la veroa hin­nat lähti­sivät nousu­un (jos tilanne olisi se, mikä se on täl­lä het­kel­lä USA:ssa).

    Toki samal­la tavoin kuplaan vaikut­taa se mainit­tu korko­ta­sokin, mut­ta tämä ei ensin­näkään koskaan ole yksit­täisen kaupun­gin säädeltävis­sä ja toisek­si se vaikut­taa mon­een muuhunkin asi­aan, kun taas kiin­teistövero vaikut­taa vain ja ain­oas­taan asun­to­jen hin­taan (ainakin jos esitet­ty teo­ria toimii käytännössä). 

    Ongel­ma tässä on tietenkin se, että hyvin nopeat muu­tok­set ovat aina epäreilu­ja, kos­ka nos­tois­sa mak­saji­na ovat aina sen het­kiset asun­to­jen omis­ta­jat ja laskuis­sa asun­to­jen omis­ta­jat saa­vat ilmaista rahaa. Parem­pi olisi, jos niitä muu­tok­sia voisi tehdä vähitellen, jol­loin yksit­täisen ihmisen ei tarvit­sisi pähkäil­lä oston­sa tai myyntin­sä ajanko­htaa sen mukaan, mitä uskoo val­tu­us­ton päät­tävän seu­raa­van vuo­den veroksi.

  15. En ihan täysin ymmärtänyt omaisuuk­sien men­e­mistä negati­ivisek­si, jos kiin­teistövero ylit­tää korko­ta­son. Toki jos tuol­la ylem­pänä ole­vaan kaavaan läp­pää T:ksi rP, niin P*:ksi tulee nol­la, mut­ta minus­ta tämä ei vielä osoi­ta sitä, että kiin­teistövero­pros­en­til­la, joka on sama kuin korko­ta­so, asun­to­jen myyn­ti­hin­naksi tulee nolla. 

    Käytän­nössähän tuo vain tarkoit­taa sitä, että vuosit­taiset asum­is­menot ovat tuol­loin 2rP. P tietenkin las­kee sille tasolle, että ihmisil­lä on varaa tuo mak­saa. Esim. jos varaa oli mak­saa ilman veroa rP vuodessa, niin sit­ten P putoaa puoleen. Asum­is­menot ovat samat kuin ennenkin, hin­nas­ta on kadon­nut puolet. 

    Ehkäpä se alku­peräi­nen kaa­va menee met­sään siinä, että sijoite­taan alku­peräisen P:n avul­la las­ket­tu T sinne P*:n kaavaan. Ennem­minkin pitäisi kai ajatel­la, että uusi asumiskulu: 

    Y* = P*r+P*t (t=kiinteistöveroprosentti).

    Jos asete­taan Y=Y*, saadaan 

    Pr=P*r+P*t,

    jos­ta saadaan

    P*=Pr/(r+t)

    Tuos­ta saadaan juuri se, että kiin­teistöveron nos­t­a­mi­nen korko­ta­solle puolit­taa asun­to­jen hinnat. 

    Toki jos alku­peräisessä tarkastelus­sa oli tarkoi­tus, että jokaises­ta asun­nos­ta mak­set­tu kiin­teistövero (ei siis kiin­teistövero­pros­ent­ti) olisi kiin­teä T, niin sit­ten tosi­aan tuon nos­t­a­mi­nen sille rP tasolle tarkoit­taisi asun­to­jen hin­to­jen nol­lau­tu­mista, jos vielä oletet­taisi­in, että kaik­ki mak­saisi­vat asun­to­lain­o­ja. Tuo olisi mah­dol­lista vain, jos muu­tos tehtäisi­in yhtäkkiä ja kiin­teistövero­ja määrät­täessä käytet­täisi­in jotain van­ho­ja tieto­ja asun­to­jen hinnoille.

    1. Samuli on oike­as­sa — tai olisi, jos kiin­teistövero määräy­ty­isi todel­lisen hin­nan mukaan. Sil­loin vero menisi nol­laan hin­nan mukana. Nyt se perus­tuu mys­tisi­in etäisyyskaavoihin. Mut­ta myön­nän argu­men­toi­neeni huoli­mat­tomasti. Jot­ta kiin­teistövero toimisi loogis­es­ti ja leikkaisi maapo­h­jan arvon­nousun yhteiskun­nalle, sen pitäisi riip­pua siitä hin­nas­ta, joka maal­la olisi, jos kiin­teistöveroa ei lainkaan olisi ja vero­pros­entin pitäisi olla jotain reaa­liko­rkokan­nan luokkaa.

  16. Ansiokkai­ta kir­joituk­sia, Osmo — ja on täysin mah­do­ton­ta ymmärtää SDP:n touhua. Vihreät ansait­se­vat tästä kultamitalin.

    Voisit vielä enem­män korostaa kaikkein tärkein­tä syytä nos­taa kiin­teistöveroa: nos­tol­la ei ole kiel­teisiä vaiku­tuk­sia työn tar­jon­taan, ja työ­panoshan se määrää lop­ul­ta aineel­lisen hyv­in­voin­timme (BKT=tuottavuus ker­taa työ­tun­nit). Kiin­teistöveron koro­tuk­sel­la on kon­ven­tion­aalisen talous­teo­ri­an mukaan jopa pieni työhön kan­nus­ta­va vaiku­tus tulo­vaiku­tuk­sen kaut­ta: pitää tehdä enem­män duu­nia jot­ta elin­ta­so säilyisi. 

    Mielestäni ei ole kuitenkaan ole teo­reet­tis­es­ti veden­pitävää, että kiin­teistövero ei lainkaan näy vuokris­sa. Sijoit­ta­ja­han halu­aa aina kan­sain­välistä pääo­matuot­toa vas­taa­van tuo­ton, ja pitkäl­lä aikavälil­lä net­to­tuo­ton (vuokrat mii­nus kiin­teistövero) nyk­yarvon täy­tyy vas­ta­ta raken­nuskus­tan­nuk­sia plus hoitoku­lu­ja. Teo­ri­as­sa siis kiin­teistövero kai vähän pienen­tää asun­tokan­taamme ja nos­taa vuokraa per neliö (jos raken­nus- ja hoitoku­lut eivät laske). Sinä kuitenkin ole­tat että asun­tokan­ta on vakio, ja täl­löin voi ehkä olet­taa vuokrankin suun­nilleen muut­tumat­tomak­si. Kiin­teistövero kuitenkin nos­taa kaikkia asumisku­lu­ja ja sik­si teo­ri­as­sa pikkuisen pienen­tää asun­tokan­taa (täl­lä het­kel­lä tietysti asun­tosi­joituk­set ovat vero­tuk­sel­lis­es­ti aivan liian edullisia suh­teessa tuotan­topääo­maan). Asun­tokan­tae­fek­ti lie­nee kuitenkin hyvin pieni, osin sik­sikin että kiin­teistövero kohdis­tuu nerokkaasti myös posi­tion­aaliseen hyödy­keeseen kuten rantasi­jain­ti­in, jon­ka tuotan­tokus­tan­nus on nolla. 

    Leenalle: ajat­telepa että kiin­teistövero olisi 100 pros­ent­tia. Aivan var­masti vaikut­taisi hin­taan. Suomes­sa ei ehkä mietitä kiin­teistövero­ja kos­ka ne ovat tähän men­nessä olleet niin mität­tömän alhaisia. 

    terv. Juhana

  17. “Käsit­tääk­seni lain­säädän­nössä arvo perus­tu “käypään arvoon”. Se, miten tont­tien arvo määritetään, on tietenkin oma prob­lemati­ikkansa, mut­ta eihän sil­lä sinän­sä ole tekemistä kiin­teistöveron kanssa.”

    Käypä arvo määritel­lään alueel­la tehty­jen kaup­po­jen perusteella.
    Tont­tien ja kiin­teistö­jen arvo nousee perus­teet­ta , kos­ka suuri­mal­la osal­la asu­jamis­tos­ta ei olisi varaa mak­saa noi­ta har­vo­jen mak­samia hintoja.

    Kun vero % tuskin alen­netaan niin kaikkien asukkait­en veror­a­situs nousee.

    “No nyt vih­doinkin ymmär­sit mis­tä on kyse! Ne, jot­ka eivät omista kiin­teistöjä (=nuoret ja varat­tomat) itse asi­as­sa hyö­tyvät kiin­teistöveron nousemis­es­ta. Suuret ikälu­okat, pääo­mat­u­loil­la elelevät ja ne jot­ka ovat var­al­lisuuten­sa jo kerän­neet – kuten arvaan “Liian van­han” tehn”

    Ei kun me suuret ikälu­okat ja muut hyvä­tu­loiset asun­non mak­sa­neet olemme voit­ta­jia. Kuten Katainen on selostanut, niin palkkavero­tus­ta alen­netaan ja mui­ta vero­ja kiris­tetään eli kun meille alen­netan palkkaveroa x eurol­la vuodessa ja kor­vauk­sek­si mak­samme y euroa lisää kiin­teistöveroa. Ja x on suurem­pi kuin y.

    Kuka voit­tikaan ??

  18. Siis ymmärsinkö oikein?

    tuum­a­sit, että kiin­teistöverol­la kon­fiskoidaan kun­nalle maan ansioton arvonnousu???

    Ja että tulovero ei olisi kustannusperusteinen??

    kerääkö val­tio tai kun­nat jotain kas­saa veroil­la, eikä säädäkkään vero­ja meno­jen mukaan? Uut­ta minulle.

    ansioton arvon­nousu? Kon­fiskoidaan yhteiskun­nalle kiinteistöverolla? 

    täy­tyy sanoa että OHO!

    Jos Helsin­ki älyt­tömil­lä ton­tin­lu­ovu­tus­tavoil­laan nos­taa kiin­teistö­jen arvot pil­vi­in, mik­si van­han asukin pitäisi siitä johtuen mak­saa yhteiskun­nalle vielä hyvitystä?

  19. Kiin­teistöveroa tulee nos­taa niin paljon, että asun­to­jen arvot ovat nol­la eivätkä ihmiset enää asu mis­sään — right.

  20. “Leenalle: ajat­telepa että kiin­teistövero olisi 100 pros­ent­tia. Aivan var­masti vaikut­taisi hin­taan. Suomes­sa ei ehkä mietitä kiin­teistövero­ja kos­ka ne ovat tähän men­nessä olleet niin mität­tömän alhaisia. ”

    Turha teo­ria.
    Jos kiin­teistövero olisi 100 % niin asu­isimme läh­es kaik­ki kaduil­la ja kaik­ki kiin­teistöt olisi ulos­mi­tat­tu verov­eloista valtiolle.
    Korkea kiin­teistövero vaikut­taa eniten ihmis­ten asumisen jakaan­tu­miseen tulota­son mukaan eli rikkat asu­vat rikkaiden alueil­la ja köy­hät köy­hien alueilla.

    Rikkaiden alueel­la köy­hän kojukin arvote­taan jäl­keen­päin tulleen miljonääri­naa­purin asun­non mukaan ja köy­hän on muutet­ta­va pois.

  21. Kär­simyk­sen ja tehokku­u­den mak­si­moimisek­si asumisen lisäk­si tulee verot­taa hen­git­tämistä, kusemista ja paskomista. Hen­gi­tysverol­la on se hyvä puoli, että se kan­nus­taa käyt­tämään hap­pea tehokkaam­min. Eriteveroil­la on työn tekemiseen kaksinker­tainen hyö­ty; ne kan­nus­ta­vat tulo­vaiku­tuk­sen takia tekemään enem­män työtä sekä pitämään vähem­män tauko­ja työpaikoilla.

  22. Peri­aat­teessa Osmo on oike­as­sa, mut­ta hie­man mieti­tyt­tää se, että kiin­teistö­markki­nat eivät ole Suomes­sa vapaat. Kun­nat ovat markki­nahäirikköjä, jot­ka kasvukeskuk­sis­sa vedät­tävät hin­to­ja kaavoitusteknisel­lä kikkailul­la ylöspäin. Välil­lä vähem­män härskisti ja toisi­naan hyvinkin törkeästi. Kasvukeskusten ulkop­uolel­la taas kun­nille tyyp­il­listä sub­ven­toi­da taval­la tai toisel­la tont­ti­maan hintaa.

    Palataan jälleen keskeiseen kysymyk­seen kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­lin mur­tamis­es­ta. En näe muu­ta vai­h­toe­htoa, mil­lä voidaan taa­ta toimi­vat markki­nat. Mil­lä taval­la haitalli­nen monop­o­li mur­re­taan, on keskustelun paikka.

  23. Juhana Var­ti­ainen: “Suomes­sa ei ehkä mietitä kiin­teistövero­ja kos­ka ne ovat tähän men­nessä olleet niin mität­tömän alhaisia. ”

    Aivan var­masti näin. Van­has­sa helsinkiläisessä ker­rostalos­sa kiin­teistöveron osu­us hoito­vastik­keesta on mur­to-osa, kun taas tehdyt remon­tit voivat aiheut­taa moninker­taiset rahoi­tus­vastik­keet (suu­ru­us­lu­okkaa voisi­vat kuva­ta kiin­teistövero 10 euroa/asunto, hoito­vastike 200 euroa/asunto, perusko­r­jauk­set 600 euroa/asunto). Kiin­teistöveron pitäisi olla aivan eri suu­ru­us­lu­okkaa, että sil­lä olisi todel­lista vaiku­tus­ta van­hois­sa kiin­teistöis­sä, joiden vero­tusar­vot ovat viime vuosisadalta.

  24. Juhana Var­ti­ainen on oike­as­sa siinä että Suomes­sa kiin­teistövero on niin pieni, ettei se kenenkään bud­jet­tia kaa­da. Eivätkä sen nykyisen kaltaiset nostamiset.

    Mon­es­sa, san­o­taanko, Suomea verovi­hamielisem­mässä maas­sa kiin­teistövero on paljon korkeampi. Anglosak­siset maat esimerkkinä.
    Johtuuko ehkä myös niiden kehnos­ta väestökir­jan­pidos­ta; kiin­teistö nyt aina löy­tyy verotettavaksi.

    Vaik­ka tun­nenkin että pusken (yhdessä Liian Van­han ja parin muun kanssa) päätä seinään, sanon kuitenkin vielä kerran:

    Ole­mas­sa ole­vien asuinki­in­teistö­jen kiin­teistövero kohdis­tuu veron­mak­sukyvyn kannal­ta sat­tuman­varais­es­ti ja joskus jopa regressiivisesti.

    Nyky­ta­sol­la sil­lä ei juuri ole merk­i­tys­tä. Otan sen esi­in enem­mänkin osana laa­jem­paa kuvio­ta, jos­sa siir­ry­tään yhä enemmän
    ‑välil­lisi­in veroi­hin ja
    ‑eri­laisi­in “könt­tälu­on­teisi­in” vuosi­mak­sui­hin ja ‑veroi­hin.

    Kan­natan noi­ta asioi­ta. Mut­ta tun­nuste­taan rehellis­es­ti — ja ote­taan huomioon esimerkik­si tulovero­tuk­ses­sa — niiden vaiku­tus eri tulolu­okkien ja eri elämän­vai­heessa ole­vien koti­talouk­sien arkeen.

    Omas­takin mielestäni huono ad hoc-metafora:
    vas­tus­tan rasis­mia, kan­natan pako­lais­ten vas­taan ottamista ja uskon pitkän tähtäi­men työvoimapulaan.
    Juuri sik­si — siis ei silti vaan sik­si — halu­an että myös lieveilmiöt nos­te­taan avoimeen keskustelu­un. Eikä jätetä Hal­la-ahon & k:nit temmellyskentäksi.

    Sama pätee ikään kuin riv­ien välis­sä tehtävään “ver­ou­ud­is­tuk­seen” joka Suomes­sa on ilmeis­es­ti läh­es kaikkien kan­nat­ta­mana käyn­nis­sä. Sil­läkin on arkivaikutuksensa.

  25. Siren lausuu viisaita.

    Kiin­teistöveron maltil­lista vauh­tia tapah­tu­va nos­to (pros­ent­teina ja/tai vero­tusar­vo­jen kaut­ta) on erit­täin järkevää poli­ti­ikkaa. Täl­lä blogilla main­ospuhet­ta ei toki tarvitse korostaa, ja muis­tu­tus elämän tosi­a­sioista vaik­ka kaavaruletin muo­dos­sa tietenkin sopii eri­no­mais­es­ti, vaik­ka jollekin luk­i­jalle tulisi paha mieli. Asioi­hin pitää päästä kiin­ni muutenkin kuin mielikuvina ja omako­htaisi­na kokemuksina. 

    Mut­ta silti järkevää poli­ti­ikkaa tulee myös markki­noi­da. Omaa (tai mum­mon­sa) pien­i­t­u­loisen omis­tusasu­jan napaansa (aivan hyväksyt­tävästi) tui­jot­taville vas­tus­ta­jille tätä nimeno­maista järkevää poli­ti­ikkaa ei kan­na­ta markki­noi­da “ilmaise­na”, eikä ilmaisu­u­den matemaat­tisil­la todistuksilla. 

    Vero­tu­lo­ja tarvi­taan. Mikään vero ei ole muka­va tai hai­ta­ton. Kysymys on siitä, että kiin­teistövero on paljon vähem­män huono vero kuin vaik­ka tulovero. Se että aivan kaik­ki eivät voitakaan, ei saa olla mikään este ettei pain­opis­tet­tä siir­ret­täisi enem­män huonoista veroista vähem­män huonoihin.

    Kuten Siren sanoo, myös vaiku­tuk­set vero­tuk­sen pro­gres­sioon täy­tyy myön­tää avoimesti. Sil­läkin sar­al­la vaiku­tuk­sia on molem­pi­in suun­ti­in, vaik­ka useim­mille suo­ma­laisille pro­gres­sio toki lieve­nee. Joidenkin mielestä pro­gres­sion lieven­e­m­i­nen on hyvä, joidenkin huono.

    Niille jot­ka eivät mak­sa ollenkaan tai juuri lainkaan vero­ja suomeen vaik­ka täältä kiin­teistöjä omis­ta­vatkin, pro­gres­sion käykin päin­vas­toin. Samoin paikallis­es­ti. Paljonko mökkiläi­nen mak­saa vero­ja mökkikuntaansa? 

    Ja paljonko venäläi­nen mökkiläi­nen mak­saa vero­ja Suomeen ylipäätään? Paljonko Mona­co­lainen autourheil­i­ja joka viet­tää tääl­lä paljon aikaansa ja jol­la on suo­ma­lainen suku­ni­mi mak­saa vero­ja Suomeen? Paljonko vero­ja ylipään­sä mak­saa henkilö, jon­ka tulot ovat pelkästään pääomatuloja?

    Mona­con­suo­ma­laisia on vähän, mut­ta niitä veron­mak­sajia joil­la pääo­mat­u­lot ovat ratkai­se­via, on paljon.

  26. Juk­ka Siren:“Olemassa ole­vien asuinki­in­teistö­jen kiin­teistövero kohdis­tuu veron­mak­sukyvyn kannal­ta sat­tuman­varais­es­ti ja joskus jopa regressiivisesti.”

    Tuon ensim­mäisen osan hyväksyn. Peri­aat­teessa “vero­mak­sukyvyn” mukaan tapah­tu­va vero­tus onnis­tu­isi vain niin, että pidet­täisi­in kir­jaa ihmis­ten tuloista, säästöistä ja “vält­tämät­tömistä” menoista ja sit­ten verotet­taisi­in tämän mukaan. En oikein usko, että tästä saataisi­in kaikkien oikeu­den­mukaise­na pitämää veronkeräystapaa.

    On lukuisia muitakin “sat­tuman­varais­es­ti” kohdis­tu­via vero­ja, kuten tupakka‑, alkoholi‑, auto- ja ben­saverot. Jos siis sat­tuman­varaisu­udel­la viitataan henkilön mak­sukykyyn. Asun­noista puhut­taes­sa varain­si­ir­toverokin on saman­lainen sat­tuman­varainen vero. 

    Tuo­ta toista kohtaa taas en oikein hyväksy. Kiin­teistövero­han menisi (ainakin ideaal­i­ti­lanteessa) asun­to­jen käyvän hin­nan mukaan, eli kalli­is­sa asun­nois­sa asu­vat mak­sa­vat enem­män kuin halvois­sa asun­nois­sa asu­vat. Miten tämä on regres­si­ivistä? Minus­ta regres­si­ivis­es­tä veros­ta olisi kyse, jos kalli­is­sa asun­nos­sa mak­set­taisi­in alhaisem­paa veroa kuin halvassa. 

    Minus­ta kiin­teistöveron ain­oa epäoikeu­den­mukaisu­us liit­tyy siihen, että jos se ote­taan yhtäkkisenä käyt­töön, siinä sil­lä het­kel­lä asun­to­ja omis­ta­vat menet­tävät het­kessä ison osan omaisu­ut­taan. Tämä voidaan vält­tää sil­lä, että vero­tus toteutetaan hitaasti vero­pros­ent­tia korot­taen. Täl­laisen menet­te­lyn ain­oa ongel­ma on poli­ti­ikan lyhytjän­teisyys. Vaik­ka nykyi­nen val­tu­us­to sitou­tu­isi pitkän tähtäi­men suun­nitel­maan, ei ole mitään takei­ta, että seu­raa­va jatkaisi sitä. Neljä vuot­ta on aivan liian lyhyt aika näis­sä asioissa. 

    Hitaas­sakin veron nos­tossa asun­to­jen omis­ta­jat menet­tävät, kos­ka nou­se­van kiin­teistöveron vuok­si hei­dän asun­to­jen­sa hin­nat eivät nouse yhtä nopeasti kuin nousi­si­vat muuten. Mut­ta tässä minus­ta vero­tus kohdis­tuu täs­mälleen oikeaan asi­aan, eli ansiot­tomaan arvon­nousu­un. Asun­to­jen hin­to­jen kivutes­sa ylöspäin kuplan kas­vaes­sa, ei asun­non omis­ta­ja ole itse tehnyt mitään sen hyväk­si, että hänen omaisuuten­sa kas­vaa. Sil­loin sen omaisu­u­den kasvun leikkaami­nen ei myöskään ole eri­tyisen epäoikeudenmukaista. 

    Hyviä puo­lia tässä on se, että omaan asun­toon kiin­ni pääsem­i­nen helpot­tuu. Ei tarvitse säästää niin isoa raha­sum­maa saadak­seen kokoon pankin vaa­ti­man osu­u­den asun­non hin­nas­ta. Samoin myös asun­to­jen vai­h­t­a­mi­nen isom­paan helpot­tunee samas­ta syystä. 

    Myös asun­to­jen hin­to­jen heilahte­lut absolu­ut­tisi­na raha­sum­mi­na pienenevät, kos­ka hin­tata­so on alhaisem­pi ja siten saman­su­u­ruiset suh­teeliset muu­tok­set eivät heilu­ta hin­to­ja yhtä paljoa. Asun­non omis­tamisen ris­ki (suh­teessa tuloi­hin) siis pienenisi. 

    Tuli muuten mieleen, että niiden asun­to­jen omis­ta­jien lisäk­si pankit oli­si­vat tässä häviäjinä. Ihmisil­lä olisi pienem­mät asun­to­lainat, kos­ka osa nyky­is­ten asun­to­lainaku­lu­jen hoit­o­menoista menisikin kun­nalle pankin sijaan, eikä siten ihmisil­lä olisi varaa ottaa saman­laisia lainoja.

  27. Saarel­malle:
    Okei, olin epätäsmällinen.
    “Veron­mak­sukyky” viit­tasi suo­raan niihin tilanteisi­in, jois­sa hyvinkin pien­i­t­u­loisia ihmisiä voi asua van­hal­la omako­tialueel­la, jon­ka tont­ti­maan arvo on sit­tem­min noussut.

    Tot­ta kyl­lä hyvin isot ton­tit voi lohkoa, ja jos vero kan­nus­taa siihen, hyvä niin.
    Ja tot­ta myös että eläkeläi­nen voi ottaa tont­tia vas­taan lainaa jos oikein alkaa ahistaa.

    Joka tapauk­ses­sa fak­tak­si jää, että veron­mak­sukyky hyvin arkisen kir­jaimel­lis­es­ti ymmär­ret­tynä ei aina kor­reloi kiin­teistöveron kanssa.

    Tupak­ka ja alko­holi ovat sikäli eri asioi­ta, että niin monille kuin ne mais­tu­vatkin, niiden vero­tus on kulu­tusvero, jopa (terveys)haittavero. Ainakin julk­i­tuo­dul­ta motiiviltaan…

    Asum­i­nen ei ole haitallista.

    Regres­sion kohdal­la olin todel­lakin sumea. Tarkoitin sil­lä osit­tain jo edel­lä sanomaani — vero ei seu­raile tulo­ja. Eikä aina todel­lista (kiinteistö)varallisuuttakaan, kos­ka vero­tusar­vo las­ke­taan paljolti naa­pu­rus­ton hin­tata­son mukaan. 

    Ja osit­tain se liit­tyi tuo­hon toiseen aihet­ta käsit­televään ketju­un lähet­tämääni pointtiin;
    kokon­aisveror­a­situs tulolu­okit­tain muut­tuu vero­tuk­sen pain­opis­teen muuttuessa.Ja kiin­teistövero saat­taa osaltaan vaikut­taa siihen “regres­si­ivis­es­ti”, jos tämä nyt selvensi:)

  28. Mil­tei ajat­telin tänään (jon­ka nim­imerk­ki saa min­ut aina hihit­tämään) onnis­tui muo­toile­maan parem­min sen, mikä itseäni näis­sä keskusteluis­sa jäi kaivele­maan. Kyl­lä minä ymmär­rän ja hyväksyn sen, että joskus min­ullekin jää häviävä arpa käteen kun vero­tus­ta uud­is­te­taan. Mut­ta uud­is­tus tulisi myy­dä min­ulle siten, että ilmiö kuvataan kokon­aisu­udessaan kaikkine vaiku­tuksi­neen (myös kiel­tei­sine), eikä siten, että hait­ta­puo­lia esi­in ottanei­ta edus­ta­jia sätitään vail­li­nai­sista talousti­etei­den opin­noista samal­la kun veron väitetään ole­van “ilmainen”.

    Joku jo ehdot­tikin, että jos pank­ki omis­taa asun­non, olisi kohtu­ullista että se olisi myös vas­tu­us­sa kiin­teistöveron mak­samis­es­ta. Tosin jos näin olisi, niin kaipa min­ul­la olisi nyt sen ver­ran korkeampi mar­gin­aali. Samoin uskon sen veron koro­tuk­sen kyl­lä osak­si siir­tyvän vuokri­inkin. Ihan vain sik­si, että se on käytän­nössä mah­dol­lista (vaik­ka teo­ri­as­sa ei siltä näyttäisikään).

  29. Juk­ka Siren:“Joka tapauk­ses­sa fak­tak­si jää, että veron­mak­sukyky hyvin arkisen kir­jaimel­lis­es­ti ymmär­ret­tynä ei aina kor­reloi kiin­teistöveron kanssa.”

    No, minus­ta tuo pätee kyl­lä jopa tuloveronkin kohdal­la. Ison asun­to­lainan kanssa paini­van lap­siper­heen “veron­mak­sukyky” voi olla aika huono, vaik­ka heil­lä olisi kohtu­ulliset tulotkin. Toisaal­ta sen yksinäisen työeläk­keel­lä ole­van, täysin mak­se­tus­sa omakoti­talos­sa asu­van mum­melin “veron­mak­sukyky” voisi olla hyväkin, vaik­ka hänen brut­to­tu­lon­sa pienet ovatkin. 

    Näin siis arkises­ti ajatellen. Toki jos veron­mak­sukyky määritel­lään niin, että korkeil­la brut­to­tu­loil­la se on hyvä ja matalil­la huono, niin sit­ten tietenkin tulovero seu­raa tuota. 

    Olet oike­as­sa siitä, että asum­i­nen sinäl­lään ei ole haitallista. Mut­ta ansioton arvon­nousu ei ole myöskään hyödyl­listä, jot­ta sen verot­ta­mal­la ulos­mit­taamisel­la aiheutet­taisi­in hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, kuten käy sil­loin, kun tuloverote­taan ja sitä kaut­ta aiheutetaan ihmis­ten työn­teon vähentämistä. 

    Ymmär­rän, että juuri tuol­la tavoin “arkisen kir­jaimel­lis­es­ti” asi­aa tui­jot­taen, kiin­teistövero voi tun­tua epäreilul­ta, kos­ka arkielämässä ihmi­nen ei koko ajan seu­raile oman asun­ton­sa arvon­nousua eikä ainakaan laske sitä hyv­in­vointin­sa parane­misek­si, jos sitä tapahtuu. 

    Tosin tästäkään en ole aivan var­ma. USA:n ennnen talous­la­maa tapah­tuneen ylen­määräisen kulu­tuk­sen san­o­taan johtuneen siitä, että ihmiset tun­si­vat rikas­tuneen­sa, kun asun­toku­pla oli nos­tanut hei­dän asun­to­jen­sa arvoa. 

    Ehkä tuos­ta arkielämä­tun­te­muk­ses­ta pää­sisi yli sil­lä, että koulutet­taisi­in ihmisiä asi­aan (kuten Soin­in­vaara tässä postauk­ses­sa ansiokkasti teki). Jos se omakoti­talos­sa asu­va eläkeläis­mum­mo tajuaisi, että hänel­lä on iso omaisu­us, jota hän voi käyt­tää siihen “veron­mak­sukykyyn­sä”, eikä vain kat­soisi sitä, mitä eläk­keenä tulee sisään ja menoina menee ulos, niin ehkä hom­ma ei tun­tu­isi niin suurelta vääryydeltä.

  30. Juk­ka Siren: Mis­sä maail­mas­sa veron­mak­sukyky tarkoit­taa suuria tulo­ja eikä suuria omaisuuk­sia?!!? Suurien omaisuuk­sien vero­tus on huo­mat­tavasti järkeväm­pää kuin suurin tulojen.

  31. Niin ja jos jol­lakin on omis­tuk­ses­saan erit­täin arvokas tont­ti, niin hänel­lä on run­saasti veron­mak­sukykyä, vaik­ka hänel­lä ei olisikaan suuria tulo­ja. Kiin­teistövero kan­nus­taa ihmisiä asumaan var­al­lisu­ut­taan vas­taavas­sa paikas­sa, eli ajaa eläkeläisiä joiden kaik­ki omaisu­us on kiin­teistössä muut­ta­maan pois ja hajaut­ta­maan sijoituksiaan.

  32. Asum­i­nen ei ole haitallista.

    No mut­ta sil­loin­han on mitä main­oin­ta, että kiin­teistövero ei lisää uusien asukkaiden asumisen todel­lisia kustannuksia.

    Kiin­teistöveroa lähem­mäk­si ilmaista lounas­ta tässä maail­mas­sa on todel­la vaikea päästä.

    Tuo­hon ongel­maan, että nyky­is­ten ton­tin omis­ta­jien kulut kas­va­vat, on “help­po” ratkaisu. Ton­tin omis­ta­ja saa vähen­tää mak­samis­taan veroista täysimääräis­es­ti ko. ton­tista mak­se­tut kiin­teistöverot hau­taan asti, riip­pumat­ta siitä kuka ko. ton­tin tule­vaisu­udessa omis­taa ja kuka veron mak­saa. Tai kiin­teistöverot tilitetään lyhen­tämät­tömänä nykyisen omis­ta­jan tilille 10 tai 20 vuotta.

  33. Mitenköhän kiin­teistöveron koro­tus vaikut­taisi muut­to­tap­pi­opaikkakun­nil­la tai haja-Suomen net­to­hin­taisil­la ton­teil­la? Tuskin vero­tu­lot lisään­ty­i­sivät, mut­ta asum­i­nen kur­jis­tu­isi nimel­lisen arvon verotuksella. 

    Jos halu­taan sään­nel­lä asum­is­markki­noi­ta olisi reilua ensin sopia sään­te­lyn tavoite. Halu­taanko reilu deflaa­tio asun­tomas­san arvolle , sta­biloi­da asum­is­meno­ja vai mitä ihmettä? P:n negati­ivi­nen kehi­tys tarkoit­taisi jatku­vaa vero­tu­lo­jen laskua ja johtaisi T:n nousu­un ja lop­ul­ta reaal­isosial­is­mi­in eli palu­u­ta van­hana­jan tehtaan asun­toi­hin ‚nyt vain tehtaan patru­u­nana olisi Kelan kiin­teistövero­tukia jaka­va virkatäti.

  34. “Kiin­teistövero kan­nus­taa ihmisiä asumaan var­al­lisu­ut­taan vas­taavas­sa paikas­sa, eli ajaa eläkeläisiä joiden kaik­ki omaisu­us on kiin­teistössä muut­ta­maan pois ja hajaut­ta­maan sijoituksiaan.”

    Art­turi on ainakin rehelli­nen, hän halua, että köy­hät asu­vat omil­la alueil­laan ja rikkaat omilla.
    Ja kun rikas sat­tuu muut­ta­maan naa­puri­in ja mak­saa yli­hin­taa maas­ta niin yli­hin­ta siir­tyy napurinkin ton­tin arvoon ja ajaa hänet pois.

    Kätevää rahan valtaa

  35. “Mis­sä maail­mas­sa veron­mak­sukyky tarkoit­taa suuria tulo­ja eikä suuria omaisuuk­sia?!!? Suurien omaisuuk­sien vero­tus on huo­mat­tavasti järkeväm­pää kuin suurin tulojen”

    Var­al­lisu­usvero­han pois­teti­in Suomes­sa muinaisjään­teenä. Se kun rasit­ti vain suuria omaisuukisia.
    Nyt halu­taan omaisu­usvero, joka verot­taa eri­tyiseti köyhiä.

  36. “Toisaal­ta sen yksinäisen työeläk­keel­lä ole­van, täysin mak­se­tus­sa omakoti­talos­sa asu­van mum­melin “veron­mak­sukyky” voisi olla hyväkin, vaik­ka hänen brut­to­tu­lon­sa pienet ovatkin. ”

    Vuon­na 2007 eläk­keelle jäänei­den eläke oli keskimäärin 1200 euroa ja nais­ten eläke on keskimäärin­sen 20 % alem­pi kuin miesten, joten aivan turha puhua suu­rit­u­loisi­ta eläkeläi­sistä, yli 2000 euron kuukausieläke on harvinaisuus

  37. Peri­aat­teessa “vero­mak­sukyvyn” mukaan tapah­tu­va vero­tus onnis­tu­isi vain niin, että pidet­täisi­in kir­jaa ihmis­ten tuloista, 

    Tämä kaik­ki tieto on verot­ta­jan käytössä ja nyky­isin tilan­net­ta kyetään simu­loimaan tasolla .
    Tänä päivänä tietoa kerätään koti­talouk­sian tuloista ja menoista niin tarkaan, että tuo on mah­dol­lista ja itse asi­as­sa tehdäänkin, mut­ta tulok­sia ei poli­it­ti­ista syistä julka­ista kovin tarkasti.
    Mut­ta esim Veron­mak­sa­jat esit­tävät esimerkkimuu­tok­sia eri­lais­ten per­hei­den käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen muutoksista

  38. “Hitaas­sakin veron nos­tossa asun­to­jen omis­ta­jat menet­tävät, kos­ka nou­se­van kiin­teistöveron vuok­si hei­dän asun­to­jen­sa hin­nat eivät nouse yhtä nopeasti kuin nousi­si­vat muuten.”

    USA:ssa on maail­man korkeimpia kiin­teistövero­ja, yhteiskun­ta kerää 9 % vero­tu­loista kiin­teistöverol­la, Suo­mi 0,9 %.
    Silti se ei estänyt asun­to­jen hin­nan nousua eikä kuplien syntymistä.

    Tärkein havain­to on, että kiin­teistövero ei vaiku­ta ns hyvien aluei­den asun­to­jen hin­taan, se alen­taa vain ns huono­jen aluei­den hintoja.
    Eli lisää varallisuuseroja

    Korkea kiin­teistövero jakaa ihmiset tulota­son mukaisi­in asum­isalueisi­in, mikä taas hidas­taa sää­tykier­toa ja hajan­nut­ta kansan, kos­ka kon­tak­tit eri sosi­aalilu­okkien välil­lä vähenevät.

    USA:ssa joutuu myös veron takia kadulle, kos­ka verot­ta­jal­ta ei saa mak­suaikaa sam­l­la taval­la kuin pankilta.

  39. Sum­ma sum­marum, Suomes­sa por­var­i­hal­li­tus saa aikaan se, että suurten omaisuuk­sien verot­tamis­es­ta siir­ry­tään pien­ten omaisuuk­sien verottamiseen

  40. Juhana Var­ti­ainen esit­ti asian yti­men. Kiin­teistöveron nos­to on hänen mielestään hyvä sen vuok­si, että “nos­tol­la ei ole kiel­teisiä vaiku­tuk­sia työn tarjontaan”.

    Hän siis sanoo, että tulovero­tus­ta ei pitäisi kiristää, kos­ka se vähen­täisi työn tar­jon­taa. Sik­si pitää nos­taa kiinteistöveroja.

    Joo, käytän­nössä tulovero­tuk­sen kireys vaikut­taa joskus työn tar­jon­taan kuten teo­ria ker­too, mut­ta käytän­nössä muut tek­i­jät kuitenkin dominoivat.

    Useim­mat hyvin tien­aa­vat henkilöt tekevät aivan liikaa töitä. He ovat stres­saan­tunei­ta ja heille syn­tyy liias­ta työn­teosta ter­veysongelmia. Kansan­talouden edun kannal­ta hei­dän pitäisi vähen­tää työn­tekoa eikä lisätä sitä. Siis työn tar­jon­taa pitäisikin vähentää.

    Sik­si nuo katais­maiset puheet verokan­nustei­den tärkey­destä hyvä­tu­loisille vähän nau­rat­ta­vat. Tulovero­tuk­sel­la ei yleen­sä ole mitään merk­i­tys­tä siihen, miten paljon nämä burn out­in par­taal­la hor­ju­vat pääl­liköt ja johta­jat itseään töil­lään stressaavat. 

    Ja niitä, jot­ka todel­la ovat laisko­ja ja saa­mat­to­mia, pitäisi motivoi­da pääasi­as­sa aivan joil­lakin muil­la keinoin kuin verokepeil­lä tai ‑porkkanoil­la.

    Joten Var­ti­aisen peruste­lut kiin­teistövero­jen nos­tolle ontu­vat käytän­nön tasolla.

    Var­ti­ainen kuitenkin aivan oikein tote­si, että kyl­lä kiin­teistövero­jen kiristyk­set nos­ta­vat vuokria.

    Nyt entistä voimallisem­min asumisen hin­taa nos­taa alueen hyvä vetokyky ja koulut, jois­sa oppi­las­rakenne on varakkaiden kansalais­ten mieleen. Huonoil­la alueil­la asumiskus­tan­nuk­set sen sijaan saat­ta­vat hal­ven­tua. Joten pelkkiä keskiar­vo­ja ei pidä tuijottaa.

    Ja kun tämän kehi­tyk­sen päälle asumisen meno­ja nos­te­taan lisäk­si kiin­teistövero­jen nos­tol­la, niin köy­hät siir­tyvät halvoille alueille ja rikkaat, joille kiin­teistöveron nos­to on yks paskan haile, naut­ti­vat omista keitais­taan. Aivan kuten liian van­ha jo aiem­min totesi.

    Eli kiin­teistöveron koro­tus ajaa kehi­tys­tä juuri siihen suun­taan, jota demar­it ovat aina vas­tus­ta­neet. Eri­ar­voisu­us kas­vaa ja väestö eriytyy.

  41. Sep­po S:“Nyt entistä voimallisem­min asumisen hin­taa nos­taa alueen hyvä vetokyky ja koulut, jois­sa oppi­las­rakenne on varakkaiden kansalais­ten mieleen. Huonoil­la alueil­la asumiskus­tan­nuk­set sen sijaan saat­ta­vat hal­ven­tua. Joten pelkkiä keskiar­vo­ja ei pidä tuijottaa.”

    Voitko esit­tää, miten tämä kehi­tys tapah­tuu? Ihmisil­lä (niin köy­hillä kuin rikkail­lakin) on ihan yhtä paljon rahaa pan­na asumiseen kuin ennenkin. Tulovero on laskenut, mut­ta kiin­teistövero on nous­sut. Asun­to­jen hin­nat ovat jonkin ver­ran hal­ven­tuneet, joten pankille menee vähän vähem­män fyrkkaa. 

    Ne yhteiskun­nan tuki­ais­ten varas­sa elävät “todel­la” köy­hät eivät ole ennenkään asun­to­ja omis­ta­neet, joten hei­hin näil­lä muu­tok­sil­la ei ole ollut mitään merkitystä. 

    Häviäjäryh­mä ovat ne, jot­ka eivät ole tulovero­ja mak­sa­neet, mut­ta nyt jou­tu­isi­vat kiin­teistöveroa mak­samaan. Näitä ovat ennen kaikkea eläkeläiset, jot­ka asu­vat täysin mak­se­tus­sa omis­tusasun­nos­sa. Eläkeläisil­lä taas ei ole merk­i­tys­tä joidenkin koulu­jen kannalta. 

    En muutenkaan ymmär­rä täysin aja­tuskulkuasi (joka vaikut­taa hyvin saman­laiselta Liian van­han ajat­telun kanssa). Jos rikkaille on “yks paskan hailee” se, mitä asum­i­nen mak­saa ja ovat sen vuok­si valmi­ita mak­samaan asun­noista “yli­hin­taa” (miten tämä sit­ten määritel­läänkin) vain päästäk­seen omien­sa ympäröimäk­si, niin mikä oikein estää tuol­laista kehi­tys­tä tapah­tu­mas­ta nykyisin? 

    Jos joku alue on se, mis­sä rikkaat halu­a­vat asua, niin mik­seivät he osta kaikkia asun­to­ja siltä alueelta? Kyl­lä köy­hä asun­ton­sa myy ja muut­taa saman­laiseen jol­lain toisel­la alueel­la, kun pöytään tarpeek­si pätäkkää lyö. Juuri näin­hän on käynyt esim. jos­sain Kaivopuis­tossa. Tuskin­pa siel­lä juuri köy­hiä per­heitä niis­sä miljoona-asun­nois­sa asustelee, vaikkei kiin­teistövero rasitakaan. 

    Ovatko ihmiset oikeasti ajatelleet sitä, mitä tarkoit­taa se, että ihmiset eivät asu var­al­lisuuten­sa mukaisel­la seudulla? 

    Ajatel­laan, että meil­lä on kolme henkilöä, A, joka on rikas, B, joka on keski­t­u­loinen ja C, joka on köy­hä. San­o­taan, että alku­ti­lanteessa A ja C sat­tuvat asumaan hyväl­lä alueel­la ja B huonol­la. Nyt siis niistä, jot­ka vas­tus­ta­vat rikkaiden asum­ista rikkail­la ja köy­hien köy­hillä alueil­la, tämä tilanne on siis parem­pi kuin se, että B ostaisi C:n asun­non (ja antaisi omansa C:lle), C saisi rahaa ja B parem­man asun­non. Jotenkin pitäisi siis perustel­la, mik­si C:llä on suurem­pi oikeus siel­lä hyväl­lä alueel­la asumiseen kuin B:llä.

    Ja jos tämä ajat­telu pätee asun­toi­hin, niin päteekö se kaik­keen muuhunkin? Pitääkö köy­hillä olla tiet­ty osa Fer­rareista ja muske­liv­eneistä? Vai olisiko sit­tenkin järkevää, että ihmis­ten var­al­lisu­udel­la on merk­i­tys­tä siihen, miten korkean elin­ta­son he voivat itselleen hankkia? 

    Ja vielä siis sel­l­ainen huomio kiin­teistöveros­ta, että kos­ka tuol­la alus­sa Osmon esit­tämä laskel­ma pätee, niin nuorten työtä teke­vien köy­hien olisi helpom­paa päästä käsik­si niiden kalli­iden aluei­den asun­toi­hin kuin nykyisin.

  42. Hei,
    Pystytkö selvit­tämään minkä maan käytän­nöstä tässä onb kyse? Olen ollut mukana sekä as oy ja kiin­teistökaupois­sa, uusis­sa ja van­hois­sa eikä niis­sä koskaan ole­ol­lut ole­mas­sa mitään sel­l­aista veroa jota seu­raa­va omista ei maksaisi.
    Kiin­teistövero tulee lisäk­si joka vuosi sille joka omisti kiin­teistön 1.1. alka­vana vuonna
    Siis tämä lause:
    .….Sik­si moni on kri­ti­soin­ut kiin­teistöveroa siitä, että se kohdis­tuu vain ja ain­oas­taan siihen, joka veron voimaan­tu­lo­hetkel­lä omis­taa kiin­teistön. Myöhem­mät osta­jat eivät joudu sitä mak­samaan, sil­lä ilman kiin­teistöveroa he mak­saisi­vat saman määrän korkoa.….

    1. Tämä opete­taan kansan­talousti­eteen oppikirjoissa.
      Olete­taan, että ensin ei ole kiin­teistöveroa ja kiin­teistön arvon on 1000 rahaa. Sit­ten kiin­teistölle lätkäistään kiin­teistövero 2 rahaa/vuosi (2rahaa/2% = 100 rahaa). Jos ole­tamme ihmis­ten käyt­tävän laskelmis­sa korkokan­tana 2 %/vuosi, tuo kiin­teistövero las­kee kiin­teistön arvoa 100:lla, eli 900 :aan. Jos olet myymässä kiin­teistön, menetät ker­ral­la 100 ja jos olet osta­mas­sa kiin­teistön, saat sen 100 rahaa halvem­mal­la, mut­ta joudut toisaal­ta mak­samaan kiin­teistöveroa 2 rahaa/vuosi. Osta­jan taloudelli­nen tilanne on sama kuin ilman kiin­teistöveroa, myyjä menet­tää koko kiin­teistöveron nyky­het­keen diskon­tatun arvon.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä opete­taan kansan­talousti­eteen oppikirjoissa.
    Olete­taan, että ensin ei ole kiin­teistöveroa ja kiin­teistön arvon on 1000 rahaa. Sit­ten kiin­teistölle lätkäistään kiin­teistövero 2 rahaa/vuosi (2rahaa/2% = 100 rahaa). Jos ole­tamme ihmis­ten käyt­tävän laskelmis­sa korkokan­tana 2 %/vuosi, tuo kiin­teistövero las­kee kiin­teistön arvoa 100:lla, eli 900 :aan. Jos olet myymässä kiin­teistön, menetät ker­ral­la 100 ja jos olet osta­mas­sa kiin­teistön, saat sen 100 rahaa halvem­mal­la, mut­ta joudut toisaal­ta mak­samaan kiin­teistöveroa 2 rahaa/vuosi. Osta­jan taloudelli­nen tilanne on sama kuin ilman kiin­teistöveroa, myyjä menet­tää koko kiin­teistöveron nyky­het­keen diskon­tatun arvon. 

    Näin tapah­tu­isi, jos ihmiset oli­si­vat ratio­naal­isia, eikä kiin­teistöi­hin tai huoneis­toi­hin suh­taudut­taisi jär­jen sijas­ta tun­teel­la. Laskel­man mukaan 1% kiin­teistövero johtaisi korkeim­paan kokon­ais­tuot­toon, vaik­ka lask­isikin arvon puoleen — sitä korkeam­mal­la vero­pros­en­til­la arvon lasku leikkaisi jo veron tuottoa…

  44. Hei Osmo,
    Kiitos nopeas­ta kommentista.Koska tänään oli sade­päivä, niin sain jutel­tua kysymys­tä tänään myös itseäni van­hempi­en vuokranan­ta­jien kanssa muun tapaamisen yhtey­dessä. Koke­mus­ta vuokraamis­es­ta enim­mil­lään läh­es 40 vuot­ta, vuokrat­tu­ja kohtei­ta kolmel­la miehel­lä yhteen­sä parikymmentä.
    Siis kiin­teistöveroa mak­sa­vat kaik­ki suo­ma­laiset asun­not­to­mia luku­un otta­mat­ta. Vero siir­tyy aina vuokri­in, tilanne jos­sa ei kus­tan­nuk­set ei siir­ty­isi vuokri­in, oli kaikille täysin tun­tem­aton tilanne. Nämä van­hat konkar­it tekevät samoin kuin aikanaan minä itse vuokrates­sani yksiöni, vuokran­määri­tys on yhtiö­vastike + halut­tu tuot­to. Fik­su aja­tus: Tuot­to kan­nat­taa aset­taa kohtu­ullisek­si kos­ka sil­loin on enem­män hak­i­joi­ta ryh­mästä joka elät­tää itsen­sä työn­te­ol­la ja mak­saa vuokransa itse. Näin saa parhaat vuokralaiset.
    Vuokran­tark­istuk­set yhtiö­vastik­keeseen taasen on fik­sua kos­ka siihen vaikut­taa niin moni poli­it­ti­nen päätös tai Viras­ton poli­it­tis­es­ti johde­tun monop­o­liy­htiön päätös että kukaan ei voi luot­taa mitä seu­raavak­si tapah­tuu. Lista on pitkä “ja pienet tark­istuk­set” tarkoit­ta­vat kun­ta­laisille yhteen­sä iso­ja lisäku­lu­ja. Maan­vero, kiin­teistön­vero, ener­giavero, sähkövero, jätemak­su, ves­i­mak­su, jäteves­i­mak­su, jätevero ja viimeaikoina myös sähkön­si­ir­tomak­su­jen koro­tuk­set. Kiin­teistöveron koro­tus siis aina nos­taa vuokria, veroa suun­nitel­lessa aikanaan moni tosi­aan vaku­ut­ti tele­vi­sios­sa naa­ma pokkana että vuokri­in nämä eivät tietenkään vaiku­ta. Lop­putu­lok­se­na nyt tiede­tään että muutenkin tasaverolu­on­teise­na tämä aiheut­taa vaikeuk­sia jo useille sadoille tuhan­sille. Ei ole ole­mas­sa ainakaan suomes­sa mitään mekanis­mia joka estäisi veron siir­tymistä yhtiö­vastik­keen koro­tuk­seen. Pitäisikö tämä 2009 blo­ki päivit­tää tältä osin? Olet monien nuorten joukos­sa ihail­tu ja kuun­nel­tu henkilö ja huo­masin että moni oli ottanut tämän tiedon ikään kuin tote­na ja tieteel­lis­es­ti tutkit­tuna. Var­maan tutkimuk­sen tieteen kri­teer­it täyt­tyy mut­ta sovel­tuvu­us Suomen oloi­hin on nolla.

    Mitä taasen tulee esimerkki­in siitä että kiin­teistövero syö ton­tin arvon, niin täyt­täessään per­heen perus­tarpeet asun­non ostol­la, henkilölle käy kuvaa­mal­lasi taval­la. Mut­ta kun vuokrasin uuden talon valmis­tut­tua van­han omakoti­taloni, kasasin pöy­dälle kaik­ki sen kulut ja aloin määritel­lä vuokraa sisältäen koko ton­tin kiin­teistöveron ja lopuk­si totesin että kat­so­taan mikä on yleinen käypä vuokra, se on yksinker­taista ja ote­taan se. Siis ajat­telin kuten pitääkin, kulut + tuot­to ja näin muutkin ajat­telee. Vuokralainen ja myöhem­min yri­tyk­seni sat­tuneesta syys­tä seu­raa­vana vuokralaise­na siis mak­soi kiin­teistöveroni eli en minä itse menet­tänyt siinä mitään, kiin­teistön arvo säi­lyi ja itse asi­as­sa nousi. Itse asi­as­sa vuokralaiset mak­soi­vat myös merkit­tävän osan veloista ja koroista jot­ka taasen vähen­sivät verotet­tavaa pääo­mat­u­loa toisin kuin oman asun­non osalta. Eli vuokranan­ta­jan tapauk­ses­sa kiin­teistön arvo ei häviä kos­ka hän mak­sat­taa veron muil­la mut­ta kaikkien muiden kohdal­la taval­laan se arvo häviää veron myötä. Aivan sama tilanne siis kuin ASO asun­nois­sa jois­sa saat mak­saa siitä että pääset vuokralle. Nyt mak­sat ton­tin hin­nan että pääset maaveron kaut­ta kun­taan vuokralle.

    1. Tak­sikuskit eivät ole parhai­ta liiken­nesu­un­nit­telijoi­ta eivätkä yksit­täiset yrit­täjät hyviä kansan­talouden mekanis­mien. tun­ti­joi­ta. Se on tot­ta, että he halu­a­vat riit­tävää sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle, mut­ta kun kiin­teistövero nousee asun­to­jen arvo las­kee ja sik­si sen saman tuo­ton saamisek­si tarvit­ta­va vuokra yli kus­tan­nusten on pienem­pi. Jos kaverisi oli­si­vat oike­as­sa, meil­lä olisi selvästi korkeam­mat asun­to­jen vuokrat talois­sa, jot­ka sijait­se­vat vuokra­ton­teil­la kuin n iil­lä, jot­ka ovat omis­tus­ton­til­la, mikä olisi lähin­nä koomista.

  45. Hei,
    Voi ollakin että vil­pit­tömästi uskot ettei kiin­teistövero siir­ry hintoihin.
    Mut­ta kun tämä Suomen malli ei var­masti toi­mi siten kun asia ehkä aikanaan suun­nitelti­in “ja ne kaver­it sil­loin sano että lisään­tyneet kulut laske­vat vuokria”
    Tässä tämän päivän Hesarista karua todel­lisu­ut­ta asi­aan liit­tyen, Ihan samaa siis mitä itse kerroin.
    http://www.hs.fi/mielipide/a1468209927508?ref=hs-b-mielipide

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.