Anteeksi kuinka? Milloin perintövero on oikein lakkautettu? Toki tärkein viime vuosien muutos on ollut siinä, että pienet (alle 20 000 euroa) perinnöt ovat tulleet kokonaan verottomiksi, mutta tämä ei tietenkään koske niitä isoja perintöjä, eikä asuntoja Helsingissä yleisesti.

Melkein oikein. Ihmisillä on liikaa pääomaa kiinni täysin tuottamattomassa maassa. Ja tosiaan, kansakunnan hyvinvoinnin kannalta olisi parempi sijoittaa pääomat hyvinvointia tuottaviin nokioihin kuin kalliiseen Helsingin maahan.

Periaatteessa olet ihan oikeassa. Jos bussilla liikkujia verrataan polkupyörällä liikkujiin (saati niinhin, jotka eivät liiku lainkaa), niin ne vievät enemmän tilaa ja tuottavat enemmän saasteita. Henkilöautoihin verrattuna näin ei kuitenkaan ole asia. Henkilöautot tuottavat vielä enemmän saastetta ja vaativat matkustajaa kohden vielä enemmän tilaa kuin bussit.

Jos siis busseja alettaisiin verottaa, niin sitten pitäisi autoja verottaa vielä enemmän. Mutta siis periaatteessa olet täysin oikeassa. Aiheutetun haitan perusteella kävellen tai pyörällä liikkujat (ja ne, jotka eivät liiku lainkaan) ovat kärsijinä siinä, että busseja ei veroteta.

Samalla perusteella joukkoliikenteen subventointi on siinä mielessä tyhmää, että se tekee vähemmän haitallisista pyöräilijöistä enemmän haitallisten bussimatkustajien matkustuksen rahoittajia.

Kun ja jos tonttien arvo laskee, laskee verotusarvo ja veronkorotus ei tuotakaan sitä, mitä on arvioitu.

öööö… Mä veikkaan, että muissa puolueissa osataan kyllä ottaa tontin arvon lasku huomioon, kun arvioidaan kiinteistöveron tuottoa. Tosin ymmärrän kyllä, että demareissa tällaisia vahinkoja voi sattua.

Kohta 4: Eli se on paha asia, että Helsingin asuntojen hinta laskee lähemmäksi muun maan keskiarvoa? Jos se ei Osmon aloituksesta jo käynyt selväksi, niin se vero kapitalisoituu maan hintaan.

Koko tämän ketjun (ja erityisesti tietysti Jyrki Lohen kommentin) perusteella Osmon kysymykseen vastaus on yksiselitteisesti kyllä pitäisi.

Ensimmäinen juttu mikä pitäisi opettaa on ero suurituloisen ja varakkaan henkilön välillä ja mitä tämä tarkoittaa “veronmaksukyvylle”. Varakkaalla tarkoitetaan yleensä ihmistä, jolla on suuri omaisuus. Hänellä on varaa maksaa veroja. Suurituloinen on henkilö jolla on suuret tulot. Hän voi olla sen lisäksi varakas, jolloin hänellä on varaa maksaa veroja tai köyhä jolloin hänellä ei ole varaa maksaa veroja.

Juuso Koponen: En usko, että veroa kannattaa sitoa kiinteisatön edelliseen myyntihintaan, koska alueen muiden kiinteistöjen kaupoista saadaan ihan hyvää infoa, eikä systeemiä ole niin helppo huijata. Jos joku asuu niin kalliilla tontilla, että hänellä ei ole siihen varaa on hyvä, että hän muuttaa halvempaan ihan samalla tavalla kuin jos henkilöllä on liian kallis auto suhteessa muuhun varallisuuteen.

Tiedemies: Asunnon arvo ei laske huomattavasti, jos veron korotus tehdään ehdottamallasi tavalla, eli hyvin hyvin hitaasti. Mummolta ei siis viedä hänen varallisuuttaan, eli sitä veronmaksukykyä. Hän voi halutessaan myydä kiinteistön ja muuttaa halvempaan.

Toisaalta tuo “mummo kalliissa mökissä on rikas” on kiinteistöveron puolesta aivan järjetön argumentti. Mummolla ei ole veronmaksukykyä. Ilman veroa hänellä olisikin, jos tontin myisi, mutta kiinteistövero vie maksukyvyn samalla kun se tuo maksun, koska tontin arvo sukeltaa veron tullessa voimaan. Tällöin mummolta viedään paitsi asunto (kun ei ole varaa asua) myös vaihtoehto (kun asunnosta ei saa enää entistä hintaa).

Tämä on kyllä osittain(*) totta, mutta haiskahtaa vähän olkiukolta, koska kukaan ei tietääkseni ole tässäkään keskustelussa ehdottanut, että kiinteistövero nostettaisiin kertarysäyksellä tasolle, jolla asunnon hinta tontteineen painuisi nollaan. Itse ajattelisin, että sopiva kiristystahti olisi sellainen, joka pitäisi tonttien nimellisarvot ennallaan. Tuo on sen verran hidas kiristystahti, että mummon varallisuus ei kovin kummoista vauhtia hupene. Ja viimeistään siinä vaiheessa kun tonttimaan hinta painuu nollaan, on kiristäminen syytä lopettaa, joten useimmille asunnoille jää tuolloinkin vielä positiivinen arvo.

(*)Kyllä, mummon varallisuus pienenee, mutta vähintään osa kasvaneesta kiinteistöverorasituksesta palautuu mummon ostovoimaan pienempinä muina veroina. Itseasiassa jos tuo veronkevennysvara käytetään esim. verokiilan pienentämiseen, on vähintäänkin syytä pitää mahdollisena, että tällä on taloudessa kerrannaisvaikutuksia, joiden avulla mummo saa ostovoimaansa enemmän takaisin veronkevennyksinä kuin menettää kiinteistöveron nostossa. Ja niin kauan kuin mummon ostovoima pysyy ennallaan eikä mummo muuta pois, mummon asuntovarallisuuden arvolla ei kyllä ole juuri väliä muille kuin perintöä kärkkyville asunnon jo omistaville jälkeläisille.