Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (4): pitääkö kaikkien sulloutua Helsingin seudulle?

11.11.2009 · Aihe: _ 

Uudenmaanliiton tulevaisuudennäkymien mukaan Uudellemaalle kokonaisuudessaan tulee 25 vuodessa 400 000 asukasta lisää. Lisäys tulee jokseenkin kokonaan Helsingin työssäkäyntialueelle. Minä pienempi osa tästä väestönlisäyksestä suuntautuu YTV-kuntiin, sitä suurempi osa siitä näyttää menevän hajautuneeseen yhdyskuntarakenteeseen.

Aina silloin tällöin kuulee sanottavan, että älkää kaavoittako niin paljon. Erityisesti, kun jotain kiistanalaista aluetta kaavoitetaan Helsingissä, ratkaisuksi alueen suojelemiseksi esitetään, että muualta muuttavat pysykööt muualla.  Helsingin seudulle ja erityisesti täällä jo asuville olisi minustakin parempi, jos seutu saisi kasvaa vähän hitaammin.

Rajoittamalla kaavoitusta Helsingissä ei voida ymmärtääkseni vaikuttaa juuri lainkaan siihen, paljonko väkeä tulee Uudellemaalle; ei vaikka Helsinki julistaisi koko kaupungin rakennuskieltoon 20 vuodeksi. Rakentaminen vain siirtyisi muihin seudun kuntiin ja lopputuloksena olisi yhdyskuntarakenteen vaarallinen hajoaminen. Asiasta pitäisi sopia koko Uudenmaan kuntien kesken.

En usko, että tuollaista sopimusta saataisiin aikaan, eikä se olisi hyvä. Asuntopula on huono keino rajoittaa muuttoliikettä. Se kyllä sinänsä toimii, mutta keinona se on epäsosiaalinen ja raaka. Tarvitseeko perustella? Sanotaan nyt vaikka, että muuta maata kohtaan ei olisi reilua lähettää kaikkia Uudenmaan köyhiä heidän niskoilleen. Pääasiassa tällä blogilla Helsinkiä onkin kritisoitu siitä, että se kaavoittaa liian vähän.

Siksi kysymys kuuluukin, miksi työpaikat eivät viihdy muualla maassa; miksi pienet ja keskisuuret kaupungit ovat melkein kaikki kriisikuntia? Sillä kaupunkien välisestä aluekehityksestä tässä on kyse. Maaseudun työpaikat eivät sanottavasti kilpaile Helsingin kanssa.

Kommentit

27 Vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (4): pitääkö kaikkien sulloutua Helsingin seudulle?”

  1. tpyyluoma kirjoitti 11.11.2009 kello 14:40

    miksi pienet ja keskisuuret kaupungit ovat melkein kaikki kriisikuntia?

    Ei ole riittävää väestöpohjaa palveluille, erikoistumiseen, jne. eli lyhyesti kaupungin etuja. Tämä yksinkertainen ja päivänselvä havainto ei tosin estä yhä uutta poliitikko- ja suunnittelijasukupolva ehdottamasta ratkaisuksi kaupungin (pitkälti kuviteltuihin) ongelmiin juuri tuollaisia pikkukaupungin kokoisia autonomisia yksiköitä. Sellainen herttainen kylä jossa suurin osa asukkaista hoitaa paikalliasiansa paikallisesti paikallispalveluissa ja muodostaa toisistaan huoltapitävän ja jakavan yhteisön. Seuraus on sitten kituvat palvelut ja autio plaaza, jossa toisensa tuntevat korkeintaan koirankusettajat, kun ei siellä kellään muulla ole mitään syytä liikkua. Yhteisö tarkoittaa käytännössä paria aktiivinimbyä jotka vaalivat jotain kuolleena syntynyttä suunnitteluperiaatetta jolla juuri heidän metsälähiönsä on toteutettu.

    Jos se pikkukaupunki olisi optimaalisen kokoinen yksikkö niin ei meillä olisi isompia kaupunkeja lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 11.11.2009 kello 17:09

    Mitä ihmeen tilastoja te olette lukeneet? 😀 😀 😀 Kyllä liian suuret yksiköt ovat tällä hetkellä enemmän lirissä kuin pienet.

    Oma perattava alueensa on sitten kuntien tehtävät yleisemmin. Eduskunta on suuressa viisaudessaan työntänyt kunnille tehtäväksi kaikkea kivaa, hyvää ja kallista. Nyt on aika pysähtyä ja miettiä mitkä oikeasti ovat peruspalveluja, jotka kuuluvat yhteiskunnalle. Mitkä taas sitä muuta kivaa, jonka jokainen voi itse ostaa.

    Viimevuosia suurimpia epäonnistumisia on ollut hoitotakuu. Sen lisäksi, että se on hallitsemattomasti lisännyt kuntien kustannuksia, se on samalla vinouttanut hoitoa. Kunnat siirtävät resursseja mm. mielenterveyspalveluista sellaisiin palveluihin, joita voidaan mitata vaikkapa leikkausten määrällä. Hoidon vaikuttavuudesta ei välitetä, kunhan leikkausmäärät ja puhelimeen vastausajat saadaan näyttämään hyvältä.

    Optimaalisen kokonen kaupunkiyksikkö on eri tutkimusten mukaan 10 000 – 40 000. Jostain syystä meillä ei ole väestön lisääntyessä kyetty jakamaan kuntia riittävän rivakasti, vaan on päästetty syntymään suuri, tehottomia mammutteja. Verratkaa vaikka Lontoon metropolialueeseen, joka aikoinaan jaettiin pieniin, hyvin itsenäisiin kuntiin, koska keskushallinto oli ajamassa kokonaisuutta konkurssiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Juha kirjoitti 11.11.2009 kello 17:22

    Yksi osaratkaisu on valtion toimien systemaattinen sijoittaminen uudenmaan ulkopuolelle. Tämä vähentäisi painetta Helsinkiä kohtaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jukka T kirjoitti 11.11.2009 kello 18:15

    Keskustelin työpaikkojen keskittymisestä pääkaupunkiseudulle erään yrittäjän kanssa jokin aika sitten. Hän omistaa hyvin menestyvän elktroniikka-alan yrityksen alle 40000 asukkaan sisäsuomalaisessa kaupungissa.Työllistää n.50 henkeä. Hän ihmetteli itsekin kyseistä keskittymistä, ja luetteli lukusia paikallisia vetovoimatekijöitä: koulutettu, riittävä työvoima,halvempi asuminen, lyhyemmät työmatkat, luonto lähellä, kulttuuritarjonta ja harrastusmahdollisuudet riittävät jne. Ei hän nähnyt yhtään kunnon syytä siihen, miksi työpaikkojen pitäisi hakeutua etelään, itse hän arveli, että yrittäjistä on “kiva” asua pääkaupungissa..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Riccado kirjoitti 12.11.2009 kello 0:34

    Kuka pystyy arvioimaan kehitystä 25 v. eteenpäin ja millä perustein? Jos Helsinki on ‘täynnä’ niin loppuuhan se kasvu. Ei se välttämättä jatku enää Vantaalle samoin perustein (kun tila yksinkertaisesti täyttyy). Jos vaikkapa saisimme suoran radan Turusta Helsinkiin (Elsa?), niin siinä olisi koossa melkein sama työssäkäyntialue Turusta saakka (25 v. = 2030 = 30/20 min.?, arviot alikanttiin)
    Seuraavan kymmenen vuoden aikana voi tapahtua logistiikassa, työpaikkojen sijoittumiseesa, liikkumisessa, energian tuotannossa, ym. niin paljon, että nämä nykyiset visiot ihmisten ja yritysten sijoittumisessa (25v.) ovat lähinnä tarinaa.
    Rautatieyhetys Turkuun ja asemat sillä välillä ovat surkeassa kunnossa tai niitä ei ole. Tarvitaan nopeasti rata Salosta Lohjalle. Mitä oli ennen kuin oli Karjaa? Siellähän pitää pysähtyä? Olleenkaan väheksymättä Karjaata tai Hankoa.
    Mutta Turku on huomattavasti omaa kokoaan suurempi. Turku on enemmän Varsinais-Suomessa kuin Helsinki Uudellamaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. a_l kirjoitti 12.11.2009 kello 9:47

    Miksikö? Koska Suomen kaupungistumisaste ei ole kehittyneen, modernin valtion tasolla.

    Väestön keskittyminen on luonnollista kehitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Timo kirjoitti 12.11.2009 kello 10:55

    Osmo kysyi “miksi työpaikat eivät viihdy muualla maassa; miksi pienet ja keskisuuret kaupungit ovat melkein kaikki kriisikuntia? ”

    Maakuntien kaupungit ovat syntyneet ja kehittyneet savupiipputeollisuuden ympärille, joka sijoittui lähelle raaka-aineita ja maalta muuttavaa työvoimaa.

    Nykyinen “jälkiteollinen” yhteiskunta on toisenlainen: ammatit ovat asiantuntijavaltaisia, eivätkä korkeasti koulutetut asiantuntijat viihdy jossain pikkukylässä, vaikka siellä kuinka olisi väljempää ja halvempaa asua. Tämän suuntaisia ajatuksia esitettiin muutama vuosi sitten “luovan talouden” trendikkään nimen alla. Kun ylimääräinen trendikkyys riisutaan, niin on siinä jotain ajatusta.

    Tämänkin palstan lukijoista valtaosa on kohtuullisen hyvin koulutettuja asiantuntijoita, jotka voisivat kirjoitella kommenttejaan tänne etänä vaikka jostain Kuusamosta, mutta kuinkahan moni niin tekee?

    itsekin olen junan tuomana Helsingissä, kun koulutusta vastaavaa duunia ei yksinkertaisesti löydy maakunnista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Otso Kivekäs kirjoitti 12.11.2009 kello 11:45

    Ei hän nähnyt yhtään kunnon syytä siihen, miksi työpaikkojen pitäisi hakeutua etelään, itse hän arveli, että yrittäjistä on “kiva” asua pääkaupungissa..

    Tämähän on erittäin hyvä syy pistää firma pystyyn juuri Helsinkiin. Ja voi olla yksi suurimpia syitä keskittymiselle.

    Richard Florida esittää luova luokka-kirjoissaan, että innovatiivisten yritysten sijoittumisen määrää se, missä niiden potentiaaliset työntekijät haluavat asua: yrityksen on vain pakko asettua sinne.

    Ottamatta Floridan pätevyyteen kantaa (en osaa sitä arvioida), ajatus kuulostaa ihan uskottavalta. Ehkä ihmiset tosiaan haluavat asua suurissa kaupungeissa. Eivät kaikki, mutta suuri osa. Itse ainakin haluan.

    Ehkä ihmisten sijoittuminen määrää nykyään yritysten sijoittumista eikä toisin päin. Jos näin on, niin sehän olisi erinomaisen hieno asia: ihmiset saavat asua missä haluavat ja talous sopeutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Toinen Tuomas kirjoitti 12.11.2009 kello 12:06

    Minua ei oikein vakuuta se perusoletus, että yhteiskunnallinen optimi saavutettaisiin siten, että poistaisimme kaikki pääkaunkiseudun ns. kasutumisen esteen – ja silloin saavuttaisimme jonkinlaisen luonnollisen jakauman pk-seutulaisten ja maaseutu-Suomen välillä.

    Jonkun suuruusluokan saavutettuaan fyysislogistiset tmv. haitat ylittävät varmasti saavutetut hyödyt. Vai onko niin, että voi varmuudella sanoa, että rajahyöty lähenee nollaa vasta vaikka 3 tai 4 miljoonan kokoisessa (tai 30-40 miljoonaa, kuten Tokiossa) keskittymässä? Eli Suomessa joka tapauksessa (lähes) kaikkien olisi hyvä muuttaa pk-seudulle, niin työ- ym. markkinat toimisivat parhaiten ja hyvinvointi olisi maksimoitu.

    Oma erittäin amatöörimäinen tuntuma olisi, että kasautuminen ei mitenkään pysähdy minkäänlaiseen optimiin, vaan kertynyt kasautuma vain kiihdyttää omaa kasautumistaan, riippumatta onko se enää hyväksi. Eikö voi ainakin puolivakavissaan jopa väittää, että yhteiskunnan hallinnollista keskittymistä suosiva toimintatapa jo lähtökohtaisesti aiheuttaa pääkaunkeja kasvattavan ja muuta maata kuihduttavan vääristymän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juha kirjoitti 12.11.2009 kello 12:25

    Kivekäs: “Ottamatta Floridan pätevyyteen kantaa (en osaa sitä arvioida), ajatus kuulostaa ihan uskottavalta. Ehkä ihmiset tosiaan haluavat asua suurissa kaupungeissa. Eivät kaikki, mutta suuri osa. Itse ainakin haluan. ”

    Vielä tähän huomautus. Monet haluavat asua kaupunkien liepeillä näin yhdistäen maaseudun ja kaupunkien edut. Eli oma talo ja piha kohtuu hintaan, ja silti lähellä kauppoja, ravintoloita ja työmarkkinoita. Lähellä kaupunkia on se optimi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.11.2009 kello 13:48

    Juhalle: miksi sitten asunnot kaupungin keskustassa ovat kalliimpia, jos asunnot laidalla ovat halutumpia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. ilkka kirjoitti 12.11.2009 kello 12:56

    Toinen Tuomas:
    Jos kaupunkiin kasautumineen jatkuu loputtomiin, se tarkoittaa että optimi on että kaikki asuvat kaupungissa. Optimi voi olla myös ääriarvo. Jos se on (en kyllä usko olevan), ei ole kannata yrittää estää optimiin hakeutumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Juha kirjoitti 12.11.2009 kello 13:57

    Heh, hyvä pointti. Asunto kaupungin laidalla yhdistää maaseudun ja kaupungin hyvä puolet. Kaikki tosin eivät arvosta tätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 12.11.2009 kello 13:59

    Jonkun suuruusluokan saavutettuaan fyysislogistiset tmv. haitat ylittävät varmasti saavutetut hyödyt. Vai onko niin, että voi varmuudella sanoa, että rajahyöty lähenee nollaa vasta vaikka 3 tai 4 miljoonan kokoisessa (tai 30-40 miljoonaa, kuten Tokiossa) keskittymässä?

    Väittäisin että optimi on alle kaksi miljoonaa, tuon isompi kaupunki hajoaa helposti jo osakaupungeiksi, eli kyse on oikeastaan kaupunkialuuesta. Riippuu tietenkin rakennustehokkuudesta. Haarukoin näin:

    Määritellään kaupunki funktionaalisti niin että se on alue jonka keskustaan pääse ajassa t. Kaikki ei ole menossa keskustaan, mutta se on keskimäärin sopiva mittari. Asiaa voi ajatella niin että kun tuo ylittyy niin kaupunki hajoaa useammaksi osakaupungiksi. Tyypillinen hyväksytty työmatkan maksimipituus on 45 minuuttia.

    Määritellään liikenteen todellinen keskinopeus v, eli siis sisältää pysäkille kävelyt, parkkeeraukset, ruuhkat, jne. Tyypillisesti tämä on jotain 20 – 30 km/h, vähemmänkin.

    Määritellään asukastiheys a. Kun otetaan huomioon että kaupungissa on muutakin kuin taloja, esimerkiksi teollisuusalueita, puistoja, vesistöjä ja teitä, niin tiiviinkin kaupungin asukastiheys on ehkä jotain 5000as./km2. Tämän luvun kasvun voi kuvitella muuten tuottavan keskimäärin alemman nopeuden (v), tiheässä kaupungissa liikenne on hitaampaa, mutta unohdetaan se nyt selkeyden vuoksi.

    Kaupungin pinta-ala voidaan laskea yo. perusteella yksinkertaisesti, sen muodostaman ympyrän säde on v x t, eli pinta-ala (P) täten
    P = (v x t)^2 x pi.
    Mutta jos kyseessä on rannikkokaupunki kuten Helsinki sen voi ajatella olevan puoliympyrä, eli tuo jaetaan kahdella
    P = (v x t)^2 x pi /2

    Maksimaalisen asukasluvun (A) saa kertomalla pinta-alan asukastiheydellä a, eli
    A = P x a = (v x t)^2 x pi /2 x a

    Helsingin seudulla liikenteen todellinen keskinopeus v = n. 25 km/h, aika jossa pitäisi päästä keskustaan ehkä 45 min, eli t = 0,75h ja asukastiheys on Helsingin luvuilla 2 700.
    A = (25km/h x 0,75h) ^ 2 x pi / 2 x 2700as./km2 = 550km2 x 2700as./km2 = n. 1,5 miljoonaa asukasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Toinen Tuomas kirjoitti 12.11.2009 kello 14:10

    Ilkalle: Minä ajattelin kasautumista yhteen paikkaan. Siis Suomen mittakaavassa pk-seudulle, maailman mittakaavassa Metropoliin x. Ääriarvo oli siis, että kaikki maailman ihmiset asuisivat samassa kaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. eggo kirjoitti 12.11.2009 kello 15:59

    Ihmiset ovat aina menneet sinne, mistä voivat saada elantonsa. Tämä tosiasia ei ole muuttunut. Ihmiset menevät sinne missä on töitä.

    En ymmärrä puhetta siitä, että korkeasti koulutetut haluavat asua suurissa kaupungeissa. Ainoastaan pienellä Helsingin niemellä halutaan asua ja se näkyy kuuden tonnin neliöhintana. Suurin osa haluaa asua kohtalaisen suuren kaupungin lähellä muttei siellä, jotta saa sieltä palveluja, ja jotta voi silti elää turvallisesti ja luontoa lähellä. Helsingin keskustassa asuminen maksaa niin paljon, koska siellä on niin vähän asuntoja suhteessa siihen porukkaan, joka siellä haluaisi asua. Tämä ei tarkoita, että absoluuttisesti useammat haluaisivat siellä asua. Lisäksi siellä on paljon kaupunkikoteja. On harhaanjohtavaa puhua, että joku haluaa asua kaupungissa, jos tämä asuu siellä vain muutaman kuukauden vuodesta ja loput jossain ratsutilalla Kirkkonummella. Jos pakko olisi valita niin kyllä mieluummin siitä keskustan kodista varmaan luovutaan.

    Saattaa olla, että halukkuus perustaa yritys on suurempi Helsingissä kuin muualla Suomessa. Kaikissa muissa Suomen kaupungeissä perusduunari voi asua kaupungin arvostetuimmalla asuinalueella niin halutessaan ja kaikki käyvät samoja kouluja yms. Helsingissä erot ihmisryhmien välillä ovat suuremmat ja kipuamisen mahdollisuus toiseen yhteiskuntaluokkaan kannustaa. Muualla Suomessa ei oikein ole mitään näkyviä yhteiskuntaluokkia, joten miksi turhaan riskeerata. Tämä on surullista mutta totta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Evert The NeveRest kirjoitti 12.11.2009 kello 23:28

    Olen monasti miettinyt aivan samaa eli mihin tämä sulloutuminen Helsinkiin ja seudulle perustuu. Eihän tällaista oikein muualla maailmassa ole, että maan reunalla oleva pääkaupunki on kaiken keskipiste.

    Ainakin näitä epäilen syyllisiksi:

    1) Helsinkikeskeisyys on tsaarinajan perintöä. Pääkaupungiksi kaikki valtiollinen hallintoja ja siinä sivussa Piispa Henrikin luutkin siirrettiin Turusta Helsinkiin. Se oli Tsaarin tahto.

    2) Kerran alkuun päästyään kasvu onkin sitten ruokkinut kasvua, milloin mistäkin syystä on muuttovirta suuntautunut Helsingin seudulle. Kaikki tiet ja raiteet vievät Helsinkiin.

    3) Vilkaisin elinkeinorakennetta, about 1/4 hallinnossa, 1/3 koko maan ITC-työpaikoista, yritysten pääkonttorit, palvelut jne. eli erittäin nykyaikainen ja kasvuvarma alue.

    Kulkuyteydet ovat hyvä esimerkki. 1800-luvulla ei sen aikaiset laivat edes päässeet talvella Helsinkiin. Hanko oli pitkään Suomen virallinen talvisatama. Nyt Vuosaaren satama on suurin ja mahtavin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Less the Best kirjoitti 13.11.2009 kello 1:47

    Florida saattoi olla oikeassa. Minusta tuntuu, että tärkein syy, miksi kaikki haluavat Helsinkiin löytyy Helsinki-Vantaa lentokentältä.

    Verratkaa Helsinki-Vantaan valotaulun “Depatures” saraketta minkä tahansa muun Suomen lentokentän “Depatures” sarakkeen kanssa ja vastaus on selvä. Niin ikävää kuin se entisenä loimaalaisena on sanoa: Helsinki = Suomi.

    Jos tarkkoja ollaan pitäisi sanoa pääkaupunkiseutu (Metropolitan area). Suomen kruunun jalokiveen, yritykseeen N.. nimittäin viitataan sanalla “Espoo”. Tämän pitäisi olla ylpeyden aihe Espoolle kun muita tunnettuja paikkoja ovat Cupertino, Mountain View ja Redmond.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Juha kirjoitti 13.11.2009 kello 23:36

    Kyllähän Helsingin seutu tulee vain kasvamaan entisestään. Luettelen syitä:

    1) liikenteen solmukohta: kansainvälinen lentokenttä, parhaat yhteydet rautateillä ja moottoriteillä. Logistiikka-ala merkittävä työllistäjä

    2) parhaat ja laajimmat yliopistot: maakunnasta jatkuva lahjakkaimpien virta kohti helsinkiä, ja monet jäävät asumaan alueelle

    3) paras valikoima mahdollisia työnantajia: pienellä paikkakunnalla olet helposti nykyisen työnantajan varassa

    4) laajat työllistymismahdollisuudet julkisella sektorilla: vilkaise http://www.monster.fi helsingin kaupunki ja espoon kaupunki. Lisäksi suuri osa valtion virastoista sijaitsee helsingissä

    5) paras valikoima yksityisen sektorin johto- ja asiantuntijatehtäviä. Suurin osa konsultoinnista ja suuryritysten johtotehtävistä helsingissä

    6) paras kulttuuri, viihde, ravintola, urheilu, harrastus, yms vapaa-ajan tarjonta. Poikkeuksena metsästys ja kalastus.

    7) merkittävin alue poliittisesti. Käsi sydämelle, luettele tuntemasi julkkispoliitikot ja laske kuinka monta helsinkiläistä sait vrt. muu suomi

    8) merkittävimpien tiedonvälitysfirmojen kotikapunki. Pravda, Yle, jne jne

    Eikä se varmaan tähän edes lopu. Tästä näkökulmasta onkin aika kohtuutonta, miten raivona helsinkiläiset ovat esim. seuraavista asioista:

    1) valtion virastojen hajasijoittaminen. Tämä on vähintään kohtuullista ottaen huomioon ylläoleva

    2) kaupan keskusten rakentaminen helsingin ulkopuolelle. Muuallakin pitäisi saada olla kannattavaa liiketoimintaa

    3) veronmaksajien leviäminen ympäryskuntiin. Vaikka suurin osa haluaa asua pienessä ja kalliissa kerrostalossa ilman omaa pihaa, niin jotkut harvat haluavat halvemman asunnon omalla pihalla ja silti lähellä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko Särelä kirjoitti 14.11.2009 kello 9:37

    Tpyyluoma: esimerkiksi Manhattanin asukastiheys on noin 27000 asukasta per km2, eli yli viisinkertainen esittämääsi.

    Toinen mikä vaikuttaa laskeskelmiisi on se, kuinka hyvin raideliikenne toimii – se kun voi tuoda ihmisiä työpaikalle kauempaa kuin auto samassa ajassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. tpyyluoma kirjoitti 15.11.2009 kello 8:47

    Särelä, joo liikenneyhdet vaikuttavat ja rakennustehokkuus. Teoreettinen maksimi 20km säteltään olevan ympyrän muotoisen kaupungin väkimäärällä lienee kymmeniä miljoonia, ja nopeilla radoilla tuota sädettä voi toki kasvattaa.

    Käytännössä vaan tilankäyttö ei ole optimaalista, koko New Yorkin kaupungin asukastiheys on vähän yli 10 000as./km2. Jos voisi rakentaa puhtaalta pöydältä, tai oltaisiin toteutettu vaikka se Saarisen kaava, niin koko Uudenmaan asukkaat saisi suurin piirtein Kehä I sisäpuolelle. Mutta kun ei voi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Samuli Saarelma kirjoitti 15.11.2009 kello 11:44

    Olen samaa mieltä Särelän kanssa, että hyvin toimiva raideliikenne muuttaa ratkaisevasti sitä laskelmaa. Länsi-Euroopan kaksi suurinta kaupunkia ovat Lontoo ja Pariisi. Molemmissa on metropolin alueella yli 10 miljoonaa ihmistä. Ja töissäkäynti sujuu sillä, että junat/metrot kuljettavat ihmisiä paljon suuremmalla nopeudella kuin 25km/h.

    Lisäksi huomioisin vielä sen, että valtavan metropolinkin alueella ihmiset voivat valita asumispaikkansa siten, että se on mahdollisimman lähellä työpaikkaa. Yksinäisten ihmisten kohdalla tuo on tietenkin triviaalia. Perheen kohdalla jo se helpottaa elämää, että toisen vanhemman työmatka on lyhyt.

    Juha tuossa listasikin suurkaupunkien edut. En osaa sanoa, miten suuri kaupungin pitää olla, jotta sen työpaikkatarjonnan laajenemisella ei ole enää merkitystä. Joka tapauksessa pätenee se takaisinkytkentä, että koska suurkaupungeissa on paljon työvoimaa tarjolla, firmojen kannattaa muuttaa sinne ja koska firmat muuttavat sinne, lisää työvoimaa muuttaa sinne.

    Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kasvun kohdalla uskon tuon työn perässä tapahtuneen muuton olleen paljon tärkeämpi tekijä kuin sen, että ihmiset haluavat asua pääkaupunkiseudulla. Toki itse kaupunkiasumisessakin on tapahtunut parannusta menneeseen verrattuna. Jostain luin, että pari sataa vuotta sitten Lontoon asukasluku pysyi kasvussa vain sinne maalta muuttavien ihmisten ansiosta. Kaupunki oli niin epäterveellinen ympäristö asua, että kaupungin oma luonnollinen väestönkasvu oli negatiivinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tpyyluoma kirjoitti 16.11.2009 kello 10:36

    Ovelta ovelle eli todellisena nopeutena 25km/h on oikeasti jo aika nopeata. Se tarkoittaa esimerkiksi että lähtee kotoaan Munkkinimestä ja kulkee noin kuuden kilometrin matkan Engelin kahvilaan varttitunnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Samuli Saarelma kirjoitti 16.11.2009 kello 17:51

    Ovelta lähimmälle juna/metroasemalle siirtyminen on hidasta. Samoin on sieltä metro/juna-asemalta työpaikalle. Kuitenkin se väli siirrytään hyvin kovaa vauhtia. Koko matkaan kulutetun ajan kannalta ei siis ole paljoa merkitystä, onko se raidematka 5 vai 30km, jos nopeus on jotain 80km/h. Jos niihin kilometrin kävelymatkoihin menee kumpaankin 10 min ja odottamiseen 5 min, niin matka-aika pitenee 30 minuutista 50 minuuttiin, vaikka etäisyys linnun tietä kasvoi yli nelinkertaiseksi.

    Pointtini ei ollut kritisoida sitä, mitä todellinen nopeus kaupunkialueella maanpinnalla liikkuen on, vaan sitä laskelmaasi, joka arvioi suurkaupunkien maksimikokoa tästä luvusta lähtien. Jos runkolinjojen nopeus on paljon sitä pintaliikkumisen nopeutta suurempi, kasvaa se kohtuullisen työmatkan säde hyvinkin paljon.

    Sieltä Munkkiniemestä bussilla Engeliin tulo voi kestää ruuhka-aikaan pidempään kuin Keravalta 30 km:n päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Esko Niemi kirjoitti 16.11.2009 kello 19:01

    Samuli Saarelma: “Juha tuossa listasikin suurkaupunkien edut. En osaa sanoa, miten suuri kaupungin pitää olla, jotta sen työpaikkatarjonnan laajenemisella ei ole enää merkitystä. Joka tapauksessa pätenee se takaisinkytkentä, että koska suurkaupungeissa on paljon työvoimaa tarjolla, firmojen kannattaa muuttaa sinne ja koska firmat muuttavat sinne, lisää työvoimaa muuttaa sinne.”

    Kommentti: Tärkein suurkaupunkien etu on kuitenkin siellä mahdollistuva erikoistuminen ja siitä syntyvä työn tuottavuus. Tähän Juhan listan kohdat osittain perustuivatkin. Sekä palvelujen että aineellisten hyödykkeiden tuotannon erikoistuminen vaatii suuren tuotantomäärän kannattaakseen. Ja sitten kun se määrä saavutetaan, päästään alhaisiin yksikkökustannuksiin. Suuriin tuotantomääriin päästään vain siellä, missä on paljon asiakkaita. Ja mitä enemmän asiakkaita, sitä enemmän niitä riittää mitä erikoisimmille (mutta riittävän edullisille) tuotteille. Koko homman edellytys on toki, että saadaan asiakkaat pakattua pienelle alueelle ja onnistutaan järjestämään liikenneyhteydet sujuviksi. Onneksi tässäkin on mahdollista hyödyntää suurtuotannon etuja:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 16.11.2009 kello 20:30

    Juu, toki raidelinjat vaikuttaa. Tosin 80km/h linjanopeus edellyttää Z-juna tyypistä nopeaa junaa minimipysähdyksillä, tiheään pysähtyvän lähijunan tai metro linjanopeus on jotain 40-60km/h.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Riku Österman kirjoitti 18.11.2009 kello 22:25

    Optimaalinen kaupunkikoko kasvoi kun perheen molemmat vanhemmat rupesivat käymään töissä. Jos perheellä on vain yksi elättäjä, muuttopäätös työn perässä pienemmälle paikkakunnalle on helpompi – ei tarvitse etsiä toiselle työtä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus