Kiinteistövero ja asumisen hinta

12.11.2009 · Aihe: _ 

Koska blogin kommentaattoreistakin moni näyttää kuvittelevan, että maapohjan kiinteistövero siirtyisi asuntojen hintoihin ja vuokriin, kerrataan, miksi ei siirry.

Aloitetaan yksinkertaistamalla, että kyse on rajatusta kaupungista, jossa on kiinteämäärä samanlaisia asuntoja, joita ei voi rakentaa enää lisää. Ne huutokaupataan eniten tarjoaville. Huutokauppaan osallistuvat miettivät, kuinka suuriin pääomamenoja heidän kannattaa asumisesta maksaa. Olkoon se vuotuinen asumismeno, joka tasapainottaa kysynnän Y ja reaalikorko r. Asuntojen hinnaksi muodostuu

P = Y/r,

koska tämä hinta tuottaa pääomamenoksi

rP = Y

Nyt tuodaan tähän maapohjaan kohdistuva kiinteistö vero. Olkoon veron suuruus T. Miettiessään, kuinka suuriin asumismenoihin itse kullakin on varaa, jokainen tekee tarjouksen, jossa on otettu huomioon se, että asunnon omistaja joutuu maksamaan kiinteistöveron. Silloin kysynnän ja tarjonnan tasapainottava vuotuinen pääomameno asunnon myyntihinnasta = Y-T ja asuntojen hinnaksi muodostuu

P*= (Y-T)/r = P-T/r

Tämä tarkoittaa teoriassa, että asuntojen hinta laskee sillä hetkellä, kun kiinteistövero otetaan käyttöön. Siksi moni on kritisoinut kiinteistöveroa siitä, että se kohdistuu vain ja ainoastaan siihen, joka veron voimaantulohetkellä omistaa kiinteistön. Myöhemmät ostajat eivät joudu sitä maksamaan, sillä ilman kiinteistöveroa he maksaisivat saman määrän korkoa.

Voimme ilman vaikeuksia poistaa oletuksen, että asunnon ovat identtisiä. Kullekin asunnolle tulee oma yksilöllinen hinta, joka alenee kiinteistöveron tullessa voimaan määrättä T/r.

Samanlaisella perustelulla voidaan osoittaa, ettei kiinteistövero vaikuta mitään markkinavuokriin. Markkinavuokrien voidaan olettaa määräytyneen niin että olevat vuokra-asuntojen vuokrasopimukset huutokaupataan vuokralaisten kesken ja markkinavuokraksi muodostuu vuokra, joka tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan.

Seuraavaksi vapautamme oletuksen, ettei asuntoja voi rakentaa lisää. Oletetaan edelleen, että kyse on alueesta, jossa tontin hinta on selvästi nollaa suurempi. Edelleen oletamme, että kiinteistövero rakennetusta ja rakentamattomasta tontista on yhtä suuri. Silloin kiinteistöveron voimaantulo alentaa yhtä paljon asunnon ja siihen kuuluvan tontin hintaa,  jolloin rakentamisen kannattavuus pysyy ennallaan. Uusien asuntojen myyntihinta laskee, mutta tämä ei alenna rakentamisen kannattavuutta, koska hinnanalennus koskee kokonaisuudessaan tonttia. Siksi kiinteistövero ei vaikuta mitään tarjontaan eikä sen takia myöskään kysynnän ja tarjonnan  tasapainottavaan vuotuiseen asuntomenoon Y.

Jos rakentamattoman tontin kiinteistövero on suurempi kuin rakennetun, silloin rakentamisen kannattavuus lisääntyy, asunhtojen tarjonta lisääntyy ja asumisen vuotuiset kustannukset alenevat.

Jos meillä on maapohjan kiinteistöveron lisäksi kiinteistövero, joka kohdistuu asuinrakennukseen, silloin rakentamisen kannattavuus heikkenee ja tämä lisää asumisen kustannuksia. Tällainen vero meillä on, valitettavasti. Sen Helsinki asetti lain sallimalle minimitasolle.

Kommentit

53 Vastausta artikkeliin “Kiinteistövero ja asumisen hinta”

  1. Antti kirjoitti 12.11.2009 kello 12:29

    Laajenna vielä tapaukseen jossa on kaksi kaupunkia, toinen laittaa kiinteistöveroksi 10 % ja toinen 1% (tai x ja y jos sopivat teoreetikolle paremmin). Päädytäänkö siihen että toisessa kaupungissa asunnot ovat halvempia jolloin ihmisten kannattaa ostaa asuntonsa halvemman kiinteistöveron alueelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.11.2009 kello 13:47

    Antille:
    Ensiksikin kiinteistövero ei toimi, jos se on korkeampi kuin korkokanta, koska omaisuuksien arvot menevät negatiivisiksi.
    Mutta jos toisessa kunnassa kiinteistövero on korkeampi, tästä kunnasta saa asunnon halvemmalla ja joutuu maksamaan asuntolainasta vähemmän korkoja, mutta vastaavasti joutuu maksamaan sitä korkeampaa kiinteistöveroa. Asumisen hinta vuotuisena menovirtana ei muutu, eikä valinta noiden kahden kunnan väliltä myöskään muutu. Toki on turvallisempaa ostaa siitä kunnasta, jossa kiinteistövero on maksimissaan, koska se ei varmaankaan enää nouse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. uusi kasvo täällä kirjoitti 12.11.2009 kello 13:28

    palautettakoon sitten vaikka varallisuusvero takaisin,olisi paljon helpompaa.

    kenen muuten pitäisi maksaa kiinteistöveroa?
    asunnon haltijan vai pankin joka (käytännössä)asuntovelkaisen osalta omistaa asunnon koska asunto/kiinteistö on kiinnitetty lainan vakuudeksi.
    ja eikös ainakin maatilat ja metsätilat ole vapautettu ko.verosta–yrittäjistä en tiedä.

    mutta näin se menee: on erilaisia poliittisia ryhmiä joista joku kannattaa jonkun veron nostoa/laskua ja me kansalaiset sitten 4vuoden välein valitaan omaan arvomaailmaan sopiva ehdokas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Liian vanha kirjoitti 12.11.2009 kello 13:42

    “Nyt tuodaan tähän maapohjaan kohdistuva kiinteistö vero. Olkoon veron suuruus T. Miettiessään, kuinka suuriin asumismenoihin itse kullakin on varaa, jokainen tekee tarjouksen, jossa on otettu huomioon se, että asunnon omistaja joutuu maksamaan kiinteistöveron”

    Itse asiassa tuo lause sisältää koko kiinteistöveron kuplan. Huutokaupattavana eivät ole kaikki kaupungun tontit vaan esim alueemme tonttien arvo määritellään kaupoista ,joita tehdään yksi (1) per vuosi .Tontteja on n 300 eli arvo perustuu 0,3 % otantaan tonttein arvosta.
    Tontin ostajat, jolla on varaa maksaa 2500000 euroa 500 m2 tontista ja rakentaa sille 3-400000 talo ei edusta alueen omakotitaloasujien keskimääräistä tulotasoa vaan vaan kuuluvat 0,0jotain % tuloeliittiin.

    He itse asiassa hyötyvät kiinteistöverosta, koska tulovero laskee enemmän kuin kiinteistövero nousee.

    Hyvä esimerkki uudesta tuloriippumattomasta verotuksetsa on mediamaksu: Kun se jaetaan myös tulottomille joilla ei ole varaa televisioon eikä tietokoneeseen ,niin se laskee ja hyötyjiä ovat ne jotka ovat tv:n suurkuluttajia ja joilla on varaa maksaa tv-lupa ja joilla on tietokoneet + muuta mediavärkit

    Osmon tarkastelu on puhtaasti teoreettinen eikä toteudu oikeassa elämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Saara kirjoitti 12.11.2009 kello 13:55

    Minähän en näistä hommista mitään muuta ymmärrä kuin sen, että jos minä joudun maksamaan nykyistä korkeampaa yhtiövastiketta kiinteistöveron korotuksen seurauksena, niin kyllä se vaikuttaa minun asumiseni hintaan. Voin kertoa, että se hinta on jo nyt putkiremontin jälkeen ihan tarpeeksi korkealla. Lisäksi omistan asunnostani vasta murto-osan. Kyllä tämä siis ainakin minun kohdallani merkitsee tuloihin suhteuttamatonta tulonsiirtoa pienituloiselta omistusasujalta muille (enkä kyllä usko olevani ihan ainoa samassa tilanteessa, vaikka täällä viljelläänkin noita “Helsingin omistusasujat eivät ole köyhiä” -juttuja).

    Voisit Osmo miettiä vielä, vähintäänkin tuota otsikointiasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.11.2009 kello 14:10

    Kiinteistöveroa korotettaessa nykyiset omistajat häviävät, se on ihan selvä ja tuli mimusta sanotuksi myös itse postauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. GranpaIgor kirjoitti 12.11.2009 kello 14:15

    “Koska blogin kommentaattoreistakin moni näyttää kuvittelevan, että maapohjan kiinteistövero siirtyisi asuntojen hintoihin ja vuokriin, kerrataan, miksi ei siirry.”

    Toteamus ei mielestäni päde yhteiskunnan varoin subventoitujen vuokra-asuntojen vuokriin. Nehän ei määräydy markkinahintoina vaan lasketaan täyskatteellisina cost-plus periaatteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kari kirjoitti 12.11.2009 kello 14:33

    Tontteja on n 300 eli arvo perustuu 0,3 % otantaan tonttein arvosta.

    Mitenkä niin perustuu? Ei ainakaan nykyisellään perustu. Käsittääkseni lainsäädännössä arvo perustu “käypään arvoon”. Se, miten tonttien arvo määritetään, on tietenkin oma problematiikkansa, mutta eihän sillä sinänsä ole tekemistä kiinteistöveron kanssa.

    Tontin ostajat

    He itse asiassa hyötyvät kiinteistöverosta, koska tulovero laskee enemmän kuin kiinteistövero nousee.

    No nyt vihdoinkin ymmärsit mistä on kyse! Ne, jotka eivät omista kiinteistöjä (=nuoret ja varattomat) itse asiassa hyötyvät kiinteistöveron nousemisesta. Suuret ikäluokat, pääomatuloilla elelevät ja ne jotka ovat varallisuutensa jo keränneet – kuten arvaan “Liian vanhan” tehneen – häviävät tässä pelissä. Tietenkin he silloin tätä vastustavat – ja silloin ei näköjään ole mitään rajaa sille, kuinka valheellisia argumentteja käytetään.

    Tämän vuoksi kouluihin tarvittaisiin Osmon toivomia taloustieteen opintoja, jotta äänestäjille ei menisi moinen linssiin viilaaminen läpi.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Juuso Koponen kirjoitti 12.11.2009 kello 15:27

    Tuo mallihan on sinänsä ihan pätevä jos oletetaan, että asunnonostajat ovat rationaalisia ja asunnot tuotteina siinä määrin bulkkia, että on aina helppo löytää olennaisilta osiltaan utiliteetiltaan vastaava asunto jos nykyisen vuokraa esimerkiksi nostetaan. Lisäksi se ei huomioi asunnon vaihtamisen kitkakustannuksia. Käytännössä väittäisin, että osa veron kustannuksista valuu myös vuokra-asujille ja ainakin lyhyellä tähtäimellä uusille asunnonostajille, koska todellinen maailma ei täysin vastaa tätä ideaalimallia. Toki se kohdistuu pääasiassa nykyisin asunnonomistajiin.

    Ensinnäkin tämä rationaalisuuspointti. Nähdäkseni jos katselee ainakin asuntojen hintapyyntöjä (ja käsittääkseni toteutuneissa kaupoissa on sama) Helsingissä, vaikuttaisi siltä, että esimerkiksi suurien remonttien kustannukset eivät diskonttaudu asuntojen hintoihin tasaisesti koko remnonttien väliselle ajalle (esim. putkiremontin kulut n. 40 vuoden ajalle) vaan vasta muutama vuosi ennen kuin remontti alkaa olla ajankohtainen, asunnon hinta alkaa laskea jyrkästi. Ts. muutoin identtiset asunnot joista toisessa putkiremontti on tehty 10 ja toisessa 30 vuotta sitten ovat suunnilleen saman hintaiset, vaikka viime mainitun pitäisi olla edullisempi jos asunnonostajat olisivat täysin rationaalisia. Sama koskee vuokra- vs. omistustonteilla olevia kerrostaloja (pientaloissa vissiin näkyy tämä ero paremmin), tosin vuokratontin kustannusten arviointiin liittyy isoja epävarmuustekijöitä kun vuokrasopparit tehdään kiinteällä vuokralla hyvin pitkäksi ajaksi ja sen loppuessa uusi vuokra päätetään tapauskohtaisesti, joten ei oikein voi tietää mikä seuraavan sopimuskauden vuokra tulee olemaan. Mutta silti.

    Tämän perusteella voisi arvioida, että asunnonostajat eivät myöskään osaa täysin arvottaa kiinteistöveronkaan merkitystä. Väittäisin että moni ensiasunnon ostaja ei esimerkiksi ole välttämättä edes tietoinen moisen veron olemassaolosta eikä osaa arvioida sen vaikutusta asumiskustannuksiinsa, joten asuntojen nykyomistajat pystyvät vierittämään mahdollisesti sen kustannuksia seuraavillekin asukkaille.

    Sitten vuokra-asujan näkökulmasta: Jos vuokranantaja toimii rationaalisesti, hän toki pyrkii mahdollisuuksien mukaan siirtämään lisääntyneet kustannukset vuokriin niin pitkälti kuin pystyy. Jos vuokralainen ei helposti löydä omiin tarpeihinsa yhtä hyvää asuntoa ja/tai muuttamisen kustannukset (ei pelkästään itse muuttamistapahtuma, vaan kaikki sen vaikutukset arkielämään kun joutuu miettimään rutiinit uusiksi, ehkä hankkimaan uuden koulu- tai tarhapaikan lapsille jne.) ovat suuremmat kuin vuokrankorotus, hän todennäköisesti jää asumaan asuntoon vaikka vuokra nousee. Huomionarvoista on, että asumiseen liittyy niin valtavasti subjektiivisia arvoja, että kaksi asuntoa eivät oikein koskaan ole identtiset. Jos esimerkiksi on asunut samassa paikassa pitkään ja se tuntuu kodilta, muuttamisen kynnys voi olla huomattavan suuri. Ja sitten on erilaisia muita asiaa sotkevia tekijöitä. Esimerkiksi: jos vuokralainen on saanut nykyisessä asunnossa asuessaan luottotietomerkinnän, hänen ei välttämättä ole edes mahdollista saada toista vuokra-asuntoa vaan nykyisessä on pysyttävä lähes millä hinnalla hyvänsä.

    Sinänsä en vastusta kiinteistöveron korotusta, näkisin että kiinteistöveroja pitäisi pitkällä aikavälillä korottaa lisääkin. Pointtini on lähinnä se, että todellinen maailma on tässä esitettyä mallia monimutkaisempi, joten kustannukset voivat jakaantua laajemmin kuin malli esittäisi. (Mikä ei välttämättä ole pelkästään huono asia. Kun kustannuksia on maksamassa isompi joukko, yksittäiselle veronmaksajalle kohdistuva osuus luonnollisesti pienenee.)

    Löytyykö empiiristä tietoa siitä, miten aiemmin vuokrat ja asuntojen hinnat ovat muuttuneet kiinteistöveron muutosten seurauksena? Kuvittelisi että tuo malli olisi aika helppo osoittaa empiirisellä aineistolla päteväksi (tai ei-päteväksi) ihan tutkimalla millaisia hyppäyksiä trendiin kiinteistöveron muutokset ovat historiallisesti aiheuttaneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Saara kirjoitti 12.11.2009 kello 16:05

    Osmo:

    Kiinteistöveroa korotettaessa nykyiset omistajat häviävät, se on ihan selvä ja tuli mimusta sanotuksi myös itse postauksessa.

    Nykyiset omistajat ja tulevat omistajat, jotka ovat jo tehneet asunnoistaan kaupat. Minähän en pidä itseäni omistajana, kun kerran tosiasiassa en omista kuin pari neliötä eteisestäni.

    Se, että kiinteistövero ei nosta hintoja ja vuokria, on yksi asia. Mutta se että se nostaa yhtiövastikkeita ja täten asumiskustannuksia, on asian toinen puoli, eikö? Minusta keskustelu on pohjavireeltään harhaanjohtavaa, kun jälkimmäinen tosiasia seurauksineen jätetään (lähes) kokonaan huomioimatta ja edellistä painotetaan.

    Voisitko vielä kerran selittää tyhmemmälle, miksi sinusta kiinteistövero on aivan erityisen hyvä tapa kartuttaa valtion kassaa. Etkö tosiaan pidä edes yhtä hyvinä sellaisia verotuksen muotoja, joissa otetaan maksajan tulotaso huomioon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Markus kirjoitti 12.11.2009 kello 17:02

    Ihanaa kun joku vielä jaksaa keksiä ihan oikeita filosofisia perusteluita uusille veroille. Todellisia haikuja ovat Osmon ajatukset. Itse pidän erityisesti tästä:

    “Ensiksikin kiinteistövero ei toimi, jos se on korkeampi kuin korkokanta, koska omaisuuksien arvot menevät negatiivisiksi.”

    Vain hullu voi olla sitä mieltä, että asunnosta kannattaa jotain maksaa jos sen voi kerran verotuksella järjestää kaikille ilmaiseksi.

    Toimintaa, edustaja Soininvaara!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Taustamies kirjoitti 12.11.2009 kello 17:33

    Maailma ei tottele teoriaa tältä osin.

    Voit todeta tämän yksinkertaisesti; vertaa asuntojen hintoja vuokratontilla ja omistustontilla Helsingissä. Eroa ei ole. Kaiken järjen mukaan pitäisi olla.

    Kiinteistöveron korotus yksinkertaisesti vain lisää asumisen kustannuksia ja jälleen kerran vähentää Helsingin vetovoimaa.

    Lisäksi kiinteistöveron pitäisi syntymekanisminsa perusteella olla kaupunkialueilla suhteessa yleisten alueiden hoitokustannuksiin, eikä mikään verotusautomaatti kuten siitä näyttää muodostuvan.

    Tuolla edellä joku jo ehdotti varallisuusveron palauttamista, sitähän tämä kiinteistöveron nosto on.

    Ja on täyttä puppua ettei se siirtyisi vuokriin. Tottakai siirtyy. Asuntosijoittaja laskee menot ja paljonko sen päälle pitää jäädä handuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Leena kirjoitti 12.11.2009 kello 18:29

    Meidän talomme kiinteistövero on muistaakseni noin 600 euroa vuodessa. Vaikka se kaksin- tai kolminkertaistuisi, niin en usko myyntihinnan muuttuvan miksikään.

    Pari vuotta sitten perhetuttu kiinteistövälittäjä arvioi talon hinnaksi noin 650t euroa. Vielä keväällä kauppa ei käynyt ja olisi ollut vaikea saada edes kuuttasataatuhatta. Nyt on taas ostajat liikkeellä ja talosta voisi kuulemma pyytää lähes 700t. Eli hinta määräytyy pikälle kysynnän ja tietenkin sijainnin mukaan.

    Emme ole myymässä, mutta oman kokemukseni perusteella kiinteistöveron suuruutta ei pahemmin kaupantekotilanteessa mietitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.11.2009 kello 18:38

    Paljon enemmän kuin vähäinen vaihtelu kiinteistöverossa, asuntojen hintoihin vaikuttaa korkotaso.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Samuli Lintula kirjoitti 12.11.2009 kello 19:00

    Tämä on kysymys siitä, miten kiinteistöveron verotusarvot määritetään.

    Kuvitellaan 70-luvulla rakennettu kerrostalokaksio Punavuoressa ja Jakomäessä (turkulaisena en osaa keksiä vähemmän kliseisi esimerkkejä). Kerrostalot ovat samanlaisia ja niiden rakentaminen ja peruskorjaaminen on maksanut tässä oletuksessa yhtä paljon. Kohdistuuko – ja eikö pitäisi kohdistua – näihin kahteen asuntoon yhtä suuri vakituisen asunnon kiinteistövero?

    Kaikki ero esimerkkiasuntojen hinnassa johtuu minun nähdäkseni vain asuntojen paikasta. Paikkaa, eli tonttia, taas verotetaan yleisellä kiinteistöverolla. Näin ajattelen, että kiinteistöveron pitäisi toimia. Toimiiko se niin?
    ======
    Osmo Soininvaara: Ymmärtääkseni se toimii niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Paavo Häikiö kirjoitti 12.11.2009 kello 19:10

    Kiinteistöveron pitäisi olla kustannusperusteinen. Kiinteistöveron syntyhistoria on se, että yhteen veroon yhdistettiin laskennallinen asuntotulo, manttaalimaksu sekä katumaksu. Kaupunkialueilla pääelementti oli katumaksu, joka oli korvaus katujen ym ylläpidosta.

    Veron vieminen varallisuusveron suuntaan on väärin, eikä varmasti ole perusteltu ko veron syntyhistorialla kaupunkialueilla.

    Korotettu kiinteistövero taasen on eri juttu, ja se on kannatettavaa ja toimii. Tämän voi jokainen todeta esim. Raisiossa, missä otettiin käyttöön 3 % kiinteistövero rakentamattomille rakennuspaikoille alusta pitäen. Kun korotettu vero määrättiin ensimmäisen kerran, verolapun sai noin 450 kiinteistöä. Nyt enää reilut sata.

    Korotettu kiinteistövero toimii ja on tehokas siinä, että rakennettu infra otetaan oikeasti käyttöön.

    Normaali kiinteistövero taasen pitää olla suhteessa katujen ym ylläpitokustannuksiin, eikä se saa olla verotusautomaatti, jolla korvataan poistettu varallisuusvero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.11.2009 kello 19:34

    Maapohjan kiinteistövero konfiskoi yhteiskunnalle maan ansiottoman arvonnousun. Tämä arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle paremmin kuin sille onnekkaalle, joka sattuu omistamaan maata metroaseman vieressä. Miksi sen pitäisi olla kustannusperusteinen, eihän kunnan tuloverokaan ole?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Samuli Saarelma kirjoitti 12.11.2009 kello 19:21

    Tuli tässä mieleen, että kiinteistöverolla pelaten kaupunki voisi mahdollisesti hillitä asuntokuplan syntymistä alueelleen ja toisaalta saada asuntokaupan uudelleen käyntiin, jos laskevat hinnat ovat karkoittaneet ostajat.

    Nostamalla veroa asuntojen hinnat laskisivat (tai ainakin niiden nousuvauhti hidastuisi) ja laskemalla veroa hinnat lähtisivät nousuun (jos tilanne olisi se, mikä se on tällä hetkellä USA:ssa).

    Toki samalla tavoin kuplaan vaikuttaa se mainittu korkotasokin, mutta tämä ei ensinnäkään koskaan ole yksittäisen kaupungin säädeltävissä ja toiseksi se vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan, kun taas kiinteistövero vaikuttaa vain ja ainoastaan asuntojen hintaan (ainakin jos esitetty teoria toimii käytännössä).

    Ongelma tässä on tietenkin se, että hyvin nopeat muutokset ovat aina epäreiluja, koska nostoissa maksajina ovat aina sen hetkiset asuntojen omistajat ja laskuissa asuntojen omistajat saavat ilmaista rahaa. Parempi olisi, jos niitä muutoksia voisi tehdä vähitellen, jolloin yksittäisen ihmisen ei tarvitsisi pähkäillä ostonsa tai myyntinsä ajankohtaa sen mukaan, mitä uskoo valtuuston päättävän seuraavan vuoden veroksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. K-Veikko kirjoitti 12.11.2009 kello 19:33

    Miten haluaisit (poliittisesti katsoen) suhteuttaa keskenään tässä keskustellun kiinteistöveron ja asuntotulon veron
    http://www.soininvaara.fi/2009/09/10/asuntotulon-vero/
    ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Samuli Saarelma kirjoitti 12.11.2009 kello 19:41

    En ihan täysin ymmärtänyt omaisuuksien menemistä negatiiviseksi, jos kiinteistövero ylittää korkotason. Toki jos tuolla ylempänä olevaan kaavaan läppää T:ksi rP, niin P*:ksi tulee nolla, mutta minusta tämä ei vielä osoita sitä, että kiinteistöveroprosentilla, joka on sama kuin korkotaso, asuntojen myyntihinnaksi tulee nolla.

    Käytännössähän tuo vain tarkoittaa sitä, että vuosittaiset asumismenot ovat tuolloin 2rP. P tietenkin laskee sille tasolle, että ihmisillä on varaa tuo maksaa. Esim. jos varaa oli maksaa ilman veroa rP vuodessa, niin sitten P putoaa puoleen. Asumismenot ovat samat kuin ennenkin, hinnasta on kadonnut puolet.

    Ehkäpä se alkuperäinen kaava menee metsään siinä, että sijoitetaan alkuperäisen P:n avulla laskettu T sinne P*:n kaavaan. Ennemminkin pitäisi kai ajatella, että uusi asumiskulu:

    Y* = P*r+P*t (t=kiinteistöveroprosentti).

    Jos asetetaan Y=Y*, saadaan

    Pr=P*r+P*t,

    josta saadaan

    P*=Pr/(r+t)

    Tuosta saadaan juuri se, että kiinteistöveron nostaminen korkotasolle puolittaa asuntojen hinnat.

    Toki jos alkuperäisessä tarkastelussa oli tarkoitus, että jokaisesta asunnosta maksettu kiinteistövero (ei siis kiinteistöveroprosentti) olisi kiinteä T, niin sitten tosiaan tuon nostaminen sille rP tasolle tarkoittaisi asuntojen hintojen nollautumista, jos vielä oletettaisiin, että kaikki maksaisivat asuntolainoja. Tuo olisi mahdollista vain, jos muutos tehtäisiin yhtäkkiä ja kiinteistöveroja määrättäessä käytettäisiin jotain vanhoja tietoja asuntojen hinnoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.11.2009 kello 19:50

    Samuli on oikeassa – tai olisi, jos kiinteistövero määräytyisi todellisen hinnan mukaan. Silloin vero menisi nollaan hinnan mukana. Nyt se perustuu mystisiin etäisyyskaavoihin. Mutta myönnän argumentoineeni huolimattomasti. Jotta kiinteistövero toimisi loogisesti ja leikkaisi maapohjan arvonnousun yhteiskunnalle, sen pitäisi riippua siitä hinnasta, joka maalla olisi, jos kiinteistöveroa ei lainkaan olisi ja veroprosentin pitäisi olla jotain reaalikorkokannan luokkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Juhana Vartiainen kirjoitti 12.11.2009 kello 19:54

    Ansiokkaita kirjoituksia, Osmo — ja on täysin mahdotonta ymmärtää SDP:n touhua. Vihreät ansaitsevat tästä kultamitalin.

    Voisit vielä enemmän korostaa kaikkein tärkeintä syytä nostaa kiinteistöveroa: nostolla ei ole kielteisiä vaikutuksia työn tarjontaan, ja työpanoshan se määrää lopulta aineellisen hyvinvointimme (BKT=tuottavuus kertaa työtunnit). Kiinteistöveron korotuksella on konventionaalisen talousteorian mukaan jopa pieni työhön kannustava vaikutus tulovaikutuksen kautta: pitää tehdä enemmän duunia jotta elintaso säilyisi.

    Mielestäni ei ole kuitenkaan ole teoreettisesti vedenpitävää, että kiinteistövero ei lainkaan näy vuokrissa. Sijoittajahan haluaa aina kansainvälistä pääomatuottoa vastaavan tuoton, ja pitkällä aikavälillä nettotuoton (vuokrat miinus kiinteistövero) nykyarvon täytyy vastata rakennuskustannuksia plus hoitokuluja. Teoriassa siis kiinteistövero kai vähän pienentää asuntokantaamme ja nostaa vuokraa per neliö (jos rakennus- ja hoitokulut eivät laske). Sinä kuitenkin oletat että asuntokanta on vakio, ja tällöin voi ehkä olettaa vuokrankin suunnilleen muuttumattomaksi. Kiinteistövero kuitenkin nostaa kaikkia asumiskuluja ja siksi teoriassa pikkuisen pienentää asuntokantaa (tällä hetkellä tietysti asuntosijoitukset ovat verotuksellisesti aivan liian edullisia suhteessa tuotantopääomaan). Asuntokantaefekti lienee kuitenkin hyvin pieni, osin siksikin että kiinteistövero kohdistuu nerokkaasti myös positionaaliseen hyödykeeseen kuten rantasijaintiin, jonka tuotantokustannus on nolla.

    Leenalle: ajattelepa että kiinteistövero olisi 100 prosenttia. Aivan varmasti vaikuttaisi hintaan. Suomessa ei ehkä mietitä kiinteistöveroja koska ne ovat tähän mennessä olleet niin mitättömän alhaisia.

    terv. Juhana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 12.11.2009 kello 20:00

    “Käsittääkseni lainsäädännössä arvo perustu “käypään arvoon”. Se, miten tonttien arvo määritetään, on tietenkin oma problematiikkansa, mutta eihän sillä sinänsä ole tekemistä kiinteistöveron kanssa.”

    Käypä arvo määritellään alueella tehtyjen kauppojen perusteella.
    Tonttien ja kiinteistöjen arvo nousee perusteetta , koska suurimalla osalla asujamistosta ei olisi varaa maksaa noita harvojen maksamia hintoja.

    Kun vero % tuskin alennetaan niin kaikkien asukkaiten verorasitus nousee.

    “No nyt vihdoinkin ymmärsit mistä on kyse! Ne, jotka eivät omista kiinteistöjä (=nuoret ja varattomat) itse asiassa hyötyvät kiinteistöveron nousemisesta. Suuret ikäluokat, pääomatuloilla elelevät ja ne jotka ovat varallisuutensa jo keränneet – kuten arvaan “Liian vanhan” tehn”

    Ei kun me suuret ikäluokat ja muut hyvätuloiset asunnon maksaneet olemme voittajia. Kuten Katainen on selostanut, niin palkkaverotusta alennetaan ja muita veroja kiristetään eli kun meille alennetan palkkaveroa x eurolla vuodessa ja korvaukseksi maksamme y euroa lisää kiinteistöveroa. Ja x on suurempi kuin y.

    Kuka voittikaan ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Paavo Häikiö kirjoitti 12.11.2009 kello 20:11

    Siis ymmärsinkö oikein?

    tuumasit, että kiinteistöverolla konfiskoidaan kunnalle maan ansioton arvonnousu???

    Ja että tulovero ei olisi kustannusperusteinen??

    kerääkö valtio tai kunnat jotain kassaa veroilla, eikä säädäkkään veroja menojen mukaan? Uutta minulle.

    ansioton arvonnousu? Konfiskoidaan yhteiskunnalle kiinteistöverolla?

    täytyy sanoa että OHO!

    Jos Helsinki älyttömillä tontinluovutustavoillaan nostaa kiinteistöjen arvot pilviin, miksi vanhan asukin pitäisi siitä johtuen maksaa yhteiskunnalle vielä hyvitystä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. nos kirjoitti 12.11.2009 kello 21:14

    Kiinteistöveroa tulee nostaa niin paljon, että asuntojen arvot ovat nolla eivätkä ihmiset enää asu missään – right.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 12.11.2009 kello 21:23

    “Leenalle: ajattelepa että kiinteistövero olisi 100 prosenttia. Aivan varmasti vaikuttaisi hintaan. Suomessa ei ehkä mietitä kiinteistöveroja koska ne ovat tähän mennessä olleet niin mitättömän alhaisia. ”

    Turha teoria.
    Jos kiinteistövero olisi 100 % niin asuisimme lähes kaikki kaduilla ja kaikki kiinteistöt olisi ulosmitattu veroveloista valtiolle.
    Korkea kiinteistövero vaikuttaa eniten ihmisten asumisen jakaantumiseen tulotason mukaan eli rikkat asuvat rikkaiden alueilla ja köyhät köyhien alueilla.

    Rikkaiden alueella köyhän kojukin arvotetaan jälkeenpäin tulleen miljonäärinaapurin asunnon mukaan ja köyhän on muutettava pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. nos kirjoitti 12.11.2009 kello 22:03

    Kärsimyksen ja tehokkuuden maksimoimiseksi asumisen lisäksi tulee verottaa hengittämistä, kusemista ja paskomista. Hengitysverolla on se hyvä puoli, että se kannustaa käyttämään happea tehokkaammin. Eriteveroilla on työn tekemiseen kaksinkertainen hyöty; ne kannustavat tulovaikutuksen takia tekemään enemmän työtä sekä pitämään vähemmän taukoja työpaikoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 12.11.2009 kello 22:22

    Periaatteessa Osmo on oikeassa, mutta hieman mietityttää se, että kiinteistömarkkinat eivät ole Suomessa vapaat. Kunnat ovat markkinahäirikköjä, jotka kasvukeskuksissa vedättävät hintoja kaavoitusteknisellä kikkailulla ylöspäin. Välillä vähemmän härskisti ja toisinaan hyvinkin törkeästi. Kasvukeskusten ulkopuolella taas kunnille tyypillistä subventoida tavalla tai toisella tonttimaan hintaa.

    Palataan jälleen keskeiseen kysymykseen kuntien kaavoitusmonopolin murtamisesta. En näe muuta vaihtoehtoa, millä voidaan taata toimivat markkinat. Millä tavalla haitallinen monopoli murretaan, on keskustelun paikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ville kirjoitti 12.11.2009 kello 22:29

    Juhana Vartiainen: “Suomessa ei ehkä mietitä kiinteistöveroja koska ne ovat tähän mennessä olleet niin mitättömän alhaisia. ”

    Aivan varmasti näin. Vanhassa helsinkiläisessä kerrostalossa kiinteistöveron osuus hoitovastikkeesta on murto-osa, kun taas tehdyt remontit voivat aiheuttaa moninkertaiset rahoitusvastikkeet (suuruusluokkaa voisivat kuvata kiinteistövero 10 euroa/asunto, hoitovastike 200 euroa/asunto, peruskorjaukset 600 euroa/asunto). Kiinteistöveron pitäisi olla aivan eri suuruusluokkaa, että sillä olisi todellista vaikutusta vanhoissa kiinteistöissä, joiden verotusarvot ovat viime vuosisadalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Jukka Siren kirjoitti 13.11.2009 kello 8:48

    Juhana Vartiainen on oikeassa siinä että Suomessa kiinteistövero on niin pieni, ettei se kenenkään budjettia kaada. Eivätkä sen nykyisen kaltaiset nostamiset.

    Monessa, sanotaanko, Suomea verovihamielisemmässä maassa kiinteistövero on paljon korkeampi. Anglosaksiset maat esimerkkinä.
    Johtuuko ehkä myös niiden kehnosta väestökirjanpidosta; kiinteistö nyt aina löytyy verotettavaksi.

    Vaikka tunnenkin että pusken (yhdessä Liian Vanhan ja parin muun kanssa) päätä seinään, sanon kuitenkin vielä kerran:

    Olemassa olevien asuinkiinteistöjen kiinteistövero kohdistuu veronmaksukyvyn kannalta sattumanvaraisesti ja joskus jopa regressiivisesti.

    Nykytasolla sillä ei juuri ole merkitystä. Otan sen esiin enemmänkin osana laajempaa kuviota, jossa siirrytään yhä enemmän
    -välillisiin veroihin ja
    -erilaisiin “könttäluonteisiin” vuosimaksuihin ja -veroihin.

    Kannatan noita asioita. Mutta tunnustetaan rehellisesti – ja otetaan huomioon esimerkiksi tuloverotuksessa – niiden vaikutus eri tuloluokkien ja eri elämänvaiheessa olevien kotitalouksien arkeen.

    Omastakin mielestäni huono ad hoc-metafora:
    vastustan rasismia, kannatan pakolaisten vastaan ottamista ja uskon pitkän tähtäimen työvoimapulaan.
    Juuri siksi – siis ei silti vaan siksi – haluan että myös lieveilmiöt nostetaan avoimeen keskusteluun. Eikä jätetä Halla-ahon & k:nit temmellyskentäksi.

    Sama pätee ikään kuin rivien välissä tehtävään “verouudistukseen” joka Suomessa on ilmeisesti lähes kaikkien kannattamana käynnissä. Silläkin on arkivaikutuksensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 13.11.2009 kello 10:20

    Siren lausuu viisaita.

    Kiinteistöveron maltillista vauhtia tapahtuva nosto (prosentteina ja/tai verotusarvojen kautta) on erittäin järkevää politiikkaa. Tällä blogilla mainospuhetta ei toki tarvitse korostaa, ja muistutus elämän tosiasioista vaikka kaavaruletin muodossa tietenkin sopii erinomaisesti, vaikka jollekin lukijalle tulisi paha mieli. Asioihin pitää päästä kiinni muutenkin kuin mielikuvina ja omakohtaisina kokemuksina.

    Mutta silti järkevää politiikkaa tulee myös markkinoida. Omaa (tai mummonsa) pienituloisen omistusasujan napaansa (aivan hyväksyttävästi) tuijottaville vastustajille tätä nimenomaista järkevää politiikkaa ei kannata markkinoida “ilmaisena”, eikä ilmaisuuden matemaattisilla todistuksilla.

    Verotuloja tarvitaan. Mikään vero ei ole mukava tai haitaton. Kysymys on siitä, että kiinteistövero on paljon vähemmän huono vero kuin vaikka tulovero. Se että aivan kaikki eivät voitakaan, ei saa olla mikään este ettei painopistettä siirrettäisi enemmän huonoista veroista vähemmän huonoihin.

    Kuten Siren sanoo, myös vaikutukset verotuksen progressioon täytyy myöntää avoimesti. Silläkin saralla vaikutuksia on molempiin suuntiin, vaikka useimmille suomalaisille progressio toki lievenee. Joidenkin mielestä progression lieveneminen on hyvä, joidenkin huono.

    Niille jotka eivät maksa ollenkaan tai juuri lainkaan veroja suomeen vaikka täältä kiinteistöjä omistavatkin, progression käykin päinvastoin. Samoin paikallisesti. Paljonko mökkiläinen maksaa veroja mökkikuntaansa?

    Ja paljonko venäläinen mökkiläinen maksaa veroja Suomeen ylipäätään? Paljonko Monacolainen autourheilija joka viettää täällä paljon aikaansa ja jolla on suomalainen sukunimi maksaa veroja Suomeen? Paljonko veroja ylipäänsä maksaa henkilö, jonka tulot ovat pelkästään pääomatuloja?

    Monaconsuomalaisia on vähän, mutta niitä veronmaksajia joilla pääomatulot ovat ratkaisevia, on paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Samuli Saarelma kirjoitti 13.11.2009 kello 10:45

    Jukka Siren:”Olemassa olevien asuinkiinteistöjen kiinteistövero kohdistuu veronmaksukyvyn kannalta sattumanvaraisesti ja joskus jopa regressiivisesti.”

    Tuon ensimmäisen osan hyväksyn. Periaatteessa “veromaksukyvyn” mukaan tapahtuva verotus onnistuisi vain niin, että pidettäisiin kirjaa ihmisten tuloista, säästöistä ja “välttämättömistä” menoista ja sitten verotettaisiin tämän mukaan. En oikein usko, että tästä saataisiin kaikkien oikeudenmukaisena pitämää veronkeräystapaa.

    On lukuisia muitakin “sattumanvaraisesti” kohdistuvia veroja, kuten tupakka-, alkoholi-, auto- ja bensaverot. Jos siis sattumanvaraisuudella viitataan henkilön maksukykyyn. Asunnoista puhuttaessa varainsiirtoverokin on samanlainen sattumanvarainen vero.

    Tuota toista kohtaa taas en oikein hyväksy. Kiinteistöverohan menisi (ainakin ideaalitilanteessa) asuntojen käyvän hinnan mukaan, eli kalliissa asunnoissa asuvat maksavat enemmän kuin halvoissa asunnoissa asuvat. Miten tämä on regressiivistä? Minusta regressiivisestä verosta olisi kyse, jos kalliissa asunnossa maksettaisiin alhaisempaa veroa kuin halvassa.

    Minusta kiinteistöveron ainoa epäoikeudenmukaisuus liittyy siihen, että jos se otetaan yhtäkkisenä käyttöön, siinä sillä hetkellä asuntoja omistavat menettävät hetkessä ison osan omaisuuttaan. Tämä voidaan välttää sillä, että verotus toteutetaan hitaasti veroprosenttia korottaen. Tällaisen menettelyn ainoa ongelma on politiikan lyhytjänteisyys. Vaikka nykyinen valtuusto sitoutuisi pitkän tähtäimen suunnitelmaan, ei ole mitään takeita, että seuraava jatkaisi sitä. Neljä vuotta on aivan liian lyhyt aika näissä asioissa.

    Hitaassakin veron nostossa asuntojen omistajat menettävät, koska nousevan kiinteistöveron vuoksi heidän asuntojensa hinnat eivät nouse yhtä nopeasti kuin nousisivat muuten. Mutta tässä minusta verotus kohdistuu täsmälleen oikeaan asiaan, eli ansiottomaan arvonnousuun. Asuntojen hintojen kivutessa ylöspäin kuplan kasvaessa, ei asunnon omistaja ole itse tehnyt mitään sen hyväksi, että hänen omaisuutensa kasvaa. Silloin sen omaisuuden kasvun leikkaaminen ei myöskään ole erityisen epäoikeudenmukaista.

    Hyviä puolia tässä on se, että omaan asuntoon kiinni pääseminen helpottuu. Ei tarvitse säästää niin isoa rahasummaa saadakseen kokoon pankin vaatiman osuuden asunnon hinnasta. Samoin myös asuntojen vaihtaminen isompaan helpottunee samasta syystä.

    Myös asuntojen hintojen heilahtelut absoluuttisina rahasummina pienenevät, koska hintataso on alhaisempi ja siten samansuuruiset suhteeliset muutokset eivät heiluta hintoja yhtä paljoa. Asunnon omistamisen riski (suhteessa tuloihin) siis pienenisi.

    Tuli muuten mieleen, että niiden asuntojen omistajien lisäksi pankit olisivat tässä häviäjinä. Ihmisillä olisi pienemmät asuntolainat, koska osa nykyisten asuntolainakulujen hoitomenoista menisikin kunnalle pankin sijaan, eikä siten ihmisillä olisi varaa ottaa samanlaisia lainoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Jukka Siren kirjoitti 13.11.2009 kello 11:47

    Saarelmalle:
    Okei, olin epätäsmällinen.
    “Veronmaksukyky” viittasi suoraan niihin tilanteisiin, joissa hyvinkin pienituloisia ihmisiä voi asua vanhalla omakotialueella, jonka tonttimaan arvo on sittemmin noussut.

    Totta kyllä hyvin isot tontit voi lohkoa, ja jos vero kannustaa siihen, hyvä niin.
    Ja totta myös että eläkeläinen voi ottaa tonttia vastaan lainaa jos oikein alkaa ahistaa.

    Joka tapauksessa faktaksi jää, että veronmaksukyky hyvin arkisen kirjaimellisesti ymmärrettynä ei aina korreloi kiinteistöveron kanssa.

    Tupakka ja alkoholi ovat sikäli eri asioita, että niin monille kuin ne maistuvatkin, niiden verotus on kulutusvero, jopa (terveys)haittavero. Ainakin julkituodulta motiiviltaan…

    Asuminen ei ole haitallista.

    Regression kohdalla olin todellakin sumea. Tarkoitin sillä osittain jo edellä sanomaani – vero ei seuraile tuloja. Eikä aina todellista (kiinteistö)varallisuuttakaan, koska verotusarvo lasketaan paljolti naapuruston hintatason mukaan.

    Ja osittain se liittyi tuohon toiseen aihetta käsittelevään ketjuun lähettämääni pointtiin;
    kokonaisverorasitus tuloluokittain muuttuu verotuksen painopisteen muuttuessa.Ja kiinteistövero saattaa osaltaan vaikuttaa siihen “regressiivisesti”, jos tämä nyt selvensi:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Saara kirjoitti 13.11.2009 kello 12:42

    Miltei ajattelin tänään (jonka nimimerkki saa minut aina hihittämään) onnistui muotoilemaan paremmin sen, mikä itseäni näissä keskusteluissa jäi kaivelemaan. Kyllä minä ymmärrän ja hyväksyn sen, että joskus minullekin jää häviävä arpa käteen kun verotusta uudistetaan. Mutta uudistus tulisi myydä minulle siten, että ilmiö kuvataan kokonaisuudessaan kaikkine vaikutuksineen (myös kielteisine), eikä siten, että haittapuolia esiin ottaneita edustajia sätitään vaillinaisista taloustieteiden opinnoista samalla kun veron väitetään olevan “ilmainen”.

    Joku jo ehdottikin, että jos pankki omistaa asunnon, olisi kohtuullista että se olisi myös vastuussa kiinteistöveron maksamisesta. Tosin jos näin olisi, niin kaipa minulla olisi nyt sen verran korkeampi marginaali. Samoin uskon sen veron korotuksen kyllä osaksi siirtyvän vuokriinkin. Ihan vain siksi, että se on käytännössä mahdollista (vaikka teoriassa ei siltä näyttäisikään).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Samuli Saarelma kirjoitti 13.11.2009 kello 13:50

    Jukka Siren:”Joka tapauksessa faktaksi jää, että veronmaksukyky hyvin arkisen kirjaimellisesti ymmärrettynä ei aina korreloi kiinteistöveron kanssa.”

    No, minusta tuo pätee kyllä jopa tuloveronkin kohdalla. Ison asuntolainan kanssa painivan lapsiperheen “veronmaksukyky” voi olla aika huono, vaikka heillä olisi kohtuulliset tulotkin. Toisaalta sen yksinäisen työeläkkeellä olevan, täysin maksetussa omakotitalossa asuvan mummelin “veronmaksukyky” voisi olla hyväkin, vaikka hänen bruttotulonsa pienet ovatkin.

    Näin siis arkisesti ajatellen. Toki jos veronmaksukyky määritellään niin, että korkeilla bruttotuloilla se on hyvä ja matalilla huono, niin sitten tietenkin tulovero seuraa tuota.

    Olet oikeassa siitä, että asuminen sinällään ei ole haitallista. Mutta ansioton arvonnousu ei ole myöskään hyödyllistä, jotta sen verottamalla ulosmittaamisella aiheutettaisiin hyvinvointitappiota, kuten käy silloin, kun tuloverotetaan ja sitä kautta aiheutetaan ihmisten työnteon vähentämistä.

    Ymmärrän, että juuri tuolla tavoin “arkisen kirjaimellisesti” asiaa tuijottaen, kiinteistövero voi tuntua epäreilulta, koska arkielämässä ihminen ei koko ajan seuraile oman asuntonsa arvonnousua eikä ainakaan laske sitä hyvinvointinsa paranemiseksi, jos sitä tapahtuu.

    Tosin tästäkään en ole aivan varma. USA:n ennnen talouslamaa tapahtuneen ylenmääräisen kulutuksen sanotaan johtuneen siitä, että ihmiset tunsivat rikastuneensa, kun asuntokupla oli nostanut heidän asuntojensa arvoa.

    Ehkä tuosta arkielämätuntemuksesta pääsisi yli sillä, että koulutettaisiin ihmisiä asiaan (kuten Soininvaara tässä postauksessa ansiokkasti teki). Jos se omakotitalossa asuva eläkeläismummo tajuaisi, että hänellä on iso omaisuus, jota hän voi käyttää siihen “veronmaksukykyynsä”, eikä vain katsoisi sitä, mitä eläkkeenä tulee sisään ja menoina menee ulos, niin ehkä homma ei tuntuisi niin suurelta vääryydeltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Artturi kirjoitti 13.11.2009 kello 15:00

    Jukka Siren: Missä maailmassa veronmaksukyky tarkoittaa suuria tuloja eikä suuria omaisuuksia?!!? Suurien omaisuuksien verotus on huomattavasti järkevämpää kuin suurin tulojen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Artturi kirjoitti 13.11.2009 kello 15:01

    Niin ja jos jollakin on omistuksessaan erittäin arvokas tontti, niin hänellä on runsaasti veronmaksukykyä, vaikka hänellä ei olisikaan suuria tuloja. Kiinteistövero kannustaa ihmisiä asumaan varallisuuttaan vastaavassa paikassa, eli ajaa eläkeläisiä joiden kaikki omaisuus on kiinteistössä muuttamaan pois ja hajauttamaan sijoituksiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tcrown kirjoitti 13.11.2009 kello 20:09

    Asuminen ei ole haitallista.

    No mutta silloinhan on mitä mainointa, että kiinteistövero ei lisää uusien asukkaiden asumisen todellisia kustannuksia.

    Kiinteistöveroa lähemmäksi ilmaista lounasta tässä maailmassa on todella vaikea päästä.

    Tuohon ongelmaan, että nykyisten tontin omistajien kulut kasvavat, on “helppo” ratkaisu. Tontin omistaja saa vähentää maksamistaan veroista täysimääräisesti ko. tontista maksetut kiinteistöverot hautaan asti, riippumatta siitä kuka ko. tontin tulevaisuudessa omistaa ja kuka veron maksaa. Tai kiinteistöverot tilitetään lyhentämättömänä nykyisen omistajan tilille 10 tai 20 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. lasse kirjoitti 13.11.2009 kello 23:47

    Mitenköhän kiinteistöveron korotus vaikuttaisi muuttotappiopaikkakunnilla tai haja-Suomen nettohintaisilla tonteilla? Tuskin verotulot lisääntyisivät, mutta asuminen kurjistuisi nimellisen arvon verotuksella.

    Jos halutaan säännellä asumismarkkinoita olisi reilua ensin sopia sääntelyn tavoite. Halutaanko reilu deflaatio asuntomassan arvolle , stabiloida asumismenoja vai mitä ihmettä? P:n negatiivinen kehitys tarkoittaisi jatkuvaa verotulojen laskua ja johtaisi T:n nousuun ja lopulta reaalisosialismiin eli paluuta vanhanajan tehtaan asuntoihin ,nyt vain tehtaan patruunana olisi Kelan kiinteistöverotukia jakava virkatäti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Liian vanha kirjoitti 14.11.2009 kello 9:43

    “Kiinteistövero kannustaa ihmisiä asumaan varallisuuttaan vastaavassa paikassa, eli ajaa eläkeläisiä joiden kaikki omaisuus on kiinteistössä muuttamaan pois ja hajauttamaan sijoituksiaan.”

    Artturi on ainakin rehellinen, hän halua, että köyhät asuvat omilla alueillaan ja rikkaat omilla.
    Ja kun rikas sattuu muuttamaan naapuriin ja maksaa ylihintaa maasta niin ylihinta siirtyy napurinkin tontin arvoon ja ajaa hänet pois.

    Kätevää rahan valtaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Liian vanha kirjoitti 14.11.2009 kello 9:45

    “Missä maailmassa veronmaksukyky tarkoittaa suuria tuloja eikä suuria omaisuuksia?!!? Suurien omaisuuksien verotus on huomattavasti järkevämpää kuin suurin tulojen”

    Varallisuusverohan poistetiin Suomessa muinaisjäänteenä. Se kun rasitti vain suuria omaisuukisia.
    Nyt halutaan omaisuusvero, joka verottaa erityiseti köyhiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Liian vanha kirjoitti 14.11.2009 kello 10:02

    “Toisaalta sen yksinäisen työeläkkeellä olevan, täysin maksetussa omakotitalossa asuvan mummelin “veronmaksukyky” voisi olla hyväkin, vaikka hänen bruttotulonsa pienet ovatkin. ”

    Vuonna 2007 eläkkeelle jääneiden eläke oli keskimäärin 1200 euroa ja naisten eläke on keskimäärinsen 20 % alempi kuin miesten, joten aivan turha puhua suurituloisita eläkeläisistä, yli 2000 euron kuukausieläke on harvinaisuus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Liian vanha kirjoitti 14.11.2009 kello 10:08

    Periaatteessa “veromaksukyvyn” mukaan tapahtuva verotus onnistuisi vain niin, että pidettäisiin kirjaa ihmisten tuloista,

    Tämä kaikki tieto on verottajan käytössä ja nykyisin tilannetta kyetään simuloimaan tasolla .
    Tänä päivänä tietoa kerätään kotitalouksian tuloista ja menoista niin tarkaan, että tuo on mahdollista ja itse asiassa tehdäänkin, mutta tuloksia ei poliittiista syistä julkaista kovin tarkasti.
    Mutta esim Veronmaksajat esittävät esimerkkimuutoksia erilaisten perheiden käytettävissä olevien tulojen muutoksista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Liian vanha kirjoitti 14.11.2009 kello 10:15

    “Hitaassakin veron nostossa asuntojen omistajat menettävät, koska nousevan kiinteistöveron vuoksi heidän asuntojensa hinnat eivät nouse yhtä nopeasti kuin nousisivat muuten.”

    USA:ssa on maailman korkeimpia kiinteistöveroja, yhteiskunta kerää 9 % verotuloista kiinteistöverolla, Suomi 0,9 %.
    Silti se ei estänyt asuntojen hinnan nousua eikä kuplien syntymistä.

    Tärkein havainto on, että kiinteistövero ei vaikuta ns hyvien alueiden asuntojen hintaan, se alentaa vain ns huonojen alueiden hintoja.
    Eli lisää varallisuuseroja

    Korkea kiinteistövero jakaa ihmiset tulotason mukaisiin asumisalueisiin, mikä taas hidastaa säätykiertoa ja hajannutta kansan, koska kontaktit eri sosiaaliluokkien välillä vähenevät.

    USA:ssa joutuu myös veron takia kadulle, koska verottajalta ei saa maksuaikaa samlla tavalla kuin pankilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Liian vanha kirjoitti 14.11.2009 kello 10:49

    Summa summarum, Suomessa porvarihallitus saa aikaan se, että suurten omaisuuksien verottamisesta siirrytään pienten omaisuuksien verottamiseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Seppo S kirjoitti 16.11.2009 kello 0:16

    Juhana Vartiainen esitti asian ytimen. Kiinteistöveron nosto on hänen mielestään hyvä sen vuoksi, että “nostolla ei ole kielteisiä vaikutuksia työn tarjontaan”.

    Hän siis sanoo, että tuloverotusta ei pitäisi kiristää, koska se vähentäisi työn tarjontaa. Siksi pitää nostaa kiinteistöveroja.

    Joo, käytännössä tuloverotuksen kireys vaikuttaa joskus työn tarjontaan kuten teoria kertoo, mutta käytännössä muut tekijät kuitenkin dominoivat.

    Useimmat hyvin tienaavat henkilöt tekevät aivan liikaa töitä. He ovat stressaantuneita ja heille syntyy liiasta työnteosta terveysongelmia. Kansantalouden edun kannalta heidän pitäisi vähentää työntekoa eikä lisätä sitä. Siis työn tarjontaa pitäisikin vähentää.

    Siksi nuo kataismaiset puheet verokannusteiden tärkeydestä hyvätuloisille vähän naurattavat. Tuloverotuksella ei yleensä ole mitään merkitystä siihen, miten paljon nämä burn outin partaalla horjuvat päälliköt ja johtajat itseään töillään stressaavat.

    Ja niitä, jotka todella ovat laiskoja ja saamattomia, pitäisi motivoida pääasiassa aivan joillakin muilla keinoin kuin verokepeillä tai -porkkanoilla.

    Joten Vartiaisen perustelut kiinteistöverojen nostolle ontuvat käytännön tasolla.

    Vartiainen kuitenkin aivan oikein totesi, että kyllä kiinteistöverojen kiristykset nostavat vuokria.

    Nyt entistä voimallisemmin asumisen hintaa nostaa alueen hyvä vetokyky ja koulut, joissa oppilasrakenne on varakkaiden kansalaisten mieleen. Huonoilla alueilla asumiskustannukset sen sijaan saattavat halventua. Joten pelkkiä keskiarvoja ei pidä tuijottaa.

    Ja kun tämän kehityksen päälle asumisen menoja nostetaan lisäksi kiinteistöverojen nostolla, niin köyhät siirtyvät halvoille alueille ja rikkaat, joille kiinteistöveron nosto on yks paskan haile, nauttivat omista keitaistaan. Aivan kuten liian vanha jo aiemmin totesi.

    Eli kiinteistöveron korotus ajaa kehitystä juuri siihen suuntaan, jota demarit ovat aina vastustaneet. Eriarvoisuus kasvaa ja väestö eriytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Samuli Saarelma kirjoitti 16.11.2009 kello 16:13

    Seppo S:”Nyt entistä voimallisemmin asumisen hintaa nostaa alueen hyvä vetokyky ja koulut, joissa oppilasrakenne on varakkaiden kansalaisten mieleen. Huonoilla alueilla asumiskustannukset sen sijaan saattavat halventua. Joten pelkkiä keskiarvoja ei pidä tuijottaa.”

    Voitko esittää, miten tämä kehitys tapahtuu? Ihmisillä (niin köyhillä kuin rikkaillakin) on ihan yhtä paljon rahaa panna asumiseen kuin ennenkin. Tulovero on laskenut, mutta kiinteistövero on noussut. Asuntojen hinnat ovat jonkin verran halventuneet, joten pankille menee vähän vähemmän fyrkkaa.

    Ne yhteiskunnan tukiaisten varassa elävät “todella” köyhät eivät ole ennenkään asuntoja omistaneet, joten heihin näillä muutoksilla ei ole ollut mitään merkitystä.

    Häviäjäryhmä ovat ne, jotka eivät ole tuloveroja maksaneet, mutta nyt joutuisivat kiinteistöveroa maksamaan. Näitä ovat ennen kaikkea eläkeläiset, jotka asuvat täysin maksetussa omistusasunnossa. Eläkeläisillä taas ei ole merkitystä joidenkin koulujen kannalta.

    En muutenkaan ymmärrä täysin ajatuskulkuasi (joka vaikuttaa hyvin samanlaiselta Liian vanhan ajattelun kanssa). Jos rikkaille on “yks paskan hailee” se, mitä asuminen maksaa ja ovat sen vuoksi valmiita maksamaan asunnoista “ylihintaa” (miten tämä sitten määritelläänkin) vain päästäkseen omiensa ympäröimäksi, niin mikä oikein estää tuollaista kehitystä tapahtumasta nykyisin?

    Jos joku alue on se, missä rikkaat haluavat asua, niin mikseivät he osta kaikkia asuntoja siltä alueelta? Kyllä köyhä asuntonsa myy ja muuttaa samanlaiseen jollain toisella alueella, kun pöytään tarpeeksi pätäkkää lyö. Juuri näinhän on käynyt esim. jossain Kaivopuistossa. Tuskinpa siellä juuri köyhiä perheitä niissä miljoona-asunnoissa asustelee, vaikkei kiinteistövero rasitakaan.

    Ovatko ihmiset oikeasti ajatelleet sitä, mitä tarkoittaa se, että ihmiset eivät asu varallisuutensa mukaisella seudulla?

    Ajatellaan, että meillä on kolme henkilöä, A, joka on rikas, B, joka on keskituloinen ja C, joka on köyhä. Sanotaan, että alkutilanteessa A ja C sattuvat asumaan hyvällä alueella ja B huonolla. Nyt siis niistä, jotka vastustavat rikkaiden asumista rikkailla ja köyhien köyhillä alueilla, tämä tilanne on siis parempi kuin se, että B ostaisi C:n asunnon (ja antaisi omansa C:lle), C saisi rahaa ja B paremman asunnon. Jotenkin pitäisi siis perustella, miksi C:llä on suurempi oikeus siellä hyvällä alueella asumiseen kuin B:llä.

    Ja jos tämä ajattelu pätee asuntoihin, niin päteekö se kaikkeen muuhunkin? Pitääkö köyhillä olla tietty osa Ferrareista ja muskeliveneistä? Vai olisiko sittenkin järkevää, että ihmisten varallisuudella on merkitystä siihen, miten korkean elintason he voivat itselleen hankkia?

    Ja vielä siis sellainen huomio kiinteistöverosta, että koska tuolla alussa Osmon esittämä laskelma pätee, niin nuorten työtä tekevien köyhien olisi helpompaa päästä käsiksi niiden kalliiden alueiden asuntoihin kuin nykyisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. harri kämäräinen kirjoitti 4.7.2016 kello 18:45

    Hei,
    Pystytkö selvittämään minkä maan käytännöstä tässä onb kyse? Olen ollut mukana sekä as oy ja kiinteistökaupoissa, uusissa ja vanhoissa eikä niissä koskaan oleollut olemassa mitään sellaista veroa jota seuraava omista ei maksaisi.
    Kiinteistövero tulee lisäksi joka vuosi sille joka omisti kiinteistön 1.1. alkavana vuonna
    Siis tämä lause:
    …..Siksi moni on kritisoinut kiinteistöveroa siitä, että se kohdistuu vain ja ainoastaan siihen, joka veron voimaantulohetkellä omistaa kiinteistön. Myöhemmät ostajat eivät joudu sitä maksamaan, sillä ilman kiinteistöveroa he maksaisivat saman määrän korkoa…..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.7.2016 kello 22:40

    Tämä opetetaan kansantaloustieteen oppikirjoissa.
    Oletetaan, että ensin ei ole kiinteistöveroa ja kiinteistön arvon on 1000 rahaa. Sitten kiinteistölle lätkäistään kiinteistövero 2 rahaa/vuosi (2rahaa/2% = 100 rahaa). Jos oletamme ihmisten käyttävän laskelmissa korkokantana 2 %/vuosi, tuo kiinteistövero laskee kiinteistön arvoa 100:lla, eli 900 :aan. Jos olet myymässä kiinteistön, menetät kerralla 100 ja jos olet ostamassa kiinteistön, saat sen 100 rahaa halvemmalla, mutta joudut toisaalta maksamaan kiinteistöveroa 2 rahaa/vuosi. Ostajan taloudellinen tilanne on sama kuin ilman kiinteistöveroa, myyjä menettää koko kiinteistöveron nykyhetkeen diskontatun arvon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Ville kirjoitti 5.7.2016 kello 10:03

    Osmo Soininvaara:
    Tämä opetetaan kansantaloustieteen oppikirjoissa.
    Oletetaan, että ensin ei ole kiinteistöveroa ja kiinteistön arvon on 1000 rahaa. Sitten kiinteistölle lätkäistään kiinteistövero 2 rahaa/vuosi (2rahaa/2% = 100 rahaa). Jos oletamme ihmisten käyttävän laskelmissa korkokantana 2 %/vuosi, tuo kiinteistövero laskee kiinteistön arvoa 100:lla, eli 900 :aan. Jos olet myymässä kiinteistön, menetät kerralla 100 ja jos olet ostamassa kiinteistön, saat sen 100 rahaa halvemmalla, mutta joudut toisaalta maksamaan kiinteistöveroa 2 rahaa/vuosi. Ostajan taloudellinen tilanne on sama kuin ilman kiinteistöveroa, myyjä menettää koko kiinteistöveron nykyhetkeen diskontatun arvon.

    Näin tapahtuisi, jos ihmiset olisivat rationaalisia, eikä kiinteistöihin tai huoneistoihin suhtauduttaisi järjen sijasta tunteella. Laskelman mukaan 1% kiinteistövero johtaisi korkeimpaan kokonaistuottoon, vaikka laskisikin arvon puoleen – sitä korkeammalla veroprosentilla arvon lasku leikkaisi jo veron tuottoa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. harri kämäräinen kirjoitti 5.7.2016 kello 17:47

    Hei Osmo,
    Kiitos nopeasta kommentista.Koska tänään oli sadepäivä, niin sain juteltua kysymystä tänään myös itseäni vanhempien vuokranantajien kanssa muun tapaamisen yhteydessä. Kokemusta vuokraamisesta enimmillään lähes 40 vuotta, vuokrattuja kohteita kolmella miehellä yhteensä parikymmentä.
    Siis kiinteistöveroa maksavat kaikki suomalaiset asunnottomia lukuun ottamatta. Vero siirtyy aina vuokriin, tilanne jossa ei kustannukset ei siirtyisi vuokriin, oli kaikille täysin tuntematon tilanne. Nämä vanhat konkarit tekevät samoin kuin aikanaan minä itse vuokratessani yksiöni, vuokranmääritys on yhtiövastike + haluttu tuotto. Fiksu ajatus: Tuotto kannattaa asettaa kohtuulliseksi koska silloin on enemmän hakijoita ryhmästä joka elättää itsensä työnteolla ja maksaa vuokransa itse. Näin saa parhaat vuokralaiset.
    Vuokrantarkistukset yhtiövastikkeeseen taasen on fiksua koska siihen vaikuttaa niin moni poliittinen päätös tai Viraston poliittisesti johdetun monopoliyhtiön päätös että kukaan ei voi luottaa mitä seuraavaksi tapahtuu. Lista on pitkä “ja pienet tarkistukset” tarkoittavat kuntalaisille yhteensä isoja lisäkuluja. Maanvero, kiinteistönvero, energiavero, sähkövero, jätemaksu, vesimaksu, jätevesimaksu, jätevero ja viimeaikoina myös sähkönsiirtomaksujen korotukset. Kiinteistöveron korotus siis aina nostaa vuokria, veroa suunnitellessa aikanaan moni tosiaan vakuutti televisiossa naama pokkana että vuokriin nämä eivät tietenkään vaikuta. Lopputuloksena nyt tiedetään että muutenkin tasaveroluonteisena tämä aiheuttaa vaikeuksia jo useille sadoille tuhansille. Ei ole olemassa ainakaan suomessa mitään mekanismia joka estäisi veron siirtymistä yhtiövastikkeen korotukseen. Pitäisikö tämä 2009 bloki päivittää tältä osin? Olet monien nuorten joukossa ihailtu ja kuunneltu henkilö ja huomasin että moni oli ottanut tämän tiedon ikään kuin totena ja tieteellisesti tutkittuna. Varmaan tutkimuksen tieteen kriteerit täyttyy mutta soveltuvuus Suomen oloihin on nolla.

    Mitä taasen tulee esimerkkiin siitä että kiinteistövero syö tontin arvon, niin täyttäessään perheen perustarpeet asunnon ostolla, henkilölle käy kuvaamallasi tavalla. Mutta kun vuokrasin uuden talon valmistuttua vanhan omakotitaloni, kasasin pöydälle kaikki sen kulut ja aloin määritellä vuokraa sisältäen koko tontin kiinteistöveron ja lopuksi totesin että katsotaan mikä on yleinen käypä vuokra, se on yksinkertaista ja otetaan se. Siis ajattelin kuten pitääkin, kulut + tuotto ja näin muutkin ajattelee. Vuokralainen ja myöhemmin yritykseni sattuneesta syystä seuraavana vuokralaisena siis maksoi kiinteistöveroni eli en minä itse menettänyt siinä mitään, kiinteistön arvo säilyi ja itse asiassa nousi. Itse asiassa vuokralaiset maksoivat myös merkittävän osan veloista ja koroista jotka taasen vähensivät verotettavaa pääomatuloa toisin kuin oman asunnon osalta. Eli vuokranantajan tapauksessa kiinteistön arvo ei häviä koska hän maksattaa veron muilla mutta kaikkien muiden kohdalla tavallaan se arvo häviää veron myötä. Aivan sama tilanne siis kuin ASO asunnoissa joissa saat maksaa siitä että pääset vuokralle. Nyt maksat tontin hinnan että pääset maaveron kautta kuntaan vuokralle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.7.2016 kello 19:32

    Taksikuskit eivät ole parhaita liikennesuunnittelijoita eivätkä yksittäiset yrittäjät hyviä kansantalouden mekanismien. tuntijoita. Se on totta, että he haluavat riittävää sijoittamalleen pääomalle, mutta kun kiinteistövero nousee asuntojen arvo laskee ja siksi sen saman tuoton saamiseksi tarvittava vuokra yli kustannusten on pienempi. Jos kaverisi olisivat oikeassa, meillä olisi selvästi korkeammat asuntojen vuokrat taloissa, jotka sijaitsevat vuokratonteilla kuin n iillä, jotka ovat omistustontilla, mikä olisi lähinnä koomista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. harri kämäräinen kirjoitti 12.7.2016 kello 19:18

    Hei,
    Voi ollakin että vilpittömästi uskot ettei kiinteistövero siirry hintoihin.
    Mutta kun tämä Suomen malli ei varmasti toimi siten kun asia ehkä aikanaan suunniteltiin “ja ne kaverit silloin sano että lisääntyneet kulut laskevat vuokria”
    Tässä tämän päivän Hesarista karua todellisuutta asiaan liittyen, Ihan samaa siis mitä itse kerroin.
    http://www.hs.fi/mielipide/a1468209927508?ref=hs-b-mielipide

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus